ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE. Hankesuunnitelma. Sisältö Sivu. 1. Tausta 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE. Hankesuunnitelma. Sisältö Sivu. 1. Tausta 2"

Transkriptio

1 1 ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE Hankesuunnitelma Sisältö Sivu 1. Tausta 2 2. Pilottikylien lyhyt esittely 3 Hailuoto 3 Piipsjärvi 4 Alpua 5 Eskola 6 3. Tavoitteet 7 1. Yleistavoitteet 7 2. Kyläkohtaiset tavoitteet 8 4. Toimenpiteet 9 1. Kylän nykyisen energiankäytön, energiavarojen ja uusiutuvan energian taseen arviointi 9 2. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen mahdollisuudet, kustannukset ja vaikutukset rahavirtoihin Energiaraaka-aineiden hankinnan logistiset vaihtoehdot Kylän energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät esteet Kuluttajan mahdollisuudet parantaa omaa uusiutuvan energian käytön tehokkuuttaan (= kuluttajavalistus) Kytkentä maaseudun kehittämisohjelmiin Tiedotussuunnitelma Kohderyhmä Aikataulu Ohjausryhmä Toiminta-alue Resurssit Budjetti Rahoitussuunnitelma 13

2 2 1. Tausta EU:n keskeisiä energiatavoitteita on energiantuotannossa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Vuonna 2007 Euroopan Unionin valtiopäämiehet sitoutuivat vähentämään koko Unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi sovittiin, että EU:n energiasta 20 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia. Suomelle uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 prosenttia. EU:n direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista eli ns. energiapalveludirektiivi tuli voimaan vuonna Kansallisesti se tuli panna käytäntöön mennessä. Energiapalveludirektiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite vuoteen 2016 mennessä ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Tavoite lasketaan vuosien virallisten tilastotietojen keskiarvosta. Direktiivin tavoitteisiin pyritään toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla. Toimenpiteitä ovat mm. asiakkaan (energian loppukäyttäjän) energiankäyttöä tehostavat toimenpiteet, asiakkaalle annettava energiatehokkuusviestintä ja energiansäästöneuvonta. Yksi keskeinen energiaan liittyvä tekijä ilmastovaikutusten ohella on fossiilisten energiavarojen ehtyminen ja siitä seuraava varautuminen uusiutuvien energiavarojen käyttöönottoon. Toinen merkittävä tekijä on energiaomavaraisuuden lisääminen, jolloin ollaan vähemmän riippuvaisia tuontipolttoaineista, joiden saatavuus kriisitilanteissa voi olla vaikeaa. Maaseutu on suurten asutuskeskusten energiantuotantolaitosten polttoaineiden hankintaaluetta. Näin on Pohjois-Suomessa esimerkiksi polttoturpeen ja metsäenergian, mutta myös vesivoiman kohdalla. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä osa taajamien lämpöenergiasta ja lauhdesähköstä tuotetaan maaseudun energiaraaka-aineilla (turve ja puu). Huomattavan osan lämmöstä ja sähkön tuottavat suuret energiayhtiöt. Myös sähkön siirrosta huolehtivat suuret paikalliset tai valtakunnalliset jakelujakeluyhtiöt (esim. Oulun Energia, Fortum Oy ja Vattenfall Oy). Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa strategioissa uusiutuvan energian, energiaomavaraisuuden ja paikallisen energiantuotannon teemat ovat vahvasti esillä. Energiatavoitteita on linjattu vuoteen 2030 ulottuvassa maakuntasuunnitelmassa sekä alueellisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteena on kehittää Pohjois- Pohjanmaasta kehittyneen energiatalouden maakunta, jonka keskeisenä elementtinä on monipuolinen lähienergian hyödyntäminen ja energian tehokas loppukäyttö. Pohjois-Pohjanmaan energiatavoitteissa hajautetun energiantuotannon voimakas kasvu on otettu tärkeäksi kehittämisen teemaksi. Tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta on tärkeä saada liikkeelle hankkeita, jotka edistävät paikallisen tason energiaosaamista ja luovat edellytyksiä uusiutuvan energian hyödyntämiselle. Erityisesti uusien energiaratkaisujen, kuten pienen mittakaavan CHP-tuotannon ja erilaisten

3 hybridijärjestelmien, yleistyminen edellyttää onnistuneita pilotointeja ja lisääntynyttä tietoisuutta. Vuonna 2012 päivitetyssä maakunnallisessa energiastrategiassa paikallisen energiantuotannon kehittäminen ja energiayrittäjyyden tukeminen on määritelty yhdeksi avaintoimenpiteistä. Energia ja maaseutu ovat myös Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman keskeiset elementit. Tämä hankesuunnitelman valmistelu on toteutettu Pohjoiset kylät hankkeen rahoittamana. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama. Hanke on yhteinen Keski- Pohjanmaan liiton kanssa. Hanke toimii kylätoiminnan maakunnallisena koordinaatiohankkeena. Käytyjen neuvottelujen jälkeen Energiaomavaraiset kylät - hankkeen pilottikyliksi ovat lupautuneet seuraavat: Hailuodon kirkonkylä, Oulaisten Piipsjärvi, Vihannin Alpua, ja Keski-Pohjanmaalta Eskolan kylä Kannuksesta. Hankkeessa tarkastellaan pilottikylien nykyistä energiankäyttöä, energiavaroja, uusiutuvan energian tasetta sekä keinoja lisätä kylän omien energiavarojen käyttöä paikallisesti. Lisäksi tuodaan esille kuluttajan keinoja energian tehokkaaseen loppukäyttöön ja energian säästöön Pilottikylien lyhyt esittely Hailuoto Vuonna 2011 Hailuodon kunnan väkiluku oli 1004 henkeä. Hailuoto on väkiluvultaan Pohjois-Pohjanmaan pienin ja Suomessakin viidenneksitoista pienin kunta. Pääosa kunnan väestöstä on keskittynyt kirkonkylän ympäristöön. Asuntokuntia kunnassa on 230 ja niiden keskikoko on 2,2 henkilöä. Kunnan työvoiman määrä on noin 360, josta runsas neljäsosa käy töissä mantereen puolella. Saarella käy jonkin verran työntekijöitä myös mantereelta. Hailuoto on suosittu kesän vapaa-ajan viettopaikka ja saarella onkin 600 vapaa-ajan asuntoa. Kunnan maa-alasta 35 prosenttia on suojelun piirissä. Kunnan keskustaajamaan rakennettiin vuonna kw:n tehoinen hakelämpökeskus. Lämpökeskuksessa on hakekattilan lisäksi varavoimana 700 kw öljykattila. Varakattiloina on lisäksi koulukeskuksen 500 kw öljykattila ja palvelutalon 210 kw öljykattila. Lämpöverkoston pituus on 2230 metriä. Lämpöhäviöt huomioon ottaen lämpölaitoksen huipputeho on 1150 kw. Lämpökeskuksen ja aluelämpöverkon rakensi lämpöyrittäjä. Sama yrittäjä hoitaa myös lämmöntuotannon. Kunta ostaa verkkoon liittyneiden kiinteistöjen lämmitysenergian. Hakelämpölaitos tuottaa lämmön koulukeskukselle (lisäksi varaus päiväkodille), seurakunnalle (pappila, seurakuntasali, kirkko), kunnanvirastolle ja palokunnalle, palvelutalolle ja terveyskeskukselle sekä parille rivitalolle. Lämmitettävä tilavuus on yhteensä noin m 3. Lämpökeskuksen teho riittäisi nykyistä huomattavasti suuremman lämpöenergian tuottamiseen. Lämpöenergiantarve on noin 1900 MWh. Hakkeen vuotuiseksi kulutukseksi on arvioitu hake-m 3 eli MWh. Lämpölaitoksen hakkeen käyttöön verrattuna kunnassa on huomattavat metsäenergiavarat. Hailuodon tilusrakenne on Pohjanmaan rannikkoalueelle tyypillinen

4 nauhatila, jossa metsäpalstat ovat pitkiä ja kapeita. Metsien tilusrakenne hankaloittaa metsäenergian hankintaa ts. puuerät on hankittava hyvin pienistä kohteista. Hailuodon saari on tuulivoimatoimijoiden kannalta kiinnostava kohde, sillä tuuliolosuhteet saaren sisäosissakin ovat tuulivoiman tuoton kannalta alle 10 % alhaisemmat kuin avomerialueella. Kiinteällä maalla sijaisevien tuulivoimaloiden rakentamis- ja käyttökustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin avomerialueelle rakennettavien tuulivoimaloiden. Saaren infrastruktuuri esim. tieverkoston suhteen on valmis (metsäautotieverkosto), mikä osaltaan helpottaa tuulivoimaloiden rakentamista saaren sisäosiin. Loma-asutuksen suuri määrä ja suojelualueet ovat merkittävä este esim. tuulivoimarakentamiselle. Huomattava este tuulivoiman lisärakentamiselle on myös saaren ja mantereen välisen syöttökaapelin kapasiteetti. Kaapelin koko vastaa suurin piirtein saaren nykyisen sähkön käytön tasoa. Kaapelin vaihtaminen suurempaan edellyttää saaren sähkön käytön selvää kasvua. Vuonna 2010 Hailuodon kunnan sähkön käyttö oli MWh. Jos saarelle ei tule merkittävää sähkön lisätarvetta, ei verkkoyhtiöllä ole intressejä siirtokaapelin kapasiteetin lisäämiselle. Hailuodossa on tällä hetkellä neljä Spawer Kraft Ab:n (aikaisempi omistaja ja voimalaitosten rakennuttaja Vattenfall Sähköntuotanto Oy) omistamaa voimalaitosta. Laitosista kaksi valmistui vuonna 1993 ja ne ovat teholtaan 300 kw. Toiset kaksi valmistuivat vuonna 1995 ja ovat teholtaan 500 kw. Tuulivoimatilaston mukaan Hailuodon voimaloiden tuottaman sähköenergianmäärä on vuosina ollut keskimäärin 3100 MWh vuodessa. Yksittäisen tuulivoimalan käyttöaika on ollut keskimäärin 1960 tuntia vuodessa. Spawer Kraft Ab:n jatkosuunnitelmat näiden voimaloiden osalta ovat purkaminen ja korvaaminen yhdellä 3 MW:n laitoksella. Hailuodon jakeluverkkoyhtiö on Vattenfall Verkko Oy. Vuonna 2009 käynnistettiin Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämisen osayleiskaavan valmistelu. Liikenneyhteyden ja tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukset valmistuivat keväällä Kesällä ja syksyllä 2011 on tehty täydentäviä luontoselvityksiä ja niiden pohjalta on täydennetty hankkeiden Naturaarviointeja. YVA-arviointi on tehty sekä Hailuodon liikenneyhteyden että tuulipuiston yleissuunnitelman osalta. Arvioinneista on pyydetty lausunnot ympäristöhallinnolta ja suojelualueiden haltijoilta. Lausuntojen jälkeen aloitettiin osayleiskaavaehdotuksen laadinta. Osayleiskaavaehdotuksen alkuperäinen valmistumisajankohta oli kevät Kaava-ehdotuksessa esitetään liikenneyhteydet, tuulivoima-alueet ja muut tarvittavat maankäyttömuodot. Suunniteltu tuulivoimapuisto on laajuudeltaan 6000 ha. Hankealueen alueen tuuliolosuhteet ovat hyvät. Alue on myös riittävän suojainen, jolloin hankkeen teknis-taloudelliset riskit ovat pienemmät kuin kauas merelle rakennettaessa. Tuulipuistohankkeen YVA:ssa tutkittiin kolmea eri vaihtoehtoa, jossa maksimivaihtoehdossa oli 75 voimalaa ja pienimmässä vaihtoehdossa 48 tai 43 voimalaa riippuen siitä toteutetaanko saaren ja mantereen kiinteä yhteys vai ei. Kiinteä yhteys helpottaa sähkön siirron parantamista saaren ja mantereen välillä. 4

5 5 Piipsjärvi Piipsjärven kylä sijaitsee Oulaisten kaupunkikeskuksesta 4 7 kilometriä koilliseen Ouluntien (kantatie 86) varrella. Kylässä on noin 740 asukasta ja n. 320 asuntokuntaa. Asutus jakautuu järven molemmin puolin. Suurin osa asutuksesta on järven länsipuolella (Ouluntien varrella). Piipsjärven kylässä (osayleiskaavan alueella) on yhteensä noin 100 työpaikkaa, josta puolet on maataloustyöpaikkoja. Vuonna 2012 aktiivisia maatiloja on 42 kappaletta. Tilojen määrä on neljäsosa Oulaisten kaikista aktiivisista maatiloista. Maatiloista 64 prosenttia on kasvinviljelytiloja ja 24 prosenttia lypsykarjatiloja. Kylän peltoala on noin 1700 ha, mikä on runsas neljäsosa kaupungin koko peltoalasta luvun lopussa kyläläiset alkoivat suunnitella Piipsjärven (järven pinta-ala n. 400 hehtaaria) kuivatusta kylän heinämaaksi. Järven kuivaus aloitettiin vuonna Järven kuivatustyöt lopetettiin vuonna 1956 heinähuutokauppatulojen vähentyessä. Kunnostustoimien loputtua järvi alkoi pensoittua. Kyläläiset päättivät yksimielisesti järven uudelleen vesittämisestä. Hanke toteutettiin vesihallituksen suunnitelmien mukaan ja vesi laskettiin järveen uudelleen vuonna Järven vedenpinnan taso ja laajuus vastaavat ennen kuivatusta ollutta tasoa ja laajuutta. Järvi elävöittää kylämaisemaa ja toimii kyläläisten ja laajemminkin kaupungin keskustaajaman virkistysalueena. Piipsjärven kylälle ovat kyläläiset laatineet kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelman mukaan kylän kehittämistavoitteita ovat uuden koulun rakentaminen, uusien rakennustonttien saanti ja tiedon välittäminen niistä, kylän viemäröinnin loppuunsaattaminen, palveluiden parantaminen (esim. lasten- ja vanhusten hoito, vapaaaikapalvelut) ja tätä kautta uusien työpaikkojen luominen. Vuonna 2011 Piipsjärven kylä valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Piipsjärvellä on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Piipsjärvi on merkitty maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi, seudullisesti merkittäväksi virkistys- ja matkailukohteeksi tai virkistyskäytön kehittämishankkeen alueeksi sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintö-arvojen säilymistä. Piipsjärvelle on tehty osayleiskaavan muutos ja laajennus. Hanke tuli vireille Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaava ja kaupunginvaltuusto Kaava-alueen pinta-ala on laajuudeltaan n hehtaaria. Osayleiskaavan tuli noin 200 asuintonttia. Osayleiskaavassa on kunnan omistamalle maalle kantatien 86 varteen kaavoitettu kymmenen tontin asuinkortteli. Korttelin tonttienkoko on m 2. Korttelin sähkön- ja lämmön tuottaminen on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi puuperäisellä biokaasulla Kempeleen ekokorttelin tapaan. Piipsjärven kyläyhdistys on hallinnoinut Tonttipörssi-hanketta, joka päättyi helmikuussa Hankkeessa on kerätty yksityisten maanomistajien myytäviä tontteja sekä markkinoitu niitä internetin välityksellä. Pyhäjoelle mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalan työntekijät voisivat olla potentiaalisia Piipsjärven uusia asukkaita, sillä etäisyys Piipsjärveltä Pyhäjoelle on vain noin 45 kilometriä.

6 6 Alpua Alpuan kylä sijaitsee Vihannin kunnan keskustasta noin 15 km kaakkoon Raahe Kajaani tien (kantatie 88) eli Malmitien varrella. Kylässä on parisataa kotitaloutta ja noin 500 asukasta. Vuonna 2011 kylässä oli viisitoista aktiivisista maatilaa ja parikymmentä muuta yritystä. Tuotantosuunnista maidontuotantotilojen osuus on 38 % ja viljanviljelytilojen 33 %. Kylän peltoala on noin 1000 ha. Kylässä on kyläkauppa, mutta kyläkoulu lakkautettiin vuonna Koulussa oli tuolloin noin 60 oppilasta. Vihannin kunta päätti myydä koulukiinteistön kyläläisille. Hallinnointia varten kylälle perustettiin Alpuan kehitys ry. Koulukiinteistö päätettiin nimetä Alpuan kylän palvelukeskukseksi. Palvelukeskuksessa aloitti syksyllä 2012 yksityinen lasten päiväkoti. Koulua vuorataan myös yksityistilaisuuksiin ja koulutuskäyttöön. Koulun asuinhuoneistoja vuokrataan myös tilapäismajoitukseen esim. työporukoille. Poikkeuksena yleiseen Pohjois-Pohjanmaalaiseen kylämuotoon Alpualla on tiivis kyläkeskus, joskin koulu sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä kylän keskustasta. Kyläkaupan yhteydessä ollut polttoaineen jakelupiste lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa. Alpualla on pitkä perinne osuus- ja yhdistystoiminnasta sekä energiayrittäjyydestä. Alpuanjärven kuivatuskanavassa eli Järviojassa oli Klemetin vesimylly, joka tuotti luvuilla sähköä omaan ja naapurin talouteen. Alpuan meijeri perustettiin 1800-luvun lopussa. Alpuan Seudun Osuusmeijerin nimellä se toimi Alussa meijerin tarvitsema lämpö ja höyry tuotettiin koivuhaloilla ja vuodesta 1962 lähtien raskaalla polttoöljyllä. Meijerin perustamiselle tuli tarve, kun luvulla tehdyn Alpuanjärven kuivauksen yhteydessä saatiin hyvää niittymaata noin 900 hehtaarin laajuudelta. Parantuneen rehutilanteen vuoksi maatilat pystyivät lisäämään karjamääriään. Piipsanjoen Törmikoskessa oli rakennettu vesimylly jo 1800-luvulla. Myöhemmin vesimyllyn yhteyteen rakennettiin generaattori, joka tuotti sähkövaloa koko Törmiperän tarpeisiin. Alpuan kyläkirjan mukaan Törmikosken generaattori tuottaa sähköä nykyisin kolmen talon tarpeisiin. Alpuan Sähköosuuskunta perustettiin vuonna Osuuskunnan tarkoituksena oli vetää johtolangat jäsentensä valaistukseen ja muiden maataloudessa käytettävien voimalaitosten käyttämiseen sähköllä. Osuuskuntaan pääsi jäseneksi hakemuksesta. Osuusmaksu oli 50 mk lamppua kohden. Osuuskunnalla oli oikeus myydä sähköä muillekin, mutta prosenttia kalliimmalla kuin osuuskunnan jäsenille. Sähköä tuotettiin lokomobiililla (= höyrykattila ja höyrymäntäkoneen kokonaisuus). Polttoaineen oli puu ja ajoittain myös turve. Sähköosuuskunnan aikaa kesti noin kolmekymmentä vuotta. Myöhemmin perustettiin sähköosuuskunnat myös Alpuan lähikyliin, Lumimetsään ja Kuusiratiin. Osuuskunnat siirtyivät Revon Sähkö Oy:lle vuoden 1948 lopussa. Vuodesta 1994 lähtien meijerin kiinteistössä on toiminut maatalousyhtymän omistama pieni 290 kw (kilpiteho) aluelämpökeskus ja viljankuivaamo. Laitoksen kattila on vuodelta Polttoaineen laitos käyttää kokopuuhaketta vuosittain noin 1200 hake-m 3, josta viidesosa kuluu yhtymän viljan kuivaukseen. Aluelämmöllä lämpiää muutama

7 asuinkiinteistö, korjaamohalli, entinen meijerisali ja nuorisoseurantalo. Laitos tuottaa lämpöä vuodessa keskimäärin 480 MWh, josta noin puolet on yhtymän omaa käyttöä. Lämpölaitoksen varajärjestelmänä toimii 20 m 3 vesivaraaja, joka on riittävä myös syksyisin viljankuivauksen aikaan siten, että päivällä kuivataan viljaa ja yöaikana varataan vesivaraaja. Muita energia-alan nykyisiä yrittäjiä Alpuan kylässä on t:mi Juha Ikonen. Yritys toimii lämpöyrittäjänä hoitamalla Vihannin kuntakeskuksen ja entisen Lampinsaaren kaivoskylän lämmöntuotannon. Yritys tuottaa palaturvetta Alpuan kyläkeskuksen lähellä olevalta turvesuolta ja haketusta Alpuan kylän lisäksi myös laajemmalta alueelta seutukuntaa. Yrityksen vuotuinen poltto-aineiden tuotanto (palaturve ja metsähake) on useita kymmeniä tuhansia megawattitunteja Alpuan kehitys ry päätti hankkia puuhakkeella toimivan omavaraisen energiayksikön, (CHP-voimalan) Alpuan koulurakennusten lämmön ja sähkön tarpeen tuotantoon. (Hanke on laitevalmistajain tarjouskilpailutus vaiheessa.) 7 Eskolan, Kannus (Keski-Pohjanmaa) Eskolan kylä n. 400 asukkaan taajama, joka sijaitsee 13 km:n etäisyydellä Kannuksen kaupungin keskustasta itään valtatien 28 varrella. Eskolassa on n. 200 työpaikkaa, jotka ovat pääosin teollisuustyöpaikkoja. Aktiivisia maatiloja kylässä on yhteensä seitsemän, joista viisi on kasvinviljelytiloja. Maidon- ja lihan tuotantotiloja on molempia yksi. Viljelyksessä oleva peltoalan on noin 700 hehtaaria. Eskolan keskusta on tiiviisti asutettu ja kylässä on voimassa oleva asemakaavoitus. Eskolan kylä sijaitsee pääosin pohjavesialueella ja maisemaltaan kylä on hiekkapohjaista mäntymetsää. Eskolan kylällä on ollut laadittuja kehittämissuunnitelmia vuodesta 1990, jolloin Helsingin teknillisen korkeakoulun opiskelijat laativat kylän ensimmäisen, nyt jo toteutetun kyläsuunnitelman. Eskolan historia tiivistyy metsän ja puun ympärille. Eskolan kylältä lähti metsähallituksen omistama noin 70 km pitkä kapearaiteinen rautatie, ns. Eskolan metsärata, kohti eteläkaakkoa ja ulottui aina Lestijärvelle saakka. Rataa pitkin kuljetettiin vuosina yli 2 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Puutavara lastattiin Eskolassa uudelleen VR:n vaunuihin toimitettavaksi eri puolille Suomea ja myös vientisatamiin. Metsärata työllisti parhaimmillaan useita satoja työntekijöitä ja kylän asukasluku oli radan toiminnan ansiosta enimmillään noin 1500 henkilöä. Eskolan suurimmat yritykset ovat Eskopuu Oy:n ovi ja ikkunatehdas, Finnforest Oy:n Eskolan saha, Kolppanen Oy (valmisbetoni- ja elementtitehdas) ja M. Peltola Oy:n kuljetusliike. Eskopuu Oy:n työntekijämäärä on noin 140, Finnforest Oy:n ja Kolppanen Oy:n molemmissa noin 20 työntekijää. Eskolan kylällä on hyvät peruspalvelut: kaksi päivittäistavarakauppaa, ala-aste, päiväkoti ja erittäin vireä ja tuloksekas kylätoiminta. Eskolan kylä on valittu valtakunnalliseksi vuoden kyläksi vuonna 2001 ja kaksi kertaa Keski-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Eskolan omatoiminen kehittäminen perustuu kylän historian ja perinteen tallentamiseen ja kulttuurista saatuihin toimintaideoihin. Eskolassa toimii vilkas kesäteatteritoiminta (5700

8 katsojaa vuonna 2011). Tämän teatteritoiminnan tuottoja käytetään koko yhteisön palveluiden kehittämiseen. Eskolan kylällä syntyy puutuote teollisen toiminnan yhteydessä paljon puuenergian raakaainetta (Finnforest Oy:n saha, Eskopuu Oy:n ovi- ikkunatehdas) ja sitä toimitetaan päivittäin eri lämpölaitoksille. Eskopuu Oy tuottaa itse energian omien kiinteistöjensä tarpeisiin. Betonitehtaan lämmöntuotanto tapahtuu pelletillä. Eskolan kylätalo Oy:n 18 asunnon, päiväkodin, mielenterveyskuntoutujien ja yhden kunnostuksen kohteena olevan vuokratalon tarpeisiin tuotetaan lämpö pelletilllä. Kylän koulukiinteistö ja siihen kuuluva vuokra-asuntoryhmä lämpiävät myös pelletillä. Kiinteistöjen lämmöntuotannosta vastaa lämpöyrittäjä. 8 Eskolan kyläyhdistys ry:llä on vilkkaan kehittämistoiminnan johdosta lukuisia yhteisön käytössä olevia kiinteistöjä. Kylälle on vuoden 2014 alusta tarkoitus perustaa kyläläisten omistama osakepohjainen yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa itse kylän tarvitsemia lähipalveluita tai tukee muita palvelutuottajia tuottamaan niitä. Tätä tarkoitusta varten kylä on hankkinut kylän vanha 1920 rakennetun puukoulun. Samassa pihapiirissä on myös nykyinen 1959 rakennettu kivinen koulurakennus ja erillinen kolmen asunnon rivitalo. Eskolan kylä pyrkii hankkimaan, sekä kivikoulun, että asuntolan omistukseensa. Nykyinen koulukiinteistö ja asuntola lämpiävät pelletillä. Lämmöntuotantoon käytettävä kattilan kapasiteetti ei riitä myös puukoulun lämmitykseen, joten se tulisi uusia. 3. Tavoitteet Maaseutualueet ovat suurten taajamien lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden uusiutuvien energiaraaka-aineiden (metsähake, turve) hankinta-alueita, mutta uudenlaisella ajattelulla ja toteutuksella kylät voivat hyödyntää omia energiavarojaan entistä enemmän myös omassa ympäristössään ja näin lisätä kylän hyvinvointia. Laajamittainen hajautetun energian tuotanto edellyttää kuitenkin muutoksia valtakunnan energiapolitiikassa, jotta esimerkiksi pienenmittakaavan voimalaitokset voisivat joustavasti tuottaa energia valtakunnan verkkoon. Tämä hanke sisältää sekä yleis- että kylien omia erityistavoitteita. Hankkeen yleistavoitteita ovat kylän energiankäytön nykytilanteen ja kylän energiavarojen arviointi sekä näiden perusteella laskettavan kylän uusiutuvan energian tase. Erityistavoitteissa tarkastellaan kylän omien energiavarojen (lähienergian) käytön lisäämisen mahdollisuuksia (ts. energiaomavaraisuuden lisääminen) ja niiden kustannuksia sekä asiakkaiden energiatehokkuuden lisäämiskeinoja.

9 Yleistavoitteet Kylän nykyisen energian käytön ja energiavarojen arviointi sekä energiatase Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot ja kustannukset Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen liittyvät yhteiskunnalliset ym. esteiden (esim. lainsäädännölliset esteet, kaavoitus, suojelualueet) kartoittaminen. Lämpöä ja sähköä ostavan asiakkaan keinot ja mahdollisuudet parantaa oman energiankäytön tehokkuuttaan (= kuluttajavalistus) 3.2. Kyläkohtaiset erillistavoitteet Kyläkohtaisesti tehtävien selvitysten ja laskelmien osalta tulosten hyödyntäminen ja yleistettävyys on mahdollista kaikille hankkeessa mukana oleville pilottikylille. Hailuoto 1. Hakkeenhankinnan kokonaisvaltaisen logistiikan kehittäminen. Hailuodossa on metsäenergian hankinnan ja myös muun metsänhoidon kannalta vaikea tilus-rakenne, (ns. nauhatilukset). Yksittäisellä kapealla (= sarkaleveys pahimmillaan muutamasta metristä muutamaan kymmeneen metriin) tiluksella toimiminen on hankalaa vaarantamatta naapuri tiluksen puustoa ja maaperän rikkoutumista. Yhteismetsät on yksi tapa korjata hankalia tilusmuotoja. Mutta on tähän muita teknisiä ratkaisuja esim. ilmakuvista ja metsätaloussuunnitelmista voidaan etsiä nuorenmetsän hoidon tarpeessa olevia keskittymiä ja selvittää maanomistajien halukkuutta energiapuun yhteishankintaan. Valmistellaan yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa suunnitelma energiapuun hankinnan logistiikan kehittämisestä. 2. Tuulivoiman rakentaminen kunnan kannalta Ympäristöministeriön suunnitteluohjeistus tekee tuulivoiman rakentamisen Hailuotoon lähes mahdottomaksi mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ja luonnonsuojelualueiden vuoksi. Hailuodon kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kehityskeskusteluissa on todettu, että tuulivoimaa voidaan sijoittaa myös suojelualueille (esim. harjujensuojelualueelle), mikäli rakentaminen ei vaaranna niitä arvoja, joita varten alue on suojeltu. Hailuodon kunta on kiinnostunut puhtaan ja uusituvan energian tuottamisesta.

10 Tehdään laskelmia kunnallisen tuulivoimayhtiön kannattavuudesta ja verrataan sitä muiden tuulivoimayritysten kautta tuleviin tulovirtoihin (kiinteistövero, maanvuokratuloista syntyvät tulot kunnalle jne.) ja tulon menetyksiin, mikäli tuulivoiman rakentaminen evätään tuulivoimalle tuuliolosuhteiltaan edulliselta alueelta. Piipsjärvi 1. Osayleiskaavaan merkityn kymmenen omakotitonttia käsittävän korttelin (ekokorttelin) sähkön ja lämmön tuottamisen vaihtoehdot ja kustannukset Korttelin alueella on sähkölinja. Mikäli sähkölinjan siirtäminen ei verkkoyhtiön taholta ole mahdollista, vähenee rakennettavien tonttien määrä jonkin verran. Tehdään laskelmat siitä, miten rakennettavien tonttien määrä vaikuttaa energiaomavaraisen ekokorttelin kannattavuuteen. Lisäksi arvioidaan kylän energiapuuvarojen ekokorttelin energiahuollon turvaamiseksi. 10 Alpua 1. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto lämpölaitoksen saneerauksen yhteydessä (CHPlaitos). Nykyisen lämpölaitoksen kapasiteetti ei riitä lämpöverkon laajentamiseen ja laitoksen kattila on myös käyttöikänsä vuoksi uusittava lähitulevaisuudessa. Lämmölle ja myös sähkölle on lisääntyvää kysyntää. Tarkastelukulma on jossain määrin erilainen kuin Piipsjärven esimerkissä, sillä Alpualla sähkön ja lämmön yhteistuotantoa suunnitellaan olemassa olevaan rakennuskanttaan ja Piipsjärvellä uuden asuntokorttelin rakentamiseen. Tehdään selvitys/katsaus markkinoilla olevista pien CHP-laitoksista, jotka toimivat puubiokaasulla. Selvityksen perusteella tehdään kannattavuuslaskelmat ja rahoitussuunnitelmat sekä aluelämpö-laitoksen että palvelukeskuksen sähkön- ja lämmön yhteistuotannosta. (soveltuu myös Piipsjärven tarkasteluun). 2. Selvitetään maatilojen mahdollisuudet bioenergian tuotantoon. 3. Selvitetään Alpuan Jäviojan vesivoiman hyödyntäminen 4. Selvitetään yksittäisten kyläläisten mahdollisuudet hajautettuun energiantuotantoon. Eskola 1. Selvitetään tulevan kyläpalvelukeskuksen kiinteistöjen lämmitysratkaisu, joka ottaa taloudellisuuden lisäksi huomioon ympäristökysymykset. Kiinteistöt sijaitsevat pohjavesialueella. Selvitetään voidaanko tuottaa kiinteistöjen energiatarve maalämmöllä, lämpöpumpuilla, aurinkoenergiaa hyödyntäen yksinään tai yhteistuotannolla, vai nykyisiä

11 11 laitteita tehostamalla. Selvitetään asettaako ympäristövaatimukset esteitä joillekin tuotantomuodoille. 2. Selvitetään ensimmäisestä kohteesta saatujen tietojen pohjalta, erillisten historiallisesti merkittävien kohteiden (suojelukohteiden) lämmitysratkaisut. Näitä kohteita on Eskolan Leppilammen kylän Alatupa ja Eskolan kylätalo. Tällä selvitystyöllä on myös laajempaa merkitystä, sillä suojelukohteiden rakenteita ei useinkaan voida lämpö eristää riittävästi, jottei niiden historiallinen ulkoasu tai muu ilme muutu liikaa alkuperäisestä. Kiinteistöt on kuitenkin pidettävä lämpiminä, jolloin lämpöenergian tuottamismallin edullisuus korostuu. 3.Selvitetään kyselytutkimuksella, onko Eskolan kylällä yksittäisillä kyläläisillä tai yrityksillä mahdollisuutta hajautettuun energiatuotantoon, jota voisi lähiasutus hyödyntää. (Kylän keskusta on tiiviisti asutettu) 4.Toimenpiteet Hanke toteutetaan seuraavin toimenpitein. 1. Kylän nykyisen energian käytön, energiavarojen ja uusiutuvan energiataseen arviointi Kunnan ajan tasalla olevasta rakennuskantatilastosta kootaan kylän rakennukset eri lämmitystapojen mukaan. Tilastokeskuksen käyttämien rakennusten ja eri lämmitysmuotojen ominaisiskulutuskertoimien perusteella lasketaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus. Kotitalouksien ja maatalouden sähkön kulutus lasketaan tyyppikulutustietojen mukaan. Teollisuuden sähkönkulutus kootaan kyselynä tai puhelinhaastatteluna. Kylien metsäenergiavarat (nuoren metsän energiapuuvarat) kootaan metsäkeskuksen ylläpitämästä metsävaratietokannasta (maksullinen palvelu). Toteutuneiden päätehakkuiden hakkuutähteiden metsäenergiavarat (m 3 /vuosi) lasketaan markkinahakkuutilastojen puumääristä. Peltoenergiavarat lasketaan kunnan ylläpitämistä pelto- ja viljelyalatilastoista. Maatalouden biokaasupotentiaali lasketaan niin ikään kunnan maataloustilastoista saatavalla eläinmäärätilastoista ja täydennetään tarvittaessa maatilakyselyn tai haastattelun avulla. Tuulienergiapotentiaali kootaan tuuliatlaksen, tuulivoimayritysten ja seudullisten tuulivoimatutkimuksen tietokannoista. Saatujen tulosten perusteella tehdään arviot kylän omien energiavarojen määrästä ja käytöstä sekä lasketaan uusiutuvan energian tase. 2. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot, kustannukset ja vaikutukset rahavirtoihin Tehdään sähköä ja lämpöä tuottavien ja uusiutuvaa energiaa käyttävien pienvoimalaitoksen (puubiokaasu, maatalouden biokaasulaitokset) kannattavuuslaskelmia

12 eri kokokuokan laitoksille. Selvitetään laitoksen minimikokoluokka sen mukaan, kuinka monta kulutusyksikköä jakeluverkostoon mahdollisesti liittyy ja maksimikoko sen mukaan, mihin energiavarat riittävät. Lasketaan uuteen järjestelmään siirtymisen vaikutus tuonti/fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymiseen ts. miten paikallisen energialähteiden käytön lisääminen vaikuttaa kylän uusiutuvan energian käytön taseeseen. Vaikutukset arvioidaan myös rahavirtoihin. Kun käytetään paikallisia polttoaineita, hyöty jää suureksi osaksi lähialueelle. Muita uusiutuvia paikallisia energiamuotoja (esim. maalämpöpumput) tarkastellaan esimerkkitapauksien tai lähdekirjallisuutta apuna käyttäen. Maalämpöpumpuilla toimivia lämmitysratkaisuja löytyy hankkeessa mukana olevista kylistä. Kun kylän energiakäytössä hyödynnetään paikallisia uusiutuvia energianlähteitä, rahavirta, joka aikaisemmin käytettiin esim. fossiilisten polttoaineiden hankintaan, jää kiertämään paikallistalouteen. Hankkeessa tarkastellaan paikallisten energialähteiden käytön vaikutusta paikallistalouteen Energiaraaka-aineiden (esim. metsähake, maatilojen biokaasutuotannon raaka-aineet) hankinnan logistiset vaihtoehdot Puukaasulla toimivan voimalaitoksen polttoaineen on oltava erittäin kuivaa (kosteus alle 20 %:n). Luonnonkuivauksena harvoin päästään näin alhaiseen kosteuteen, joten on käytettävä keinokuivausta. Tarkastellaan omien raaka-aineen kuivauksen vaihtoehtojen (esim. luonnonkuivauksen parantamismenetelmiä, laitoksen oman hukkalämmön käyttöä hakkeen kuivauksessa) kustannuksia kuivan raaka-aineen hankintaan rakennetuista terminaaleista (esim. Rautaruukin hukkalämmöllä kuivatun hakkeen terminaali). Selvitetään (Hailuodon tapaus) hakkeen hankinnan logistisia vaihtoehtoja tilusrakenteeltaan hankalissa tuotanto-olosuhteissa. Selvityksessä tulee esille kylän karjataloudesta saatavan biokaasuraaka-aineen potentiaali. Tilanne voi olla se, ettei kylästä löydy yhtään riittävän isoa karjatilaa, jossa lantamäärä olisi riittävän suuri kannattavan tilakohtaisen biokaasureaktorin rakentamiseen. Jos kylässä on useampia karjatiloja, arvioidaan yhteisen biokaasulaitoksen perustamisen mahdollisuuksia. 4. Kylän energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät esteet (esim. lainsäädännölliset, kaavoitukselliset ym.) Kootaan olemassa olevaa tutkimus- ja muuta tieto niistä lainsäädännöllisistä esteistä, jotka voivat olla esteenä tai hidastavat kyläkohtaista hajautettua energiantuotantoa. Tässä esimerkkinä on pienvoimalaitoksen ylijäämä sähköenergian syöttäminen verkkoon tai energiaosuuskunnan pienvoimalaitoksen tuottaman sähkön siirto asiakkaille, kun samalla alueella jo toimii verkkoyhtiö.

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE

ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE ENERGIAOMAVARAISET KYLÄT HANKE Loppuraportti Raportin laatija: Energiaomavaraiset kylät-hankkeen projektipäällikkö Seppo Kiljo Sisällys Hankkeen toteuttaja... 3 Hankkeen nimi ja hanketunnus... 3 Yhteenveto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot