nette Pohjoisesta tuulee energiaa Mistä asiakas maksaa sähkön siirrossa? Nette testasi pensasleikkurit VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "nette Pohjoisesta tuulee energiaa Mistä asiakas maksaa sähkön siirrossa? Nette testasi pensasleikkurit VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2008"

Transkriptio

1 nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2008 Pohjoisesta tuulee energiaa Mistä asiakas maksaa sähkön siirrossa? Nette testasi pensasleikkurit

2 A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA Kysymyksiä ja vastauksia mittarinvaihdosta Mitä etuja saan mittarinvaihdosta? Tulet saamaan laskuja, jotka perustuvat aina todellisiin mittarilukemiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maksat joka laskulla käyttämästäsi kulutuksesta, etkä arvioidusta kulutuksesta. Pystyt tarkkailemaan kulutustasi ja näet heti, kun sähkönkulutuksesi lisääntyy tai vähenee. Kuinka usein saan laskun? Saat laskun samalla laskutusvälillä kuin ennenkin. Mitä mittarinvaihto maksaa? Mittarinvaihdosta ei aiheudu kustannuksia asiakkaille. Mitä teen, jos en halua mittariani vaihdettavan? Kaikki mittarit vaihdetaan, koska vanhoja mittareita ei voida käyttää etäluennassa. Miksi kulutukseni lisääntyi sen jälkeen, kun sain kaukoluettavan sähkömittarin? Koska nyt saat laskut todellisten lukemien perusteella, kulutuksen muutokset huomaat mm. vuodenaikojen mukaan. Talvikuukausina pimeään ja kylmään aikaan voi sähkölasku olla huomattavasti suurempi kuin kesällä. Vuosikulutuksen määrään ei mittarinvaihto vaikuta. Pitääkö minun tehdä jotain saadakseni uuden sähkömittarin? Ei tarvitse, otamme yhteyttä kun mittarinvaihto alueellanne on ajankohtainen. SISÄLLYS Pääkirjoitus Suomen suurin tuulipuisto valmistuu etuajassa Mistä asiakas maksaa sähkönsiirrossa? Eteläisimmät sähköasiakkaat viettivät kesää Kemiössä Björn, Tomas ja Lisbeth tekevät Neten ruotsiksi Poistoilmalämpöpumppu puolitti vanhan talon sähkönkulutuksen Nette testasi pensasleikkurit Lyhyesti Ristikko 4 Kemiin rakennetaan Suomen suurinta tuulipuistoa. 10 Vaasan Sähkön eteläisimmät sähköasiakkaat asuvat Hangossa. Näin siirryt e-laskuun Jos haluat saada sähkö-, kaukolämpö- tai Nette Laajakaista-laskusi sähköisessä muodossa, toimi näin: 16 Testissä pensasleikkurit. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle. Vaasan Sähkö lähettää e-laskun pankkiisi. Näet laskun verkkopankissasi. Kun olet hyväksynyt maksun, se välittyy automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. Lasku arkistoituu verkkopankkiin. Lisätietoja 2 nette 3/2008 puhelin (06) sähköposti: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Numero: 3/2008 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: (06) Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (06) (24 h) Faksi: (06) Internet: ISSN: Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Kyösti Salo Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Mikko Lehtimäki

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Sähkölaskutus murroksessa Sähkö on jo vuosikymmeniä laskutettu ja maksettu arviolaskutukseen perustuen. Kerran vuodessa sähkömittarin luennan jälkeen lasku on perustunut todelliseen mittarilukemaan, jolloin arvio ja todellinen kulutus on tasattu tasauslaskulla. Mittarilukemasta todetun kulutuksen perusteella on seuraavan vuoden arviota tarvittaessa tarkistettu. Parhaimmillaankaan arvio ei ole kuitenkaan voinut olla muuta kuin käytettävissä olevan tiedon perusteella tehty arvaus tulevasta kulutuksesta. Vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta ei arviolaskun ja tasauslaskun ymmärtäminen ole koskaan tavoittanut suurta yleisöä. Sähkölaskun oikeellisuuteen liittyviä asiakkaiden yhteydenottoja on uskomattoman paljon varsinkin silloin, kun tasauslasku tipahtaa postiluukusta. Arvion osoittauduttua mitattua suuremmaksi sähköyhtiön saama tahaton laina on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Arvion ollessa liian pieni tasauslaskun suuruus herättää epäilyn väärin mittaavasta mittarista. Arviolaskutuksen syyksi voi kuormata vielä sen, että asiakkaat ovat tulleet huonosti informoiduiksi omasta kulutuksestaan. Kulutuksen aikavaihtelun merkitys sähkölaskun suuruuteen eri vuorokauden tai vuodenaikoina on tasaantunut laskutuksen mekanismeihin. Arviolaskutus on lisäksi monimutkainen ja sähköyhtiölle kallis. Puolustukseksi voi sanoa sen kuitenkin toimineen kohtuullisesti: sähkö on saatu sekä mitattua, laskutettua että maksettua. Tulevaisuuden malli Suomessa sähköverkkoyhtiöt ovat nopeassa aikataulussa vapaaehtoisesti siirtymässä automaattiseen mittarinlukuun eli AMR:ään (Automatic Meter Reading). Ruotsin verkkoyhtiöt ovat kyseisen muutoksen tehneet lain pakottamana. AMR otetaan käyttöön kaikissa Euroopan maissa, mikäli sähkön vähittäismyynnin harmonisoituminen ns. kolmannen energiapaketin yhteydessä toteutetaan. Automaattisen mittarinluvun ansiosta sähkön laskutus tapahtuu aina mitatun kulutuksen mukaisena. Lasku yksinkertaistuu kaikkien arviolukemien jäädessä pois. Tehostavasti vaikuttaa myös sähköisen laskutuksen yleistyminen. Keskeinen säästökohde on tuolloin monessa työvaiheessa kustannuksia aiheuttavasta paperilaskusta luopuminen. AMR mahdollistaa asiakkaille aiempaa paremman informaation omasta energian kulutuksestaan. Kulutuksen luonne ja sen aikavaihtelu tulevat olemaan tulevissa ilmastotalkoissa keskeistä tietoa kunkin pohtiessa omia energiaratkaisujaan. Näiden vuosia vaativien muutosten keskellä Vaasan Sähkö tulee pitämään asiakkaistaan hyvää huolta. Toivotan kaikki lukuisat uudet energian käyttäjät tervetulleiksi Vaasan Sähkön asiakkaiksi. Yhtiön tavoitteena on olla kaikkien asiakkaiden luottamuksen arvoisia. Mukavaa syksyä! nette 3/2008 3

4 Suomen suurin valmistuu etuajassa Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuulivoimalan tornin korkeus on 88 metriä. Matka ylös kestää hissillä viisi minuuttia. Roottorin halkaisija on 100 metriä. Siivillä on pituutta lähes 50 metriä, ja ne pyörähtävät kertaa minuutissa. 4 nette 3/2008

5 Viimeinenkin tuulivoimaloista on valmistumassa. Osat nostetaan paikoilleen 114 metrin korkuisella nosturilla, projektipäällikkö Eero Koskinen kertoo. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Ajoksen tuulipuistossa Kemissä näyttää aurinkoiselta muunkin kuin ilman takia. Pari vuotta sitten käynnistetty projekti on pari kuukautta edellä aikataulusta. Jutun teon kannalta on harmi, että töitä on tehty vikkelästi, sillä työmaalla ei tapahdu haastattelupäivänä kovin paljon. Miehet yhtään naista ei jäänmurtaja Sammon naapurissa olevalla työmaalla ole töissä toki ahertavat, mutta työvaiheet eivät ole erityisen näyttäviä ja kuvauksellisia. Kaikki voimaloiden osien nostot on tehty ennakoitua nopeammin. Nyt joudumme odottamaan seuraavien osien saapumista, projektipäällikkö Eero Koskinen Pohjolan Voimasta kertoo. Tuulivoimalat on koottu erikokoisista paloista, joten nostot ovat kirjaimellisesti nostoja. Suomen suurin nosturi on nostanut palat paikoilleen, ja nyt enää yksi tuulipuiston voimaloista on vajaamittainen. Kun sekin on täydessä korkeudessa ja kaikki sähkötyöt, säädöt ja muut viimeistelyt on saatu tehtyä, Suomen suurimmassa tuulipuistossa on kaikkiaan 11 tuulivoimalaitosta. Yksi niistä on Haminan Energian tuulivoimalaitos, ja se oli Ajoksen saarella jo ennen kuin Pohjolan Voima vuonna 2006 aloitti oman Ajos-hankkeensa. Ensin rakennettiin saaret Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Innopower Oy on rakentanut Pohjolan Voiman kymmenen voimalan tuulipuiston kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset 3 megawatin voimalaitokset pystytettiin syksyllä 2007, ja ne ryhtyivät tuottamaan sähköä vaiheittain vuoden 2007 lopusta lähtien. Vaasan Sähkö on saanut tuulienergiaa pohjoisesta alkukeväästä lähtien. Toinen vaihe käynnistyi kesällä, ja syyskuussa nousi siis pystyyn viimeinenkin toisen vaiheen viidestä voimalaitoksesta. Suunnitelmien mukaan 30 megawatin tuulipuiston on määrä olla valmis ensi vuoden helmikuussa. Nyt näyttää siltä, että olemme pari kuukautta edellä aikataulusta, Koskinen sanoo. Työt ovat edenneet odotettua nopeammin, koska kova tuuli ja aallokko eivät ole haitanneet töitä yhtä paljon kuin viime vuonna. Myrskytuuli ja suuret aallot saattavat estää työnteon kokonaan, sillä kahdeksan voimalaitosta sijaitsee niitä varten rakennetuilla keinosaarilla. Yhtä saarta varten on tarvittu noin rekallista Outokummun Elijärven louhoksesta louhittua sekalouhetta. Louhe kipattiin 3-8 metrin syvyiseen veteen ja tiivistettiin junttaamalla moneen kertaan 12 tonnia painavalla rautakuutiolla. Viime vuonna jouduimme odottelemaan tuulen tyyntymistä pahimmillaan parikin viikkoa. Tänä vuonna ei ole tuullut yhtä paljon, mutta töitä on jouduttu tekemään sateessa, rakennustöitä valvova rakennusinsinööri Jari Heikkilä insinööritoimisto Miraplanista kertoo. Energiaa monelle talolle Tuulipuiston voimalaitokset tuottavat parhaiten energiaa silloin, kun tuulen voimakkuus on 11,8 metriä sekunnissa. Silloin ontot, balsapuusta, lasikuitukankaasta ja lasikuituhartsia kestävästä vaahtomuovista rakennetut roottorin siivet pyörivät tehokkaimmin. Tuulen on puhallettava vähintään 4 metriä sekunnissa, jotta voimalaitos toimii. Tuulta ei toisaalta saa olla liikaakaan. Laitos pysäytetään, jos tuuli yltyy yli 20 metrin myrskylukemiin. Tuulipuistossa odotetaan kertyvän vuodessa keskimäärin huippukäyttötuntia. Silloin jokainen Ajoksen tuulivoimala tuottaa megawattituntia sähköenergiaa. Sillä lämmittää omakotitaloa. Koko alueelta riittää siis energiaa sähkölämmitteiselle omakotitalolle tai kerrostalokaksiolle. >> nette 3/2008 5

6 Vaikka voimaloiden siivet on rakennettu Puolassa, Ajoksen tuulipuiston kotimaisuusaste on korkea. Voimalat ovat suomalaisen Winwindin kehittämiä WWD-3-voimaloita, ja niissä on komponentteja yhtiön kotimaisilta alihankkijoilta. ABB on toimittanut tuulivoimaloihin generaattorit ja taajuusmuuttajat. Vaasan Sähkö saa Ajoksesta tuulisähköä Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta. Meidän teho-osuutemme on 1,7 megawattia, joka vastaa megawattituntia ja noin 250 sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarvetta, sähkökauppayksikön johtaja Olli Arola kertoo. Eero Koskinen esittelee saarilla seisovia valkoisia torneja. Niillä ei ole nimiä, vaan numerot. Minusta tuntuu siltä, että voimalaitokset ovat meressä sikin sokin, sillä Koskinen viittoilee ympäriinsä ja latelee numeroita ennalta arvaamattomassa järjestyksessä. Mutta sisällä työmaaparakissa näen, että kyllä ne järjestyksessä ovat. Ulkona luonnossa voimalaitokset ovat lomittain, sisällä kartassa numerot etenevät järjestyksessä rannasta ulommas merelle. Koskisella on neljä lastenlasta, ja muun muassa heitä varten Koskinen ottaa joka kerran työmaalla käydessään ahkerasti valokuvia. Arkisto on kasvanut tuhannen kuvan kokoiseksi, kun projektipäällikkö on lentänyt pääkaupungista Kemiin kerran viikossa tarkastamaan, miten työt sujuvat. Näin hyvin ei todennäköisesti olisi edetty ilman Jaria, Koskinen sanoo ja kehuu Heikkilää oikeaksi kädekseen. Kemissä syntyneen ja asuvan rakennusinsinöörin paikallistuntemus on nopeuttanut töitä, kun Heikkilä on löytänyt oikean miehen joka työhön. Projekti on onnistunut työturvallisuudenkin kannalta. Joitakin potkureita on mennyt rikki kuljetusaluksista, mutta ihmisille ei ole sattunut tapaturmia, Heikkilä sanoo. Ajos toimii pilottina Ajoksen tuulipuiston rakentaminen on tullut maksamaan noin 50 miljoonaa euroa. Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tuulivoimalaitoksia rakennettiin Suomessa mereen, kauppa- teollisuusministeriö myönsi rakentamiseen investointitukea 28 prosenttia, yhteensä runsaat 14 miljoonaa euroa. Roottorit koottiin satamassa samaan aikaan kun kuljetuslautat veivät tornien osia keinosaarille. Koskinen kertoo, että viime vuonna ongelmia aiheutti se, että meri ei saanut pitkään aikaan kunnon jääpeitettä. Saariin ei päästy, ennen kuin Kotkasta löytyi sopiva ajopeli. Sieltä löydettiin venäläistyylinen kikkailematon ilmatyynyalus, Koskinen kertoo. Se ei ole niin arka jääpiikeille kuin modernimmat ilmatyynyalukset. Monia tuulihankkeita vireillä Ajos on tällä hetkellä Suomen suurin tuulipuisto, mutta sähköyhtiöt suunnittelevat vielä suurempia puistoja. Esimerkiksi Pohjolan Voima ja Oulun Energia suunnittelevat Oulun ja Haukiputaan edustalle megawatin tuulipuistoa. 6 nette 3/2008

7 Etelä-Pohjanmaan Voiman ja Helsingin Energian suunnitelmissa on rakentaa kaksi 500 megawatin tuulipuistoa, joista toinen tulisi Helsinkiin ja toinen Korsnäsiin. Etelä-Pohjanmaan Voima selvittää parhaillaan, minkälaisia ympäristövaikutuksia olisi Mustasaaren Raippaluotoon rakennettavalla tuulivoimalalla. Vaasan Sähkö on hankkeissa mukana Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta. Toiminnasta pitävä Eero Koskinen ei jää odottelemaan hankkeiden kehittymistä, vaan hän siirtyy Ajoksen jälkeen bioenergian pariin. Seuraavat tuulivoimahankkeet siirtyvät paperilta elämään vasta muutaman vuoden kuluttua. Hevi-hinaajan kippari on vaasalainen Henri Paavola. Vaasalainen Henrikin on tuulipuiston tekijä Yksi Ajoksen tuulipuiston tekijöistä on vaasalainen Henri Paavola. Hän on Hevi-hinaajan kippari, ja ajamme Henrin kyydissä keinosaarelle, kun Eero Koskinen päästää meidät katsomaan, miltä tuulivoimala numero 4 näyttää sisältä päin. Sivuutamme matkalla keinosaarista ainoan, jolla ei vielä ole tuulivoimalaa. Yhdeksiköstä on pystyssä vasta kaksi palaa. Jos sää pysyy hyvänä eli tuuli ei ylly myrskyksi, napakorkeudeltaan 88-metrinen torni saadaan kasvatettua täyteen pituuteensa kahdessa tiukan paikan tullen jopa yhdessä päivässä. Seuraava vaihe on vaativa, sillä kahden moduulin lisäksi paikoilleen on saatava myös konehuone, Koskinen sanoo. Ilman 120 tonnia painavaa konehuonetta tuuli pääsisi huojuttamaan korkeaa rakennelmaa liikaa. Henri oli Ajoksen tuulivoimatyömaalla töissä jo ensimmäisen vaiheen aikana kesällä Hinaajan kipparin tehtävä on hinata tai joskus myös työntää kuljetuslauttoja, joilla keinosaarille on viety betonia ja muita rakennusmateriaaleja, työkoneita ja rakentajia. Hinaajalla saa vietyä työmiehet töihin kovallakin tuulella, mutta työkoneiden kuljetus on vaikeaa, jos on kova aallokko. Arctic Towing Oy:n palveluksessa oleva Henri tekee töitä Kemissä viikon verran kerrallaan. Sitten on edessä viikon vapaa. Käytännössä töitä on kuitenkin kesällä enemmän ja vapaita pidetään talvella. Henri viettää vapaa-aikansa Kemissä yleensä kirjoja lukien, mutta tänä syksynä hän on käynyt myös sienimetsässä. Kemistä löytyy kuulemma enemmän sieniä kuin Vaasasta. Muilla hinaajilla ja kuljetuslautoilla työskentelevät työkaverit saivat vatsansa täyteen, kun Henri leipoi haapa- ja leppärouskuista Marikahinaajan keittiössä sienipiirakkaa ja kokkasi sienipihvejä. nette 3/2008 7

8 Tuulivoimala Ydinvoimalaitos Vesivoimalaitos Fingridin kantaverkko V Turve- tai hiilivoimalaitos Mistä asiakas maksaa sähkön siirrossa? Kuvitus KATANN Document Factory Oy Sähkölaskusta ison osan haukkaa sähkön siirto. Mitä sähkön siirtäminen tarkoittaa, ja mistä asiakas oikeastaan maksaa? Sähkön tie esimerkiksi Olkiluodon voimalaitokselta vaasalaisen asiakkaan luokse on pitkä ja mutkikas. Voimalaitoksella esimerkiksi ydinvoimalla tehtävä sähkö on valtava energiapaukku, joka ei sellaisenaan mahdu kuluttajan pistorasiasta sisään. Siksi sähkön jännitettä pitää muuttaa matkan varrella. Matkan alkupäässä jännite on kaikkein suurin, jopa 400 tuhatta volttia. Jännite on korkea, 8 nette 3/2008 jotta sähkön siirto olisi tehokasta eikä sähkö häviäisi lämmöksi matkan varrella. Sähköverkkoa voi verrata tieverkkoon. Suurten jännitteiden kantaverkko on valtakunnallinen moottoritie, joka kuljettaa Suomessa tuotettua ja ulkomailta ostettua sähköä verkkoyhtiöille. Kantaverkkoon kuuluu yli 14 tuhatta kilometriä voimajohtoja ja sata sähköpääasemaa. Fingridin omistama Suomen kantaverkko on yhdistetty Norjan, Ruotsin ja Venäjän vastaaviin verkkoihin. Kantaverkosta sähkö sujahtaa alueverkkoon. Sitä voisi verrata vaikka 8-tiehen; ei enää moot- toritie, mutta ei ihan pieni kylätiekään. Vaasan päin matkalla olevan sähkön jännite pudotetaan alueverkon 100 tuhanteen volttiin. Alueverkossa sähkö on jo lähes perillä. Vaasassa sähkö tulee Vaasan Sähköverkon jakeluverkkoon ja sen 13 sähköpääasemalle. Koska tie käy kapeammaksi, jännite pudotetaan asemilla 20 tuhanteen volttiin. Vaasan Sähköverkolla on jakeluverkkoa lähes 6000 kilometriä. Sähkö kulkee vielä jakelumuuntajan kautta, ennen kuin se on kuluttajalla. Muuntamossa jännite alennetaan lopulliseen kodin sähkölaitteille sopivaan muotoon ja 230 volttiin.

9 Alueverkko V (110 kv) Sähköasemilla tapahtuu muunto volttiin. Sähköasema (400 kv) Muuntamoissa sähkö alennetaan pienjännitteeksi 230 V. Pylväsmuuntamo Jakokaapit ovat pienjänniteverkon haaroituspaikkoja. Hankala matka aiheuttaa kuluja Sähkö ei kulje kotiin itsekseen, vaan vaatii toimiakseen toimivan jakeluverkon. Sähkön kulkuväylien rakentaminen, käyttäminen ja kunnossa pitäminen maksavat. Osana kuluttajan laskulla näkyvää sähkön siirtomaksua ovat verkkoyhtiön maksamat sähkön maksut alueverkko- ja kantaverkkoyhtiöille, jotka verkkoyhtiö tilittää alueverkolle tai kantaverkossa Fingridille. Edullisinta jakeluverkon ylläpito on tiiviissä kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa verkkopituutta on vähän asiakasta kohden. Vastaavasti eniten verkon ylläpito maksaa yhtiöille joiden asiakkaat asuvat harvassa pitkien matkojen päässä toisistaan. Ennen vuonna 1995 maalla asuvat maksoivat sähköstään enemmän kuin kaupunkilaiset. Nyt verkkoyhtiöt siirtävät sähköä samaan hintaan kaikille alueensa asiakkaille. Kuluttaja hyötyy investoinneista Vaasan Sähköverkko huolehtii verkon kehittämisestä ja toimivuudesta 48 työntekijän voimin. Käyttöön kuuluu muun muassa ympärivuorokautinen vikapäivystys. Verkostoa kehitetään ja vahvistetaan uudisrakentamisella ja saneerauksella. Nämä palvelut Vaasan Sähköverkko hankkii lähialueen urakoitsijoilta. Verkkoyhtiöitä valvoo Energiamarkkinavirasto, joka pitää huolta siitä, että sähkö siirtyy asiakkaille kohtuulliseen hintaan. Energiamarkkinaviraston laskelman mukaan verkkoyhtiöiden hinnoittelu on ollut valtakunnallisesti kohtuullista ja jopa keskimäärin 5 prosenttia alle kohtuullisen tason. Tämä pätee myös Vaasan Sähköverkon hinnoitteluun. Vaasan Sähköverkko pärjää vertailussa muihin verkkoyhtiöihin hyvin. Sähkökatkoksia on kohtuullisen vähän. Tämän hetken haasteena on, että yksittäinen sähkökatko aiheuttaa haittaa suurella alueella ja suurelle määrälle asiakkaita. Vaasan Sähköverkko on investoimassa mm. verkon sammutukseen ja vyöhykesuojaukseen, joilla rajataan ennen kaikkea katkosten laajuutta. Myös johtokatujen raivaukseen on satsattava jatkuvasti häiriöttömyyden takaamiseksi. Vianetsintä ja -korjaus ovat meillä jo tällä hetkellä tehokkaita, ja sähkökatkokset ovat suhteellisen lyhyitä, järjestelmäpäällikkö Stefan Ingman kertoo. nette 3/2008 9

10 10 nette 3/2008 Eteläisimmät sähköasiakkaat viettivät kesää Kemiössä

11 Teksti ja kuvat: Hannu Rintala Vaasan Sähkön eteläisimmät sähköasiakkaat asuvat Hangossa. Nette tapasi yhdet heistä, Aarne ja Regina Leppälahden pariskunnan, näiden kesämökillä Kemiön saaressa. Kun Suomen eteläisimmässä kaupungissa asuvat Leppälahdet lähtevät kesämökilleen, he suuntaavat aavistuksen pohjoiseen, noin 90 kilometrin ja runsaan tunnin ajomatkan päähän Kemiöön. Kemiö on yksi Kemiön saaren kolmesta kunnasta. Ensi vuoden alussa Kemiö ja muut kaksi kaksikielistä kuntaa, Dragsfjärd ja Västanfjärd, yhdistyvät uudeksi Kemiönsaaren kunnaksi. Kemiön kunnan markkinointia hoitava Cathina Wretdal-Lindström kertoo, että noin 790 neliökilometrin kokoisen saaren asukkaista 70 prosenttia on ruotsinkielisiä. Kemiöstä on Turkuun noin 60 ja Helsinkiin 145 kilometriä. Koulun jälkeen olin sitä mieltä, ettei Kemiötä tylsempää paikkaa olekaan. Halusin muuttaa pois ja olin varma, etten tule koskaan asumaan saarella, jossa ei tapahdu mitään. 11 vuotta meni Turussa, Tammisaaressa ja ulkomailla ja sitten vasta ymmärsin kuinka kiva ja lapsille turvallinen paikka tämä on. Nyt rakennamme uutta taloa, enkä keksi yhtään syytä miksi muuttaisin kauniilta saarelta pois, tuumailee Cathina. Kesät mummonmökillä Leppälahtien kesäpaikkaan vie vanhojen puiden reunustama, romanttinen tie. Autonavigaattori ei osaa perille, joten soitan Aarnelle, joka tulee vastaan kylän postilaatikoille. Aarne on rakentanut pariskunnan kesäpaikan luvulla Reginan syntymäkodin viereen. Ensimmäinen vuonna 1966 rakennettu huvila rannassa on nykyjään pääasiassa lasten ja lastenlasten käytössä, Aarne selvittää asumisen historiaa. Regina ja Aarne viettävät Kemiössä lähes koko kesän. Talvellakin he käyvät huvilalla, jota Regina kutsuu mummonmökiksi. Paikka ei sovellu vakituiseen asumiseen, koska talo on merkitty piirustuksiin kesähuvilaksi. Aarnea pitelee Hangossa myös se, että hän opettaa talvisin puutöitä Hangon kansalaisopistossa. Sitä paitsi täällä on talvella niin pimeää, että kaupungin valot vievät voiton, Leppälahdet sanovat. Kemiö on yksi Kemiön saaren kolmesta kunnasta. Tuhattaiturit Eläkeläispariskunta osoittautuu varsin puuhakkaaksi. Varsinaisia tuhattaitureita molemmat! Regina kertoo Aarnen tekevän kaiken itse. Tai ainakin hän yrittää tehdä kaikki työt itse. Huviloiden ovet ja ikkunatkin ovat Aarnen tekemiä, ja ne on vieläpä tehty omasta metsästä kaadetuista puista. Puuseppänä aloittanut ja vuosikymmenet teknisen työn opettajana toiminut Aarne opiskeli aikoinaan myös sähköteknikoksi, kun halusi ymmärtää, miten sähkötöitä tehdään. Ei ole tarvinnut niitäkään teettää vierailla, Regina kehuu. Mökin ulkorakennuksessa on lastenlasten nimeämä Ukinpaja, josta löytyy rautaa, lautaa ja työkaluja kuin maalaisrautakaupan varastosta. Tällä mökillä ei luultavasti elellä tulevaisuudessakaan toimettomana. Vierailupäivänä takapihalla oli tervattavana upea puinen purjevene. Tämä on ensimmäinen tekemäni puinen perinnevene, Aarne kertoo. Veneen malli on ahvenanmaalaisen Enklinge-mallin muunneltu versio. Aarne on lisännyt alkuperäiseen niin sanottuun naisten verkkoveneeseen 20 prosenttia leveyttä ja 10 prosenttia pituutta. Aarne on värkännyt ajankuluksi veneitä myös vanerista ja lasikuidusta. Yhtäkkiä Aarnen mieleen muistuu, että liiterissä on itse tehty puinen soutuvene, joka ei tosin ole koskaan ollut vedessä. Eläkeläisellä kun ei ole kiirettä, niin veneiden vesillelaskupäiväkin voi olla sitten joskus, hymyilee Aarne. Pajutöitä yläkerrassa Ihmettelen pariskunnan energiaa, kun kipuamme yläkertaan Reginan valtakuntaan, harrasteluhuoneeseen, jossa on vanhat kangaspuut. Lattialla on kasoissa pajuja, joista tulee pajuliinoja. Nyt liikutaan miehisen tajun rajamailla, joten Regina joutuu kertaamaan ja näyttämään, miten kaitaliinojen sisään kudotaan pajuja. Touhuamista riittää, kun pesen mattoja ja pidän talon siistinä, mansikkaviljelmän ja kasvimaan kunnossa. Kalastamme kalatkin ruokapöytään verkoilla merestä. Hauki ja ahven ovat täällä yleisimmät saaliit ja keväisin tulee myös lahnaa. Vasta parina viime vuonna on tullut myös suutaria, Regina kertoo. Ihmettelen, mitä kummaa suutaria, ja Regina selvittää, että kyseessä on lahnan tapainen kala. >> nette 3/

12 Vähän paksumpi, paksunahkainen ja hirvittävän ruma. Mutta maistuu erinomaiselta savustettuna, varsinkin, jos syö vasta seuraava päivänä, neuvoo Regina. Kahvipöytään istahdettuani tunsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä sain maistaa Reginan tekemää suutaripiirakkaa. Otin kaksi kertaa lisää, vaikka äitini on opettanut, ettei kylässä saa santsata ja ahmia. Pisteeksi i:n päälle nautimme vielä mansikkakakkua kermavaahdolla. Kyllä kelpaa veneentekijän elellä ja eläkepäiviä viettää Reginan herkkuja maistellen. Ihan pienen anelun jälkeen Regina kertoi Neten lukijoille, miten piirakka tehdään. Kokeilkaapa! 12 nette 3/2008 Reginan Suutaripiirakka 2 dl vettä 4 rkl juoksevaa margariinia hiukan suolaa Aineet kiehautetaan ja kuumana lisätään - puulusikalla sekoittaen - 1 dl ohrajauhoja ja 2 dl vehnäjauhoja. Kun seos on vähän jäähtynyt, lisätään 2 kananmunaa vatkaimella sekoittaen, kunnes seos on tasainen. Kaadetaan piirakkavuokaan ja levitetään pinnalle kerros savustettua suutaria. Päälle puristetaan sitruunamehua, lisätään hiukan sitruunapippuria, suolaa, kevätsipulirenkaita ja tilliä. Lopuksi vielä rasvaista, raastettua juustoa ja kermaa. Suutaripiirakkaa paistetaan 225 asteessa noin 25 minuuttia uunin alimmaisella tasolla.

13 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Ruotsinkielinen Nette syntyy Björn Håkansin, Tomas Bäckin ja Lisbeth Bäckin käsissä. Björn, Tomas ja Lisbeth tekevät Neten ruotsiksi Suurin osa Nette-lehden jutuista syntyy ensin suomeksi. Sitten ne kirjoitetaan uudelleen ruotsiksi. Ruotsinkielinen lukija lähetti päätoimittajalle palautetta. Lukija epäili jonkun suomenkielisen kääntävän tekstit ruotsiksi, koska teksti ei ollut hänen mielestään kaikin paikoin sujuvaa. Olemme kaikki ruotsinkielisiä, Tomas Bäck, Kustmedian toimitusjohtaja vakuuttaa. Mutta Bäck ymmärtää lukijaa. Ruotsinkieliset saavat aivan liian usein lukea tekstejä, jotka on käännetty mekaanisesti suomesta ruotsiksi. Lukijalle saattaa syntyä tunne, ettei työtä ole tehty kunnolla eikä siten oikein arvostettu lukijaa. Nette-lehden kanssa lukijan ei pitäisi kokea samaa, sillä äidinkieleltään ruotsinkielinen toimittaja kirjoittaa suomenkielisen alkutekstin uudelleen ruotsiksi. Mutta koska ensimmäisen kirjoittajankin kädenjäljen pitää säilyä jutussa, tekstissä saattaa paikoitellen säilyä suomenkielinen vivahde. Monen ihmisen tiimityötä Netteä tehdään Kustmediassa näin: toimittaja Björn Håkans lukee suomenkielistä juttua niin kauan, että hän ymmärtää, mistä teksti kertoo. Sitten hän panee paperit sivuun ja kirjoittaa oman versionsa ruotsiksi. Tekstiä ei siis käännetä ruotsiksi, Tomas tarkentaa. Björniltä tekstit siirtyvät Tomakselle. Luen ensin vain ruotsinkieliset tekstit, koska sillä tavoin näen helpommin, jos teksti ei ole hyvää ruotsin kieltä. Koska Tomaksella on sähköinsinöörin koulutus, hän on myös oikea mies tarkistamaan, että Vaasan Sähkön lehdessä käytetään oikeita termejä. Väittäisin, että joskus saan kerrottua asian selvemmin ruotsiksi kuin sinä suomeksi, Tomas hymyilee. Se on varmaankin totta. Ainakin Tomas on jonkun kerran auttanut minua, kun en ole selvästikään ymmärtänyt, mistä olen kirjoittanut. Tomas käyttää apunaan Eurotranslator-sanakirjan lisäksi muun muassa Vaasan Sähkön www-sivuja ja julkaisuja. Hyviksi apuvälineiksi ovat osoittautuneet myös sähkötarvikkeita myyvän yrityksen myyntiluettelot. Vaasan Sähkön sivuilla Tomas käy siksi, että asiat voidaan sanoa monella tapaa, ja jokaisella yrityksellä on oma tapansa käyttää kieltä. Tomas tarkistaa myös vanhoista Nette-lehdistä, mitä termejä he ovat aikaisemmin käyttäneet. Päästäkseen paremmin talon tavoille Björn ja Tomas pyrkivät kirjoittamaan kaikki Nettetekstit yhdellä kertaa muutamassa päivässä. Uppoudumme Neten maailmaan! Kolmannessa vaiheessa Tomas antaa ruotsinkieliset tekstit vaimolleen Lisbeth Bäckille, Kustmedian päätoimittajalle. Lisbeth oikolukee tekstit ja panee pilkut ja pisteet paikoilleen. Lisbethin jälkeen tekstit oikoluetaan vielä kerran Vaasan Sähkössä, jossa työhön tarttuu Lise-Lotte Högström. Myös talomme omat asiantuntijat tarkastavat juttujen terminologian, päätoimittaja Hannu Rintala kertoo. Murre haastaa aivosolut Jos Tomaksen tiimi törmää ongelmiin, ne liittyvät yleensä tekniikkaan. Jonkin laitteen toimintaperiaatetta ja teknisiä yksityiskohtia olisi helpompi selittää, jos olisi itsekin ollut paikalla. Näissä tapauksissa auttaa, kun näemme valokuvat. Runsaasti aivotyötä vaativat jutut, joissa haastateltava puhuu murretta. Esimerkiksi kesäkuun lehdessä tapasimme savolaisen Eijan. Savon murrettahan ei voi kääntää ruotsiksi, joten tehtävä oli hankala, Tomas muistelee. Murrelause jätettiin loppujen lopuksi tekstiin savon kielellä. Muut helpommin ruotsiksi kääntyvät murreilmaisut kirjoitetaan Kustmediassa puhekielellä. Lehti ja lasku samalla kielellä Asiakas saa Neten suomen- tai ruotsinkielisenä. Perusperiaate on, että asiakas saa laskunsa ja lehtensä samalla kielellä. Jos haluat vaihtaa Neten toisenkieliseksi, ota yhteyttä asiakaspalveluun: tai nette 3/

14 LukijaMME KIRJOITTAA Teksti ja kuvat Tapio Korhonen, Turku Tämä artikkeli on kaikille pöytälaatikkotoimittajille Neten numerossa 1/2008 esitetyn haasteen satoa. Kiitämme kirjoittajaa ja kuvaajaa asiantuntevasta panoksesta! Otamme edelleen mielellämme vastaan lukijoidemme kirjoituksia sähköpostitse osoitteessa: Nette-lehdessä julkaistuista artikkeleista maksamme palkkion. Poistoilmalämpöpumppu puolitti vanhan talon sähkönkulutuksen Talon kolmessa kerroksessa on lämmintä tilaa yhteensä noin 290 m 2. Etelään suuntautuvan lasikuistin ikkunat ovat kaksinkertaiset ja ne kokoavat tehokkaasti auringon energiaa kevättalven aurinkoisina päivinä. Ostimme vuonna 1981 Turusta vanhan, luvun alussa rakennetun hirsirakenteisen omakotitalon. Se oli muuten alkuperäisessä mallissaan, mutta paikoitellen alimmat hirret ja ikkunoiden alustat olivat lahonneet. Remonttia siis riitti, ja käyttökuntoon talo tuli vasta vuonna Remontti toteutettiin hartiapankkiperiaatteella. Vain sähkö- ja putkitöissä tarvittiin alan ammattilaisia. Lämmitysjärjestelmäksi valitsin ilmalämmityksen, ja sitä hoitamaan tuolloin markkinoilla vielä uuden Upovari-ilmalämmityskoneen. Se ottaa lämpöpumpun avulla lämpöenergian talteen koneellisen ilmanvaihdon poistoilmasta ja lämmittää sillä kiertoilmaa ja käyttövettä. Vaikka talossa oli remontin jälkeen lämmitettävää pinta-alaa noin 290 m 2, arvelin maksimissaan 180 neliön tiloille mitoitetun koneen riittävän, jos lämpöeristystä lisätään reippaasti ja eristäminen tehdään huolella. Lisälämmön lähteenä talossa oli ennestään kolme käyttökuntoista tulisijaa. Niitä rakennettiin kaksi kappaletta lisää, ja myös saunaan tuli puukiuas. Hirsiseiniin lisäsin eristeeksi 10 cm vuorivillaa. Talon päädyissä olevat lautarakenteiset seinät tyhjensin purueristeistä ja panin tilalle 20 cm villaa. Ullakkokerroksesta purin kattorakenteita lukuun ottamatta kaiken vanhan pois. Yläpohjaan tuli 35 cm villaa. Alkuperäiset kaksinkertaiset ikkunat kunnostettiin, ja niihin lisättiin sisäpuolelle yhtenäinen kehystetty lasiruutu parantamaan tiiveyttä ja lämpötaloutta. Koneellisen ilmanvaihdon vuoksi ei avattavia tuuletusikkunoita tarvittu. Kompressori hajoaa Kun remontin jälkeen taloon vihdoin päästiin muuttamaan, hajosi ilmalämmityskoneen kompressori jo vajaan vuoden kuluttua. Koska kone oli hankittu jo remontin alussa, ei takuu ollut enää voimassa, vaikka laitetta ei ollut käytetty remontin aikana. Koska sähkönkulutus ei talon kokoon suhteutettuna vaikuttanut kovin suurelta, jäi kallis kompressorin vaihto tekemättä, kun muutenkin tultiin hyvin toimeen. Vasta kun vuonna 1996 käyttöveden lämmitysvastus sanoi sopimuksen irti, oli pakko kutsua korjausmies. Samalla vaihdettiin myös lämpöpumpun kompressori. 14 nette 3/2008

15 Kompressori tuntuukin olevan Upovarin heikko lenkki, sillä kahden vuoden kuluttua se jouduttiin jälleen vaihtamaan. Myöhemmin se on vielä vaihdettu vuonna 2006, jolloin käyttöiäksi kertyi sentään kahdeksan vuotta. Sähköä säästyy On mielenkiintoista verrata sähkönkulutusta ennen lämpöpumpun korjausta ja sen jälkeen. Vuosina sähkön keskimääräinen vuosikulutus oli kwh, kun se kompressorin vaihdon jälkeen on ollut keskimäärin kwh. Kulutus putosi 46 %, siis lähes puoleen. Sähkönkulutuksen pieneneminen on poistoilmalämpöpumpun ansiota, sillä mitään muuta oleellista muutosta ei talossa ole tapahtunut. Puunpoltto tulisijoissa on ollut verraten vähäistä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ei polttopuuta ole edes ostettu, vaan on käytetty eri lähteistä saatua jätepuuta. Sauna toki lämpiää tavallisesti kaksi kertaa viikossa. Energian kulutusta on viime vuosina lisännyt se, että talon eteläpäädyssä olevan kuistin alaosaa alettiin käyttää 2000-luvulla talvipuutarhana. Siellä talvehtivat asteen lämpötilassa talon emännän pelargoniat ja isännän monivuotiset paprikat ja chilit. Valitettavasti tilan lämpöeristyksestä ei tullut kovin hyvä, ja sen lämmittäminen sähköpatterilla kuluttaa energiaa arviota kwh vuodessa. Talossa on mahdollista hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Erityisesti yläkuistilla lämpötila nousee pakkasellakin jo helmikuussa auringon paisteessa yli 20 asteeseen. Kun ovi kuistille avataan, virtaa lämpö sisätiloihin. Kesällä kaihtimet hillitsevät liikaa lämpenemistä. Mikä poistoilmalämpöpumppu? Poistoilmalämpöpumppu kerää lämmön talteen rakennuksesta koneellisesti poistettavasta ilmasta höyrystin- tai liuospatterin avulla. Pumppu luovuttaa lämmön käyttöveteen, lämmitysverkoston veteen, rakennukseen tulevaan ilmaan tai niihin kaikkiin. Laite sisältää ilmanvaihtolaitteiston, joten sen kokonaishankintakustannukset ovat hieman alhaisemmat kuin maalämpöpumpulla. Laitetta voidaan käyttää myös jäähdyttämiseen. Poistoilmalämpöpumppu ei riitä yksin tuottamaan riittävästi lämpöä, vaan sen rinnalle tarvitaan lisälämmönlähde. Ilmalämpöpumppu on yleisin Suomessa on noin lämpöpumppua, joista noin on ilmalämpöpumppuja. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan viime vuonna Suomessa myytiin ilmalämpöpumppua, maalämpöpumppua ja poistoilmalämpöpumppua. Muualla Euroopassa yleiset ilmavesilämpöpumput tekevät tuloaan Suomeenkin. Niitä myytiin viime vuonna 450 kappaletta. Lähteet: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry sekä Motiva www. motiva.fi. Uusia suunnitelmia Talon lämmöneristyksessä olisi toki vielä parantamisen varaa. Eräät ikkunat ovat vielä kaksikertaisia ja lisälasi on suunnitelmissa, kunhan ehditään. Myös talvipuutarhan eristyksen parantamiseksi on suunitelmia. Silti vanhan talon energiankulutus on jo lukemissa joka on tyypillistä matalaenergiatalolle. Se on saatu aikaan tekniikalla, joka oli käytettävissä jo 30 vuotta sitten. Kiinnostaisi vielä kokeilla ilmalämpöpumpun asentamista. Turun ilmastossa se ottaa ulkoilmasta suurimman osan vuotta edullista lämmitysenergiaa. Poistoilmalämpöpumppu kyllä ottaa kovillakin pakkasilla talteen poistoilman energian. Ongelmaksi voi tulla näiden kahden järjestelmän säätäminen niin, että molemmat toimivat tehokkaasti. Kesällä ilmalämpöpumpulla saatava jäähdytys on helppo levittää koko taloon ilmalämmityksen ilmankierrolla. Talvipuutarhan lämmitys kuluttaa sähköä, mutta siellä kasvunsa aloittaneiden tomaattien, paprikoiden ja chilien sato korvaa kulut. nette 3/

16 Nette testasi pensasleikkurit Kaksi erilaista pensasaitaa joutui parturiin, kun Vaasan Sähköverkon Jorma Tuokko, Ove Lundström ja Marko Hakamäki ottivat mittaa pensasleikkureista. Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Vaasan Starkki on lainannut testattavaksi kolme konetta: edullisin, 29 euroa maksava Park DT-HT510, on Starkin omaa maahantuontia, Bosch AHS C ja Black & Decker GT510 maksavat kumpikin 99 euroa. Testiryhmää pyydetään antamaan pisteet pensasleikkureiden ulkonäölle, käyttöominaisuuksille ja leikkaustulokselle. Testaajat eivät tiedä testin alussa laitteiden hintoja. Miehet saavat siistittäväkseen kaksi erilaista pensasaitaa. Toinen on parikymmentä vuotta vanha hopeapajuaita. Toisen pensasaidan laji on tuntematon, mutta talon isäntä muistelee sen olevan jonkin sortin hernepensas. Sen ohuet oksat ovat pensasleikkureille helpompaa purtavaa kuin hopeapajun tanakka kasvusto. Black & Decker leikkaa parhaiten Miesten ei tarvitse kovin kauan katkoa oksia, kun parasta leikkausjälkeä tekevä laite on selvillä. Yksimielisesti miehet toteavat, että työ sujuu parhaiten Black & Deckerillä. Etenkin hopeapajuun se pureutuu tehokkaammin kuin muut. Se leikkaa melkein kuin itsestään. Boschissa on enemmän Boschin hyvänä puolena miehet pitävät pitkää terää. Sillä on mittaa peräti 63 senttimetriä. Parkin terä on 51 ja Black & Deckerin 55 senttiä. Pitkällä terällä ylettyy kauemmas, ei tarvitse kurkotella. Bosch on testin laitteista ainoa, jossa on myös lisälaite: terän päälle kiinnitettävä osa, jonne leikatut oksat ja lehdet kerääntyvät. Oksankappaleet voi kipata nätisti kottikärryihin, ja siivoamista on vähemmän. Kerääjä toimii parhaiten säännöllisessä siistimisparturoinnissa. Jos leikattavat oksat ovat kovin pitkiä, ne putoilevat kaukalosta maahan. Boschissa on vielä yksi ominaisuus, jota ei ole muissa testin leikkureissa. Pienen mustan kappaleen vedonpoistajan ansiosta jatkojohto ei irtoa kovin helposti kesken työn. Sekin on plussaa Boschille, miehet kehuvat. Park on hyvä peruskone Park ei saa miehiltä erityisiä kehuja, mutta ei kovasti moitteitakaan. Hiukan lelulta se kyllä näyttää muihin verrattuna, Marko arvostelee. Parkin terän pää on pyöristetty, muiden terät ovat suorat. Pyöreä pää haittaa työntekoa. Lehdet takertuvat kiinni, miehet kertovat. Parkin ja Boschin terien päässä on reikä, josta pensasleikkurin voi ripustaa seinälle. Blac k& Deckeristä reikä puuttuu. Jos miesten ei tarvitsisi välittää hinnasta, he valitsisivat kaikki epäröimättä omaksi työkalukseen Black & Deckerin. Mutta kun testaajille selviää, että Park-leikkureita saisi samalla rahalla kolme, Jorma muuttaa mieltään. Kyllä minä laihialaisena siinä tapauksessa ottaisin Parkin. Ei minulla niin paljon leikattavaa pensasaitaa olekaan. Kyllä siitä Parkilla selviäisi. Marko ja Ove pysyvät Black & Deckerin kannalla. Markolla on kotonaan 40 metriä pitkä orapihlaja-aita, jota hän siistii vanhalla leikkurilla, jonka on joskus ostanut halvalla. Siinä on urakkaa! Miehet päätyvät siihen tulokseen, että pensasaita lyhenee ja siistiytyy kaikilla leik- 16 nette 3/2008

17 Bosch saa plussaa vedonpoistajasta. kureilla. Jos leikattavaa on paljon, kalliimpi leikkuri puolustaa paikkaansa, mutta pienen pihan puutarhatöihin Park on ihan hyvä valinta. Leikkausvinkkejä käyttöohjeessa Ensikertalainenkin suoriutunee pensasaidan leikkaamisesta kunnialla, sillä laitteiden käyttöohjeissa neuvotaan oikea leikkaustapa. Pensaat kannattaa leikata kasvun mukaisesti alhaalta ylöspäin. Jos leikkaa ylhäältä alaspäin, aitaan tulee helposti koloja, sillä nuoret oksat taittuvat ulospäin ja niitä tulee helposti katkottua enemmän kuin olisi tarpeen. Black & Deckerin ja Boschin käyttöohjeissa on melko selkeät neuvot, miten konetta tulee huoltaa. Parkin ohje on ylimalkaisempi. Ohje kehottaa puhdistamaan, mutta ei neuvo yhtä tarkasti kuin muut, millä tavoin puhdistus on tehtävä. Boschin käyttöohjeessa on myös vianetsintäkaavio. Tekniset tiedot Arvosteluasteikko erittäin hyvä hyvä tyydyttävä välttävä huono Merkki ja malli Black & Decker GT510 Bosch AHS C Park DT-HT510 Hinta 99 euroa 99 euroa 29 euroa Ottoteho 500 W 420 W 550 W Terän pituus 55 cm 63 cm 51 cm Laitteen paino 3,1 kg 2,9 kg 3,75 kg Oksan halkaisija max 20 mm 16 mm 16 mm Äänitaso tyhjäkäynnillä 102 db 96 db 105 db ulkonäkö 3,66 2,33 1,66 Laitteen käytettävyys 4 3 1,66 Leikkaustulos 4 3,66 2,33 TESTITULOS Paras leikkaustulos Pisin terä Edullisin Nette-lehti kiittää Vaasan Starkkia koneiden lainasta. nette 3/

18 LYHYESTI Vaasan Sähkö tarvitsee taas joulukuusen Vaasan Sähkö on vailla Vaasan torille joulunavauksen yhteydessä pystytettävää joulukuusta. Jos pihallasi kasvaa kaunis, noin 20 metrin korkuinen kuusi, josta haluaisit luopua, ota yhteyttä Hannu Rintalaan, puh tai Vaasan Sähkö huolehtii kuusen kaatamisesta ja kuljettamisesta torille. Kaukolämpöputki Kotirannan kautta Kivihakaan Kivihaan lämpöhuollon varmistamiseksi Vaasan Sähkö on suunnittelemassa uuden kaukolämpöjohdon rakentamista. Suunniteltu reitti kulkisi Kaupunginkatua ja kääntyisi Ainonkadulla kohti Kivihakaa. Päätös asiasta tehdään syksyn 2008 aikana. Toteutuessaan suunnitelma parantaa huomattavasti Kotirannan pientalojen mahdollisuutta liittyä kaukolämmityksen piiriin. Mikäli johdot rakennetaan vuonna 2009, niin vuosien aikana on mahdollista liittää suuri osa Kotirannan pientaloista kaukolämmön piiriin. Pientalojen liittyminen edellyttää kuitenkin katukohtaisesti riittävää liittymishalukkuutta. Kaikille kaduille ei voida taata kaukolämmitystä. Vaasan Sähkö informoi asiasta alueen asukkaita tarkemmin vuoden 2009 aikana, jos rakentamispäätös yhtiössä tehdään. Nimitysuutisia Eva Engblom Vaasasta on nimitetty talousassistentiksi Vaasan Sähkö Oy:n konsernipalveluihin. Ari Salo Vaasasta on nimitetty suunnittelijaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Etäluettavien sähkömittareiden asennukset jatkuvat Sähkömittareiden vaihtotyö jatkuu Laihialla, ja loka marraskuun aikana työt aloitetaan Vaasan keskustassa. Mittareita asentaa Eltel Networks Oy. Kaikki Vaasan Sähköverkko Oy:n noin mittaria vaihdetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Asiakkaille tiedotetaan mittarinvaihdon ajankohdasta kirjeellä noin viikkoa ennen vaihtoa. Kirjeessä annetaan ohjeet, jos mittarin vaihto vaatii asiakkaalta toimenpiteitä. Vaihdon jälkeen asiakas saa laskunsa todelliseen kulutukseen perustuen ja arviolaskut jäävät historiaan. Mittarinvaihdosta ei aiheudu kustannuksia asiakkaille. Lisätietoa asennusaikataulusta ja aiheeseen liittyvistä kysymyksistä on Vaasan Sähkön ja Vaasan Sähköverkon internet-sivuilla, etusivun uutisissa: ja Peter Söderlund Tiukasta on nimitetty johtoasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Martin Smith Lapväärtistä on nimitetty Oy RAVERA Ab:n Tiukan toimipisteen projektivastaavaksi. 18 nette 3/2008

19 Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Eine Korpela, Vaasa Ritva Haapala, Lapväärtti Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/

20

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. ja voita ELENIA JOUTSENET LENTOON! RAKENTAMINEN VAUHDISSA

LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. ja voita ELENIA JOUTSENET LENTOON! RAKENTAMINEN VAUHDISSA E-LASKU HELPOTTAA ARKEASI MYÖS LOMAMATKALLA JA KESÄMÖKILLÄ. Siirry e-laskuun ja voita sähkösavustin! ELENIA AINA MUKANA. KIRJOITA JOUTSENET LENTOON! ELENIA SÄÄVARMA RAKENTAMINEN VAUHDISSA E-lasku helpottaa

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

muutamassa minuutissa Pystytät

muutamassa minuutissa Pystytät X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

TULE MUKAAN TALKOISIIN

TULE MUKAAN TALKOISIIN TULE MUKAAN TALKOISIIN Tue kanssamme helposti ja maksuttomasti Uutta Lastensairaalaa Kun vaihdat e-laskuun tai lataat maksuttoman Elenia Mukana -sovelluksen, me lahjoitamme 50 senttiä puolestasi Uudelle

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpöp Kylmilläkin alueilla talvella maaperän lämpö on melko tasaisesti noin 10 º C yli 15 metrin syvyydellä. Tämä lämpö on

Lisätiedot

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ENERGIAPOLARIN JA ROVAKAIRAN ASIAKASLEHTI 3 2011 ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ROVAKAIRAN OMAT SIVUT KESKIAUKEAMALLA Omien rajojen ylittämistä ja oppia LEIKIN LOMASSA sivut 6-7 Energiapolar aloittaa

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY

IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY www.helavak.fi JYRKI KARVONEN 2 Suomen markkinat Markkinat 1,3 miljoonaa saneerauskohdetta = 90% potentiaalista n. 260 000 öljylämmitteistä taloa N. 1,1 miljoonaa sähkölämmitteistä

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

UUSI PENSASLEIKKURIOHJELMA. work. don t play. PENSAAT OJENNUKSEEN.

UUSI PENSASLEIKKURIOHJELMA. work. don t play. PENSAAT OJENNUKSEEN. UUSI PENSASLEIKKURIOHJELMA work. don t play. PENSAAT OJENNUKSEEN. PARASTA LAATUA PENSAILLE. Metabo-pensasleikkurit asettavat standardit. Näin tekee myös uusi mallistomme. Uudet pensasleikkurimme vakuuttavat

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Yhteytesi sähköyhtiöihin

Yhteytesi sähköyhtiöihin Yhteytesi sähköyhtiöihin sivu 2 Valintamahdollisuutesi sähköstä puhuttaessa sivu 4 Sähkönkulutuksesi (tietoa mittarin lukemisesta) sivu 6 Olet muuttamassa sisään (hoida sähkösopimusasiasi näin) sivu 8

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Datasta tietoon ja toimintaan. Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä

Datasta tietoon ja toimintaan. Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä Datasta tietoon ja toimintaan Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä Miksi mittareita? Missä pulma? Ongelma: asukkaat eivät tiedä kulutustaan, eivät etsi tietoa tai ymmärrä, mitä tieto

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot