TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA"

Transkriptio

1 TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA KANSAINVÄLINEN SEMINAARI Seminaarin antia Varpu Kohvakka Metropolia AMK

2 Sisällysluettelo Inke Rosilo: Tässä tarinani kohdassa valokuvanäyttelyn esittely... 2 Steen Cnops Rasmussen: Animated Theatre with Traumatized Children in Kindergarten... 3 Kai Lehikoinen: Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä Esimerkkejä Quality of Life - hankkeesta... 6 Satu Ranta- Tyrkkö: Sosiaalityön ja teatterin leikkauspisteessä Intiassa: Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri... 9 Tim Davies: Design and Construction with Living Willow for Public Spaces Lotta Ora: Mä oon paljon muutakin kuin päihdeongelmainen Tapausesimerkki draamatyöskentelystä päihdehoitoyhteisössä

3 Inke Rosilo: Tässä tarinani kohdassa valokuvanäyttelyn esittely Inke Rosilo Teatteriohjaaja, voimauttava valokuvaus Tässä tarinani kohdassa - näyttelyn kuusi kuvaa on valittu yli 5000 otoksen joukosta. Seitsemän naista kulki kanssani oivallusprosessin omasta merkittävyydestään, oman elämänsä ratkaisujen mielekkyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. He oppivat arvostamaan itseään ja minä- katsojakuvaajana- opin arvostamaan heitä. (Inke Rosilo) Inke Rosilo esitteli puheenvuorossaan valokuvanäyttelyn, joka oli lopputulos hänen ja seitsemän osallistujan yhteiselle prosessille voimauttavan valokuvauksen parissa. Prosessi kesti puoli vuotta, jonka aikana Rosilolla oli kolme kuvauskertaa kunkin osallistujan kanssa. Voimauttava valokuvaus on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa valokuvaa käytetään yksilön ja erilaisten ryhmien voimaannuttamisprosessin aikaansaajana. Rosilon mukaan voimauttava valokuvaus kääntää valokuvauksen valta- asetelman toisin päin. Menetelmässä kuvaaja ei määrittele, millaisen kuvan hän ottaa kuvattavasta, vaan kuvattavalla itsellään on valta määrätä missä, milloin sekä millaisessa olotilassa hän haluaa tulla kuvatuksi. Inke Rosilo luonnehti voimauttavaa valokuvausta kohtaamisen ja katsomisen tapana. Kuvaaja ja kuvattava ovat yhteisessä prosessissa, jossa tehdään kuvattavasta näkyväksi se, minkä hän itse haluaa nostaa esiin. Rosilon mukaan prosessi on ennalta arvaamaton matka sekä kuvaajalle että kuvattavalle. Hän kertoi, että useasti läsnäolo kuvaustilanteessa syntyy, kun kuvattava suo itselleen hetkeksi jotain hänelle tärkeää ja kaunista. Osallistujat valitsivat itse näyttelyyn päätyneet kuvat. Tällöin osallistujalla oli valta valita juuri se otos, joka tuo hänet näkyviin haluamallaan tavalla. Rosilo kertoi, että näyttelyssä häneltä kysyttiin miksi kuvattavat olivat valinneet itsestään kaikkein kauneimmat kuvat. Se sai hänet oivaltamaan, että ehkäpä läheisen ja lämpimän ilmapiirin syntyminen mahdollistaa kuvattavan antautumisen katsomiselle, ja tällöin hän näyttäytyy hyvin kauniina katsojalle. Keskeistä on hyvän näkyväksi tekemisen idea. Hyvä kuuluu itsemäärittelyn oikeuden piiriin, eikä siis tarkoita harmitonta, kivaa ja kevyttä. Hyvä on se, mikä on ihmiselle itselleen merkityksellistä, arvokasta ja totuudenmukaista suhteessa hänen henkilökohtaiseen kokemukseensa. (Inke Rosilo) 2

4 Steen Cnops Rasmussen: Animated Theatre with Traumatized Children in Kindergarten Steen Cnops Rasmussen Lehtori, VIA University College (Tanska) Steen Cnops Rasmussen esitteli puheenvuorossaan kehittämäänsä esine- ja nukketeatteri- metodia, jolla hän työskentelee traumatisoituneiden lasten parissa. Hän on nimennyt metodinsa My own fairy tale eli Minun oma satuni - metodiksi. Metodissa luodaan yhdessä traumatisoituneen lapsen kanssa tarinoita ja satuja, joista lapsi ja ohjaaja luovat yhdessä esityksen. Työkaluina käytetään erilaisia leluja ja esineitä. Esityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä luovaa ja leikinomaista tarinaa, jolla ei yleensä ole yleisöä. Esityksen luojat eli lapsi ja ohjaaja toimivat yleisönä toisilleen. Tarkoituksena on käsitellä esityksessä lapsen traumaa, vähentää siitä johtuvaa pelkoa sekä edesauttaa lapsen toimintakyvyn palautumista normaaliksi. Cnops Rasmusssen luonnehti traumaa elokuvana, jossa tapahtuu vain pahoja asioita. Tämä johtuu siitä, että tarina loppuu aina kliimaksiin ja jää kesken. Hänen mukaansa trauma saattaa aiheuttaa lapselle oppimisvaikeuksia ja vaikeuksia muodostaa syys- seuraussuhteita. Lapsi saattaa kieltää trauman koskaan tapahtuneen; se saattaa vaikuttaa tämän kykyyn leikkiä; ja lapsi saattaa kokea elämän arvaamattomana ja vaarallisena. Ylipäätään lapsen suhtautuminen itseensä, elämään ja tulevaisuuteen muuttuu. Metodillaan Cnops Rasmussen haluaa puuttua trauman seurauksiin uudelleenrakentamalla lapsen kykyä ilmaista itseään. Hänen mukaansa on tärkeää auttaa lasta leikkimään, koska se on lapsen ensisijainen keino käsitellä ympäröivää maailmaa. Cnops Rasmussenin metodissa työskentely lähtee liikkeelle siitä, että ohjaaja rakentaa lapsen traumakokemuksesta tarinan, jonka raamit rakentuvat yleisesti tunnetuista saduista. Tarinalla on neljä osaa, joista kolmen ensimmäisen raamit ohjaaja rakentaa. Neljäs osa rakennetaan lapsen omien ehdotusten pohjalta trauman käsittelemiseksi. 1. KOSMOS (Esittely) Esitellään roolihahmot ja tarinan lähtötilanne. 2. NON KOSMOS (Ennen traumaa) Tilanne, joka ajaa päähenkilöä kohti traumaa. 3

5 3. KAOS (Trauma) Tarinan kliimaksikohta, jossa trauma tapahtuu. 4. NON KAOS (Ratkaisu ongelma/traumatilanteeseen) Toimintaa joka ratkaisee ongelmatilanteen, ja johtaa onnelliseen loppuun. Ohjaajan valmistama tarina päättyy dramaturgisesti ongelmakohtaan (kohta 3), jolloin tarina ei esitä valmiita ratkaisumahdollisuuksia. Ohjaaja rakentaa tarinaan lapselle roolin, joka tukee lapsen osallisuutta työskentelyyn. Cnops Rasmussen käytti esimerkkinä lapsen roolista urheaa nallekarhua. Urheutta korostettiin, koska se lisäsi lapsen halua näytellä lelukarhulla. Kun tarinan raamit ovat valmiit, lapsi ja ohjaaja siirtyvät yhdessä draaman maailmaan ja nukettavat tarinan läpi. Cnops Rasmussen muistutti, että ohjaajan on tärkeää tukea lapsen osallisuutta ja omistajuutta tarinaan koko prosessin ajan. Cnops Rasmussen pilkkoi metodin vastuualueita osiin ja kuvasi niitä teatterin työrooleilla: Johtaja Vastuu kokonaisprossesista Luotettava Taiteellista kompetenssia (tai kiinnostusta) Käsikirjoittaja/dramaturgi Pidä huolta, että tarina käsittelee lapsen traumakokemusta Muunna tarinaa yhdessä lapsen kanssa Etäännytä tarina satujen maailmaan Ohjaaja Aloita ja lopeta jokainen harjoitekerta johonkin rituaaliin Käytä lämmitysharjoitteita, esim. lauluja Tutki hahmojen toimintaa ja sadun maailmaa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa 4

6 Tue lapsen ilmaisukykyä Tue lapsen ratkaisuehdotuksia tarinan kliimaksia (osan 3) tutkiessa Lavastaja Työkaluina yksinkertaiset lelut ja värilliset kankaat Käytä esinettä tarinassa monipuolisesti, esim. kynä voi olla puu, miekka, lyhtypylväs jne. Luo omalla äänelläsi äänimaailmaa tarinaan Tarinankertoja Esittele tarinan juoni ja hahmot lapselle. Älä jää kiinni yksityiskohtiin, vaan pidä huolta kokonaiskaaresta. Kanssaesiintyjä Rohkaise lapsen esiintymistä omalla esiintymiselläsi, mutta ole hienovarainen. Steen Cnops Rasmussen mukaan kuka tahansa voi käyttää metodia, sillä se perustuu yhdessä tarinan maailmassa leikkimiseen. 5

7 Kai Lehikoinen: Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä Esimerkkejä Quality of Life - hankkeesta Kai Lehikoinen Koulutus- ja kehittämispäällikkö, Kokos- palvelut, Teatterikorkeakoulu Kai Lehikoinen esitteli puheenvuorossaan Quality of Life - hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää taidelähtöisiä menetelmiä muistisairaiden hoidon tueksi. Hankkeessa taiteilijat työskentelevät hoitohenkilökunnan, vapaaehtoisten, dementoituneiden ja heidän perheenjäsentensä kanssa. Tavoitteena on rakentaa ei- verbaaleja luovia keinoja ilmaista itseään onnistumista kannustavassa ympäristössä. Epämuodollisiin oppimisympäristöihin sijoittuvia taidelähtöisiä menetelmiä testataan Itävallassa, Hollannissa ja Tshekin tasavallassa. (http://kokos.fi/qualityoflife) Lehikoinen kysyi puheenvuorossaan minkälaista tietoa ja taitoa sosiaalialan kentällä työskenneltäessä tarvitaan. Hän kertoi vuorovaikutuksen rakentamisen muistisairaan, hoitajan ja omaisten välille taiteen keinoin olevan Quality of Life - hankkeen ytimessä. Lehikoinen nosti esille myös dementiatyöhön liittyvät eettiset kysymykset: Kuinka voin olla varma, että muistisairas on antanut suostumuksensa esimerkiksi taiteellisen tuotoksen julkistamiseen, kun hän saattaa unohtaa sovitut asiat? Taidelähtöinen dementiatyö (TDT) on Lehikoisen mukaan kattokäsite, jonka alla on useita erilaisia lähestymistapoja stimuloida muistisairaita psyykkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti. Yhteinen tekijä taidelähtöiselle dementiatyölle on identiteetin rakentaminen muistojen kautta. Lehikoisen mukaan identiteetin vahvistaminen tukee myös muistisairaan persoonan avautumista hoitohenkilökunnalle. Lehikoinen esitteli myös luovan taidetoiminnan tutkittuja vaikutuksia muistisairaisiin: Positiivisia tunnereaktioita Ahdistus vähenee Sosiaalinen osallistuminen ja vuorovaikutus vahvistuvat Kognitiivisissa prosesseissa tapahtuu muutoksia Verbaalinen sujuvuus vahvistuu Paino lisääntyy 6

8 Liikkuvuus lisääntyy Fyysinen voima ja tasapaino vahvistuvat Mieliala ja keskittymiskyky paranevat Stressi vähenee (niin hoitajilla kuin asiakkailla) Elämänlaatu kohoaa Käsitys ihmisyydestä laajenee (Baines 2007, p. 16) Petr Veletan tanssiprojekti Sedm paprsků - Seven Rays, Praha Tšekki Petr Veleta on tanssitaiteilija, joka on ollut mukana kehittämässä vanhaan tšekkiläiseen tanssiin, Besedaan, perustuvaa tanssimetodia. Besedaa opetettiin yleisesti Tšekeissä luvulla ja se on valmiiksi tuttu monelle hoitokodin asukkaalle nuoruudesta. Muistisairaiden ikäihmisten hoitokotiin sijoittuneessa Sedm paprsků projektissa kehitettiin yksinkertaistettuja versioita Besedasta, joita voi tanssia vaikka istualtaan. Tanssimetodin tavoitteena on aktivoida muistia tanssin ja musiikin avulla, luoda tanssin kautta yhteisöllisyyttä asukkaiden, hoitohenkilökunnan ja omaisten välille sekä tarjota hoitokodin asukkaille viihdyttävää toimintaa Besedan muodossa. De Stichting Koffer & ASVZ, Udenhout Alankomaat - Taiteesta taidoksi De Stichting Koffer projekti toteutettiin ikääntyneille kehitysvammaisille perustetussa St. Vincentiuksen hoitokodissa. Projektin tavoitteena oli kouluttaa henkilökuntaa, omaisia ja vapaaehtoisia kehittämään uusia vuorovaikutuksen muotoja luovan toiminnan avulla. Luova toiminta käsitettiin projektissa laaja- alaisesti: projektin työmuotoja olivat fyysinen, visuaalinen ja esittävä taide sekä musiikki. Tavoitteena oli tukea projektiin osallistuvien omaa luovuutta. Lehikoinen kuvasi projektin toimintatapaa kysymyksellä: Mikä on mahdollista tässä ja nyt? Toteuttajat kokivat tärkeäksi harjoittaa läsnäolon taitoaan ja herkkyyttään kuunnella. Projektissa olennaista oli myös kokemuksellinen oppiminen sekä kokemuksien jakaminen ja kirjallistaminen. Projektin nimi tulee toimintamallista, jossa ensimmäisellä kokoontumiskerralla osallistujille jaettiin matkalaukku, joka sisälsi inspiraatiomateriaalia ja työkirjan oman luovan toiminnan kehittämiseksi. Matkalaukkua täydennettiin portfolion tyyliin projektin edetessä. 7

9 Hotel Rollator, Uni- T & Caritas St. Peter Graz, Itävalta Hotel Rollator - projekti toteutettiin ikäihmisten hoitokodissa Grazin kaupungissa. Projektin filosofiana oli kiinnittää huomiota rajoitteisuuden sijaan siihen, mikä on mahdollista. Projektin lähtökohta oli luoda hoitokodista asukkaille luova tila, joka tukee heidän omaa luovuuttaan. Hoitokodin asukkaiden omaa osallisuutta ja asiantuntijuutta tilojen luomiseen haluttiin tukea. Hotel Rollatorin toimijat halusivatkin uudistaa luovan toiminnan malleja laitostyössä. He kokivat, että usein hoitokotien asukkaille tarjottava luova toiminta on ylhäältä alas ohjautuvaa toimintaa. Projektin aikana hoitokodin käsite muutettiin hotellin käsitteeksi. Hotelli kuvaa paikkaa, jossa vietetään eri pituisia aikoja ja johon saa tulla vierailemaan. Projektin aikana hoitokodin aula muutettiin asukkaiden ja taiteilijoiden yhteistyössä hotellin aulatilaksi. Projektin tuloksia olivat lisäksi 15 animaatioelokuvaa asukkaiden tarinoista, joita esitettiin hotellitilaan perustetussa elokuvateatterissa sekä samalla metodilla tehty valokuvanäyttely. Lisäksi asukkaiden omista tarinoista tehtiin Hotel Rolator lehti ja aulaan perustettiin aulabaari, jossa oli mahdollista kokea ja osallistua erilaisiin esityksiin. Aulabaarissa oli lisäksi tarjolla kahvia ja kakkuja, joita henkilökunta tarjoili hotellihenkilökunnaksi pukeutuneena. Projektin aikana kuvattiin myös dokumenttielokuva osasta hoitokodin asukkaita. Mukana oli myös vaatesuunnittelija, joka suunnitteli asukkaille omat asukokonaisuudet. The Abbeyfield Live Music Now & Reminiscence Learning, The Abbeyfield Nursing Home, Taunton, Englanti Abbeyfieldin hoitokodin projekti tähtäsi elävän musiikin ja sen myötä nousevien muistojen voimaan. Projekti tarjosi asukkailleen 12 viikon ajan muusikkojen konserttivierailuja hyvin erilaisilla musiikkityyleillä, tekniikoilla ja lähestymistavoilla. Toteuttajat eivät halunneet tarjota asukkaille vain tavanomaisesti hoitokotien musiikkituokioissa soitettavia vanhoja klassikoita, vaan projektin aikana Abbeyfieldin hoitokodin asukkaat nauttivat myös mm. afrikkalaisesta kora- ja rumpumusiikista, klassisesta harppumusiikista, balkanilaisesta viulumusiikista, saksofonikvartetosta sekä kitaraduosta. Jokainen musiikkityyli palautti erilaisia muistoja asukkaiden mieliin liittyen esimerkiksi kulttuuriin, matkustamiseen ja ihmissuhteisiin. Quality of Life hankkeen verkkosivut: 8

10 Satu Ranta- Tyrkkö: Sosiaalityön ja teatterin leikkauspisteessä Intiassa: Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri Satu Ranta- Tyrkkö Yliopistotutkija, YTT Satu Ranta- Tyrkkö kertoi puheenvuorossaan Intiassa toimivasta Natya Chetana - teatteriryhmästä, josta hän on kirjoittanut väitöskirjansa At the Intersection of Theatre and Social Work in Orissa, India: Natya Chetana and Its Theatre (2010). Puheenvuorossaan Ranta- Tyrkkö halusi nostaa esiin kysymyksiä sosiaalityöstä Natya Chetanan toiminnassa: Miten sosiaalityö rajataan? Millaista on globaali sosiaalityö? Missä kulkee sosiaalityön ja taiteen rajapinta? Alunperin tutkimus virisi havainnosta, että yhtäällä itsestään selvästi sosiaalityöksi miellettyjä käytäntöjä ja lähestymistapoja ei välttämättä tunnisteta tai edes hyväksytä sosiaalityöksi toisaalla. Sosiaalityö herättää monia mielipiteitä, ja erilaiset toimijat eri puolilla maailmaa tulkitsevat sosiaalityötä hyvinkin eri tavoin. (Ranta- Tyrkkö 2010) Natya Chetana - teatteriryhmä on perustettu vuonna 1986 Orissan osavaltiossa Itä- Intiassa paikallisten teatteriopiskelijoiden toimesta. Orissa on Intian köyhimpiä osavaltioita. Se on maatalousvaltainen ja altis luonnonkatastrofeille. Orissassa asuu runsaan heimoväestön lisäksi paljon kastittomia. Nämä molemmat ryhmät ovat jääneet paitsi Intian talouskasvusta. Natya Chetana toimii siis osavaltiossa, jossa on paljon väestöä, joiden ääni jää helposti kuulematta päätöksenteossa. Natya Chetana luo esityksiä yhteisöteatterin keinoin: he tutkivat paikallisia tarinoita ja tapahtumia sekä tekevät taustatutkimusta valitsemansa yhteisön ongelmista. Taustamateriaalin pohjalta he valmistavat esityksiä, joiden kanssa he lähtevät kiertueelle niihin yhteisöihin, joita valitut aiheet koskettavat. Ryhmän tavoitteena on herättää yleisön tietoisuus oman yhteisönsä ongelmista, ja saada yleisö pohtimaan omaa suhdettaan ongelmaan. Ranta- Tyrkkö luonnehtikin teatteriryhmän tavoitteeksi katsojan mielen häiritsemisen hereille. Tavoite konkretisoituu ryhmän esityksien rakenteessa: esitykset loppuvat aina ongelmakohtaan. Ryhmä ei siis anna valmiita vastauksia, vaan jättää tilaa yleisön omalle pohdinnalle. Natya Chetanan esityksien jälkeen onkin usein keskustelutilaisuus, jossa keskustelua johtaa jokin paikallinen yhdistys. Ranta- Tyrkö kertoi Natya Chetanan kahdesta pääasiallisesta työskentelymuodosta: polkupyöräteatterista ja intiimiteatterista. 9

11 Polkupyöräteatterikiertueilla ryhmä pyöräilee maaseutukylissä esittämässä lyhyitä, maataloustyön rytmiin sopivia, ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä näytelmiä. Intiimiteatterin esitykset ovat kestoltaan pidempiä, ja suunnattu kaupunkien keskiluokkaisille katsojille. (Ranta- Tyrkkö 2010) Natya Chetana haluaa kysyä yleisöltään polkupyöräteatterinsa välityksellä Miten sinua sorretaan? Ranta- Tyrkön mukaan polkupyöräteatteri on säilyttänyt asemansa Natya Chetanan yhtenä kiertueteatterin muotona, vaikka nykyään ryhmällä on käytössään myös auto: polkupyörillä saapuvat esiintyjät koetaan helpommin lähestyttäviksi ja tasa- arvoisemmiksi yleisön kanssa kuin autolla saapuvat. Siksi ryhmä tekee kiertueitaan edelleen polkupyörillä. Intiimiteatterin katsojakunnan keskiluokkaisuudesta johtuen esitykset kysyvät yleisöltään Miten sinä osallistut sortamiseen? Intiimiteatterin esitykset sijoittuvat esimerkiksi kaupunkien puistoihin tai asuintalojen katoille. Ylipäätään Natya Chetana - ryhmä haluaa viedä teatteria sinne missä on ihmisiä. Ranta- Tyrkkö näytti puheenvuorollaan katkelmia Natya Chetanan näytelmästä Sapanava Sapana (suom. Sapanin uni). Esitystaltiointia katsoessa ihailin ryhmän taitoa käyttää symboliikkaa lavalla. Esitys käytti tanssia, laulua ja fyysistä ilmaisua kerronnankielenään, jolloin tapahtumat välittyivät minulle, vaikken esityksen kieltä ymmärtänytkään. Natya Chetana on joutunut kehittämään esityksiensä kerrontaa juuri kielestä riippumattomiin muotoihin, koska Orissan osavaltiossa puhutaan useita eri kieliä johtuen siellä asuvista useista heimokansoista. Ovatko Natya Chetanalaiset sitten sosiaalityöntekijöitä vai teatterin tekijöitä? Natya Chetanan jäsenet eivät saa työstään varsinaisesti palkkaa, eikä heillä ole sosiaalialan koulutusta. Sekä ryhmä itse että sen tuntevat paikalliset ihmiset pitävät ryhmän työtä teatterin ohella sosiaalityönä. (Ranta- Tyrkkö 2010) Ranta- Tyrkön puheenvuoron perusteella Natya Chetanan toiminta orissalaisten tietoisuuden herättelijöinä vaikuttaa tärkeältä, sillä nähdäkseni tietoisuus ongelmista voi olla askel kohti niiden ratkaisua. Ranta- Tyrkön puheenvuoron pohjalta voitaisiinkin todeta ryhmän toiminnan näyttäytyvän sekä sosiaalityönä että teatterina. Natya Chetanan työ on inspiroiva esimerkki taiteen voimasta vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Tekstissä käytetyt sitaatit ovat lainauksia Satu Ranta- Tyrkön väitöskirjan suomenkielisestä tiivistelmästä: 10

12 Tim Davies: Design and Construction with Living Willow for Public Spaces Tim Davies Kuvataiteilija, Td- artwork (Iso- Britannia) Tim Davies kertoi elävän pajun punontatekniikasta, jossa pajurakennelmaa punottaessa tuoreet pajunoksat istutetaan maahan juurtumaan. Pajut eivät siis kuole rakentamisprosessissa vaan alkavat kasvaa siitä huolimatta, että ne on punottu esimerkiksi holvikäytävän muotoon. Juurruttuaan pajut kasvattavat rakennelmaan uusia oksia, joiden avulla sen muotoa voi vahvistaa tai luoda kokonaan uusia osioita. Davies muistuttikin, että jos pajurakennelmaa ei vuosittain leikkaa tai muokkaa uudelleen, sen alkuperäinen muoto häviää kasvavien oksien sekaan. Davies käyttää tekniikkaa Isossa- Britanniassa julkisissa tiloissa kuten koulujen tai leikkipuistojen pihoilla. Pajurakennelman voi punoa pieneenkin tilaan esimerkiksi sisäpihalle elävöittämään tilan tunnelmaa. Pajuteos kannattaa rakentaa avaralle paikalle kauemmas rakennuksista, koska varjoisa kasvupaikka voi kääntää rakennelman vinoon pajun pyrkiessä kasvamaan kohti valoa. Pajuista ei kannata rakentaa luomuksiaan myöskään sadevesiviemäreiden lähettyville, koska sen juuret saattavat tukkia viemärin. Rakentaminen kannattaa myös ajoittaa kasvukauden alkuun, jolloin juurtuminen on voimakkaampaa. Pajun istuttaminen väärään aikaan saattaa aiheuttaa pajuistukkaiden mätänemisen maahan. Davies luonnehti rakennusprosessia yhteisölliseksi ja vuorovaikutukselliseksi tapahtumaksi, koska rakentamisen eri vaiheet vaativat ryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi pitkien pajunoksien punominen yhteen on helpompaa ryhmässä kuin yksin. Davies kertoi myös kuinka joskus kouluissa työskennellessään lapset ensin vastustavat rakentamista, koska pelkäävät vaatteidensa likaantuvan, mutta vauhtiin päästyään nauttivat konkreettisesta ja kehollisesta työskentelystä. Hän kertoi myös välttävänsä materiaaleihin koskemista, jotta lapset saisivat rakentaa itse omat luomuksensa. Daviesin mukaan tekniikka sopii lapsille hyvin siinäkin mielessä, että rakentaminen on nopeaa ja työn tuloksen näkee heti. Tekniikka luo mahdollisuuden myös pitkäaikaiseen prosessiin ja omistajuuden tunteen syvenemiseen pajun kasvaessa uutta oksistoa joka kasvukausi. Tekniikalla voi luoda jotain elävää ja muotoaan muuttavaa hyvinkin staattisiin tiloihin. 11

13 Lotta Ora: Mä oon paljon muutakin kuin päihdeongelmainen Tapausesimerkki draamatyöskentelystä päihdehoitoyhteisössä Lotta Ora Freelancer, teatteri- ilmaisunohjaaja, Draamaräätälit Lotta Ora kertoi puheenvuorossaan Voimavara! - hankkeessa toteuttamastaan draamatyöskentelystä päihdekuntoutujien parissa. Yksi Oran lähtökohdista työskentelyssä oli välttää ongelmalähtöistä ja päihdemörkö edellä tapahtuvaa työskentelyä. Sen sijaan hän ohjasi ryhmän tutkimaan Mitä jos? kysymyksiä draaman avulla. Ora kertoi halunneensa mielikuvituksen avulla häiritä osallistujia tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja olisivatko avautuvat mahdollisuudet tie muutokseen osallistujien elämässä? Draamatyöskentely alkoi ryhmää kiinnostavien aiheiden etsimisellä. Ora käytti tähän työkaluna runoa, jonka teemoista ryhmä keskusteli yhdessä. Ryhmän omat aiheet synnyttivät kaksi fiktiivistä hahmoa: Markun ja Eevan. Hahmojen elämänvalintojen tutkiminen muodostui draamatyöskentelyn pääpainotukseksi. Markun hahmo oli keski- ikäinen menestyvä IT- osaaja. Markulla oli vaimo, jota hän petti rakastajattarensa kanssa. Ora kertoi että ryhmä halusi ohjata draamaa niin, että Markun hahmo tulisi rytinällä alas menestyksen pilvilinnoista. Eevan hahmo oli keski- ikäinen uupunut sairaanhoitaja. Eeva oli naimisissa, ja hänellä oli hyvin dominoiva anoppi. Oran mukaan Eevan hahmon kautta ryhmä halusi tutkia alistavia ihmissuhteita. Työkalunaan Ora käytti muun muassa Forum- teatteria, jonka ideana on antaa yleisölle mahdollisuus astua sisään fiktiiviseen kohtaukseen ja kokeilla omaa ratkaisumalliansa kohtauksessa esitettyyn konfliktiin. Forum- teatterin päähenkilönä on aina sorrettu hahmo, jonka näkökulmasta esitys valottuu ja jonka valintoja ja toimintaa tutkitaan. Ora kertoi kokeneensa työskentelyn merkitykselliseksi. Hän keräsi osallistujilta kirjallisen loppupalautteen, jossa osallistujat ilmaisivat työskentelyn olleen motivoivaa. Osallistujat saivat päättää, mitä he halusivat tehdä viimeisellä kerralla. Heidän toiveestaan viimeistä kokoontumiskertaa juhlistettiin kakkukahveilla. Ora järjesti myös symbolisen ominaisuuksien kirpputorin, jossa osallistujat saivat myydä ominaisuuksia joita tunsivat omaavansa yllin kyllin ja ostaa niitä joita kokivat haluavansa hieman lisää. Kokoontumisissa työstettiin itsetuntemuksen kysymyksiä siis loppuun saakka. Lue lisää Voimavara! - hankkeesta: 12

TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA

TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA TAITEEN SOVELTAVIEN MENETELMIEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIALALLA Kansainvälinen seminaari 3. 4.10.2011, Tutkivan teatterityön keskus, Hämeenpuisto 28 D, Tampere Voimaa taiteesta - hanke järjestää

Lisätiedot

Intialaisen Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri

Intialaisen Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri Intialaisen Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri Voimaa taiteesta Taiteen soveltavien menetelmien haasteet ja mahdollisuudet hyvinvointialalla 4.10.2011 YTT Satu Ranta-Tyrkkö e-mail satu.ranta-tyrkko@uta.fi

Lisätiedot

Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä: Esimerkkejä Quality of Life hankkeesta

Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä: Esimerkkejä Quality of Life hankkeesta Käytännön tieto ja etiikka taidelähtöisessä dementiatyössä: Esimerkkejä Quality of Life hankkeesta Kai Lehikoinen, Ph.D. Voimaa taiteesta seminaari Tampere 3.10.2011 Haasteena ikääntyvien muisti Ikääntyminen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tanssin taikaa - tanssin hyödyntäminen hoitotyössä. TtT, lehtori Teija Ravelin, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö

Tanssin taikaa - tanssin hyödyntäminen hoitotyössä. TtT, lehtori Teija Ravelin, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö Tanssin taikaa - tanssin hyödyntäminen hoitotyössä TtT, lehtori Teija Ravelin, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö Tanssi Käsitteenä moniulotteinen, eri kulttuurien käsitteet

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa - draamakasvatuksen teoreettiset perusteet yhteisöllisessä ja yksilöllisessä oppimisprosessissa - hahmottaa draamakasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo 1 Ihmisyyden itseisarvo Taide ja kul%uuri ovat merki%ävä osa ihmisenä olemista! Mitä enemmän ihminen vie%ää aikaa rakenteissa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Merja Paulasaari Forssan osahanke Saksankujan aamupala 1krt/vk, kerrostalon kerhotilassa Osallistuminen vapaaehtoista

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

OMAELÄMÄKERRALLINEN KIRJOITTAMINEN HYVINVOINNIN JA TAIDETOIMINNAN VÄLINEENÄ. Ilona Tanskanen Kulttuurihyvinvointiseminaari 6.3.2014 Turun yliopisto

OMAELÄMÄKERRALLINEN KIRJOITTAMINEN HYVINVOINNIN JA TAIDETOIMINNAN VÄLINEENÄ. Ilona Tanskanen Kulttuurihyvinvointiseminaari 6.3.2014 Turun yliopisto OMAELÄMÄKERRALLINEN KIRJOITTAMINEN HYVINVOINNIN JA TAIDETOIMINNAN VÄLINEENÄ Ilona Tanskanen Kulttuurihyvinvointiseminaari 6.3.2014 Turun yliopisto 2000 & 11 OMAKUVAA -kulttuuripääkaupunkihankkeen työpajoissa,

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA

VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA Kursseja on tarjolla yhteensä seitsemän. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia,

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot