oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen"

Transkriptio

1 048 NÄKÖKULMA Peruste # tietä oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen alexis j. passadakis & matthias schmelzer

2 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 049 1) tavoitteemme: maailmanlaajuiset ja konkreettiset sosiaaliset oikeudet Mihin pyrimme kritisoidessamme talouskasvua ja miksi meidän mielestämme juuri nyt on välttämätöntä luonnostella suuntaviivoja talouskasvun purkamiselle 1? Tavoitteena on ulottaa sosiaaliset oikeudet koskemaan koko maapalloa, jotta kaikkien olisi mahdollista elää hyvä elämä. Ehdotamme oikeudenmukaista negatiivisen kasvun talousjärjestelmää, joka ei perustu vain abstrakteihin tavoitteisiin, ihmiskunnan eloonjäämiseen tai luonnon pelastamiseen, joita niin monet kasvukriitikot tarjoavat. Tällainen näkökulma voi peittää näköpiiristä yksilöiden ja ryhmien konkreettiset sosiaaliset oikeudet. Pyrimme kohtaamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaatimukset sekä tässä ja nyt että tulevaisuudessa. Nykytilanne muistuttaa aikaa, jolloin maanomistaja-aristokraatit ajoivat englantilaiset maanviljelijät yhteisiltä mailta. Sosiaalisia ulottuvuuksia ei voida erottaa ekologisista kysymyksistä vaikka näin onkin usein menneisyydessä tehty. Juuri kokemallamme ajanjaksolla monikansalliset yhtiöt ovat kaapanneet haltuunsa yhä enemmän ja enemmän luonnonresursseja ja maailmanlaajuinen ekologinen kriisi on eskaloitunut (tarkoittaen ilmastonmuutosta, öljyntuotannon huippua, biodiversitee- tin laskua, maan saastumista jne.) uhaten miljardien ihmisten elämää. Kaiken tämän jälkeen globaali oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa vain sosio-ekologista oikeudenmukaisuutta. Tärkeä merkkipaalu tällä matkalla on oikeudenmukainen, talouden supistamiseen tähtäävä järjestelmä. SOSIAALISIA ULOTTUVUUKSIA EI VOIDA EROTTAA EKOLOGISISTA KYSYMYKSISTÄ VAIKKA NÄIN ONKIN USEIN MENNEISYYDESSÄ TEHTY. 2) luonnonvarat ovat rajalliset, mutta luonto on vastustuskykyinen Jatkuva talouskasvu rajallisten luonnonvarojen planeetalla on mahdoton yhtälö. Uusklassiset taloustieteilijät jättävät luonnon ja sen vastustuskyvyn tarkastelunsa ulkopuolelle. Materia, tila ja aika, jotka me muut ymmärrämme todellisuuden rakennuspalikoiksi, eivät esiinny heidän teorioissaan. Luonto on olemassa vain resurssien lähteenä, ja luonnonvarat voidaan ehtyessään paikata pääomainvestoinneilla. Todellisuudessa tuotanto ja sen edellytysten jatkaminen kytkeytyy perustavalla tavalla 1 Suom. huom. Engl. degrowth (saks. Postwachstum, ransk. décroissance ) voidaan suomentaa monella tavalla. Yleisimmin käytetään käsitteitä talouden supistaminen tai kutistaminen, talouslasku, negatiivinen talouskasvu ja kasvun purkaminen.

3 050 Peruste # TÄMÄ ASIA ON SELVÄ: MEIDÄN KÄSITYKSEMME TALOUSLASKUSTA EI TARKOITA TALOUKSIEN SUPISTAMISTA VALLITSEVIEN TALOUDELLISTEN JA SOSIAALISTEN RAKENTEIDEN JA RESURSSIENJAON PUITTEISSA. TÄMÄ JOHTAISI MASSIIVISIIN SOSIAALITURVAN LEIKKAUKSIIN, KÖYHYYTEEN JA MUIHIN KAPITALISTISEN JÄRJESTELMÄN KRIISIN OIREISIIN, JOITA JO OLEMME KOKENEET. luontoon: planeetta tarjoaa puhdasta ilmaa, maanviljelysalaa ja raaka-aineita, jotka jalostetaan jatkokäyttöön. Luonnonresurssit ovat rajalliset, eikä niitä voi loputtomasti korvata pääomalla. On tietenkin mahdollista laskea menetykset, jotka syntyvät keinotekoisten pölytyslaitteiden käytöstä kalifornialaisessa hedelmätarhassa, mutta kun mehiläisiä ei enää ole, edessä on vakava ongelma. Maailmanlaajuinen ekologinen kriisi asettaa talouskasvulle rajat ulkoapäin, vakavina esimerkkeinä tästä mainittakoon ilmastonmuutos sekä öljyntuotannon piakkoin saavutettava huippu. Öljyhuippu (jonka ennustetaan tapahtuvan vuosien 2005 ja 2020 välillä) on erityisen uhkaava tapahtuma. Sen taustalla on fossiilisten energialähteiden keskittyminen tietyille alueille sekä kapitalistiseen talouskasvuun perustuva järjestelmä. Miten reagoida tähän tilanteeseen? Joko kaoottisesti ja väkivaltaisesti, tai demokraattisen suunnittelun ja yhteistyön keinoin. Äärimmäiset ja kuolonuhreja vaativat sääilmiöt sekä resurssisodat heittävät synkkiä varjoja tulevaisuuden ylle. Nämä ilmiöt eivät luo otollisia olosuhteita kamppailulle sosiaalisten oikeuksien puolesta. 3) irtikytkentä ei ole mahdollinen Olemme todistaneet viime vuosina kestävän ja vihreän kasvun käsitteiden sekä vihreän New Dealin ja muiden vihreän kapitalismin muotojen uudelleennousua. Ajatushautomot kehittelevät uusia käsitteitä, joiden avulla poliitikot yrittävät saada enemmistön taakseen. Näille ohjelmallisille lähestymistavoille on yhteistä usko siihen, että taloudellinen kasvu voidaan käsitteenä erottaa resurssien käytöstä ja luonnontuhoista. Niiden käsityksen mukaan teknologiset innovaatiot, uusiutuvat energianlähteet, resurssitehokkuuden lisääminen tuotannossa ja vihreän palvelusektorin yhteiskunta nämä materiasta irrotetun talouskasvun ylistetyt päämäärät mahdollistavat BKT:n kasvun jatkumisen samaan aikaan, kun käytetään yhä vähemmän ja vähemmän fossiilista energiaa ja muita rajallisia luonnonresursseja. Näiden käsitteiden irrottaminen toisistaan siihen äärimmäiseen pisteeseen asti, kuin olisi välttämätöntä, on harha. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pohjoisen kehittyneissä teollisissa yhteiskunnissa ja samanaikainen talouskasvun ylläpitäminen edellyttäisi sellaista resurssien käytön tehokkuuden kasvua ja teknologista kehitystä, mikä ei ole teknisesti ja poliittisesti mahdollista. Tämä pätee myös tapaan, jolla taloutemme toimii, innovaatioiden

4 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 051 määrän laskevaan suuntaukseen sekä aiemmin epäonnistuneisiin yrityksiin erottaa talouskasvu sen materiaalisesta perustasta. 2 Siksi ekologisesta kriisistä yli pääseminen ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Sen sijaan rikkaiden maiden talouden supistaminen järkevämmälle tasolle on välttämätöntä myös siksi, että köyhemmille alueille on annettava mahdollisuus kehittymiseen ja kasvuun keskipitkällä aikavälillä. 4) heidän taantumansa ei tarkoita meidän talouslaskuamme! 3...kuului ranskalaisten iskulause talouskriisin nostattamissa protesteissa vuonna Tämä asia on selvä: meidän käsityksemme talouslaskusta ei tarkoita talouksien supistamista vallitsevien taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden ja resurssienjaon puitteissa. Tämä johtaisi massiivisiin sosiaaliturvan leikkauksiin, köyhyyteen ja muihin kapitalistisen järjestelmän kriisin oireisiin, joita jo olemme kokeneet. Talouden kutistaminen jo olemassa olevien ja kasvusta riippuvaisten rakenteiden vallitessa tarkoittaa, että tuottavuuden kasvua ei voida tasapainottaa talouskasvulla, minkä vuoksi työttömyys kasvaa nopeasti. Kysyntä laskee, kriisi voimistuu ja lamaa seuraa deflaatio 4. Samaan aikaan verotulot laskevat, sosiaaliturvajärjestelmä joutuu kasvavan paineen alle ja velka räjäh- tää käsiin. Nämä johtavat vaaralliseen taantuman ja köyhtymisen noidankehään. Talouskasvusta riippuvaisessa kapitalismissa se tarkoittaa seuraavaa: talouden supistaminen = lama = sosiaalinen kriisi. 5)...eikä etujen leikkaaminen tarkoita talouden kutistamista! Siirtyminen oikeudenmukaiseen supistuvan talouden järjestelmään edellyttää uudenlaisen kieliopin keksimistä taloudelle: kieliopin, jonka avulla sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvä elämä tulisivat mahdollisiksi ihmisille ympäri maailmaa. Tämä johtaisi vähitellen BKT:n pienenemiseen. Silti keskittyminen ainoastaan talouden supistamiseen on liian yksinkertaistavaa ja jopa vaarallista ajattelua. Tämän todistavat uusliberaalit ja konservatiiviset, tai uusfeodalistiset, kasvukriitikot erityisesti Saksassa. Heidän ekologisesti suuntautuneet argumenttinsa yhtyvät taantumukselliseen kuoroon, jossa lauletaan: Olemme eläneet yli varojemme tai Meidän on kiristettävä vöitä. Näin kasvun kritiikki muutetaan puolustuspuheeksi sosiaalietuuksien ja -palveluiden leikkauksille. 5 Solidaarisuuteen perustuva talouden supistaminen sen sijaan tähtää demokraattisesti neuvoteltuihin tuotannon ja kulutuksen vähennyksiin taaten sosiaaliset oikeudet kaikille, myös globaalilla tasolla, nyt ja tulevaisuudessa. 2 Vrt. Sustainable Development Commission (2009), Prosperity without growth?, commission.org.uk/ pages/redefining-prosperity.html; ja NEF (2010), Growth Isn t Possible, growth-isnt-possible. 3 Ransk. Leur récession n est pas notre décroissance! 4 Suom. huom. yleisen hintatason lasku. 5 Vrt. Ks. myös Zac Goldsmith: The Constant Economy. Goldsmith on konservatiivien edustaja Britannian parlamentin alahuoneessa.

5 052 Peruste # VAIKKA SOSIAALITURVAN LEIKKAUKSIEN VASTUSTAMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, VIIMEKSI MAINITUT PUTOAVAT SIIHEN AJATTELUN SUDENKUOPPAAN, ETTÄ SOSIAALISET ONGELMAT VOITAISIIN RATKAISTA TALOUSKASVULLA. 6) ei ole olemassa hyvää talouskasvua, vain hyvää elämää! Kun puhutaan talouden supistamisesta, tavoitteena ei ole hahmotella abstraktia ja utopistista yhteiskunnan mallia, joka seuraisi kapitalismia. Sen sijaan haluamme kiinnittää huomiota usein sivuutettuun sosioekonomiseen ja ekologiseen dynamiikkaan sekä muotoilla uutta suuntaa vapautukseen liittyville strategioille. Hallitukset ja monikansalliset yhtiöt vastustavat tätä, samoin kuin esimerkiksi monet eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen byrokraatit, jotka vastustavat talouskriisiä iskulauseella Ei leikkauksia, enemmän kasvua. Vaikka sosiaaliturvan leikkauksien vastustaminen on välttämätöntä, viimeksi mainitut putoavat siihen ajattelun sudenkuoppaan, että sosiaaliset ongelmat voitaisiin ratkaista talouskasvulla. Jo vuosikymmenten ajan talouskehitys on ollut teollistuneissa maissa laskusuunnassa, mikä liittyy paitsi kasvun rajojen saavuttamiseen (raaka-aineiden hinnannousuun, ilmastonmuutokseen jne.) myös kapitalistisen kehityksen sisäisiin rajoitteisiin (kuten kysynnän suhteellisen kyllääntymispisteen saavuttamiseen). Talouskasvu ei ole pystynyt enää pitkään aikaan vähentämään tarpeeksi tehokkaasti rakenteellista työttömyyttä eikä julkinen hyvinvointi ole lisääntynyt sen avulla. Vuorovesi ei nosta kaikkia veneitä maalle. 6 Myös öljyhuipun saavuttaminen asettaa vakavan haasteen perinteisen vasemmiston edustajille, jotka kannattavat talouskasvua. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan talouskasvun järjestelmään ovat kuuluneet kiinteänä osana paitsi sodat, joita raaka-aineiden saannin turvaamiseksi on käyty, myös katastrofaalisia seurauksia aiheuttanut syvänmeren öljynporaus ja miljoonat pakolaiset. Talouskasvu toimii maailmanlaajuisia sosiaalisia oikeuksia vastaan. Hyvä elämä kaikille on mahdotonta toteuttaa tällaisessa järjestelmässä. Ainoastaan abstrakti vaihdon arvo kasvaa ja vain harvoilla on mahdollisuus arvonlisäykseen. 7) hyvästi, keynes huomenta keynes ja keynesin tuolle puolen... Keynesiläinen politiikka epäonnistui luvuilla, kun se ei pystynyt enää tyydyttämään vaatimuksia pääomavoitoille. Lyhyesti sanottuna: keynesiläinen talouskasvun malli saavutti rajansa. Vastaus tähän oli uusliberaali vastavallankumous, kuten mallin kehittäjä Milton Friedman ilmiötä kutsui. Nyt uusliberaali finanssikapitalismiin 6 Tämä sanonta on peräisin John F. Kennedyltä, jonka mukaan talouskasvu parantaa köyhimpien tulotasoa. Ks. esim. Kansainvälisen valuuttarahaston entisen pääsihteerin Rodrigo de Raton puhe: A Rising Tide Lifts All Boats: How Europe, by Promoting Growth, Can Help Itself and Help the World, ja NEF:in raportti (2006), Growth Isn t Working,

6 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 053 Anna Löfström, Nimetön, 2011, 30 x 30 cm, akvarelli ja sumi-muste paperille. perustuva talouskasvun malli on kriisissä. Keynesiläisyyden epäonnistuminen erityisesti globaalissa mielessä sekä selkeät merkit ekologisten rajojen saavuttamisesta eivät puolla uutta ekokeynesiläistä talouskasvun ohjelmaa, joka korvaisi uusliberaalin finanssikapitalismin. Monia emansipatorisen vasemmiston käsitteitä, jopa keynesiläisyyttä, voi pitää yhä tärkeinä, erityisesti sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ja riiston vähentämiseen liittyviä teorioita: radikaalia resurssien uusjakoa, työpäivien lyhentämistä, talousdemokratiaa sekä pääomien ja investointien hallintaa. On välttämätöntä miettiä uusia käsitteitä ja ideoita, jotka vievät meitä eteenpäin, kuten yhteisresurssien hallintaa, vallitsevan globalisaatiokehityksen kääntämistä, työn uusia muotoja, ruoantuotannon omavaraisuutta 7 ja ener- 7 Ks.

7 054 Peruste # JOS HALUTAAN ESTÄÄ TILANNE, JOSSA SUURTA OSAA YHTEISKUNNASTA UHKAA KÖYHTYMINEN JA SYRJÄYTYMINEN, ON LYHENNETTÄVÄ KAIKKIEN TYÖAIKAA. giademokratiaa. Kaikki nämä käsitteet liittyvät talouteen, joka ei kasva, vaan kutistuu, kunnes se on vakaalla pohjalla. Siksi on tärkeää löytää uudelleen Keynes taloudellisen stagnaation teoreetikkona, joka luonnosteli työnteon ja taloudellisten voittojen kohtalonyhteydestä vapautunutta yhteiskuntaa. Meidän on pystyttävä katsomaan myös keynesiläisyyden jälkeiseen tulevaisuuteen, jotta voimme joskus päätyä oikeudenmukaiseen talouslaskun malliin. 8) vähennä tuotantoa, lyhennä työpäiviä, jaa varallisuutta uudelleen, säätele investointeja Talouden supistaminen tarkoittaa vapautumista vääränlaisesta ja pinnallisesta jakopolitiikasta, joka perustui muka kaikkia osapuolia hyödyttävään logiikkaan, sekä harhakuvasta, jonka mukaan varallisuutta voitaisiin jakaa uudelleen vasta, kun talous kasvaa. Varallisuus ei valu alaspäin, vaan talouskasvu itse asiassa lisää alikehitystä ja saa varallisuuden jakautumaan yhteiskunnassa yhä epätasaisemmin, vaikka resursseja riittäisi kaikille. Varallisuutta pitäisi jakaa tasa-arvoisemmin sen sijaan, että sitä yritetään vain lisätä. Tämä onnistuu vain, jos otetaan käyttöön sekä minimi- että maksimipalkka, kuten ranskalainen talouslaskun liike vaatii. Talouslaskun periaate tarkoittaa myös hyvästejä harhakuvalle kasvuun perustuvasta täystyöllisyyden yhteiskunnasta. Kasvuluvut eivät ole enää pitkään aikaan riittäneet työllistämään kaikkia niitä, jotka ovat tuottavuuden kasvaessa ja tuotteiden arvon laskiessa niiden muututtua päivittäistavaraksi (engl. commodisation) joutuneet ulos työmarkkinoilta. Jos halutaan estää tilanne, jossa suurta osaa yhteiskunnasta uhkaa köyhtyminen ja syrjäytyminen, on lyhennettävä kaikkien työaikaa. Palkkatyössä vietetyn tuntimäärän leikkaaminen on välttämätöntä myös siksi, että BKT:ta saadaan pitkällä aikavälillä pienennettyä. 20 tuntia riittää ainakin aluksi! 8 Äläkä unohda: palkkatyön tuolla puolen on elämää, kuten feministiset taloustieteilijät aina painottavat. Itse asiassa siellä tehdään suuri osa yhteiskunnan säilymiselle tarpeellisesta työstä. Myös tämä työ täytyy jakaa kaikille. Työtuntien vähentäminen on kuin laittaisi kapuloita talouskasvun rattaisiin, mikä luo välttämätöntä toimintavapautta. Mutta tämä ei vielä riitä. Yritysten mielestä tarvitaan lisäksi tuotannon massiivista järkiperäistämistä, mikä liittyy niiden pakkoon tehdä voittoa ja kasvaa markkinoilla. Rahataloudesta irrotetut uudenlaiset vaihdon muodot, kuten oikeudenmukainen solidaarisuuteen perustuva talous sekä yhteisresurssien jalostaminen ja hallinta, ovat ratkaisevassa asemassa. Samaan aikaan on välttämätöntä puuttua nykyiseen finanssikapitalismiin, kontrol- 8 Ks.

8 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 055 loida sijoituksia demokraattisella tavalla ja kääntää kehitys päälaelleen pois fossiilisilta korkean tuoton sektoreilta palvelutalouteen, käyttöarvoon perustuviin ruohonjuuritason palveluihin ja sosiaalis-ekologiseen uudelleenjärjestelyyn. Sen sijaan että hoidamme (julkista) velkaa, meidän pitäisi ponnistella velkojen anteeksiantamisen puolesta. Unohdetaan velat! 9 9) kapitalismin tuolla puolen Ne jotka todella haluavat pyrkiä seuraavaan vaiheeseen talouskasvun kritiikin jälkeen ja supistaa taloutta, kohtaavat valtavia haasteita. Kyseessä on perustavaa laatua oleva muutos, joka koskettaa yhteiskuntamme juuria. Tarvitsemme sekä uskottavia teknokraattisia, talouden supistamista kuvaavia käsitteitä että esimerkkiprojekteja solidaarisuuteen perustuvasta talousjärjestelmästä. Nämäkään eivät riitä, jos kapitalismin varallisuuden kasautumista edistävä prosessi jatkuu. Talouskasvua ajaa pääoman sokea itsensä toteuttaminen: rahaa investoidaan tuotantoon, jotta voidaan ansaita lisää rahaa, mikä edellyttää tuotannon arvon kasvua. Talouden supistaminen tarkoittaa, että vähennetään pääoman mahdollisuuksia arvouttaa itseään, jolloin finanssimarkkinoiden paisuttamia kuvitteellisia varallisuusvaateita ei voida toteuttaa. Jotta oikeudenmukainen ja ekologinen talouslaskun järjestelmä (pääomakannan supistaminen) olisi mahdollista toteuttaa, monia tuotannon aloja on suljettava, ensimmäisenä fossiilisiin energianlähteisiin nojaava tuotantosektori. Tämä tarkoittaa pääoman tuhoamista. Jos globaalit sosiaaliset oikeudet halutaan toteuttaa, tätä keskeistä talouspoliittista ja valtaan liittyvää kysymystä ei voida ohittaa. Uusliberaali globalisaatioprojekti on kasvattanut ylikansallisen aktiivisen pääoman valtaa suunnattomasti vahvistamalla markkinaliberalismia (WTO, IMF), lisäämällä yksityistämistä, poistamalla sääntelyä ja hyökkäämällä sosiaalipolitiikkaa vastaan. Nyt kannattaisi miettiä, millaisilla yhteiskunnallisilla ryhmillä on kykyä ja halua perustaa oikeudenmukainen talouden supistamisen järjestelmä ja purkaa tuotteistaminen ja rahataloudellinen mittaminen. 10) hyvä elämä perinteisen ja modernin ajan jälkeen TYÖTUNTIEN VÄHENTÄMINEN ON KUIN LAITTAISI KAPULOITA TALOUSKASVUN RATTAISIIN, MIKÄ LUO VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TOIMINTAVAPAUTTA. Ikuisen talouskasvun käsite, joka perustuu ideaan homo economicuksesta, liittyy keskeisellä tavalla modernin aatteeseen. On aika hylätä tämä käsite tässä ja nyt. Tässä hyvät uutiset: Emme koskaan olleetkaan moderneja!, kuten Bruno Latour keksi, ja Donna Haraway vahvisti myöhemmin. 10 Emme ole myöskään dromomaaneja (nopeusfa- 9 Ks. 10 Ks. Bruno Latour (2008), We Have Never Been Modern. Attempt at a Symmetrical Anthropology, Harvard University Press; ja Donna Haraway (1991), Simians, Cyborgs, and Women. The Reinvention of Nature, Routledge, New York.

9 056 Peruste # MAAILMAN TALOUSKRIISIN AIHEUTTAMA POIKKEUSTILA JA PANKKIEN MASSIIVISET PELASTUSPAKETIT OVAT JOHDATTANEET MEIDÄT POSTDEMOKRATIAN AIKA- KAUDELLE. TALOUSKRIISIN SOSIAALISET VAIKUTUKSET SEKÄ BIOKRIISIN SOSIAALISET SEURAUKSET LISÄÄVÄT PAINETTA, JOKA DEMOKRAATTISIIN RAKENTEISIIN JO KOHDISTUU. naatikkoja), kuten ranskalainen urbaanikulttuurin tutkija Paul Virilio väitti. 11 Mutta vaikka haluamme hylätä kasvun hyvästi, hyvästi! on meidän edelleen puolustettava ihmisoikeuksien ja demokratian käsitteitä, modernin ajan vapaustaistelun hedelmiä. Talouden supistaminen ei tarkoita, että hylkäisimme kehityksen mahdollisuuden sen sijaan kehityksen käsite on vapautettava tavaran haalimisen ja talouskasvun ideasta. Talouslasku ei tarkoita paluuta perinteiseen yhteiskuntamalliin, kivikaudelle, tai siirtymistä kaikki-onsallittua-ajattelun hallitsemaan postmodernismiin. Talouslaskun idea suhtautuu vakavasti postkoloniaaliseen tilanteeseen ja moninapaiseen maailmanjärjestelmään, jonka hiljattain teollistuneiden maiden nousu on luonut. Siksi siinä painotetaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon käsitteitä. Utopia konkreettisesta hyvästä elämästä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ilman talouskasvua tarkoittaa uutta päämäärää, joka menee perinteisen ja modernin yhteiskunnan tuolle puolen. Oikeudenmukaisen talouslaskun malli avaa uusia mahdollisuuksia, jotka ohittavat nykyhetkeä dominoivat taloudelliset käsitteet ja imperatiivit. Kyseessä on mielikuvituksen vapautuminen sekä talouskasvuun, kehitykseen, palkkatyöhön, tehokkuuteen ja BKT:hen liityvien fetisististen käsitteiden demystifikaatio. Jatkamme matkaa avoimin mielin. Kuten zapatistit sanovat, preguntando caminamos (suom. kävelemme ja esitämme kysymyksiä). 11) postdemokratian tilalle yhteisöjenvälisyys Uusliberaalit ovat hyökänneet demokratiaa vastaan ja 80-luvuilta asti vakavin seurauksin. Maailman talouskriisin aiheuttama poikkeustila ja pankkien massiiviset pelastuspaketit ovat johdattaneet meidät postdemokratian aikakaudelle. Talouskriisin sosiaaliset vaikutukset sekä biokriisin sosiaaliset seuraukset lisäävät painetta, joka demokraattisiin rakenteisiin jo kohdistuu. Siksi oikeudenmukainen talouslaskun malli tarvitsee uudenlaisia demokraattisia instituutioita sekä paikallisen ja kansallisen tason demokratian uudelleenluomista. Eurooppalainen demokratia ja globaali demokratia ovat vielä kaukaisia päämääriä. Siksi tuotannon tavoitteet on järjesteltävä uudelleen deglobalisaation mallin mukaisesti ja luotava sekä paikalliselle, kansalliselle että globaalille tasolle uudet demokraattiset 11 Paul Virilio (1986), Speed and Politics: An Essay on Dromology, Autonomedia.

10 12 tietä oikeuden mukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen 057 käytännöt. 12 Näihin kuuluu finanssimarkkinoiden, erityisesti investointien, kontrolli. Emme saa juuttua lokalisaation lyhyen tähtäyksen tavoitteisiin, emmekä rasistisiin ja nurkkakuntaisiin näkemyksiin koskien siirtolaisten liikkumista ja maapallon väestönkasvua ennustettuun yhdeksään miljardiin. Näiden sijaan meidän on keksittävä demokraattisia, yhteisöjenvälisiä toimintamalleja. 12) epäkasvun horisontti Kamppailu hyvinvointiyhteiskunnan hajottamisen politiikkaa vastaan tulee vaikuttamaan kriisin toiseen vaiheeseen, joka alkoi euroalueelta. Puolustustaistelu leikkauksia vastaan jatkuu. Vielä ei ole merkkejä vastaprojektista, joka näyttäisi suuntaa tulevaisuudelle (uusliberaalin, finanssimarkkinoiden ajaman) kapitalismin jälkeen. Tarvitsemme uuden horisontin, minne kohdistaa katseemme ja keskittää ponnistelumme. Yksi suunnannäyttäjä on (solidaarisuuteen perustuva) talouslaskun yhteiskunta. Uusliberalismia vastustavat, vaihtoehtoisen globalisaation tai globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeet (jotka koostuvat ammattiliitoista, poliittisista ryhmistä, verkostoista ja organisaatioista) olivat tärkeässä roolissa, kun 1990-lukua hallinneen uusliberalismin ajan jälkeen alettiin pohtia uudelleen sosiaalisia kysymyksiä. Noin vuosina alkoi uusi aika, jota symboloi Balin ilmastokokouksessa perustettu Climate Justice Now! -verkosto. Näihin aikoihin järjestettiin myös ensimmäinen Degrowth-konferenssi Pariisissa ja kaikista tärkeimpänä, maailman alkuperäiskansojen liikkeet kokoontuivat Brasilian Belemissä Maailman sosiaalifoorumissa 13, mikä tarkoitti paitsi kriittisen poliittisen ekologian palauttamista keskusteluun, myös ympäristö- ja ilmasto-oikeuden syntyä. Meidän mielestämme on välttämätöntä, että ekologisesta oikeudenmukaisuudesta tehdään keskeinen osa globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeen mahdollista toista aaltoa. Talouden supistaminen liittää yhteen sosiaaliset ja ekologiset (resurssien jakoon liittyvät) kysymykset. Siinä yhdistyvät myös talouden mikro- ja makrotason käytännöt - yhteisöjenvälisyys paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Oikeudenmukainen talouden supistamisen malli luo pohjan vastaliikkeelle, joka johtaa meidät uuteen suuntaan. Alexis J. Passadakis on poliittisen taloustieteen tutkija, joka toimii aktiivisesti Saksan Attacissa sekä ilmastooikeudenmukaisuusliikkeessä. Matthias Schmelzer on historian, filosofian ja politiikan tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa talouskasvuparadigman hegemoniasta. Hän toimii aktiivisesti Saksan Attacissa. Artikkeli on julkaistu Postwachstum.netverkkosivuilla heinäkuussa Alkuperäinen teksti saksankielinen, englannista kääntänyt Niina Oisalo. 12 Walden Bello (2002), Deglobalisation: Ideas for a new world economy, Zed Books. 13 Ks.

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN?

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? 014 Peruste #1 2013 VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? Ajatus 99 prosentista 1 onnistui tekemään jotain, missä kukaan ei ole suuren laman jälkeen Yhdysvalloissa onnistunut: herättämään henkiin yhteiskuntaluokan

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Mikä konsulttidemokratia? Teknokratiasta konsulttidemokratiaan. Konsulttidemokratiassa

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot