YLEISKAAVAN MUUTOS, LEIRIKESKUKSEN ALUE 1 YLEISKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS 2 SUUNNITTELUN OHJAUSVAIKUTUS EDIFICA OY

Transkriptio

1 YLEISKAAVAN MUUTOS, LEIRIKESKUKSEN ALUE Maankäyttö ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1 YLEISKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS Maankäyttö - ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Maankäyttö - ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon säädetyllä tavalla. Edelleen yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon, siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-, ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonarvojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7. ympäristöhaittojen vähentäminen 8. rakennettujen ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 2 SUUNNITTELUN OHJAUSVAIKUTUS Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan Tavoitteiden ohjausvaikutuksesta maankäytön suunnitteluun säädetään MRL :ssä. Alemman asteisessa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston päätöksen yleis- ja erityistavoitteet.

2 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 ). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella muuten kuin 1 mom. tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin vahvistetun yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella muuten kuin 1 mom. tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Laadittava yleiskaava on tarkoitus laatia lain tarkoittamaksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. 3 VIRANOMAISVAIKUTUS Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu sekä MRL:n mukaisiin viranomaisiin että muihin viranomaisiin. Kunnan ja valtion viranomaisten on katsottava, että muilla suunnitelmilla tai toimenpiteillä ei vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. 4 RAKENTAMISRAJOITUKSET Ehdollinen rakentamisrajoitus: Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43.1 ). Rakennuksen purkaminen: Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa yleiskaava - alueella, jos purkaminen on saatettu yleiskaavamääräyksellä luvanvaraiseksi (MRL ). 5 YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai muutoin käytettäessä. Ne voivat koskea maankäytön tai rakentamisen erityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (MRL 41.1 ). Suojelumääräykset Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten

3 ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41.2 ). Toimenpiderajoitus: Yleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL 43.2 ). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128, 140 ). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Suunnittelutarvealue: Yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealueeksi alue, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai -haittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16.3 ). Määräys on voimassa 10 vuotta kerrallaan. Lunastus: Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen (MRL 99.3 ). 6 SUHDE MUUHUN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Edellä on lueteltu maankäyttö - ja rakennuslakiin perustuvia yleiskaavan ohjausvaikutuksia. Mm. tielaeissa, maa-aineslaissa, vesilaissa, metsälaissa, jätelaissa, rakennussuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa on velvoite yleiskaavan huomioon ottamisesta. 7 OSAYLEISKAAVAAN KUULUVA SUUNNITTELUALUE Kaava alue sijaitsee Kalliokosken alueella, kiinteistöllä Yleiskaavan muutosalueen rajaus on esitetty kartalla liite nro 1. 8 SUUNNITTELUTILANNE 8.1 SUUNNITTELUA OHJAAVAT YLEMMÄN KAAVATASON SUUNNITELMAT Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan Suunnittelua ohjaava ylemmän tason kaava on Kymenlaakson maakuntakaavojen kokonaisuus. Maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaava Maaseutu ja luonto on vahvistettu Ympäristöministeriössä

4 Kaavassa Ratalahti on merkitty SL-merkinnällä Luonnonsuojelualueeksi, johon suunnittelualue rajautuu. Maakuntakaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytönsuunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3.0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena olla rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntavaltuusto. Energiamaakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Alueella on voimassa voimaan tullut Miehikkälän Rantayleiskaava. Kaava on oikeusvaikutteinen. 8.2 SUUNNITTELUTARPEET Kaavalla tutkitaan mahdollisuudet muuttaa olemassa oleva leirikeskuksen alue matkailupalvelujen alueeksi. Alueelle tullaan laatimaan yleiskaavaa tarkentava rantaasemakaava. Tavoitteena on nostaa alueen rakentamistehokkuus nykyisestä e=0.10 lukuun e= LÄHTÖTIETOJEN TILANNE Luontoinventoinnit Suunnittelualue rajautuu yksityiseen Alimmainen-Ratalahden luonnonsuojelualueeseen. Alimmainen-Ratalahti on valuma-alueeltaan pienehkö lintuvesi Virojoen sivuhaaran latvaosassa. Alimmainen on kortteikon vallitsema ja pitkälle soistunut lahdenperukka, jossa vettä on ainoastaan veneellä liikkumisen helpottamiseksi kaivetuissa uomissa. Ratalahdella vesikasvillisuus on niukempaa. Alimmaisen-Ratalahden ja eteläpuolella olevan Syväjärven väliin jää Haukiniemi, joka muodostuu lehtipuuvaltaisesta sekametsiköstä, pensaikoista ja rantoihin asti ulottuvista laidunniityistä. Pienehköstä koostaan huolimatta alueella pesii monipuolinen vesi- ja kosteikkolinnusto, johon kuuluvat mm. laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, heinätavi, lapasorsa, telkkä, silkkiuikku, kaulushaikara, ruskosuohaukka, nuolihaukka, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä, nokikana, kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, punajalkaviklo, valkoviklo, rantasipi, kalalokki, kalatiira, keltavästäräkki, satakieli,

5 ruokokerttunen, punavarpunen ja pajusirkku. Myös härkälintu ja liejukana on pesinyt alueella, mahdollisesti myös harmaasorsa. (August Rokkanen) Suunnittelualueella ei ole tehty yksityiskohtaista luontoselvitystä. Alueelta laaditaan selvitys kasvi- ja eläinlajeista, sekä rakentamisen vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin sekä lähialueiden rauhoitettuihin / suojelukohteisiin. Selvityksen laatii Tapio Rintanen Muinaismuistot Maisemaselvitys Muinaisjäännösrekisterin muukaan alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelulalueen pohjoispuolella, noin 250 metrin päässä sijaitsee Sorvainvuoren kivikautinen asuinpaikka ( ). Kohde on osittain tuhoutunut tien rakentamisen yhteydessä, tien kummallakin puolella saattaa olla säilyneitä jäännöksiä. Tiedot on tarkistettu Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna www-palvelusta sekä muinaisjäännösrekisteristä (Maanmittauslaitos, 2014), (Museovirasto, 2008) Voimalaitoksista laaditaan näkymäkuvia, joihin voimalaitokset on sijoitettu. Kuvien perusteella pystytään arvioimaan hankkeen maisemallisia vaikutuksia. 9 MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 1. Museoviraston muinaisjäännösinventointi, Maakuntakaavan perusselvitykset, Kymenlaakson Liitto 10 YLEISKAAVALLA RATKAISTAVAT KESKEISET TAVOITTEET Miehikkälän kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Edifica Oy:n kaavanlaatijaksi ja päättänyt aloittaa alueen yleiskaavamuutoksen laatimisen. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.

6 Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esittämistapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja on laadittu erityisesti ranta- ja kyläalueille. Yleiskaavalla pyritään ratkaisemaan leirikeskuksen alueen käyttötarkoituksen muutos matkailupalvelujen alueeksi sekä kasvattamaan rakentamisen mitoitusta. 11 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 OSALLISET Yleiskaavan muutoksessa esitettyjen alueiden toteuttaminen saattaa aiheuttaa aikanaan alueella ainakin seuraavia muutoksia ja vaikutuksia: yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen rakennettuun ympäristöön luontoon maisemaan terveyteen ja sosiaalisiin oloihin kulttuuriympäristöön Yllä lueteltuja vaikutuksia arvioidaan tarkoituksen mukaisella ja viranomaisten hyväksymällä tavalla kaavoituksessa vakiintuneessa käytössä olevin keinoin ja asiantuntijoiden voimin ainakin seuraavissa vaiheissa: osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan luonnosvaiheessa kaavaehdotuksen viimeistelyssä Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimintoja kaavassa tarkastellaan. Alla olevat listat saattavat olla puutteellisia, joten osallinen voi olla kuka tahansa, joka sellaiseksi itsensä kokee. Alueen asukkaat ja maanomistajat: alueen asukkaat alueella työssä tai koulua käyvät kaava-alueella tai sen vaikutuspiirissä maata omistavat alueella toimivat asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Puolustusvoimat Maakuntakaavoituksesta vastaava viranomainen (Kymenlaakson liitto) Ympäristöviranomainen, ELY

7 Tieviranomainen, ELY Museovirasto, Kymenlaakson maakuntamuseo Kaakkois-Suomen metsäkeskus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kotkan ympäristöseura Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kymen riistanhoitopiiri Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt: Fingrid Oyj Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson Vesi Oy Sonera Oyj Kymen Puhelin Oy Elinkeino- ja yrityselämän edustajat: alueella toimivat elinkeinoharjoittajat ja yritykset Miehikkälän kunnan organisaatioon perustetut lautakunnat: Virolahden tekninen lautakunta Virolahden rakennuslautakunta Haminan ympäristölautakunta 13 YLEISKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTUS 13.1 LAATIMISPÄÄTÖS SEKÄ PERUSSELVITYKSET 13.2 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Kunnanhallituksen päätös NN; kaavan laatimispäätös Perusselvitykset laaditaan kaavatyön aikana edellä kuvatun mukaisesti. Kaavan laatija valmistelee tarvittavien mahdollisesti tarvittavien täydentävien perusselvitysten laadintaa, niiden sisältöä ja laatimisen aikataulua. Osayleiskaavahankkeesta järjestetään MRL 66.2 sekä MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu hankkeen aloitusvaiheessa. Kaavaluonnosvaiheessa käydään kaavaneuvottelu, jos kaavan laadinnan aikana on käynyt ilmi tätä edellyttäviä seikkoja liittyen suunnitelman sisältöön.

8 Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu (OAS) JA TAVOITEASETTELU Kaavan vireille tulosta ja OAS:sta julkaistaan kuulutus paikallisissa lehdissä, jonka jälkeen OAS pidetään nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kunnan internet-sivuilla 30 päivää, jona aikana palaute OAS:sta tulisi antaa kirjallisesti. Osallisella on MRL 64 :n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Mahdolliset esitykset toimitetaan osoitteella: Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 1041, KOUVOLA 13.4 KAAVAN LAATIMISVAIHEEN KUULEMINEN JA KAAVALUONNOKSEN LAATIMINEN Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Yleiskaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä 30 päivän ajan kaavoitusyksikössä ja kunnan internet-sivuilla kesällä - alkusyksyllä 2014, jolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavaluonnokseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin sekä antaa erilaista palautetta kuten mielipiteitä, esityksiä ja huomautuksia kirjallisessa muodossa. Ennakkolausunnot pyydetään keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä KAAVAEHDOTUKSEN VIIMEISTELY, VIRALLISTEN LAUSUNTOJEN HANKKIMINEN Saadun palautteen perusteella yleiskaavaluonnos viimeistellään yleiskaavaehdotukseksi syksyyn 2014 mennessä. Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Virallisesta ehdotuksesta pyydetään MRL:n mukaiset lausunnot samanaikaisesti, kun kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kunnan internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia nähtävänä olo aikana kunnanhallitukselle osoitettuina. MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään ELY-keskuksessa nähtävillä olo ajan jälkeen HYVÄKSYMISKÄSITTELY Kaavan hyväksymiskäsittely aloitetaan kunnan teknisestä lautakunnasta, josta se menee kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon. Tavoiteaikataulu on se, että kunnanvaltuuston käsittely ajoittuu loppuvuoteen 2014.

9 13.7 MUUTOKSENHAKU Kaavaa koskevasta kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta Kouvolan hallinto oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Yleiskaavatyössä pyritään rakentavaan vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen koko prosessin ajan. Tiedotuskanavia ovat viralliset kuulutukset ilmoitustaululla ja paikallislehdissä, kirjeet maanomistajille, lehtiartikkelit, reaaliaikaiset tiedot kunnan internet-sivuilla ( yleisötilaisuudet ja henkilökohtaiset yhteydenotot. 14 LIITTEET LIITE 1 Suunnittelualueen rajaus 15 LÄHDELUETTELO KYLY. (2014). Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys. Haettu osoitteesta Maanmittauslaitos. (2014). Paikkatietoikkuna. Haettu osoitteesta Museovirasto. ( ). Sorvainvuori Haettu osoitteesta Kohdekortti: 16 YHTEYSTIEDOT 16.1 Yhteydenotot Osalliset voivat olla yhteydessä Miehikälän kuntaan tai kaavanlaatijaan. Postiosoite: Virolahden kunta Tekninen toimisto PL VIROLAHTI Käyntiosoite: Virolahden kunta Tekninen toimisto Opintie 2 B, 2. krs VIROLAHTI Lisätietoja antavat: Kunnanjohtaja Antti Jämsén puhelin: sähköposti: antti.jamsen@miehikkala.fi

10 16.2 Kaavan laatija Tekninen johtaja Markku Uski Puhelin: Sähköposti: Edifica Oy Arkkitehti SAFA Petteri Nikki Puhelin: (050) Sähköposti: Kotkassa Petteri Nikki Kaavan laatija, Arkkitehti SAFA

11 LIITE