n o aallon Ylioppilaslehti 3/2011 töihin siitä! Hallitus antoi vätyssukupolvelle kunnolla keppiä

Transkriptio

1 aallon Ylioppilaslehti n o 3/2011 töihin siitä! Hallitus antoi vätyssukupolvelle kunnolla keppiä

2 2 No 3/2011 Juhlan aika? tule viettämään ikimuistoinen karonkkajuhla taiteen ja ainutlaatuisen arkkitehtuurin keskelle! vuokraamme tiloja yksityis- ja yritystilaisuuksiin, kokouksiin, tyhy-päiviin, suku- ja hääjuhliin. varaa meiltä näyttävä tila ja tarjoilut vieraillesi. voit yhdistää tilaisuuteesi teemaopastuksia tai työpajoja. tutustu samalla talon viiden museon näyttelytarjontaan. ota yhteyttä, puh. (09) tai lämpimästi tervetuloa! Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. Info puh. (09) EMMA / KAMU / HElinä RAUtAvAARAn MUsEo / GAllERiA AARni / suomen KElloMUsEo / lelumuseo / CAfé WEEGEE / WEEGEE shop

3 No 3/2011 Aino menee Aallon pinnan alle» Elmgren mainitsee, ettei pidä huumeista tai bordelleista, mutta kannattaa silti niiden laillistamista. 22» Se, että Helsinki puhuisi vasta nyt, ei pidä paikkaansa.» 13 aaltolaiset vaalitoivot henkilökuvassa jussi pajunen helmenkalastus 6 Aallonharjalla Elokuun tekijät 8 Satoko Hinomizu auttoi Japania 9 MoAssa kuohuu 11 Suomi hyvinvoinnin jälkeen 12 Mihin tarvitaan omaisuussuunnittelijaa? 13 Aaltoa eduskuntaan 14 Suomalainen vs. intoilija 15 Koukussa Laura Keski-Hakuni syvissä vesissä 18 Kymmenen tapaa vaikuttaa rahatta 22 Henkilökuvassa Jussi Pajunen 28 Ihan kohtalainen hallitus 36 Tapiola pysähtynyt puutarhakaupunki mato-ongella 42 Kokkaava kokoomuslainen 44 Opettele olemaan ajoissa 45 Niclas Storås puhuu turhasta työstä 47 Hankalana opiskelukaverina urheilu-ura 48 Ensimmäistä kertaa kapakkadebatissa 49 Oman elämänsä vaikuttajat 50 Miten laittaa lahjatonni poikimaan? 51 Tuukka Hetemäki ja otsikoinnin ontologia 52 Mike Pohjolan kertomus jatkuu 36» Tapiola oli pitkään kansallinen ylpeys, jonne tuotiin valtiovieraita ja ulkomaisia asiantuntijoita. toimittaja sukelsi espoon sydämeen

4 4 No 3/2011 Kaikki teekkarit ovat rapajuoppoja. Kylterit ovat aina: kauluspaidoissa, luennolla Applen läppärin kanssa, iso rannekello. Humanistit ovat outoja ja epäsiistejä hippejä tai kilttejä tyttöjä, lukevat paskasti työllistävää ainetta ja valmistuvat suoraan kortistoon, kun eivät tajunneet lukea oikeasti työllistävää ja tuottavaa ainetta. keskustelua demi.fi ketjussa stereotypioita opiskelijoista? miehistö do you have the courage to fail? Aino on Aallon ylioppilaslehti. Lukukausien aikana kuukausittain ilmestyvä Aino tavoittaa kauppatieteiden, taideteollisten ja teknillisten alojen opiskelijaa. Aino on kaveri! päätoimittaja (vt.) Johanna Mitjonen ulkoasu Mirka Suikkanen toimittaja Antti Saarenpää kirjoittajat Miikka Ahonen, Katariina Havukainen, Tuukka Hetemäki, Krista Kauppinen, Tuuti Piippo, Mike Pohjola, Sanna Räty, Niclas Storås, Mira Viitasaari, Sofia Ziessler, Laulikki Äpy kuvaajat ja kuvittajat Maija Astikainen, Tom Engström, Timo Idänheimo, Antti Kyrö, Joonas Lehtimäki, Kira Leskinen, Veera Lipasti, Taika Mannila, Laetitia Striffling, Elmeri Terho, Juho Uotila, Sofia Ziessler KUSTANTAJA Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) Toimitusneuvosto Hanne Haapoja, Tuomas Jääskeläinen, Aku-Ville Lehtimäki, Henna Mattila Juhani Mykkänen, Antti Oksanen, Jussi Rosendahl, Teija Sutinen, Maija Töyry (pj) Ilmoitusmyynti: Timo Herttua, My stepmother once told me: What could be better than to fail at life? For a long time this remained an enigma to me. Now I realize that in my creative process, failure is one of the most challenging elements. This is because it forces me to consider the fragility of a situation as a resource, without attempting to reduce it by a definition or a model. Failure tells us what can be learnt or what has exceeded our knowledge. Failing at living life as we had planned it can offer a way to live it better, allowing it every chance to teach us to go beyond what one would expect of it. Why is it so hard to accept the existence of alternatives for the model of life based on success? Isn't it because these alternatives represent a triumph over failure of this model? laetitia striffling Mediakortti: Paino: Erweko Oy Painos Sisäsivujen paperi: Dito 100g/m2 Kannen paperi: Galerie Art Gloss 250g/m2 ylioppilaslehti aino PL Espoo Käyntiosoite: Otakaari Espoo etunimi.sukunimi@ayy.fi ISSN-L ISSN Kannen kuvitus Mirka Suikkanen

5 No 3/ vuodata tippa sydänverta» Mutta miksi Jussi ja Helsinki eivät ole tarttuneet asiaan aiemmin? Kun Espoossa tehtiin päätös metron rakentamisesta, vaikutti siltä, että kaupungille oli luvattu koko Aalto-yliopiston kampus. Ja onhan Otaniemessä mahtava lyömäase. Otaniemen ydinreaktoria on aika hankala siirtää, muistaa aina joku sanoa, jos keskustellaan kampuksen sijainnista. Rehtori Tuula Teeri ehdotti Aalto-yliopiston säätiön hallitukselle, että Taik ja Kauppakorkeakoulu pitäisi siirtää Teknillisen korkeakoulun kylkeen Otaniemeen. Esitys tuntui jo päätöksen tiedotteelta. On ollut suorastaan surullista katsoa etenkin kyltereiden ponnisteluja viimeisen parin vuoden ajan. Töölö tyhjenee vuosien päästä opiskelijoista, vaikka kauppakorkeaa rakastaisi kuinka. Kyltereitä on lievästi sanottuna harmittanut, ettei yhteistä mielipidettä ole kysytty, vaan kampuskeskittymää Otaniemeen on runnottu päättäväisesti läpi. Mutta onko viimeinen sana todella sanottu? Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on sitä mieltä, että oikeita keskusteluja käydään, eikä päätöstä kaikkien koulujen tulosta Otaniemeen ole vielä tehty kulisseissa. Mutta miksi Jussi ja Helsinki eivät ole tarttuneet asiaan aiemmin? Ylioppilaskunnan hallitus ei pukahtanut mitään Teerin tiedottaessa tai Pajusen twiitatessa. Maaliskuussa saatiin kuitenkin linjaus, että Aallon kampus on muutakin kuin sijainti. Ylioppilaskunta pitää fyysistä sijaintia tärkeämpänä kohtaamispaikkoja, kampusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja asuntoja. Linjaus kertoo kuinka merkittäviä näkemyseroja aaltolaisten välillä aiheesta on. Ylioppilaskuntakaan ei voi muodostaa asiasta selkeää linjaa, jota lähtisi ajamaan eteenpäin. Ylioppilaskunta kuitenkin kannustaa opiskelijoita tuomaan keskusteluun oman hyvin perustellun näkemyksensä. Ehkä mikään ei ole varmaa ennen kuin lihava nainen laulaa. Kirjoita siis kirje sydänverellä säätiön puheenjohtajalle Matti Alahuhdalle ja kerro miten asioiden pitäisi olla. johanna mitjonen

6 6 No 3/2011 elokuussa oli 30 päivää Minkälaista on tehdä lopputyö, joka maksaa miljoona euroa? Oskari Sipolan esikoisohjaus Elokuu on nyt teattereissa. Siihen vaadittiin tinkimätön tekijätiimi, kunnianhimoa ja voitto kilpajuoksussa aikaa vastaan. Teksti: johanna mitjonen Kuva: laetitia striffling Tuli päin kasvoja, että pitkä elokuva on tosi pitkä. Tehtiin ensimmäisenä kuvauspäivänä kohtaukset 23 ja 197, ja se aivohyppäys, mitä kohtausten välillä piti tehdä, oli valtava, Oskari Sipola sanoo. Kaikki alkoi jo seitsemän vuotta sitten. Silloin Sipola alkoi kirjoittaa ensimmäistä pitkää elokuvaansa Elokuu, joka tuli nyt huhtikuussa ensi-iltaan, ja joka on Sipolan lopputyö Elokuvataiteen laitokselle. Taikissa opiskeleva kuvaaja Joonas Pulkkanen lähti mukaan kolme vuotta sitten. Turun AMK:sta valmistunut leikkaaja Antti Reikko on tullut viimeisenä haastatelluista mukaan projektiin. Kaikessa rauhassa elokuvaa ei ole kuitenkaan tehty. Elokuussa oli 200 kohtausta, 60 kuvauspaikkaa, 10 kaupunkia, mutta vain 30 kuvauspäivää. Teillähän menee pelkkiin siirtymisiin ne päivät, eräs ammattikuvaaja oli sanonut kuullessaan suunnitelman. Suomessa kuvataan nopeammin kuin maailmalla. Jo yksikin kuvauspäivä on kallis, aina lähdetään kymppitonnista. Elokuvan loppukuluiksi tulee lopulta miljoona euroa. Ennakkosuunnittelu on avainasemassa, kun yhden päivän aikana kuvataan 10 kohtausta. Nostalgiaa ilman retroa oli elokuvan tunnelman motto. Jokainen tekijä lähti toteuttamaan tätä omalta osaltaan. Esimerkiksi puvustajan vaatteiden pitää sopia siihen mitä lavastaja on taustalle valinnut. Kun kaikki tämä on kunnossa, niin on helppo saada hyvännäköinen kuva, Pulkkanen sanoo. Ja lopulta kaikki yhdistyy yhdeksi siellä Antin työpöydällä, Sipola tiivistää. Mutta kuinka työlästä se onkaan. Leikattavana oli 50 tuntia materiaalia, Reikko kertoo. Kun elokuvaa ei saatu teknisesti toimimaan ennakkokatselussa, ajattelin, että kaikki vihaavat tätä ja mä olen paska ihminen. Kun välittää siitä mitä tekee, on tekemisessä huippuja

7 No 3/ helmenkalastus/aallonharjalla ja pohjia, hän sanoo. Sipola nyökyttelee vieressä. Keskeneräisen elokuvan katseluun pätee sama kuin vitsiin pahasta krapulasta. Ensin luulee, että siihen kuolee ja sitten pelkää ettei kuolekaan. Kun kaikki on valmista, on käsissä paljon muutakin kuin valmis elokuva. Olen paljon valmiimpi leikkaamaan seuraavan leffan, Reikko sanoo. Pulkkanen sanoo oppineensa kuvaamisessa tarvittavaa herkkyyttä tunnistaa tilanteet, jotka toimivat. Mun mielestä pitää aina ottaa sellainen duuni, josta ei tiedä selviääkö. Sitten voi ottaa taas isomman, Sipola sanoo. Lopussa kiitos seisoo. Olen ylpeä, että leffaan tuli se tietty toimiva lookki. En pyydä, että nimi otetaan pois lopputeksteistä, Pulkkanen sanoo ja hymyilee. Joka kerta, kun katson elokuvaa, tulen iloiseksi pikkuisista asioista. Joonaksen pienestä kameran liikkeestä tai lavastajan valitsemasta magneetista jääkaapin ovessa, Sipola sanoo onnellisena. /

8 8 No 3/2011 helmenkalastus samaan aikaan toisaalla Kun maa järisi Japanissa, sekä Satoko Hinomizu että Markus Laiho tunsivat sen. Päivät järistyksen jälkeen olivat medialaboratoriossa opiskelevalle Satokolle vaikeita, ja elektroniikkaa opiskelevalle Markukselle hämmentäviä. Satokon valtasi heti halu toimia. Alle viikko tapahtuneesta hän oli järjestämässä SPR:n lipaskeräystä katastrofin uhreille. Tapahtumaa mainostettiin FB:ssä, ja lopulta mukana oli kymmeniä lipaskerääjiä. Kadulla ihmiset tiputtelivat taskunpohjalta kolikoita ja sanoivat rukoilevansa Japanin puolesta. Järistyksen aikana Markus oli Sendaissa Tohokun yliopiston Kawauchin kampuksella. Olin juuri tullut ulos yliopiston kaupasta, kun järistys alkoi. Pystyssä oli vaikea pysyä, joten menin istumaan keskelle aukiota odottamaan tilanteen ohi menemistä. Olo oli hieman epätodellinen. Järistyksen jälkeen hän vietti seuraavat kolme yötä Sendaissa. Sähköt ja vedentulo olivat poikki. Sitten järjestyi kyyti Tokioon suurlähetystön kautta. Nyt hän on Jokohamassa kahden TKK:lta olevan vaihtarin luona. Perusasiat ovat tällä hetkellä kunnossa. Sendaissakin kaikki alkaa järjestyä. Ainoastaan ydinvoimalatilanne huolettaa. Markus on jäämässä Japaniin elokuuhun saakka, luentojen pitäisi alkaa taas huhtikuussa. Satoko toivoo, että Japania muistettaisiin ajatella vielä kun viikot kuluvat. Lisää toimintaakin on tulossa. Taikin japanilaiset vaihto-oppilaat ovat järjestämässä myyjäisiä huhtikuussa, joiden tuotto ohjataan Japaniin. / JM Kuva: veera lipasti

9 Näpit irti MoAsta! Mikä Masters of Aalto, ja mikä MoA Extended? Aino otti selvää. No 3/ aino vertaa Kuvitus: Taika Mannila Taikin perinteisen lopputyönäyttelyn Masters of Arts pohjalta suunnitellaan koko Aallon esittäytymisfoorumia. Helmikuussa annetussa tiedotteessa tämän vuoden MoAan kutsuttiin kyltereitä ja teekkareita mukaan, ja näytti siltä, että tapahtuman nimeä oltiin muuttamassa Masters of Aalloksi. MoAn muuttuminen kolmen korkeakoulun yhteiseksi tapahtumaksi on kuitenkin väärinkäsitys. Tapahtuman järjestäjät vakuuttavat, että MoA on taikkilaisten tapahtuma, ja pysyy sellaisena tulevaisuudessakin. Masters of Aalto on heidän mukaansa vain työnimi vuoden 2012 tapahtumalle, joka sekään ei vaikuta MoAn olemassaoloon. Tiedotteessa esille pääsi vähän epävirallista ja alustavaa informaatiota, sekä väärä vuosiluku. Jonkinnäköinen rikkinäinen puhelin ilmiö tapahtui, näyttelytuottaja Katri Winqvist kertoo. Tänä vuonna järjestetään MoA Extended näyttely, jossa on pieni kylterien ja teekkareiden vähemmistö mukana. Näyttelyssä on mukana noin 80 lopputyötä, kymmenkunta Taikin ulkopuolelta. TOKYO ry kuuli MoAn kehityssuunnitelmista vasta tiedotteen julkaisun aikoihin. Puheenjohtaja Kasperi Mäki-Reinikka kertoo, että heidän kanssaan ei keskusteltu ennen helmikuun loppua ollenkaan. Olimme aluksi suoraan sanottuna vähän käärmeissämme. TOKYO kannattaa ajatusta, että kaikille korkeakouluille tulisi yhteinen vastavalmistuneiden foorumi. Masters of Arts -tapahtuman pohjalta sitä ei kuitenkaan pitäisi tehdä. MoAa ei ole järkeä muuttaa koko Aallon näyttelyksi. Sen brändi nimenomaan taikkilaisten näyttelynä on hyvin vahva. Aallon strategisista tapahtumista vastaava Tuuli Sotamaa kertoo, että ensi vuodelle on suunnitteilla isompi, koko Aallon yhteinen tapahtuma. Sillon vietetään Helsingin sekä sen ympäryskaupunkien yhteistä World Design Capital Helsinki -vuotta. Aallon tapahtumaa rakennetaan MoAn ympärille, mutta tekniikan ja kaupan töiden esittelyformaattia ei ole vielä päätetty. Taik esiintyy edelleen MoAn formaatissa. / AS 93% Unicefin 90% Suomen Punaisen Ristin 95% Planin...tuotoista meni suoraan hätäapuun Haitin maanjäristyksen katastrofikeräyksissä. Lähteet: Unicef, varainhankintajohtaja Liisa Susiluoto Punainen Risti, markkinointisuunnittelija Jessica von Bonsdorff Plan, varainhankinnan markkinontijohtaja Kirsi Mettälä

10 VALITUT PALAT Tongji on Tracks Onnistuneen Aalto On Tracks -hankkeen innoittamana opiskelijaystävämme Kiinasta, Tongjin yliopistosta, toteuttavat vastaavanlaisen reissun Suomeen toukokuussa, ! Tongji on Tracks tuo 100 opiskelijaa ja yliopiston henkilökuntaa Aalto-yliopiston, Design Factoryn ja AYY:n vieraiksi. Mikäli kansainvälisyys, uusiin ihmisiin tutustuminen ja hauskat tapahtumat kiinnostavat, ilmoittaudu vapaaehtoiseksi mennessä sähköpostilla Lisätietoja AYY:n blogissa, ayy.fi/blogi. Wappu tulee! Oletko valmis? Äpy-gaala, Dipolin Wappu, Wapputerassi, Tokyon Kevätmyyjäiset, Akateeminen Wartti vai sitsikisat ja Kymppisuora? Yli viikko toimintaa täynnä, jotta yksikään juhlija ei jäisi ilman wapun tuomaa vauhtia ja hurvittelua. Aalto-wappua ja Akateemista Warttia vietetään joukolla suoraan Äpy-gaalan jälkeen Senaatintorilla tiistaina Voit haastaa kanssaopiskelijasi köydenvetoon, juosta viestiä karnevaalitunnelmassa ja juhlia loppuillan Prewappubileissä! Kaikki huipentuu valtavaan Wappumielen osoitukseen, jossa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta näkyy ja paukkuu yhdessä KY:n kanssa yhtenä spektaakkelina kohti Mantaa. Havis Amanda lakitetaan AYY:n ja KY:n toimesta uskomattoman shown ja meiningin säestämänä koko kansan edessä! Tänä vuonna wappu on suurempi kuin koskaan, mutta syytäkin on! Tarkista Wapun tapahtumat ja aikataulut osoitteesta wappu.fi. Suunnittele AYY:n kalenterille kansi Aalto-yliopiston ylioppilaskunta järjestää kalenterin kannen suunnittelukilpailun. Nyt sinulla on mahdollisuus saada suunnittelemasi teos tuhansien Aalto-yliopiston opiskelijoiden käsiin syksyllä 2011! Maineen ja kunnian lisäksi parhaan kannen suunnitellut saa palkinnoksi 100 euron Stockmannin lahjakortin. Lisäspeksejä ylioppilaskunnan nettisivuilta: ayy.fi/kalenterikilpailu. AYY:n viikkotiedote - ylioppilaskuntasi kuulumiset suoraan sähköpostiisi Haluatko tietää vaivattomasti, mitä ylioppilaskunnassasi tällä hetkellä tapahtuu? AYY:n viikkotiedote kertoo tuoreimmat kuulumiset ylioppilaskunnastasi, ja voit tilata sen suoraan sähköpostiisi osoitteessa ayy.fi/viikkotiedote! Lomaketta täytettäessä pelkkä sähköpostiosoitteen lisääminen riittää. Viikkotiedote ilmestyy joka maanantai, ja kokonaisuudessaan tiedotteen voi lukea myös AYY:n nettisivuilta, ayy.fi/viikkotiedote. Nyt sitä saa - AYY:n oma kuntanauha Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on saanut oman kuntanauhan jäsenilleen. Nauhaa somistavat ylioppilaskunnan viralliset värit, purppura ja hopea. Kaikki jäsenet voivat ostaa ylioppilaskuntanauhaa nyt AYY:n palvelupisteistä! Tarkemmat kuntanauhan käyttöohjeet AYY:n nettisivuilta: ayy.fi/tunnukset. Vieraile AYY:n Blogissa ja kommentoi! Mitä ylioppilaskunnan keskustoimistolla tapahtuu? Lue AYY:n Blogia osoitteessa ayy.fi/blogi ja näe, miten ylioppilaskuntaasi pala palalta rakennetaan!

11 näin tehtiin suomi hyvinvoinnin jälkeen Ystävänpäivänä Aaltoesin puheenjohtaja Mikko Kuusi sai idean. Viisi viikkoa myöhemmin järjestettiin kasvuyrittäjyyspaneeli, joka keräsi yli puolitoistatuhatta kuuntelijaa Finlandia-talolle. No 3/ Teksti: Miikka Ahonen Kuvitus: Taika Mannila Vajaa viikko ennen h-hetkeä Aalto Entrepreneurship Societyn puheenjohtajaa Mikko Kuusta ärsyttää. Vaalien alla mediassa kohistaan yksityisistä parkkimaksuista ja arvonlisäverosta. Puhutaan pienistä asioista muutaman vuoden mittakaavassa, vaikka pitäisi puhua kansantalouden tulevaisuudesta. Kuusella on kiire. Hän laskee puhuneensa parhaimmillaan kahden vuorokauden aikana kymmenen tuntia puhelimessa ja lähettäneensä yli 150 sähköpostia. Kaikki on tapahtunut nopeasti. Parinkymmenen hengen ryhmä on tehnyt pitkää päivää. On soiteltu lehtiin ja televisioon, kirjoiteltu läjä lehdistötiedotteita ja tavattu huikea määrä ihmisiä. Mistä kaikki alkoi? Perjantaina 11. helmikuuta Nokia ilmoitti uudesta strategiastaan. Pari päivää myöhemmin Kuusi keksi idean kasvuyrittäjyyspaneelista. Muutaman tunnin suunnittelun päätteeksi hän kirjoitti puolessa tunnissa sähköpostiviestin, ja lähetti sen ensin F-Securen Risto Siilasmaalle. Myöhemmin muutamalle muullekin yritysjohtajalle. Kuusen visio oli koko ajan selkeä: tapahtumalla täytyy olla mahdollisimman suuri vaikutus. Puhujina pitää olla ihmisiä, joita kuunnellaan. Suomessa vaaleja edeltävä aika on ainoa aika vaikuttaa. Niihin on kuitenkin aikaa vain reilu kaksi kuukautta. Kuuselle oli selvää, keitä tilaisuuteen halutaan puhujiksi. Siilasmaa on yrittäjyysyhdistykselle vanha tuttu. Jorma Ollilan ja Björn Wahlroosin tavoittaminen on sen sijaan muutaman mutkan takana, mutta yhteys saatiin yhteisten tuttavien kautta. Viikon sovittelun jälkeen panelisteille sopiva päivä saatiin lyötyä lukkoon. Silloin tapahtumapäivään oli neljä viikkoa. Tapahtumaa myytiin samaan aikaan sekä TVkanaville, puhujille että Finladia-talon järjestäjille. Paikka varmistui lopulta samalla viikolla, kun tapahtuma julkistettiin. Netti-ilmoittautuminen täyttyi tunnissa. Nelonen kertoi tekevänsä jutun uutislähetykseen. Koko paneeli järjestettiin alusta loppuun viidessä viikossa. Olisi ollut ehkä hyvä tehdä edes jonkinlainen suunnitelma etukäteen, Kuusi toteaa. Nyt edettiin välittömästi ideasta toteutukseen, tilaisuuden yhdessä Kuusen kanssa juontava Heini Vesander nauraa. Joko onnistumme erinomaisesti tai epäonnistumme surkeasti. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja, Kuusi toteaa ennen paneelia. Tällä panostuksella välimuotoa ei ole, Vesander lisää. / Suomi hyvinvoinnin jälkeen järjestettiin 21. maaliskuuta. Se keräsi yhteensä 1700 katsojaa Finlandia-talolle.

12 12 No 3/2011 omaisuuskiistaa setvii nyt suunnittelija Ylioppilaskunnassa on aloittanut omaisuussuunnittelija, Veikko Eranti, joka koostaa omaisuuskiistasta tietoa nettisivuille. Mihin tarvitaan omaisuussuunnittelijaa, AYY:n hallituksen puheenjohtaja Saara Hyrkkö? Suunnittelija auttaa hahmottamaan, missä mennään, miksi ja mihin olemme menossa. Hän myös kertoo tämän kaiken ulospäin. Omaisuuskysymyksessä työmäärä on suuri, ja se vie liikaa aikaa kaikelta muulta. Näin organisoitumalla siitä tulee vähän helpompi hallita. Paljonko omaisuussuunnittelija maksaa? Työ on puolipäiväinen ja määräaikainen, eikä kummempi kuin muutkaan ylioppilaskunnan työsuhteet. Kokonaiskustannuksissa säästetään, kun jokaista tekstinpätkää ei tarvitse kirjoituttaa asianajajalla. Mitä omaisuusasialle on tapahtumassa nyt keväällä? Kevään aikana odotetaan KHO:n tuloksia, ja toimitaan sitten niiden mukaan. Aikatauluista ei ole valitettavasti tarkkaa tietoa, mutta toivomme, että asiat etenisivät mahdollisimman nopeasti. Pari uutta valitusta kolahti alkuvuodesta postilaatikkoon. Niihin pitää myös vastata. Miten omaisuussuunnittelijaksi tullaan, Veikko Eranti? Pitää hallita haastavat tilanteet, tai ainakin saavuttaa sellainen maine ylioppilaskunnissa, että hallitsee ne. Olen opiskellut sosiologiaa ja viestintää. Omaisuussuunnittelijan pitää tulla Aalto-yhteisön ulkopuolelta, eikä itsesuojeluvaiston puutteesta ole haittaa. Olen ollut HYY:n hallituksessa ja HYY:n tiedottajan sijaisena. Lisäksi olen marinoitunut monenlaisissa muissakin viestintäliemissä. Kauanko työskentelet? Mitä tehtävänkuvaasi lähikuukausina tulee kuulumaan? AYY:n nettisivujen ja koko yhteisön pitäminen kärryillä on selvästi ensimmäisiä hommia. Töitä on alkusyksyyn asti. Tarkoituksena on miettiä viestinnän linjoja ja purkaa hallinnolle kertynyttä työmäärää. Ylipäätänsä pitää tuoda tuoretta ja ulkopuolista näkökulmaa tähän keissiin. / JM aallon kandidaatin ohjelmat uudistuvat Yliopiston kandiohjelman uudistaminen on alkanut. Muutos koskettaa monia tänä vuonna opintonsa aloittaneita, koska uusi ohjelma otetaan käyttöön 2013 kaikissa Aallon kouluissa. Rakenteesta on tarkoitus tulla sellainen, että ihmiset pystyvät ottamaan muista Aallon korkeakouluista sivuaineita, Juha Isotalo, AYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija sanoo. Suurimmat muutokset nähdään TKK:lla, mutta myös kauppatieteellisen koulutuksen alkutaival uudistuu. TaiKissa uudistus ei välttämättä tarkoita suuria muutoksia, mutta sinnekin tutkintoihin tehdään tilaa. /JM Tahdotko tietää lisää? Lue Ainon nettisivuilta juttu Kuka pelkää kandiuudistusta? minä edustan sinua Aino selvitti, minkälaista Aaltoosaamista Uudenmaan ja Helsingin ehdokaslistoilta löytyy. Päätimme antaa kunniamainintoja omissa luokissaan ansioituneille kampanjoille. Teksti: Miikka Ahonen ja antti saarenpää kuvitus: taika mannila oskar elmgren Konetekniikan opiskelija, Piraattipuolue Oskar Elmgren on tehnyt uraa taiteilijanimellä Jeppe, ja lienee useille tutumpi jostain muualta kuin politiikasta. Parhaillaan Suomen yksi tunnetummista pornostaroista tekee omanlaistaan kampanjavideota. Tulevassa vaalipornopätkässä yhdistyvät koulutyttöasut, vaalivilpit ja puolueiden stereotypiat. Kampanjoin kansalaisoikeuksien puolesta ja pidän tärkeänä sitä, että päätöksiä tehdään tieteeseen perustuen. Omat arvomaailmat eivät saa vaikuttaa päätöksentekoon, Elmgren sanoo. Esimerkkinä Elmgren mainitsee, ettei pidä huumeista tai bordelleista, mutta kannattaa silti niiden laillistamista. elina lepomäki DI ja ekonomi, kokoomus liberaali pornostara häpeilemätön porvari Investointipankkiiri kannattaa lainapainoitteista opintotukea sekä tasaveroa. Lepomäki on lisäksi Aallon mallioppilas: kaksi tutkintoa yhden tutkinnon tavoiteajassa! Pakko kysyä Lepomäeltä, onko hän ekonomi, jolla on myös DI:n tutkinto vai päinvastoin. Olen henkisesti enemmän teekkari, Lepomäki sanoo.

13 No 3/ toisinajattelija loikkari hannu kautto Tekniikan lisensiaatti, Suomen Työväen Puolue juhani mönkkönen DI, Perussuomalaiset Eläkkeellä oleva TKK:n laboratorioinsinööri on piikki oikeiston lihassa: Suomi pois EU:sta, markka takaisin, maahanmuuttajat tasa-arvoisiksi suomalaisten kanssa, pääomatulot progressiiviseksi, varallisuusvero takaisin ja kirkot irti kouluista ja valtiosta. Kautto, 67, mainitsee harrastuksekseen pyöräilyn, ja kertoo olleensa autoton kaksitoista vuotta. Pääkaupunkiseudulla autolla ei tee mitään. lasse männistö Ekonomi, kokoomus unelmavävy Juhani Mönkkönen on perussuomalainen kosmopoliitti nationalisti. Diplomi-insinööri, yrittäjä ja Business Manager. Juhani tunsi viime syksynä persujen kokouksessa talvisodan hengen ja hyppäsi mukaan, vaikka oli aiemmin pitänyt itseään tapakokoomuslaisena. Mönkkönen kertoo löytäneensä vaimon automatkalla Suomesta Iraniin ja matkustaneensa 47 maassa. Viimeisin mielenkiintoinen matkani oli noin vuosi sitten Keski-Afrikan tasavaltaan. Ranskalainen energiakonserni Areva, joka rakentaa Olkiluotoon reaktoria, pyörittää siellä uraanikaivostoimintaa. Olin tutustumassa kaivoksiin, Mönkkönen kertoo. Erityismaininta nostalgisen kotikutoisista nettisivuista: Elect Juhani Mönkkönen for political office. / Männistöllä on tyypillinen nuoren poliitikon ura aina reserviupseerikoulu- ja ylioppilaskuntataustaa myöten. Kävi vaaleissa miten tahansa, Männistö ansaitsee palkinnon hyvästä yrityksestä. Kymmenet blogipostaukset, mielipidekirjoitukset, banderollit ja sydämet sulattava tek kestohymy! Vaalibudjettini näyttäisi sijoittuvan euron haarukkaan. Aloin kasata vaalitiimiä jo viime kesänä", Männistö sanoo.

14 14 No 3/2011 Suomalainen: Eikös Motorolan ideasta 1980-luvun lopulla alkunsa saanut Iridium-satelliittipuhelinverkko toiminut juuri päinvastoin? Projektiin upposi satelliitteineen yli viisi miljardia dollaria, koska puhelimien oli tarkoitus toimia maailman joka kolkassa. Projektiin kuluneiden 11 vuoden aikana muu kännykkäteknologia kehittyi kuitenkin nopeasti. Iridium seurasi orjallisesti liikehelmenkalastus / kolumni yrittämisen yrittämisestä suomalainen vs. intoilija, osa 2 paras tuote syntyy köyhänä Suomalainen: Sain kipinän alkaa kehittää omaa tuotettani, kun puhuit liikeideoista. Olen nyt jo jonkin aikaa rakennellut uutta palvelua. On ollut oikeastaan yllättävän hauskaa opetella sen tekemistä. Intoilija: Ooh, loistavaa! Saanko nähdä sen? Suomalainen: Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. En tiedä onko softa vielä valmis siihen. Intoilija: Millaiselle käyttäjälle se on tarkoitettu? Voiko sitä jo kokeilla? Tiedän kyllä, ettei prototyyppi ole sama asia kuin lopullinen tuote. Kokemukseni mukaan tuotteen testauttaminen käyttäjillä kannattaa samasta syystä kuin keskeneräisestä ideasta puhuminen siitä tulee yksinkertaisesti parempi. Suomalainen: Nykyään puhutaankin jatkuvasti trendikkäistä co-designista ja käyttäjälähtöisyydestä. Onhan se totta, että prototyypin avulla saa konkreettista palautetta oikeista asioista. Silti haluaisin paljastaa tuotteen vasta valmiimpana.» Vahvistusilluusio on harhatila, jossa ihminen hakee vahvistusta omalle näkemykselleen sen sijaan, että etsisi aitoa palautetta. Intoilija: Ymmärrän. Jos innostuu omasta tuotteestaan ja kehittää sitä liian pitkään ilman ulkopuolista palautetta, voi syntyä vahvistusilluusio. Se on eräänlainen harhatila, jossa ihminen hakee vahvistusta omalle näkemykselleen sen sijaan, että etsisi aitoa palautetta. Pettymys voi olla suuri, kun käyttäjät eivät löydäkään nerokkaan palvelusi pariin. Startup-piireissä suositun leanajattelun lähtökohtana on niukkuus. Se kannustaa tuotteen julkaisemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja minimiominaisuuksilla varustettuna. toimintasuunnitelmaansa, joten se ei reagoinut kilpailijoiden tekemisiin. Tuloksena oli kallis halko, joka toimi paljon GSM-puhelimia heikommin sisätiloissa ja massiivinen tappio. Intoilija: Erilaiset tuotteet tarvitsevat erilaista tuotekehitystä, mutta kuten Iridiumin tarina osoittaa, aina pitää olla silmät auki. Tuotesuunnittelun ja tuotteen rakentamisen täytyy olla oikeassa mittasuhteessa. Mieluummin aloittaisin rakentelun ennen tarkan suunnitelman valmistumista kuin toisin päin. Tuotetta voi iteroida eli kehittää vaiheittain palautteen perusteella. Suomalainen: Prototyypin rakentaminen on kyllä hauskempaa kuin suunnitelmien kirjoittaminen ja taulukkolaskenta. Kukapa suunnittelisi legotaloakaan ennen sen rakentamista. / Krista Kauppinen on yksi Aaltoesin perustajista ja opiskelee logistiikkaa kauppiksella. Tuuti Piippo opiskelee luovan liiketoiminnan johtamista Taikissa. Molemmat ovat sekä suomalaisia että intoilijoita.

15 laura tässä moi Ylioppilaskunta penää hallitustavoitteissaan opiskelijoille lisää liksaa, siksi vaalisuunnittelija Laura Keski-Hakuni on ottanut luurin käteen ja pirauttanut eduskuntavaaliehdokkaille. No 3/ helmenkalastus/koukussa Teksti: johanna mitjonen Kuva: timo idänheimo mitä? Ylioppilaskuntaan on palkattu vaalisuunnittelija, koska AYY haluaa tehdä oman osuutensa valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Osittain teemat ovat samoja kuin Suomen ylioppilaskuntien liitolla, kuten opintotuen indeksiin sitominen. Sen lisäksi on paikallisia teemoja, kuten metropolipolitiikka, johon nivoutuvat esimerkiksi kysymykset joukkoliikenteestä. Meistä metropolialuetta tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena. On tärkeää, että opiskelijat pitävät esillä, miten heidän näkökulmastaan pääkaupunkiseutua halutaan muuttaa. Soittelen kansanedustajaehdokkaille osana SYLin valtakunnallista kampanjaa ja kysyn indeksiin sitomisesta, ja tulisiko korkeakoulutuksen olla heistä maksutonta, jos he saisivat päättää eduskunnassa. Lisäksi kysyn pitävätkö he opintoaikojen rajauksia riittävinä, vai olisivatko he kiristämässä niitä entisestään. Meille on tärkeää työurien pidentäminen panostamalla opiskelu- ja työkykyyn. Järjestän myös huhtikuussa pidettävän vaalipaneelin, jossa käsitellään näitä teemoja. miksi? Itse pidän ylioppilaskunnan ajamia teemoja demokraattisina, koska paikalliset teemat ovat opiskelijoiden valitseman edustajiston linjaamia. Itselleni maksuton koulutus on tärkein teema. Lukukausimaksut ovat suurin uhka, koska ne määräävät, miten opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan. Kun lopetan työskentelyn toukokuussa, olen toivottavasti saanut pystyyn kampanjan, joka on innostanut opiskelijoita ottamaan selvää asioista. Haluaisin, että opiskelijat puhuisivat vaaliteltoissa ehdokkaiden kanssa arkisista opiskeluun liittyvistä ongelmista. Toivoisin voivani vaikuttaa siihen, ettei politiikka ole kaukaista, vaan ihan konkreettinen asia. Lisäksi toivon tietysti teemojen näkyvän hallitusohjelmassa. /

16 Ilmoitus Rohkea diginatiivi saa paikan Puhutko sujuvasti sosiaalista mediaa? Innostutko uusista digiilmiöistä ja rakastatko vaihtelua? Capgemini Consulting kasvaa vauhdilla ja haluaa sinut. Avokonttorissa piisaa vilinää. Perjantaina suurin osa Capgeminin konsulteista on poikkeuksellisesti omalla toimistolla eikä asiakkaan luona, joten suosikkipöydän ehtii saada, jos tulee ajoissa töihin. Moni on vetäytynyt lasiseinäiseen neuvotteluhuoneeseen puhelinpalaveriin. Konsulteilla ei ole omia työpisteitä. Siellä täällä istuskelee tiimejä juttelemassa värikkäillä tuoleilla. Tässä talossa konsultti ei tarkoita taulukkoa nurkassa naputtavaa analyytikkokonetta: maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan, joten nuoretkin konsultit pääsevät heti oikeisiin töihin. Heitä Capgemini Consulting nyt etsii: nousevia kykyjä suoraan korkeakoulumaailmasta. Uusista ilmiöistä innostuvia teräviä nuoria, joilla teknologia on geeneissä ja jotka ovat sisällä sosiaalisessa mediassa ja muissa digitaalisissa palveluissa. Ne muuttavat Capgeminin asiakkaiden liiketoimintaa hurjaa vauhtia, ja tarve kasvuun on kova. Nuoriso on aktiivinen uusien juttujen käyttäjä. Paras osaaminen ei välttämättä löydy harmaatukkaisilta konkareilta, vaikka heitäkin tarvitaan, sanoo Jukka-Pekka Riihelä, Capgeminin liikkeenjohdon konsultointiyksikön vetäjä Suomessa. Digitaalinen transformaatio tarkoittaa paljon muutakin kuin yrityksen Facebook-sivua ja Twitter-tiliä. Capgeminin tehtävä on auttaa asiakkaita löytämään tapoja hyödyntää uusia digitaalisia palveluja ja saada ne osaksi asiakkaiden liiketoimintaa. Helposti ajatellaan, että esimerkiksi sosiaalinen media on vain markkinointia, mutta meillä siihen liittyy paljon muutakin.

17 Seuraa Emmaa ja Capgeminin CAPGEMINI Maailman johtavia konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Yli työntekijää, joista 1000 Suomessa. Liikkeenjohdon konsultoinnissa (Capgemini Consulting) työskentelee Suomessa noin 40 konsulttia. Capgemini toimii Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, pääkonttori sijaitsee Pariisissa. Capgemini Consulting on Capgemini Groupin strategia ja transformaatio konsultointiin erikoistunut yksikkö. Capgemini Consulting rekrytoi nyt konsultteja kaikille tasoille käy katsomassa avoimet työprofiilit osoitteessa ja laita hakemus tulemaan! Kun sitä katsoo kokonaisvaltaisemmin ja pidemmällä aikavälillä, nähdään miten se tulee vaikuttamaan koko yrityksen toimintaan, sanoo konsultti Emma Storbacka. Storbackaa innostaa työssä muun muassa se, että pääsee tekemään töitä uusien aallonharjalla olevien ilmiöiden parissa. Tämän päivän innovaatiot ovat vuoden päästä jo vanhentuneita. Suomen Capgemini kehittää liiketoimintastrategioiden lisäksi teknologiaratkaisuja, ja laaja osaamispohja mahdollistaa asioiden näkemisen suuremmasta perspektiivistä. Practise what you preach Edelläkävijälle on tärkeää näyttää itse esimerkkiä. Capgemini rakentaa digitaalista ekosysteemiä paitsi asiakkaille, myös itselleen. Lokityökalut ja sisäiset sosiaaliset mediat tekevät työstä mielenkiintoisempaa ja helpompaa. Capgeminiläiset kommunikoivat yrityksen sisäisessä Twitterissä paitsi omien tiimiensä kanssa, myös koko maailmanlaajuisen kollegoiden verkoston kanssa. Sen ansiosta yrityksen sisäistä globaalia osaamista pääsee hyödyntämään nopeasti. Kun kysyn neuvoa työtehtävään, voin saada tunnissa kymmeniä vastauksia ja vinkkejä joka puolelta maailmaa. Koko kansainvälisen groupin johtajat saattavat kommentoida postauksiani, Storbacka sanoo. En lakkaa ihmettelemästä sitä, miten täällä on kulttuuri, jossa ihmiset haluavat oikeasti auttaa. Se on äärettömän siistiä. Globaalista verkostosta on iloa myös sille, jota kiinnostaa kansainvälinen ura. Työntekijä voi lähteä ulkomaille tekemään yksittäistä projektia tai vaihtaa toimistoa toiseen maahan, jossa odottaa tuttu ympäristö ja samanlainen työ. Suomen-toimistollakin kuulee kieliä ruotsista hindiin. Uusien mediainnovaatioiden yleistyminen on nykyään niin nopeaa, että yritysmaailma saa todella tehdä työtä pysyäkseen mukana. Saadakseen viimeisimmät tutkimustulokset käyttöönsä Capgemini on solminut yhteistyösopimuksen maineikkaan Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) kanssa. Capgeminiläisen työ voi siis olla tutkimuksellista, ja Storbackan mukaan sitä se usein onkin. Jukka-Pekka Riihelä kuvailee Capgeminin maalia digitaalisessa transformaatiossa: Meidän tehtävä on auttaa asiakasyritystä uudistamaan toimintaansa perusteellisesti maailman digitalisoituessa ja löytämään muutoksesta heille oleelliset uudet liiketoimintamahdollisuudet. Konsultti saa olla lyhytjänteinen Riihelän mukaan konsultointi on loistava ensimmäinen työpaikka. Konsultti saa tutustua moniin erilaisiin yrityksiin ja näyttää osaamisensa isolle asiakaskunnalle kontakteista voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Storbacka painottaa, että asiakkaiden kanssa tehdään yhteistyötä aidosti eikä käydä vain tyrkkäämässä valmista raporttia käteen. Capgeminin työpajoissa saa- tetaan esimerkiksi käyttää ASE-menetelmää, jossa asiakkaat voivat tehdä ryhmissä vaikka videoita luovien freelancereiden avustuksella. Se sitouttaa ryhmää ja auttaa keksimään uutta. Myös Capgeminin omat tiimit viettävät paljon aikaa yhdessä. Avotoimistossa kommunikointi ja avunsaanti on helppoa, ja työn ulkopuolellakin tiimiläisiä tavataan usein. Storbackan mukaan Capgeminillä on paljon nuoria työntekijöitä ja luonnostaan menevä kulttuuri. Minulla ei ole ennen ollut paikkaa, jossa ventiloida digitaalisen maailman muutoksia eli asioita, joista olen ammatillisesti eniten kiinnostunut. Nyt voin intoilla niistä lounaspöydässä muiden kanssa: miten siistiä on kun F-commercesta tulee arkipäivää, tai miten Internet-TV muuttaa mediamaailman ansaintalogiikkaa! Yli 20 vuotta Capgeminillä työskennellyt Jukka-Pekka Riihelä kertoo tykkäävänsä työssään eniten siitä, ettei tarvitse puurtaa samaa hommaa vuodesta toiseen. Konsultin työssä asiakkaat ja työt vaihtuvat säännöllisesti, ja siitä pitää osata nauttia. Riihelä kiteyttää Capgeminin tilanteen: Meillä on tarjolla uusia, mielenkiintoisia juttuja, joita tehdään mielenkiintoisella tavalla kivojen ihmisten kanssa. Meillä pärjää hyvin perusfiksut ja analyyttiset ihmiset, jotka uskaltaa heittäytyä rohkeasti uuteen. Tärkeintä ei ole se mitä osaat, vaan että pystyt tekemään maratonin sijasta lyhyitä pyrähdyksiä.

18 18 No 3/2011 keinoa vaikuttaa yhteiskuntaan ilman rahaa Vaikuttaakseen yhteiskuntaan ei välttämättä tarvitse lahjoa politiikkoja tai omistaa hallituspuolueen jäsenkirjaa. Pelkkä kaljakori ja painostusryhmä riittävät. teksti: johanna mitjonen Kuvitus: Elmeri terho

19 No 3/ » Esimerkiksi netistä lataaminen on kriminalisoitua, mutta internet antaa täydellisen keinon kapinoida tätä lakia vastaan.» 1. toimi! anna palaa! Toimi itsellesi tärkeän asian puolesta. Kirjoita mielipidekirjoituksia, mene lakkoon, osoita mieltä, uskalla olla tottelematon kansalainen tai perusta painostusryhmä. Voit vaikuttaa politiikkaan, yrityksiin ja mediaan. Älä lamaannu. 2. sä laitoit minut nettiin Ennen oli vain vaalimainoksia rivissä lumihangessa, ja niissä ehdokkaita irvistämässä. Nykyään äänestäjien liehittely käy helpoiten netissä. Internet murtaa median ja poliitikkojen tiedotusvallan. Jokainen ihminen voi perustaa blogin ja laittaa omia mielipiteitään nettiin. Näitä mielipiteitä luetaan yllättävän laajasti, ja niiden lukijamäärät lisääntyvät koko ajan, Muutos puolueen puheenjohtaja Jiri Keronen sanoo. Verkossa on kivaa kapinoida. Esimerkiksi netistä lataaminen on kriminalisoitua, mutta internet antaa täydellisen keinon kapinoida tätä lakia vastaan ilman, että vallanpitäjillä on mahdollisuutta puuttua siihen mitenkään. Käyttäjillä on enemmän valtaa kuin vallanpitäjillä. 3. ole edes kevyt aktivisti Ekologisemman maailman puolesta työskentelevän kansalaisjärjestön Maan ystävien puheenjohtaja Olli-Pekka Haavisto lähtee pohtimaan aihetta hieman kauempaa. Ihminen tarvitsee tiettyjä perustarpeita, ja niiden tyydyttämiseen liittyvät kulutusvalinnat ovat olennaisia. Päättyneellä vuosikymmenellä alkoi puhe kevytaktivismista, joka tarkoittaa vain oman elämäntavan muuttamista. Ihminen voi vapautua siitä harhasta, että koko ajan pitäisi ostaa uusia vaatteita. Voi valita, että vaatteet ovat vain käyttötarkoitukseen sopivia, kestäviä ja omasta mielestä kauniita. Haavisto kannustaa vastustamaan mielihyväkuluttamista. Järjestelmän tavoite on, että kulutamme mahdollisimman paljon. Olemme vauvasta lähtien olleet tämän kaiken keskellä ja pidämme elämäntapaamme siksi niin luonnollisena, ettemme näe ylikulutusta. Emme myöskään näe, ettei ylikulutus todellisuudessa tyydytä meitä. Muista siis kyseenalaistaa, käytä aivojasi, ihmettele, älä ota kaikkea annettuna. Sen lisäksi: pyöräile, käytä bussia, jätä liha kylmäaltaaseen, boikotoi. Vaikka omilla henkilökohtaisilla valinnoilla onkin suuri vaikutus, vastuuta ei voi sälyttää yhden ihmisen harteille, yhteiskuntaakin pitää vastuuttaa, Haavisto muistuttaa.

20 20 No 3/ klikkaa! Yleislakko ryhmä kansanedustajien palkankorotuksia vastaan keräsi syksyllä yli tykkääjää naamakirjassa. Tapahtumapäivänä mielenosoittajien määrä jäi vaisuksi. On hyvinkin todennäköistä, että kaivuriyrittäjä Jukka Mutanen ajelee kaivurilla kesäkuussa suviyössä koska, Jos tähän liittyy jäsentä, ajan kaivurilla yön yli -ryhmään on jo liittynyt yli jäsentä. Edellisenä kesänä mies ajoi kaivurillaan Hangosta Kuusamoon, silloinkin matkalle kannusti FB-tempaus. Samalla määrällä tykkäämisiä pääsisi Helsingin vaalipiiristä kokoomuksen listoilta eduskuntaan. Klikkaaminen on vaivatonta ja hajutonta, eikä seuraavalla viikolla enää tarvitse muistaa, mitä viime viikolla naamakirjassa vastusti. Valtavasti huomiota saavat ryhmät nousevat kuitenkin yleisen keskustelun keskiöön, ja itselle tärkeää asiaa voi tuoda esille. 5. vanha tapa on parempi kuin pussillinen uusia Juuri nyt vaaliteltat huojuvat tuulessa, kahvi höyryää ja joku eläkeläinen antaa kaiken kiukun kansaneläkkeen perusosan pienuudesta tulla ulos. Tämä näkymä on pysynyt samana 70-luvulta saakka. Ylen Vaalistartissa Jutta Urpilainen kertoi demareiden tavoittelevan puolta miljoonaa henkilökohtaista kontaktia. Epäilemättä moni näistä kohtaamisista tapahtuu ostoskeskuksen edessä, sillä ovelta ovelle -työtä demarit eivät ole vielä huonoista kannatusluvuista huolimatta lisänneet repertuaariinsa. Esitteet maksavat, mutta se että ihmiset menee kohtaamaan sinne missä heitä on, on aivan ilmaista. Muutos 2011:n Kerosella on tähänkin hyvä vinkki. Vaikuttamiseen ei tarvita muuta kuin tyhjä kaljakori, sen kun vie keskustorille ja menee seisomaan sen päälle, ja alkaa huutaa omia mielipiteitään. Olen itse käyttänyt sitä, se kun on mukavan kevyt. 6. raha ei aina ratkaise Raha on suhteellista. Äänikuningas Sauli Niinistö käytti viime vaaleissa euroa. Se on moninkertaisesti enemmän, kuin mitä kansanedustaja ja vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi käytti vaalityöhönsä. 7. purnaa!» Vaikuttamiseen ei tarvita muuta kuin tyhjä kaljakori, sen kun vie keskustorille ja menee seisomaan sen päälle, ja alkaa huutaa omia mielipiteitään.» Ensimmäisen kerran päästessään eduskuntaan 2003 Kasvilla oli alle euron budjetti. Vaalien alla eräs lehti antoi minun pitää ilmaiseksi mainosta sivuillaan, jotta he saivat edes jonkun mainoksen. Nyt jos ehdottaisi samaa jollekulle lehden markkinointipäällikölle, niin hän nauraisi varmasti juhannukseen saakka, Kasvi kertoo. Näissä vaaleissa hän yrittää pärjätä noin eurolla. Hän luottaa aktiivisuuteensa sosiaalisessa mediassa. Hiki säästää verta, kuten sanotaan. Tämä pätee myös vaalityöhön. Olen netissä koko ajan läsnä, näin ei tarvitse rakentaa vaalien alla erikseen nettipresenssiä. Suomen varmasti kuuluisimman jarrutuskeskustelun on pitänyt keskustan Paavo Väyrynen vastustaessaan Suomen EU-jäsenyyttä. Sen jälkeen Väyrynen on ollut itsekin parlamentissa, mutta kiusa se on pienikin kiusa. Valittamisessa on voimaa! Voit tehtailla valituksia vaikka kunnan kaavoitusasioista. Hallinto-oikeuteen voi suhteellisen pienin kustannuksin valittaa myös yksityishenkilö. 8. papanakikka Entä oletko kuullut papanakikasta? Tarinan mukaan luonnonsuojelijat ovat levittäneet Liito-oravan papanoita metsiin ja saaneet työmaita pysähtymään. Kas! Papanahan se siinä, ja tiehankkeesta luovutaan. Jos Otaniemen Servinniemestä löytyisi mittava esiintymä, ehkä kampusrakentaminenkin