Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus 2017

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus 2017 KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT

2 2 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus Esipuhe Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisia ajankohtaisista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa. Siinä selostetaan lyhyesti kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavasuunnitelmat. Kaavahankkeet esitellään lyhyellä kuvauksella ja esittämällä niiden sijainti kartalla. Katsauksessa kerrotaan myös arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavahankkeita voi käynnistyä myös kesken kuluvan vuoden, jolloin niistä ei ole tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Jokaisesta kaavahankkeesta tehdään täsmällinen tiedottaminen kaupunkilaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen takaamiseksi. Hankkeisiin voi käydä tutustumassa Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Muuttuva Kerava Kaavoituskatsaus ja ajankohtaiset kaavahankkeet löytyvät myös Keravan Internet-sivuilta sekä kaupungin karttapalvelusta. Tarkempia tietoja kaavahankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö. Kaavoituksesta vastaava luottamustoimielin on kaupunkikehitysjaosto. Keravan keskustassa valmistui vuonna 2016 keskustaa merkittävästi muuttavia asemakaavamuutoksia. Aleksintorin asemakaavan valmistumisen myötä keskustaan rakennetaan jopa asuntoa ja liike- sekä yritystoiminnan tilaa. Vesilaitoksen tontin asemakaavamuutos mahdollistaa noin 80 asunnon rakentamisen. Tulevien vuosien suurina tavoitteina keskustan alueella on kehittää kaupungintalon korttelia ja asemanseutua mahdollistamalla päärautatien länsipuolelle merkittävän lisärakentamisen. Asemanseudun suunnittelun yhteydessä ratkotaan liityntäpysäköinnin haasteita ja palvelutarjonnan lisäämistä. Keskustan hankkeilla tulee olemaan voimakas vaikutus Keravan keskustan elinvoimaisuuteen ja viihtyisyyteen. Asukkaiden määrä keskustassa lisääntyy voimakkaasti, jolloin palvelujen tarjonta kasvaa lisääntyneen kysynnän vuoksi. Elinvoimaisempi keskusta tarkoittaa myös vilkkaampaa yrityselämää ja yhteisöllisyyttä. Keskustasta tulee entistä parempi paikka erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Asemanseudun liityntäpysäköinnin parantaminen helpottaa joukkoliikenteen käyttöä ja Keravan vetovoima asuinpaikkana kasvaa. Kaupunkirakenteen tiivistämistä jatketaan kaupungin tavoitteiden mukaisesti, jolloin myös MAL-sopimuksen mukaiset tavoitteet saavutetaan ja rakennettu kuntatekniikka sekä olevat palvelut saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. Muutosta on luvassa myös Savion kaupunginosassa ja Länsi-Jaakkolassa. Kaupunki on saanut asukkailta palautetta Savion keskustan väljyydestä ja hiljaisuudesta. Nyt alueen kehitys käynnistetään. Savion keskustan pääkadulla, osoitteessa Koivikontie 5, on alkamassa asemakaavamuutos, joka tähtää asuinkerrostalon rakentamisen mahdollistamiseen. Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen pyritään saamaan liiketilaa. Myös muita Savion keskustan kehittämisen mahdollisuuksia tutkitaan vuoden 2017 aikana. Länsi-Jaakkolan alueella käynnistetään yleissuunnittelu, joka tähtää siihen, että alue muutetaan vähitellen tiiviiksi keskustamaiseksi ympäristöksi. Muutos tehdään alueen nykyisten yrityselämän toimijoiden tarpeita kuullen. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen (MALsopimus) sekä sitä täydentävän infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi laaditun sopimuksen mukaan Keravan kaupunki on sitoutunut tuottamaan vuodesta 2016 alkaen noin 600 asuntoa vuodessa. Kerrosalana tavoite on asuntojen kerrosalaneliömetriä vuodessa. Vuonna 2016 uutta asumisen kerrosalaa kaavoitettiin kerrosalaneliömetriä. Osallistuminen Kaupungin pientalotonttivaranto sijoittuu pääasiassa Kytömaan ja Kaskelan alueille. Pientalotonttivaranto riittää noin neljän vuoden luovutustarpeisiin. Tavoitteena on, että luovutettavissa olisi tonttia vuodessa. Tonttivaranto pystytään pitämään jatkossakin hyvällä tasolla. Kerrostalotonttien kysyntä suuntautuu Keravan keskustaan ja keskustan lähialueille. Kerrostalotontteja kaavoitetaan lähinnä täydennysrakentamisen periaatteiden mukaisesti, eli nykyisten kaavoitettujen alueiden maankäyttöä tiivistäen. Kaavoja valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajien ja -haltioiden lisäksi myös ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumismenettelyt suunnitellaan kaavakohtaisesti ja menettelyt esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). OAS:ssa kerrotaan kaavan laatimisvaiheet ja suoritettavat selvitykset ja sitä voidaan täydentää kaavoitustyön aikana. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

3 4 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus ASEMAKAAVAHANKKEEN VIREILLETULOSTA ilmoitetaan kuuluttamalla paikallislehdissä ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi kaavaalueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Kaavojen vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös kaavoituskatsauksen yhteydessä. ASEMAKAAVALUONNOKSESTA ilmoitetaan samalla tavalla kuin asemakaavahankkeen vireilletulosta: lehtikuulutuksin, kaupungin internet-sivuilla sekä kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä. Mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. KAAVAEHDOTUKSESTA ilmoitetaan kuten asemakaavahankkeen vireilletulosta ja asemakaavaluonnoksesta. Lisäksi kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän tai vaikutukseltaan vähäiset asemakaavan muutokset 14 päivän ajaksi. Osallinen voi jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävilläolon aikana. KAAVAT OVAT NÄHTÄVILLÄ kaupungin Internet-sivuilla sekä Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteessä, Kultasepänkatu 7. Yleiskaavat ja vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja muut kaupunginhallitus. KAAVAN HYVÄKSYMIS- PÄÄTÖKSESTÄ voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavoituskäsitteitä MAAKUNTAKAAVA ohjaa kunnallista yleis- ja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. YLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVA ovat kunnan yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. KAAVARUNKO on asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleissuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. ASEMAKAAVA ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. RAKENNUSJÄRJESTYS antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) laaditaan jokaisen kaavan alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa sekä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat sekä kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. OSALLINEN tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa koko suunnittelun ajan. MRL on lyhenne maankäyttö- ja rakennuslaista. MRA on lyhenne maankäyttö- ja rakennusasetuksesta. Maakuntakaavat UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaa on täydennetty ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisenä sisältönä ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, laajat yhtenäiset metsätalousalueet, moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vaihekaavan keskeisenä sisältönä on toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetta tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko ja maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt loppuvuodesta Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaava kattaa koko maakunnan 26 kunnan alueen, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne laaditaan erillinen kaava. Maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kaava saadaan keväällä Vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaava tulee täydentämään ja tarkistamaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja.

4 6 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus UUSIMAA-KAAVA 2050, KAKSIPORTAINEN KOKONAIS- MAAKUNTAKAAVA Uusimaa-kaava 2050 koskee koko maakuntaa. Sen laatiminen on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Kaavan sisältö ja tavoitteet kirjataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka valmistuu vuoden 2016 lopulla. Maakuntakaava tehdään kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaavassa käsitellään aluerakentamisen suuret linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutukohtaisissa vaihemaakuntakaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Seutukohtaiset kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä itäiselle ja läntiselle Uudellemaalle. Maakuntakaavoitukseen ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tietoa saa Uudenmaan liitosta: Esterinportti 2 B, Helsinki puh fax Helsingin seudun yhteistyö Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUUMA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Nämä kunnat ovat yhteistyössä Uudenmaan liiton ja HSY:n kanssa laatineet 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian. Maankäyttösuunnitelma 2050 ja asuntostrategia 2025 liittyvät tiiviisti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jonka valmistelusta on vastannut HSL, Helsingin seudun kunnat sekä valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset. Helsingin seudun kunnat ovat hyväksyneet Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen Keravan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopimuksen / 52. Helsingin seudun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa seudun toimivuutta ja vetovoimaa. KUUMA-seutu Kerava kuuluu KUUMA-kuntiin, joita Keravan ohella ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kuntien välisen KUUMA-yhteistyön tavoitteena on alueen kilpailun ja vetovoiman vahvistaminen, kuntien edunvalvonta ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Kunnat ovat osana yhteistyötä mm. päivittäneet vanhojen KUUMA-kuntien laatiman kehitysja ympäristökuvan. Kehitys- ja ympäristökuva luo yhteisen käsityksen KUUMA-seudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva hyväksyttiin syksyllä KUUMA-kunnat

5 8 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus Keravan yleiskaava 2035 (YK6) Yleiskaavat KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK6) Kaupunginhallitus päätti pidetyssä kokouksessaan, että yleiskaavan tarkistustyö laitetaan vireille ja yleiskaavan ohjelmointisuunnitelman laatiminen käynnistetään. Suunnittelun tavoitevuodeksi on asetettu vuosi 2035, joka on sama kuin vuonna 2014 voimaan tulleessa 2. vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaavan ajantasaistaminen on tarpeellista asuntorakentamisen lisäämisen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten sekä tarkoituksenmukaisen viherverkoston turvaamisen vuoksi. Yleiskaava laaditaan sillä tarkkuudella, että se ohjaa suoraan tulevaisuudessa asemakaavojen laadintaa. Yleiskaavan päivitystyön käynnistyessä lopetettiin päällekkäisten osayleiskaavojen laatiminen. Lakkautettaviin osayleiskaavatöihin kuuluivat Kaskelan, Keravanjoen sekä Koukkukallion-Koukkusuon osayleiskaavat. Samalla myös Ristikytö-Kytömaan erillisselvityksen laatiminen oli tarkoituksenmukaista keskeyttää. Alueilla olleet rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset purettiin. Keravan yleiskaava 2035 (YK6) korvaa yleiskaavat 2020 (YK3) ja KerCa (YK4). Yleiskaava 2020 (YK3), hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , ja se on tuli voimaan vaiheittain , ja KerCa YK4 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se on tuli voimaan YLEISKAAVAPROSESSI Keravan yleiskaavan osallisuusja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Keravan yleiskaavan 2035 (YK6) kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta saatiin 30 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Luonnosvaiheessa järjestettiin yksi yleisötilaisuus , jossa asukkaat ja muut osalliset saivat esittää mielipiteensä yleiskaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheen vastineraportti julkaistiin Keravan kaupungin internet-sivuilla Yleiskaavan ehdotusvaiheessa kaavakarttaa, kaavamääräyksiä sekä kaavaselostusta täydennettiin lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Keravan yleiskaava 2035 (YK6) oli ehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 29 lausuntoa ja viisi muistutusta. Kaavan nähtävilläoloaikana järjestettiin asukastilaisuus , jossa osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä yleiskaavaehdotuksesta. Vastineet ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista on koottu ehdotusvaiheen vastineraporttiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan Heini-Sofia Iho, p

6 10 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus Tulevien vuosien suunnittelukohteet Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Asemakaavoitettavien alueiden, yleissuunnittelualueiden ja tulevien täydennysrakennuskohteiden sijainnit esitetään katsauksen loppuosassa olevassa kartassa. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi tiedossa olevat suunnittelukohteet ja lyhyet kuvaukset suunnittelukohteiden tavoitteista. Jokaisen asemakaavahankkeen kohdalla mainitaan keneltä saa lisätietoja hankkeesta. ALUEKEHITYSSUUNNITELMAT Valmisteilla olevan asuntopoliittisen ohjelman uutena linjauksena on, että kaupungin kehityksen kannalta keskeisimmistä kehityskohteista laaditaan aluekehityssuunnitelmat. Keravan yleiskaavan ollessa koko kaupungin strateginen suunnitelma on kehityssuunnitelmien laatiminen tärkeää, jotta alueiden sisäinen toiminnallisuus asumisratkaisuineen, viheralueineen sekä niiden liittyminen toisiinsa pystytään tutkimaan asemakaavaa laajemmin, mutta yleiskaavatasoa yksityiskohtaisemmin. Aluekehityssuunnitelmia esitetään laadittavaksi yhteensä kuudelle alueelle: 1. Keskustan kehityskuva (valmistuminen 06/2017) 2. Kalevan liikunta- ja terveyspuiston kehityskuva (06/2017) 3. Jaakkolan kehityskuva (08/2017) 4. Ahjon kehityskuva (10/2017) 5. Kartanon ja Kytömaan kehityskuva (12/2018) 6. Savion kehityskuva (04/2018) Lisäksi suunnitellaan Sompion Sarviniitynkadun, Ahjon Terästien ja Savion Niinikankaan täydennysrakentamishankkeita. KESKUSTA 2279 KAUPUNGINTALON KORTTELI on mahdollistaa uusien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentuminen kaupungintalon kortteliin. Asemakaavan muutos liittyy kaupungin pyrkimyksiin uudistaa ja kehittää keskustan aluetta. Kaupungintalon tontin kaavoittamisen tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyön pohjalta VARIKKO Asemakaavan tavoitteena on tutkia asuinkerrostalojen, toimisto- ja liiketilojen ja muiden yleisten tilojen osoittamista kaupunkirakenteellisesti edullisesti sijaitsevan kaupungin varikon alueelle. Alue on mahdollinen ara-rakentamiskohde ASEMANSEUTU on mahdollistaa liikerakennuksen toteuttaminen asema-alueelle. Kaavatyössä tutkitaan myös asuinrakentamisen toteuttamista liikerakentamisen yhteyteen ja liityntäpysäköinnin järjestämistä. Tavoitteena on eheyttää ja parantaa asemanseudun kaupunkikuvaa KUPARISEPÄNKATU 3 on mahdollistaa asuinrakentamisen osuuden lisääminen kortteleissa 402 ja 403 sekä vähäinen täydennysrakentaminen korttelin 403 alueella. Asemakaavatyön aikana arvioidaan alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot KERAVANJOEN YHTENÄISKOULU Keravan palveluverkkosuunnitelman 2035 mukaan Lapilan koulun alueelle perustetaan yhtenäiskoulu. Koulun kokoluokka on noin kerrosneliömetriä. Nykyisen koulun aluetta laajennetaan kohti Porvoon rataa. KALEVA 2294 TERHIKINTIE 2 Asemakaavan tavoitteena on tutkia Terhikinpuiston ja sen itäpuolella olevan tontin osoittamista asuinrakentamiseen PIHKANIITYNKATU Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia pientaloalueen laajentamista. Samalla suunnitellaan polkuverkosto uudelleen, jonka myötä turvataan laadukkaiden ulkoilu- ja virkistysreittien riittävyys. Tommi Jääskeläinen, KÄENKATU 2 on mahdollistaa asuinkerrostalon rakentaminen nykyisen liikerakennuksen tilalle. KILTA 2324 KANKURINKATU Asemakaavamuutoksella tutkitaan Kankurinkadun varrella olevien pientalokortteleiden käyttötarkoituksen muuttamista kerros- tai rivitalojen korttelialueeksi. Tommi Jääskeläinen, p

7 12 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus SOMPIO T3 TERÄSTIEN TÄYDENNYS- RAKENTAMISHANKKEET YLIKERAVA ALIKERAVA KASKELA JOKIVARSI T5 SARVINIITYNKADUN TÄYDEN- NYSRAKENTAMISHANKKEET Asemakaavamuutoksilla tutkitaan Sarviniitynkadun ympäristön muuttamista keskustamaiseksi asuinkerrostaloalueeksi nykyisten yritysten tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Asemakaavamuutoksilla tutkitaan Terästien varren yritystonttien muuttamista asuinkerrostalotonteiksi nykyisten yritysten tarpeet ja tavoitteet huomioiden POSTLAR Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pientalo- ja logistiikka-alueiden rakentaminen alueelle. Kaavan sisältö perustuu osaltaan Keravanjoen laakson osayleiskaavasuunnitelmiin ja sen yhteydessä tehtyihin 2247 VUORELA, KLONDYKE JA KUMITEHTAANKADUN YMPÄRISTÖ on kaavoittaa uusia tontteja yritystoimintaa varten. Rakentamattomat asuinrakennusten korttelialueet sekä alueella tarpeettomaksi Alueella ei ollut kaavahankkeita vireillä kaavoituskatsauksen laatimisen aikaan. käyneet pysäköinti- selvityksiin. Tommi Jääskeläinen, SAVIO p alueet muutetaan yritystoimintaan AHJO soveltuvaksi korttelialueeksi SAVINIEMENTIE Metoksen kiinteistön eteläpuolinen alue asemakaavoitetaan Keravan laadinnassa olevan yleiskaavan valmistuttua. Yleiskaavassa linjataan alueen maankäyttöä. Juha Pasma, MOUKARITIE on muuttaa puiston osan käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, ja sijoittaa alueelle vuokrakerrostaloja. Marja Pelo, p PÄIVÖLÄNLAAKSON UUSI KOULU Muutoksen tarkoituksena on tutkia, voidaanko Päivölänkaaren toimipisteen läheisyyteen perustaa uusi kaksisarjainen alakoulu. Samalla tutkitaan henkilökunnan pysäköinnin järjestämistä. Laakson pohjalla olevat toiminnat on tavoitteena säilyttää alueella. Tommi Jääskeläinen, p KANNISTON PÄIVÄKOTI Nykyisen Kanniston päiväkodin pohjoispuolelle on tarkoitus rakentaa uusi päiväkoti Keravan palveluverkkosuunnitelman 2035 mukaisesti MÄKITIE 3 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen KOIVIKONTIE 5 Tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalon rakentaminen. Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen pyritään saamaan liiketilaa. Kaavan toteutuminen tiivistäisi Savion keskustaa. T2 NIINIKANGAS Asemakaavamuutoksella tutkitaan rakentamattoman asuinpientaloalueen muuttamista kerrostaloalueeksi YLIKERAVAN ASEMAKAAVOJEN UUDISTUS Asemakaavamuutoksella uudistetaan Ylikeravan voimassa olevat vanhat asemakaavat nykyaikaiseen sähköiseen muotoon tarvittavilta osin. Asemakaavamuutos on luonteeltaan tekninen. Vanhat asemakaavat muutetaan sähköiseen muotoon nykyistä tilannetta mahdollisimman tarkasti jäljitellen, jolloin asemakaavamuutoksen vaikutukset pysyvät mahdollisimman vähäisinä KERAVAN KARTANON YMPÄRISTÖ Tavoitteena on asemakaavoittaa Keravan kartanon alue ja sen eteläpuolella sijaitseva Porvoontien, Keravanjoen ja rautatien rajaama alue. Asemakaavalla tutkitaan kartanon alueen kehittämismahdollisuuksia ja asumisen osoittamista alueelle. Ennen asemakaavoittamista alueelle tehdään aluekehityssuunnitelmaasuntopoliittisen ohjelma mukaisesti KERCA IV on mahdollistaa ylijäämämaamassojen sijoittaminen alueelle, joka sijaitsee Lassila & Tikanojanalueen ja entisen kaatopaikkaalueen eteläpuolella JAAKKOLANTIE 18 Asemakaavamuutoksella tutkitaan pientalojen sijoittamista Jaakkolan entisen maatilan päärakennuksen ympärille ja päärakennuksen suojelemista. Alueen kaavoittaminen kohdistuu kaupungin ja yksityisen omistamille maa-alueille PALOPELLONKATU 10 on tutkia teollisuustontin muuttamista asuinkerrostalotontiksi. Länsi-Jaakkolan nykyinen asuinkerrostaloalue laajenee asemakaavamuutoksella KETJUPUISTO Ketjupuiston asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alueelle kaavoitettiin asuinrakennusten ja yleisten rakennusten korttelialuetta. Marja Pelo, p TEHTAANMÄEN ASUINALUE Tehtaanmäen asuinalueen asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alueelle kaavoitettiin asuinrakennusten korttelialueita pientaloja ja luhtitaloja varten. Marja Pelo, p ALEKSINTORI Aleksintorin asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keravan keskustaan kaavoitettiin asuinkerrostaloja ja liiketilaa. Alueella ei ollut kaavahankkeita vireillä kaavoituskatsauksen laatimisen aikaan. Vuonna 2016 voimaan tulleet, hyväksytyt ja hyväksymiskäsittelyssä olevat kaavat Seuraavat kaavatyöt on hyväksytty vuonna 2016 tai ne ovat olleet hyväksymiskäsittelyssä loppuvuodesta 2016 kaavoituskatsauksen laatimisen aikana SAVION MÄKITIE Savion Mäkitien asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alueelle kaavoitettiin asuinpientalojen korttelialuetta VESILAITOKSEN TONTTI Vesilaitoksen tontin asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Sibeliuksentien varteen kaavoitettiin asuinkerrostalotontti. Marja Pelo, p LINTULAMMENKATU 2 Asemakaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä. Lintulammenkadun pohjoispään Alepan tonttina tunnetulle alueelle kaavoitettiin tontti asuinkerrostaloja ja liiketilaa varten. Tommi Jääskeläinen, p

8 14 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus ALIKERAVANTIE 37 Alikeravantie 37 asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alueelle kaavoitettiin liikerakennusten korttelialue vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Marja Pelo, p KOIVULANTIEN LÄNSIOSA Asemakaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä. Osa Koivulantiestä osoitettiin katualueeksi. Tommi Jääskeläinen, p KAAKKURINPOLKU 6 Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alueelle kaavoitettiin asuinkerrostalojen korttelialue. Tommi Jääskeläinen, p AHJONKULMA 8 Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Yritystoimintaan tarkoitetun korttelialueen alaa laajennettiin. Tommi Jääskeläinen, p ASEMANTIE 1-3 Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Rautatien vieressä oleva Santarmintalo ja rautatieläisten asuinrakennus suojeltiin KERCA V Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaatopaikan alue kaavoitettiin jätteenkäsittelyalueeksi ja jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Eeva-Liisa Vainio, p JÄSPILÄ II Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alueelle kaavoitettiin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita ja katualuetta. Eeva-Liisa Vainio, p Keskeytettävät kaavahankkeet 2223EB KYTÖMAA ETELÄOSA B Alueella on vanhaa asemakaavoittamatonta pientaloasutusta. Asemakaavalla tutkittiin alueen asutuksen tiivistämistä ja katuverkon rakentamista. Kytömaan ja Ristikydön rautatieseisakkeiden epäselvä tulevaisuus johti siihen, että kaavaa ei ole järkevää toistaiseksi laatia. Ei ole varmuutta siitä milloin Kytömaalle perustetaan uusi seisake. Seisakkeesta riippuu alueelle suunniteltavan maankäytön tiiveys. Alueen asukkailta pyydettiin mielipiteet keskeyttämisestä. Asiasta jätettiin kaksi mielipidettä. Toinen mielipide oli keskeyttämistä vastaan ja toinen keskeyttämisen puolesta. Alueen asukkailla on erilaisia näkemyksiä kiinteistönsä käytön tulevaisuudesta 2276 KERAVAN VANKILA Vankilan asemakaavan laadinta mahdollisesti keskeytetään selvitysten jälkeen. Yleiskaavassa 2035 alue on pientalojen reservialuetta. Sen käyttöönotto riippuu missä järjestyksessä muut Kaskelan alueet asemakaavoitetaan pientaloaleiksi. Asemakaavan laadinnan mahdollista keskeyttämistä tutkitaan ja keskeyttämispäätös tarvittaessa tehdään myöhemmin. Täydennysrakentamiskohteet Kaupungin tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tulevina vuosina. Samalla saavutetaan MAL- sopimuksen tavoitteet tonttitarjonnan lisäämisestä. Tiivistäminen tarkoittaa olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista. Tiivistämisestä on hyötyä tiivistettävien alueiden asukkaille. Suuremman asukasmäärän vuoksi alueiden palvelutarve kasvaa, jolloin palvelutarjontakin kasvaa. Kaupungin maankäyttöpalvelussa tutkitaan täydennysrakentamiseen soveltuvia kohteita. Kohteisiin liittyviä kaavatöitä tulee vireille eri puolille kaupunkia tulevien vuosien aikana. Kohteiden sijoittelussa tullaan noudattamaan Keravan yleiskaavan 2035 mukaisia linjauksia. Täydennysrakentamiseen liittyvistä asemakaavatöistä tiedotetaan erikseen. Asumisrakentamiseen tarkoitettujen hankkeiden lisäksi kesken vuoden voi käynnistyä esimerkiksi kiireellisiä elinkeinoelämän tarpeisiin liittyviä kaavoitushankkeita. Kaavahankkeiden aikataulu Yllä olevien hankkeiden lisäksi syntyy vuoden kuluessa yleensä kiireisiä kaavoitustarpeita ja kaavahankkeiden aikataulut voivat muuttua. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan suunnittelijalta.

9 16 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoitusohjelman 2017 kohdekartta Rakennuskiellot Rakennuskieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38, 53 ). Keravalla on voimassa alla olevassa kartassa esitetyt rakennuskiellot. Kaavoituskatsaus Kaavoitettavat alueet 2016 kaavoitettu alue 2309 Kaavatyön numero Keravan kaupunki RAKENNUSKIELLOT KAAVOITUSTILANNE Maankäyttöpalvelut

10 18 Kaavoituskatsaus 2017 Kaavoituskatsaus Yhteystiedot Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7). Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL 123, Kerava Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Jos rakentaminen tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, jossa päätetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Keravalla kaikki asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet ovat suunnittelutarvealuetta. Lisätietoja antaa Juha Pasma. Keravan kaupungin päätösvaltaan kuuluvat poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut ratkaisee maankäyttöjohtaja. Kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä teitä palvelevat: Jukka Laitila, maankäyttöjohtaja Juha Pasma, kaava-arkkitehti Marja Pelo, kaava-arkkitehti Tommi Jääskeläinen, kaava-arkkitehti Heini-Sofia Iho, kaavasuunnittelija Heli Lehto, kaavoitusavustaja Marju Miettinen, kaavoitussihteeri Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Kaupunkikehitysjaosto: Jäsenistö voimassa toukokuun 2017 loppuun asti. Muuttuu kuntavaalien 2017 jälkeen. Jäsenet: Varajäsenet: Samuli Isola, pj...hannu Minkkinen Veikko T. Valkonen, vpj...säde Evilä Ilppo Alatalo...Timo Kurvinen Anssi Ennevaara...Risto Kostia Marja Karvinen...Marja Tammilehto Anneli Luusalo...Leena Harjula-Jalonen Harri Nikander...Samuli Ruusu Satu Salmela-Vierisalo...Sirkka Somerla Riitta Törmänen...Tuukka Kallas

11 20 Kaavoituskatsaus 2017 JULKINEN TIEDOTE Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7) Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL 123, Kerava