Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat"

Transkriptio

1 "Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat"-kirjoitus on hieman korjattu versio esitelmästä, joka on pidetty mm. Terijoella, hotelli Gelioksen auditoriossa Uudenkirkon kirkon vihkimisen 200- vuotismuistotilaisuudessa. Alkuperäinen versio päivätty Tämä versio päivätty Paimion Kalevan Perttalassa Kirjoittaja ei näe estettä, että kirjoitelmaa käytetään Uudenkirkon pitäjän seurakuntien ja kirkkojen historian esittelynä. Kirjoittaja ei vastaa lähdeaineistossa mahdollisesti olleista asiavirheistä. Lähdeaineiston oikeellisuuden tarkastaminen eri arkistoista on maallikolle liian iso ja aikaa vievä asia. Tietolähteitä ei ole erikseen lueteltu, koska en enää välttämättä muista mistä olen asioita muistiinpanoihini merkinnyt. Kuvat tekstiin on lisännyt Taisto Kakko Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat 1 Teemme aikamatkan Suomenlahden rannikon entisen emäpitäjän, Uudenkirkon seurakunnan ja sen kirkkojen, sekä pitäjässä toimineen ortodoksisen seurakunnan ja sen kirkkojen vaiheisiin. Viipurin itäpuolelta luovutetun Karjalan vanhimpana seurakuntana tunnetaan Pähkinäsaaren rauhan asiakirjoissa 1323 kirkkopitäjänä ja kihlakuntana mainittu Äyräpää, jonka kirkko oli omistettu Pyhälle Ristille. Tämän mukaan seutu tunnettiin myös Pyhän Ristin seurakuntana, jonka nimenä 1352 laaditussa kuninkaallisten pitäjien luettelossa on Muolaa. Muolaa-nimi tuli järvestä, jonka rannalle Pyhän Ristin kirkko oli rakennettu. Luovutetun Karjalan nuorin seurakunta, 1926 toimintansa aloittanut Äyräpää on toinen asia. Uusi seurakunta sijaitsi entisen Suur-Äyräpään alueella ja historiallinen nimi haluttiin näin ottaa esille. Samaa pyrkimystä oli vuoden 1926 alusta voimaan tulleessa rovastikuntajaon uudistuksessa, jolloin Muolaan rovastikunnan, johon Uusikirkkokin kuului, nimeksi tuli Äyräpään rovastikunta. 2 Muolaasta 1445 itsenäisiksi kirkkopitäjiksi muotoutuneet Uusikirkko ja Kivennapa kuuluivat luovutetun Karjalan vanhimpiin seurakuntiin. Mainittuna vuotena Uusikirkko mainitaan ensi kerran Äyräpään kirkkoherran, Henrik Makelanderin testamentissa. Muolaan emäpitäjän lisäksi näitä vanhempia olivat Viipuri, jonka dokumentoitu historia alkaa 1293 tehdystä, niin sanotusta kolmannesta ristiretkestä, sekä 1415 itsenäisenä seurakuntana mainittu Jääski.

2 Uudenkirkon seurakunnan perustamisen aikoihin sen alueella, Kaukjärven kylässä, sijaitsi ennestään Pyhän Birgitan kappelikirkko, jolla ei ollut omaa papistoa. Uudenkirkon pitäjän vanhin kirkkopaikka oli siis Kaukjärven kylässä, joka 1362 on luovutettu rälssiksi Vaxjön piispanistuimelle. Pyhä Birgitta, joka kuoli Roomassa , on kansantarun mukaan omistanut Kaukjärven kylän, sekä osan sittemmin Uuteenkirkkoon kuulunutta aluetta. Tästä syystä kylään rakennettiin hänen nimeään kantanut kirkko. Eräät seikat viittaavat siihen, että keskiajalla toimeliaiksi tunnetut matkapapit, kerjäläismunkit, mielellään vierailivat kirkossa. Viipuri kaksine luostareineen oli verraten lähellä ja munkkien tiedetään muutenkin kierrelleen maata saarnaamassa ja toimittamassa jumalanpalveluksia hyvinkin vaatimattomissa olosuhteissa. 3 Kaukjärven kirkon jumalanpalvelukset olivat pitkään roomalaiskatolisia. Uudenkirkon seurakunnan perustaminenkin on tapahtunut katolisena aikana. Uskonpuhdistuksen vaikutus alkoi Suomessa 1500-luvun alkukymmeninä. Vasta Upsalan kokouksessa 1593 omaksuttiin kirkon tunnustukseksi Augsburgin tunnustus ja mainitussa kokouksessa Ruotsi-Suomen kirkko esittäytyi luterilaiseksi. Uudenkirkon alueella oli näin jo ennestään kirkko, kun uudenkirkon seurakunnan perustamisen jälkeen rakennettiin toinen, eli uusi kirkko sille alueelle, missä Uudenkirkon viimeinenkin kirkko sijaitsi, voidaan tämän ajatella antaneen aiheen Uudenkirkon pitäjän kaunissointuiselle nimelle. Kaukjärven jumalanpalveluselämä siirtyi Uudenkirkon papiston vastuulle, ja 1619 tapahtuneen Kuolemajärven kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen toiminnasta vastasi Kuolemajärven pappi. Vähitellen kappelin merkitys väheni ja se määrättiin 1781 hävitettäväksi. Kaukjärvelle ei rakennettu tämän jälkeen luterilaista kirkkoa. Piritan kappeli kirkkoineen painui vähitellen unhon yöhön Pyhän Birgitan kirkon 400-vuotisen historiansa aikana osakseen saama kunnioitus siirtyi tavallaan Kuolemajärven kappelin kirkolle, joka vihittiin Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan nimikoksi. Pyhän Birgitan kirkon ehtoollisvälineet, kalkki ja öylättilautanen, luovutettiin Kuolemajärven kirkolle. 4 Tehtaanpatruuna Juhana Thorwöst perusti 1687 Uudenkirkon pitäjään Juvanruukin teollisuusyhteisön, jolla oli oma pappi, kirkko ja hautausmaa. Juvanruukin tarina päättyi venäläisten 1704 suorittamaan totaaliseen hävittämiseen. Juvanruukin alue, sekä Kyrönniemi, jossa Mikael Agricola kuoli 1557, kuuluivat Uudenkirkon pitäjään Kuolemajärven seurakunnan itsenäistymiseen, vuoteen 1863 asti. Uudenkirkon alue pieneni vielä 1923, jolloin Kanneljärven

3 seurakunta aloitti toimintansa ( itsenäistyi 1925 ), sekä Tyrisevän kylä liitettiin Terijokeen. 5 Uudenkirkon seurakunnan kirkkorakennuksista on vanhin maininta vuodelta 1586, jolloin venäläiset polttivat sen ja veivät molemmat kellot mennessään. Vuoden 1626 käräjillä Uudenkirkon kirkon on todettu olleen huonokuntoisen. Kolmas valmistui 1652, neljäs Viides on viimeinen, vanhimpien elossa olevien uusikirkkolaisten muistama, monumentaalinen puukirko erillisine kellotapuleineen, kirkko, jonka rakentamiseen käytetyt järeät hongat vedettiin kirkkomäelle yleisillä talkoilla Makulan ja Kuolemajärven väliseltä kankaalta. Tunnettu savitaipalelainen kirkonrakentaja, Matti Salonen rakensi kirkon vesikattoon 1400 ruplan maksusta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös Matti Salosen isä, Juhana Salonen on ollut mukana johtamassa rakennustyötä. Uudenkirkon kirkon yhtäläisyys Juhana Salosen rakentamien Lappeen kirkon, ja varsinkin 1920 palaneen Valkealan kirkon kanssa on silmiinpistävä. Salosen suunnittelema, vuosina olemassa ollut Inkerin Venjoen kirkko oli kattoristiään myöten Uudenkirkon kirkon lähes identtinen toisinto. Lappeen kirkko rakennettu 1794 Venjoen kirkko rakennettu 1803

4 Valkealan kirkko vuodelta Kirkko paloi 1920.

5 Uudenkirkon kirkko rakennettiin Se jouduttiin polttamaan Uudenkirkon kirkko rakennettiin Rakentamiseen käytettyjen, kyläseppien takomien naulojen mainitaan tulleen kalliiksi. Harjannostajaisten yhteydessä työmiehille tarjoiltiin viinaa viiden ja puolen ruplan arvosta. Viipurin kirkkoherra Jaakob Schroeder toimitti kirkon vihkimisen heinäkuun 21. päivänä 1807, ja nimesi sen määräyksen mukaisesti Pyhän Johanneksen nimikoksi. Kirkon vihkimisen 200 -vuotismuisto huomioitiin uuskirkkolaisten kesäretken yhteydessä Terijoella, Hotelli Gelioksen auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa.

6 6 Uudenkirkon kirkko kuului itäsuomalaisten, keskeisesti korostettujen, kekomaisten kaksoisristikirkkojen, eli kahtamoisten ryhmään. Päävolyymin tyypissä muodostaa mahtava, pyramidikattoinen keskuskuutio, jonka huipulla on yksi, tai useimmiten, kuten Uudellakirkollakin, kaksinivelinen torni. Kuutioon yhtyvät seiniltään saman korkuiset, toisinaan tasalevyiset, toisinaan, kuten Uudellakirkollakin, ulkopäätyjä kohti kapenevat ristivarret. Runkohuoneessa on 20 nurkkaa, kun ristivarsien päätyihin yleensä, kuten Uudellakirkollakin, liittyvät eteiset, sekä kuorisakaraan liittyvä sakaristo lasketaan mukaan, nurkkia on 36. Uudenkirkon kirkko Ristivarsien aumatut katot ulottuvat yleensä suunnilleen keskikuution pyramidikaton lappeiden korkeuden puoliväliin. Uudenkirkon kirkko oli niin sanottu peruskahtamoinen, jossa ikkunat olivat kahdessa kerroksessa ja kattorakenteet tuettu siten, että keskikuution alueella ei ollut kannatinpylväitä. Luovutetussa Karjalassa myös Kirvun ja Kivennavan kirkot säilyivät peruskahtamoisina loppuun asti. Lappeen kirkko Lappeenrannan keskustassa on nykyisen Suomen ainoa peruskahtamoinen. Sisätilan katteena oli monitaitteinen lautaholvaus siten, että kirkon keskiosassa oli portaittain kolmena vyöhykkeenä lakea kohti kaareutunut kupolimuodostelma. Keskikuution huipulla olleen tornin ikkunat eivät olleet yhteydessä kirkkosaliin. Kaikkien peruskahtamoisten sisäkaton rakenne on saman tyyppinen. 7 Uudenkirkon kirkon alkuperäinen asu punamullattuine pystyvuorauksineen, valkeine ikkunan kehyslautoineen ja tervattuine paanukattoineen säilyi vuoteen 1896, jolloin katon materiaaliksi vaihdettiin pelti. Uudellakirkolla suunniteltiin ja lukujen vaihteessa kokonaan uuden kirkon rakentamista, rakennusrahastoakin jo kerättiin. Uuden kirkon rakentamisesta päätettiin luopua pidetyssä kirkonkokouksessa. Olemassa oleva kirkko oli rakenteiltaan vankka, joten päätös sen perusteellisesta korjaamisesta oli yksimielinen. Suunnitelmiin kuuluivat mm. lämmityslaitteiden eli kamiinoiden hankkiminen kirkkoon ja sakaristoon, seinien vuoraaminen ponttilaudoituksella ulko- ja sisäpuolelta, laajempien lehtereiden rakentaminen, ikkunoiden, ovien ja penkkien uusiminen, sekä täydellinen ulko- ja sisämaalaus. Kirkonkokouksessa, joka pidettiin , oltiin tyytyväisiä lääninarkkitehti Ivar Aminoffin laatimaan kustannusarvioon, joka oli yhteensä markkaa. Korjauspiirustusten laatimisesta Aminoffille maksettiin 800 markan palkkio. Tarjousten perusteella peruskorjauksen urakointi annettiin

7 kauppias M. Kuntulle markan hinnalla. Hinta nousi 800 markalla erinäisten lisätöiden vuoksi. Ilmeni, että seinissä on lahoja hirsiä, jotka pitää vaihtaa ja eteisiä päätettiin korottaa neljällä hirsikerroksella. Korjaustyössä arkkitehdin piirustuksia noudatettiin tarkasti. Uusitut lehterit jatkuivat kuoria lukuunottamatta yhtenäisesti kirkkosalin ympäri. Uusimisen yhteydessä alakerroksen kuusiruutuiset ikkunat jäivät muodoltaan täysin entiselleen, sitä vastoin yläkerroksen neliruutuiset ikkunat laajennettiin huomattavasti alaikkunoita suuremmiksi ja varustettiin ala-ikkunoiden tyylistä poikkeavilla, moniruutuisilla, koristeellisilla puitteilla. Kirkkosalin alkuperäinen asu Vuoden 1903 korjauksen jälkeen Kirkon korjaaminen toteutettiin 1903 toukokuun 15 päivän ja lokakuun 11 päivän välisenä aikana. Kirkon ristikeskukseen ostettiin uusi, entistä suurempi kruunu. Kirkko oli nyt kauniissa, juhlallisessa asussa ja kunnianarvoisa temppeli sai toimia uuskirkkolaisten kotikirkkona loppuun asti. 8 B.A. Thulèn rakentamat, 15 äänikertaiset urut oli hankittu 1888, ne laajennettiin 1912 Kangasalan urkutehtaan toimesta 28 äänikertaisiksi. Kauppias Edvard Kunttu ilmoitti pidetyssä kirkonkokouksessa antavansa Kirkkojärvellä omistamastaan sähkölaitoksesta ilmaiseksi virtaa kirkon valaisemiseksi ja urkujen käyttövoimaksi. Seurakunta otti tarjouksen vastaan ja toimet kirkon sähköistämiseksi aloitettiin välittömästi. Urkujen polkijaakaan ei enää tarvittu.

8 Vuonna 1925 aloitettiin varojen kerääminen uusia korjauksia ja sisämaalausta varten, 1934 toteutetun korjauksen suunnitteli arkkitehti Harry Röneholm. Sisämaalauksen lisäksi mm. urkuparvea laajennettiin ja saarnatuoli varustettiin kaikukatoksella. Uudistetun kirkon käyttöönottojuhla oli syyskuun yhdeksäntenä. Kirkon käytäville hankittiin 1936 matot. Kirkon alttari tauluineen ja pylväineen oli poikkeuksellisen komea. Alttarirakennelma täytti kuoripäädyn lähes kokonaan. Rakennelman sivuille jäivät vain kapeat käytävät, joiden kautta päästiin rakennelman takana, katseilta suojassa olleelle sakariston ovelle. Kolme korinttilaistyylistä, Pietarissa teetettyä pylvästä saksalaisen, ehkä Pietarissa eläneen Müllerin maalaaman, kookkaan, Kristusta Getsemanessa esittäneen alttaritaulun kummallakin puolella kannatti temppelin päätyä muistuttanutta otsikkoa. Saman Müllerin käsialaa olivat myös katossa olleet maalaukset. Müller suoritti 1811 vastaavanlaista koristemaalausta Kivennavan kirkossa. Kivennavan ja Uudenkirkon maalaukset olivat saman tyyppisiä ja siltä pohjalta ajatellaan, että Müller on myös Uudenkirkon maalausten tekijä. Uudenkirkon alttaritaulua ei pidetty taiteellisesti erityisen tasokkaana, jonka vuoksi luvun alkupuolella suunniteltiin taiteellisesti korketasoisemman maalauksen hankkimista. Asia jäi toteutumattomaksi suunnitelmaksi. 9 Uudenkirkon ja Kivennavan kirkkojen maalauskoristelu oli alueelle ja aikakaudelle sikäli poikkeuksellista, että seinä- ja kattopintoihin oli maalattu kertovia aiheita. Uudenkirkon kirkkosalin vaaleiksi maalatuissa, hirsipintaisissa seinissä ollut tiilikuviointi jäi vuoden 1903 suurkorjauksessa vuorauksen alle. Samassa korjauksessa alttarilaitteen marmoroiduksi väritetyt pylväät siveltiin yksivärisiksi. Kirkkosalin etuosassa, vastapäätä saarnatuolia, pääovelta katsoen oikealla puolella oli erittäin kookas, kipsinen, vasemmassa kädessään avointa kirjaa pitävä ja oikean kätensä tervehdykseen kohottanut, Lutheria esittänyt patsas, jonka oli valmistanut ja 1863 lahjoittanut paroni Clot von Jürgensburg Halilasta. Arvostettu kuvanveistäjä oli mm. keisari Nikolai I:n hyvä ystävä.

9 Uuskirkkolainen Joonas Peippo runoili 1949 kotikirkostaan: " Uusikirkko, sun kirkkos ol` kaunis, vaik` puinen. Kuvat kattohon maalattu muinen. Lutterkuva, saarnatuoli ja alttarin pylväät, ne kaik`ol`niin kauniit ja ylväät". 10 Uudenkirkon kirkossa oli 1600 istumapaikkaa. Kirkossa käytiin ahkerasti. Valtakunnallisen tilaston mukaan 1936 kirkossakäyntiaktiivisuudessa oli yhdestoista sija. Kesällä keskimäärin 1000 ja talvella 600 sanankuulijaa tilaisuutta kohti. Kirkkorakennuksen huipulla ollut, kahdella poikkipuulla varustettu risti oli mukaelma niin sanotusta patriarkan rististä. Tämä kattoristimuoto on erittäin harvinainen, ainoana esimerkkinä aikaisemmin mainittu Venjoen vanha kirkko. Kirkon lähellä oli erillinen, E. Lohrmanin suunnittelema, 1857 valmistunut kaksinivelinen, kaunismuotoinen kellotapuli, jonka alakerros oli kivestä ja kellokammio huippuineen puusta.tapulin kivistä alakerrosta käytettiin paarihuoneena ja hautausmaan työvälinevarastona. Tapulissa oli kaksi kirkonkelloa, joita soitettiin kläppäämällä, eli lyömällä kieltä kellon laitaan. Kellojen ääni on tallennettu nauhalle. 11 Uudenkirkon hautausmaan vanhin osa oli kirkon ympärillä, uudemmat osat sen jatkona. Viimeisin laajennus tehtiin Hautausmaalaajennuksen vihkimisen, sekä samana päivänä suoritetun kirkon uusintavihkimisen toimitti piispan sairaudesta johtuen Muolaan kirkkoherra, lääninrovasti Artturi Saarnio Hautausmaita ympäröineen kiviaidan pituus oli noin 900 metriä. Kirkonmäki oli kohtauspaikka, hautausmaalla tavattiin tuttuja. Varsinkin nuorempien kohdalla mieleisen seuran tapaaminen saattoi jättää kirkkoon menon sivuasiaksi. Etenkin vanhempina aikoina iloinen yhdessäolo kirkon ulkopuolella jumalanpalveluksen aikana koettiin häiritseväksi. 12 Uudenkirkon seurakunnan toisena kirkkona oli Halilan kirkko. Seurakunta osti 1925 tarpeettomaksi jääneen ortodoksikirkon ja korjautti sen lähinnä Halilan parantolan tarpeita palvelevaksi, luterilaiseksi kirkoksi, johon mahtui 200 henkeä. Korjauksen jälkeenkin kirkon ulkomuodossa oli selkeästi ortodoksikirkon leima. Kirkkojen lisäksi Mesterjärvellä oli Nuorten Kristillisen liiton rukoushuone, lestadiolaisten rukoushuone oli Kaukjärvellä. Evankeliumiyhdistyksen Neuvolan rukoushuone rakennettiin Kirkonkelloineen se oli kuin kyläkirkko. Seurakuntataloa ei ollut. Halilan kirkko v. 2003

10 Kirkkoherran pappila oli kirkosta kolmen kilometrin päässä. Aumakattoisessa talossa oli 10 huonetta. Kappalaisen kirkkomatka oli kilometrin pituinen. Aumakattoisessa kappalaisen pappilassa oli 7 huonetta. Pappiloiden huonelukuun sisältyvät keittiöt ja virastohuoneet. 13 Seurakunnan 62 kylästä 18 oli Suomenlahden rantakyliä. Vuoden 1935 loppiaisena Inosta tuli suruviesti, 8 kalastajaa ajautui talvimyrskyssä jäälautalla avomerelle ja menehtyi Suomenlahden hyisiin aaltoihin. Yhden kalastajan jäätynyt

11 ruumis ajautui rantaan Virolahdella. Kadonneet siunattiin vuoden 1936 kesällä mereen. 14 Viimeisenä rauhan vuosikymmenenä Uudenkirkon seurakunnan asioista tiedotettiin rannikkopitäjien ilmoitus- ja uutislehtenä toimineessa Rannan Sanomissa, joka ilmestyi tiistaisin ja perjantaisin vuosina Uudenkirkon kirkonkirjat alkoivat vuodesta 1725 ja rippikirjat Pitäjän kokonaisväkiluku 1939 oli , seurakunnan jäsenmäärä , pitäjän pinta-ala oli 604 neliökilometriä. Talvisodan syttyessä Uudenkirkon seurakunnan kirkkoherrana toimi rovasti Eevertti Pärnänen, hän toimi vuosina myös Äyräpään rovastikunnan lääninrovastina. Kappalaisena toimi silloinen pastori Topi Vapalahti, hänestä tuli myöhemmin Joutsenon kirkkoherra. Kanttorina ja urkurina toimi Antti Kuisma, sekä suntiona Nikodemus Laitinen. 15 Autonomian aikana Uudellekirkolle tuli varsinkin Pietarista venäläisiä sekä kesävieraiksi, että pysyviksi asukkaiksi. Heitä varten rakennettiin useita kirkkoja, sekä perustettiin 1854 ortodoksinen seurakunta, johon yhdistettiin vuosina toiminut Halilan seurakunta. Mustamäki muodosti vuosina Uudenkirkon kanssa Mustamäen-Uudenkirkon seurakunnan. Vuodesta 1930 Mustamäki kuului Uudenkirkon seurakuntaan. Uudenkirkon ortodoksisen seurakunnan piiriin kuuluivat Uudenkirkon, Kanneljärven ja Kuolemajärven pitäjien alueet. Seurakunnan jäsenistö koostui etupäässä venäläisperäisestä

12 väestöstä, eikä jäsenmäärä ylittänyt 1.000:nnen rajaa. Papistolla oli hyvin vähän yhteydenpitoa luterilaisen papiston kanssa. Seurakunnan keskuspaikkana oli vuosina Kaukjärvi, jonne valmistui Kellolan tilalle pieni, puinen Pyhien Innokentioksen ja Nikolaoksen muistolle omistettu kirkko, jota laajennettiin Laajennettu kirkko vihittiin Pyhän Innokentioksen muistolle. Kirkon tornissa oli 7 kelloa, yhteipainoltaan 1475 kg. Pyhän Innokentiuksen kirkko, Kaukjärvi 16 Ortodoksien kirkollisen keskuksen siirryttyä 1913 Uudenkirkon kirkonkylään, eli Kirkkojärvelle, Kaukjärven kirkko jäi sivukirkoksi. Kirkkojärvelle rakennettu, puinen Kristuksen Kirkastuksen kirkko valmistui Botska-aiheineen se edusti vanhaa, moskovalaista "térem" tyyliä, jota Venäjälläkin alettiin harrastaa erityisesti luvun alussa. Alttariesineiden yhteispaino oli 5 kg 700 g. Kellotornin 7 kelloa, yhteispainoltaan kg, oli valettu 1912 Jaroslavissa. Kristuksen kirkastumisen kirkko, Uusikirkko

13 Mustamäen puinen Kristuksen Kirkastuksen kirkko valmistui 1913, sen 8 kelloa, yhteispainoltaan kg, oli valettu 1913 Venäjällä. Kristuksen kirkastumisen kirkko, Mustamäki 17 Neitsyt Marian "Kaikkien Surevien Ilo" nimisen ikonin muistolle pyhitetty, valkeaksi rapattu Vammelsuun kirkko oli rakennettu Venäläinen kirjailija Jevgeni Kartavtsev rakennutti Vammelsuun kirkon vaimonsa, vuosina eläneen kirjailija Maria Kartavtsevin muistolle. Emmi Mikkolan laatiman historiikin mukaan Maria Kartavtsev haudattiin kallioon hakattuun hautakammioon, jonka päälle valmistunut, taitelija Lese`nin suunnittelema muistomerkki paljastettiin samana päivänä, kun kirkko vihittiin.

14 Muistomerkki mereen viettävällä rinteellä oli palvonnan kohde: Alituiseen ulkona istuva nainen, pronssiin valettuna ja realistisen luonnollisena, kädet polvien ympäri kiedottuina, pieni, kesy karhu seuranaan. Venäläiskirjailija Maria Kartavtsev siinä herkeämättä tähysi merelle, odottaen huvittelun haluista miestään kotiin. Väliin kesti kauankin, ennen kuin valkeat purjeet ilmestyivät Suomenlahdelle, suuntanaan Vammelsuun komea huvila. Kartavtsevien avioliitosta on sepitetty monenlaisia tarinoita, totuus avioliitosta on, että se oli poikkeuksellisen onnellinen. Eugen suorastaan palvoi Mariaa. Rakkauden haudan patsaan jalustaan oli hakattu teksti:" Liian vähän arvostin ja hellin sinua elämäsi aikana, rakas Marjuska, sitä vastoin kuolemasi jälkeen pidän pyhänä täyttää tahtosi, neuvosi ja toiveesi. Koko sydämestäni Sinun Eugenij. Hänen teoksensa: Aikaiset myrskyt, Taiteilija, Naisen elämä, Mitisjevan tunnustus, Päiväkirja ym.". 18 Vaimonsa kuoltua vaikeaan sairauteen katuva puoliso rakennutti hänen muistolleen muistomerkin ja kirkon, jonka ainoa, puolipallon muotoinen kookas, kullanhohtoinen kupoli säteili auringossa, kuin aavistuksena ylösnousemuksen aamusta. Rakkauden haudan kirkkonakin tunnettu pyhäkkö on ainoa Suomeen rakennettu, muinaisvenäläistä, novgorodilais-pihkovalaista tyyliä edustanut kirkko. Ikonostaasi oli poikkeuksellisen korkea, siinä oli viisi päällekkäistä ikoniriviä. Tavallisesti on kaksi, harvemmin kolme ikoniriviä. Kirkossa olleet kaksi mosaiikki-ikonia olivat Suomen ortodoksisen kirkkokunnan ainoat. Kirkon viisi kelloa oli ammuttu rikki jo ennen sotia. Rakkauden hauta ja kirkko kuuluivat luovutetun Karjalan suosituimpiin käyntikohteisiin. Ortodoksisen seurakunnan päähautausmaa oli Kaukjärvellä. Vammelsuun kirkon kehämuurin sisäpuolella oli pieni hautausmaa. 19 Suomen itsenäistyttyä lakkautettiin vuosina toiminut Halilan Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko. Tiilirakenteinen kirkko myytiin 1925 Uudenkirkon luterilaiselle seurakunnalle. Inon rakennettu, puinen Tihvinäläinen Jumalanäidin ikonin kirkko jäi tarpeettomaksi ja tuhoutui sotien aikana. Kanneljärven puinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko oli rakennettu 1906, se siirrettiin 1921 Kyyrölän Kangaspellon kylään, jossa se tunnettiin Neitsyt

15 Marian Kasanilaisen ikonin kirkkona. Kunttilan 1882 rakennettu, puinen Pietarin ja Paavalin kirkko purettiin luvun puolivälissä. Lounatjoen rakennettu, puinen Serafim Sarovilaisen kirkko myytiin ja siirrettiin 1921 Tiurilan seurakunnan kirkoksi Hiitolaan, sielläkin se tunnettiin Serafim Sarovilaisen kirkkona. Ortodoksiset rukoushuoneet eli Tsasounat olivat Inossa, Kanneljärvellä, Kunttilassa ja Lounatjoella Uudenkirkon ja Kaukjärven ortodoksikirkot paloivat talvisodan aikana. Jatkosodan aikana Mustamäen kirkko paloi ja Rakkauden Haudan kirkko jauhautui raunioiksi, myös kirkon luona ollut Rakkauden Haudan muistomerkki vaurioitui pahoin. Kirkkojen esineistöä saatiin evakuoiduksi vähäinen määrä. Sodan tuhoilta säästyneen Mustamäen pappilan siirtäminen tuhoutuneen Kirkkojärven kirkon kivijalalle ortodoksiseksi rukoushuoneeksi jäi toteutumattomaksi suunnitelmaksi. Seurakunta oli koko sotien ajan evakkoseurakuntana, sen toimintaa ei käynnistetty karjalaisten lyhyenä "kotona olon" aikana. 20 Lounatjoella toimi Metodistien lastenkoti. Uudenkirkon pitäjässä toimi roomalaiskatolinen, " Meren tähti Stella Maris " niminen tyttöjen sisäoppilaitos, joka oli Ala-Itävallassa syntyneen, puolalaisperäisen äiti Ursula Ledochowskan perustama. Hirsinen koulurakennus, johon sisältyneen kappelin osoitti torni risteineen, rakennettiin Oppilaitoksen toiminta alkoi Talvisodan alkaessa luterilaisesta kirkosta saatiin evakuoitua alttarivaatteet, messukasukat ja kirkkohopeat, jotka pataljoonan pastori lähetti suuressa laatikossa Viipurin tuomiokapituliin. Laatikon pelastuminen oli täpärällä, se löydettiin vuoden 1940 maaliskuussa komendantinviraston portaikosta, vain vähän ennen Viipurin menetystä. Laatikko lähetettiin Kiikkaan, joka oli uusikirkkolaisten silloinen pääsijoituspaikka. Seurakunnan arkisto lähetettiin Vaasaan niin tarkkaan, että rovastille jäi vain sinikantinen muistiinpanovihko. Isien kirkkoa ei voitu ottaa mukaan, se olisi tarjonnut viholliselle suojapaikan, ainoaksi ratkaisuksi jäi kirkon polttaminen. Ratkaisu ei ollut helppo. Uuskirkkolaisia 132 vuotta palvelleen Herran huoneen viimeisenä tehtävänä oli toimia Terijoelle sijoitetun Jääkäripataljoona I:n viestijoukkueen radioaseman sijoituspaikkana. Sodan ankarien lakien vaatimana kirkko sytytettiin tuleen , kamiinoiden lähellä olleissa halkolaatikoissa oli tuohisia koivuhalkoja, joista saatiin ainekset ainakin viiteen penkkien päihin ja ovien pieliin sijoitettuun sytytyspesäkkeeseen. Kirkko, sekä tapuli kelloineen tuhoutuivat perusteellisesti.

16 Uudenkirkon kirkon rauniot kesällä Suomalaiset jättivät nuo rakkaat kunnaat koko kirkonkylän hulmutessa tulisena soihtuna. Rakennukset poltettiin mahdollisimman tarkkaan, ettei viholliselle olisi jäänyt suojaa talven pakkasilta. 22 Jatkosodan vuosina siviiliväestöä alkoi palata Uudellekirkolle vuoden 1942 keväästä alkaen. Lyhyenä "kotona olon" aikana, vuoteen 1944 mennessä pitäjään ehti palata noin henkeä. "Kotona olon" ajan Uudenkirkon seurakunta toimi niin sanottuna siirtoseurakuntana, jolla ei ollut normaalin ajan hallintojärjestelmää. uudenkirkon tavoin useissa muissakin Karjalan seurakunnissa oli tärkeimpänä hallintoelimenä kirkkohoitokunta. Tuomiokapituli määräsi kirkkohoitokunnan puheenjohtajaksi kirkkoherran, jäseniksi toisen papin, jos oli kaksi, tai useampi pappinen seurakunta, sekä kolme maallikkoa. Jumalanpalveluspaikoista olivat säilyneet Halilan kirkko ja Neuvolan rukoushuone, molemmat pappilat olivat palaneet. Väliaikaiseksi kirkoksi saatiin armeijalta entinen Suojeluskunnan harjoitustalo, jonka noin 150 neliön sali sisustettiin kirkoksi, jonne hankittu urkuharmoni jäi kesällä 1944 sinne. Keväällä 1943 aloitettiin arkkitehti Toivo Paatelan suunnitteleman, lautarakenteisen seurakuntatalon rakentaminen, urakoitsijana toimi rakennusmestari Tahvo Paakki Uudeltakirkolta. Taloon kuulunut papin asunto ennätettiin saada valmiiksi. 23 Kotiseudulla rakennettiin toiveikkain mielin, kohtalo määräsi toisin. Lauantaina tuli uusi, todellinen äkkilähtö. Idän käyrä miekka näytti voimansa, venäläisten suurhyökkäys vyöryi yli. Sunnuntaiksi, 11.6., suunniteltu jumalanpalvelus ja rippikoulun konfirmaatio jäivät pitämättä. Kirkkoherranvirasto poistui 9.6. Perjantaina koko Uudenkirkon alue oli venäläisten hallussa.

17 Uudenkirkon pitäjä tuli näin lopullisesti menetetyksi ja väestö lyötyä hajalle, uuden pääsijoituspaikan muodostuessa Salon seudulle. Uusille sijoille asettumisesta muistuttaa uusikirkkolaisten Salon Olavinpuistoon 1985 pystyttämä muistomerkki "Siirtynyt kulmakivi". Muutoinkin uusikirkkolaiset ovat vaalineet yhteyksiään uusilla asuinsijoillaan. Kotiseutujulkaisuja on ilmestynyt lukuisa määrä. Turussa pidetyt Uudenkirkon seurakunnan 500-vuotisjuhlat aloittivat vuosittain toistuvien pitäjäjuhlien sarjan. 24 Karjalan tultua 1947 Pariisin rauhanehtojen mukaan lopullisesti menetetyksi, alueensa menettäneillä Karjalan seurakunnilla ei ollut reaalisia toimintaedellytyksiä. Annettiin laki siirtoseurakuntien lakkauttamisesta, sen mukaan niiden toiminnan tuli päättyä vuoden 1949 loppuun mennessä. Siirtoseurakuntien valtakunnallinen päätösjumalanpalvelus pidettiin Mikkelin tuomiokirkossa Tapaninpäivänä 1949, tilaisuus radioitiin valtakunnan verkossa. Siirtolaisten pääsijoituspaikoilla järjestettiin lisäksi paikallisia menetetyn kotiseurakunnan päätösjuhlia. Viimeisinä vuosina, kuukausittain toimitettu "Uudenkirkon seurakunnan seurakuntaviesti", jonka tilaajamäärä parhaimmillaan ylitti kappaleen rajan, oli odotettu yhdysside. 25 Lakkauttamiseen mennessä huomattava osa siirtokarjalaisista oli liittynyt uusien seurakuntiensa jäseniksi, lakkauttamisen yhteydessä loputkin. Lakkautushetkellä Uudenkirkon seurakunnan kirjoissa oli henkeä. Lakkaustusjuhla järjestettiin Perniössä Pärnäsen siirryttyä 1941 Janakkalan kirkkoherraksi Uudenkirkon seurakunnalla ei ollut enää vakinaista kirkkoherraa, tehtävää hoitivat virkaa toimittavat viranhaltijat. Kirkkohoitokuntien alaisten, niin sanottujen siirtoseurakuntien avautuvia virkoja ei julistettu haettaviksi, eikä niihin otettu enää vakinaisia viranhaltijoita. Joitakin kauempana rajasta olleita luovutetun Karjalan

18 seurakuntia ennätettiin lyhyen "kotona olon" aikana palauttaa normaaliin hallintojärjestelmään, niissä avoimien virkojen suhteen meneteltiin normaalin käytännön mukaisesti. Uudeltakirkolta evakuoiduiksi saatu seurakunnan omaisuus on luovutettu uuskirkkolaisten pääsijoituspaikkojen seurakunnille. Siirtoseurakuntien toiminta lakkasi virallisesti alkaen. 26 Neuvostoliiton hajottua luvun alussa, käynnit entisellä kotiseudulla ovat helpottuneet. Nykyisellä Uudellakirkolla ovat vanhoina kirkollisina muistoina nähtävillä Halilan kirkko, joka vuodesta 1993 on ollut toimiva kirkko. Kellotapulin kivinen alaosa, sekä tarkoitukseensa vihitty " Rauhan viita", sankarihautausmaan muistoalue. Sankarihautoihin, eri puolille Suomea on saatettu 436 uuskirkkolaista sankarivainajaa, joista vain osa on kotiseudun mullassa. Kellotapulin kivinen alaosa Luovutetun Karjalan ja sen kirkkomaiden ollessa suljettua aluetta, siirtokarjalaiset kunnioittivat kotiseudun mullassa lepäävien rakkaittensa muistoa " Karjalaan jääneiden vainajien" muistomerkeillä, joita luvulla ja vielä luvun alkupuolellakin pystytettiin lähes jokaiselle suomalaiselle kirkkopihalle. Uudenkirkon vanha hautausmaa toimii venäläisten hautausmaana. Kaukjärven ja Vammelsuun ortodoksiset hautausmaat ovat hävinneet, luonto peittää ihmisten jäljet. Uuskirkkolaisten ja koko Karjalan heimon kohtalontie on osa yhteistä historiaamme. Vaelteleminen luovutetun Karjalan kunnailla, sotatoimien ja siirtokarjalaisten evakkoon lähdön maisemissa opettaa ymmärtämään, kuinka raskaat koettelemukset sotavuodet kokeneet ikäluokat ovat joutuneet kestämään. Oi Herra, käy sä siunaamaan Nää rannat rakkaan synnyinmaan, Suo aina rauha suloinen Ja estä sota verinen. V:

19

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Saarnatuolin on rakentanut puuseppä ja kuvanveistäjä Mikael Sigfridsson Balt 1600- luvun loppupuolella.

Saarnatuolin on rakentanut puuseppä ja kuvanveistäjä Mikael Sigfridsson Balt 1600- luvun loppupuolella. Muhoksen luterilainen puukirkko Kirkkotie 3, 91500 Muhos Puh.(08) 533 1174 tai 533 1284 Seurakunnan vuonna 1634 vihitty kirkko on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko ja järjestyksessään

Lisätiedot

Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva.

Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva. Hollolan kirkko Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva. www.hollolanseurakunta.fi KIRKON RAKENTAMINEN Hollolan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko

saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko Kuusiston kirkko Astun kirkon kynnyskivelle. Siihen on hakattu vuosiluku 1792. Kuusiston saarta ovat pyyhkineet sen jälkeen monet myrskyt ja sodat. Silti pieni puukirkko seisoo yhä rauhallisesti mäellään

Lisätiedot

Pitäjänmäen seurakunta

Pitäjänmäen seurakunta Pitäjänmäen seurakunta PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA Pitäjänmäen seurakunta sijaitsee Länsi-Helsingissä. Naapureina ovat Vihdintien itäpuolella Haagan ja Kannelmäen seurakunnat. Länsi-puolella alkaa Espoo. Seurakuntaan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT Suorlahden kirkko Kuten niin monissa muissakin pitäjissä ovat Kiteen kirkot vuosisatojen myötä saaneet kokea monenlaista tuhoa ja hävitystä. Kun kirkkoja paloi tuhkatiheään,

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Matkalla mukana: Ilkka Järvinen, Hyvinkään seurakunta, lääninrovasti Ulla Rosenqvist, Tuusulan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

RUKOUSHUONE OTAVAN KYLÄKIRKKO

RUKOUSHUONE OTAVAN KYLÄKIRKKO RUKOUSHUONE OTAVAN KYLÄKIRKKO AIKAMATKA SYNTYHISTORIASTA OMAAN AIKAAMME Kirjoittaja: FM Raija Hänninen 1. osa: 1920-luvulta 1950-luvulle Hyvä lukija! Kulkiessasi Puulantietä rantaan näet männikkömäellä

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Ihmeellinen kalansaalis. Saaren kivikirkko

Ihmeellinen kalansaalis. Saaren kivikirkko Kaks- kerran kirkko Pari miljardia vuotta sitten täällä rytisi. Mannerlaatat törmäsivät, tuliset massat ryöppysivät, vuoret syntyivät. Vuosimiljoonat ovat hioneet huiput mataliksi. Mutta yhä ruhjevyöhykkeet

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Nyt esitellään vuoden 2014 ensimmäiset projektien raportit, joita ovat:

Nyt esitellään vuoden 2014 ensimmäiset projektien raportit, joita ovat: 235/2014 103 Projektien väliraportit 03/2014 Päätösehdotus Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi investointiprojektien kolmannesvuosiraportit esittelyosan ja

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa

Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa Torniolaiset martat viettivät yhteisen elokuisen lauantaipäivän pyhiinvaelluksen merkeissä. Päivän aikana vaellettiin keväällä käyttöön vihitty Tornion

Lisätiedot

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

MAALAUSVALVONTA LAESLEHTO OY NAAKKAPOLKU 5 01450 VANTAA KOHTEITA

MAALAUSVALVONTA LAESLEHTO OY NAAKKAPOLKU 5 01450 VANTAA KOHTEITA 1(8) MAALAUSVALVONTA LAESLEHTO OY NAAKKAPOLKU 5 01450 VANTAA KOHTEITA Ateneumin taidemuseo Peltikatteen korjaus- ja maalaustyön suunnittelu ja valvonta (04 06) Julkisivun naispatsaiden korjauksen suunnittelu

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ SERAFIM SAROVILAINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ SERAFIM SAROVILAINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ SERAFIM SAROVILAINEN -KEPPINUKKE - Tulosta kuvat tukevalle paperille. Jos olet tehnyt jo aiempia keppinukkesettejä, niin silloin voit jättää tulostamatta sinulla jo ennestään olevat lavasteet.

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 18.5.2011 klo 19.00 21.05 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja ( x ) Joenpolvi, Tuula kappelineuvoston

Lisätiedot

Viranomainen NOUSIAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kirkkovaltuusto 2/2011 9. Kähkönen Timo, kirkkoherra Heikkilä Eija, talouspäällikkö, sihteeri

Viranomainen NOUSIAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kirkkovaltuusto 2/2011 9. Kähkönen Timo, kirkkoherra Heikkilä Eija, talouspäällikkö, sihteeri NOUSIAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kirkkovaltuusto 2/2011 9. Kokousaika 21.6.2011 kello 18.00 19.25 Kokouspaikka VANHA PAPPILA Läsnä Aavikko Juha Airikki Antti Almio Marketta Heikkilä Aleksi Heikkilä

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

tiili on liitetty laastilla toisiin. Karheista, rosoisista kappaleista syntyy yhteinen rakennus, kirkko. Kyllä täällä taidetaan tietää.

tiili on liitetty laastilla toisiin. Karheista, rosoisista kappaleista syntyy yhteinen rakennus, kirkko. Kyllä täällä taidetaan tietää. Kaarinan kirkko Nuori kirkko, sileät seinät. Ei täällä taideta vielä tietää elämän naarmuista eikä lommoista, haavoista puhumattakaan. Vai tiedetäänkö? Yhdellä seinällä sileä puupinta muuttuu säleiköksi,

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

Kansanlähetys on toiminut viidellä vuosikymmenellä. Seuraavassa joitakin virstanpylväitä matkan varrelta.

Kansanlähetys on toiminut viidellä vuosikymmenellä. Seuraavassa joitakin virstanpylväitä matkan varrelta. Juhani Koivisto KANSANLÄHETYSTÄ VIIDELLÄ VUOSIKYMMENELLÄ Kansanlähetys on toiminut viidellä vuosikymmenellä. Seuraavassa joitakin virstanpylväitä matkan varrelta. 29.5.1967: Kansanlähetys perustettiin

Lisätiedot

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011 Kokousaika 1.11.2011 klo 18.00 21.18 Kokouspaikka Seurakuntatalo Läsnä: Tuomas Alaterä Juha Ilonen, puheenjohtaja (puheenjohtajana

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

",_, "'' t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

,_, '' t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS '.3 {c,.03 1 Z.oo.r L 'i'. 2.. r;,r URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS r.a t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m 11 1 B IA:.A.'OCKQ ~ G.

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 19.25 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008 LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 Aika Maanantai 1.12.2008 klo 16.15. 20.15. Paikka Seurakuntakeskus Koulukatu 10 B rippikoulusali Käsiteltävät asiat: 84 KOKOUKSEN AVAUS 85 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 11/2009 Kirkkoneuvosto 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 11/2009 Kirkkoneuvosto 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 12. päivänä elokuuta 2009 kello 10.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Maija Jakkula Tuula Kauppinen,

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Nastolan Hautausmaa 1

Nastolan Hautausmaa 1 Nastolan Hautausmaa 1 NASTOLAN HAUT UTAUSMAA USMAA Nastolan hautausmaa Ylimmäistenmäellä on otettu käyttöön 1848. Kenraali Gustaf Adolf Ehrnrooth oli jo 1831 pitäjänkokouksessa vaatinut tilaa holvihaudalleen,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri

Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1 MYRSKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5-2012 Kirkkoneuvosto Aika: TI 22.5.2012 klo 17.00 Paikka: Seurakuntakoti Jäsenet: Antola Tuomas puheenjohtaja Päivi

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA. Laukaan hautausmaa

LAUKAAN SEURAKUNTA. Laukaan hautausmaa LAUKAAN SEURAKUNTA Laukaan hautausmaa Kristillinen hautaaminen rakentuu ylösnousemususkon varaan. Paavali kirjoittaa, että Jumalan rakkaudesta ei voi erottaa kuolema eikä elämä (Room. 8:38-39). Myös kuolemansa

Lisätiedot

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ 1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

Kolmas pyhäkkö. Suomi nousee. punamullattu kirkko 1787. Nykyinen, jykevälle kivijalalle rakennettu puukirkko vihittiin 1909.

Kolmas pyhäkkö. Suomi nousee. punamullattu kirkko 1787. Nykyinen, jykevälle kivijalalle rakennettu puukirkko vihittiin 1909. Paattisten kirkko Oma kirkko. Maakylän väki on halki vuosisatojen halunnut oman seurakunnan ja pyhäkön. On uhrattu varoja. On rakennettu ja korjattu ja rakennettu taas. On ollut tärkeää päästä sanomaan:

Lisätiedot

PARTAHARJU 6 1 7.6.2015 INFO. Säilytä tämä!

PARTAHARJU 6 1 7.6.2015 INFO. Säilytä tämä! PARTAHARJU 6 1 7.6.2015 INFO Säilytä tämä! Sivu 2/8 Rippikoulusi on nyt alkanut. Se on ainutlaatuista aikaa elämässäsi ota siitä siis kaikki irti. Lähde mukaan touhuun omana itsenäsi, avoimella ja kyselevällä

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015

Tervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Tervetuloa rippikouluun Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 Kappelineuvosto 18.2.2015

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 Kappelineuvosto 18.2.2015 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 18.2.2015 klo 18.30 20.45 PAIKKA Lähivakuutuksen kokoustila, Kiputie 2, 2. krs., Virojoki läsnä/poissa OSALLISTUJAT Hanski, Liisa kappelineuvoston varapj., pj

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Enkeliaihe seurakuntien taideteoksissa 1

Enkeliaihe seurakuntien taideteoksissa 1 Enkeliaihe seurakuntien taideteoksissa 1 22.10.2014 Sisällys VANHA KIRKKO... 2 TUOMIOKIRKKO... 4 PAAVALINKIRKKO... 8 MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO... 11 MEILAHDEN KIRKKO... 14 ALPPILAN KIRKKO... 15 LAUTTASAAREN

Lisätiedot

Kirkon 14 metriä korkea sali jakaantuu kolmeen laivaan kahdella jyhkeällä pilaririvillä.

Kirkon 14 metriä korkea sali jakaantuu kolmeen laivaan kahdella jyhkeällä pilaririvillä. Rautalammin kirkko Kirkko kylän keskellä Rautalammin ensimmäisen kirkon sijainnista ei olla täysin varmoja. Emäkirkon paikkana on pidetty Talliniemen kärkeä, minne on pystytetty muistomerkkikin. Toinen

Lisätiedot

Oikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin:

Oikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin: Veli-Pekka Sevón 27.9.2014 Veli-Pekka Sevónin Terijoki-juhlassa pitämä esitelmä Teri-säätiön historiasta ja nykypäivästä. HYVÄT TERJOKKOISET! ARVOISA JUHLAVÄKI! Monien luovutetun Karjalan pitäjien perinteitä

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 18.08.2014-17.09.2014 viraston aukioloaikana.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 18.08.2014-17.09.2014 viraston aukioloaikana. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 13 päivänä elokuuta 2014 klo 18.00 Tammijärven kyläkirkossa. Tutustuminen kyläkirkkoon klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa

On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa 1 On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa Evakkolasten yhdistyksen Karjalan matka suuntautui tänä vuonna Itä Karjalaan, ensin Harluun, Sortavalaan sitten Suistamoon, Suojärvelle, Kollaalle, Näätäojalle, Äänislinnaan

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

ORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015

ORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 ORTODOKSISUUS KARJALASSA Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 1 ORTODOKSISUUS KARJALASSA 1. Kristinuskon eroavuuksien synty (kreikkalaiskatolisuus roomalaiskatolisuus) 2. Venäjän kirkon

Lisätiedot

Hirven- salon kirkko

Hirven- salon kirkko Hirven- salon kirkko Väkevä tuuli puhaltaa mereltä. Saaren väki saapuu kirkkonsa suojiin. Tapulin kellot soittavat virren sävelmää. Messussa lauletaan kellojen virittämää virttä: Armon meri aava, kehto

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA 23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

LÄHETYSJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖTÄ TOHMAJÄRVELLÄ

LÄHETYSJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖTÄ TOHMAJÄRVELLÄ KESÄKAHVILA LÄHETYSJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖTÄ TOHMAJÄRVELLÄ Tohmajärven kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko Eini Perälä 2012 Helluntaita ja huolenpitoa Helluntaiaamuna 2012 löydän itseni Tohmajärveltä.

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMMAT KIRKONKIRJAT JA SIVIILIREKISTERIT DIGITAALIARKISTOSSA

SATA VUOTTA NUOREMMAT KIRKONKIRJAT JA SIVIILIREKISTERIT DIGITAALIARKISTOSSA SATA VUOTTA NUOREMMAT KIRKONKIRJAT JA SIVIILIREKISTERIT DIGITAALIARKISTOSSA Alla on lueteltuna kaikki ne seurakunnat, joilta on digitoitu sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja ja joiden käyttö arkistolaitoksen

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalossa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot