Kaavoituskatsaus keravan kaupunki maankäyttöpalvelut

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2015 keravan kaupunki maankäyttöpalvelut

2 2 Esipuhe K erran vuodessa laadittavassa kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavasuunnitelmat, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä kerrotaan lyhyesti niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä katsauksessa kerrotaan myös arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan niitä kaavahankkeita, jotka ovat ajankohtaisia vuonna Hankkeisiin voi käydä tutustumassa Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kaavoituskatsaus löytyy myös Internet-sivuilta Tarkempia tietoja kaavoitushankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö. Kaavoituksesta vastaava luottamustoimielin on kaupunkikehitysjaosto. kaavoituskäsitteitä Maakuntakaava ohjaa kunnallista yleisja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Yleiskaava ja osayleiskaava ovat kunnan yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Kaavarunko on asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleissuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Rakennusjärjestys antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan jokaisen kaavan alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa sekä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat sekä kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa koko suunnittelun ajan. MRL on lyhenne maankäyttö- ja rakennuslaista. MRA on lyhenne maankäyttö- ja rakennusasetuksesta.

3

4 4 Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaa on täydennetty ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisenä sisältönä ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, laajat yhtenäiset metsätalousalueet, moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Vaihekaavan keskeisenä sisältönä on toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetta tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko ja maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt loppuvuodesta Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne, kulttuuriympäristöt. Kaava tulee täydentämään ja tarkistamaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Maakuntakaavoitukseen ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tietoa saa Uudenmaan liitosta: Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, Helsinki puh. (09) faksi (09)

5 Kaavoituskatsaus KUUMA-seutu Kerava kuuluu KUUMA-kuntiin, joita Keravan ohella ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kunnat ovat osana yhteistyötä mm. päivittäneet vanhojen KUUMA-kuntien laatiman kehitys- ja ympäristökuvan. Kehitys- ja ympäristökuva luo yhteisen käsityksen KUUMA-seudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva hyväksyttiin syksyllä Helsingin seudun yhteistyö Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUUMA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Nämä kunnat ovat yhteistyössä Uudenmaan liiton ja HSY:n kanssa laatineet 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian. Maankäyttösuunnitelma 2050 ja asuntostrategia 2025 liittyvät tiiviisti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jonka valmistelusta vastaa HSL, Helsingin seudun kunnat sekä valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian luonnokset ovat parhaillaan lausunnoilla ja niistä viimeistellään lausuntojen ja kannanottojen perusteella lopulliset suunnitelmat alkuvuodesta Ne lähetetään tämän jälkeen hyväksyttäviksi kuntiin. Myös HLJ suunnitelma on parhaillaan lausunnoilla ja se tulee kuntiin hyväksyttäväksi KUUMA-johtokunnan kautta liikennejärjestelmäpäätöksen tekemistä varten.

6 6 Yleiskaavat ja yleiskaavan muutokset Yleiskaava 2020 (YK3) ja yleiskaavan muutos KerCa (YK4) Koko Keravan kaupungin alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keravan yleiskaava 2020 (YK3), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , ja se on tullut voimaan vaiheittain , ja Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen osalta, ja yleiskaavan muutos (KerCa/YK4) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan

7 Kaavoituskatsaus Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet YK 6 Keravan yleiskaava 2035 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että yleiskaavan tarkistustyö laitetaan vireille ja yleiskaavan ohjelmointisuunnitelman laatiminen käynnistetään. Yleiskaavatyön käynnistyessä samanaikaisesti käynnissä olleiden osayleiskaavojen laatiminen tuli tarpeettomaksi. Kaskelan, Keravanjoen ja Koukkukallion - Koukkusuon osayleiskaava ja Ristikytö - Kytömaan erillisselvityksen laatiminen oli tarkoituksenmukaista keskeyttää ja poistaa kaavoitusohjelmasta. Alueilla olleet rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset purettiin. Yleiskaavan tarkistaminen on tarpeen asuntorakentamisen lisäämisen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten parantamisen sekä tarkoituksenmukaisen viherverkoston turvaamisen vuoksi. Yleiskaava laaditaan sillä tarkkuudella, että jatkossa voidaan laatia asemakaavat suoraan sen perusteella. Suunnittelun tavoitevuotena on vuosi 2035 eli sama kuin v voimaan tulleessa 2. vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaavatyö on käynnistynyt kesällä Keskusta Kauppakaaren hankkeet (2015) Asemakaavamuutosten tavoitteena on mahdollistaa uusien asuin-, toimisto- ja liikerakennusten sijoittuminen Kauppakaarelle. Hankkeet sijoittuvat usean eri kiinteistön alueelle ja käynnistyvät todennäköisesti useana eri kaavahankkeena. Jukka Laitila, p Jukka Laitila, p Heini-Sofia Iho, p Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Asemakaavakohteiden sijainnit esitetään sivulla 13 olevassa kartassa. Havainnekuva kaupungintalon tontin kaavaluonnoksen rakennuksista (2279)

8 Kaupungintalon kortteli (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentuminen kaupungintalon tontille. Asemakaavan muutos liittyy kaupungin pyrkimyksiin uudistaa ja kehittää keskustan aluetta. Kaupungintalon tontin kaavoittamisen tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyön pohjalta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu virallisesti ja OAS on ollut nähtävillä Jukka Laitila, p Kaleva 2290 Virrenkulma III (2015) Asemakaavan tavoitteena on laajentaa Virrenkulman asuntoaluetta ja huomioida samalla alueen virkistys- ja ulkoiluarvot. Asemakaava on ollut luonnoksena nähtävillä Alueen luontoselvitys on tehty kesällä Tommi Jääskeläinen, p Virkailijoiden talo (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on väljentää tontin asemakaavamääräystä siten, että suojeltavaan rakennukseen voisi toteuttaa enemmän asuntoja kuin mitä nykyinen rivitalomääräys mahdollistaa. Muutos edellyttää myös autopaikkojen selvittämistä. Tommi Jääskeläinen, p Varikko (2016) Asemakaavan tavoitteena on selvittää uusia, mahdollisia käyttötarkoituksia kaupunkirakenteellisesti edullisesti sijaitsevan kaupungin varikon alueelle. Heini-Sofia Iho, p Virrenkulma lll (2290) 2294 Terhikinpuisto (2016) Asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle asuntorakentamista, joka mahdollistaa esim. erityisasumisen asumisyksikön sijoittamisen suunnittelualueelle. Alueelle sijoitettava rakennusoikeus on arviolta 700 k-m 2. Suunnittelun tavoitteena on myös kehittää alueen kävelyn ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen yhteyksiä. Asemakaava-arkkitehti, p

9 Kaavoituskatsaus Pihkaniitynkatu (2016) Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia tiiviimmän, pientalotyyppisen asuinrakentamisen sijoittamista alueelle. Tommi Jääskeläinen, p Kurjenmetsä (2015) Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on lähellä keskustaa sijaitsevan alueen suunnittelu täydennysrakentamiseen. Tarkoituksena on sijoittaa alueelle ympäristöön sopivaa kerrostalo-/pientalorakentamista. Tommi Jääskeläinen, p Sompio 2293 Vesilaitoksen tontti (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, nostaa alueen rakennustehokkuutta sekä täydentää kaupunkirakennetta keskusta-alueella. Asemakaavan muutos liittyy Keravan kaupungin toimitilojen uudelleenjärjestelyyn: Keravan vesilaitoksen tontin kiinteistö on tyhjenemässä ja alueen asemakaavan muuttaminen voidaan siten käynnistää. Marja Pelo, p Ahjo 2265 Saviniementie (Metos) (2016) Kaupunki omistaa Metoksen kiinteistön eteläpuolella olevan noin neljän hehtaarin teollisuustontin, joka soveltuu erilaisten isojen hankkeiden käyttöön. Ennen tonttialueen käyttöönottoa alueen liikenneyhteyksiä on tarpeen parantaa, mikä edellyttää laajemman alueen asemakaavan tarkistamista. Samassa yhteydessä on mahdollista tutkia myös teollisuustontin eteläpuoleista Keravan urheilijoiden tontin muuttamista asuinkäyttöön. Kaavamuutoksen laadinta on aloitettu vuonna Kaavoitustyötä varten on laadittu selvityksiä hulevesistä, maaperästä ja rakennettavuudesta. Kaavan laadintaa jatketaan sitten, kun alueen maankäyttö on ratkaistu parhaillaan laadittavana olevassa yleiskaavassa. Eeva-Liisa Vainio, Ketjupuisto (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinrakennusten ja päiväkodin rakentaminen. Tämä tapahtuu muuttamalla asuinkerrostalojen, liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten käyttötarkoitus yleisten rakennusten korttelialueeksi. Lisäksi osa puistosta ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta muuttuu asuinrakentamiseen. Marja Pelo, p Moukaritie (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa puiston osan käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, ja sijoittaa alueelle vuokrakerrostaloja. Marja Pelo, p Savio 2304 Visatie (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa yleisten rakennusten ja puiston osan käyttötarkoitus vuokra-asuntorakentamiseen. Marja Pelo, p

10 10 Ylikerava 2223EB Kytömaa eteläosa B (2016) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pientaloasuntojen rakentaminen alueelle. Kaavan sisältö perustuu Kytömaa eteläosan (2223 E) kaavassa tehtyihin luonnoksiin ja Kytömaa eteläosa A:n yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Lisäksi raideliikenteen solmukohdasta tehdään erillisselvitys, sillä Kytömaa eteläosa B on pää- ja oikoradan sekä Kilpilahden tavaraliikenneradan ja suunnitellun lentoradan solmukohdassa. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p Kytömaa II (Postlar) (2015) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pientaloasuntojen rakentaminen alueelle. Kaavan sisältö perustuu osaltaan Keravanjoen laakson osayleiskaavasuunnitelmiin ja sen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Alueen liikennejärjestelyistä tehdään selvitys. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p Keravan vankila (2016) Rikosseuraamusviraston tavoitteena on laajentaa Keravan vankilan avovankilaosastoa. Hanke edellyttää asemakaavan laatimista. Vankilan alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde ja se on suojeltu valtioneuvoston vuonna 2009 tekemällä päätöksellä. Keravan vankilan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavan laadinta on keskeytyksissä. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p Alikerava 2231 Jäspilä ll (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on liittää osa yleistä pysäköintialuetta viereisiin tontteihin ja lisätä kortteliin uusi katualue Sementtitehtaanpolun itäpuolelle. Suunnittelualue sijaitsee Sementtitehtaankadun eteläpuolella, korttelissa 336. Eeva-Liisa Vainio, p Vuorela (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa uusia tontteja yritystoimintaa varten. Tämä tapahtuu muuttamalla teollisuus- ja työpaikka-alueiden välissä sijaitsevat, rakentamattomat asuinrakennusten korttelialueet, joille on saanut sijoittaa myös työ- ja liiketiloja sekä alueella tarpeettomaksi käyneet pysäköintialueet, liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Eeva-Liisa Vainio, p Tehtaanmäen asuinalue (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on käyttää alueen nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin sekä säilyttää alueen ja olemassa olevien rakennusten ominaispiirteet. Tehtaanmäen alueen omistaa yksityinen yrittäjä, joka on sitoutunut kunnostamaan alueella olevat korjauskelpoiset rakennukset ja rakentamaan muiden tilalle suojeltavien rakennusten tyyliin ja ympäristöön soveltuvia asuinrakennuksia. Alueen asemakaavoittamisen pohjaksi on alueelta laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys. Tehtaanmäen asuinalueen asemakaavan muutoksen luonnos on ollut nähtävillä Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Marja Pelo, p

11 Kaavoituskatsaus Jaakkolantie 18 (2015) Asemakaavan laatimisen tavoitteena on suunnitella pientaloasumista kunnallistekniikan piirissä olevalle rakentamattomalle alueelle, huomioida suunnittelussa paikallisesti merkittävä ympäristö, ympäristöhäiriöt sekä suojella Jaakkolan entisen maatilan päärakennus. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p Alikeravantie 37 (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikön. Uudenmaan maakuntakaavassa Alikeravan alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkö. Alikeravantie 37 kaavamuutoksen yhteydessä teetetään laajemmalta alueelta kaupallinen selvitys. Marja Pelo, p KerCa IV (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ylijäämämassojen sijoittaminen alueelle, joka sijaitsee Lassila & Tikanojanalueen ja entisen kaatopaikka-alueen eteläpuoleiselle lähivirkistysalueella (VL-5). Eeva-Liisa Vainio, p Alepa K314 (2016) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on teollisuuskiinteistön muuttaminen asumiskäyttöön. Kaava-hankkeeseen ryhtyminen edellyttää maankäyttösopimuksia korttelin omistajien kanssa. Tommi Jääskeläinen, p Jokivarsi 2310 Keinukallion asemakaavat (2016) Asemakaavojen tarkoituksena on urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen mahdollistaminen. Suunnittelussa huomioidaan alueen ympärivuotinen virkistys- ja ulkoilukäyttö ja mahdollistetaan uusien toimijoiden sijoittuminen alueelle. Heini-Sofia Iho, p KerCa V (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelissa 344 olevaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Myös korttelin 344 eteläpuolella sijaitsevasta kaatopaikka-alueesta osa muutetaan jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Alueet tullaan liittämään niiden välissä jo olemassa olevaan jätteenkäsittelyn korttelialueeseen. Eeva-Liisa Vainio, p

12 12 Vuonna 2014 hyväksytyt kaavat 2277B Kerca III, länsiosa Kerca lll länsiosan kaavamuutos on hyväksytty valtuustossa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Eeva-Liisa Vainio, p Postlars rata Postlars rata kaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiina Hartman, p Vuonna 2014 voimaan tulleet kaavat 2296 Seunala Seunalan kaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Tiina Hartman, p Kalevan täydennysrakentamiskohteet, 3. osa Kaava laadittiin vuonna Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen toukokuussa Kaavan 1. ja 2. osa tulivat voimaan vuonna osasta valitettiin HHO:een ja se tuli voimaan Tiina Hartman, p Täydennysrakentamiskohteet Kaupungin pientalotonttitarjonnan lisääminen edellyttää kokonaan uusien alueiden kaavoittamisen lisäksi myös olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen periaatetta tukevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä ja taajamien eheyttämisestä. Myös MAL-aiesopimuksessa edellytetään kuntien tonttitarjonnan lisäämistä. Maankäyttöpalveluissa on viime vuosien aikana tutkittu täydennysrakentamiseen soveltuvia kohteita. Kohteita tulee vireille eri puolille kaupunkia tulevien vuosien aikana Kaskela I Kaava laadittiin vuonna Kaava hyväksyttiin ja se tuli voimaan Tiina Hartman, p Orno II k381 Ornon kaavamuutos on tullut voimaan Tiina Hartman, p Kaavahankkeiden aikataulu Yllä olevien hankkeiden lisäksi syntyy vuoden kuluessa yleensä kiireisiä kaavoitustarpeita ja osa ohjelman mukaisista töistä siirtyy seuraaville vuosille. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan suunnittelijalta. Orno II k381 (2288)

13 Kaavahankkeet Kaavoituskatsaus

14 14 Rakennuskiellot Rakennuskieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38, 53 ). Alla olevassa kartassa esitetyt rakennuskiellot ovat voimassa.

15

16 Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7) Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL 123, Kerava JULKINEN TIEDOTE ELIDO 02/2015 Savion Kirjapaino Oy