ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE. Hankesuunnitelma. Sisältö Sivu. 1. Tausta 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE. Hankesuunnitelma. Sisältö Sivu. 1. Tausta 2"

Transkriptio

1 1 ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE Hankesuunnitelma Sisältö Sivu 1. Tausta 2 2. Pilottikylien lyhyt esittely 3 Hailuoto 3 Piipsjärvi 4 Alpua 5 Eskola 6 3. Tavoitteet 7 1. Yleistavoitteet 7 2. Kyläkohtaiset tavoitteet 8 4. Toimenpiteet 9 1. Kylän nykyisen energiankäytön, energiavarojen ja uusiutuvan energian taseen arviointi 9 2. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen mahdollisuudet, kustannukset ja vaikutukset rahavirtoihin Energiaraaka-aineiden hankinnan logistiset vaihtoehdot Kylän energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät esteet Kuluttajan mahdollisuudet parantaa omaa uusiutuvan energian käytön tehokkuuttaan (= kuluttajavalistus) Kytkentä maaseudun kehittämisohjelmiin Tiedotussuunnitelma Kohderyhmä Aikataulu Ohjausryhmä Toiminta-alue Resurssit Budjetti Rahoitussuunnitelma 13

2 2 1. Tausta EU:n keskeisiä energiatavoitteita on energiantuotannossa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Vuonna 2007 Euroopan Unionin valtiopäämiehet sitoutuivat vähentämään koko Unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi sovittiin, että EU:n energiasta 20 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia. Suomelle uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 prosenttia. EU:n direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista eli ns. energiapalveludirektiivi tuli voimaan vuonna Kansallisesti se tuli panna käytäntöön mennessä. Energiapalveludirektiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite vuoteen 2016 mennessä ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Tavoite lasketaan vuosien virallisten tilastotietojen keskiarvosta. Direktiivin tavoitteisiin pyritään toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla. Toimenpiteitä ovat mm. asiakkaan (energian loppukäyttäjän) energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet, asiakkaalle annettava energiatehokkuusviestintä ja energiansäästöneuvonta. Yksi keskeinen energiaan liittyvä tekijä ilmastovaikutusten ohella on fossiilisten energiavarojen ehtyminen ja siitä seuraava varautuminen uusiutuvien energiavarojen käyttöönottoon. Toinen merkittävä tekijä on energiaomavaraisuuden lisääminen, jolloin ollaan vähemmän riippuvaisia tuontipolttoaineista, joiden saatavuus kriisitilanteissa voi olla vaikeaa. Maaseutu on suurten asutuskeskusten energiantuotantolaitosten polttoaineiden hankintaaluetta. Näin on Pohjois-Suomessa esimerkiksi polttoturpeen ja metsäenergian, mutta myös vesivoiman kohdalla. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä osa taajamien lämpöenergiasta ja lauhdesähköstä tuotetaan maaseudun energiaraaka-aineilla (turve ja puu). Huomattavan osan lämmöstä ja sähkön tuottavat suuret energiayhtiöt. Myös sähkön siirrosta huolehtivat suuret paikalliset tai valtakunnalliset jakelujakeluyhtiöt (esim. Oulun Energia, Fortum Oy ja Vattenfall Oy). Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa strategioissa uusiutuvan energian, energiaomavaraisuuden ja paikallisen energiantuotannon teemat ovat vahvasti esillä. Energiatavoitteita on linjattu vuoteen 2030 ulottuvassa maakuntasuunnitelmassa sekä alueellisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteena on kehittää Pohjois- Pohjanmaasta kehittyneen energiatalouden maakunta, jonka keskeisenä elementtinä on monipuolinen lähienergian hyödyntäminen ja energian tehokas loppukäyttö. Pohjois-Pohjanmaan energiatavoitteissa hajautetun energiantuotannon voimakas kasvu on otettu tärkeäksi kehittämisen teemaksi. Tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta on tärkeä saada liikkeelle hankkeita, jotka edistävät paikallisen tason energiaosaamista ja luovat edellytyksiä uusiutuvan energian hyödyntämiselle. Erityisesti uusien energiaratkaisujen, kuten pienen mittakaavan CHP-tuotannon ja erilaisten

3 hybridijärjestelmien, yleistyminen edellyttää onnistuneita pilotointeja ja lisääntynyttä tietoisuutta. Vuonna 2012 päivitetyssä maakunnallisessa energiastrategiassa paikallisen energiantuotannon kehittäminen ja energiayrittäjyyden tukeminen on määritelty yhdeksi avaintoimenpiteistä. Energia ja maaseutu ovat myös Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman keskeiset elementit. Tämä hankesuunnitelman valmistelu on toteutettu Pohjoiset kylät hankkeen rahoittamana. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama. Hanke on yhteinen Keski- Pohjanmaan liiton kanssa. Hanke toimii kylätoiminnan maakunnallisena koordinaatiohankkeena. Käytyjen neuvottelujen jälkeen Energiaomavaraiset kylät - hankkeen pilottikyliksi ovat lupautuneet seuraavat: Hailuodon kirkonkylä, Oulaisten Piipsjärvi, Vihannin Alpua, ja Keski-Pohjanmaalta Eskolan kylä Kannuksesta. Hankkeessa tarkastellaan pilottikylien nykyistä energiankäyttöä, energiavaroja, uusiutuvan energian tasetta sekä keinoja lisätä kylän omien energiavarojen käyttöä paikallisesti. Lisäksi tuodaan esille kuluttajan keinoja energian tehokkaaseen loppukäyttöön ja energian säästöön Pilottikylien lyhyt esittely Hailuoto Vuonna 2011 Hailuodon kunnan väkiluku oli 1004 henkeä. Hailuoto on väkiluvultaan Pohjois-Pohjanmaan pienin ja Suomessakin viidenneksitoista pienin kunta. Pääosa kunnan väestöstä on keskittynyt kirkonkylän ympäristöön. Asuntokuntia kunnassa on 230 ja niiden keskikoko on 2,2 henkilöä. Kunnan työvoiman määrä on noin 360, josta runsas neljäsosa käy töissä mantereen puolella. Saarella käy jonkin verran työntekijöitä myös mantereelta. Hailuoto on suosittu kesän vapaa-ajan viettopaikka ja saarella onkin 600 vapaa-ajan asuntoa. Kunnan maa-alasta 35 prosenttia on suojelun piirissä. Kunnan keskustaajamaan rakennettiin vuonna kw:n tehoinen hakelämpökeskus. Lämpökeskuksessa on hakekattilan lisäksi varavoimana 700 kw öljykattila. Varakattiloina on lisäksi koulukeskuksen 500 kw öljykattila ja palvelutalon 210 kw öljykattila. Lämpöverkoston pituus on 2230 metriä. Lämpöhäviöt huomioon ottaen lämpölaitoksen huipputeho on 1150 kw. Lämpökeskuksen ja aluelämpöverkon rakensi lämpöyrittäjä. Sama yrittäjä hoitaa myös lämmöntuotannon. Kunta ostaa verkkoon liittyneiden kiinteistöjen lämmitysenergian. Hakelämpölaitos tuottaa lämmön koulukeskukselle (lisäksi varaus päiväkodille), seurakunnalle (pappila, seurakuntasali, kirkko), kunnanvirastolle ja palokunnalle, palvelutalolle ja terveyskeskukselle sekä parille rivitalolle. Lämmitettävä tilavuus on yhteensä noin m 3. Lämpökeskuksen teho riittäisi nykyistä huomattavasti suuremman lämpöenergian tuottamiseen. Lämpöenergiantarve on noin 1900 MWh. Hakkeen vuotuiseksi kulutukseksi on arvioitu hake-m 3 eli MWh. Lämpölaitoksen hakkeen käyttöön verrattuna kunnassa on huomattavat metsäenergiavarat. Hailuodon tilusrakenne on Pohjanmaan rannikkoalueelle tyypillinen

4 nauhatila, jossa metsäpalstat ovat pitkiä ja kapeita. Metsien tilusrakenne hankaloittaa metsäenergian hankintaa ts. puuerät on hankittava hyvin pienistä kohteista. Hailuodon saari on tuulivoimatoimijoiden kannalta kiinnostava kohde, sillä tuuliolosuhteet saaren sisäosissakin ovat tuulivoiman tuoton kannalta alle 10 % alhaisemmat kuin avomerialueella. Kiinteällä maalla sijaisevien tuulivoimaloiden rakentamis- ja käyttökustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin avomerialueelle rakennettavien tuulivoimaloiden. Saaren infrastruktuuri esim. tieverkoston suhteen on valmis (metsäautotieverkosto), mikä osaltaan helpottaa tuulivoimaloiden rakentamista saaren sisäosiin. Loma-asutuksen suuri määrä ja suojelualueet ovat merkittävä este esim. tuulivoimarakentamiselle. Huomattava este tuulivoiman lisärakentamiselle on myös saaren ja mantereen välisen syöttökaapelin kapasiteetti. Kaapelin koko vastaa suurin piirtein saaren nykyisen sähkön käytön tasoa. Kaapelin vaihtaminen suurempaan edellyttää saaren sähkön käytön selvää kasvua. Vuonna 2010 Hailuodon kunnan sähkön käyttö oli MWh. Jos saarelle ei tule merkittävää sähkön lisätarvetta, ei verkkoyhtiöllä ole intressejä siirtokaapelin kapasiteetin lisäämiselle. Hailuodossa on tällä hetkellä neljä Spawer Kraft Ab:n (aikaisempi omistaja ja voimalaitosten rakennuttaja Vattenfall Sähköntuotanto Oy) omistamaa voimalaitosta. Laitosista kaksi valmistui vuonna 1993 ja ne ovat teholtaan 300 kw. Toiset kaksi valmistuivat vuonna 1995 ja ovat teholtaan 500 kw. Tuulivoimatilaston mukaan Hailuodon voimaloiden tuottaman sähköenergianmäärä on vuosina ollut keskimäärin 3100 MWh vuodessa. Yksittäisen tuulivoimalan käyttöaika on ollut keskimäärin 1960 tuntia vuodessa. Spawer Kraft Ab:n jatkosuunnitelmat näiden voimaloiden osalta ovat purkaminen ja korvaaminen yhdellä 3 MW:n laitoksella. Hailuodon jakeluverkkoyhtiö on Vattenfall Verkko Oy. Vuonna 2009 käynnistettiin Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämisen osayleiskaavan valmistelu. Liikenneyhteyden ja tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukset valmistuivat keväällä Kesällä ja syksyllä 2011 on tehty täydentäviä luontoselvityksiä ja niiden pohjalta on täydennetty hankkeiden Naturaarviointeja. YVA-arviointi on tehty sekä Hailuodon liikenneyhteyden että tuulipuiston yleissuunnitelman osalta. Arvioinneista on pyydetty lausunnot ympäristöhallinnolta ja suojelualueiden haltijoilta. Lausuntojen jälkeen aloitettiin osayleiskaavaehdotuksen laadinta. Osayleiskaavaehdotuksen alkuperäinen valmistumisajankohta oli kevät Kaava-ehdotuksessa esitetään liikenneyhteydet, tuulivoima-alueet ja muut tarvittavat maankäyttömuodot. Suunniteltu tuulivoimapuisto on laajuudeltaan 6000 ha. Hankealueen alueen tuuliolosuhteet ovat hyvät. Alue on myös riittävän suojainen, jolloin hankkeen teknis-taloudelliset riskit ovat pienemmät kuin kauas merelle rakennettaessa. Tuulipuistohankkeen YVA:ssa tutkittiin kolmea eri vaihtoehtoa, jossa maksimivaihtoehdossa oli 75 voimalaa ja pienimmässä vaihtoehdossa 48 tai 43 voimalaa riippuen siitä toteutetaanko saaren ja mantereen kiinteä yhteys vai ei. Kiinteä yhteys helpottaa sähkön siirron parantamista saaren ja mantereen välillä. 4

5 5 Piipsjärvi Piipsjärven kylä sijaitsee Oulaisten kaupunkikeskuksesta 4 7 kilometriä koilliseen Ouluntien (kantatie 86) varrella. Kylässä on noin 740 asukasta ja n. 320 asuntokuntaa. Asutus jakautuu järven molemmin puolin. Suurin osa asutuksesta on järven länsipuolella (Ouluntien varrella). Piipsjärven kylässä (osayleiskaavan alueella) on yhteensä noin 100 työpaikkaa, josta puolet on maataloustyöpaikkoja. Vuonna 2012 aktiivisia maatiloja on 42 kappaletta. Tilojen määrä on neljäsosa Oulaisten kaikista aktiivisista maatiloista. Maatiloista 64 prosenttia on kasvinviljelytiloja ja 24 prosenttia lypsykarjatiloja. Kylän peltoala on noin 1700 ha, mikä on runsas neljäsosa kaupungin koko peltoalasta luvun lopussa kyläläiset alkoivat suunnitella Piipsjärven (järven pinta-ala n. 400 hehtaaria) kuivatusta kylän heinämaaksi. Järven kuivaus aloitettiin vuonna Järven kuivatustyöt lopetettiin vuonna 1956 heinähuutokauppatulojen vähentyessä. Kunnostustoimien loputtua järvi alkoi pensoittua. Kyläläiset päättivät yksimielisesti järven uudelleen vesittämisestä. Hanke toteutettiin vesihallituksen suunnitelmien mukaan ja vesi laskettiin järveen uudelleen vuonna Järven vedenpinnan taso ja laajuus vastaavat ennen kuivatusta ollutta tasoa ja laajuutta. Järvi elävöittää kylämaisemaa ja toimii kyläläisten ja laajemminkin kaupungin keskustaajaman virkistysalueena. Piipsjärven kylälle ovat kyläläiset laatineet kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelman mukaan kylän kehittämistavoitteita ovat uuden koulun rakentaminen, uusien rakennustonttien saanti ja tiedon välittäminen niistä, kylän viemäröinnin loppuunsaattaminen, palveluiden parantaminen (esim. lasten- ja vanhusten hoito, vapaaaikapalvelut) ja tätä kautta uusien työpaikkojen luominen. Vuonna 2011 Piipsjärven kylä valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Piipsjärvellä on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Piipsjärvi on merkitty maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi, seudullisesti merkittäväksi virkistys- ja matkailukohteeksi tai virkistyskäytön kehittämishankkeen alueeksi sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintö-arvojen säilymistä. Piipsjärvelle on tehty osayleiskaavan muutos ja laajennus. Hanke tuli vireille Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaava ja kaupunginvaltuusto Kaava-alueen pinta-ala on laajuudeltaan n hehtaaria. Osayleiskaavan tuli noin 200 asuintonttia. Osayleiskaavassa on kunnan omistamalle maalle kantatien 86 varteen kaavoitettu kymmenen tontin asuinkortteli. Korttelin tonttienkoko on m 2. Korttelin sähkön- ja lämmön tuottaminen on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi puuperäisellä biokaasulla Kempeleen ekokorttelin tapaan. Piipsjärven kyläyhdistys on hallinnoinut Tonttipörssi-hanketta, joka päättyi helmikuussa Hankkeessa on kerätty yksityisten maanomistajien myytäviä tontteja sekä markkinoitu niitä internetin välityksellä. Pyhäjoelle mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalan työntekijät voisivat olla potentiaalisia Piipsjärven uusia asukkaita, sillä etäisyys Piipsjärveltä Pyhäjoelle on vain noin 45 kilometriä.

6 6 Alpua Alpuan kylä sijaitsee Vihannin kunnan keskustasta noin 15 km kaakkoon Raahe Kajaani tien (kantatie 88) eli Malmitien varrella. Kylässä on parisataa kotitaloutta ja noin 500 asukasta. Vuonna 2011 kylässä oli viisitoista aktiivisista maatilaa ja parikymmentä muuta yritystä. Tuotantosuunnista maidontuotantotilojen osuus on 38 % ja viljanviljelytilojen 33 %. Kylän peltoala on noin 1000 ha. Kylässä on kyläkauppa, mutta kyläkoulu lakkautettiin vuonna Koulussa oli tuolloin noin 60 oppilasta. Vihannin kunta päätti myydä koulukiinteistön kyläläisille. Hallinnointia varten kylälle perustettiin Alpuan kehitys ry. Koulukiinteistö päätettiin nimetä Alpuan kylän palvelukeskukseksi. Palvelukeskuksessa aloitti syksyllä 2012 yksityinen lasten päiväkoti. Koulua vuorataan myös yksityistilaisuuksiin ja koulutuskäyttöön. Koulun asuinhuoneistoja vuokrataan myös tilapäismajoitukseen esim. työporukoille. Poikkeuksena yleiseen Pohjois-Pohjanmaalaiseen kylämuotoon Alpualla on tiivis kyläkeskus, joskin koulu sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä kylän keskustasta. Kyläkaupan yhteydessä ollut polttoaineen jakelupiste lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa. Alpualla on pitkä perinne osuus- ja yhdistystoiminnasta sekä energiayrittäjyydestä. Alpuanjärven kuivatuskanavassa eli Järviojassa oli Klemetin vesimylly, joka tuotti luvuilla sähköä omaan ja naapurin talouteen. Alpuan meijeri perustettiin 1800-luvun lopussa. Alpuan Seudun Osuusmeijerin nimellä se toimi Alussa meijerin tarvitsema lämpö ja höyry tuotettiin koivuhaloilla ja vuodesta 1962 lähtien raskaalla polttoöljyllä. Meijerin perustamiselle tuli tarve, kun luvulla tehdyn Alpuanjärven kuivauksen yhteydessä saatiin hyvää niittymaata noin 900 hehtaarin laajuudelta. Parantuneen rehutilanteen vuoksi maatilat pystyivät lisäämään karjamääriään. Piipsanjoen Törmikoskessa oli rakennettu vesimylly jo 1800-luvulla. Myöhemmin vesimyllyn yhteyteen rakennettiin generaattori, joka tuotti sähkövaloa koko Törmiperän tarpeisiin. Alpuan kyläkirjan mukaan Törmikosken generaattori tuottaa sähköä nykyisin kolmen talon tarpeisiin. Alpuan Sähköosuuskunta perustettiin vuonna Osuuskunnan tarkoituksena oli vetää johtolangat jäsentensä valaistukseen ja muiden maataloudessa käytettävien voimalaitosten käyttämiseen sähköllä. Osuuskuntaan pääsi jäseneksi hakemuksesta. Osuusmaksu oli 50 mk lamppua kohden. Osuuskunnalla oli oikeus myydä sähköä muillekin, mutta prosenttia kalliimmalla kuin osuuskunnan jäsenille. Sähköä tuotettiin lokomobiililla (= höyrykattila ja höyrymäntäkoneen kokonaisuus). Polttoaineen oli puu ja ajoittain myös turve. Sähköosuuskunnan aikaa kesti noin kolmekymmentä vuotta. Myöhemmin perustettiin sähköosuuskunnat myös Alpuan lähikyliin, Lumimetsään ja Kuusiratiin. Osuuskunnat siirtyivät Revon Sähkö Oy:lle vuoden 1948 lopussa. Vuodesta 1994 lähtien meijerin kiinteistössä on toiminut maatalousyhtymän omistama pieni 290 kw (kilpiteho) aluelämpökeskus ja viljankuivaamo. Laitoksen kattila on vuodelta Polttoaineen laitos käyttää kokopuuhaketta vuosittain noin 1200 hake-m 3, josta viidesosa kuluu yhtymän viljan kuivaukseen. Aluelämmöllä lämpiää muutama

7 asuinkiinteistö, korjaamohalli, entinen meijerisali ja nuorisoseurantalo. Laitos tuottaa lämpöä vuodessa keskimäärin 480 MWh, josta noin puolet on yhtymän omaa käyttöä. Lämpölaitoksen varajärjestelmänä toimii 20 m 3 vesivaraaja, joka on riittävä myös syksyisin viljankuivauksen aikaan siten, että päivällä kuivataan viljaa ja yöaikana varataan vesivaraaja. Muita energia-alan nykyisiä yrittäjiä Alpuan kylässä on t:mi Juha Ikonen. Yritys toimii lämpöyrittäjänä hoitamalla Vihannin kuntakeskuksen ja entisen Lampinsaaren kaivoskylän lämmöntuotannon. Yritys tuottaa palaturvetta Alpuan kyläkeskuksen lähellä olevalta turvesuolta ja haketusta Alpuan kylän lisäksi myös laajemmalta alueelta seutukuntaa. Yrityksen vuotuinen poltto-aineiden tuotanto (palaturve ja metsähake) on useita kymmeniä tuhansia megawattitunteja Alpuan kehitys ry päätti hankkia puuhakkeella toimivan omavaraisen energiayksikön, (CHP-voimalan) Alpuan koulurakennusten lämmön ja sähkön tarpeen tuotantoon. (Hanke on laitevalmistajain tarjouskilpailutus vaiheessa.) 7 Eskolan, Kannus (Keski-Pohjanmaa) Eskolan kylä n. 400 asukkaan taajama, joka sijaitsee 13 km:n etäisyydellä Kannuksen kaupungin keskustasta itään valtatien 28 varrella. Eskolassa on n. 200 työpaikkaa, jotka ovat pääosin teollisuustyöpaikkoja. Aktiivisia maatiloja kylässä on yhteensä seitsemän, joista viisi on kasvinviljelytiloja. Maidon- ja lihan tuotantotiloja on molempia yksi. Viljelyksessä oleva peltoalan on noin 700 hehtaaria. Eskolan keskusta on tiiviisti asutettu ja kylässä on voimassa oleva asemakaavoitus. Eskolan kylä sijaitsee pääosin pohjavesialueella ja maisemaltaan kylä on hiekkapohjaista mäntymetsää. Eskolan kylällä on ollut laadittuja kehittämissuunnitelmia vuodesta 1990, jolloin Helsingin teknillisen korkeakoulun opiskelijat laativat kylän ensimmäisen, nyt jo toteutetun kyläsuunnitelman. Eskolan historia tiivistyy metsän ja puun ympärille. Eskolan kylältä lähti metsähallituksen omistama noin 70 km pitkä kapearaiteinen rautatie, ns. Eskolan metsärata, kohti eteläkaakkoa ja ulottui aina Lestijärvelle saakka. Rataa pitkin kuljetettiin vuosina yli 2 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Puutavara lastattiin Eskolassa uudelleen VR:n vaunuihin toimitettavaksi eri puolille Suomea ja myös vientisatamiin. Metsärata työllisti parhaimmillaan useita satoja työntekijöitä ja kylän asukasluku oli radan toiminnan ansiosta enimmillään noin 1500 henkilöä. Eskolan suurimmat yritykset ovat Eskopuu Oy:n ovi ja ikkunatehdas, Finnforest Oy:n Eskolan saha, Kolppanen Oy (valmisbetoni- ja elementtitehdas) ja M. Peltola Oy:n kuljetusliike. Eskopuu Oy:n työntekijämäärä on noin 140, Finnforest Oy:n ja Kolppanen Oy:n molemmissa noin 20 työntekijää. Eskolan kylällä on hyvät peruspalvelut: kaksi päivittäistavarakauppaa, ala-aste, päiväkoti ja erittäin vireä ja tuloksekas kylätoiminta. Eskolan kylä on valittu valtakunnalliseksi vuoden kyläksi vuonna 2001 ja kaksi kertaa Keski-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Eskolan omatoiminen kehittäminen perustuu kylän historian ja perinteen tallentamiseen ja kulttuurista saatuihin toimintaideoihin. Eskolassa toimii vilkas kesäteatteritoiminta (5700

8 katsojaa vuonna 2011). Tämän teatteritoiminnan tuottoja käytetään koko yhteisön palveluiden kehittämiseen. Eskolan kylällä syntyy puutuote teollisen toiminnan yhteydessä paljon puuenergian raakaainetta (Finnforest Oy:n saha, Eskopuu Oy:n ovi- ikkunatehdas) ja sitä toimitetaan päivittäin eri lämpölaitoksille. Eskopuu Oy tuottaa itse energian omien kiinteistöjensä tarpeisiin. Betonitehtaan lämmöntuotanto tapahtuu pelletillä. Eskolan kylätalo Oy:n 18 asunnon, päiväkodin, mielenterveyskuntoutujien ja yhden kunnostuksen kohteena olevan vuokratalon tarpeisiin tuotetaan lämpö pelletilllä. Kylän koulukiinteistö ja siihen kuuluva vuokra-asuntoryhmä lämpiävät myös pelletillä. Kiinteistöjen lämmöntuotannosta vastaa lämpöyrittäjä. 8 Eskolan kyläyhdistys ry:llä on vilkkaan kehittämistoiminnan johdosta lukuisia yhteisön käytössä olevia kiinteistöjä. Kylälle on vuoden 2014 alusta tarkoitus perustaa kyläläisten omistama osakepohjainen yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa itse kylän tarvitsemia lähipalveluita tai tukee muita palvelutuottajia tuottamaan niitä. Tätä tarkoitusta varten kylä on hankkinut kylän vanha 1920 rakennetun puukoulun. Samassa pihapiirissä on myös nykyinen 1959 rakennettu kivinen koulurakennus ja erillinen kolmen asunnon rivitalo. Eskolan kylä pyrkii hankkimaan, sekä kivikoulun, että asuntolan omistukseensa. Nykyinen koulukiinteistö ja asuntola lämpiävät pelletillä. Lämmöntuotantoon käytettävä kattilan kapasiteetti ei riitä myös puukoulun lämmitykseen, joten se tulisi uusia. 3. Tavoitteet Maaseutualueet ovat suurten taajamien lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden uusiutuvien energiaraaka-aineiden (metsähake, turve) hankinta-alueita, mutta uudenlaisella ajattelulla ja toteutuksella kylät voivat hyödyntää omia energiavarojaan entistä enemmän myös omassa ympäristössään ja näin lisätä kylän hyvinvointia. Laajamittainen hajautetun energian tuotanto edellyttää kuitenkin muutoksia valtakunnan energiapolitiikassa, jotta esimerkiksi pienenmittakaavan voimalaitokset voisivat joustavasti tuottaa energia valtakunnan verkkoon. Tämä hanke sisältää sekä yleis- että kylien omia erityistavoitteita. Hankkeen yleistavoitteita ovat kylän energiankäytön nykytilanteen ja kylän energiavarojen arviointi sekä näiden perusteella laskettavan kylän uusiutuvan energian tase. Erityistavoitteissa tarkastellaan kylän omien energiavarojen (lähienergian) käytön lisäämisen mahdollisuuksia (ts. energiaomavaraisuuden lisääminen) ja niiden kustannuksia sekä asiakkaiden energiatehokkuuden lisäämiskeinoja.

9 Yleistavoitteet Kylän nykyisen energian käytön ja energiavarojen arviointi sekä energiatase Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot ja kustannukset Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen liittyvät yhteiskunnalliset ym. esteiden (esim. lainsäädännölliset esteet, kaavoitus, suojelualueet) kartoittaminen. Lämpöä ja sähköä ostavan asiakkaan keinot ja mahdollisuudet parantaa oman energiankäytön tehokkuuttaan (= kuluttajavalistus) 3.2. Kyläkohtaiset erillistavoitteet Kyläkohtaisesti tehtävien selvitysten ja laskelmien osalta tulosten hyödyntäminen ja yleistettävyys on mahdollista kaikille hankkeessa mukana oleville pilottikylille. Hailuoto 1. Hakkeenhankinnan kokonaisvaltaisen logistiikan kehittäminen. Hailuodossa on metsäenergian hankinnan ja myös muun metsänhoidon kannalta vaikea tilus-rakenne, (ns. nauhatilukset). Yksittäisellä kapealla (= sarkaleveys pahimmillaan muutamasta metristä muutamaan kymmeneen metriin) tiluksella toimiminen on hankalaa vaarantamatta naapuri tiluksen puustoa ja maaperän rikkoutumista. Yhteismetsät on yksi tapa korjata hankalia tilusmuotoja. Mutta on tähän muita teknisiä ratkaisuja esim. ilmakuvista ja metsätaloussuunnitelmista voidaan etsiä nuorenmetsän hoidon tarpeessa olevia keskittymiä ja selvittää maanomistajien halukkuutta energiapuun yhteishankintaan. Valmistellaan yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa suunnitelma energiapuun hankinnan logistiikan kehittämisestä. 2. Tuulivoiman rakentaminen kunnan kannalta Ympäristöministeriön suunnitteluohjeistus tekee tuulivoiman rakentamisen Hailuotoon lähes mahdottomaksi mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ja luonnonsuojelualueiden vuoksi. Hailuodon kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kehityskeskusteluissa on todettu, että tuulivoimaa voidaan sijoittaa myös suojelualueille (esim. harjujensuojelualueelle), mikäli rakentaminen ei vaaranna niitä arvoja, joita varten alue on suojeltu. Hailuodon kunta on kiinnostunut puhtaan ja uusituvan energian tuottamisesta.

10 Tehdään laskelmia kunnallisen tuulivoimayhtiön kannattavuudesta ja verrataan sitä muiden tuulivoimayritysten kautta tuleviin tulovirtoihin (kiinteistövero, maanvuokratuloista syntyvät tulot kunnalle jne.) ja tulon menetyksiin, mikäli tuulivoiman rakentaminen evätään tuulivoimalle tuuliolosuhteiltaan edulliselta alueelta. Piipsjärvi 1. Osayleiskaavaan merkityn kymmenen omakotitonttia käsittävän korttelin (ekokorttelin) sähkön ja lämmön tuottamisen vaihtoehdot ja kustannukset Korttelin alueella on sähkölinja. Mikäli sähkölinjan siirtäminen ei verkkoyhtiön taholta ole mahdollista, vähenee rakennettavien tonttien määrä jonkin verran. Tehdään laskelmat siitä, miten rakennettavien tonttien määrä vaikuttaa energiaomavaraisen ekokorttelin kannattavuuteen. Lisäksi arvioidaan kylän energiapuuvarojen ekokorttelin energiahuollon turvaamiseksi. 10 Alpua 1. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto lämpölaitoksen saneerauksen yhteydessä (CHPlaitos). Nykyisen lämpölaitoksen kapasiteetti ei riitä lämpöverkon laajentamiseen ja laitoksen kattila on myös käyttöikänsä vuoksi uusittava lähitulevaisuudessa. Lämmölle ja myös sähkölle on lisääntyvää kysyntää. Tarkastelukulma on jossain määrin erilainen kuin Piipsjärven esimerkissä, sillä Alpualla sähkön ja lämmön yhteistuotantoa suunnitellaan olemassa olevaan rakennuskanttaan ja Piipsjärvellä uuden asuntokorttelin rakentamiseen. Tehdään selvitys/katsaus markkinoilla olevista pien CHP-laitoksista, jotka toimivat puubiokaasulla. Selvityksen perusteella tehdään kannattavuuslaskelmat ja rahoitussuunnitelmat sekä aluelämpö-laitoksen että palvelukeskuksen sähkön- ja lämmön yhteistuotannosta. (soveltuu myös Piipsjärven tarkasteluun). 2. Selvitetään maatilojen mahdollisuudet bioenergian tuotantoon. 3. Selvitetään Alpuan Jäviojan vesivoiman hyödyntäminen 4. Selvitetään yksittäisten kyläläisten mahdollisuudet hajautettuun energiantuotantoon. Eskola 1. Selvitetään tulevan kyläpalvelukeskuksen kiinteistöjen lämmitysratkaisu, joka ottaa taloudellisuuden lisäksi huomioon ympäristökysymykset. Kiinteistöt sijaitsevat pohjavesialueella. Selvitetään voidaanko tuottaa kiinteistöjen energiatarve maalämmöllä, lämpöpumpuilla, aurinkoenergiaa hyödyntäen yksinään tai yhteistuotannolla, vai nykyisiä

11 11 laitteita tehostamalla. Selvitetään asettaako ympäristövaatimukset esteitä joillekin tuotantomuodoille. 2. Selvitetään ensimmäisestä kohteesta saatujen tietojen pohjalta, erillisten historiallisesti merkittävien kohteiden (suojelukohteiden) lämmitysratkaisut. Näitä kohteita on Eskolan Leppilammen kylän Alatupa ja Eskolan kylätalo. Tällä selvitystyöllä on myös laajempaa merkitystä, sillä suojelukohteiden rakenteita ei useinkaan voida lämpö eristää riittävästi, jottei niiden historiallinen ulkoasu tai muu ilme muutu liikaa alkuperäisestä. Kiinteistöt on kuitenkin pidettävä lämpiminä, jolloin lämpöenergian tuottamismallin edullisuus korostuu. 3.Selvitetään kyselytutkimuksella, onko Eskolan kylällä yksittäisillä kyläläisillä tai yrityksillä mahdollisuutta hajautettuun energiatuotantoon, jota voisi lähiasutus hyödyntää. (Kylän keskusta on tiiviisti asutettu) 4.Toimenpiteet Hanke toteutetaan seuraavin toimenpitein. 1. Kylän nykyisen energian käytön, energiavarojen ja uusiutuvan energiataseen arviointi Kunnan ajan tasalla olevasta rakennuskantatilastosta kootaan kylän rakennukset eri lämmitystapojen mukaan. Tilastokeskuksen käyttämien rakennusten ja eri lämmitysmuotojen ominaisiskulutuskertoimien perusteella lasketaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus. Kotitalouksien ja maatalouden sähkön kulutus lasketaan tyyppikulutustietojen mukaan. Teollisuuden sähkönkulutus kootaan kyselynä tai puhelinhaastatteluna. Kylien metsäenergiavarat (nuoren metsän energiapuuvarat) kootaan metsäkeskuksen ylläpitämästä metsävaratietokannasta (maksullinen palvelu). Toteutuneiden päätehakkuiden hakkuutähteiden metsäenergiavarat (m 3 /vuosi) lasketaan markkinahakkuutilastojen puumääristä. Peltoenergiavarat lasketaan kunnan ylläpitämistä pelto- ja viljelyalatilastoista. Maatalouden biokaasupotentiaali lasketaan niin ikään kunnan maataloustilastoista saatavalla eläinmäärätilastoista ja täydennetään tarvittaessa maatilakyselyn tai haastattelun avulla. Tuulienergiapotentiaali kootaan tuuliatlaksen, tuulivoimayritysten ja seudullisten tuulivoimatutkimuksen tietokannoista. Saatujen tulosten perusteella tehdään arviot kylän omien energiavarojen määrästä ja käytöstä sekä lasketaan uusiutuvan energian tase. 2. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot, kustannukset ja vaikutukset rahavirtoihin Tehdään sähköä ja lämpöä tuottavien ja uusiutuvaa energiaa käyttävien pienvoimalaitoksen (puubiokaasu, maatalouden biokaasulaitokset) kannattavuuslaskelmia

12 eri kokokuokan laitoksille. Selvitetään laitoksen minimikokoluokka sen mukaan, kuinka monta kulutusyksikköä jakeluverkostoon mahdollisesti liittyy ja maksimikoko sen mukaan, mihin energiavarat riittävät. Lasketaan uuteen järjestelmään siirtymisen vaikutus tuonti/fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymiseen ts. miten paikallisen energialähteiden käytön lisääminen vaikuttaa kylän uusiutuvan energian käytön taseeseen. Vaikutukset arvioidaan myös rahavirtoihin. Kun käytetään paikallisia polttoaineita, hyöty jää suureksi osaksi lähialueelle. Muita uusiutuvia paikallisia energiamuotoja (esim. maalämpöpumput) tarkastellaan esimerkkitapauksien tai lähdekirjallisuutta apuna käyttäen. Maalämpöpumpuilla toimivia lämmitysratkaisuja löytyy hankkeessa mukana olevista kylistä. Kun kylän energiakäytössä hyödynnetään paikallisia uusiutuvia energianlähteitä, rahavirta, joka aikaisemmin käytettiin esim. fossiilisten polttoaineiden hankintaan, jää kiertämään paikallistalouteen. Hankkeessa tarkastellaan paikallisten energialähteiden käytön vaikutusta paikallistalouteen Energiaraaka-aineiden (esim. metsähake, maatilojen biokaasutuotannon raaka-aineet) hankinnan logistiset vaihtoehdot Puukaasulla toimivan voimalaitoksen polttoaineen on oltava erittäin kuivaa (kosteus alle 20 %:n). Luonnonkuivauksena harvoin päästään näin alhaiseen kosteuteen, joten on käytettävä keinokuivausta. Tarkastellaan omien raaka-aineen kuivauksen vaihtoehtojen (esim. luonnonkuivauksen parantamismenetelmiä, laitoksen oman hukkalämmön käyttöä hakkeen kuivauksessa) kustannuksia kuivan raaka-aineen hankintaan rakennetuista terminaaleista (esim. Rautaruukin hukkalämmöllä kuivatun hakkeen terminaali). Selvitetään (Hailuodon tapaus) hakkeen hankinnan logistisia vaihtoehtoja tilusrakenteeltaan hankalissa tuotanto-olosuhteissa. Selvityksessä tulee esille kylän karjataloudesta saatavan biokaasuraaka-aineen potentiaali. Tilanne voi olla se, ettei kylästä löydy yhtään riittävän isoa karjatilaa, jossa lantamäärä olisi riittävän suuri kannattavan tilakohtaisen biokaasureaktorin rakentamiseen. Jos kylässä on useampia karjatiloja, arvioidaan yhteisen biokaasulaitoksen perustamisen mahdollisuuksia. 4. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät esteet (esim. lainsäädännölliset, kaavoitukselliset ym.) Kootaan olemassa olevaa tutkimus- ja muuta tieto niistä lainsäädännöllisistä esteistä, jotka voivat olla esteenä tai hidastavat kyläkohtaista hajautettua energiantuotantoa. Tässä esimerkkinä on pienvoimalaitoksen ylijäämä sähköenergian syöttäminen verkkoon tai energiaosuuskunnan pienvoimalaitoksen tuottaman sähkön siirto asiakkaille, kun samalla alueella jo toimii verkkoyhtiö.

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot