Hinta-alueselvitys Loppuraportti Marraskuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hinta-alueselvitys Loppuraportti Marraskuu 2009"

Transkriptio

1 Hinta-alueselvitys Loppuraportti Marraskuu 2009 Fingrid Oyj, Arkadiankatu 23 B, Helsinki, puh ,

2 Sisältö Yhteenveto Selvityksen taustat ja tehtävänanto Selvityksen sisältö ja tarkastellut ratkaisuvaihtoehdot Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen siirtorajoitus P1-leikkaus Ulkomaankaupan rajoittaminen Ulkomaankaupan rajoittamisen vaikutukset Ongelman laajuus P1-leikkauksen sijainti P1-rajoituksen suuruus historiassa P1-siirron haasteet Ratkaisuvaihtoehdot Verkon kehittäminen Hinta-alueet Vaikutukset markkinatoimijoille Markkinavaikutusten lieventäminen vastakaupoin Toiminnalliset vaikutukset kantaverkkoyhtiölle Vaikutukset lainsäädäntöön Pohjoismaiset vaikutukset Pohjoismaiset hinta-alueet Tarjousaluemalli Vastakauppa Nykyinen vastakauppa ja säätösähkömarkkinat Laajamittainen vastakauppa Vastakaupan kehittäminen Ulkomaankaupan rajoittaminen EU:n rajasiirtoasetus ja sen tulkinta P1-siirtojen vaikutus ulkomaankauppaan Lähteet... 32

3 Yhteenveto Hinta-alueselvityksen päätelmät Suuret hinta-alueet ovat eduksi sähkömarkkinoiden toimivuudelle. Rakenteellisten pullonkaulojen välttämiseksi siirtokapasiteettia tulee kehittää pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta jakaa Suomea erillisiin hinta-alueisiin. Tämä edellyttää kuitenkin nykyistä laajempaa vastakauppaa etelä/pohjois-suuntaisen pullonkaulan hallitsemiseksi. Se on mahdollista vain, jos voidaan varmistaa vastakaupparesurssien tarjonta markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi. Toimeksiannon tarkoitus Fingrid on selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle Suomen jakamista kahteen sähkön hinta- tai tarjousalueeseen. Selvityksen taustalla on pohjoismaisten energiaministereiden pyyntö selvittää voidaanko sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja siirtorajoitusten hallintaa parantaa jakamalla markkinat nykyistä useampaan hinta-alueeseen. Suomessa selvitys koskee Etelä- ja Pohjois-Suomen välistä siirtokapasiteettia, joka on ajoittain riittämätön markkinoiden siirtotarpeisiin. Rajoittava verkonosa (ns. pullonkaula) sijaitsee Oulujoen eteläpuolisessa poikkileikkauksessa ja siitä käytetään nimitystä P1. Nykyisin siirtokapasiteetin niukkuutta esiintyy siirtosuunnassa etelästä pohjoiseen. Siirtokapasiteetin kehittämisen ohella Fingrid huolehtii P1-siirtokapasiteetin riittävyydestä tarvittaessa joko vastakaupoin tai rajoittamalla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä siirtoa. Vastakaupassa Fingrid muuttaa voimalaitosten tuotantoa pullonkaulan molemmin puolin eli maksaa tuotannon lisäyksestä alituotantoalueella ja tuotannon vähentämisestä ylituotantoalueella. Ruotsin rajalla puolestaan siirtorajoituksella vähennetään sähkökauppamahdollisuutta rajan yli ja samalla vähennetään siirtotarvetta P1- leikkauksessa. Selvityksessä on tarkasteltu P1-siirtojen hallinnan vaihtoehtoja 2010-luvulla. Tarjous- ja hinta-aluevaihtoehtojen lisäksi on tarkasteltu nykyisin käytössä olevia menetelmiä. Päätelmien perusteet ja reunaehdot Pienet hinta-alueet haaste markkinoiden tehokkuudelle Hinta-alueet ovat talousteoreettisesti tehokas keino hallita siirtoja sähköverkossa. Tällä menettelyllä siirtorajoitukset tehdään näkyviksi ja otetaan huomioon suoraan sähköpörssin kaupankäyntijärjestelmässä. Markkinahinnat heijastavat fyysisen verkon todellisuutta ja resurssien allokointi saa oikeat signaalit. Myös verkon operatiivinen käyttö 1

4 helpottuu, kun verkkoyhtiön tarvitsee aiempaa vähemmän puuttua siirtojen hallintaan ja sitä kautta sähkökauppaan. Käytännössä kuitenkin hinta-alueiden on oltava riittävän suuria tehokkaan kilpailun varmistamiseksi. Mikäli hinta-aluemalli otettaisiin Suomessa käyttöön, maa jaettaisiin Etelä- ja Pohjois-Suomen hinta-alueisiin P1-leikkauksesta. Hinta-aluejako ei heikentäisi sanottavasti kilpailua Etelä-Suomessa, mutta Pohjois-Suomessa tilanne olisi haasteellisempi erityisesti vähittäismarkkinoilla. Pysyvästi siellä toimivia (toimitusvelvollisia) vähittäismyyjiä on vain muutamia. On epävarmaa, kuinka moni Etelä- Suomen myyjä investoisi jatkaakseen toimintaansa alueella, jossa on vain 15 % maan kulutuksesta. Hinta-aluejaon kilpailuhaittoja voitaisiin vähentää, mikäli naapurimaiden hinta-alueita voitaisiin yhdistää. Fingrid on selvittänyt yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa mahdollisuutta yhdistää pohjoisen Suomen ja Ruotsin hinta-alueita, mutta toistaiseksi sille ei ole edellytyksiä. Tilanne on tarkasteltava uudelleen, kun maiden välinen kolmas vaihtosähköyhteys ajankohtaistuu. Jako hinta-alueisiin merkitsisi, että pullonkaulatilanteissa sähkön tukkuhinnat eroaisivat toisistaan Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Hinnat poikkeaisivat toisistaan tyypillisesti muutamana prosenttina vuoden tunneista. Tehtyjen arvioiden perusteella hintaero olisi 2010-luvun puolivälin tilanteessa keskimäärin alle 0,2 /MWh. Kuivina vesivuosina Etelä- Suomen hinta olisi halvempi ja vastaavasti märkinä vesivuosina Pohjois-Suomen hinta olisi halvempi. Siirtyminen hinta-aluejakoon edellyttäisi toiminnallisia ja järjestelmämuutoksia erityisesti markkinatoimijoilta. Muutoksista aiheutuisi kustannuksia, ja niiden toteuttaminen vaatisi aikaa vähintään kaksi vuotta. Suomalaiset markkinatoimijat suhtautuvat erittäin kriittisesti Suomen jakamiseen kahdeksi hinta- tai tarjousalueeksi. Hinta-alue vai tarjousalue Tarjousaluemalli on pitkälti identtinen hinta-aluemallin kanssa. Tarjousaluemallissa Fingrid poistaa P1-rajoituksen vastakaupoin hyödyntäen Elspot-tarjouksia. Markkinatoimijan on sopeutettava toimintansa ja järjestelmänsä kuten hinta-aluemallissa. Ainoa ero on se, että Pohjois- ja Etelä-Suomen aluehinta pidetään aina samana, myös pullonkaulatilanteissa. Selvityksen perusteella tarjousaluemalli ei ole suositeltava ratkaisu. Nord Pool Spot arvioi sen heikentävän Elspot-markkinoiden tehokkuutta eikä suosittele Elspot-tarjousten käyttöä vastakauppaan. Lisäksi mallin käyttöönotto edellyttäisi toimijoilta vastaavia toimintatapa- ja järjestelmämuutoksia kuin hintaalueratkaisu. 2

5 Tulevaisuudessa P1-siirron epävarmuus kasvaa Tänään pohjoismaisen vesivoimatuotannon määrä on tärkein P1-siirtoon keskeisesti vaikuttava tekijä. Tuulivoimakapasiteetin kokonaismäärä kasvaa voimakkaasti luvulla ja sen sijoittumisen epävarmuus ja tuulivoimatuotannon vaihtelevuus vaikeuttavat P1-siirron ennustettavuutta. Myös ydinvoimayksikköjen sijoittuminen ja koko vaikuttavat P1-siirtoihin sekä tarvittavaan kapasiteettiin. Venäjän- ja Viron-siirtojen markkinaehtoisuuden lisääntyessä viennin ja tuonnin vaihtelut vaikuttavat P1-siirtoihin. Muutoksia P1-siirtoihin aiheuttavat myös Etelä-Ruotsin verkkovahvistukset sekä Ruotsin jakaminen hinta-alueisiin. P1-siirtokapasiteetin niukkuutta esiintyy 2010-luvulla ajoittain sekä siirtosuuntaan etelästä pohjoiseen että pohjoisesta etelään. Niukkuus ilmenee erityisesti tilanteissa, joissa pohjoismaisessa voimajärjestelmässä vesivoiman tuotanto on pidemmän aikaa poikkeuksellisen runsasta tai niukkaa. Näin on tyypillisesti 1-2 vuotena kymmenestä. Toisaalta useat uudet 2020-luvulla toteutettavat siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja Manner- Euroopan välillä pienentävät vesivuosivaihtelun vaikutusta pohjoismaiseen voimajärjestelmään ja samalla myös P1-siirron vaihteluja. Vastuullinen ja ennakoiva verkon kehittäminen Fingrid huolehtii verkon kehittämisestä ennakoivan investointipolitiikkansa mukaisesti. Verkon kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tulevat tarpeet (tuotanto ja kulutus), Itämeren alueen sähkömarkkinan toimivuuden edistäminen, kustannustehokkuus ja verkon ikääntymisen hallinta. Verkkoa kehitetään pitkällä aikavälillä teknistaloudellisesti optimoiden, mutta samalla tulevaisuuden toimintaedellytykset varmistaen. Tätä varten Fingrid ylläpitää verkon pitkän aikavälin verkkovisiota ja lähitulevaisuuden tarpeita varten kantaverkon kehittämissuunnitelmaa. Nämä suunnitelmat koordinoidaan Itämeren alueen ja koko Euroopan kattavan kymmenvuotisen verkkosuunnitelman kanssa. P1-siirtokapasiteetti on nykyisin käyttötilanteesta riippuen noin MW etelästä pohjoiseen. Fingridin on tarkoitus lisätä P1-siirtokapasiteettia siinä määrin kuin se on mahdollista olemassa olevilla siirtoyhteyksillä. Vuoden 2009 lopussa siirtokapasiteetti etelästä pohjoiseen nousee noin 1600 MW:iin luvun puoliväliin mennessä tehtävien vahvistusten ja muiden toimenpiteiden myötä kapasiteetti kasvaa MW:iin. Vastaavasti P1-kapasiteetti pohjoisesta etelään on nykyisin MW, mutta viidennen ydinvoimayksikön myötä siirtokapasiteetti pohjoisesta etelään pienenee MW:iin. Länsirannikolle 2010-luvun lopulla rakennettavaksi suunniteltu uusi 400 kv yhteys lisää P1-siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään merkittävästi. 3

6 Vastakauppa edellyttää aktiivisuutta etenkin sähköntuottajilta Vastakauppa on tehokas tapa poistaa tilapäisiä ja kooltaan rajattuja pullonkauloja. Viime vuosina Fingrid on poistanut P1-siirtorajoituksia etelä-pohjois-suunnassa vastakaupoin noin 100 MW teholla. Vastakaupat on toteutettu hyödyntämällä säätösähkömarkkinoiden tarjouksia. Tehtyjen selvitysten perusteella Fingridin olisi nykyisin mahdollista lisätä teknistaloudellisesti P1-vastakauppaa aina 300 MW:iin lukuun ottamatta poikkeuksellisen kuivia tai märkiä pohjoismaisia vesivuosia. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki käytettävissä olevat säätökykyiset resurssit saadaan hyödynnettyä markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi ja että tästä ei aiheudu haittaa sähkömarkkinoiden muulle tehokkuudelle. Vastakauppakustannusten ennakointi on vaikeaa erityisesti kuivina vesivuosina, mutta ne voivat olla jopa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaista vastakauppaa ei pystytä käymään pelkästään säätösähkömarkkinoilla, vaan siihen tarvitaan uusia täydentäviä toimintamalleja. Varsinaisten säätösähkömarkkinoiden oheen tulisi luoda täydentävät markkinat vastakauppatarkoituksiin soveltuvalle, mutta säätösähkömarkkinoille kelpaamattomalle kapasiteetille. Vastakauppatarjonnan varmistaminen edellyttää markkinatoimijoilta ja etenkin sähköntuottajilta aktiivisuutta. Lisäksi valtakunnan rajat ylittävää vastakauppayhteistyötä on kehitettävä kantaverkkoyhtiöiden kesken. Vähitellen 2010-luvulla tapahtuva sähkön tuotantorakenteen muutos lisää säätösähkön tarvetta. Konventionaalisen lauhdevoiman tuotanto samalla vähenee. Vastakauppaan käytettävissä olevien tuotantoresurssien määrä vähenee ja vastakaupan toteutus muodostuu entistä haasteellisemmaksi. Ulkomaankauppaa on pakko rajoittaa ääritilanteissa Fingrid vahvistaa P1-siirtokapasiteettia ja myös rajayhteyksiä investoinnein. Kantaverkkoa ei ole kuitenkaan kansantaloudellisesti perusteltua rakentaa niin vahvaksi, ettei pullonkauloja ilmenisi tai että kantaverkko suoriutuisi kaikista mahdollisista sähköntuotannon ja sähkökaupan tulevaisuuden skenaarioista. Myöskään vastakaupoin ei voida poistaa kaikkia P1-siirtorajoituksia. Vastakauppaan ei löydy riittävästi resursseja markkinoilta eikä se olisi kansantaloudellisesti tehokasta kaikissa olosuhteissa. Niinpä tietyissä tilanteissa - lähinnä poikkeuksellisina vesivuosina ja kantaverkon merkittävissä keskeytystilanteissa täytyy verkon käyttövarmuus voida varmistaa muilla keinoin. Käytännössä se tarkoittaa siirtojen rajoittamista Ruotsin rajalla. Suomen ja Ruotsin rajasiirtokapasiteetti on melko vahva ja sen vuoksi maiden tukkumarkkinoilla on ollut sama hinta % ajasta. Rajakaupan ajoittaisen 4

7 rajoittamisen markkinahaittoja voidaan pitää vähäisinä; P1-siirtokapasiteetin vahvistukset ja P1-vastakaupan lisääminen vähentävät rajoittamisen tarvetta entisestään. Ulkomaankaupan rajoittamisen periaatteet tulee kuitenkin määritellä selkeästi, ja menettelyn tehokkuus tulee perustella muihin vaihtoehtoisiin siirtorajoitusten hallintamenettelyihin nähden. Toiminnan on oltava myös läpinäkyvää. 5

8 1 Selvityksen taustat ja tehtävänanto Pohjoismaissa sisäisiä pullonkauloja on tähän saakka ratkottu jakamalla maa hintaalueisiin, käymällä vastakauppaa, investoimalla sisäisiin yhteyksiin sekä rajoittamalla ulkomaankauppaa. Joissakin maissa ulkomaankaupan rajoittamista käytetään paljonkin, vaikka se heikentää markkinan toimivuutta. Viime aikoina toimintatapa on asetettu kyseenalaiseksi ja asia on nostettu tarkasteltavaksi. Pohjoismaiset energiaministerit hyväksyivät kokouksessaan yhteisen toimintasuunnitelman, jonka mukaan kunkin maan tilanne selvitetään ja kantaverkkoyhtiöitä pyydetään aloittamaan valmistelut pohjoismaisen markkina-alueen jakamiseksi nykyistä useampaan tarjous- ja/tai hintaalueeseen. Fingrid on saanut tehtävänantonsa työ- ja elinkeinoministeriöltä. Sen mukaan Fingridin tulee selvittää, millä edellytyksillä Suomi olisi jaettavissa kahteen tarjousalueeseen tai kahteen hinta-alueeseen. Tarkasteltavia vaihtoehtoja tulee verrata nykyiseen käytäntöön, jossa Suomi on yhtenä hinta- ja tarjousalueena. Huomioon tulee ottaa voimajärjestelmän kehitys tulevaisuudessa sekä edellytykset poistaa siirtorajoitukset verkkoinvestoinnein ja/tai vastakaupoin. Lisäksi selvityksessä tulee määrittää, missä kyseisten alueiden rajat tulisivat sijaitsemaan sekä millaisia vaikutuksia aluejaolla tulisi olemaan sähkömarkkinoiden toimintaan ja markkinoilla toimiville osapuolille. Myös malleihin liittyvät esteet ja muutostarpeet tulee tuoda esille ja ehdottaa ratkaisuja näiden selvittämiseksi. Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on tehty selvitykset maiden sisäisistä pullonkauloista ja niiden hoitamisesta jatkossa. Ruotsin kantaverkkoyhtiö on selvityksensä perusteella ehdottanut maan jakamista neljään hinta-alueeseen vuonna Norjassa on esitetty mahdollisuus perustaa yksi uusi hinta-alue. Tanskassa selvitys ei aiheuta toimenpiteitä. 6

9 2 Selvityksen sisältö ja tarkastellut ratkaisuvaihtoehdot Selvityksessä käsitellään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja Suomen sisäisten pullonkaulatilanteiden hallintaan. Nykytilanteessa Suomen sisäisten siirtorajoitusten muodostumista pyritään välttämään investoimalla kantaverkon kehittämiseen. Koska tämä ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa riitä, käytetään lisäksi vastaostoja sekä ulkomaankaupan rajoittamista Ruotsin vastaisella rajalla. Vastakaupoilla tarkoitetaan sitä, että pullonkaulatilanteessa Fingrid maksaa tuotannon lisäämisestä alituotantoalueella ja tuotannon vähentämisestä ylituotantoalueella. Viime vuosina P1-vastakauppaa on tehty etelä-pohjois-suunnassa 100 MW:n tehoon saakka; sitä suurempien rajoitusten ilmetessä ulkomaankauppaa on rajoitettu. Nykymallin mukainen toimintatapa on yksi tarkasteltavista vaihtoehdoista, kun ratkaistaan, miten siirtorajoituksia jatkossa hoidetaan. Vastakaupan käytettävyyttä on nykytilanteessa heikentänyt se, että säätösähkömarkkinat ovat käytännössä ainoa tapa toteuttaa vastakaupat markkinaehtoisiin tarjouksiin perustuen. Säätösähkömarkkinoiden tarjonta on kuitenkin suhteellisen vähäistä vastakaupan tarpeeseen nähden. Hinta-aluemallilla tarkoitetaan mallia, jossa Suomi jaetaan Nord Pool Spotissa kahteen erilliseen alueeseen. Tilanteissa, joissa alueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävä, haettaisiin tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino eriyttämällä alueiden markkinahinnat. Malli on käytössä Pohjoismaiden välisten siirtojen hallinnassa sekä Norjassa myös maan sisäisesti. Tulevaisuudessa se otetaan käyttöön myös Ruotsin ja Tanskan sisäisten siirtojen hallitsemiseksi. Tarjousaluemallilla tarkoitetaan mallia, jossa Suomi jaetaan kahteen alueeseen kuten hinta-aluemallissa, mutta alueiden välille ei pääse missään vaiheessa muodostumaan hintaeroa. Sähkökauppa alueiden välillä tulee käydä aina sähköpörssin kautta, joko Elspot- tai Elbas-markkinoilla, ja tarjoukset näille markkinoille jätetään erikseen eri alueille. Elspot-markkinoiden osalta Fingrid tulee vastakauppojen avulla takaamaan yhtenäisen hinnan, mutta päivänsisäisen markkinan osalta ei taata, että kaikkia kauppoja voitaisiin tehdä tarjousaluerajan yli. Koska säätösähkön hinta eri alueilla voi siirtorajoitustilanteessa eriytyä, voivat alueiden väliset tasesähkön hinnatkin poiketa toisistaan. Taseselvitys tehdään erikseen molemmille alueille. 7

10 3 Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen siirtorajoitus 3.1 P1-leikkaus Suomen sisäisistä siirtorajoituksista puhuttaessa käsitellään yleensä niin kutsuttua P1- leikkausta. P1-leikkaus jakaa Suomen pohjoiseen ja eteläiseen osaan Oulun eteläpuolelta, ja leikkauksen ylittävän siirtokapasiteetin rajallisuus muodostaa toisinaan siirtorajoituksen näiden kahden osan välille. Kyseinen leikkaus on Suomessa toistaiseksi käytännössä ainoa siirtoahtauma, jonka hallinta vaikuttaa Suomen ja Ruotsin väliselle rajalle annettavaan siirtokapasiteettiin. 3.2 Ulkomaankaupan rajoittaminen Ulkomaankauppaa rajoittamalla voidaan tietyissä tilanteissa vaikuttaa maan sisäisten pullonkaulojen kuormittumiseen. Fingrid on käyttänyt ulkomaankaupan rajoittamista vastakauppoja täydentävänä P1-siirtojen hallintamenetelmänä. Rajoitus toteutetaan antamalla Suomen ja Ruotsin välistä Elspot-kauppaa varten Pohjois-Suomen ja Pohjois- Ruotsin välisiltä yhteyksiltä toiseen siirtosuuntaan todellista pienempi kapasiteetti. P1- siirtojen hallitsemiseksi ei ole ulkomaankauppaa rajoitettu muilla yhteyksillä, sillä niillä tehtävien rajoitusten vaikutukset P1-siirtoihin eivät ole yksiselitteisiä ja yhtä tehokkaita. Kuivana vesivuonna Etelä-Suomen lauhdevoimatuotannolla katetaan suuri osa Suomen sähköntarpeesta ja siirtosuunta on pohjoiseen. Koska Pohjois-Suomessa on alijäämätilanne, tulee sähköä siirtää P1-leikkauksen yli sekä Pohjois-Suomen kulutuksen kattamiseksi että vientinä Ruotsiin. Mikäli halutaan keventää painetta, joka kohdistuu P1- leikkaukseen, voidaan rajoittaa vientiä Ruotsin suuntaan (kuva 1). Toinen esimerkkitilanne kuvaa sateisen vuoden tilannetta. Silloin Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen vesivoimatuotannolla katetaan myös Etelä-Suomen kulutusta. Tällaisessa tilanteessa P1-leikkaukseen kohdistuu painetta sekä Ruotsista että Pohjois- Suomesta tulevan sähkön siirtotarpeen vuoksi. Tätä tilannetta voidaan helpottaa rajoittamalla tuontia Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla. Molemmat edellä esitetyt tilanteet ovat sellaisia, joissa maan sisäisiä pullonkaulatilanteita on hoidettu osittain ulkomaankauppaa rajoittamalla. Rajoittamista ei kuitenkaan käytetä ensisijaisena menetelmänä tilanteen hoitamiseksi, vaan täydentävänä keinona vastakaupan jälkeen. Nykytilanteessa vastakauppaa käydään 100 MW:n tasolle saakka, ja vasta sen jälkeen rajoitetaan Suomen ja Ruotsin välistä kaupankäyntiä. 8

11 Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen siirtokapasiteetti rajoittaa Ruotsin kauppaa Pohjoisen alijäämä Pohjoisen ylijäämä P1-leikkaus P1-leikkaus Esimerkki kuivasta vuodesta Esimerkki sateisesta vuodesta Kuva 1. Esimerkit Suomen ja Ruotsin välisen kaupan rajoittamisesta kuivana ja sateisena vuonna 3.3 Ulkomaankaupan rajoittamisen vaikutukset Rajoitettaessa maiden välistä kaupankäyntiä aluehinnat saattavat eriytyä tarpeettoman usein eivätkä markkinat toimi tehokkaasti. Lisäksi rajoittaminen antaa markkinoille vääriä hintasignaaleja. Tällaiset vaikutukset ovat kuitenkin Suomen ja Ruotsin rajalla olennaisesti pienempiä kuin Ruotsin ja Tanskan rajalla. Kun ulkomaankauppaa rajoitetaan, kantaverkkoyhtiö arvioi etukäteen tulevan rajoitustarpeen. Tämä otetaan huomioon rajalla annettavassa Elspot-kapasiteetissa. Elspot-kaupankäynnin jälkeen nähdään, onko arvio osunut oikeaan. Käytännössä ulkomaankaupan rajoittaminen johtaa aina liian suureen tai liian pieneen rajoitukseen, koska se perustuu arvioihin. Kun siirtokapasiteettia on annettu markkinalle vähemmän kuin sitä on todellisuudessa käytettävissä, tilannetta on mahdollista korjata osittain vielä Elbas-kaupankäynnin yhteydessä. Kun markkinalle on annettu kapasiteettia enemmän kuin sitä todellisuudessa olisi käytettävissä, kantaverkkoyhtiö varmistaa vastaostojen 9

12 avulla, että markkinoille annettu kapasiteetti on käytettävissä toteutuneiden Elspotkauppojen osalta. Kuvissa 2 ja 3 pyritään havainnollistamaan, miten alueelliset hinnat käyttäytyvät erilaisia siirtorajoitusten hallintakeinoja käytettäessä sekä kuivana että sateisena vuonna. Kuvat ovat täysin esimerkinomaisia, eivätkä arvot anna suuntaa todellisten arvojen suuruuksista. Tarkoituksena on tuoda esiin, ovatko kunkin alueen hinnat alhaisemmat vai korkeammat kuin muilla alueilla. Vastakauppatilanteessa siirtokapasiteetti P1-leikkauksen yli on normaalitilannetta suurempi, sillä tällöin vastakaupan avulla taataan enemmän kapasiteettia kuin sitä luonnostaan olisi käytettävissä. Ulkomaankauppaa rajoitettaessa Suomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti on pienempi kuin se muutoin olisi. Siirtojenhallintamenetelmien vaikutukset alueelliseen hintaan Sateinen vuosi Vastakauppa Hinta-alueet Ulkomaankaupan rajoitus 1300 MW 1300 MW 1100 MW * "2000" MW * MW MW riittävä siirtokapasiteetti *( ) MW pullonkaula *( ) MW Kuva 2. Fiktiivinen esimerkkitarkastelu vaihtoehtoisten siirtojenhallintamenetelmien vaikutuksista alueellisiin hintoihin sateisena vuonna Sateisena vuonna ulkomaankaupan rajoitus nostaa koko Suomen hintatasoa vastakauppamalliin nähden ja erityisesti Pohjois-Suomessa hinta-aluemalliin nähden. 10

13 Siirtojenhallintamenetelmien vaikutukset alueelliseen hintaan Kuiva vuosi Vastakauppa Hinta-alueet Ulkomaankaupan rajoitus 1300 MW "2000" MW * 1300 MW MW 1100 MW * MW riittävä siirtokapasiteetti * ( ) MW pullonkaula * ( ) MW Kuva 3. Fiktiivinen esimerkkitarkastelu vaihtoehtoisten siirtojenhallintamenetelmien vaikutuksista alueellisiin hintoihin kuivana vuonna Kuivana vuonna ulkomaankaupan rajoitus alentaa koko Suomen hintatasoa vastakauppamalliin nähden ja erityisesti Pohjois-Suomessa hinta-aluemalliin nähden. 11

14 4 Ongelman laajuus 4.1 P1-leikkauksen sijainti P1-leikkaus sijaitsee maantieteellisesti vaikeasti rajattavalla alueella, sillä se on määritetty 400 kv ja 220 kv verkkojen mittauspisteiden mukaan. Tällöin jako ei ole 110 kv tasolla selkeä. Nykyään P1-leikkaus määritetään seuraavien mittauspisteiden mukaisesti: Alajärvi Pikkarala, itäinen mittaus Alajärven päässä Alajärvi Pikkarala, läntinen mittaus Alajärven päässä Pyhänselkä Vuolijoki mittaus Pyhänselän päässä Petäjävesi Nuojua mittaus Petäjäveden päässä Petäjävesi Haapavesi Pyhäkoski mittaus Petäjäveden päässä. Mahdolliseen hinta- tai tarjousaluemalliin siirryttäessä joudutaan kuitenkin muodostamaan maantieteellinen raja, jonka mukaan alueet jaetaan. Lähtökohtana kaupallisen P1-leikkauksen uudelleenmäärittämiselle on se, että jakoraja tulee muodostamaan yhdenmukaisen linjan fyysisen siirtorajan kanssa. Lisäksi on tärkeää, ettei aluejakoa tehdä jakeluverkkoyhtiöiden alueiden poikki siten, että jokin alueista jakautuisi jakorajan molemmille puolille. Mikäli Suomi jaetaan hinta-alueisiin, pyritään siihen, että raja tulisi säilymään muuttumattomana mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Jaon pysyvyys lisää ennustettavuutta ja tehokkuutta sähkömarkkinoilla. Suomen tapauksessa hyvänä mallina ei pidetä norjalaisten suosimia dynaamisia hinta-alueita. Kuvassa 4 seuraavalla sivulla esitetään mahdollisen pohjoisen ja eteläisen hinta-alueen todennäköinen jakoraja. Kaupallista jakorajaa määritettäessä lähtökohtana on ollut fyysisen P1-pullonkaulan sijainti, joten se poikkeaa vain vähän leikkauksen todellisesta sijainnista. Yhtenäisyyden vuoksi olisi hyvä, että mikäli Suomen jakava kaupallinen raja otetaan käyttöön, myös käytönvalvonta ottaisi käyttöönsä yhteneväiset mittaukset. Tämä ei vaatisi suuria muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja mittauksiin. Jakorajan tuntumassa sijaitsee joitakin tuotanto- ja kulutusyksiköitä, jotka syöttöpisteensä puolesta kuuluisivat toiselle puolelle rajaa kuin mille ne fyysisesti sijoittuvat. Näiden yksiköiden kohdalla asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikäli jako tulee ajankohtaiseksi. 12

15 Kuva 4. Suomen jakaminen pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen. 4.2 P1-rajoituksen suuruus historiassa P1-leikkauksen rajoituksista kootun historiatiedon perusteella kuivat vuodet aiheuttavat suurimmat siirtorajoitukset. Kuten seuraavan sivun kuvasta 5 nähdään, pohjoismaisittain kuiva vuosi 2003 oli poikkeuksellisen haasteellinen Suomen sisäisten siirtorajoitusten osalta. Tuolloin vastakauppakustannukset olisivat todennäköisesti kohonneet erittäin suuriksi, mikäli siirtorajoitukset olisi hoidettu vastakaupan avulla. Tilanteeseen parhaiten sopivana pullonkaulojen hallintakeinona pidettiin kuitenkin ulkomaankaupan rajoittamista. Erityisesti kuivina vuosina vastakauppakustannusten arviointi on vaikeaa ja ne voivat nousta korkeiksi. Tämä johtuu siitä, että kuiviin vuosiin liittyy paljon tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä johtuvaa epävarmuutta. Tällöin kaikkea vastakauppoihin tarvittavaa lisätuotantoa ei saada Pohjois-Suomesta, vaan vastaosto on tehtävä jo muutenkin kuivan vesitilanteen rasittamilta pohjoismaisilta markkinoilta. Historiatietojen perusteella käy ilmi P1-siirron ennakoimisen vaikeus. Ulkomaankauppamahdollisuutta on rajoitettu huomattavasti enemmän kuin siihen olisi ollut tarvetta. Tämä johtuu siitä, että kantaverkkoyhtiö määrittää ulkomaanyhteyksien siirtokapasiteetin jo ennen Elspot-kaupankäyntiä, kun taas todelliset siirtotarpeet selviävät vasta Elspot-kaupan jälkeen. 13

16 P1-siirtokapasiteetin niukkuuden vaikutus ulkomaankauppaan historiatietojen valossa Hintaerotunteja (Fi - Swe) Ulkomaan kauppaa rajoitettu P1:n vuoksi Hintaerotunteja kun myös P1- rajoitus*) Arvio vastakauppakustannuksista (M /a) 9-12 / % 16 % 6 % 1 2, % 56 % 20 % % 11 % 3 % 0,2 0, % 18 % 2 % 0,1 0, % 11 % 0 % 0 *) P1-siirtokapasiteetin niukkuudesta aiheutuva ulkomaankaupan rajoitus on ollut ainakin myötävaikuttamassa hintaeron syntymiseen. Hintaero olisi saattanut muodostua myös ilman ulkomaankaupanrajoitusta. Vastakauppakustannuksen suuruudeksi on arvioitu /MWh. Kuva 5. P1-rajoitus historiatietojen valossa 4.3 P1-siirron haasteet Pohjoismaisen vesivoimatuotannon vaihtelut vaikuttavat keskeisesti P1-siirtoihin aina 2010-luvun lopulle saakka. Tyypillisinä vesivuosina P1-siirrot eivät aiheuta suurempia ongelmia lukuun ottamatta tilanteita, joissa P1-siirtokapasiteetti ei ole kokonaisuudessaan käytettävissä. Sen sijaan kuivina vuosina P1-leikkauksen siirtokyky rajoittaa siirtoa etelästä pohjoiseen ja vastaavasti märkinä vuosina pohjoisesta etelään. Tilastollisesti tällaisia vuosia on yksi tai kaksi kymmenestä. Mikäli tuulivoimaa tulee noin MW sähkön kulutuksen suhteen tasaisesti jakautuen leikkauksen etelä- ja pohjoispuolelle, ei siitä aiheudu normaalitilanteessa lisätaakkaa P1- siirroille. Tietyissä tilanteissa tuulivoima saattaa kuitenkin osaltaan vaikeuttaa P1- leikkauksen ylittävien siirtojen hallintaa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi pohjoiseteläsuuntaisessa siirrossa, kun P1-leikkauksen eteläpuolella tuuli tyyntyy ja pohjoispuolella yltyy. Jos tuulivoimaa rakennetaan paljon leikkauksen pohjoispuolelle, siirtorajoitteet ovat todennäköisempiä, sillä noin 85 % kulutuksesta sijaitsee Etelä- Suomessa. 14

17 Kokonaisuudessaan tuulivoiman markkinavaikutuksia ei osata vielä arvioida, koska kokemukset siitä ovat vähäisiä ja useimmat hankkeet alkuvaiheessa. On vaikeaa arvioida myös sitä, kuinka paljon tuulivoimaa tulee Suomen lisäksi muihin Pohjoismaihin ja miten se sijoittuu. Odotettavissa on kuitenkin, että tuulivoimakapasiteetin kasvun myötä myös P1-siirron ennustettavuus vaikeutuu. Svenska Kraftnätin mukaan tuulivoiman lisärakentaminen asettaa suuria vaatimuksia pullonkaulojen tehokkaalle käsittelylle ja Ruotsin jako hinta-alueisiin on siksikin tarpeen. Tuleva ydinvoimalaitospäätös vaikuttaa myös osaltaan P1-siirtotarpeisiin. Ydinvoimalaitoksen sijoittuminen Pohjois-Suomeen yhdessä Perämerelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa lisäisi P1-siirtotarvetta ja kasvattaisi sen pysyvyyttä pohjoisesta etelään. Samoin mahdolliset uudet rajajohdot Pohjois-Suomesta naapurimaihin vaikuttavat siirtotarpeisiin myös Suomen sisäisessä verkossa. Mahdollisen ydinvoimalaitoksen sijoittuminen etelään lähemmäs suuria kulutusalueita ei aiheuta niin mittavia siirtotarpeita pohjois-eteläsuunnassa Suomen sisäisessä verkossa. Myös ydinvoimalaitoksen koolla on merkitystä, sillä järjestelmässä on aina varauduttava suurimman yksikön verkosta irtoamiseen. Markkinaintegraation edistyessä myös itään ja etelään syntyy P1-lisähaasteita siitä, että Suomi tulee sijaitsemaan entistä enemmän markkinan keskellä sen sijaan, että toimittaisiin markkinan reuna-alueella. Tähän vaikuttaa sekä mahdollinen Venäjän-siirron kaksisuuntaisuus että Viron ja Suomen välinen toinen tasasähköyhteys. Nämä lisäisivät P1-siirtojen volatiliteettia sekä erityisesti siirtoja idän ja etelän suuntaan. Ruotsi on jo osaltaan tällaisessa tilanteessa, ja sen hoitaminen on muodostunut siellä niin haasteelliseksi, että Svenska Kraftnät esittää maan jakamista neljään hinta-alueeseen. Ruotsin hinta-aluejako vaikuttaa myös P1-siirtoihin. Kun Pohjois-Ruotsin hinta poikkeaa Keski-Ruotsin hinnasta, tilanne lisää tyypillisesti P1-siirtoa pohjoisesta etelään. Selvitysten perusteella tämä lisäkuormitus ei tulisi olemaan kovin merkittävää ennen kuin Etelä-Ruotsin verkkovahvistukset valmistuvat. Osaltaan Manner-Eurooppaan rakennettavat vahvemmat yhteydet tulevat pienentämään pohjoismaisten vesivarastojen vaihtelun vaikutuksia P1-siirtoihin. Yhteyksien vaikutus tulee olemaan nähtävissä 2020-luvun myötä. 15

18 5 Ratkaisuvaihtoehdot Tässä luvussa esitellään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja Suomen sisäisten siirtorajoitusten vaikutusten minimoimiseksi. 5.1 Verkon kehittäminen Fingrid huolehtii kantaverkon kehittämisestä ennakoivan investointipolitiikkansa mukaisesti. Kantaverkon kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tulevat tarpeet (tuotanto ja kulutus), Itämeren alueen sähkömarkkinan toimivuuden edistäminen, kustannustehokkuus ja verkon ikääntymisen hallinta. Fingrid hankkii tietoa asiakkaiden tulevista tarpeista ja suunnitelmista luottamuksellisella ja suunnitelmallisella vuorovaikutuksella, analysoi sähkömarkkinoiden kehittämistarpeita yhteistyössä eri markkinaosapuolien kanssa ja luo suunnittelussa tarvittavia ennusteita ja analyysejä yhteistyössä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Verkkoa kehitetään pitkällä aikavälillä teknis-taloudellisesti optimoiden, mutta samalla tulevaisuuden toimintaedellytykset varmistaen. Tätä varten Fingrid ylläpitää verkon pitkän aikavälin verkkovisiota ja lähitulevaisuuden tarpeita varten kantaverkon kehittämissuunnitelmaa. Nämä suunnitelmat koordinoidaan Itämeren alueen ja koko Euroopan kattavan kymmenvuotisen verkkosuunnitelman kanssa. Verkon kehittäminen lähtee siis teknisten siirtotarpeiden määrittelystä, taloudellisista tarkasteluista ja verkkovahvistusten vaihtoehtojen tarkasteluista. Fingrid on aiemmin lisännyt siirtokapasiteettia sekä Suomen ja Ruotsin välillä että Suomen sisäisesti sarjakompensoimalla 400 kv johtoja, parantamalla Etelä-Suomen suurten generaattoreiden vaimennusominaisuuksia yhdessä suurten tuottajien kanssa sekä muuttamalla 400 kv asemien rakennetta. Näillä toimilla on vuosina saatu nostettua siirtokapasiteettia sekä Suomen ja Ruotsin välisillä vaihtosähköjohdoilla että Suomen sisäisessä verkossa. 16

19 Kuva 6. Suomen kantaverkon siirtokyvyn kasvattaminen vuodesta 1997 vuoteen 2009 Siirtokapasiteetti Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen on noin MW vuoden 2009 tilanteessa ja MW vuoden 2015 tilanteessa. Vuoden 2009 lopussa otetaan käyttöön kaksi uutta sarjakondensaattoria ja 400 kv johto Keminmaa Petäjäskoski. Nämä investoinnit yhdessä nostavat myös P1-siirron siirtokykyä noin MW:iin. Siirtokyky riippuu myös käyttötilanteesta, esimerkiksi verkkoon liittyneiden koneiden määrästä. Siirtokapasiteetti Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen on MW vuoden 2009 tilanteessa. Olkiluoto 3 käyttöönoton myötä kapasiteetti pienenee MW:n tasolle. 17

20 Kuva 7. P1-siirtokyvyn kehittyminen Tekninen siirtokapasiteetti Pohjois-Ruotsista Pohjois-Suomeen on MW vuoden 2009 tilanteessa. Vuoden 2015 tilanteessa on varauduttava Olkiluodon ydinvoimalaitoksen 3. yksikön mahdolliseen verkosta irtoamiseen alentamalla siirtorajaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisillä 400 kv johdoilla niin paljon, että niistä toisen vika ei johda jäljelle jäävän johdon ylikuormittumiseen. Tämä rajoittaa tuontisiirtokyvyn pohjoisen yhdysjohdoilla tasolle MW. Tekninen siirtokapasiteetti Pohjois-Suomesta Pohjois-Ruotsiin on MW sekä vuoden 2009 että vuoden 2015 tilanteessa. P1-leikkauksen vahvistaminen sarjakompensointia ja vaimennuksen parannuskeinoja hyödyntäen ei nykyverkon tilanteessa ole mahdollista, sillä kaikki tällaiset keinot on verkossa jo käytetty. Tällöin ainoaksi vahvistamismahdollisuudeksi muodostuisi se, että rakennettaisiin leikkauksen ylittävä uusi johto. Fingrid on suunnitellut uudistavansa Pohjanmaan rannikkoalueen 220 kv jännitteisen johdon lähivuosina sen tullessa teknisen käyttöikänsä päähän. Siirtotarpeet ovat Pohjanmaan rannikkoalueella kasvamassa. Siirtotarpeiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön kulutuksen kasvu, yleinen sähkön saatavuuden varmistaminen ja varautuminen suunnitteilla olevien voimalaitosten tuottaman sähkön siirtoon. 18

21 Rannikon 400 kv voimajohto mahdollistaa tuulivoiman liittämisen länsirannikolla. Lisäksi 400 kv voimajohto on myös välttämätön mahdollisen Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen liittämiseksi. Myös muualle suunnitellut ydinvoimalaitokset edellyttävät etelä-pohjoissuuntaisen siirtoverkon vahvistamista suunnitellulla 400 kv voimajohdolla. 220 kv jännitteestä luopuminen ja 400 kv jännitteen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain. Viimeisimmän Ventusneva Pyhänselkä-osuuden käyttöönotto ajoittuisi noin vuoteen Suunniteltu 400 kv voimajohto on osa keskeisiä kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja, joilla varaudutaan liittämään kantaverkkoon Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti (2 000 MW) tuulivoimakapasiteettia ja kuudes ydinvoimalaitos. Länsirannikon 400 kv johto lisää edellä esitetyn kuvan 7 mukaisesti P1-siirtokapasiteettia enemmän etelä- kuin pohjois-suuntaan johtuen verkon erilaisista mitoitusilmiöistä. P1-leikkauksen vahvistustarpeet Länsirannikon 400 kv johdon jälkeen riippuvat voimakkaasti muista ympäristöön kohdistuvista investoinneista, tuulivoiman sijoittumisesta Suomessa ja naapurimaissa sekä suurten tuotantoyksiköiden sijoittumisesta. 5.2 Hinta-alueet Hinta-alueet ovat talousteoreettisesti tehokas keino hallita siirtoja sähköverkossa. Siinä siirtorajoitukset tehdään näkyviksi ja otetaan huomioon suoraan sähköpörssin kaupankäyntijärjestelmässä. Samalla kullekin alueelle muodostuu oikea lyhyen aikavälin marginaalikustannusta vastaava markkinahinta. Markkinahinnat heijastavat fyysisen verkon todellisuutta ja resurssien allokointi saa oikeat signaalit. Eriytyvät aluehinnat aktivoivat kysynnänjoustoa tehokkaammin kuin vastaavan siirtorajoituksen hoito vastakaupalla. Mitä joustavampaa kysyntä on, sitä suurempi on hinta-alueen tehokkuusetu verrattuna vastakauppaan. Hinta-aluemallissa tuotannon ja kulutuksen alueellinen tasapaino saavutetaan jo Elspotmarkkinoilla. Tällöin verkon operatiivinen käyttö helpottuu, kun kantaverkkoyhtiön ei tarvitse tehdä siirtojen hallintaa vastakaupoin ja sitä kautta puuttua välillisesti sähkökauppaan. Hinta-aluejakotilanteiden taajuus ja pullonkaulatulojen suuruus luo kuvan kantaverkon siirtokapasiteetin riittävyydestä ja mahdollisista investointitarpeista. Käytännössä hinta-aluemenetelmän parhaat puolet korostuvat hallittaessa siirtoahtaumia kahden riittävän suuren markkinan välillä. Hinta-aluemalli soveltuu myös erinomaisesti sellaisten rakenteellisten pullonkaulojen hallintaan, joita ei käytännössä syystä tai toisesta voida poistaa verkkoinvestoinnein. 19

22 5.2.1 Vaikutukset markkinatoimijoille Fingrid on teettänyt Pöyry Energy Oy:llä (Pöyry) selvityksen hinta-aluejaon vaikutuksista Suomen sähkömarkkinoihin ja sähkömarkkinatoimijoihin. Pöyry toteutti selvityksensä sekä haastattelemalla toimijoita suoraan että analysoimalla tilannetta saamansa tiedon valossa. Seuraavassa esitetään Pöyryn selvityksessä esille tulleita asioita kommentoituina Toiminnalliset muutokset ja kustannukset Toimijoiden yleinen näkemys nykytilanteesta oli, että vastakauppa toimii nykyisellään hyvin. He suhtautuivat kriittisesti ehdotuksiin jakaa Suomi joko hinta- tai tarjousalueisiin. Suomen hinta-alueisiin jakamisen merkittävimmät toiminnalliset muutokset kohdistuvat sähkön vähittäismarkkinoihin. Vähittäismyyjät joutuvat hinta-aluejaosta aiheutuvien muutosten johdosta muuttamaan toimintamalliaan, ja joissakin tapauksissa pienentänevät myös toiminta-aluettaan. Toiminnalliset muutokset koskevat kahden tuotanto-/hankinta- ja kulutus-/myyntitaseen hallintaa ja selvitystä, ennusteiden laatimista kahdelle alueelle sekä myynnin, tuotannon ja hankinnan suunnittelua, toteutusta ja riskienhallintaa molemmille alueille. Pöyryn selvityksen mukaan hinta-aluejako aiheuttaa toimijoille muutosvaiheessa noin 10 miljoonan euron kustannukset, mikäli muutos toteutetaan suhteellisen nopeassa aikataulussa. Jos siirtymäaika olisi melko pitkä, investointikustannukset jäisivät todennäköisesti alhaisemmiksi, sillä tällöin toimijoilla olisi mahdollisuus yhdistää muutokset muihin tietojärjestelmämuutoksiin. Kertaluonteisten investointien lisäksi jako aiheuttaisi taseiden hallintaan ja taseselvitykseen liittyvää lisätyötä ja -kustannuksia. Suurimmat kustannukset koituisivat molemmilla alueilla toimiville tasevastaaville ja sähkön myyntiyhtiöille. Teollisuuskulutukselle ja ei-tasevastaavalle tuotannolle aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisen pienet. Aluejako ei vaikuttaisi merkittävästi jakeluverkonhaltijoiden toimintaan. Pitävät ja riittävän tarkat ratkaisut muutoksista siirtorajoitusten hoidossa tulisi tehdä ajoissa, jotta toimijat voisivat ottaa tulevat muutostarpeet huomioon tietojärjestelmiensä muun päivityksen yhteydessä. Muutoksiin on varattava riittävästi aikaa. Svenska Kraftnätin selvitysten perusteella kaksi vuotta näyttäisi olevan riittävä aika muutosten läpiviemiseen Hintasuojaus Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla markkinatoimijat harjoittavat finanssikauppaa pääasiassa käyttäen systeemihintaa referenssihintana. Mikäli toimijat eivät halua altistua hinta-alueriskille, he suojaavat kauppansa hintaerosopimuksin (Contract for Difference, CfD). Suomen aluehinnan ja systeemihinnan eroon vaikuttavat keskeisesti muut siirtorajoitukset kuin Suomen ja Ruotsin välisen siirtokapasiteetin niukkuus. 20

23 Suomen aluehintaan sidottujen CfD-tuotteiden likviditeetti ei ole kovin hyvä, mikä nostaa riskipreemion tasoa. Ruotsissa CfD-markkinat ovat Suomen markkinoita tehokkaammat. Useat suomalaiset toimijat suojaavatkin systeemihintaan sidotut kauppansa Ruotsin aluehintaa vastaan ja kantavat Ruotsin ja Suomen välisen aluehintariskin. Suomen aluejako ei vaikuttane olennaisesti CfD-markkinoihin Etelä-Suomessa, sillä markkina-alueena Etelä-Suomi on likimain koko Suomen markkinan suuruinen. Sen sijaan Pohjois-Suomessa aluehintariskiltä suojautumisessa käytettävän CfD-markkinan likviditeetti odotetaan erityisen alhaiseksi. Tämän seurauksena riskipreemiot kasvaisivat Pohjois-Suomen CfD-tuotteiden hinnoissa. Kasvava riskipreemio tarkoittaa korkeampia kustannuksia markkinatoimijoille. Tehtyjen arvioiden perusteella 2010-luvun puolivälin tilanteessa Pohjois- ja Etelä-Suomen hintaero olisi tyypillisesti vuositasolla pienempi kuin Ruotsin ja Suomen välinen hintaero. Keskimäärin hintaeron itseisarvo olisi vuositasolla alle 0,2 /MWh. Kuivina vesivuosina Etelä-Suomen hinta olisi halvempi ja vastaavasti märkinä vesivuosina Pohjois-Suomen hinta olisi halvempi. Alueiden väliset hinnat poikkeaisivat toisistaan tyypillisesti muutamana prosenttina vuoden tunneista. Edelleen Pohjois-Suomen hinta olisi tyypillisesti yhtenevä Etelä-Suomen tai Pohjois-Ruotsin hinnan kanssa tai edellä todettujen välissä. Käytännössä Pohjois-Suomessa saattaisi olla mielekästä käyttää suojaukseen naapurialueiden CfD-tuotteita tai niiden yhdistelmää. Saattaa olla, että Ruotsin tulevalla hinta-aluejaolla on suurempi merkitys hinta-aluesuojaukseen Suomessa kuin Suomen aluejaolla olisi. Mikäli aluehintariski on merkittävä, johtanee se vähittäismarkkinoilla rakennemuutokseen. Kiinteähintaisten tuotteiden sijaan vähittäismyynti tapahtuisi entistä enemmän aluehintaan sidotuilla tuotteilla. Toisin sanoen myyjät kilpailisivat hinnan sijaan hintamarginaaleilla, kuten esimerkiksi Norjassa Kilpailu vähenee sähkön vähittäismarkkinoilla Hinta-aluejaon myötä kilpailun vähyys saattaisi muodostua ongelmaksi Pohjois- Suomessa vähittäismarkkinoilla. Pysyvästi siellä toimivia (toimitusvelvollisia) vähittäismyyjiä on vain muutamia. Olisi todennäköistä, että varsinkin hinta-aluejaon alkuvaiheessa vähittäismyyjien lukumäärä Pohjois-Suomessa vähenisi. Syynä tähän on se, että muutoksen lisäkustannukset ovat asiakasta kohti laskettuna korkeat Pohjois- Suomen pienillä markkinoilla. Olisi ilmeistä, että kilpailun heikkeneminen johtaisi myyntimarginaalien kasvuun Pohjois-Suomessa. Vähitellen, ja erityisesti mahdollisten pohjoismaisten loppukuluttajamarkkinoiden myötä, muita hinta-alueita suurempi marginaali houkuttelisi uusia koti- tai ulkomaisia kilpailijoita Pohjois-Suomeen. Erityisesti sellaisilla toimijoilla, joilla on tekninen valmius toimia usealla hinta-alueella, olisi matalampi kynnys laajentaa toiminta-aluettaan pienemmille hinta- 21

24 alueille ja myös Pohjois-Suomeen. Näin markkinat hoitaisivat tilanteen ajan myötä takaisin tasapainoon. Etelä-Suomen osalta kilpailun vähenemistä ei pidetä todennäköisenä, sillä sekä myyjiä että asiakkaita on Etelä-Suomessa riittävästi toimivan markkina-alueen muodostamiseksi. Hinta-aluejaon ei uskota aiheuttavan tähän muutoksia Markkinavoima ja vertikaalinen integraatio Pienillä alueilla markkinat voivat muodostua kilpailun kannalta haitallisen keskittyneiksi. Markkinavoiman kannalta hinta-aluejako ja siirtorajoitusten hoito vastakaupoilla antavat yhtäläiset mahdollisuudet markkinavoiman käytölle. Ratkaisuilla on kuitenkin eroja markkinavoiman käytön vaikutusten laajuudessa. Vastakaupassa markkinavoiman käytön vaikutukset rajoittuvat vastaostettavan pullonkaulan osuuteen, kun taas hintaaluejakoratkaisussa vaikutukset ulottuisivat koko hinta-alueen markkinavolyymiin. Pienten hinta-alueiden potentiaalinen markkinavoiman käyttö on haaste, jota pitäisi hallita markkinoiden avoimuudella ja valvonnalla. Pohjois-Suomessa potentiaalista mahdollisuutta markkinavoiman käyttöön hillitsisi todennäköisesti se, että Pohjois- Suomen hinta olisi tyypillisesti yhtenevä Etelä-Suomen tai Pohjois-Ruotsin hinnan kanssa tai edellä todettujen välissä. Aluejaon vaikutukset saattavat näkyä toimijoiden markkina-aseman muutoksina. Pienten hinta-alueiden toimintaympäristössä toimijat, joilla on usealla alueella monipuolista tuotantoa myyntitoiminnan lisäksi, ovat vahvassa asemassa. Pöyryn selvityksen mukaan hinta-aluejaolla ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta vertikaalisen integraation lisääntymiseen. Aluejaon vaikutukset tuotanto- tai suurkulutuksen investointien sijoittumispäätöksiin jäävät hyvin vähäisiksi Markkinavaikutusten lieventäminen vastakaupoin Mikäli hinta-aluejakoon päädyttäisiin, aluehintojen eriytymisen taajuutta ja vaikutuksia voidaan pienentää poistamalla tilanpäisluonteisia rajoituksia vastakaupoin. Tällöin olisi tärkeää, että markkinatoimijat pystyvät ennakoimaan kantaverkkoyhtiön toimenpiteet ja että kriteerit vastakaupan käytölle on määritelty selkeästi ja läpinäkyvästi. Selvityksen väliraportissa esitettiin vaihtoehto, jossa tyypillisissä siirtotilanteissa Suomi pidetään yhtenä hinta-alueena. Sen sijaan esimerkiksi poikkeuksellisen kuivina tai sateisina aikoina, 1 2 kertaa kymmenessä vuodessa, Suomi jaetaan tarvittaessa väliaikaisesti kahdeksi hinta-alueeksi. Markkinatoimijoilta saadun palautteen ja jatkotarkasteluissa todetun perusteella vaihtoehto ei vaikuta toteutuskelpoiselta, koska se edellyttäisi joka tapauksessa markkinainfrastruktuurin luomista kahden alueen mukaiseksi 22

25 hinta-aluejaon käyttöönoton päätöskriteerit on vaikea määritellä yksiselitteisesti ja läpinäkyvästi ennakkoon markkinatoimijoiden olisi vaikea varautua hinta-aluejakoon Toiminnalliset vaikutukset kantaverkkoyhtiölle Hinta-aluejaon myötä Fingridille koituisi vastaavan tyyppisiä muutostarpeita kuin sähkömarkkinatoimijoille. Muutostarpeet näkyisivät Fingridille toisaalta palvelun tuottajana ja toisaalta häviösähkötaseen kautta sähkön suurkuluttajana. Muutosten toteutukseen olisi varattava riittävästi aikaa, ja ne aiheuttaisivat kustannuksia. Kokonaisuudessaan Fingridille koituvat muutostarpeet ja -kustannukset eivät ole niin merkittäviä, että ne olisivat ratkaisevassa asemassa siirtojen hallinnan periaatepäätöksiä tehtäessä Vaikutukset lainsäädäntöön Siirtorajoitukset on hallittava verkossa joka tilanteessa järjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi. Siirtorajoitusten hallinta on järjestelmätekninen kysymys ja niiden hallinta kuuluu sähkömarkkinalain mukaan osaksi Fingridin järjestelmävastuuta. Myös EU:n rajasiirtoasetus perustuu siihen, että pullonkaulojen hallinnan menetelmät kuuluvat järjestelmävastuullisen velvollisuuksiin. Hinta-alueet ovat yksi siirtorajoitusten hallinnan menetelmistä. Hinta-alueita käytetään yleisesti pohjoismaisilla markkinoilla, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajalla. Fingrid on saanut Energiamarkkinavirastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä asiaan liittyen muun muassa seuraavia näkemyksiä: Energiamarkkinaviraston näkemyksen mukaan pullonkaulan hallinnan menetelmät voidaan katsoa olevan osa järjestelmävastuuta, jonka ehdot EMV hyväksyy. Nykyisen rajasiirtoasetuksen teksti ei ole täysin selkeä tältä osin, mutta uusi rajasiirtoasetus rinnastaa sekä kansalliset että rajat ylittävien pullonkaulojen hallinnan menetelmät. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelun yhteydessä todennut, että järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija ja Energiamarkkinavirasto ovat sekä EY:n rajasiirtoasetuksen että sähkömarkkinalain nojalla toimivaltaisia päättämään pullonkaulojen hallinnan menetelmistä rajat ylittävissä johdoissa ja kansallisessa verkossa. Ministeriön puolelta on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että rajasiirtoasetuksen ja sähkömarkkinalain aineellisoikeudelliset säännökset eivät anna yksiselitteistä ratkaisuohjetta siihen, mitä pullonkaulojen hallinnan menetelmää tulee soveltaa. On kiinnitetty huomiota myös siihen, että maan jakaminen hinta-alueisiin voi olla ristiriidassa sähkömarkkinalain keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvien verkon kehittämisvelvollisuuden (SML 9 1 mom) ja pistehinnoitteluperiaatteen (SML 15 2 mom) kanssa. Sähkömarkkinalaissa ei toisaalta ole aineellisoikeudellista säännöstä pullonkaulojen hallinnan menettelytavoista ja niiden suhteesta verkon 23

26 kehittämisvelvollisuuteen. Edellä mainitun aineellisoikeudellisten säännösten tulkinnanvaraisuuden sekä asian yleisen merkittävän painoarvon vuoksi ministeriössä on arvioitu, että voi olla aiheellista arvioida myös tarve pullonkaulojen hallinnan sääntelyyn kansallisessa lainsäädännössämme, mikäli maan jakaminen hintaalueisiin tulee ajankohtaiseksi. Fingridin käsityksen mukaan nykyisen säännöstön voidaan katsoa kattavan myös mahdollisuuden jakaa Suomi hinta-alueisiin ilman, että sähkömarkkinalakia muutetaan. Tähän liittyvät asiat tullaan määrittelemään jatkossa EU:n tasolla suuntaviivapäätöksillä ja koodeilla, jotka tulevat sellaisenaan olemaan voimassaolevaa lainsäädäntöä Suomessa. Näin ollen Suomen lainsäädännön merkitys asiassa tulee olemaan marginaalinen Pohjoismaiset vaikutukset Ea Energy Analyses on toteuttanut Fingridin tilauksesta selvityksen Suomen mahdollisen hinta-aluejaon aiheuttamista vaikutuksista pohjoismaiseen kansantalouteen. Konsulttityö perustuu pohjoismaisten energiaministerien taustatietonaan käyttämään tutkimukseen, jonka Ea Energy Analyses toteutti yhteistyössä Hagman Energyn ja COWIn kanssa. Tässä alkuperäisessä selvityksessä todettiin, että Suomen, Ruotsin ja Norjan uudet hintaalueet aiheuttavat pohjoismaiselle kansantaloudelle miljoonan euron vuotuisen edun. Ea Energy Analyses:n tekemä selvitys Suomen osuudesta näihin kustannuksiin toteaa, että Suomen jaon vaikutukset pohjoismaiselle kansataloudelle ovat mitättömät. Etu olisi vuodessa noin 0,05 miljoonaa euroa, mutta lukua ei voida pitää erityisen tarkkana arvona, sillä tutkimuksen virhemarginaalit ovat tätä suuremmat. Luku on kuitenkin vertailukelpoinen miljoonan euron kanssa ja osoittaa, ettei Suomen jakamisella ole Ea Energy Analyses:n selvityksen mukaan merkitystä pohjoismaisen kansantalouden kannalta. Näiden tulosten perusteella kysymys Suomen mahdollista jakamista kahdeksi hintaalueeksi on ensi sijassa kansallinen eikä niinkään pohjoismainen kysymys Pohjoismaiset hinta-alueet Nykyiset pohjoismaiset hinta-aluerajat ovat pitkälti yhtenevät kansallisten rajojen kanssa. Yhteismarkkina-alueella hinta-aluerajojen pitäisi määräytyä fyysisten siirtoahtaumien sijainnin eikä kansallisten rajojen mukaan. Monikansallisilla hinta-alueilla voitaisiin hidastaa tai jopa välttää myös ennakoitavissa olevaa kehitystä, jossa pohjoismaiset markkinat jakautuvat useaksi pienehköksi hinta-alueeksi. Samoin monikansalliset hintaalueet myös edesauttaisivat pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön kehittämistä. Pohjois-Suomen pienehköön hinta-alueeseen liittyviä epäkohtia voitaisiin vähentää, mikäli se voitaisiin yhdistää Pohjois-Ruotsin hinta-alueen kanssa yhdeksi 24

27 monikansallisiksi hinta-alueiksi. Tämä olisi mahdollista, mikäli rajayhteyksien siirtokapasiteetti olisi riittävän suuri. Fingrid on selvittänyt yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa mahdollisuutta yhdistää Suomen ja Ruotsin hinta-alueita. Selvityksen perusteella yhtenevyyden ylläpitäminen osoittautuu erityisen vaikeaksi tilanteissa, joissa yksi Suomen ja Ruotsin välinen siirtoyhteys on poissa käytöstä. Samoin osoittautui, että Norjan ja Pohjois-Suomen vesitilanne ei korreloi riittävästi. Tällöin vesivuosivaihtelut aiheuttavat merkittäviä ahtautumia Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välillä ja vastakauppatarve saattaa kasvaa ajoittain hyvin suureksi. Huolimatta siitä, että Suomen ja Ruotsin hinta-alueiden hinnat yhtenevät suurimman osan ajasta, selvityksen perusteella ei toistaiseksi ole edellytyksiä yhteisille ruotsalais-suomalaisille hinta-alueille. Kolmas siirtoyhteys Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä tulee parantamaan mahdollisuuksia hinta-alueiden yhdistämiseen, mutta toistaiseksi on vielä hankalaa arvioida sen vaikutusta yksityiskohtaisesti. Tilannetta on tarkasteltava uudelleen Pohjois- Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisen kolmannen vaihtosähköyhteyden ajankohtaistuessa. 25

28 Kuva 8. Esimerkki pohjoismaisista hinta-alueista 5.3 Tarjousaluemalli Tarjousaluemalli on pitkälti identtinen hinta-aluemallin kanssa. Elspot-kaupassa osto- ja myyntitarjoukset tehdään aluekohtaisesti. Jos ensimmäinen Elspot-laskenta osoittaa alueiden välille muodostuvan pullonkaulan, jäljellä olevia tarjouksia aktivoidaan sen verran, että siirtorajoitus eliminoituu. Näin kummallekin alueelle tulee sama hinta. Hinta-aluemallin tapaan tarjousaluemallin käyttöönotto edellyttäisi markkinatoimijoilta toimintatapojen ja tietojärjestelmien muuttamista sopivaksi kahden alueen vaatimuksiin. Sen sijaan hinta-alueratkaisusta poiketen tarjousalueet eivät lisäisi aluehintasuojauksen kustannuksia, sillä Pohjois- ja Etelä-Suomen aluehinta pidetään aina samana Elspotvastakaupoin. Käytännön kokemuksia tarjousaluemallista ei ole, sillä sitä ei ole missään otettu kaupalliseen käyttöön. Tarjousaluemallin tavoitteena on tehostaa vastakaupan toteutusta tukeutumalla bilateraalikaupan sijasta Elspot-markkinoiden tarjouksiin. Se voisi mahdollistaa usean 26

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4. Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2016

Siirtojen hallinta 2016 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2016 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Selvitys sähkömarkkinoiden hinta- ja tarjousalueista Pohjoismaissa. Vaikutukset sähkömarkkinoihin ja sähkömarkkinatoimijoihin 21.4.

Selvitys sähkömarkkinoiden hinta- ja tarjousalueista Pohjoismaissa. Vaikutukset sähkömarkkinoihin ja sähkömarkkinatoimijoihin 21.4. Selvitys sähkömarkkinoiden hinta- ja tarjousalueista Pohjoismaissa Vaikutukset sähkömarkkinoihin ja sähkömarkkinatoimijoihin 21.4.2009 1 Sisällys 1. Toimeksiannon kuvaus ja tausta 2. Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Siirtojenhallintapolitiikka

Siirtojenhallintapolitiikka Ohje 1 (6) Siirtojenhallintapolitiikka Hyväksytty johtoryhmässä (Korvaa aiemman 10.5.2012 hyväksytyn ohjeen) 1 Yleistä Tässä dokumentissa määritetään Fingridin siirtojenhallinnan toimintatavat. Politiikka

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Sisältö Itämeren alueryhmä ja sen tavoitteet Aikaansaantua Entson 10-vuotinen verkkosuunnitelma ja alueellinen

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen. KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin

Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen. KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin 17.9.2013 Tavoitteena Toimintamallit siirtokeskeytystarpeiden hallinnassa yhdenmukaistetaan (investoinnit, kunnonhallinta,

Lisätiedot

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2015. Tasevastaava iltapäivä 23.11.2015 Timo Kaukonen Suunnittelupäällikkö

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2015. Tasevastaava iltapäivä 23.11.2015 Timo Kaukonen Suunnittelupäällikkö Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2015 Tasevastaava iltapäivä 23.11.2015 Timo Kaukonen Suunnittelupäällikkö Siirrot ja kapasiteetit Pohjois-Ruotsiin 2015 (1.1-10.11.2015) 1 400,00 Råbacken- Stornorrfors

Lisätiedot

Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyskysely Markkinatoimikunta Katja Lipponen

Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyskysely Markkinatoimikunta Katja Lipponen Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyskysely 2012 Markkinatoimikunta Katja Lipponen Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyskysely 2012 Toteutettiin marraskuussa 2012 Kysely lähti 138 sähkömarkkinatoimijalle, joista

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen. Käyttötoimikunnan kokous Tuomas Rauhala

HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen. Käyttötoimikunnan kokous Tuomas Rauhala HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen Käyttötoimikunnan kokous 05--0 Tuomas Rauhala Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen strateginen hanke Aluehinnat < 30 /MWh 30-35 /MWh 35-0 /MWh 0-5

Lisätiedot

Missä kantaverkon rajat kulkevat? Kantaverkkopäivä Petri Parviainen Fingrid Oyj

Missä kantaverkon rajat kulkevat? Kantaverkkopäivä Petri Parviainen Fingrid Oyj Missä kantaverkon rajat kulkevat? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Petri Parviainen Fingrid Oyj 2 Tilannekatsaus, syyskuu 2010 Sopimuskausi neljä vuotta. Kantaverkon laajuus päivitetään sopimuskausittain. Laajuudella

Lisätiedot

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunnan kokous 4.10.2016 Asta Sihvonen-Punkka Ajankohtaiskatsaus Pohjoismaisten TSO:iden Challenges -raportti Pohjoismaisten TSO:iden Challenges raportti markkinoiden haasteista julkaistiin

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Yli-insinööri Jarno Lamponen Energiamarkkinavirasto Fingridin keskustelutilaisuus 12.8.2013 Sisältö 1. Tausta EU-tasoisille verkkosäännöille 2. Verkkosääntöjen

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina. Kantaverkkopäivä Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina. Kantaverkkopäivä Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita

Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita Sisältö Kantaverkkoyhtiön tehtävät ja toimintaympäristö Kantaverkon kehittyminen Tehotasapainon hallinta Kantaverkkoyhtiön tehtävät ja toimintaympäristö Järjestelmävastaavalla

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj 6.5.2013 Markkinoihin liittyvät verkkosäännöt taustaa... Eurooppa-neuvoston päätös 4.2.2011:

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä?

Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus Scandic Simonkenttä. Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingridin keskustelupaperin julkaisemistilaisuus 17.5.2016 Scandic Simonkenttä Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa mitä voimme tehdä? Fingrid edistää vähähiilistä sähköjärjestelmää Huolehdimme sähköjärjestelmän

Lisätiedot

pohjoismainen sähkömarkkina

pohjoismainen sähkömarkkina Fortumin energiakatsaus Kuinka rakennetaan tehokas pohjoismainen sähkömarkkina Sergey Ilyukhin 8.12.2016 Haluamme Fortumin energiakatsauksella saada sidosryhmämme mukaan keskusteluun tulevasta kehityssuunnasta

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä

Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä Neuvottelukunta 8.6.2016 Ajankohtaiskatsaus - keskustelupaperi markkinoiden kehittämisestä 1 10 19 28 37 46 55 64 73 82 91 100 109 118 127 136 145 154 163 172 181 190 199 208 217 226 Fingrid ajankohtaista

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Eurooppalainen näkökulma kantaverkkojen suunnitteluun ENTSO-E:n 10-vuotissuunnitelma. Sähkömarkkinapäivä Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Eurooppalainen näkökulma kantaverkkojen suunnitteluun ENTSO-E:n 10-vuotissuunnitelma. Sähkömarkkinapäivä Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Eurooppalainen näkökulma kantaverkkojen suunnitteluun ENTSO-E:n 10-vuotissuunnitelma Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Fingrid Oyj 2 Verkkosuunnittelua yli rajojen Nordel-yhteistyönä 2002: Pullonkaulojen analysointi

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot