Selvitys suomalaisten yliopistojen vaihdosta USA:n ja Kanadan yliopistojen kanssa Fulbright Center 2/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys suomalaisten yliopistojen vaihdosta USA:n ja Kanadan yliopistojen kanssa Fulbright Center 2/2005"

Transkriptio

1 Selvitys suomalaisten yliopistojen vaihdosta USA:n ja Kanadan yliopistojen kanssa Fulbright Center 2/2005 FULBRIGHT CENTER, Kaisaniemenkatu 3 B, Helsinki,

2 SELVITYS SUOMALAISTEN YLIOPISTOJEN VAIHDOSTA USA:N JA KANADAN YLIOPISTOJEN KANSSA Fulbright Center teki selvityksen suomalaisten yliopistojen Kanada- ja USA -vaihdosta ja sen tilanteesta. Selvityksellä halusimme kartoittaa yhteistyökumppaneita, yhteistyön laajuutta ja sujuvuutta sekä vaihtojen välistä tasapainoa. Selvityksessä kysyimme yliopistojen kansainvälisiltä yksiköiltä mm. millaisia vaihto-ohjelmia heillä on erityisesti perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille. Pyysimme yliopistoja erittelemään kahdenväliset vaihdot, tiedekuntien omat ohjelmat sekä monenkeskiset vaihdot. Lisäksi kartoitimme mm. tekijöitä jotka vaikuttavat vaihdon volyymiin, miten vaihto-ohjelmat toimivat amerikkalaisten ja kanadalaisten partnerien kanssa ja mitkä ovat vaihtojen tulevaisuuden haasteita. Tällä selvityksellä emme pyrkineet laajaan ja tarkkaan tutkimukseen, vaan halusimme saada yleiskuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Saamamme tulokset ovatkin suuntaa antavia. Esimerkiksi yliopistojen raportoimat liikkuvuustilastot olivat useissa vastauksissa arvioita. Kaikki eivät vastanneet avoimiin kysymyksiin vaihtojen tilanteesta ja haasteista, joten päädyimme tässä raportissa antamaan lyhennelmän niistä vastauksista jotka saimme. Suomalaisten vaihto-ohjelmat Pohjois-Amerikkaan sujuvat yleisesti hyvin. Erityisesti vaihtopartnerien yhteydenpito, käytännön järjestelyt ja hallinnon sujuvuus koettiin myönteisenä asiana paria poikkeustapausta lukuun ottamatta. Avainasiana vaihdon sujuvuudessa nähtiin molemminpuolinen aktiivinen kv-henkilöstö. Suurin osa yliopistoista mainitsi vaihdon tasapainon ja vastavuoroisuuden olevan jatkuva haaste. Suomalaiset yliopistot lähettävät joka vuosi enemmän opiskelijoita partneriyliopistoihin kuin niistä tulee Suomeen. Yrityksistä huolimatta Suomeen on vaikea saada opiskelijoita. Kun vaihtoa ei saada toimimaan vastavuoroisesti, suomalaiset opiskelijat joutuvat usein maksamaan vaihtokohteen lukukausimaksut. Tämä taas voi lisätä suomalaisten opiskelijoiden haluttomuutta lähteä. Vaihdon tasapainon lisäksi suomalaiset yliopistot kokivat tärkeäksi Suomen markkinoinnin. Kiinnostuksen ylläpitäminen vanhojen vaihtopartnereiden kanssa puolin ja toisin, jo olemassa olevien passiivisten sopimusten aktivointi sekä uusien partnerien löytäminen nähtiin myös haasteena. Vaihtosopimusten lisääminen koettiin kuitenkin mielekkäänä vain sellaisten yliopistojen kanssa, joiden kanssa pitkä ja tasapainoinen vaihtosuhde on saavutettavissa. Muina haasteina koettiin mm. vaihtojen integroiminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään niin, että molemmilla opintotasoilla on selkeät mahdollisuudet vaihtoon sekä Suomessa että Pohjois- Amerikassa, sekä se, että laitokset ja yliopistot tarvitsevat lisäresursseja vaihtotoiminnan aloittamiseen ja ylläpitoon. Vaihtoja tarkasteltaessa huomasimme, että tiedekuntien välisiä kahdenkeskisiä vaihtoja on verrattain hankala kokonaisuudessaan kartoittaa. Saamiemme vastauksien mukaan vaihto on vilkasta, joustavaa ja usein myös yksittäisten professorien kontaktien tulosta. Tämän tyyppisestä vaihdosta ei aina raportoida kansainväliselle yksikölle. Tästä johtuen päätimmekin selvityksessämme keskittyä kuvaamaan nimenomaan koko yliopiston kattavia vaihto-ohjelmia sekä monenkeskisiä vaihtomahdollisuuksia. Fulbright Center kiittää lämpimästi kaikkia niitä yliopistojen kansainvälisten yksiköiden koordinaattoreita, jotka antoivat meille kommentteja ja vastasivat kyselyyn. He olivat: Tuula Hellstedt, Helsingin Yliopisto; Leena Brander, Helsingin kauppakorkeakoulu; Outi Savonlahti ja Mari Ikonen, Joensuun yliopisto; Taru-Mari Talaslahti, Jyväskylän yliopisto; Anne-Mari Alikoski, Kuopion yliopisto; Riitta Salmi, Kuvataideakatemia; Harri Malinen, Lapin yliopisto; Riikka Lammi, 2 / 23

3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto; Anja Mäläskä, Oulun yliopisto; Tuovi Martinsen, Sibelius Akatemia; Minna Floman, Svenska handelshögskolan; Hanna Karkku, Taideteollinen korkeakoulu; Eila Hirvonen, Tampereen teknillinen yliopisto; Sari Hyttinen, Tampereen yliopisto; Ann-Christin Hellberg-Sågfors, Teatterikorkeakoulu; Maire Koskinen, Teknillinen korkeakoulu; Eeva Schoultz, Turun kauppakorkeakoulu; Irinja Paakkanen, Turun yliopisto; Francesca Cucinotta, Vaasan yliopisto ja Monica Nylund, Åbo Akademi. Selvityksen toteuttivat koulutusasiantuntija Terhi Topi ja projektikoordinaattori Laura Pohjola, avustajana harjoittelija Pauliina Lehtomäki. Selvityksen tiedot kerättiin kesän ja syksyn 2004 aikana. Tietoja koskevat mahdolliset lisäykset, muutokset ja korjaukset pyydämme toimittamaan Fulbright Centeriin. Samalla toivomme tämän selvityksen toimivan laajemman keskustelun avauksena koskien Suomen ja Pohjois-Amerikan välistä opiskelija- ja tutkijaliikkuvuutta. Fulbright Center, Fulbright Center on voittoa tavoittelematon Suomen ja Pohjois-Amerikan väliseen akateemiseen vaihtoon erikoistunut asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Sen toimintaa rahoittavat Suomen opetusministeriö, Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot sekä Suomen ja Yhdysvaltain hallitusten perustama tukisäätiö. 3 / 23

4 KANADA Suomalaisilla yliopistoilla on yhteensä 36 kahdenvälistä vaihtosopimusta 29 kanadalaisen yliopiston kanssa, eli noin kolmanneksella Kanadan 90:stä yliopistosta on Suomi-yhteyksiä. Kohdeyliopistopäällekkäisyyksiä on verrattain vähän. Suomessa vaihto on kuitenkin jonkin verran keskittynyt tietyille yliopistoille. Vaihtosopimuksia oli 11 yliopistolla, joista kahdeksalla oli 1-3 vaihtopartneria. Kolme yliopistoa erottuu selkeästi joukosta: Helsingin kauppakorkeakoululla on kuusi, Lapin yliopistolla seitsemän ja Tampereen teknillisellä yliopistolla kahdeksan vaihtosopimusta. Yhdeksällä yliopistolla ei selvityksen mukaan ollut ollenkaan kahdenvälisiä vaihtosopimuksia Kanadaan. 1 Suomalaisilla yliopistoilla on vaihtopartnereita seitsemässä eri provinssissa ja kahdessa territoriossa. Ontario on selkeästi suosituin kohde Kanadassa. Kahdeksalla yliopistolla oli siellä vaihtopartneri. Toisena tulee British Columbia ja kolmant ena Quebec. Muut kohteet ovat Alberta, Saskatchewan, Nova Scotia, Prince Edward Island, Yokon ja Nunavut. Lakehead Universityllä on kolme suomalaista partneria. Concordia Universityllä, Simon Frasier Universityllä, University of Waterloolla, University of Victorialla ja York Universityllä on kaikilla kaksi suomalaista partneria. Muut ovat yksittäisiä sopimuksia. Association of Universities and Colleges of Canada (AUCC) ylläpitää kotisivullaan tietokantaa jäseniensä vaihto-sopimuksista. AUCC:n mukaan Kanadalaisilla yliopistoilla on tällä hetkellä 34 vaihto-ohjelmaa suomalaisten yliopistojen kanssa. EU-Kanada projekteissa on tämän lisäksi mukana 12 suomalaista yliopistoa. Fulbright Centerin selvityksen luvut ovat siis määrällisesti yhdenmukaiset AUCC:n tietojen kanssa. Jos vertaa selvityksen ja AUCC:n tietokannan yksityiskohtia, tiedot eivät ole enää yhdenmukaisia. AUCC:n tietokannassa on mm. sellaisia sopimuksia joita ei selvityksessä tullut esille ja kaikkia selvityksen sopimuksia taas ei löydy AUCC:n tietokannasta. Eron selittää todennäköisesti se, että AUCC:n tietokannan tiedot perustuvat kanadalaisten yliopistojen AUCC:lle antamiin tietoihin ja Fulbright Centerin selvitys taas perustuu suomalaisten yliopistojen antamiin tietoihin. AUCC:n tietokantaa tarkasteltaessa näyttää siltä, että osa ilmoitetuista sopimuksista on tiedekuntakohtaisia. 2 Selvityksessä kyselimme myös vaihdossa liikkuvien opiskelijoiden kokonaismäärää. Suomesta lähtee yliopistovaihtoon noin 70 opiskelijaa. Kahdenväliset vaihdot ovat tärkeitä, koska noin puolet (54%) opiskelijoista lähtee Kanadaan nimenomaan kahdenvälisen vaihto-ohjelman puitteissa. Monenkeskisten ohjelmien kautta lähtee vaihtoon noin 25 % opiskelijoista. Ns. free movereina, tiedekuntien kautta tai yliopistojen tarjoamien muiden väylien kautta liikkuu noin 21 % opiskelijoista. Saamamme luvut perustuvat suurelta osin yliopistojen ilmoittamiin keskiarvoihin ja täten johtopäätökset ovat hyvin yleisluontoisia. Suomalaisten lukumäärä on kuitenkin yhdenmukainen Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, CIMO:n selvityksen kanssa, jonka mukaan 70 suomalaista yliopisto-opiskelijaa oli vaihdossa vuonna Vuosittain yliopistot lähettävät kahdenvälisten vaihto-ohjelmien kautta keskimäärin 2 opiskelijaa Kanadaan. Hajonta on kuitenkin suuri. Mm. Oulun yliopiston ja Helsingin kauppakork eakoulun vaihdossa vuonna 2003 lähti Kanadaan 8 opiskelijaa. Monenkeskisten ohjelmien kautta lähtee vuosittain keskimäärin 1 opiskelija. Yhdeksän suomalaista yliopistoa ei ollut viime vuonna lähettänyt yhtään opiskelijaa Kanadaan. Solmittujen ohjelmien ulkopuolella lähtee mm. free movereita vuosittain keskimäärin 1-3 per yliopisto. Nämä ns. free mover -opiskelijat eivät usein näy yliopistojen tilastoissa, sillä jos 1 Liite 1: Suomalaisten yliopistojen kahdenväliset vaihto-ohjelmat kanadalaisten yliopistojen kanssa 2 AUCC:n tietokanta löytyy osoitteesta 3 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakoululuissa 2003, Pirjo Aalto & Irma Garam, CIMO 2/ / 23

5 opiskelija ei hae esim. yliopiston apurahaa, yliopistolla ei välttämättä ole mekanismia saada tietoa lähtevistä. Kanadalaisten vaihto-opiskelijoiden kokonaismäärää Suomessa on vaikeampi arvioida. Selvityksemme arvioiden mukaan Suomeen saapuu Kanadasta noin 46 opiskelijaa vuosittain. Tämä luku perustuu kuitenkin hyvin ylimalkaisiin ja puutteellisiin tietoihin. CIMO:n selvityksen mukaan Suomeen saapui vuonna kanadalaista vaihto-opiskelijaa. 4 Suomalaiset yliopistot osallistuvat viiteen monenkeskiseen vaihto-ohjelmaan. Nämä ovat: ISEP Multilateral, International Student Exchange Program ISEP on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon opiskelijavaihtojärjestö, joka toteuttaa vaihtoja yli 30 eri maassa toimivien jäsenyliopistojensa välillä. Suomen ISEP -yliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Suomalaiset opiskelijat voivat päästä ISEP -ohjelmassa Yhdysvaltojen lisäksi myös mm. Etelä-Koreaan, Japaniin, Kanadaan ja Latinalaisen Amerikan maihin. Kanadassa ohjelmaan osallistuvat Brock University ja Laurentian University, jotka molemmat sijaitsevat Ontariossa. ISEP -vaihto on tarkoitettu sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille. Vaihdon periaatteena on, että opiskelu ulkomailla ei saisi maksaa enempää kuin opiskelu kotimaassa. ISEP -vaihtoon voivat osallistua ainoastaan jäsenkorkeakouluissa kirjoilla olevat perustutkinto- ja jatko-opiskelijat. North2North North2North on Arktisen yliopistoverkoston (University of the Arctic) alainen sirkumpolaarinen vaihto-ohjelma. Osallistuvan yliopiston opiskelijat voivat hakea vaihtoohjelman kautta Arktisen yliopistoverkoston jäsenyliopistoihin opiskelemaan. FiMSIC, Finnish Medical Students International Committee FiMSICin kautta lääketieteen opiskelijat voivat hakeutua kliiniseen harjoitteluun tai tutkimusvaihtoon ympäri maailmaa. Vaihdon kesto on yleensä 1-3 kuukautta. Vastaanottava maa huolehtii yleensä klinikkapaikan, asunnon ja ruokailun järjestämisestä stipendiaateille. Crépuq, Conférence des recteurs et principaux des universités du Québec Crépuq on Quebecin provinssissa sijaitsevien yliopistojen vaihto-ohjelma. PIM - Partnership in International Management Kauppakorkeakoulujen muodostama kansainvälinen konsortio, joka pyrkii edistämään MBA - ja muiden maisteritason ohjelmien kansainvälistä opiskelija-, tutkija- ja opettajavaihtoa. EU-Kanada Euroopan unionin ja Kanadan välinen ohjelma kattaa korkea-asteen oppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten sekä harjoitteluorganisaatioiden yhteistyön. Ohjelma edistää innovatiivista koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä, ja sen tarkoituksena on täydentää jo olemassa olevaa Kanadan ja EU-maiden kahdenkeskistä yhteistyötä. Tuettavia toimintoja ovat korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten muodostamien konsortioiden uudet yhteistyöprojektit, joihin voi osallistua myös harjoitteluorganisaatioiden ja työelämän edustajia. Konsortioihin tulee osallistua vähintään kuusi osapuolta, niin että mukana on vähintään kolme EU-maata ja kaksi Kanadan eri provinssia. Opiskelijavaihto on keskeinen osa projektien toimintaa. EU:n ja Kanadan välisiä projekteja toteutetaan vuosittain 5 7. Suomi on ollut yksi aktiivisimmista EU-Kanada -ohjelmaan osallistujista. Vuodesta suomalaista yliopistoa ja korkeakoulua on osallistunut 23 projektiin joissa on ollut yhteensä 86 kanadalaista oppilaitosta ja organisaatiota mukana. 5 4 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakoululuissa 2003, Pirjo Aalto & Irma Garam, CIMO 2/ Liite 3: The EU-Canada Cooperation Programme in Higher Education and Vocational Education 5 / 23

6 Suurin osa yliopistoista tarjoaa vaihtomahdollisuuksia myös väitöskirjan jälkeisille tutkijoille, luennoitsijoille ja yliopiston hallintohenkilöstölle. Vaihtoehdot ovat kuitenkin verrattain hajanaisia joten niistä ei voi tehdä laajempia johtopäätöksiä. Kolmella yliopistolla opettaja- ja henkilöstövaihto oli mukana kahdenvälisissä vaihtosopimuksissa. Muissa vaihdot ovat lähinnä laitoksien ja yksittäisten professorien aloitteellisuudesta ja henkilökohtaisista kontakteista kiinni. Näissä yliopistoissa kansainväliset yksiköt pyrkivät kuitenkin rohkaisemaan tutkijoita ja henkilöstöä lähtemään vaihtoon ja yliopistoilla on jonkin verran sapatti- ja matka-avustuksia haettavina. Yhdeksällä yliopistolla ei ollut henkilöstövaihtoa. On kuitenkin mahdollista, että myös näissä yliopistoissa vaihtoa tapahtuu laitostasolla. Kuinka suosittuja Kanada-vaihdot ovat? Kanada kiinnostaa opiskelijoita vaihtokohteena. Seitsemässä yliopistossa Kanadan vaihdot ovat suosittuja ja hakijoita riittää kaikkiin kohteisiin. Neljän yliopiston mukaan Kanadasta kysellään usein, mutta toteutuneita vaihtoja on kuitenkin verrattain vähän. Vain yksi yliopisto sanoi, että Kanada ei ole kohteena kiinnostava. Yksi yliopisto mainitsi vaihtoon hakijoita olevan vähän, koska hakuprosessissa on paljon epävarmuustekijöitä. Englanninkieliset kohteet kiinnostavat. Parin kv-koordinaattorin kommentin mukaan opiskelijat kokevat Kanadan ilmapiiriltään miellyttäväksi ja ainakin tällä hetkellä helpommaksi ja turvallisemmaksi maaksi kuin esimerkiksi Yhdysvallat. Heidän mukaansa mitä enemmän Yhdysvallat näkyy maailmanpolitiikassa kriittisen huomion kohteena sitä kiinnostavampia muut englanninkieliset kohdemaat, esimerkiksi Kanada, opiskelijoiden keskuudessa ovat. Aasia ja Australia tuntuvat tällä hetkellä erityisesti kiinnostavan opiskelijoita. Selvityksen mukaan opiskelijoiden taloudellinen tilanne tulee aina olemaan tärkeä opiskelijoiden kiinnostuksen mittari. Esimerkiksi Euroopan maissa kustannukset ovat alhaisemmat ja paikkoja on enemmän. Arktisen yliopistoverkoston North2North -vaihto nähdään hyvin positiivisena ja vaihtoja aktivoivana ohjelmana. Useat yliopistot mainitsivat, että yliopiston pyrkimyksenä on hankkia (lisää) vaihtokumppaneita Kanadasta. Uusilla partnereilla ja yliopiston johdon ja opetushenkilökunnan yhteyksillä nähdään olevan selkeä positiivinen vaikutus Kanada-vaihdon vilkkauteen. Millä perusteella opiskelijat yleensä valitsevat Kanadan kohdemaakseen? Opiskelijat valitsevat Kanadan vaihtokohteeksi monesta syystä. Kyselyn vastauksissa mainittiin mm. seuraavat tekijät: Positiivinen ennakkokäsitys tai aikaisempi kokemus Kanadasta, perhesuhteet Englanninkielinen opetus Kaksikieliset vaihtoehdot englanniksi ja ranskaksi erityisesti Quebecissä Hyvä vaihtoehto Yhdysvalloille. Akateemiset syyt, opintojen sisältö ja alakohtainen erityistuntemus Kiinnostava kulttuuri ja ystävällisyys Jokin tietty asia tai mahdollisuus kiinnostaa. Edmontonin jääkiekko saattaa houkutella osaa porukasta. Kanadan imago ja helpot käytännöt viisumi- ym. järjestelyissä Opetuksen taso Aikaisempien vaihto-opiskelijoiden positiivinen palaute Kieli ja kulttuuri, halu päästä Euroopan ulkopuolella muualle kuin Yhdysvaltoihin Kohtuullisemmat kustannukset 6 / 23

7 Miten opiskelijat yleensä kokevat vaihtonsa Kanadaan? Opiskelijat kokevat Kanada-vaihtonsa yleensä sekä akateemisesti että sosiaalisesti hyödylliseksi. Vaihtoa pidetään erittäin positiivisena kokemuksena ja opiskelijat haluavat kannustaa muitakin lähtemään. Joissain tapauksissa opiskelijat ovat myös jatkaneet vaihtokauttaan koko lukuvuoden vaihdoksi, mikäli vaihdon tasapaino on sen sallinut. Vaihto Kanadaan on ollut myönteinen kokemus ja kanadalaisia pidetään hyvin ystävällisinä ja avuliaina ihmisinä. Työskentelytavat, joihin opiskelijat Kanadassa törmäävät, koetaan jossain määrin erilaisiksi kuin Suomessa, mutta sitä ei välttämättä nähdä negatiivisena asiana. Suomalaiset pitävät Kanadan keskustelevammasta opiskelukulttuurista. Erään yliopiston mukaan kiinnostus Kanada-vaihtoja kohtaan voisi kasvaa, mikäli valmiita monikohteisia vaihto-ohjelmia olisi enemmän tarjolla. Rahoituksen puute voi kuitenkin nousta esteeksi. Sekä laitos- että hallintohenkilöstö on vastaajien mukaan usein ylityöllistettyä ja vaihtojen lisäämiseen on oltava erittäin painavat syyt. Esimerkiksi EU:n rahoitusohjelmista saatu tuki voi kuitenkin olla työpanokseen verrattuna erittäin pientä. Miten vaihto-ohjelmat toimivat kanadalaisten partnerien kanssa? Vaihto-ohjelmat suomalaisten ja kanadalaisten yliopistojen välillä sujuvat yleisesti hyvin. Erityisesti vaihtopartnerien yhteydenpito, käytännön järjestelyt ja hallinnon sujuvuus koettiin todella positiivisena asiana. Vaihdon sujuvuus koettiin myös hyvin pitkälle olevan molemmin puolin kv-henkilöstöstä kiinni. Aktiivinen asenne koettiin erityisen tärkeänä. Kontaktihenkilöt toimivat nopeasti, opintorekisteriotteet saapuvat nopeasti, suomalaiset opiskelijat saavat valita kursseja melko vapaasti ja asunnot ovat järjestyneet. Päinvastaisia kokemuksiakin on. Jotkut kanadalaiset yliopistot vastaanottavat hyvin vähän kansainvälisiä opiskelijoita. Asuntoasiat ovat tuottaneet opiskelijoille päänvaivaa, samoin opintorekisteriotteiden saanti. Tietyille aloille pääsy on hyvin hankalaa. Joissain tapauksissa viisumiasiat koettiin monimutkaisiksi ja yliopistojen yhteistyö ontuvaksi. Kanadalaisen kontaktihenkilön rooli koetaan erityisen tärkeäksi. Jos kontaktihenkilö ei ole kiinnostunut Suomesta, vaihdot eivät suju hyvin. Yksi suomalainen yliopisto koki, että kanadalaisilla on negatiivinen kuva Suomesta ja suomalaisista. Monet yliopistot mainitsivat vaihdon tasapainon olevan jatkuva haaste. Yliopistot lähettävät joka vuosi enemmän opiskelijoita partneriyliopistoihin kuin niistä tulee Suomeen. Suomeen on vaikea saada opiskelijoita yrityksistä huolimatta. Erityisenä hankaluutena vaihdon tasapainottamisessa koetaan kanadalaisten opiskelijoiden vaikeudet saada Suomessa suoritettuja kursseja sisällytettyä omaan tutkintoonsa kotimaassa. Kanadalaiset yliopistot ovat todella tiukkoja ja usein joustamattomia vaatimuksissaan omien opiskelijoidensa vaihdon aikana suorittamien opintojen suhteen. Esimerkiksi itsenäistä opiskelua ja kirjatenttejä ei hyväksytä ja kurssin on sisällettävä sama kontaktituntimäärä kuin kotiyliopistossa. Jos opiskelija opiskelee itsenäisesti ja suorittaa tentin, hänen edellytetään istuvan suomenkielisellä luennolla, jotta opetustuntimäärä saadaan täyteen ja kurssi täyttää kanadalaiset vaatimukset. Tällaiset vaikeudet yleensä vaikuttavat negatiivisesti kanadalaisten opiskelijoiden intoon lähteä ulkomaille vaihtoon. Jos vaihtoa ei saada toimimaan vastavuoroisesti, suomalaiset opiskelijat joutuvat usein maksamaan vaihtokohteen lukukausimaksut. Tämä ymmärrettävästi taas vuorostaan lisää suomalaisten opiskelijoiden haluttomuutta lähteä. Uusien sopimuksien luonti koetaan jossain määrin vaikeaksi. Kahdenvälisen lukukausimaksuttoman vaihdon järjestäminen on hankalaa. Akateeminen henkilöstö voi olla kiinnostunut mutta keskushallinto ei hyväksy uusia avauksia jo olemassa olevien 7 / 23

8 vaihtosuhteiden takia. Bilateraalivaihdon aloittaminen on usein helpompaa monenkeskisten vaihto-ohjelmien kautta. Avuksi vaihtojen tasapainottamiseen nähtiin mm. kampanja Suomen tunnetuksi tekemiseksi Kanadassa säännöllisin väliajoin. Kertaluonteiset kampanjat tai konferensseissa käyminen eivät riitä, vaan näkyvään mainostamiseen pitäisi olla resursseja jatkuvasti. Mitkä ovat Kanada-vaihtojen tulevaisuuden haasteita? Suomen ja Kanadan välisen opiskelijavaihdon tulevaisuuden haasteena nähtiin erityisesti vaihdon tasapainottaminen ja vastavuoroisuus. Suomeen tulisi saada enemmän kanadalaisia opiskelijoita. Vastauksien mukaan muita haasteita oli mm. Uusien partnerien löytäminen ja vaihtosopimusten lisääminen sellaisten yliopistojen kanssa, joiden kanssa pitkä ja tasapainoinen vaihtosuhde on saavutettavissa. Suomen tunnetummaksi ja kiinnostavammaksi tekeminen kanadalaisten vaihtopartnereiden keskuudessa Vaihtojen integroiminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Kaikkia ulkomaanvaihtoja koskevana haasteena nähtiin kaksiportaisen tutkintojärjestelmän sisältö ja sen suomat mahdollisuudet suorittaa hyväksiluettavia opintoja ulkomailla osana vuotista tutkintoa. Erään kommentin mukaan yliopistojen henkilökunta on tällä hetkellä erittäin sidottu opetusohjelmien uudistamiseen ja muuhun tutkintorakenteen uusimisen tuomaan työhön. Uudet kansainväliset avaukset jäävät käytännön syistä vähemmälle huomiolle. Kiinnostuksen säilyminen puolin ja toisin. Olemassa olevien passiivisten sopimusten aktivointi Yliopistojen ja laitoksien lisäresurssien tarve toiminnan aloittamiseen ja ylläpitoon. Ulkopuoliset rahoituskanavat eivät esimerkiksi aina ole tarpeeksi pitkäjänteisiä; juuri kun on tutustuttu projektin partnereihin, rahoitus loppuu. 8 / 23

9 YHDYSVALLAT Suomalaisilla yliopistoilla oli yhteensä 95 kahdenvälistä vaihtosopimusta 70 amerikkalaisen yliopiston kanssa. Vaihto on siis runsasta ja päällekkäisyyksiä on verrattain vähän. Kaikilla suomalaisilla yliopistoilla on vähintään yksi kahdenvälinen vaihto-ohjelma. Keskimäärin vaihtopartnereita on 4-5, mutta hajauma yliopistojen välillä on suuri. Kahdeksalla yliopistolla (40%) on 1-2 partneria ja kolmanneksella (30%) 3-5 partneria. Kuudella yliopistolla (30%) on partnereita 6 tai enemmän, näistä kahdella yli Vaihtopartnerit sijaitsevat ympäri Yhdysvaltoja, 35 eri osavaltiossa. Maantieteellisesti kuitenkin itäinen ja erityisesti Koillis-Yhdysvallat on selkeästi kaikkein vahvimmin edustettuna. Suomalaisilla yliopistoilla on vaihtopartneri lähes jokaisessa osavaltiossa suurilta järviltä itään. Michigan on ehdottomasti suosituin sopimuskohde. Peräti yhdeksällä suomalaisella yliopistolla on vaihtosopimus michiganilaisen yliopiston kanssa. Tämän jälkeen tulevat Pohjois-Carolina ja Ohio kuudella, Kalifornia viidellä ja Kansas, Pennsylvania, New York, Virginia ja Washington neljällä yliopistolla. Kalifornia on selkeästi suosituin kohde länsirannikolla. Kalliovuorten alue puolestaan on vaihtokohteiden kannalta tyhjää aluetta, koska esim. Idahossa, Wyomingissa, Nevadassa, New Mexicossa ja Etelä-Dakotassa ei ole kenelläkään vaihtopartneria. Yksittäisiä yliopistoja tarkasteltaessa, Michigan Technological University nousee selkeästi esiin viidellä suomalaisella partnerilla. Seuraavana listalla ovat Emporia State University, Pittsburg State University, University of California - Berkeley, University of Washington ja Virginia Polytechnic Institute and State University kolmella suomalaisella partnerilla. Kymmenellä amerikkalaisella yliopistolla on samanaikaisesti sopimus kahden suomalaisen yliopiston kanssa. Suomesta lähtee yliopistovaihtoon noin 190 opiskelijaa. Noin puolet näistä opiskelijoista (51%) lähtee Yhdysvaltoihin nimenomaan kahdenvälisen vaihto-ohjelman puitteissa. Yliopiston monenkeskisten ohjelmien kautta lähtee vaihtoon noin 21 % opiskelijoista ja 28 % lähtee Yhdysvaltoihin joko ns. free moverina, tiedekuntien vaihdossa tai yliopistojen tarjoamien muiden väylien kautta. Muita väyliä ovat esimerkiksi ASLA-Fulbright vaihto ja laitoksien sekä professoreiden omat yhteydet esim. tutkijatasolla. Suurin osa yliopistoista tarjoaa jonkinlaisia mahdollisuuksia myös väitelleille tutkijoille, luennoitsijoille ja yliopiston hallintohenkilöstölle. Saamamme luvut perustuvat Yhdysvaltojenkin osalta yliopistojen ilmoittamiin keskiarvoihin ja täten johtopäätökset ovat verrattain yleisluontoisia. Suomalaisten lukumäärä on kuitenkin yhdenmukainen Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, CIMO:n selvityksen kanssa, jonka mukaan 188 suomalaista yliopisto-opiskelijaa oli vaihdossa vuonna Yliopistot lähettävät kahdenvälisten vaihto-ohjelmien kautta keskimäärin 3-6 opiskelijaa vuodessa Yhdysvaltoihin. Hajontaa on jonkin verran. Oulun yliopiston vaihdossa lähti vuonna 2003 Yhdysvaltoihin yhteensä 29 opiskelijaa. Myös Helsingin kauppakorkeakoulu ja Vaasan yliopisto olivat skaalan yläpäässä. Muut vaihtelivat yhden ja kahdeksan opiskelijan välillä. Monenkeskisten ohjelmien kautta lähtee vuosittain keskimäärin 2-3 opiskelijaa. Solmittujen ohjelmien ulkopuolella lähtee mm. free movereita vuosittain myös noin 2-3 yliopistoa kohden. Selvityksen mukaan USA on perinteisesti suosittu kohde niille opiskelijoille jotka järjestävät opiskelupaikkansa itse. Tämä voi johtua yksinkertaisesti siitä, että Yhdysvallat tarjoaa niin paljon vaihtoehtoja. Suomalaisilla yliopistoilla on keskimäärin neljä amerikkalaista vaihtokumppania. Tämä saattaa opiskelijasta tuntua kovin rajoitetulta määrältä ja houkutus järjestää paikka omatoimisesti kasvaa. Nämä ns. free mover -opiskelijat eivät usein näy 6 Liite 2: Suomalaisten yliopistojen kahdenväliset vaihto-ohjelmat amerikkalaisten yliopistojen kanssa. 7 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakoululuissa 2003, Pirjo Aalto & Irma Garam, CIMO 2/ / 23

10 yliopistojen tilastoissa, sillä jos opiskelija ei hae esim. yliopiston apurahaa, yliopistolla ei välttämättä ole mekanismia saada tietoa lähtevistä. Amerikkalaisten vaihto-opiskelijoiden määrää Suomessa on vaikeampi arvi oida. Selvityksemme arvioiden mukaan Suomeen saapuu Yhdysvalloista noin 85 opiskelijaa vuosittain. Tämä perustuu kuitenkin hyvin ylimalkaisiin ja puutteellisiin tietoihin. Institute of International Education (IIE) kerää vuosittain tilastoja Yhdysvaltain kansainvälisestä vaihdosta. IIE:n mukaan vuonna Suomessa opiskeli 272 amerikkalaista opiskelijaa. 8 IIE:n tilastoista ei kuitenkaan näe opiskelijoiden opiskelutasoa Suomessa (esim. yliopisto tai ammattikorkeakoulu) tai sitä ovatko he tutkinto- vai vaihto-opiskelijoita. Tilastot perustuvat kuitenkin amerikkalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen antamiin tietoihin, ei oleskelulupamääriin, joten voinee olettaa, että luvut perustuvat pitkälti nimenomaan vaihtoihin. CIMO:n selvityksen mukaan suomalaisiin yliopistoihin saapui vuonna amerikkalaista vaihto-opiskelijaa. 9 Suomalaiset yliopistot osallistuvat kuuteen monenkeskiseen vaihto-ohjelmaan. Nämä ovat: ISEP, International Student Exchange Program ISEP on yhdysvaltalainen opiskelijavaihtojärjestö, joka toteuttaa opiskelijavaihtoa jäsenkorkeakoulujen välillä ympäri maailmaa. Suomessa ohjelmassa ovat tällä hetkellä mukana Turun korkeakoulut (Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu), Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. ISEP -vaihto on tarkoitettu sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille. Vaihdon periaatteena on, että opiskelu ulkomailla ei saisi maksaa enemmän kuin opiskelu kotimaassa. Yhdysvaltoihin lähtevä suomalainen opiskelija maksaa korkeakoululleen ISEP -maksun, jolla katetaan Suomeen vastavuoroisesti saapuvan ulkomaalaisen ISEP - opiskelijan asumis- ja ateriointikustannukset sekä ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Lisäksi maksu kattaa Yhdysvaltoihin lähtevää opiskelijaa koskevat hallintokulut (ns. Participant Placement Fee). MAUI, Mid-America Universities International MAUI (Mid-America Universities International) on ryhmä yhdysvaltalaisia yliopistoja, joiden kanssa Helsingin yliopisto harjoittaa opiskelijavaihtoa. Ohjelma on tarkoitettu perustutkinto-opiskelijoille. GE4, Global Education for European Engineers and Entrepreneurs GE4 verkosto koostuu tekniikan alan yliopistoista, joiden opiskelijoilla on mahdollisuus hakea vaihto-opiskelupaikkaa toisesta verkostoon kuuluvasta yliopistosta Yhdysvalloissa. Suomesta ohjelmaan osallistuvat Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto. Opiskelijat voivat olla vaihtokoulussa joko lukukauden tai lukuvuoden. Opiskelija maksaa normaalit elinkustannukset (asunto ja ateriat) ja matkat. Lukukausimaksuja ei peritä. Verkosto jakautuu kolmeen eri alaohjelmaan jotka ovat: American European Exchange in Engineering (AE3), Asean European Exchange in Engineering (ASE3) ja Latin American European Exchange in Engineering (LAE3). UNC-EP, The University of North Carolina Exchange Program UNC-EP on Pohjois-Carolinan osavaltion University of North Carolinan 16:n eri yliopiston ja Kuopion, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistojen välinen opiskelijavaihto-ohjelma. Vaihtoon voivat hakea perustutkinto-opiskelijat. UNCEP - vaihtokausi kestää 1-2 lukukautta. PIM - Partnership in International Management Kauppakorkeakoulujen muodostama kansainvälinen konsortio, joka pyrkii edistämään MBA - ja muiden maisteritason ohjelmien kansainvälistä opiskelija-, tutkija- ja opettajavaihtoa Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakoululuissa 2003, Pirjo Aalto & Irma Garam, CIMO 2/ / 23

11 FiMSIC, Finnish Medical Students International Committee FiMSICin kautta lääketieteen opiskelijat voivat hakeutua kliiniseen harjoitteluun tai tutkimusvaihtoon ympäri maailmaa. Vaihdon kesto on yleensä 1-3 kuukautta. Vastaanottava maa huolehtii yleensä klinikkapaikan, asunnon ja ruokailun järjestämisestä stipendiaateille. EU-USA Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen ohjelma kattaa korkea-asteen oppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten sekä harjoitteluorganisaatioiden yhteistyön. Ohjelma edistää innovatiivista koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä, ja sen tarkoituksena on täydentää jo olemassa olevaa USA:n ja EU-maiden kahdenkeskistä yhteistyötä. Tuettavia toimintoja ovat korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten muodostamien konsortioiden uudet yhteistyöprojektit, joihin voi osallistua myös harjoitteluorganisaatioiden ja työelämän edustajia. Konsortioihin on osallistuttava vähintään kuusi osapuolta, niin että mukana on kolme EU-maata ja kolme USA:n eri osavaltiota. Opiskelijavaihto on keskeinen osa projektien toimintaa. EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä projekteja toteutetaan vuosittain Vuodesta suomalaista yliopistoa, korkeakoulua ja yhteisöä on osallistunut EU- USA -projekteihin, joissa on ollut yhteensä 55 amerikkalaista oppilaitosta ja organisaatiota mukana. 10 Tämän lisäksi ASLA-Fulbright -vaihto antaa suomalaisille ja amerikkalaisille opiskelijoille, tutkijoille, luennoitsijoille ja asiantuntijoille mahdollisuuksia vaihtoon. Fulbright Centerin hallinnoima ASLA-Fulbright on vanhin ja tunnetuin Yhdysvaltain ja Suomen välinen akateeminen vaihto-ohjelma. Se pohjautuu Suomen ja Yhdysvaltain väliseen kulttuurivaihtosopimukseen. ASLA -Fulbright -ohjelman kautta lähtee Yhdysvaltoihin vuosittain jatko-opiskelijoita, tutkijoita ja asiantuntijoita. Osa jatko-opiskelijoista suorittaa koko jatkotutkintonsa Yhdysvalloissa, osa puolestaan opiskelee yhden lukuvuoden non-degree - statuksella. ASLA-Fulbright -ohjelmaan hakevan ei tarvitse olla kirjoilla suomalaisessa oppilaitoksessa. Osa vaihdosta tapahtuu yliopistojen ja Fulbright Centerin yhdessä kustantamassa cost share -vaihto-ohjelmassa. Suurin osa yliopistoista tarjoaa jonkinlaisia mahdollisuuksia myös post doc -tutkijoille, luennoitsijoille ja yliopiston hallintohenkilöstölle. Vaihtoehdot ovat kuitenkin verrattain hajanaisia joten niistä ei voi tehdä laajempia johtopäätöksiä. Viidellä yliopistolla opettaja- ja henkilöstövaihto oli mukana kahdenvälisissä vaihtosopimuksissa. Seitsemässä yliopistossa vaihdot ovat lähinnä laitoksien ja yksittäisten professorien aloitteellisuudesta ja henkilökohtaisista kontakteista kiinni. Näissä yliopistoissa kansainväliset yksiköt pyrkivät kuitenkin rohkaisemaan tutkijoita ja henkilöstöä lähtemään vaihtoon ja yliopistoilla on jonkin verran sapatti- ja matka-avustuksia haettavina. Kuudella yliopistolla ei ollut henkilöstövaihtoa. On kuitenkin mahdollista, että myös näissä yliopistoissa vaihtoa tapahtuu laitostasolla. Kuinka suosittuja USA -vaihdot ovat? USA -vaihdot ovat monelle suomalaiselle yliopistolle olleet ensimmäisiä Euroopan ulkopuolella olevia vaihtoja ja kun vaihtoehtoja muualle on tullut lisää, kiinnostus Yhdysvaltoja kohtaan on jonkin verran pienentynyt. Kansainvälisten yksiköiden mukaan erityisesti Australia ja Aasia sekä myös Eurooppa ja Kanada vetävät tällä hetkellä paremmin. Monet aikanaan Yhdysvalloissa lukion vaihto-oppilasvuotensa viettäneet haluavat yliopistovaihdossa suunnata muualle. Myös tämän hetkinen maailman tilanne koetaan vaihtoja hankaloittavana tekijänä. Eräs kvkoordinaattori totesi, että Yhdysvallat ei ole oikein muodissa tällä hetkellä maailmalla tapahtuneiden asioiden takia. Uutisoinnissa silloin tällöin esiintyvä terrori-iskujen uhka ei ole omiaan houkuttelemaan maahan, tiukentuneet ja usein muuttuvat viisumimääräykset eivät myöskään. 10 Liite 4: The EU-US Cooperation Programme in Higher Education and Vocational Education Training 11 / 23

12 Selvityksen mukaan opiskelijoiden kiinnostus Yhdysvaltoja kohtaan on monessa yliopistossa tällä hetkellä melko pientä ja jopa hieman hiipumassa. Kymmenen yliopistoa raportoi, että hakijoita on ollut paikkoja vähemmän, varsinkin suhteessa muihin kohteisiin. On kuitenkin huomattava, että monessa yliopistossa vaihtojen volyymi on käytännössä pieni. Pienikin heilahtelu näkyy helposti suurena pudotuksena. Ensisijaisesti vaihtoa harkitsevien määrä on yleensäkin vähentynyt. Yhdysvallat nähdään toisaalta monessa yliopistossa myös kestosuosikkina ja kiinnostus on ollut jopa jälleen kasvussa. Vaihtopaikat ovat tasapainossa hakijoiden määrän kanssa. Seitsemän yliopiston mukaan Yhdysvallat on kohteena hyvin suosittu. Kaksi yliopistoa raportoi hakijoita olevan enemmän kuin itse paikkoja. Muiden mukaan vaihtopaikat ovat tasapainossa hakijoiden määrän kanssa. Monen mielestä Yhdysvallat tulee aina olemaan haluttu kohde mm. opiskelijoiden aikaisempien henkilökohtaisten kokemusten vuoksi. Vaihtoon hakeutuvilla opiskelijoilla on jo usein positiivinen ennakkokäsitys ja kokemus USA:sta. Myös englannin käyttö opetuskielenä koettiin selkeästi seikaksi, joka vetää opiskelijoita Yhdysvaltoihin. Millä perusteella opiskelijat yleensä valitsevat Yhdysvallat kohdemaakseen? Opiskelijat valitsevat Yhdysvallat vaihtokohteeksi monesta syystä. Vastauksissa mainittiin seuraavat tekijät: Positiivinen ennakkokäsitys ja aikaisempi kokemus USA:sta Englanninkielinen opetus Akateemiset syyt, opintojen sisältö ja alakohtainen erityistuntemus. Yhdysvaltojen johtava asema useiden eri alojen yliopisto-opetuksessa ja innovaatioiden lähteenä. Kiinnostava kulttuuri Halu päästä kauemmaksi kuin Eurooppaan Työelämän vaihtoehdot Yhdysvalloissa kiinnostavat Työelämän vaatimukset Suomessa. USA -kokemus nähdään plussana. Hyvä, tunnettu yliopisto tähtäimessä Miten opiskelijat yleensä kokevat vaihtonsa Yhdysvaltoihin? Useat yliopistot kokevat, että lähtijöitä on useimpiin kohteisiin verrattain helppo rekrytoida ja opiskelijat ovat yleensä hyvin tyytyväisiä vaihtokauteensa. Opiskelukokemus Yhdysvalloissa koetaan sekä akateemisesti että sosiaalisesti hyödylliseksi. Suomalaisten opiskelijoiden on yleensä helppo sopeutua amerikkalaiseen elämänmenoon vaihtokauden ajaksi ja opinnot on suhteellisen helppo lukea hyväksi kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Toisinaan amerikkalaiset yliopistot koetaan hieman koulumaisempina ja rajoittavampina kuin suomalaiset. Monet opiskelijat yllättyvät työmäärästä ja työskentelytavoista, joihin he USA:ssa törmäävät. Tiettyjen tieteenalojen kulttuurierot saattavat myös yllättää. Yliopistot ovat maksullisia, mutta opiskelijat kokevat usein saavansa rahoilleen myös vastinetta: kursseilla luennoidaan, peruutuksia on vähän ja opettajien lakkoja tai muita levottomuuksia ei ole niin kuin joissakin muissa maissa. Myös opiskelijan parantunut englannin kielen taito koetaan hyödylliseksi. Miten vaihto-ohjelmat toimivat amerikkalaisten partnerien kanssa? Vaihto-ohjelmat suomalaisten ja amerikkalaisten yliopistojen välillä sujuvat vastaajien mukaan hyvin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erityisesti vaihtopartnerien yhteydenpito, käytännön järjestelyt ja hallinnon sujuvuus koettiin todella positiivisena asiana. Vaihdon sujuvuus koettiin myös hyvin pitkälle olevan molemmin puolin kv-henkilöstöstä kiinni. Aktiivinen asenne koettiin erityisen tärkeänä. Kun vaihtosopimukset ovat olleet voimassa pidemmän aikaa, 12 / 23

13 ovat partnerit tulleet tutuiksi. Tämä luonnollisesti helpottaa kanssakäymistä. Muutama suomalainen yliopisto koki kommunikoinnin hankalana ja maiden välisen maksuliikenteen ongelmana. Uusien sopimusten luonti nähtiin vaikeana. Monet yliopistot mainitsivat vaihdon tasapainon olevan jatkuva haaste. Yliopistot lähettävät joka vuosi enemmän opiskelijoita partneriyliopistoihin kuin niistä tulee Suomeen. Suomeen on yrityksistä huolimatta vaikea saada amerikkalaisia opiskelijoita. Ongelma ei aina ole kuitenkaan itse kohdemaa, eli Suomi. Monet suomalaiset yliopistot näkivät asiassa rakenteellisia ongelmia, jotka hankaloittavat amerikkalaista opiskelijaliikkuvuutta. Amerikkalaiset yliopistot ja opiskelijat voivat esimerkiksi toivoa räätälöityjä ohjelmakokonaisuuksia tai -tarjontaa. Tätä ei yliopistoilla ole kuitenkaan aina mahdollista tarjota. Ylimääräisenä ongelmana koetaan amerikkalaisten opiskelijoiden vaikeudet saada Suomessa (tai ulkomailla yleensä) suoritettuja kursseja sisällytettyä omaan tutkintoonsa kotimaassa (esim. itsenäistä opiskelua ja kirjatenttejä ei välttämättä hyväksytä). Amerikkalaiset yliopistot koetaan usein joustamattomina omien tutkintorakenteidensa suhteen ja opiskelijoiden tutkintovaatimuksia on vaikea sovittaa suomalaiseen kurssitarjontaan. Tämä hankaloittaa amerikkalaisten opiskelijoiden lähtöä ulkomaille. Lisäksi mahdollisuudet työharjoittelun ja opiskelun yhdistämiseen koetaan Suomessa huonoiksi. Joidenkin kommenttien mukaan vaihdon tasapaino on kuitenkin kääntymässä parempaan päin. Amerikkalaisten kasvanut mielenkiinto Suomea kohtaan on jonkin verran auttanut tasapainottamaan vaihtoa. Jos vaihtoa ei saada toimimaan vastavuoroisesti, suomalaiset opiskelijat joutuvat usein maksamaan vaihtokohteen lukukausimaksut. Tämä ymmärrettävästi taas vuorostaan lisää suomalaisten opiskelijoitten haluttomuutta lähteä. Monet vastanneista yliopistoista mainitsivat nimenomaan lukukausimaksut yhtenä tärkeänä vaihdon vaikuttimena. Yhdysvaltojen kiinnostavuutta vaihtokohteena lisää se, että vaihto-sopimusten puitteissa lähtevien lukukausimaksut maksetaan yliopiston varoista. Useat yliopistot tasapainoilevat ISEP -vaihdon opiskelijamäärien kanssa. Esimerkiksi nyt maksetaan vaihdon alkuaikojen suomalaisten rynnistystä Yhdysvaltoihin, jolloin vaihdon tasapaino meni miinukselle. Enemmän opiskelijoita lähti siis Yhdysvaltoihin kuin saapui Suomeen. Yhtenä ISEPin hankaluutena koetaan ohjelman vaihtokohteiden valinta. Opiskelija valitsee itselleen 1-10 vaihtoyliopistoa, mutta hänellä ei ole kuitenkaan takuuta siitä, että hän pääsee yhteenkään valitsemistaan. Opiskelijalle voidaan myös esittää sellaista vaihtokohdetta, jonne hän ei halua mennä. Opiskelija voi kokea hakuprosessin suuritöisenä ja koska varmuutta sen onnistumisesta ei voida taata, useat opiskelijat jättävät hakematta. Yhdysvaltalaisten yliopistojen vastaanottopalvelut saapuville opiskelijoille toimivat yleensä hyvin. Opiskelijat voivat yleensä valita kursseja melko vapaasti. Opintorekisteriotteet tulevat automaattisesti, ja niihin on harvoin huomauttamista. Itsenäiseen asumiseen tottuneiden suomalaisopiskelijoiden on joskus vaikea sopeutua amerikkalaiseen käytäntöön asua kahden hengen asuntolahuoneissa. Saapuvien opiskelijoiden lähtövalmennus koettiin toimivan yhteistyöyliopistoissa vaihtelevasti, erityisesti silloin kun Suomeen saapuva opiskelija on melko nuori ja hänellä on vain vähän kokemusta vieraista kulttuureista. Joskus myös amerikkalaiset koordinaattorit tuntuvat olevan huonosti perillä siitä, mikä ja missä Suomi on. Suomen homogeeninen väestö ja suhteellisen pieni ulkomaalaisten määrä saattaa myös olla yllätys. Mitkä ovat USA -vaihtojen tulevaisuuden haasteita? USA -vaihtojen tulevaisuuden haasteet nähtiin hyvin samankaltaisina kuin Kanadaan kohdistuvat haasteet. Haasteena nähtiin erityisesti juuri vaihdon tasapainottaminen ja vastavuoroisuus. Suomeen tulisi saada enemmän amerikkalaisia opiskelijoita. Samoin kvkoordinaattorit kokivat, että Yhdysvaltojen imago on kärsinyt viimeaikaisten poliittisten 13 / 23

14 tapahtumien takia ja osaltaan vaikuttanut vaihtojen volyymiin. Yhdysvaltojen tiukentuneet viisumi- ym. käytännöt koettiin myös vaihdon esteenä. Vastauksien mukaan muita haasteita ovat mm. Uusien partnerien löytäminen ja vaihtosopimusten lisääminen sellaisten yliopistojen kanssa, joiden kanssa pitkä ja tasapainoinen vaihtosuhde on saavutettavissa. Sopimusten hankkiminen maantieteellisesti laajemmalta alueelta. Olemassa olevien passiivisten sopimusten aktivointi. Kiinnostuksen säilyminen puolin ja toisin. Suomen tunnetummaksi ja kiinnostavammaksi tekeminen amerikkalaisten vaihtopartnereiden keskuudessa. Vaihtojen integroiminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Selkeät mahdollisuudet molemmilla opintotasoilla sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. (Esimerkiksi amerikkalaiset partnerit lähettävät yleensä opiskelijansa undergraduate- tasolla kun taas suomalaiset laitokset haluaisivat mieluummin keskittää englanninkielisen opetuksen maisterivaiheeseen.) 14 / 23

15 Liite 1: Suomalaisten yliopistojen kahdenväliset vaihto-ohjelmat kanadalaisten yliopistojen kanssa Helsingin yliopisto Trent University University of York University of Toronto Helsingin kauppakorkeakoulu HEC Montréal Queen s University Simon Frasier University University of Calgary University of Prince Edward Island University of Western Ontario, Richard Ivy School of Business Jyväskylän yliopisto Simon Frasier University University of Alberta University of Regina Lapin yliopisto Concordia University Nunavut Arctic College Lakehead University University of Northern British Columbia Yukon College University of Victoria University of Saskatchewan Oulun yliopisto University of Waterloo University of Lakehead Université de Montréal Svenska handelshögskolan St. Francis Xavier University Taideteollinen korkeakoulu Sheridan College Tampereen teknillinen yliopisto McGill University Concordia University University of Waterloo Université Bishop s Université du Québec à Montréal Ecole des Hautes Etudes Commerciales Université Laval, Ecole Polytechnique Université de Sherbrooke Teknillinen korkeakoulu Lakehead University York University Vaasan yliopisto Carleton University Åbo Akademi University of Victoria 15 / 23

16 Liite 2: Suomalaisten yliopistojen kahdenväliset vaihto-ohjelmat amerikkalaisten yliopistojen kanssa Helsingin Yliopisto University of California, Berkeley University of Georgia, Athens University of Minnesota University of Montana Virginia Polytechnic Institute and State University Helsingin kauppakorkeakoulu DePaul University Emporia State University Fitchburg State College Florida Atlantic University Indiana University Michigan State University Northern Illinois University Ohio Northern University Pittsburgh State University Texas Tech University University of Dayton University of Florida University of Nebraska at Omaha University of North Carolina at Chapel Hill University of South Carolina University of Texas at Austin University of Texas at El Paso Western Washington University Joensuun yliopisto Ohio Northern University University of Montana Jyväskylän yliopisto Pittsburgh State University University of Wisconsin, Whitewater Kuopion yliopisto University of Minnesota Kuvataide Akatemia Carnegie-Mellon University, Art School Lapin yliopisto East Carolina University Kent State University Purdue University University of Alaska, Fairbanks University of Georgia University of Southern Illinois, Carbondale University of Vermont Lappeenrannan teknillinen yliopisto California State University, Fullerton, College of Business Administration Michigan Technological University The University of Delaware 16 / 23

17 Oulun yliopisto Central Missouri State University East Carolina University Michigan Technological University Montana State University State University of New York, Albany State University of New York, Buffalo University of Missouri, St. Louis University of North Carolina, Greensboro University of North Carolina, Wilmington University of North Dakota University of Pittsburgh Washington College Sibelius Akatemia Western Michigan University Svenska handelshögskolan Rensselaer Polytechnic Institute, The Lally School of Management and Technology University of Tulsa, College of Business Administration Taideteollinen korkeakoulu Finlandia University Northern Arizona University Ohio State University Rhode Island School of Design University of Arizona Tampereen teknillinen yliopisto Indiana University of Pennsylvania Michigan Technological University Murray State University North Carolina State University Ohio State University University of Louisville University of Washington Virginia Polytechnic Institute and State University Tampereen yliopisto Michigan Technological University University of Oregon University of Texas Virginia Polytechnic Institute and State University Teatterikorkeakoulu University of Utah University of North Carolina Teknillinen korkeakoulu Iowa State University Michigan Technological University University of California, Berkeley University of Delaware, Newark University of Toledo University of Virginia University of Wisconsin, Madison 17 / 23

18 Turun kauppakorkeakoulu California State University, Hayward Emporia State University Pittsburgh State University University of California, Berkeley Turun yliopisto Humboldt State University University of Michigan University of Missouri University of Washington Vaasan yliopisto Emporia State University Åbo Akademi Dauphin Island Sea Lab Florida Institute of Technology Fort Lewis College North Carolina State University, College of Forest Resources State University of New York, Albany University of Washington 18 / 23

19 Liite 3: The EU-Canada Cooperation Programme in Higher Education and Vocational Education Vuodesta suomalaista yliopistoa ja korkeakoulua on osallistunut 23 projektiin, joissa on ollut yhteensä 86 kanadalaista oppilaitosta ja organisaatiota mukana University of Lapland + 3 European partners + Yukon College, University of Northern British Columbia, Nunavut Arctic College, Aurora College Project: "Promoting Student Involvement in Northern, Peripheral Region of the EC and Canada" 1997 University of Vaasa + 4 European partners + Mount Allison University, Memorial University of Newfoundland, Centre for Entrepreneurship Education and Development, University of Prince Edward Island, P.J. Gardiner Institute, The Institute for Enterprise Education Project: "Promoting Entrepreneurships and Enterprise Education in Teacher Education Programmes" Helsinki IV College for Health Care Professionals + 7 European partners + University of Alberta, Dalhousie University, Canadian Public Health Association Project: "Program in Health Care Education" University of Helsinki + 3 European partners + Dalhousie University, University of Manitoba, Canadian College of Health Services Executives Project: "Promoting International Cooperation and Understanding in Health Care Management" University of Oulu + 21 European partners +McGill University, University of Calgary, University of New Brunswick, McMaster University, Université de Montréal, University of Toronto, University of Waterloo, Dalhousie University Project: The use of ECTS to Enhance EU-Canada Mobility for Science Students Helsinki University of Technology + 7 European partners + École Polytechnique de Montréal, University of Toronto, Simon Fraser University Project: Management of Technology in a Global Environment for a Sustainable Development 1998 University of Joensuu; University of Helsinki + 8 European partners + University of Toronto, University of British Columbia, Université du Québec, University of New Brunswick, Haliburton Forest & Wild Life Reserve Project: Human Dimensions in 21st Century Forestry 19 / 23

20 1999 University of Tampere + 4 European partners + University of Victoria, Carleton University, McGill University Project: European Integration Studies, Multilevel and Federal Governance, Transatlantic Student Exchange Programme" Seinäjoki Polytechnic + Collège Sherbrooke, Collège de Bois-de-Boulogne, Université de Moncton Project: "Le social et des professions transatlantiques adaptées/pédagogie et communication interculturelle dans les programmes de la santé du social" 2000 Seinäjoki Polytechnic + 4 European partners + Collège de Bois-de-Boulogne, Université de Moncton, New Brunswick Community College, Minchener Institute Project: Une approche par problèmes dans un environment pédagogique virtuel et interculturel pour les programmes de la santé, du social et de l'administration University of Jyväskylä and Kemi Tornio Polytechnic + University of Prince Edward Island, College of the North Atlantic, Nova Scotia Community College, Brock University, Canadian Association for Community Living Project: Advancing Inclusionary Practice in Post-Secondary Education University of Turku + 4 European partners + University of Victoria, Université Laval, Dalhousie University Project: The theory and practice of public management and policy analysis in Canada and the EC: fostering social cohesion in an era of globalization Häme Polytechnic + Nova Scotia Agriculture College, Macdonald College, University of British Columbia Project: International semester in Agriculture, Horticulture and the Environment University of Oulu + 6 European partners + University of Alberta, Université Laval, University of Calgary, Memorial University of Newfoundland, Bishop's University Project: Canadian-European Cooperation on Regulatory Issues in Natural Resources, Environmental, and Energy Studies (CERES) 2001 Satakunta Polytechnic + 3 European partners + University College of Cape Breton, Saint Mary's University, University of New Brunswick Project: Opening Subsidiaries in New Cultures: Two Cases Tampere Polytechnic + 3 European partners + Malaspina University College, CEGEP de Ste Foy, University of New Brunswick Project: International Best Practices in Forest Resources Management Humanistic Polytechnic, Finland + Université du Québec à Montréal, York University; Nipissing University Project: Cultural Production in an International Environment 20 / 23

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training) Lisätietoa ohjelmasta: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1563_en.htm 1996 Hankekuvaukset Euroopan komission verkkopalvelussa: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1832_en.htm Promoting student

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Suuntana Kaukokohteet

Suuntana Kaukokohteet JAANA SEVERIDT 19.11.2015 Suuntana Kaukokohteet Kv viikko 2015 Miksi kansainvälistyä? Lähde: World Economic Forum, Why studying abroad could help you get hired Miksi kansainvälistyä? Laajenettu kansainvälinen

Lisätiedot

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta FIRST-VERKOSTOT Kenelle: vähintään toisen vuoden perusopiskelijat

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Tulokaskoulutus

Tulokaskoulutus Tulokaskoulutus 9.9.2009 Saapuvan vaihto-opiskelijan prosessi Sari Hyttinen Kansainväliset asiat Opiskelijastatus VAIHTO-OPISKELIJAT (exchange students) saapuvat seuraavien vaihto-ohjelmien tai - sopimusten

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk Turun yliiston iskelijoiden muissa yliistoissa suorittamat JOO-innot (laskutetut innot) Vuosina 1999-2005 innot on laskutettu intoviikkoina. Tilastossa tdk- tai yo-kohtaiset kokonaissummat on muutettu

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Vaihto-opinnot ulkomailla Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Miksi vaihtoon? Globaalit työmarkkinat Kansanvälisestä kokemuksesta hyötyä työelämässä; tuo vaihtokokemuksesi esille

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011 Bond University KTA Henkilötiedot Koulutusohjelma: Kiinteistötalous Vaihtoyliopisto: Bond University Sijainti: Gold Coast, Queensland, Australia Ajankohta: 1.9.2010 30.4.2011

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Tulokaskoulutus 9.9.2009 Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Lähtevät vaihto-opiskelijat Yleisneuvonta ja tiedotus oppaat Pähkinä Erasmus-opiskelijan opas www-sivut toimisto

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa Sami Kivelä Lehtori, kansainväliset asiat Diakonia-ammattikorkeakoulu Koordinaattoritapaaminen, CIMO 30.11.2016

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHDON MURROS - freemoverit ja ulkopuoliset toimijat. Kevätpäivät Levi,

OPISKELIJAVAIHDON MURROS - freemoverit ja ulkopuoliset toimijat. Kevätpäivät Levi, OPISKELIJAVAIHDON MURROS - freemoverit ja ulkopuoliset toimijat Kevätpäivät Levi, 21.5.2013 Team AE Harri Suominen, Managing Director: Tel. +358 41 544 8110 Email: harri.suominen@asiaexchange.org Tuomas

Lisätiedot

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen INFO: Ohjelman tavoitteet & toiminnot Suomessa Miten Suomi tuli mukaan Science without Borders apurahaohjelmaan? Juha Ketolainen, CIMO Without borders:

Lisätiedot

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta VAIHTO-INFO Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi:

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Väitöskirjatutkija ulkomailla. Laura Lalu Kv. Koulutuksen keskus

Väitöskirjatutkija ulkomailla. Laura Lalu Kv. Koulutuksen keskus Väitöskirjatutkija ulkomailla Laura Lalu Kv. Koulutuksen keskus 8.9.2016 MIKSI? Henkilökohtainen akateeminen hyöty Uusia näkökulmia omaan tutkimusaiheeseen Kontaktit Eri opetustarjonta ja mahdollisesti

Lisätiedot

ACTION 2: KUMPPANUUDET JA LIIKKUVUUS TOHTORITASOLLA - KOKEMUKSIA VENÄJÄLTÄ JA MUUALTA. Irinja Paakkanen, Turun yliopisto

ACTION 2: KUMPPANUUDET JA LIIKKUVUUS TOHTORITASOLLA - KOKEMUKSIA VENÄJÄLTÄ JA MUUALTA. Irinja Paakkanen, Turun yliopisto ACTION 2: KUMPPANUUDET JA LIIKKUVUUS TOHTORITASOLLA - KOKEMUKSIA VENÄJÄLTÄ JA MUUALTA Irinja Paakkanen, Turun yliopisto 21.11.2011 2 ERASMUS MUNDUS ACTION 2 -HANKKEET Turun yliopisto mukana kuudessa EMA2

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot 9 EUROOPPALAISET YHTEISTYÖKORKEAKOULUT Erasmushogeschool (EHB) Belgium/ koordinoija Masaryk University, Brno (CZ) University of Santiago de Compostela (ES)

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Miksi maailmalle? Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa. syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa

Miksi maailmalle? Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa. syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa Miksi maailmalle? syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa kehittämään käytännön kielitaitoa Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa hankkimaan uusia ajattelutapoja ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Perustietoja vastaajista: E-lomakekysely: kyselylomake lähetettiin 61:lle vähintään

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot