oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen"

Transkriptio

1 048 NÄKÖKULMA Peruste # tietä oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen alexis j. passadakis & matthias schmelzer

2 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 049 1) tavoitteemme: maailmanlaajuiset ja konkreettiset sosiaaliset oikeudet Mihin pyrimme kritisoidessamme talouskasvua ja miksi meidän mielestämme juuri nyt on välttämätöntä luonnostella suuntaviivoja talouskasvun purkamiselle 1? Tavoitteena on ulottaa sosiaaliset oikeudet koskemaan koko maapalloa, jotta kaikkien olisi mahdollista elää hyvä elämä. Ehdotamme oikeudenmukaista negatiivisen kasvun talousjärjestelmää, joka ei perustu vain abstrakteihin tavoitteisiin, ihmiskunnan eloonjäämiseen tai luonnon pelastamiseen, joita niin monet kasvukriitikot tarjoavat. Tällainen näkökulma voi peittää näköpiiristä yksilöiden ja ryhmien konkreettiset sosiaaliset oikeudet. Pyrimme kohtaamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaatimukset sekä tässä ja nyt että tulevaisuudessa. Nykytilanne muistuttaa aikaa, jolloin maanomistaja-aristokraatit ajoivat englantilaiset maanviljelijät yhteisiltä mailta. Sosiaalisia ulottuvuuksia ei voida erottaa ekologisista kysymyksistä vaikka näin onkin usein menneisyydessä tehty. Juuri kokemallamme ajanjaksolla monikansalliset yhtiöt ovat kaapanneet haltuunsa yhä enemmän ja enemmän luonnonresursseja ja maailmanlaajuinen ekologinen kriisi on eskaloitunut (tarkoittaen ilmastonmuutosta, öljyntuotannon huippua, biodiversitee- tin laskua, maan saastumista jne.) uhaten miljardien ihmisten elämää. Kaiken tämän jälkeen globaali oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa vain sosio-ekologista oikeudenmukaisuutta. Tärkeä merkkipaalu tällä matkalla on oikeudenmukainen, talouden supistamiseen tähtäävä järjestelmä. SOSIAALISIA ULOTTUVUUKSIA EI VOIDA EROTTAA EKOLOGISISTA KYSYMYKSISTÄ VAIKKA NÄIN ONKIN USEIN MENNEISYYDESSÄ TEHTY. 2) luonnonvarat ovat rajalliset, mutta luonto on vastustuskykyinen Jatkuva talouskasvu rajallisten luonnonvarojen planeetalla on mahdoton yhtälö. Uusklassiset taloustieteilijät jättävät luonnon ja sen vastustuskyvyn tarkastelunsa ulkopuolelle. Materia, tila ja aika, jotka me muut ymmärrämme todellisuuden rakennuspalikoiksi, eivät esiinny heidän teorioissaan. Luonto on olemassa vain resurssien lähteenä, ja luonnonvarat voidaan ehtyessään paikata pääomainvestoinneilla. Todellisuudessa tuotanto ja sen edellytysten jatkaminen kytkeytyy perustavalla tavalla 1 Suom. huom. Engl. degrowth (saks. Postwachstum, ransk. décroissance ) voidaan suomentaa monella tavalla. Yleisimmin käytetään käsitteitä talouden supistaminen tai kutistaminen, talouslasku, negatiivinen talouskasvu ja kasvun purkaminen.

3 050 Peruste # TÄMÄ ASIA ON SELVÄ: MEIDÄN KÄSITYKSEMME TALOUSLASKUSTA EI TARKOITA TALOUKSIEN SUPISTAMISTA VALLITSEVIEN TALOUDELLISTEN JA SOSIAALISTEN RAKENTEIDEN JA RESURSSIENJAON PUITTEISSA. TÄMÄ JOHTAISI MASSIIVISIIN SOSIAALITURVAN LEIKKAUKSIIN, KÖYHYYTEEN JA MUIHIN KAPITALISTISEN JÄRJESTELMÄN KRIISIN OIREISIIN, JOITA JO OLEMME KOKENEET. luontoon: planeetta tarjoaa puhdasta ilmaa, maanviljelysalaa ja raaka-aineita, jotka jalostetaan jatkokäyttöön. Luonnonresurssit ovat rajalliset, eikä niitä voi loputtomasti korvata pääomalla. On tietenkin mahdollista laskea menetykset, jotka syntyvät keinotekoisten pölytyslaitteiden käytöstä kalifornialaisessa hedelmätarhassa, mutta kun mehiläisiä ei enää ole, edessä on vakava ongelma. Maailmanlaajuinen ekologinen kriisi asettaa talouskasvulle rajat ulkoapäin, vakavina esimerkkeinä tästä mainittakoon ilmastonmuutos sekä öljyntuotannon piakkoin saavutettava huippu. Öljyhuippu (jonka ennustetaan tapahtuvan vuosien 2005 ja 2020 välillä) on erityisen uhkaava tapahtuma. Sen taustalla on fossiilisten energialähteiden keskittyminen tietyille alueille sekä kapitalistiseen talouskasvuun perustuva järjestelmä. Miten reagoida tähän tilanteeseen? Joko kaoottisesti ja väkivaltaisesti, tai demokraattisen suunnittelun ja yhteistyön keinoin. Äärimmäiset ja kuolonuhreja vaativat sääilmiöt sekä resurssisodat heittävät synkkiä varjoja tulevaisuuden ylle. Nämä ilmiöt eivät luo otollisia olosuhteita kamppailulle sosiaalisten oikeuksien puolesta. 3) irtikytkentä ei ole mahdollinen Olemme todistaneet viime vuosina kestävän ja vihreän kasvun käsitteiden sekä vihreän New Dealin ja muiden vihreän kapitalismin muotojen uudelleennousua. Ajatushautomot kehittelevät uusia käsitteitä, joiden avulla poliitikot yrittävät saada enemmistön taakseen. Näille ohjelmallisille lähestymistavoille on yhteistä usko siihen, että taloudellinen kasvu voidaan käsitteenä erottaa resurssien käytöstä ja luonnontuhoista. Niiden käsityksen mukaan teknologiset innovaatiot, uusiutuvat energianlähteet, resurssitehokkuuden lisääminen tuotannossa ja vihreän palvelusektorin yhteiskunta nämä materiasta irrotetun talouskasvun ylistetyt päämäärät mahdollistavat BKT:n kasvun jatkumisen samaan aikaan, kun käytetään yhä vähemmän ja vähemmän fossiilista energiaa ja muita rajallisia luonnonresursseja. Näiden käsitteiden irrottaminen toisistaan siihen äärimmäiseen pisteeseen asti, kuin olisi välttämätöntä, on harha. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pohjoisen kehittyneissä teollisissa yhteiskunnissa ja samanaikainen talouskasvun ylläpitäminen edellyttäisi sellaista resurssien käytön tehokkuuden kasvua ja teknologista kehitystä, mikä ei ole teknisesti ja poliittisesti mahdollista. Tämä pätee myös tapaan, jolla taloutemme toimii, innovaatioiden

4 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 051 määrän laskevaan suuntaukseen sekä aiemmin epäonnistuneisiin yrityksiin erottaa talouskasvu sen materiaalisesta perustasta. 2 Siksi ekologisesta kriisistä yli pääseminen ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Sen sijaan rikkaiden maiden talouden supistaminen järkevämmälle tasolle on välttämätöntä myös siksi, että köyhemmille alueille on annettava mahdollisuus kehittymiseen ja kasvuun keskipitkällä aikavälillä. 4) heidän taantumansa ei tarkoita meidän talouslaskuamme! 3...kuului ranskalaisten iskulause talouskriisin nostattamissa protesteissa vuonna Tämä asia on selvä: meidän käsityksemme talouslaskusta ei tarkoita talouksien supistamista vallitsevien taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden ja resurssienjaon puitteissa. Tämä johtaisi massiivisiin sosiaaliturvan leikkauksiin, köyhyyteen ja muihin kapitalistisen järjestelmän kriisin oireisiin, joita jo olemme kokeneet. Talouden kutistaminen jo olemassa olevien ja kasvusta riippuvaisten rakenteiden vallitessa tarkoittaa, että tuottavuuden kasvua ei voida tasapainottaa talouskasvulla, minkä vuoksi työttömyys kasvaa nopeasti. Kysyntä laskee, kriisi voimistuu ja lamaa seuraa deflaatio 4. Samaan aikaan verotulot laskevat, sosiaaliturvajärjestelmä joutuu kasvavan paineen alle ja velka räjäh- tää käsiin. Nämä johtavat vaaralliseen taantuman ja köyhtymisen noidankehään. Talouskasvusta riippuvaisessa kapitalismissa se tarkoittaa seuraavaa: talouden supistaminen = lama = sosiaalinen kriisi. 5)...eikä etujen leikkaaminen tarkoita talouden kutistamista! Siirtyminen oikeudenmukaiseen supistuvan talouden järjestelmään edellyttää uudenlaisen kieliopin keksimistä taloudelle: kieliopin, jonka avulla sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvä elämä tulisivat mahdollisiksi ihmisille ympäri maailmaa. Tämä johtaisi vähitellen BKT:n pienenemiseen. Silti keskittyminen ainoastaan talouden supistamiseen on liian yksinkertaistavaa ja jopa vaarallista ajattelua. Tämän todistavat uusliberaalit ja konservatiiviset, tai uusfeodalistiset, kasvukriitikot erityisesti Saksassa. Heidän ekologisesti suuntautuneet argumenttinsa yhtyvät taantumukselliseen kuoroon, jossa lauletaan: Olemme eläneet yli varojemme tai Meidän on kiristettävä vöitä. Näin kasvun kritiikki muutetaan puolustuspuheeksi sosiaalietuuksien ja -palveluiden leikkauksille. 5 Solidaarisuuteen perustuva talouden supistaminen sen sijaan tähtää demokraattisesti neuvoteltuihin tuotannon ja kulutuksen vähennyksiin taaten sosiaaliset oikeudet kaikille, myös globaalilla tasolla, nyt ja tulevaisuudessa. 2 Vrt. Sustainable Development Commission (2009), Prosperity without growth?, commission.org.uk/ pages/redefining-prosperity.html; ja NEF (2010), Growth Isn t Possible, growth-isnt-possible. 3 Ransk. Leur récession n est pas notre décroissance! 4 Suom. huom. yleisen hintatason lasku. 5 Vrt. Ks. myös Zac Goldsmith: The Constant Economy. Goldsmith on konservatiivien edustaja Britannian parlamentin alahuoneessa.

5 052 Peruste # VAIKKA SOSIAALITURVAN LEIKKAUKSIEN VASTUSTAMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, VIIMEKSI MAINITUT PUTOAVAT SIIHEN AJATTELUN SUDENKUOPPAAN, ETTÄ SOSIAALISET ONGELMAT VOITAISIIN RATKAISTA TALOUSKASVULLA. 6) ei ole olemassa hyvää talouskasvua, vain hyvää elämää! Kun puhutaan talouden supistamisesta, tavoitteena ei ole hahmotella abstraktia ja utopistista yhteiskunnan mallia, joka seuraisi kapitalismia. Sen sijaan haluamme kiinnittää huomiota usein sivuutettuun sosioekonomiseen ja ekologiseen dynamiikkaan sekä muotoilla uutta suuntaa vapautukseen liittyville strategioille. Hallitukset ja monikansalliset yhtiöt vastustavat tätä, samoin kuin esimerkiksi monet eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen byrokraatit, jotka vastustavat talouskriisiä iskulauseella Ei leikkauksia, enemmän kasvua. Vaikka sosiaaliturvan leikkauksien vastustaminen on välttämätöntä, viimeksi mainitut putoavat siihen ajattelun sudenkuoppaan, että sosiaaliset ongelmat voitaisiin ratkaista talouskasvulla. Jo vuosikymmenten ajan talouskehitys on ollut teollistuneissa maissa laskusuunnassa, mikä liittyy paitsi kasvun rajojen saavuttamiseen (raaka-aineiden hinnannousuun, ilmastonmuutokseen jne.) myös kapitalistisen kehityksen sisäisiin rajoitteisiin (kuten kysynnän suhteellisen kyllääntymispisteen saavuttamiseen). Talouskasvu ei ole pystynyt enää pitkään aikaan vähentämään tarpeeksi tehokkaasti rakenteellista työttömyyttä eikä julkinen hyvinvointi ole lisääntynyt sen avulla. Vuorovesi ei nosta kaikkia veneitä maalle. 6 Myös öljyhuipun saavuttaminen asettaa vakavan haasteen perinteisen vasemmiston edustajille, jotka kannattavat talouskasvua. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan talouskasvun järjestelmään ovat kuuluneet kiinteänä osana paitsi sodat, joita raaka-aineiden saannin turvaamiseksi on käyty, myös katastrofaalisia seurauksia aiheuttanut syvänmeren öljynporaus ja miljoonat pakolaiset. Talouskasvu toimii maailmanlaajuisia sosiaalisia oikeuksia vastaan. Hyvä elämä kaikille on mahdotonta toteuttaa tällaisessa järjestelmässä. Ainoastaan abstrakti vaihdon arvo kasvaa ja vain harvoilla on mahdollisuus arvonlisäykseen. 7) hyvästi, keynes huomenta keynes ja keynesin tuolle puolen... Keynesiläinen politiikka epäonnistui luvuilla, kun se ei pystynyt enää tyydyttämään vaatimuksia pääomavoitoille. Lyhyesti sanottuna: keynesiläinen talouskasvun malli saavutti rajansa. Vastaus tähän oli uusliberaali vastavallankumous, kuten mallin kehittäjä Milton Friedman ilmiötä kutsui. Nyt uusliberaali finanssikapitalismiin 6 Tämä sanonta on peräisin John F. Kennedyltä, jonka mukaan talouskasvu parantaa köyhimpien tulotasoa. Ks. esim. Kansainvälisen valuuttarahaston entisen pääsihteerin Rodrigo de Raton puhe: A Rising Tide Lifts All Boats: How Europe, by Promoting Growth, Can Help Itself and Help the World, ja NEF:in raportti (2006), Growth Isn t Working,

6 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 053 Anna Löfström, Nimetön, 2011, 30 x 30 cm, akvarelli ja sumi-muste paperille. perustuva talouskasvun malli on kriisissä. Keynesiläisyyden epäonnistuminen erityisesti globaalissa mielessä sekä selkeät merkit ekologisten rajojen saavuttamisesta eivät puolla uutta ekokeynesiläistä talouskasvun ohjelmaa, joka korvaisi uusliberaalin finanssikapitalismin. Monia emansipatorisen vasemmiston käsitteitä, jopa keynesiläisyyttä, voi pitää yhä tärkeinä, erityisesti sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ja riiston vähentämiseen liittyviä teorioita: radikaalia resurssien uusjakoa, työpäivien lyhentämistä, talousdemokratiaa sekä pääomien ja investointien hallintaa. On välttämätöntä miettiä uusia käsitteitä ja ideoita, jotka vievät meitä eteenpäin, kuten yhteisresurssien hallintaa, vallitsevan globalisaatiokehityksen kääntämistä, työn uusia muotoja, ruoantuotannon omavaraisuutta 7 ja ener- 7 Ks.

7 054 Peruste # JOS HALUTAAN ESTÄÄ TILANNE, JOSSA SUURTA OSAA YHTEISKUNNASTA UHKAA KÖYHTYMINEN JA SYRJÄYTYMINEN, ON LYHENNETTÄVÄ KAIKKIEN TYÖAIKAA. giademokratiaa. Kaikki nämä käsitteet liittyvät talouteen, joka ei kasva, vaan kutistuu, kunnes se on vakaalla pohjalla. Siksi on tärkeää löytää uudelleen Keynes taloudellisen stagnaation teoreetikkona, joka luonnosteli työnteon ja taloudellisten voittojen kohtalonyhteydestä vapautunutta yhteiskuntaa. Meidän on pystyttävä katsomaan myös keynesiläisyyden jälkeiseen tulevaisuuteen, jotta voimme joskus päätyä oikeudenmukaiseen talouslaskun malliin. 8) vähennä tuotantoa, lyhennä työpäiviä, jaa varallisuutta uudelleen, säätele investointeja Talouden supistaminen tarkoittaa vapautumista vääränlaisesta ja pinnallisesta jakopolitiikasta, joka perustui muka kaikkia osapuolia hyödyttävään logiikkaan, sekä harhakuvasta, jonka mukaan varallisuutta voitaisiin jakaa uudelleen vasta, kun talous kasvaa. Varallisuus ei valu alaspäin, vaan talouskasvu itse asiassa lisää alikehitystä ja saa varallisuuden jakautumaan yhteiskunnassa yhä epätasaisemmin, vaikka resursseja riittäisi kaikille. Varallisuutta pitäisi jakaa tasa-arvoisemmin sen sijaan, että sitä yritetään vain lisätä. Tämä onnistuu vain, jos otetaan käyttöön sekä minimi- että maksimipalkka, kuten ranskalainen talouslaskun liike vaatii. Talouslaskun periaate tarkoittaa myös hyvästejä harhakuvalle kasvuun perustuvasta täystyöllisyyden yhteiskunnasta. Kasvuluvut eivät ole enää pitkään aikaan riittäneet työllistämään kaikkia niitä, jotka ovat tuottavuuden kasvaessa ja tuotteiden arvon laskiessa niiden muututtua päivittäistavaraksi (engl. commodisation) joutuneet ulos työmarkkinoilta. Jos halutaan estää tilanne, jossa suurta osaa yhteiskunnasta uhkaa köyhtyminen ja syrjäytyminen, on lyhennettävä kaikkien työaikaa. Palkkatyössä vietetyn tuntimäärän leikkaaminen on välttämätöntä myös siksi, että BKT:ta saadaan pitkällä aikavälillä pienennettyä. 20 tuntia riittää ainakin aluksi! 8 Äläkä unohda: palkkatyön tuolla puolen on elämää, kuten feministiset taloustieteilijät aina painottavat. Itse asiassa siellä tehdään suuri osa yhteiskunnan säilymiselle tarpeellisesta työstä. Myös tämä työ täytyy jakaa kaikille. Työtuntien vähentäminen on kuin laittaisi kapuloita talouskasvun rattaisiin, mikä luo välttämätöntä toimintavapautta. Mutta tämä ei vielä riitä. Yritysten mielestä tarvitaan lisäksi tuotannon massiivista järkiperäistämistä, mikä liittyy niiden pakkoon tehdä voittoa ja kasvaa markkinoilla. Rahataloudesta irrotetut uudenlaiset vaihdon muodot, kuten oikeudenmukainen solidaarisuuteen perustuva talous sekä yhteisresurssien jalostaminen ja hallinta, ovat ratkaisevassa asemassa. Samaan aikaan on välttämätöntä puuttua nykyiseen finanssikapitalismiin, kontrol- 8 Ks.

8 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 055 loida sijoituksia demokraattisella tavalla ja kääntää kehitys päälaelleen pois fossiilisilta korkean tuoton sektoreilta palvelutalouteen, käyttöarvoon perustuviin ruohonjuuritason palveluihin ja sosiaalis-ekologiseen uudelleenjärjestelyyn. Sen sijaan että hoidamme (julkista) velkaa, meidän pitäisi ponnistella velkojen anteeksiantamisen puolesta. Unohdetaan velat! 9 9) kapitalismin tuolla puolen Ne jotka todella haluavat pyrkiä seuraavaan vaiheeseen talouskasvun kritiikin jälkeen ja supistaa taloutta, kohtaavat valtavia haasteita. Kyseessä on perustavaa laatua oleva muutos, joka koskettaa yhteiskuntamme juuria. Tarvitsemme sekä uskottavia teknokraattisia, talouden supistamista kuvaavia käsitteitä että esimerkkiprojekteja solidaarisuuteen perustuvasta talousjärjestelmästä. Nämäkään eivät riitä, jos kapitalismin varallisuuden kasautumista edistävä prosessi jatkuu. Talouskasvua ajaa pääoman sokea itsensä toteuttaminen: rahaa investoidaan tuotantoon, jotta voidaan ansaita lisää rahaa, mikä edellyttää tuotannon arvon kasvua. Talouden supistaminen tarkoittaa, että vähennetään pääoman mahdollisuuksia arvouttaa itseään, jolloin finanssimarkkinoiden paisuttamia kuvitteellisia varallisuusvaateita ei voida toteuttaa. Jotta oikeudenmukainen ja ekologinen talouslaskun järjestelmä (pääomakannan supistaminen) olisi mahdollista toteuttaa, monia tuotannon aloja on suljettava, ensimmäisenä fossiilisiin energianlähteisiin nojaava tuotantosektori. Tämä tarkoittaa pääoman tuhoamista. Jos globaalit sosiaaliset oikeudet halutaan toteuttaa, tätä keskeistä talouspoliittista ja valtaan liittyvää kysymystä ei voida ohittaa. Uusliberaali globalisaatioprojekti on kasvattanut ylikansallisen aktiivisen pääoman valtaa suunnattomasti vahvistamalla markkinaliberalismia (WTO, IMF), lisäämällä yksityistämistä, poistamalla sääntelyä ja hyökkäämällä sosiaalipolitiikkaa vastaan. Nyt kannattaisi miettiä, millaisilla yhteiskunnallisilla ryhmillä on kykyä ja halua perustaa oikeudenmukainen talouden supistamisen järjestelmä ja purkaa tuotteistaminen ja rahataloudellinen mittaminen. 10) hyvä elämä perinteisen ja modernin ajan jälkeen TYÖTUNTIEN VÄHENTÄMINEN ON KUIN LAITTAISI KAPULOITA TALOUSKASVUN RATTAISIIN, MIKÄ LUO VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TOIMINTAVAPAUTTA. Ikuisen talouskasvun käsite, joka perustuu ideaan homo economicuksesta, liittyy keskeisellä tavalla modernin aatteeseen. On aika hylätä tämä käsite tässä ja nyt. Tässä hyvät uutiset: Emme koskaan olleetkaan moderneja!, kuten Bruno Latour keksi, ja Donna Haraway vahvisti myöhemmin. 10 Emme ole myöskään dromomaaneja (nopeusfa- 9 Ks. 10 Ks. Bruno Latour (2008), We Have Never Been Modern. Attempt at a Symmetrical Anthropology, Harvard University Press; ja Donna Haraway (1991), Simians, Cyborgs, and Women. The Reinvention of Nature, Routledge, New York.

9 056 Peruste # MAAILMAN TALOUSKRIISIN AIHEUTTAMA POIKKEUSTILA JA PANKKIEN MASSIIVISET PELASTUSPAKETIT OVAT JOHDATTANEET MEIDÄT POSTDEMOKRATIAN AIKA- KAUDELLE. TALOUSKRIISIN SOSIAALISET VAIKUTUKSET SEKÄ BIOKRIISIN SOSIAALISET SEURAUKSET LISÄÄVÄT PAINETTA, JOKA DEMOKRAATTISIIN RAKENTEISIIN JO KOHDISTUU. naatikkoja), kuten ranskalainen urbaanikulttuurin tutkija Paul Virilio väitti. 11 Mutta vaikka haluamme hylätä kasvun hyvästi, hyvästi! on meidän edelleen puolustettava ihmisoikeuksien ja demokratian käsitteitä, modernin ajan vapaustaistelun hedelmiä. Talouden supistaminen ei tarkoita, että hylkäisimme kehityksen mahdollisuuden sen sijaan kehityksen käsite on vapautettava tavaran haalimisen ja talouskasvun ideasta. Talouslasku ei tarkoita paluuta perinteiseen yhteiskuntamalliin, kivikaudelle, tai siirtymistä kaikki-onsallittua-ajattelun hallitsemaan postmodernismiin. Talouslaskun idea suhtautuu vakavasti postkoloniaaliseen tilanteeseen ja moninapaiseen maailmanjärjestelmään, jonka hiljattain teollistuneiden maiden nousu on luonut. Siksi siinä painotetaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon käsitteitä. Utopia konkreettisesta hyvästä elämästä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ilman talouskasvua tarkoittaa uutta päämäärää, joka menee perinteisen ja modernin yhteiskunnan tuolle puolen. Oikeudenmukaisen talouslaskun malli avaa uusia mahdollisuuksia, jotka ohittavat nykyhetkeä dominoivat taloudelliset käsitteet ja imperatiivit. Kyseessä on mielikuvituksen vapautuminen sekä talouskasvuun, kehitykseen, palkkatyöhön, tehokkuuteen ja BKT:hen liityvien fetisististen käsitteiden demystifikaatio. Jatkamme matkaa avoimin mielin. Kuten zapatistit sanovat, preguntando caminamos (suom. kävelemme ja esitämme kysymyksiä). 11) postdemokratian tilalle yhteisöjenvälisyys Uusliberaalit ovat hyökänneet demokratiaa vastaan ja 80-luvuilta asti vakavin seurauksin. Maailman talouskriisin aiheuttama poikkeustila ja pankkien massiiviset pelastuspaketit ovat johdattaneet meidät postdemokratian aikakaudelle. Talouskriisin sosiaaliset vaikutukset sekä biokriisin sosiaaliset seuraukset lisäävät painetta, joka demokraattisiin rakenteisiin jo kohdistuu. Siksi oikeudenmukainen talouslaskun malli tarvitsee uudenlaisia demokraattisia instituutioita sekä paikallisen ja kansallisen tason demokratian uudelleenluomista. Eurooppalainen demokratia ja globaali demokratia ovat vielä kaukaisia päämääriä. Siksi tuotannon tavoitteet on järjesteltävä uudelleen deglobalisaation mallin mukaisesti ja luotava sekä paikalliselle, kansalliselle että globaalille tasolle uudet demokraattiset 11 Paul Virilio (1986), Speed and Politics: An Essay on Dromology, Autonomedia.

10 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 057 käytännöt. 12 Näihin kuuluu finanssimarkkinoiden, erityisesti investointien, kontrolli. Emme saa juuttua lokalisaation lyhyen tähtäyksen tavoitteisiin, emmekä rasistisiin ja nurkkakuntaisiin näkemyksiin koskien siirtolaisten liikkumista ja maapallon väestönkasvua ennustettuun yhdeksään miljardiin. Näiden sijaan meidän on keksittävä demokraattisia, yhteisöjenvälisiä toimintamalleja. 12) epäkasvun horisontti Kamppailu hyvinvointiyhteiskunnan hajottamisen politiikkaa vastaan tulee vaikuttamaan kriisin toiseen vaiheeseen, joka alkoi euroalueelta. Puolustustaistelu leikkauksia vastaan jatkuu. Vielä ei ole merkkejä vastaprojektista, joka näyttäisi suuntaa tulevaisuudelle (uusliberaalin, finanssimarkkinoiden ajaman) kapitalismin jälkeen. Tarvitsemme uuden horisontin, minne kohdistaa katseemme ja keskittää ponnistelumme. Yksi suunnannäyttäjä on (solidaarisuuteen perustuva) talouslaskun yhteiskunta. Uusliberalismia vastustavat, vaihtoehtoisen globalisaation tai globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeet (jotka koostuvat ammattiliitoista, poliittisista ryhmistä, verkostoista ja organisaatioista) olivat tärkeässä roolissa, kun 1990-lukua hallinneen uusliberalismin ajan jälkeen alettiin pohtia uudelleen sosiaalisia kysymyksiä. Noin vuosina alkoi uusi aika, jota symboloi Balin ilmastokokouksessa perustettu Climate Justice Now! -verkosto. Näihin aikoihin järjestettiin myös ensimmäinen Degrowth-konferenssi Pariisissa ja kaikista tärkeimpänä, maailman alkuperäiskansojen liikkeet kokoontuivat Brasilian Belemissä Maailman sosiaalifoorumissa 13, mikä tarkoitti paitsi kriittisen poliittisen ekologian palauttamista keskusteluun, myös ympäristö- ja ilmasto-oikeuden syntyä. Meidän mielestämme on välttämätöntä, että ekologisesta oikeudenmukaisuudesta tehdään keskeinen osa globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeen mahdollista toista aaltoa. Talouden supistaminen liittää yhteen sosiaaliset ja ekologiset (resurssien jakoon liittyvät) kysymykset. Siinä yhdistyvät myös talouden mikro- ja makrotason käytännöt - yhteisöjenvälisyys paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Oikeudenmukainen talouden supistamisen malli luo pohjan vastaliikkeelle, joka johtaa meidät uuteen suuntaan. Alexis J. Passadakis on poliittisen taloustieteen tutkija, joka toimii aktiivisesti Saksan Attacissa sekä ilmastooikeudenmukaisuusliikkeessä. Matthias Schmelzer on historian, filosofian ja politiikan tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa talouskasvuparadigman hegemoniasta. Hän toimii aktiivisesti Saksan Attacissa. Artikkeli on julkaistu Postwachstum.netverkkosivuilla heinäkuussa Alkuperäinen teksti saksankielinen, englannista kääntänyt Niina Oisalo. 12 Walden Bello (2002), Deglobalisation: Ideas for a new world economy, Zed Books. 13 Ks.

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN?

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? 014 Peruste #1 2013 VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? Ajatus 99 prosentista 1 onnistui tekemään jotain, missä kukaan ei ole suuren laman jälkeen Yhdysvalloissa onnistunut: herättämään henkiin yhteiskuntaluokan

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Mikä konsulttidemokratia? Teknokratiasta konsulttidemokratiaan. Konsulttidemokratiassa

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén Talous kasvun jälkeen Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén ja Suomen tietokirjailijat ry. ovat tukeneet teoksen kirjoittamista Copyright 2016 Tekijät & Gaudeamus Helsinki

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Matkalla suosituimmaksi maailmanlaajuiseksi elintarvikepakkausbrändiksi

Matkalla suosituimmaksi maailmanlaajuiseksi elintarvikepakkausbrändiksi Matkalla suosituimmaksi maailmanlaajuiseksi elintarvikepakkausbrändiksi Piensijoittajatilaisuudet, maaliskuu 2015 Kaisa Uurasmaa, sijoittajasuhdepäällikkö Huhtamäki lyhyesti Olemme maailmanlaajuinen elintarvikepakkausten

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Toimialan ja yritysten uudistuminen Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot