TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA"

Transkriptio

1 TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA KANSAINVÄLINEN SEMINAARI Seminaarin antia Varpu Kohvakka Metropolia AMK

2 Sisällysluettelo Inke Rosilo: Tässä tarinani kohdassa valokuvanäyttelyn esittely... 2 Steen Cnops Rasmussen: Animated Theatre with Traumatized Children in Kindergarten... 3 Kai Lehikoinen: Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä Esimerkkejä Quality of Life - hankkeesta... 6 Satu Ranta- Tyrkkö: Sosiaalityön ja teatterin leikkauspisteessä Intiassa: Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri... 9 Tim Davies: Design and Construction with Living Willow for Public Spaces Lotta Ora: Mä oon paljon muutakin kuin päihdeongelmainen Tapausesimerkki draamatyöskentelystä päihdehoitoyhteisössä

3 Inke Rosilo: Tässä tarinani kohdassa valokuvanäyttelyn esittely Inke Rosilo Teatteriohjaaja, voimauttava valokuvaus Tässä tarinani kohdassa - näyttelyn kuusi kuvaa on valittu yli 5000 otoksen joukosta. Seitsemän naista kulki kanssani oivallusprosessin omasta merkittävyydestään, oman elämänsä ratkaisujen mielekkyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. He oppivat arvostamaan itseään ja minä- katsojakuvaajana- opin arvostamaan heitä. (Inke Rosilo) Inke Rosilo esitteli puheenvuorossaan valokuvanäyttelyn, joka oli lopputulos hänen ja seitsemän osallistujan yhteiselle prosessille voimauttavan valokuvauksen parissa. Prosessi kesti puoli vuotta, jonka aikana Rosilolla oli kolme kuvauskertaa kunkin osallistujan kanssa. Voimauttava valokuvaus on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa valokuvaa käytetään yksilön ja erilaisten ryhmien voimaannuttamisprosessin aikaansaajana. Rosilon mukaan voimauttava valokuvaus kääntää valokuvauksen valta- asetelman toisin päin. Menetelmässä kuvaaja ei määrittele, millaisen kuvan hän ottaa kuvattavasta, vaan kuvattavalla itsellään on valta määrätä missä, milloin sekä millaisessa olotilassa hän haluaa tulla kuvatuksi. Inke Rosilo luonnehti voimauttavaa valokuvausta kohtaamisen ja katsomisen tapana. Kuvaaja ja kuvattava ovat yhteisessä prosessissa, jossa tehdään kuvattavasta näkyväksi se, minkä hän itse haluaa nostaa esiin. Rosilon mukaan prosessi on ennalta arvaamaton matka sekä kuvaajalle että kuvattavalle. Hän kertoi, että useasti läsnäolo kuvaustilanteessa syntyy, kun kuvattava suo itselleen hetkeksi jotain hänelle tärkeää ja kaunista. Osallistujat valitsivat itse näyttelyyn päätyneet kuvat. Tällöin osallistujalla oli valta valita juuri se otos, joka tuo hänet näkyviin haluamallaan tavalla. Rosilo kertoi, että näyttelyssä häneltä kysyttiin miksi kuvattavat olivat valinneet itsestään kaikkein kauneimmat kuvat. Se sai hänet oivaltamaan, että ehkäpä läheisen ja lämpimän ilmapiirin syntyminen mahdollistaa kuvattavan antautumisen katsomiselle, ja tällöin hän näyttäytyy hyvin kauniina katsojalle. Keskeistä on hyvän näkyväksi tekemisen idea. Hyvä kuuluu itsemäärittelyn oikeuden piiriin, eikä siis tarkoita harmitonta, kivaa ja kevyttä. Hyvä on se, mikä on ihmiselle itselleen merkityksellistä, arvokasta ja totuudenmukaista suhteessa hänen henkilökohtaiseen kokemukseensa. (Inke Rosilo) 2

4 Steen Cnops Rasmussen: Animated Theatre with Traumatized Children in Kindergarten Steen Cnops Rasmussen Lehtori, VIA University College (Tanska) Steen Cnops Rasmussen esitteli puheenvuorossaan kehittämäänsä esine- ja nukketeatteri- metodia, jolla hän työskentelee traumatisoituneiden lasten parissa. Hän on nimennyt metodinsa My own fairy tale eli Minun oma satuni - metodiksi. Metodissa luodaan yhdessä traumatisoituneen lapsen kanssa tarinoita ja satuja, joista lapsi ja ohjaaja luovat yhdessä esityksen. Työkaluina käytetään erilaisia leluja ja esineitä. Esityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä luovaa ja leikinomaista tarinaa, jolla ei yleensä ole yleisöä. Esityksen luojat eli lapsi ja ohjaaja toimivat yleisönä toisilleen. Tarkoituksena on käsitellä esityksessä lapsen traumaa, vähentää siitä johtuvaa pelkoa sekä edesauttaa lapsen toimintakyvyn palautumista normaaliksi. Cnops Rasmusssen luonnehti traumaa elokuvana, jossa tapahtuu vain pahoja asioita. Tämä johtuu siitä, että tarina loppuu aina kliimaksiin ja jää kesken. Hänen mukaansa trauma saattaa aiheuttaa lapselle oppimisvaikeuksia ja vaikeuksia muodostaa syys- seuraussuhteita. Lapsi saattaa kieltää trauman koskaan tapahtuneen; se saattaa vaikuttaa tämän kykyyn leikkiä; ja lapsi saattaa kokea elämän arvaamattomana ja vaarallisena. Ylipäätään lapsen suhtautuminen itseensä, elämään ja tulevaisuuteen muuttuu. Metodillaan Cnops Rasmussen haluaa puuttua trauman seurauksiin uudelleenrakentamalla lapsen kykyä ilmaista itseään. Hänen mukaansa on tärkeää auttaa lasta leikkimään, koska se on lapsen ensisijainen keino käsitellä ympäröivää maailmaa. Cnops Rasmussenin metodissa työskentely lähtee liikkeelle siitä, että ohjaaja rakentaa lapsen traumakokemuksesta tarinan, jonka raamit rakentuvat yleisesti tunnetuista saduista. Tarinalla on neljä osaa, joista kolmen ensimmäisen raamit ohjaaja rakentaa. Neljäs osa rakennetaan lapsen omien ehdotusten pohjalta trauman käsittelemiseksi. 1. KOSMOS (Esittely) Esitellään roolihahmot ja tarinan lähtötilanne. 2. NON KOSMOS (Ennen traumaa) Tilanne, joka ajaa päähenkilöä kohti traumaa. 3

5 3. KAOS (Trauma) Tarinan kliimaksikohta, jossa trauma tapahtuu. 4. NON KAOS (Ratkaisu ongelma/traumatilanteeseen) Toimintaa joka ratkaisee ongelmatilanteen, ja johtaa onnelliseen loppuun. Ohjaajan valmistama tarina päättyy dramaturgisesti ongelmakohtaan (kohta 3), jolloin tarina ei esitä valmiita ratkaisumahdollisuuksia. Ohjaaja rakentaa tarinaan lapselle roolin, joka tukee lapsen osallisuutta työskentelyyn. Cnops Rasmussen käytti esimerkkinä lapsen roolista urheaa nallekarhua. Urheutta korostettiin, koska se lisäsi lapsen halua näytellä lelukarhulla. Kun tarinan raamit ovat valmiit, lapsi ja ohjaaja siirtyvät yhdessä draaman maailmaan ja nukettavat tarinan läpi. Cnops Rasmussen muistutti, että ohjaajan on tärkeää tukea lapsen osallisuutta ja omistajuutta tarinaan koko prosessin ajan. Cnops Rasmussen pilkkoi metodin vastuualueita osiin ja kuvasi niitä teatterin työrooleilla: Johtaja Vastuu kokonaisprossesista Luotettava Taiteellista kompetenssia (tai kiinnostusta) Käsikirjoittaja/dramaturgi Pidä huolta, että tarina käsittelee lapsen traumakokemusta Muunna tarinaa yhdessä lapsen kanssa Etäännytä tarina satujen maailmaan Ohjaaja Aloita ja lopeta jokainen harjoitekerta johonkin rituaaliin Käytä lämmitysharjoitteita, esim. lauluja Tutki hahmojen toimintaa ja sadun maailmaa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa 4

6 Tue lapsen ilmaisukykyä Tue lapsen ratkaisuehdotuksia tarinan kliimaksia (osan 3) tutkiessa Lavastaja Työkaluina yksinkertaiset lelut ja värilliset kankaat Käytä esinettä tarinassa monipuolisesti, esim. kynä voi olla puu, miekka, lyhtypylväs jne. Luo omalla äänelläsi äänimaailmaa tarinaan Tarinankertoja Esittele tarinan juoni ja hahmot lapselle. Älä jää kiinni yksityiskohtiin, vaan pidä huolta kokonaiskaaresta. Kanssaesiintyjä Rohkaise lapsen esiintymistä omalla esiintymiselläsi, mutta ole hienovarainen. Steen Cnops Rasmussen mukaan kuka tahansa voi käyttää metodia, sillä se perustuu yhdessä tarinan maailmassa leikkimiseen. 5

7 Kai Lehikoinen: Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä Esimerkkejä Quality of Life - hankkeesta Kai Lehikoinen Koulutus- ja kehittämispäällikkö, Kokos- palvelut, Teatterikorkeakoulu Kai Lehikoinen esitteli puheenvuorossaan Quality of Life - hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää taidelähtöisiä menetelmiä muistisairaiden hoidon tueksi. Hankkeessa taiteilijat työskentelevät hoitohenkilökunnan, vapaaehtoisten, dementoituneiden ja heidän perheenjäsentensä kanssa. Tavoitteena on rakentaa ei- verbaaleja luovia keinoja ilmaista itseään onnistumista kannustavassa ympäristössä. Epämuodollisiin oppimisympäristöihin sijoittuvia taidelähtöisiä menetelmiä testataan Itävallassa, Hollannissa ja Tshekin tasavallassa. (http://kokos.fi/qualityoflife) Lehikoinen kysyi puheenvuorossaan minkälaista tietoa ja taitoa sosiaalialan kentällä työskenneltäessä tarvitaan. Hän kertoi vuorovaikutuksen rakentamisen muistisairaan, hoitajan ja omaisten välille taiteen keinoin olevan Quality of Life - hankkeen ytimessä. Lehikoinen nosti esille myös dementiatyöhön liittyvät eettiset kysymykset: Kuinka voin olla varma, että muistisairas on antanut suostumuksensa esimerkiksi taiteellisen tuotoksen julkistamiseen, kun hän saattaa unohtaa sovitut asiat? Taidelähtöinen dementiatyö (TDT) on Lehikoisen mukaan kattokäsite, jonka alla on useita erilaisia lähestymistapoja stimuloida muistisairaita psyykkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti. Yhteinen tekijä taidelähtöiselle dementiatyölle on identiteetin rakentaminen muistojen kautta. Lehikoisen mukaan identiteetin vahvistaminen tukee myös muistisairaan persoonan avautumista hoitohenkilökunnalle. Lehikoinen esitteli myös luovan taidetoiminnan tutkittuja vaikutuksia muistisairaisiin: Positiivisia tunnereaktioita Ahdistus vähenee Sosiaalinen osallistuminen ja vuorovaikutus vahvistuvat Kognitiivisissa prosesseissa tapahtuu muutoksia Verbaalinen sujuvuus vahvistuu Paino lisääntyy 6

8 Liikkuvuus lisääntyy Fyysinen voima ja tasapaino vahvistuvat Mieliala ja keskittymiskyky paranevat Stressi vähenee (niin hoitajilla kuin asiakkailla) Elämänlaatu kohoaa Käsitys ihmisyydestä laajenee (Baines 2007, p. 16) Petr Veletan tanssiprojekti Sedm paprsků - Seven Rays, Praha Tšekki Petr Veleta on tanssitaiteilija, joka on ollut mukana kehittämässä vanhaan tšekkiläiseen tanssiin, Besedaan, perustuvaa tanssimetodia. Besedaa opetettiin yleisesti Tšekeissä luvulla ja se on valmiiksi tuttu monelle hoitokodin asukkaalle nuoruudesta. Muistisairaiden ikäihmisten hoitokotiin sijoittuneessa Sedm paprsků projektissa kehitettiin yksinkertaistettuja versioita Besedasta, joita voi tanssia vaikka istualtaan. Tanssimetodin tavoitteena on aktivoida muistia tanssin ja musiikin avulla, luoda tanssin kautta yhteisöllisyyttä asukkaiden, hoitohenkilökunnan ja omaisten välille sekä tarjota hoitokodin asukkaille viihdyttävää toimintaa Besedan muodossa. De Stichting Koffer & ASVZ, Udenhout Alankomaat - Taiteesta taidoksi De Stichting Koffer projekti toteutettiin ikääntyneille kehitysvammaisille perustetussa St. Vincentiuksen hoitokodissa. Projektin tavoitteena oli kouluttaa henkilökuntaa, omaisia ja vapaaehtoisia kehittämään uusia vuorovaikutuksen muotoja luovan toiminnan avulla. Luova toiminta käsitettiin projektissa laaja- alaisesti: projektin työmuotoja olivat fyysinen, visuaalinen ja esittävä taide sekä musiikki. Tavoitteena oli tukea projektiin osallistuvien omaa luovuutta. Lehikoinen kuvasi projektin toimintatapaa kysymyksellä: Mikä on mahdollista tässä ja nyt? Toteuttajat kokivat tärkeäksi harjoittaa läsnäolon taitoaan ja herkkyyttään kuunnella. Projektissa olennaista oli myös kokemuksellinen oppiminen sekä kokemuksien jakaminen ja kirjallistaminen. Projektin nimi tulee toimintamallista, jossa ensimmäisellä kokoontumiskerralla osallistujille jaettiin matkalaukku, joka sisälsi inspiraatiomateriaalia ja työkirjan oman luovan toiminnan kehittämiseksi. Matkalaukkua täydennettiin portfolion tyyliin projektin edetessä. 7

9 Hotel Rollator, Uni- T & Caritas St. Peter Graz, Itävalta Hotel Rollator - projekti toteutettiin ikäihmisten hoitokodissa Grazin kaupungissa. Projektin filosofiana oli kiinnittää huomiota rajoitteisuuden sijaan siihen, mikä on mahdollista. Projektin lähtökohta oli luoda hoitokodista asukkaille luova tila, joka tukee heidän omaa luovuuttaan. Hoitokodin asukkaiden omaa osallisuutta ja asiantuntijuutta tilojen luomiseen haluttiin tukea. Hotel Rollatorin toimijat halusivatkin uudistaa luovan toiminnan malleja laitostyössä. He kokivat, että usein hoitokotien asukkaille tarjottava luova toiminta on ylhäältä alas ohjautuvaa toimintaa. Projektin aikana hoitokodin käsite muutettiin hotellin käsitteeksi. Hotelli kuvaa paikkaa, jossa vietetään eri pituisia aikoja ja johon saa tulla vierailemaan. Projektin aikana hoitokodin aula muutettiin asukkaiden ja taiteilijoiden yhteistyössä hotellin aulatilaksi. Projektin tuloksia olivat lisäksi 15 animaatioelokuvaa asukkaiden tarinoista, joita esitettiin hotellitilaan perustetussa elokuvateatterissa sekä samalla metodilla tehty valokuvanäyttely. Lisäksi asukkaiden omista tarinoista tehtiin Hotel Rolator lehti ja aulaan perustettiin aulabaari, jossa oli mahdollista kokea ja osallistua erilaisiin esityksiin. Aulabaarissa oli lisäksi tarjolla kahvia ja kakkuja, joita henkilökunta tarjoili hotellihenkilökunnaksi pukeutuneena. Projektin aikana kuvattiin myös dokumenttielokuva osasta hoitokodin asukkaita. Mukana oli myös vaatesuunnittelija, joka suunnitteli asukkaille omat asukokonaisuudet. The Abbeyfield Live Music Now & Reminiscence Learning, The Abbeyfield Nursing Home, Taunton, Englanti Abbeyfieldin hoitokodin projekti tähtäsi elävän musiikin ja sen myötä nousevien muistojen voimaan. Projekti tarjosi asukkailleen 12 viikon ajan muusikkojen konserttivierailuja hyvin erilaisilla musiikkityyleillä, tekniikoilla ja lähestymistavoilla. Toteuttajat eivät halunneet tarjota asukkaille vain tavanomaisesti hoitokotien musiikkituokioissa soitettavia vanhoja klassikoita, vaan projektin aikana Abbeyfieldin hoitokodin asukkaat nauttivat myös mm. afrikkalaisesta kora- ja rumpumusiikista, klassisesta harppumusiikista, balkanilaisesta viulumusiikista, saksofonikvartetosta sekä kitaraduosta. Jokainen musiikkityyli palautti erilaisia muistoja asukkaiden mieliin liittyen esimerkiksi kulttuuriin, matkustamiseen ja ihmissuhteisiin. Quality of Life hankkeen verkkosivut: 8

10 Satu Ranta- Tyrkkö: Sosiaalityön ja teatterin leikkauspisteessä Intiassa: Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri Satu Ranta- Tyrkkö Yliopistotutkija, YTT Satu Ranta- Tyrkkö kertoi puheenvuorossaan Intiassa toimivasta Natya Chetana - teatteriryhmästä, josta hän on kirjoittanut väitöskirjansa At the Intersection of Theatre and Social Work in Orissa, India: Natya Chetana and Its Theatre (2010). Puheenvuorossaan Ranta- Tyrkkö halusi nostaa esiin kysymyksiä sosiaalityöstä Natya Chetanan toiminnassa: Miten sosiaalityö rajataan? Millaista on globaali sosiaalityö? Missä kulkee sosiaalityön ja taiteen rajapinta? Alunperin tutkimus virisi havainnosta, että yhtäällä itsestään selvästi sosiaalityöksi miellettyjä käytäntöjä ja lähestymistapoja ei välttämättä tunnisteta tai edes hyväksytä sosiaalityöksi toisaalla. Sosiaalityö herättää monia mielipiteitä, ja erilaiset toimijat eri puolilla maailmaa tulkitsevat sosiaalityötä hyvinkin eri tavoin. (Ranta- Tyrkkö 2010) Natya Chetana - teatteriryhmä on perustettu vuonna 1986 Orissan osavaltiossa Itä- Intiassa paikallisten teatteriopiskelijoiden toimesta. Orissa on Intian köyhimpiä osavaltioita. Se on maatalousvaltainen ja altis luonnonkatastrofeille. Orissassa asuu runsaan heimoväestön lisäksi paljon kastittomia. Nämä molemmat ryhmät ovat jääneet paitsi Intian talouskasvusta. Natya Chetana toimii siis osavaltiossa, jossa on paljon väestöä, joiden ääni jää helposti kuulematta päätöksenteossa. Natya Chetana luo esityksiä yhteisöteatterin keinoin: he tutkivat paikallisia tarinoita ja tapahtumia sekä tekevät taustatutkimusta valitsemansa yhteisön ongelmista. Taustamateriaalin pohjalta he valmistavat esityksiä, joiden kanssa he lähtevät kiertueelle niihin yhteisöihin, joita valitut aiheet koskettavat. Ryhmän tavoitteena on herättää yleisön tietoisuus oman yhteisönsä ongelmista, ja saada yleisö pohtimaan omaa suhdettaan ongelmaan. Ranta- Tyrkkö luonnehtikin teatteriryhmän tavoitteeksi katsojan mielen häiritsemisen hereille. Tavoite konkretisoituu ryhmän esityksien rakenteessa: esitykset loppuvat aina ongelmakohtaan. Ryhmä ei siis anna valmiita vastauksia, vaan jättää tilaa yleisön omalle pohdinnalle. Natya Chetanan esityksien jälkeen onkin usein keskustelutilaisuus, jossa keskustelua johtaa jokin paikallinen yhdistys. Ranta- Tyrkö kertoi Natya Chetanan kahdesta pääasiallisesta työskentelymuodosta: polkupyöräteatterista ja intiimiteatterista. 9

11 Polkupyöräteatterikiertueilla ryhmä pyöräilee maaseutukylissä esittämässä lyhyitä, maataloustyön rytmiin sopivia, ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä näytelmiä. Intiimiteatterin esitykset ovat kestoltaan pidempiä, ja suunnattu kaupunkien keskiluokkaisille katsojille. (Ranta- Tyrkkö 2010) Natya Chetana haluaa kysyä yleisöltään polkupyöräteatterinsa välityksellä Miten sinua sorretaan? Ranta- Tyrkön mukaan polkupyöräteatteri on säilyttänyt asemansa Natya Chetanan yhtenä kiertueteatterin muotona, vaikka nykyään ryhmällä on käytössään myös auto: polkupyörillä saapuvat esiintyjät koetaan helpommin lähestyttäviksi ja tasa- arvoisemmiksi yleisön kanssa kuin autolla saapuvat. Siksi ryhmä tekee kiertueitaan edelleen polkupyörillä. Intiimiteatterin katsojakunnan keskiluokkaisuudesta johtuen esitykset kysyvät yleisöltään Miten sinä osallistut sortamiseen? Intiimiteatterin esitykset sijoittuvat esimerkiksi kaupunkien puistoihin tai asuintalojen katoille. Ylipäätään Natya Chetana - ryhmä haluaa viedä teatteria sinne missä on ihmisiä. Ranta- Tyrkkö näytti puheenvuorollaan katkelmia Natya Chetanan näytelmästä Sapanava Sapana (suom. Sapanin uni). Esitystaltiointia katsoessa ihailin ryhmän taitoa käyttää symboliikkaa lavalla. Esitys käytti tanssia, laulua ja fyysistä ilmaisua kerronnankielenään, jolloin tapahtumat välittyivät minulle, vaikken esityksen kieltä ymmärtänytkään. Natya Chetana on joutunut kehittämään esityksiensä kerrontaa juuri kielestä riippumattomiin muotoihin, koska Orissan osavaltiossa puhutaan useita eri kieliä johtuen siellä asuvista useista heimokansoista. Ovatko Natya Chetanalaiset sitten sosiaalityöntekijöitä vai teatterin tekijöitä? Natya Chetanan jäsenet eivät saa työstään varsinaisesti palkkaa, eikä heillä ole sosiaalialan koulutusta. Sekä ryhmä itse että sen tuntevat paikalliset ihmiset pitävät ryhmän työtä teatterin ohella sosiaalityönä. (Ranta- Tyrkkö 2010) Ranta- Tyrkön puheenvuoron perusteella Natya Chetanan toiminta orissalaisten tietoisuuden herättelijöinä vaikuttaa tärkeältä, sillä nähdäkseni tietoisuus ongelmista voi olla askel kohti niiden ratkaisua. Ranta- Tyrkön puheenvuoron pohjalta voitaisiinkin todeta ryhmän toiminnan näyttäytyvän sekä sosiaalityönä että teatterina. Natya Chetanan työ on inspiroiva esimerkki taiteen voimasta vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Tekstissä käytetyt sitaatit ovat lainauksia Satu Ranta- Tyrkön väitöskirjan suomenkielisestä tiivistelmästä: 10

12 Tim Davies: Design and Construction with Living Willow for Public Spaces Tim Davies Kuvataiteilija, Td- artwork (Iso- Britannia) Tim Davies kertoi elävän pajun punontatekniikasta, jossa pajurakennelmaa punottaessa tuoreet pajunoksat istutetaan maahan juurtumaan. Pajut eivät siis kuole rakentamisprosessissa vaan alkavat kasvaa siitä huolimatta, että ne on punottu esimerkiksi holvikäytävän muotoon. Juurruttuaan pajut kasvattavat rakennelmaan uusia oksia, joiden avulla sen muotoa voi vahvistaa tai luoda kokonaan uusia osioita. Davies muistuttikin, että jos pajurakennelmaa ei vuosittain leikkaa tai muokkaa uudelleen, sen alkuperäinen muoto häviää kasvavien oksien sekaan. Davies käyttää tekniikkaa Isossa- Britanniassa julkisissa tiloissa kuten koulujen tai leikkipuistojen pihoilla. Pajurakennelman voi punoa pieneenkin tilaan esimerkiksi sisäpihalle elävöittämään tilan tunnelmaa. Pajuteos kannattaa rakentaa avaralle paikalle kauemmas rakennuksista, koska varjoisa kasvupaikka voi kääntää rakennelman vinoon pajun pyrkiessä kasvamaan kohti valoa. Pajuista ei kannata rakentaa luomuksiaan myöskään sadevesiviemäreiden lähettyville, koska sen juuret saattavat tukkia viemärin. Rakentaminen kannattaa myös ajoittaa kasvukauden alkuun, jolloin juurtuminen on voimakkaampaa. Pajun istuttaminen väärään aikaan saattaa aiheuttaa pajuistukkaiden mätänemisen maahan. Davies luonnehti rakennusprosessia yhteisölliseksi ja vuorovaikutukselliseksi tapahtumaksi, koska rakentamisen eri vaiheet vaativat ryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi pitkien pajunoksien punominen yhteen on helpompaa ryhmässä kuin yksin. Davies kertoi myös kuinka joskus kouluissa työskennellessään lapset ensin vastustavat rakentamista, koska pelkäävät vaatteidensa likaantuvan, mutta vauhtiin päästyään nauttivat konkreettisesta ja kehollisesta työskentelystä. Hän kertoi myös välttävänsä materiaaleihin koskemista, jotta lapset saisivat rakentaa itse omat luomuksensa. Daviesin mukaan tekniikka sopii lapsille hyvin siinäkin mielessä, että rakentaminen on nopeaa ja työn tuloksen näkee heti. Tekniikka luo mahdollisuuden myös pitkäaikaiseen prosessiin ja omistajuuden tunteen syvenemiseen pajun kasvaessa uutta oksistoa joka kasvukausi. Tekniikalla voi luoda jotain elävää ja muotoaan muuttavaa hyvinkin staattisiin tiloihin. 11

13 Lotta Ora: Mä oon paljon muutakin kuin päihdeongelmainen Tapausesimerkki draamatyöskentelystä päihdehoitoyhteisössä Lotta Ora Freelancer, teatteri- ilmaisunohjaaja, Draamaräätälit Lotta Ora kertoi puheenvuorossaan Voimavara! - hankkeessa toteuttamastaan draamatyöskentelystä päihdekuntoutujien parissa. Yksi Oran lähtökohdista työskentelyssä oli välttää ongelmalähtöistä ja päihdemörkö edellä tapahtuvaa työskentelyä. Sen sijaan hän ohjasi ryhmän tutkimaan Mitä jos? kysymyksiä draaman avulla. Ora kertoi halunneensa mielikuvituksen avulla häiritä osallistujia tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja olisivatko avautuvat mahdollisuudet tie muutokseen osallistujien elämässä? Draamatyöskentely alkoi ryhmää kiinnostavien aiheiden etsimisellä. Ora käytti tähän työkaluna runoa, jonka teemoista ryhmä keskusteli yhdessä. Ryhmän omat aiheet synnyttivät kaksi fiktiivistä hahmoa: Markun ja Eevan. Hahmojen elämänvalintojen tutkiminen muodostui draamatyöskentelyn pääpainotukseksi. Markun hahmo oli keski- ikäinen menestyvä IT- osaaja. Markulla oli vaimo, jota hän petti rakastajattarensa kanssa. Ora kertoi että ryhmä halusi ohjata draamaa niin, että Markun hahmo tulisi rytinällä alas menestyksen pilvilinnoista. Eevan hahmo oli keski- ikäinen uupunut sairaanhoitaja. Eeva oli naimisissa, ja hänellä oli hyvin dominoiva anoppi. Oran mukaan Eevan hahmon kautta ryhmä halusi tutkia alistavia ihmissuhteita. Työkalunaan Ora käytti muun muassa Forum- teatteria, jonka ideana on antaa yleisölle mahdollisuus astua sisään fiktiiviseen kohtaukseen ja kokeilla omaa ratkaisumalliansa kohtauksessa esitettyyn konfliktiin. Forum- teatterin päähenkilönä on aina sorrettu hahmo, jonka näkökulmasta esitys valottuu ja jonka valintoja ja toimintaa tutkitaan. Ora kertoi kokeneensa työskentelyn merkitykselliseksi. Hän keräsi osallistujilta kirjallisen loppupalautteen, jossa osallistujat ilmaisivat työskentelyn olleen motivoivaa. Osallistujat saivat päättää, mitä he halusivat tehdä viimeisellä kerralla. Heidän toiveestaan viimeistä kokoontumiskertaa juhlistettiin kakkukahveilla. Ora järjesti myös symbolisen ominaisuuksien kirpputorin, jossa osallistujat saivat myydä ominaisuuksia joita tunsivat omaavansa yllin kyllin ja ostaa niitä joita kokivat haluavansa hieman lisää. Kokoontumisissa työstettiin itsetuntemuksen kysymyksiä siis loppuun saakka. Lue lisää Voimavara! - hankkeesta: 12

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen % eijo Taidetta % Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen sote- ja kulttuurialan toimijan yhteishanke, joka kehittää toimijoiden mahdollisuuksia juurruttaa kulttuuritoiminta kiinteäksi osaksi sote-palvelurakenteita.

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. 16.3.2015 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen tarinan rakentaminen Digitaalinen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

TIEDOT KATSELMUSESITYKSESTÄ

TIEDOT KATSELMUSESITYKSESTÄ Yhteyshenkilö tapahtumassa: Puhelin ja sposti: TIEDOT KATSELMUSESITYKSESTÄ Ryhmän nimi Esityksen nimi Ohjaaja Musiikkiryhmän nimi Seura Kesto Sommittelija tai koreografi Musiikkiryhmän ohjaaja Musiikkitiedot

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere 24.2.2016 Vahvuudet Perinteiset palvelut Varmaa palvelua/rahoitusta taatusti, vai onko

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit Tanssiralli on Suomen Nuorisoseurat ry:n valtakunnallinen kansantanssikatselmus, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa.

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Elokuvateatteri Kannukino Osoite: Kannusillankatu 4, Espoo Puh: ESPOON KESKUS

Elokuvateatteri Kannukino Osoite: Kannusillankatu 4, Espoo Puh: ESPOON KESKUS Elokuvateatteri Kannukino Osoite: Kannusillankatu 4, 02770 Espoo Puh: 043 8259307 ESPOON KESKUS CTRL Ö: Määränpää Uneton48 elokuvakilpailuun osallistunut lyhytelokuva vuodelta 2014. Surrealistinen elokuva

Lisätiedot