Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat"

Transkriptio

1 "Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat"-kirjoitus on hieman korjattu versio esitelmästä, joka on pidetty mm. Terijoella, hotelli Gelioksen auditoriossa Uudenkirkon kirkon vihkimisen 200- vuotismuistotilaisuudessa. Alkuperäinen versio päivätty Tämä versio päivätty Paimion Kalevan Perttalassa Kirjoittaja ei näe estettä, että kirjoitelmaa käytetään Uudenkirkon pitäjän seurakuntien ja kirkkojen historian esittelynä. Kirjoittaja ei vastaa lähdeaineistossa mahdollisesti olleista asiavirheistä. Lähdeaineiston oikeellisuuden tarkastaminen eri arkistoista on maallikolle liian iso ja aikaa vievä asia. Tietolähteitä ei ole erikseen lueteltu, koska en enää välttämättä muista mistä olen asioita muistiinpanoihini merkinnyt. Kuvat tekstiin on lisännyt Taisto Kakko Uudenkirkon kirkot ja seurakunnat 1 Teemme aikamatkan Suomenlahden rannikon entisen emäpitäjän, Uudenkirkon seurakunnan ja sen kirkkojen, sekä pitäjässä toimineen ortodoksisen seurakunnan ja sen kirkkojen vaiheisiin. Viipurin itäpuolelta luovutetun Karjalan vanhimpana seurakuntana tunnetaan Pähkinäsaaren rauhan asiakirjoissa 1323 kirkkopitäjänä ja kihlakuntana mainittu Äyräpää, jonka kirkko oli omistettu Pyhälle Ristille. Tämän mukaan seutu tunnettiin myös Pyhän Ristin seurakuntana, jonka nimenä 1352 laaditussa kuninkaallisten pitäjien luettelossa on Muolaa. Muolaa-nimi tuli järvestä, jonka rannalle Pyhän Ristin kirkko oli rakennettu. Luovutetun Karjalan nuorin seurakunta, 1926 toimintansa aloittanut Äyräpää on toinen asia. Uusi seurakunta sijaitsi entisen Suur-Äyräpään alueella ja historiallinen nimi haluttiin näin ottaa esille. Samaa pyrkimystä oli vuoden 1926 alusta voimaan tulleessa rovastikuntajaon uudistuksessa, jolloin Muolaan rovastikunnan, johon Uusikirkkokin kuului, nimeksi tuli Äyräpään rovastikunta. 2 Muolaasta 1445 itsenäisiksi kirkkopitäjiksi muotoutuneet Uusikirkko ja Kivennapa kuuluivat luovutetun Karjalan vanhimpiin seurakuntiin. Mainittuna vuotena Uusikirkko mainitaan ensi kerran Äyräpään kirkkoherran, Henrik Makelanderin testamentissa. Muolaan emäpitäjän lisäksi näitä vanhempia olivat Viipuri, jonka dokumentoitu historia alkaa 1293 tehdystä, niin sanotusta kolmannesta ristiretkestä, sekä 1415 itsenäisenä seurakuntana mainittu Jääski.

2 Uudenkirkon seurakunnan perustamisen aikoihin sen alueella, Kaukjärven kylässä, sijaitsi ennestään Pyhän Birgitan kappelikirkko, jolla ei ollut omaa papistoa. Uudenkirkon pitäjän vanhin kirkkopaikka oli siis Kaukjärven kylässä, joka 1362 on luovutettu rälssiksi Vaxjön piispanistuimelle. Pyhä Birgitta, joka kuoli Roomassa , on kansantarun mukaan omistanut Kaukjärven kylän, sekä osan sittemmin Uuteenkirkkoon kuulunutta aluetta. Tästä syystä kylään rakennettiin hänen nimeään kantanut kirkko. Eräät seikat viittaavat siihen, että keskiajalla toimeliaiksi tunnetut matkapapit, kerjäläismunkit, mielellään vierailivat kirkossa. Viipuri kaksine luostareineen oli verraten lähellä ja munkkien tiedetään muutenkin kierrelleen maata saarnaamassa ja toimittamassa jumalanpalveluksia hyvinkin vaatimattomissa olosuhteissa. 3 Kaukjärven kirkon jumalanpalvelukset olivat pitkään roomalaiskatolisia. Uudenkirkon seurakunnan perustaminenkin on tapahtunut katolisena aikana. Uskonpuhdistuksen vaikutus alkoi Suomessa 1500-luvun alkukymmeninä. Vasta Upsalan kokouksessa 1593 omaksuttiin kirkon tunnustukseksi Augsburgin tunnustus ja mainitussa kokouksessa Ruotsi-Suomen kirkko esittäytyi luterilaiseksi. Uudenkirkon alueella oli näin jo ennestään kirkko, kun uudenkirkon seurakunnan perustamisen jälkeen rakennettiin toinen, eli uusi kirkko sille alueelle, missä Uudenkirkon viimeinenkin kirkko sijaitsi, voidaan tämän ajatella antaneen aiheen Uudenkirkon pitäjän kaunissointuiselle nimelle. Kaukjärven jumalanpalveluselämä siirtyi Uudenkirkon papiston vastuulle, ja 1619 tapahtuneen Kuolemajärven kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen toiminnasta vastasi Kuolemajärven pappi. Vähitellen kappelin merkitys väheni ja se määrättiin 1781 hävitettäväksi. Kaukjärvelle ei rakennettu tämän jälkeen luterilaista kirkkoa. Piritan kappeli kirkkoineen painui vähitellen unhon yöhön Pyhän Birgitan kirkon 400-vuotisen historiansa aikana osakseen saama kunnioitus siirtyi tavallaan Kuolemajärven kappelin kirkolle, joka vihittiin Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan nimikoksi. Pyhän Birgitan kirkon ehtoollisvälineet, kalkki ja öylättilautanen, luovutettiin Kuolemajärven kirkolle. 4 Tehtaanpatruuna Juhana Thorwöst perusti 1687 Uudenkirkon pitäjään Juvanruukin teollisuusyhteisön, jolla oli oma pappi, kirkko ja hautausmaa. Juvanruukin tarina päättyi venäläisten 1704 suorittamaan totaaliseen hävittämiseen. Juvanruukin alue, sekä Kyrönniemi, jossa Mikael Agricola kuoli 1557, kuuluivat Uudenkirkon pitäjään Kuolemajärven seurakunnan itsenäistymiseen, vuoteen 1863 asti. Uudenkirkon alue pieneni vielä 1923, jolloin Kanneljärven

3 seurakunta aloitti toimintansa ( itsenäistyi 1925 ), sekä Tyrisevän kylä liitettiin Terijokeen. 5 Uudenkirkon seurakunnan kirkkorakennuksista on vanhin maininta vuodelta 1586, jolloin venäläiset polttivat sen ja veivät molemmat kellot mennessään. Vuoden 1626 käräjillä Uudenkirkon kirkon on todettu olleen huonokuntoisen. Kolmas valmistui 1652, neljäs Viides on viimeinen, vanhimpien elossa olevien uusikirkkolaisten muistama, monumentaalinen puukirko erillisine kellotapuleineen, kirkko, jonka rakentamiseen käytetyt järeät hongat vedettiin kirkkomäelle yleisillä talkoilla Makulan ja Kuolemajärven väliseltä kankaalta. Tunnettu savitaipalelainen kirkonrakentaja, Matti Salonen rakensi kirkon vesikattoon 1400 ruplan maksusta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös Matti Salosen isä, Juhana Salonen on ollut mukana johtamassa rakennustyötä. Uudenkirkon kirkon yhtäläisyys Juhana Salosen rakentamien Lappeen kirkon, ja varsinkin 1920 palaneen Valkealan kirkon kanssa on silmiinpistävä. Salosen suunnittelema, vuosina olemassa ollut Inkerin Venjoen kirkko oli kattoristiään myöten Uudenkirkon kirkon lähes identtinen toisinto. Lappeen kirkko rakennettu 1794 Venjoen kirkko rakennettu 1803

4 Valkealan kirkko vuodelta Kirkko paloi 1920.

5 Uudenkirkon kirkko rakennettiin Se jouduttiin polttamaan Uudenkirkon kirkko rakennettiin Rakentamiseen käytettyjen, kyläseppien takomien naulojen mainitaan tulleen kalliiksi. Harjannostajaisten yhteydessä työmiehille tarjoiltiin viinaa viiden ja puolen ruplan arvosta. Viipurin kirkkoherra Jaakob Schroeder toimitti kirkon vihkimisen heinäkuun 21. päivänä 1807, ja nimesi sen määräyksen mukaisesti Pyhän Johanneksen nimikoksi. Kirkon vihkimisen 200 -vuotismuisto huomioitiin uuskirkkolaisten kesäretken yhteydessä Terijoella, Hotelli Gelioksen auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa.

6 6 Uudenkirkon kirkko kuului itäsuomalaisten, keskeisesti korostettujen, kekomaisten kaksoisristikirkkojen, eli kahtamoisten ryhmään. Päävolyymin tyypissä muodostaa mahtava, pyramidikattoinen keskuskuutio, jonka huipulla on yksi, tai useimmiten, kuten Uudellakirkollakin, kaksinivelinen torni. Kuutioon yhtyvät seiniltään saman korkuiset, toisinaan tasalevyiset, toisinaan, kuten Uudellakirkollakin, ulkopäätyjä kohti kapenevat ristivarret. Runkohuoneessa on 20 nurkkaa, kun ristivarsien päätyihin yleensä, kuten Uudellakirkollakin, liittyvät eteiset, sekä kuorisakaraan liittyvä sakaristo lasketaan mukaan, nurkkia on 36. Uudenkirkon kirkko Ristivarsien aumatut katot ulottuvat yleensä suunnilleen keskikuution pyramidikaton lappeiden korkeuden puoliväliin. Uudenkirkon kirkko oli niin sanottu peruskahtamoinen, jossa ikkunat olivat kahdessa kerroksessa ja kattorakenteet tuettu siten, että keskikuution alueella ei ollut kannatinpylväitä. Luovutetussa Karjalassa myös Kirvun ja Kivennavan kirkot säilyivät peruskahtamoisina loppuun asti. Lappeen kirkko Lappeenrannan keskustassa on nykyisen Suomen ainoa peruskahtamoinen. Sisätilan katteena oli monitaitteinen lautaholvaus siten, että kirkon keskiosassa oli portaittain kolmena vyöhykkeenä lakea kohti kaareutunut kupolimuodostelma. Keskikuution huipulla olleen tornin ikkunat eivät olleet yhteydessä kirkkosaliin. Kaikkien peruskahtamoisten sisäkaton rakenne on saman tyyppinen. 7 Uudenkirkon kirkon alkuperäinen asu punamullattuine pystyvuorauksineen, valkeine ikkunan kehyslautoineen ja tervattuine paanukattoineen säilyi vuoteen 1896, jolloin katon materiaaliksi vaihdettiin pelti. Uudellakirkolla suunniteltiin ja lukujen vaihteessa kokonaan uuden kirkon rakentamista, rakennusrahastoakin jo kerättiin. Uuden kirkon rakentamisesta päätettiin luopua pidetyssä kirkonkokouksessa. Olemassa oleva kirkko oli rakenteiltaan vankka, joten päätös sen perusteellisesta korjaamisesta oli yksimielinen. Suunnitelmiin kuuluivat mm. lämmityslaitteiden eli kamiinoiden hankkiminen kirkkoon ja sakaristoon, seinien vuoraaminen ponttilaudoituksella ulko- ja sisäpuolelta, laajempien lehtereiden rakentaminen, ikkunoiden, ovien ja penkkien uusiminen, sekä täydellinen ulko- ja sisämaalaus. Kirkonkokouksessa, joka pidettiin , oltiin tyytyväisiä lääninarkkitehti Ivar Aminoffin laatimaan kustannusarvioon, joka oli yhteensä markkaa. Korjauspiirustusten laatimisesta Aminoffille maksettiin 800 markan palkkio. Tarjousten perusteella peruskorjauksen urakointi annettiin

7 kauppias M. Kuntulle markan hinnalla. Hinta nousi 800 markalla erinäisten lisätöiden vuoksi. Ilmeni, että seinissä on lahoja hirsiä, jotka pitää vaihtaa ja eteisiä päätettiin korottaa neljällä hirsikerroksella. Korjaustyössä arkkitehdin piirustuksia noudatettiin tarkasti. Uusitut lehterit jatkuivat kuoria lukuunottamatta yhtenäisesti kirkkosalin ympäri. Uusimisen yhteydessä alakerroksen kuusiruutuiset ikkunat jäivät muodoltaan täysin entiselleen, sitä vastoin yläkerroksen neliruutuiset ikkunat laajennettiin huomattavasti alaikkunoita suuremmiksi ja varustettiin ala-ikkunoiden tyylistä poikkeavilla, moniruutuisilla, koristeellisilla puitteilla. Kirkkosalin alkuperäinen asu Vuoden 1903 korjauksen jälkeen Kirkon korjaaminen toteutettiin 1903 toukokuun 15 päivän ja lokakuun 11 päivän välisenä aikana. Kirkon ristikeskukseen ostettiin uusi, entistä suurempi kruunu. Kirkko oli nyt kauniissa, juhlallisessa asussa ja kunnianarvoisa temppeli sai toimia uuskirkkolaisten kotikirkkona loppuun asti. 8 B.A. Thulèn rakentamat, 15 äänikertaiset urut oli hankittu 1888, ne laajennettiin 1912 Kangasalan urkutehtaan toimesta 28 äänikertaisiksi. Kauppias Edvard Kunttu ilmoitti pidetyssä kirkonkokouksessa antavansa Kirkkojärvellä omistamastaan sähkölaitoksesta ilmaiseksi virtaa kirkon valaisemiseksi ja urkujen käyttövoimaksi. Seurakunta otti tarjouksen vastaan ja toimet kirkon sähköistämiseksi aloitettiin välittömästi. Urkujen polkijaakaan ei enää tarvittu.

8 Vuonna 1925 aloitettiin varojen kerääminen uusia korjauksia ja sisämaalausta varten, 1934 toteutetun korjauksen suunnitteli arkkitehti Harry Röneholm. Sisämaalauksen lisäksi mm. urkuparvea laajennettiin ja saarnatuoli varustettiin kaikukatoksella. Uudistetun kirkon käyttöönottojuhla oli syyskuun yhdeksäntenä. Kirkon käytäville hankittiin 1936 matot. Kirkon alttari tauluineen ja pylväineen oli poikkeuksellisen komea. Alttarirakennelma täytti kuoripäädyn lähes kokonaan. Rakennelman sivuille jäivät vain kapeat käytävät, joiden kautta päästiin rakennelman takana, katseilta suojassa olleelle sakariston ovelle. Kolme korinttilaistyylistä, Pietarissa teetettyä pylvästä saksalaisen, ehkä Pietarissa eläneen Müllerin maalaaman, kookkaan, Kristusta Getsemanessa esittäneen alttaritaulun kummallakin puolella kannatti temppelin päätyä muistuttanutta otsikkoa. Saman Müllerin käsialaa olivat myös katossa olleet maalaukset. Müller suoritti 1811 vastaavanlaista koristemaalausta Kivennavan kirkossa. Kivennavan ja Uudenkirkon maalaukset olivat saman tyyppisiä ja siltä pohjalta ajatellaan, että Müller on myös Uudenkirkon maalausten tekijä. Uudenkirkon alttaritaulua ei pidetty taiteellisesti erityisen tasokkaana, jonka vuoksi luvun alkupuolella suunniteltiin taiteellisesti korketasoisemman maalauksen hankkimista. Asia jäi toteutumattomaksi suunnitelmaksi. 9 Uudenkirkon ja Kivennavan kirkkojen maalauskoristelu oli alueelle ja aikakaudelle sikäli poikkeuksellista, että seinä- ja kattopintoihin oli maalattu kertovia aiheita. Uudenkirkon kirkkosalin vaaleiksi maalatuissa, hirsipintaisissa seinissä ollut tiilikuviointi jäi vuoden 1903 suurkorjauksessa vuorauksen alle. Samassa korjauksessa alttarilaitteen marmoroiduksi väritetyt pylväät siveltiin yksivärisiksi. Kirkkosalin etuosassa, vastapäätä saarnatuolia, pääovelta katsoen oikealla puolella oli erittäin kookas, kipsinen, vasemmassa kädessään avointa kirjaa pitävä ja oikean kätensä tervehdykseen kohottanut, Lutheria esittänyt patsas, jonka oli valmistanut ja 1863 lahjoittanut paroni Clot von Jürgensburg Halilasta. Arvostettu kuvanveistäjä oli mm. keisari Nikolai I:n hyvä ystävä.

9 Uuskirkkolainen Joonas Peippo runoili 1949 kotikirkostaan: " Uusikirkko, sun kirkkos ol` kaunis, vaik` puinen. Kuvat kattohon maalattu muinen. Lutterkuva, saarnatuoli ja alttarin pylväät, ne kaik`ol`niin kauniit ja ylväät". 10 Uudenkirkon kirkossa oli 1600 istumapaikkaa. Kirkossa käytiin ahkerasti. Valtakunnallisen tilaston mukaan 1936 kirkossakäyntiaktiivisuudessa oli yhdestoista sija. Kesällä keskimäärin 1000 ja talvella 600 sanankuulijaa tilaisuutta kohti. Kirkkorakennuksen huipulla ollut, kahdella poikkipuulla varustettu risti oli mukaelma niin sanotusta patriarkan rististä. Tämä kattoristimuoto on erittäin harvinainen, ainoana esimerkkinä aikaisemmin mainittu Venjoen vanha kirkko. Kirkon lähellä oli erillinen, E. Lohrmanin suunnittelema, 1857 valmistunut kaksinivelinen, kaunismuotoinen kellotapuli, jonka alakerros oli kivestä ja kellokammio huippuineen puusta.tapulin kivistä alakerrosta käytettiin paarihuoneena ja hautausmaan työvälinevarastona. Tapulissa oli kaksi kirkonkelloa, joita soitettiin kläppäämällä, eli lyömällä kieltä kellon laitaan. Kellojen ääni on tallennettu nauhalle. 11 Uudenkirkon hautausmaan vanhin osa oli kirkon ympärillä, uudemmat osat sen jatkona. Viimeisin laajennus tehtiin Hautausmaalaajennuksen vihkimisen, sekä samana päivänä suoritetun kirkon uusintavihkimisen toimitti piispan sairaudesta johtuen Muolaan kirkkoherra, lääninrovasti Artturi Saarnio Hautausmaita ympäröineen kiviaidan pituus oli noin 900 metriä. Kirkonmäki oli kohtauspaikka, hautausmaalla tavattiin tuttuja. Varsinkin nuorempien kohdalla mieleisen seuran tapaaminen saattoi jättää kirkkoon menon sivuasiaksi. Etenkin vanhempina aikoina iloinen yhdessäolo kirkon ulkopuolella jumalanpalveluksen aikana koettiin häiritseväksi. 12 Uudenkirkon seurakunnan toisena kirkkona oli Halilan kirkko. Seurakunta osti 1925 tarpeettomaksi jääneen ortodoksikirkon ja korjautti sen lähinnä Halilan parantolan tarpeita palvelevaksi, luterilaiseksi kirkoksi, johon mahtui 200 henkeä. Korjauksen jälkeenkin kirkon ulkomuodossa oli selkeästi ortodoksikirkon leima. Kirkkojen lisäksi Mesterjärvellä oli Nuorten Kristillisen liiton rukoushuone, lestadiolaisten rukoushuone oli Kaukjärvellä. Evankeliumiyhdistyksen Neuvolan rukoushuone rakennettiin Kirkonkelloineen se oli kuin kyläkirkko. Seurakuntataloa ei ollut. Halilan kirkko v. 2003

10 Kirkkoherran pappila oli kirkosta kolmen kilometrin päässä. Aumakattoisessa talossa oli 10 huonetta. Kappalaisen kirkkomatka oli kilometrin pituinen. Aumakattoisessa kappalaisen pappilassa oli 7 huonetta. Pappiloiden huonelukuun sisältyvät keittiöt ja virastohuoneet. 13 Seurakunnan 62 kylästä 18 oli Suomenlahden rantakyliä. Vuoden 1935 loppiaisena Inosta tuli suruviesti, 8 kalastajaa ajautui talvimyrskyssä jäälautalla avomerelle ja menehtyi Suomenlahden hyisiin aaltoihin. Yhden kalastajan jäätynyt

11 ruumis ajautui rantaan Virolahdella. Kadonneet siunattiin vuoden 1936 kesällä mereen. 14 Viimeisenä rauhan vuosikymmenenä Uudenkirkon seurakunnan asioista tiedotettiin rannikkopitäjien ilmoitus- ja uutislehtenä toimineessa Rannan Sanomissa, joka ilmestyi tiistaisin ja perjantaisin vuosina Uudenkirkon kirkonkirjat alkoivat vuodesta 1725 ja rippikirjat Pitäjän kokonaisväkiluku 1939 oli , seurakunnan jäsenmäärä , pitäjän pinta-ala oli 604 neliökilometriä. Talvisodan syttyessä Uudenkirkon seurakunnan kirkkoherrana toimi rovasti Eevertti Pärnänen, hän toimi vuosina myös Äyräpään rovastikunnan lääninrovastina. Kappalaisena toimi silloinen pastori Topi Vapalahti, hänestä tuli myöhemmin Joutsenon kirkkoherra. Kanttorina ja urkurina toimi Antti Kuisma, sekä suntiona Nikodemus Laitinen. 15 Autonomian aikana Uudellekirkolle tuli varsinkin Pietarista venäläisiä sekä kesävieraiksi, että pysyviksi asukkaiksi. Heitä varten rakennettiin useita kirkkoja, sekä perustettiin 1854 ortodoksinen seurakunta, johon yhdistettiin vuosina toiminut Halilan seurakunta. Mustamäki muodosti vuosina Uudenkirkon kanssa Mustamäen-Uudenkirkon seurakunnan. Vuodesta 1930 Mustamäki kuului Uudenkirkon seurakuntaan. Uudenkirkon ortodoksisen seurakunnan piiriin kuuluivat Uudenkirkon, Kanneljärven ja Kuolemajärven pitäjien alueet. Seurakunnan jäsenistö koostui etupäässä venäläisperäisestä

12 väestöstä, eikä jäsenmäärä ylittänyt 1.000:nnen rajaa. Papistolla oli hyvin vähän yhteydenpitoa luterilaisen papiston kanssa. Seurakunnan keskuspaikkana oli vuosina Kaukjärvi, jonne valmistui Kellolan tilalle pieni, puinen Pyhien Innokentioksen ja Nikolaoksen muistolle omistettu kirkko, jota laajennettiin Laajennettu kirkko vihittiin Pyhän Innokentioksen muistolle. Kirkon tornissa oli 7 kelloa, yhteipainoltaan 1475 kg. Pyhän Innokentiuksen kirkko, Kaukjärvi 16 Ortodoksien kirkollisen keskuksen siirryttyä 1913 Uudenkirkon kirkonkylään, eli Kirkkojärvelle, Kaukjärven kirkko jäi sivukirkoksi. Kirkkojärvelle rakennettu, puinen Kristuksen Kirkastuksen kirkko valmistui Botska-aiheineen se edusti vanhaa, moskovalaista "térem" tyyliä, jota Venäjälläkin alettiin harrastaa erityisesti luvun alussa. Alttariesineiden yhteispaino oli 5 kg 700 g. Kellotornin 7 kelloa, yhteispainoltaan kg, oli valettu 1912 Jaroslavissa. Kristuksen kirkastumisen kirkko, Uusikirkko

13 Mustamäen puinen Kristuksen Kirkastuksen kirkko valmistui 1913, sen 8 kelloa, yhteispainoltaan kg, oli valettu 1913 Venäjällä. Kristuksen kirkastumisen kirkko, Mustamäki 17 Neitsyt Marian "Kaikkien Surevien Ilo" nimisen ikonin muistolle pyhitetty, valkeaksi rapattu Vammelsuun kirkko oli rakennettu Venäläinen kirjailija Jevgeni Kartavtsev rakennutti Vammelsuun kirkon vaimonsa, vuosina eläneen kirjailija Maria Kartavtsevin muistolle. Emmi Mikkolan laatiman historiikin mukaan Maria Kartavtsev haudattiin kallioon hakattuun hautakammioon, jonka päälle valmistunut, taitelija Lese`nin suunnittelema muistomerkki paljastettiin samana päivänä, kun kirkko vihittiin.

14 Muistomerkki mereen viettävällä rinteellä oli palvonnan kohde: Alituiseen ulkona istuva nainen, pronssiin valettuna ja realistisen luonnollisena, kädet polvien ympäri kiedottuina, pieni, kesy karhu seuranaan. Venäläiskirjailija Maria Kartavtsev siinä herkeämättä tähysi merelle, odottaen huvittelun haluista miestään kotiin. Väliin kesti kauankin, ennen kuin valkeat purjeet ilmestyivät Suomenlahdelle, suuntanaan Vammelsuun komea huvila. Kartavtsevien avioliitosta on sepitetty monenlaisia tarinoita, totuus avioliitosta on, että se oli poikkeuksellisen onnellinen. Eugen suorastaan palvoi Mariaa. Rakkauden haudan patsaan jalustaan oli hakattu teksti:" Liian vähän arvostin ja hellin sinua elämäsi aikana, rakas Marjuska, sitä vastoin kuolemasi jälkeen pidän pyhänä täyttää tahtosi, neuvosi ja toiveesi. Koko sydämestäni Sinun Eugenij. Hänen teoksensa: Aikaiset myrskyt, Taiteilija, Naisen elämä, Mitisjevan tunnustus, Päiväkirja ym.". 18 Vaimonsa kuoltua vaikeaan sairauteen katuva puoliso rakennutti hänen muistolleen muistomerkin ja kirkon, jonka ainoa, puolipallon muotoinen kookas, kullanhohtoinen kupoli säteili auringossa, kuin aavistuksena ylösnousemuksen aamusta. Rakkauden haudan kirkkonakin tunnettu pyhäkkö on ainoa Suomeen rakennettu, muinaisvenäläistä, novgorodilais-pihkovalaista tyyliä edustanut kirkko. Ikonostaasi oli poikkeuksellisen korkea, siinä oli viisi päällekkäistä ikoniriviä. Tavallisesti on kaksi, harvemmin kolme ikoniriviä. Kirkossa olleet kaksi mosaiikki-ikonia olivat Suomen ortodoksisen kirkkokunnan ainoat. Kirkon viisi kelloa oli ammuttu rikki jo ennen sotia. Rakkauden hauta ja kirkko kuuluivat luovutetun Karjalan suosituimpiin käyntikohteisiin. Ortodoksisen seurakunnan päähautausmaa oli Kaukjärvellä. Vammelsuun kirkon kehämuurin sisäpuolella oli pieni hautausmaa. 19 Suomen itsenäistyttyä lakkautettiin vuosina toiminut Halilan Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko. Tiilirakenteinen kirkko myytiin 1925 Uudenkirkon luterilaiselle seurakunnalle. Inon rakennettu, puinen Tihvinäläinen Jumalanäidin ikonin kirkko jäi tarpeettomaksi ja tuhoutui sotien aikana. Kanneljärven puinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko oli rakennettu 1906, se siirrettiin 1921 Kyyrölän Kangaspellon kylään, jossa se tunnettiin Neitsyt

15 Marian Kasanilaisen ikonin kirkkona. Kunttilan 1882 rakennettu, puinen Pietarin ja Paavalin kirkko purettiin luvun puolivälissä. Lounatjoen rakennettu, puinen Serafim Sarovilaisen kirkko myytiin ja siirrettiin 1921 Tiurilan seurakunnan kirkoksi Hiitolaan, sielläkin se tunnettiin Serafim Sarovilaisen kirkkona. Ortodoksiset rukoushuoneet eli Tsasounat olivat Inossa, Kanneljärvellä, Kunttilassa ja Lounatjoella Uudenkirkon ja Kaukjärven ortodoksikirkot paloivat talvisodan aikana. Jatkosodan aikana Mustamäen kirkko paloi ja Rakkauden Haudan kirkko jauhautui raunioiksi, myös kirkon luona ollut Rakkauden Haudan muistomerkki vaurioitui pahoin. Kirkkojen esineistöä saatiin evakuoiduksi vähäinen määrä. Sodan tuhoilta säästyneen Mustamäen pappilan siirtäminen tuhoutuneen Kirkkojärven kirkon kivijalalle ortodoksiseksi rukoushuoneeksi jäi toteutumattomaksi suunnitelmaksi. Seurakunta oli koko sotien ajan evakkoseurakuntana, sen toimintaa ei käynnistetty karjalaisten lyhyenä "kotona olon" aikana. 20 Lounatjoella toimi Metodistien lastenkoti. Uudenkirkon pitäjässä toimi roomalaiskatolinen, " Meren tähti Stella Maris " niminen tyttöjen sisäoppilaitos, joka oli Ala-Itävallassa syntyneen, puolalaisperäisen äiti Ursula Ledochowskan perustama. Hirsinen koulurakennus, johon sisältyneen kappelin osoitti torni risteineen, rakennettiin Oppilaitoksen toiminta alkoi Talvisodan alkaessa luterilaisesta kirkosta saatiin evakuoitua alttarivaatteet, messukasukat ja kirkkohopeat, jotka pataljoonan pastori lähetti suuressa laatikossa Viipurin tuomiokapituliin. Laatikon pelastuminen oli täpärällä, se löydettiin vuoden 1940 maaliskuussa komendantinviraston portaikosta, vain vähän ennen Viipurin menetystä. Laatikko lähetettiin Kiikkaan, joka oli uusikirkkolaisten silloinen pääsijoituspaikka. Seurakunnan arkisto lähetettiin Vaasaan niin tarkkaan, että rovastille jäi vain sinikantinen muistiinpanovihko. Isien kirkkoa ei voitu ottaa mukaan, se olisi tarjonnut viholliselle suojapaikan, ainoaksi ratkaisuksi jäi kirkon polttaminen. Ratkaisu ei ollut helppo. Uuskirkkolaisia 132 vuotta palvelleen Herran huoneen viimeisenä tehtävänä oli toimia Terijoelle sijoitetun Jääkäripataljoona I:n viestijoukkueen radioaseman sijoituspaikkana. Sodan ankarien lakien vaatimana kirkko sytytettiin tuleen , kamiinoiden lähellä olleissa halkolaatikoissa oli tuohisia koivuhalkoja, joista saatiin ainekset ainakin viiteen penkkien päihin ja ovien pieliin sijoitettuun sytytyspesäkkeeseen. Kirkko, sekä tapuli kelloineen tuhoutuivat perusteellisesti.

16 Uudenkirkon kirkon rauniot kesällä Suomalaiset jättivät nuo rakkaat kunnaat koko kirkonkylän hulmutessa tulisena soihtuna. Rakennukset poltettiin mahdollisimman tarkkaan, ettei viholliselle olisi jäänyt suojaa talven pakkasilta. 22 Jatkosodan vuosina siviiliväestöä alkoi palata Uudellekirkolle vuoden 1942 keväästä alkaen. Lyhyenä "kotona olon" aikana, vuoteen 1944 mennessä pitäjään ehti palata noin henkeä. "Kotona olon" ajan Uudenkirkon seurakunta toimi niin sanottuna siirtoseurakuntana, jolla ei ollut normaalin ajan hallintojärjestelmää. uudenkirkon tavoin useissa muissakin Karjalan seurakunnissa oli tärkeimpänä hallintoelimenä kirkkohoitokunta. Tuomiokapituli määräsi kirkkohoitokunnan puheenjohtajaksi kirkkoherran, jäseniksi toisen papin, jos oli kaksi, tai useampi pappinen seurakunta, sekä kolme maallikkoa. Jumalanpalveluspaikoista olivat säilyneet Halilan kirkko ja Neuvolan rukoushuone, molemmat pappilat olivat palaneet. Väliaikaiseksi kirkoksi saatiin armeijalta entinen Suojeluskunnan harjoitustalo, jonka noin 150 neliön sali sisustettiin kirkoksi, jonne hankittu urkuharmoni jäi kesällä 1944 sinne. Keväällä 1943 aloitettiin arkkitehti Toivo Paatelan suunnitteleman, lautarakenteisen seurakuntatalon rakentaminen, urakoitsijana toimi rakennusmestari Tahvo Paakki Uudeltakirkolta. Taloon kuulunut papin asunto ennätettiin saada valmiiksi. 23 Kotiseudulla rakennettiin toiveikkain mielin, kohtalo määräsi toisin. Lauantaina tuli uusi, todellinen äkkilähtö. Idän käyrä miekka näytti voimansa, venäläisten suurhyökkäys vyöryi yli. Sunnuntaiksi, 11.6., suunniteltu jumalanpalvelus ja rippikoulun konfirmaatio jäivät pitämättä. Kirkkoherranvirasto poistui 9.6. Perjantaina koko Uudenkirkon alue oli venäläisten hallussa.

17 Uudenkirkon pitäjä tuli näin lopullisesti menetetyksi ja väestö lyötyä hajalle, uuden pääsijoituspaikan muodostuessa Salon seudulle. Uusille sijoille asettumisesta muistuttaa uusikirkkolaisten Salon Olavinpuistoon 1985 pystyttämä muistomerkki "Siirtynyt kulmakivi". Muutoinkin uusikirkkolaiset ovat vaalineet yhteyksiään uusilla asuinsijoillaan. Kotiseutujulkaisuja on ilmestynyt lukuisa määrä. Turussa pidetyt Uudenkirkon seurakunnan 500-vuotisjuhlat aloittivat vuosittain toistuvien pitäjäjuhlien sarjan. 24 Karjalan tultua 1947 Pariisin rauhanehtojen mukaan lopullisesti menetetyksi, alueensa menettäneillä Karjalan seurakunnilla ei ollut reaalisia toimintaedellytyksiä. Annettiin laki siirtoseurakuntien lakkauttamisesta, sen mukaan niiden toiminnan tuli päättyä vuoden 1949 loppuun mennessä. Siirtoseurakuntien valtakunnallinen päätösjumalanpalvelus pidettiin Mikkelin tuomiokirkossa Tapaninpäivänä 1949, tilaisuus radioitiin valtakunnan verkossa. Siirtolaisten pääsijoituspaikoilla järjestettiin lisäksi paikallisia menetetyn kotiseurakunnan päätösjuhlia. Viimeisinä vuosina, kuukausittain toimitettu "Uudenkirkon seurakunnan seurakuntaviesti", jonka tilaajamäärä parhaimmillaan ylitti kappaleen rajan, oli odotettu yhdysside. 25 Lakkauttamiseen mennessä huomattava osa siirtokarjalaisista oli liittynyt uusien seurakuntiensa jäseniksi, lakkauttamisen yhteydessä loputkin. Lakkautushetkellä Uudenkirkon seurakunnan kirjoissa oli henkeä. Lakkaustusjuhla järjestettiin Perniössä Pärnäsen siirryttyä 1941 Janakkalan kirkkoherraksi Uudenkirkon seurakunnalla ei ollut enää vakinaista kirkkoherraa, tehtävää hoitivat virkaa toimittavat viranhaltijat. Kirkkohoitokuntien alaisten, niin sanottujen siirtoseurakuntien avautuvia virkoja ei julistettu haettaviksi, eikä niihin otettu enää vakinaisia viranhaltijoita. Joitakin kauempana rajasta olleita luovutetun Karjalan

18 seurakuntia ennätettiin lyhyen "kotona olon" aikana palauttaa normaaliin hallintojärjestelmään, niissä avoimien virkojen suhteen meneteltiin normaalin käytännön mukaisesti. Uudeltakirkolta evakuoiduiksi saatu seurakunnan omaisuus on luovutettu uuskirkkolaisten pääsijoituspaikkojen seurakunnille. Siirtoseurakuntien toiminta lakkasi virallisesti alkaen. 26 Neuvostoliiton hajottua luvun alussa, käynnit entisellä kotiseudulla ovat helpottuneet. Nykyisellä Uudellakirkolla ovat vanhoina kirkollisina muistoina nähtävillä Halilan kirkko, joka vuodesta 1993 on ollut toimiva kirkko. Kellotapulin kivinen alaosa, sekä tarkoitukseensa vihitty " Rauhan viita", sankarihautausmaan muistoalue. Sankarihautoihin, eri puolille Suomea on saatettu 436 uuskirkkolaista sankarivainajaa, joista vain osa on kotiseudun mullassa. Kellotapulin kivinen alaosa Luovutetun Karjalan ja sen kirkkomaiden ollessa suljettua aluetta, siirtokarjalaiset kunnioittivat kotiseudun mullassa lepäävien rakkaittensa muistoa " Karjalaan jääneiden vainajien" muistomerkeillä, joita luvulla ja vielä luvun alkupuolellakin pystytettiin lähes jokaiselle suomalaiselle kirkkopihalle. Uudenkirkon vanha hautausmaa toimii venäläisten hautausmaana. Kaukjärven ja Vammelsuun ortodoksiset hautausmaat ovat hävinneet, luonto peittää ihmisten jäljet. Uuskirkkolaisten ja koko Karjalan heimon kohtalontie on osa yhteistä historiaamme. Vaelteleminen luovutetun Karjalan kunnailla, sotatoimien ja siirtokarjalaisten evakkoon lähdön maisemissa opettaa ymmärtämään, kuinka raskaat koettelemukset sotavuodet kokeneet ikäluokat ovat joutuneet kestämään. Oi Herra, käy sä siunaamaan Nää rannat rakkaan synnyinmaan, Suo aina rauha suloinen Ja estä sota verinen. V:

19

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Alttaritaulu Uuno Alanko 1937 Koristemaalaukset Kangasalan

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö 25.3.2012 1 25.3.2012 Teri-Säätiö 2 Teri-Säätiö Teri-Säätiö perustettiin 1949 kun Terijoen kunnan hoitokunta lopetti toimintansa Säätiölle siirrettiin entisen Terijoen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT Suorlahden kirkko Kuten niin monissa muissakin pitäjissä ovat Kiteen kirkot vuosisatojen myötä saaneet kokea monenlaista tuhoa ja hävitystä. Kun kirkkoja paloi tuhkatiheään,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011 Kokousaika 1.11.2011 klo 18.00 21.18 Kokouspaikka Seurakuntatalo Läsnä: Tuomas Alaterä Juha Ilonen, puheenjohtaja (puheenjohtajana

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Samaa ainesta, yhtä ympäristönsä kanssa. Kuitenkin viesti siitä, että on olemassa jotakin toisenlaista, jotakin enemmän.

Samaa ainesta, yhtä ympäristönsä kanssa. Kuitenkin viesti siitä, että on olemassa jotakin toisenlaista, jotakin enemmän. Varis- suon kirkko Betonia. Punatiiltä. Kujamaisia katuja. Ostoskeskus. Nelikulmaisia kerrostaloja oikealla ja vasemmalla. Erään punatiilisen rakennuksen muoto kulkee poimuillen. Seinältä erottuu suuri

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

RUKOUSHUONE OTAVAN KYLÄKIRKKO

RUKOUSHUONE OTAVAN KYLÄKIRKKO RUKOUSHUONE OTAVAN KYLÄKIRKKO AIKAMATKA SYNTYHISTORIASTA OMAAN AIKAAMME Kirjoittaja: FM Raija Hänninen 1. osa: 1920-luvulta 1950-luvulle Hyvä lukija! Kulkiessasi Puulantietä rantaan näet männikkömäellä

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

LAPINLAHDEN TAIDEKATU

LAPINLAHDEN TAIDEKATU LAPINLAHDEN TAIDEKATU Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 18.5.2011 klo 19.00 21.05 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja ( x ) Joenpolvi, Tuula kappelineuvoston

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalossa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri

Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja talouspäällikkö, esittelijä, sihteeri Myrskylän seurakunta/ kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA 5-2012 1 MYRSKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5-2012 Kirkkoneuvosto Aika: TI 22.5.2012 klo 17.00 Paikka: Seurakuntakoti Jäsenet: Antola Tuomas puheenjohtaja Päivi

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2012 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 29.4.2012 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Kappelineuvosto

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.30 20.35 Paikka Virojoen seurakuntatalo, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Karvonen Taina vt. kappalainen, puheenjohtaja (-) Hanski Liisa kappelineuvoston

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 19.25 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008 LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 Aika Maanantai 1.12.2008 klo 16.15. 20.15. Paikka Seurakuntakeskus Koulukatu 10 B rippikoulusali Käsiteltävät asiat: 84 KOKOUKSEN AVAUS 85 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015

Tervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Tervetuloa rippikouluun Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen

Lisätiedot

PARTAHARJU 6 1 7.6.2015 INFO. Säilytä tämä!

PARTAHARJU 6 1 7.6.2015 INFO. Säilytä tämä! PARTAHARJU 6 1 7.6.2015 INFO Säilytä tämä! Sivu 2/8 Rippikoulusi on nyt alkanut. Se on ainutlaatuista aikaa elämässäsi ota siitä siis kaikki irti. Lähde mukaan touhuun omana itsenäsi, avoimella ja kyselevällä

Lisätiedot

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO AGRICOLALIIKKEEN KOTI Suomen kirjakielelle pohjan luoneen piispa Mikael Agricolan nimikkokirkko kohoaa Punavuoren ja Eiran kattojen ylle. Agricolan kirkko on ollut edelläkävijä

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017!

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017! Laukaan seurakunta tervetuloa 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2017. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Rippikoulun seurakuntayhteysjakso

Rippikoulun seurakuntayhteysjakso Rippikoulun seurakuntayhteysjakso vuoden 2011 rippikoulussa Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Ohjeita: Kynä mukaan Vastaa kysymyksiin ennen kuin tulet hakemaan merkintää seurakunnan työntekijöiltä 1.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 18.08.2014-17.09.2014 viraston aukioloaikana.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 18.08.2014-17.09.2014 viraston aukioloaikana. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 13 päivänä elokuuta 2014 klo 18.00 Tammijärven kyläkirkossa. Tutustuminen kyläkirkkoon klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 6/2013

SEURAKUNTANEUVOSTO 6/2013 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 6/2013 Kokousaika klo 14.00-15.05 Kokouspaikka Seurakuntatalo, Iso Kylätie 1 Läsnä: Georg Bergström Juha Ilonen, puheenjohtaja Kaarlo Kuntsi

Lisätiedot

AKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 3/2013 PÖYTÄKIRJA

AKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 3/2013 PÖYTÄKIRJA 1 KOKOUSAIKA 13.11.2013 kello 18.00 Kahvitarjoilu kello 17.30-18.00 KOKOUSPAIKKA Seurakuntasali, Sontulantie 1, Akaa OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Ahlfors Sirpa Aronen Hannele Haavisto Tuija Holkeri-Rokkanen

Lisätiedot

",_, "'' t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

,_, '' t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS '.3 {c,.03 1 Z.oo.r L 'i'. 2.. r;,r URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS r.a t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m 11 1 B IA:.A.'OCKQ ~ G.

Lisätiedot

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Aika 07.01.2015 klo 19:00 Paikka Suoraman seurakuntakeskus Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvallan toteaminen

Lisätiedot

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA 23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla

Lisätiedot

Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine:

Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine: V: Äänirauta V: Ehtoolliskalkki /-malja V: Ehtoollispeite V: Ikoni V: Jälkiviinikauha V: Käspaikka V:Kasteastia V: Keihäs V: Kastepuku/-mekko V: Kirkkoleipä/ prosfora V: Kirkkolippu V: Kirkonkellot V:

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2017

TERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2017 TERVETULOA RIPPIKOULUUN Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2017 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen

Lisätiedot

Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita. Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita. Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti Arkisto Arkisto koostuu instituutin omasta virkaarkistosta sekä siirtolaisuutta käsittelevästä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5 / (5) KIRKKONEUVOSTO

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5 / (5) KIRKKONEUVOSTO ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5 /2016 1 (5) KOKOUSAIKA 10.8.2016 klo 17-19.05 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon alasali JÄSENET Kuosmanen Seppo kirkkoherra, puheenjohtaja Puhakka Ulla Maija, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 Kappelineuvosto 18.2.2015

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 Kappelineuvosto 18.2.2015 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 18.2.2015 klo 18.30 20.45 PAIKKA Lähivakuutuksen kokoustila, Kiputie 2, 2. krs., Virojoki läsnä/poissa OSALLISTUJAT Hanski, Liisa kappelineuvoston varapj., pj

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

EP Senioripoliisit. Syyskuun tapaaminen 2016

EP Senioripoliisit. Syyskuun tapaaminen 2016 EP Senioripoliisit Syyskuun tapaaminen 2016 Kauniina syyspäivänä kokoontui 36 senioripoliisia Lapuan Tiistenjoelle Veistosateljee Lutinvinttiin. Paikan isäntä, kuvanveistäjä Timo Suvanto, otti seniorit

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN

TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN Yleisiä huomautuksia: v Ennen toiseksi viimeistä a lauletaan aina Kunnia... ja viimeistä ennen Nyt... v Jos kontakkeja on vain yksi, lauletaan sitä

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kirkkoneuvosto

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kirkkoneuvosto Aika 7.8.2012 klo 16.00 18.42 Paikka Tarinmaan seurakuntatalo ja hautausmaa Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Lintumäki Aki varajäsen Kautto Kaisa jäsen, ei osallistunut 93 käsittelyyn Kiukkonen Sirpa

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2011. Läsnä: Tuomas Alaterä poistui klo 20.55, kohdan 122 aikana

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2011. Läsnä: Tuomas Alaterä poistui klo 20.55, kohdan 122 aikana SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2011 Kokousaika 4.10.2011 klo 18.00 21.15 Kokouspaikka Seurakuntatalo Läsnä: Tuomas Alaterä poistui klo 20.55, kohdan 122 aikana Georg

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2016

TERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2016 TERVETULOA RIPPIKOULUUN Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2016 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Minna Koutaniemi ja Esa Malkamäki.

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Minna Koutaniemi ja Esa Malkamäki. Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 4/2015 Aika 2.6.2015 klo 16.30 Paikka Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Jos osallistut jonkun järjestön (esim. SRK) järjestämään rippikouluun, sinun tulee ilmoittautua kotiseurakuntasi muualle menevien ryhmään.

Jos osallistut jonkun järjestön (esim. SRK) järjestämään rippikouluun, sinun tulee ilmoittautua kotiseurakuntasi muualle menevien ryhmään. Rippikoulut 2016 Vuonna 2016 rippikouluikäisiä ovat vuonna 2001 syntyneet nuoret. Rippikouluun voivat ilmoittautua myös ne, joilla rippikoulu on jäänyt käymättä tai jos on aloittanut koulun 6-vuotiaana

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto 19.8.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto 19.8.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 19.8.2014 klo 17.30 18.40 Paikka Tarinmaan seurakuntatalo Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi Aila varapuheenjohtaja

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot