Kuva: Jukka Nissinen KERAVAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Jukka Nissinen KERAVAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT"

Transkriptio

1 Kuva: Jukka Nissinen 2018 Kaavoituskatsaus 2018 KERAVAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT

2 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisia ajankohtaisista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa. Siinä selostetaan lyhyesti kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavasuunnitelmat. Kaavahankkeet esitellään lyhyellä kuvauksella ja esittämällä niiden sijainti kartalla. Katsauksessa kerrotaan myös arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavahankkeita voi käynnistyä myös kesken kuluvan vuoden, jolloin niistä ei ole tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Jokaisesta kaavahankkeesta tehdään täsmällinen tiedottaminen kaupunkilaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen takaamiseksi. Hankkeisiin voi käydä tutustumassa Sampolan palvelukeskuksessa osoitteessa Kultasepänkatu 7. Kaavoituskatsaus ja ajankohtaiset kaavahankkeet löytyvät myös Keravan kaupungin Internet-sivuilta sekä kaupungin karttapalvelusta. Tarkempia tietoja kaavahankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö. Kaavoituksesta vastaava luottamustoimielin on kaupunkikehitysjaosto. Keravalla tapahtuu Kaupungistumisen trendi näkyy Keravalla voimakkaasti. Viime vuosina valmistuneita kaavahankkeita rakennetaan. Aleksintorin rakennushankkeen ensimmäiset osat nousevat harjakorkeuteen talven aikana. Vesilaitoksen tontin hanke keskustan länsipuolella on lähes valmis. Rautatien itäpuolella Sibeliuksentien varressa sijaitseva Ornon rakennushanke on jo pitkällä. Ornon hankkeen itäpuolella on alkamassa Lintulammenkatu 2:n rakennushanke, jossa rakennetaan lisää uusia asuinkerrostaloja Länsi-Jaakkolan alueelle. Ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan päivittäistavarakaupalle uudet liiketilat. Tulevia merkittäviä kaupungin kasvuun tähtääviä kehittämishankkeita on alkamassa Keskustassa, Saviolla ja Killassa. Killan Kievarin liikekiinteistön tilalle kaavoitetaan asuinkerrostalo, jonka kivijalkaan tulee liiketilaa. Saviolla seurakuntakeskuksen tontilla on aloitettu kaavamuutos, joka tähtää uuteen entistä ehompaan seurakuntakeskukseen ja asuinkerrostalorakentamiseen. Keskustassa on alkamassa pitkien neuvottelujen takana ollut Asemakeskuksen hanke. Siinä tähdätään liityntäpysäköinnin kehittämiseen sekä asuin- ja liiketilojen rakentamiseen. Tärkeänä tavoitteena on Keravan kävelykadun, Kauppakaaren kehittäminen. Aleksintorin hankkeen valmistuttua Kauppakaari piristyy, mutta Keravalla tavoitteet ovat korkealla. Lisää hankkeita pyritään saamaan käyntiin, koska sillä tavalla keravalaiset saavat täynnä elämää ja palveluja olevan keskustan. Keravalla laaditaan useita aluekehityssuunnitelmia merkittävimmille tulevaisuuden täydennysrakennusalueille. Suunnitelmien laadinta on tärkeää, jotta kaupunkiympäristöstä muodostuu laadukas kokonaisuus. Alueet on lueteltu seuraavissa kappaleissa. Länsi-Jaakkolan aluekehityssuunnitelma on viety pisimmilleen, koska alue on tunnistettu tärkeimmäksi tiivistysrakentamisen alueeksi Keravalla. Alueelle tavoitellaan uutta urbaania ja tiivistä kaupunkia, jossa on monenlaisia asukkaita ja yrityksiä palvelevia toimintoja. Tavoitteena on, että alueella olisi sen valmistuttua 3000 uutta keravalaista hyvien palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaupunki on aloittamassa Keravanjoen yhtenäiskoulun rakennushanketta. Koulun asemakaava valmistui marraskuussa Uusi yhtenäiskoulu tullaan toteuttamaan allianssimallilla. Se tarkoittaa läpi hankkeen kestävää yhteistyötä, jossa kaikki osapuolet sitoutuvat laadukkaaseen ja hyvään lopputulokseen. Koulun suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota monikäyttöisyyteen ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Keravanjoen yhtenäiskoulusta tulee Keravan koulujen helmi. Kaiken kaikkiaan Kerava on kaupunki, jossa jokaiselle on jotain. Keskustasta ja sen ympäristöstä rakennetaan vahva kaupunkikeskus, joka takaa palvelujen rikkauden, elinvoimaisuuden ja vetovoiman. Keskustan ulkopuolella on monenlaista asumista kerrostaloista omakotitaloihin. Tilaa vaativan yritystoiminnan suosiossa on Alikeravan alue. Lisää työpaikka-aluetta on tulossa pääradan varteen Postlariin ja vanhan Lahdentien varteen. Kasvava keskusta houkuttelee erilaisia palveluja tarjoavia pienyrityksiä keskustaan. Vähitellen Keravan kasvaessa myös toimistotilojen kysyntä kasvaa. Kuva: Jukka Nissinen Kaavoituskatsaus

3 Kaavoituskäsitteitä MAAKUNTAKAAVA ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto, yleis- ja asemakaavat laatii kaupunki. YLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVA ovat kaupungin yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. ALUEKEHITYSSUUNNITELMA on asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleissuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. ASEMAKAAVA ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen (MAL-sopimus) sekä sitä täydentävän infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi laaditun sopimuksen mukaan Keravan kaupunki on sitoutunut tuottamaan vuodesta 2016 alkaen noin 600 asuntoa vuodessa. Kerrosalana tavoite on asuntojen kerrosalaneliömetriä vuodessa. Vuonna 2017 uutta asumisen kerrosalaa kaavoitettiin noin kerrosalaneliömetriä. Vuosina 2015 ja 2016 kaavoitettiin kerrosalaneliömetriä. Kaupungin pientalotonttivaranto sijoittuu pääasiassa Kytömaan ja Kaskelan alueille. Pientalotonttivaranto riittää noin neljän vuoden luovutustarpeisiin. Tavoitteena on, että luovutettavissa olisi tonttia vuodessa. Tonttivaranto pystytään pitämään jatkossakin hyvällä tasolla. Kerrostalotonttien kysyntä suuntautuu Keravan keskustaan ja keskustan lähialueille. Kerrostalotontteja kaavoitetaan lähinnä täydennysrakentamisen periaatteiden mukaisesti, eli nykyisten kaavoitettujen alueiden maankäyttöä tiivistäen ja Keravan yleiskaavan 2035 linjausten mukaisesti. RAKENNUSJÄRJESTYS antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. Osallistuminen 4 Kaavoituskatsaus 2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA (OAS) laaditaan jokaisen kaavan alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa sekä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat sekä kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. OSALLINEN tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa koko suunnittelun ajan. MRL on lyhenne maankäyttö- ja rakennuslaista. MRA on lyhenne maankäyttö- ja rakennusasetuksesta. Kaavoja valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajien ja -haltioiden lisäksi myös ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumismenettelyt suunnitellaan kaavakohtaisesti ja menettelyt esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). OAS:ssa kerrotaan kaavan laatimisvaiheet ja suoritettavat selvitykset ja sitä voidaan täydentää kaavoitustyön aikana. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. ASEMAKAAVAHANKKEEN VIREILLETULOSTA ilmoitetaan kuuluttamalla paikallislehdissä. Lisäksi kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Kaavojen vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös kaavoituskatsauksen yhteydessä. KAAVALUONNOKSESTA ilmoitetaan samalla tavalla kuin asemakaavahankkeen vireilletulosta: lehtikuulutuksin sekä kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä. Mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. KAAVAEHDOTUKSESTA ilmoitetaan kuten asemakaavahankkeen vireilletulosta ja asemakaavaluonnoksesta. Lisäksi kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän tai vaikutukseltaan vähäiset asemakaavan muutokset 14 päivän ajaksi. Osallinen voi jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävilläolon aikana. KAAVAN HYVÄKSYMIS- PÄÄTÖKSESTÄ voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KAAVAT OVAT NÄHTÄVILLÄ kaupungin Internet-sivuilla sekä Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteessä, Kultasepänkatu 7. Yleiskaavat ja vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja muut kaupunginhallitus. Kaavoituskatsaus

4 Maakuntakaavat KUUMA-seutu UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan keskeisenä sisältönä ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, laajat yhtenäiset metsätalousalueet, moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Toisen vaihemaakuntakaavan keskeisenä sisältönä on toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetta tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko ja maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään paikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Neljännessä vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. UUSIMAA-KAAVA 2050, KAKSIPORTAINEN KOKONAIS- MAAKUNTAKAAVA Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta Uusimaa-kaava 2050 koskee koko maakuntaa, ja se tehdään kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaavassa käsitellään aluerakentamisen suuret linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutukohtaisissa vaihemaakuntakaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Seutukohtaiset kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä itäiselle ja läntiselle Uudellemaalle. Maakuntakaavoitukseen ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tietoa saa Uudenmaan liitosta: Esterinportti 2 B, Helsinki puh fax uudenmaanliitto.fi Kerava kuuluu KUUMA-kuntiin, joita Keravan ohella ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kuntien välisen KUUMA-yhteistyön tavoitteena on alueen kilpailun ja vetovoiman vahvistaminen, kuntien edunvalvonta ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. KUUMA- seudun laskeva muuttovoitto ja pientalojen kysyntä sekä samanaikainen pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin kasvanut muuttovoitto toivat esiin tarpeen päivittää KUUMA-asumisen konseptia. Käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli KUUMA-KUNNAT kuvata KUUMA-seudun asumisen nykytilaa ja tulevaisuutta vuoteen 2040 sekä tunnistaa seudun asumisen keskeisiä haasteita ja trendejä. Lisäksi tavoitteena oli tukea päätöksentekoa ja edistää seutu- ja kuntaprofilointia Helsingin seudulla. Projektin yhteydessä toteutettiin myös asukaskysely. Aineiston tulosten ja johtopäätösten perusteella KUUMA- kunnille laadittiin suositukset jatkotoimenpiteiksi. Selvitys toimii yhtenä MAL 2019 jatkosuunnittelun syventävänä selvityksenä. Kuuma-kunnat osallistuvat työhön aktiivisesti. Lisätietoja selvityksestä kuuma.fi/asuminen Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus

5 Helsingin seudun yhteistyö Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUU- MA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Nämä kunnat ovat yhteistyössä Uudenmaan liiton ja HSY:n kanssa laatineet 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian. Maankäyttösuunnitelma 2050 ja asuntostrategia 2025 liittyvät tiiviisti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jonka valmistelusta on vastannut HSL, Helsingin seudun kunnat sekä valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset. Helsingin seudun kunnat ovat hyväksyneet Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen Keravan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopimuksen / 52. Helsingin seudun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa seudun toimivuutta ja vetovoimaa. Helsingin seudun kunnat, Helsingin seudun liikenne HSL ja Suomen valtio ovat aloittaneet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitelman ja sen vaikutusten arvioinnin jatkovalmistelun. MAL suunnitelma ilmentää seudun yhteistä tahtotilaa seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. MAL suunnitelma tulee olemaan asiantuntijoiden yhteistyön sekä mittavan vuorovaikutuksen tuottama näkemys siitä, miten seutua tulisi kehittää vuosina Liikenteen osan muodostaa lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ). Suunnitelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus vuosille MAL suunnittelussa tehdään seudullista yhteistyötä, selvityksiä, suunnitelmien iterointia, vaikuttavuustarkasteluja ja toimenpiteiden määrittämistä. Suunnittelussa tuotetaan keinoja seudulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen lyhyellä aikavälillä (2030) ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin pidemmällä aikavälillä (2050). Vuoden 2017 aikana aloitetun lähtötietojen ja syventävien selvitysten jälkeen määritetään 2018 jatkosuunnittelun tavoitteet, suunnittelun tavoitetasot sekä vaikutusten arvioinnin ohjelmointi. Suunnittelu tähtää päätöksentekoon Lisätietoja suunnitelmasta hsl.fi/mal Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUUMA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. 8 Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus

6 Yleiskaavat KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK6) Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keravan yleiskaavan 2035 kokouksessaan Yleiskaavan päätavoitteena on ollut Keravan yleiskaavan ajantasaistaminen. Keskeistä on ollut löytää uutta rakennusmaata asunto- ja yritysrakentamisen sekä viheralueiden käyttöön. Keravan yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehtiin Helsingin hallinto-oikeuteen neljä valitusta. Valituksista yksi kohdistui Vironmäen virkistysalueeseen. Kolme muuta valitusta kohdistuivat asemakaavoittamattomille alueille, Jokivarteen sekä Ollilanlaakson tuntumaan. Yhdessä valituksessa vaadittiin koko asemakaava-alueen ulkopuolelle kohdistuvan kaavamääräyksen muuttamista. Valituksista johtuen Keravan yleiskaava 2035 ei vielä toistaiseksi ole voinut tulla voimaan alueilla, joihin valitukset kohdistuvat eikä alueella, jolla ei tilanteessa ollut asemakaavaa. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan että Keravan yleiskaava 2035 tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman niiltä osin, joihin valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. Edellä mainituilla alueilla, joihin valitukset kohdistuivat, on vielä voimassa aikaisemmat yleiskaavat. Keravan yleiskaava 2035 (YK6) korvaa yleiskaavat 2020 (YK3) ja KerCa (YK4). Yleiskaava 2020 (YK3), hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , ja se tuli voimaan vaiheittain , ja KerCa YK4 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se on tuli voimaan Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt Keravan yleiskaava 2035:stä (YK6) tehdyt valitukset. Päätös on valituskelpoinen ja kaavoituskatsausta laadittaessa ei ollut vielä tiedossa, onko hallinto-oikeuden päätöksestä valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy Keravan yleiskaava 2035 (YK6) 10 Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus

7 Tulevien vuosien suunnittelukohteet Asemakaavoitettavien alueiden, aluekehityssuunnitelmien ja tulevien täydennysrakennuskohteiden sijainnit esitetään katsauksen loppuosassa olevassa kartassa. Seuraavissa kappaleissa esitetään lyhyt kuvaus suunnittelukohteiden tavoitteista. Aluekehityssuunnitelmat 1. KESKUSTAN ALUEKEHITYSSUUNNITELMA Keravan keskustasta on tavoitteena muodostaa elinvoimainen ja tiivis kaupunkikeskus. Aluetta kehitetään kaupan, julkisten palveluiden ja viheralueiden korkeatasoisena kokonaisuutena. 2. KALEVAN URHEILU- JA TERVEYSPUISTON ALUEKEHITYSSUUNNITELMA Kaupunkikehitysjaosto käynnisti syksyllä 2016 Kalevan urheilupuiston alueen yleissuunnittelun. Tavoitteena on tutkia urheilupuiston kehittämismahdollisuuksia. Tutkittavia asioita ovat liikuntamahdollisuuksien kehittäminen, vanhustenpalvelu- ja asuinrakentamisen mahdollisuudet varsinkin Tuusulantien varressa sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. 3. LÄNSI-JAAKKOLAN ALUEKEHITYSSUUNNITELMA Keravan uusi yleiskaava 2035 (YK6) mahdollistaa Länsi-Jaakkolan alueen voimakkaan kehittämisen keskustamaiseksi kaupunkialueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, joka tarkoittaa sitä, että alueella tulee jatkossa olemaan monipuolisia keskustatoimintoja kuten asumista, liiketiloja ja muita keskustaan soveltuvia palveluja. 4. AHJON ALUEKEHITYS- SUUNNITELMA Ahjon aluekehityssuunnitelma on Keravan kaupungin tavoitteiden mukainen yleispiirteinen kuvaus alueen tulevaisuuden näkymistä. Kehityssuunnitelma painottuu Terästien ja Ketjutien ympäristöön, joita on tavoitteena kehittää asuntoalueena. 5. KERAVAN KARTANON JA POSTLARIN ALUEKEHITYS- SUUNNITELMA Keravan kartanon ja Postlarin aluekehityssuunnitelma on visio siitä, miltä alue tulevaisuudessa näyttää. Alueelle on tavoitteena rakentaa melueste, jotta aluetta voidaan kehittää asuin- ja viheralueena. Suunnittelussa huomioidaan niin maisema- kuin kulttuuri- ja muinaishistorialliset arvot. Keravanjoen varteen on tavoitteena rakentaa kevytväylä. 6. SAVION ALUEKEHITYS- SUUNNITELMA Savion aluekehityssuunnitelmassa esitetään tulevaisuuden yleispiirteinen maankäytön tavoitetila Saviolla. Aluekehityskuva tarvitaan Savion alueen täydennys- ja uudisrakentamisen ohjaamiseksi, alueen kokonaiskuvan luomiseksi ja erilaisten tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamiseksi. Asemakaavat ja asemakaavan muutokset KESKUSTA 2279 KAUPUNGINTALON KORTTELI on mahdollistaa uusien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentuminen kaupungintalon tontille. Asemakaavan muutos liittyy kaupungin pyrkimyksiin uudistaa ja kehittää keskustan aluetta. Kaupungintalon tontin kaavoittamisen tavoitteena on eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyön pohjalta. Marja Pelo, KAUPPAKAAREN HANKKEET Keravan yleiskaava mahdollistaa jopa 3000 asukkaan lisäämisen keskustan alueella. Asemakaavamuutoksilla pyritään kehittämään keskustan alueen nykyisiä kiinteistöjä ja osoitetaan alueelle keskustatoimintoja, kuten asuin-, liike- ja palvelutiloja. Keskustan kehittäminen keskittyy kävelykeskustan ja asemanseudun ympäristöön. Marja Pelo, ASEMANSEUTU on mahdollistaa liikerakennuksen toteuttaminen asema-alueelle. Kaavatyössä tutkitaan myös asuinrakentamisen toteuttamista liikerakentamisen yhteyteen ja liityntäpysäköinnin järjestämistä. Tavoitteena on eheyttää ja parantaa asemanseudun kaupunkikuvaa. Marja Pelo, KALEVA 2294 TERHIKINTIE 2 on tutkia Terhikinpuiston käyttöä ja sen itäpuolella olevan tontin osoittamista asuinkerrostalorakentamiseen PIHKANIITYNKATU Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia pientaloalueen laajentamista. Samalla suunnitellaan polkuverkosto uudelleen, jonka myötä turvataan laadukkaiden ulkoilu- ja virkistysreittien riittävyys. Tavoitteena on sijoittaa alueelle myös leikkipuisto KÄENKATU 2, VÄINÄMÖISENTIE 16, TERHIKINTIE 3 on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen nykyisen liikerakennuksen ja omakotitalojen tilalle AHOKUJA Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden asuinkerrostalon rakentaminen toteutumattoman teollisuusrakennusten korttelialueen tilalle POHJOLANTIE 42 Vähäisen asemakaavamuutoksen tavoitteena on liittää pieni käyttämätön katualueen osa rivitalotonttiin. KILTA 2324 KANKURINKATU Asemakaavamuutoksella tutkitaan Kankurinkadun varrella olevien pientalokortteleiden käyttötarkoituksen muuttamista kerros- tai rivitalojen korttelialueeksi TUUSULANTIE 68 Voimassa olevaa asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että liikerakennusten korttelialueen osan paikalle olisi mahdollista sijoittaa asuinkerrostalorakentamista KANKURINPOLKU 2 Killan Kievarin liikerakennuksen alueelle kaavoitetaan uusi asuinkerrostalo kivijalkaliiketiloineen. Vanhan Killan Kievarin liikerakennus puretaan KILLAN VANHA KERROSTALOALUE on tutkia Killan vanhan kerrostaloalueen täydennysrakentamista sekä olemassa olevien asuinkerrostalojen korotusmahdollisuutta. 12 Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus

8 SOMPIO SAVIO YLIKERAVA ALIKERAVA KASKELA 2337 VIERTOLANTIE Asemakaavamuutoksella selvitetään asuin-, seniori- ja palvelurakentamisen mahdollistamista Keskustan Kehän varrella sijaitsevan puiston tilalle SARVINIITYNKATU III Asemakaavamuutoksella tutkitaan asuinkerrostalorakentamisen sijoittamista Saviontien ja Sarviniitynkadun väliselle alueelle. AHJO 2306 MOUKARITIE on liittää osa puistoa asuinkerrostalojen korttelialueeseen ja osoittaa muodostuvan alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen TERÄSTIEN TÄYDENNYS- RAKENTAMISHANKKEET Asemakaavamuutoksilla tutkitaan Terästien varren yritystonttien muuttamista asuinkerrostalotonteiksi nykyisten yritysten tarpeet ja tavoitteet huomioiden KANNISTON PÄIVÄKOTI Nykyisen Kanniston päiväkodin pohjoispuolelle on tarkoitus rakentaa uusi päiväkoti Keravan palveluverkkosuunnitelman 2035 mukaisesti KANNISTON KAUPPA Kanniston entisen Siwan liikekiinteistön alueella tutkitaan uuden lähikaupan ja asuinkerrostalorakentamisen edellytyksiä KOIVIKONTIE 5 Tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalon rakentaminen. Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen pyritään saamaan liiketilaa. Kaavan toteutuminen tiivistää Savion keskustaa KOIVIKONTIE 9 Tavoitteena on mahdollistaa uuden seurakuntakeskuksen ja asuinkerrostalojen rakentaminen vanhan seurakuntakeskuksen tontille KOIVIKON TÄYDENNYSRAKENTAMINEN on tutkia, voidaanko rakentamattomat julkisten lähipalvelurakennusten alueet sekä pieni lähivirkistysalue muuttaa pientaloalueeksi LAAKSOTIE 18 on asemakaavan päivittäminen vastaamaan jo toteutunutta tilannetta liittämällä osoitteessa Laaksotie 18 sijaitsevaan tonttiin osa puistoaluetta sekä mahdollistamalla Laaksotien reunaan suunnitellun kevyenliikenteenväylän rakentaminen POSTLAR Tarkoituksena on tutkia voidaanko Postlarin alue asemakaavoittaa virkistys- ja asuinkäyttöön. Kytömaantien länsipuolelle on tavoitteena osoittaa työpaikka-aluetta KERAVAN VANKILA Rikosseuraamusviraston tavoitteena on rakentaa Keravan vankilan avovankilaosastolle uusia rakennuksia. Hanke edellyttää asemakaavan laatimista. Vankilan alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde ja se on suojeltu valtioneuvoston vuonna 2009 tekemällä päätöksellä KERAVAN KARTANON YMPÄRISTÖ Tavoitteena on asemakaavoittaa Keravan kartanon alue ja sen eteläpuolella sijaitseva Porvoontien, Keravanjoen ja Kytömaantien rajaama alue. Asemakaavalla tutkitaan kartanon alueen kehittämismahdollisuuksia ja asumisen osoittamista alueelle VUORELA, KLONDYKE JA KUMITEHTAANKADUN YMPÄRISTÖ on kaavoittaa uusia tontteja yritystoimintaa varten. Rakentamattomat asuinrakennusten korttelialueet sekä alueella tarpeettomaksi käyneet pysäköintialueet muutetaan yritystoimintaan soveltuvaksi korttelialueeksi KERCA IV on mahdollistaa ylijäämämaamassojen sijoittaminen alueelle, joka sijaitsee Lassila & Tikanojan- alueen ja entisen kaatopaikka-alueen eteläpuolella JAAKKOLANTIE 18 Asemakaavamuutoksella tutkitaan pientalojen sijoittamista Jaakkolan entisen maatilan päärakennuksen ympärille ja päärakennuksen suojelemista. Alueen kaavoittaminen kohdistuu kaupungin ja yksityisen omistamille maa-alueille PALOPELLONKATU 10 on tutkia teollisuustontin muuttamista asuinkerrostalotontiksi. Länsi-Jaakkolan nykyinen asuinkerrostaloalue laajenee asemakaavamuutoksella. Marja Pelo, KOIVULAN TYÖPAIKKA-ALUE Asemakaavalla tutkitaan uuden työpaikka-alueen perustamista yleiskaavan 2035 linjauksen mukaisesti vanhan Lahdentien itäpuolelle. JOKIVARSI Alueella ei ollut kaavahankkeita vireillä kaavoituskatsauksen laatimisen aikaan. Kuva: Jukka Nissinen 14 Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus

9 Vuonna 2017 voimaan tulleet, hyväksytyt ja hyväksymiskäsittelyssä olevat kaavat Seuraavat kaavatyöt on hyväksytty vuonna 2017 tai ne ovat olleet hyväksymiskäsittelyssä loppuvuodesta 2017 kaavoituskatsauksen laatimisen aikana KUPARISEPÄNKATU 3 Asemakaavamuutoksella mahdollistettiin asuinrakentamisen lisäämisen kortteleissa 402 ja 403 sekä vähäisen täydennysrakentaminen korttelin 403 alueella. Asemakaavatyössä on arvioitu alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot. Hyväksyttiin kaupunginhallituksessa PÄIVÖLÄNLAAKSON UUSI KOULU Asemakaavamuutoksella osoitettiin Päivölänlaakson alueelle uusi kaksisarjainen alakoulu. Asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa KYTÖMAAN II-VAIHE Kytömaan II-vaiheen asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Asemakaavaan tehtiin muutoksia, jotka liittyivät vaikutuksiltaan vähäisempiin, tarkentaviin kaavamääräyksiin LINTULAMMENKATU 2 Lintulammenkadun 2 asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Lintulammenkadun pohjoispäässä oleva Alepan tontti kaavoitettiin asuinkerrostaloalueeksi KOIVULANTIEN LÄNSIOSA Koivikontien länsiosan asemakaava ja asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Koivulantie maantie muutettiin katualueeksi MÄKITIE 3 Asemakaavamuutoksella tiivistettiin kaupunkirakennetta mahdollistamalla pienimuotoista täydennysrakentamista. Hyväksyttiin kaupunginhallituksessa KERAVANJOEN YHTENÄISKOULU Keravan palveluverkkosuunnitelman 2035 mukaan Lapilan koulun alueelle perustetaan Keravanjoen yhtenäiskoulu. Koulun kokoluokka on noin kerrosneliömetriä. Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaavahankkeet KAAVOITUSKATSAUS Kaavoitettava alue 2017 kaavoitettu alue 2247 kaavatyön numero Keskeytettävät kaavahankkeet VARIKON ALUE Asemakaavamuutoksella tutkittiin asuinkerrostalojen, toimisto- ja liiketilojen ja muiden yleisten tilojen osoittamista kaupungin varikon alueelle. Asemakaavamuutos keskeytetään, koska kaupungin varikkoa ei voi siirtää ainakaan vielä viiteen vuoteen. Siirtoon ei ole investointirahaa, koska lähivuosina kaupunki investoi kouluhankkeisiin ja rakenteilla olevaan uimahalliin SAVINIEMENTIE Metoksen kiinteistön eteläpuolinen alueen asemakaavoittamista asumiseen tai työpaikka-alueeksi tutkittiin. Hanke todettiin toistaiseksi kannattamattomaksi, koska rakentaminen olisi vaatinut merkittävää pohjarakentamista ja muun muassa louhintaa asutuksen lähellä. Pohjarakentamisen hinta olisi noussut liian korkeaksi alueen rakentamisesta saatavaan hyötyyn nähden. Juha Pasma, Keravan kaupunki / Paikkatietopalvelut, Kaupunkikehityspalvelut Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus

10 Rakennuskiellot Rakennuskieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38, 53 ). Keravalla ei ole voimassa rakennuskieltoja kaavoituskatsausta laadittaessa. Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Jos rakentaminen tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, jossa päätetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Keravalla kaikki asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet ovat suunnittelutarvealuetta. Lisätietoja saa rakennusvalvonnasta ja kaupunkikehityspalveluista. Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut ratkaisee rakennusvalvonnan suunnittelupäällikkö. Yhteystiedot Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus Kultasepänkatu Kerava Kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä teitä palvelevat: Inari Virkkala kaupunkikehitysjohtaja Postiosoite: Keravan kaupunki / Kaupunkikehityspalvelut PL Kerava Tommi Jääskeläinen kaava-arkkitehti Tiina Hartman kaupungingeodeetti Juha Pasma kaava-arkkitehti Tuomas Turpeinen kaavasuunnittelija Marja Pelo kaava-arkkitehti Marju Miettinen kaavoitussihteeri Heli Lehto maankäyttösihteeri Kaupunkikehitysjaoston kokoonpano vuonna 2018: Jäsenet: Markku Liimatainen, pj. Liisa Hyttinen, vpj. Ilppo Alatalo Tarja Kaunismäki Elina Louko Tuukka Kallas Jüri Linros Riikka Siltanen Erkki Kauranen Varajäsenet: Timo Lindgren Veikko T. Valkonen Anneli Luusalo Päivi Wilen Lahja Havansi Tom Åstrand Samuli Myllyharju Satu Salmela-Vierisalo Anssi Ennevaara 18 Kaavoituskatsaus 2018

11 Sampolan palvelukeskus Kultasepänkatu 7 Postiosoite: Keravan kaupunki / Kaupunkikehityspalvelut PL 123, Kerava kerava.fi Julkinen tiedote