ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET"

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2 ENTÄ JOS... OLISIT KÖYHÄ? Köyhyys tarkoittaa nälkää, puuttuvaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, huonoja asuinoloja sekä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Loppujen lopuksi köyhyys on sitä, että ihmisellä ei ole mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Maailma on täynnä köyhiä ihmisiä. Enemmän kuin joka kolmas ihminen luokitellaan köyhäksi eli joutuu pärjäämään alle kahdella eurolla päivässä. Siitä huolimatta, että maailma on vauraampi kuin koskaan ennen. MITÄ JOS... MAAILMASTA SAISI PAREMMAN? Tätä kysymystä pohdittiin New Yorkissa vuonna 2000 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuosituhatkokouksessa. Maailman kaikki valtiot kokoontuivat ensi kertaa pohtimaan, miten voisivat yhdessä antaa kehitykselle vauhtia. Historiallisen kokouksen tuloksena syntyi vuosituhatjulistus. Tämän perusteella sovittiin selkeistä ja mitattavista tavoitteista, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja maailman muiden suurten kehitysongelmien ratkaisemiseen. Aikarajaksi asetettiin vuosi Julistuksen lähtökohtana on, että maailman yhteisön jäsenillä on vastuu toistensa hyvinvoinnista. Hyvällä kehityksellä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään elämään ilman kurjuutta, nälkää, lukutaidottomuutta, sairauksia ja turvattomuutta. Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinen viestintä Kanavakatu 4 A, PL 176, Helsinki puhelin: (09) sähköposti: Kuvat: Julia Vuori Graafinen suunnittelu: Publicis Helsinki Paino: Erweko Painotuote Oy 2006

3 Yhteensä 189 maata allekirjoitti vuosituhatjulistuksen. Myös Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Ne muodostavat Suomen kehitysyhteistyön perustan. KAHDEKSAN VUOSITUHATTAVOITETTA nro 1: POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ nro 2: ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE nro 3: EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA nro 4: VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA nro 5: PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYTTÄ nro 6: TAISTELLA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN nro 7: TUKEA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ nro 8: LUODA GLOBAALI KUMPPANUUS KEHITYKSEEN NUORET JA VUOSITUHATTAVOITTEET Maailman kehitysongelmat ovat kaikille yhteisiä, mutta nuoret ja lapset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Lasten ja nuorten on aikuisia vaikeampi saada kunnioitusta oikeuksilleen. Esimerkiksi koulutuksen saaminen ja työn löytäminen ovat haasteita, jotka erityisesti koskettavat nuoria. Vuosituhatjulistus velvoittaa kaikkia maita ei ainoastaan panostamaan lapsiin ja nuoriin, vaan ottamaan heidät mukaan päätöksentekoon ja toimintaan.

4 Nyt joka sorkka syömään, kajautti Kirahvi. Sama nälkä se on kaikilla, sanoi Sika ja jakoi savikippoja. Entä jos ei ole sorkkia, kysyi Krokotiili pienellä äänellä. Yksi kaikkien puolesta, jatkoi jänis. Yhteistyö maistui kaikista yhtä hyvältä. YK, täydensi Hämähäkki.

5 VUOSITUHATTAVOITE nro 1: PUOLITTAA ÄÄRIMMÄISESSÄ KÖYHYYDESSÄ ELÄVIEN JA NÄLKÄÄ NÄKEVIEN MÄÄRÄÄ VUOTEEN 2015 MENNESSÄ. MITÄ JOS sinun pitäisi syödä aina pelkkää kaurapuuroa ja mennä nukkumaan nälkäisenä? Joka kuudes ihminen maailmassa elää alle eurolla päivässä. Köyhyys on maailman kehitysongelmista suurin, sillä kaikki muut kehitysongelmat lisäävät sitä. Köyhyys puolestaan synnyttää muita ongelmia. Esimerkiksi suuri yhteiskunnallinen eriarvoisuus aiheuttaa ristiriitoja, jotka voivat johtaa jopa sotaan. MITEN EDISTYTÄÄN? Vuodesta 1990 äärimmäisen köyhien määrä on vähentynyt sadalla miljoonalla. Tavoite köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä on vielä mahdollista saavuttaa, mutta nälkää näkevien määrän puolittaminen ei onnistu ilman nykyistä suurempia ponnisteluja kehityksen hyväksi. Kehitys on erittäin epätasaisesti jakautunutta. Maailman väkirikkaimpiin maihin kuuluvat Kiina ja Intia ovat edistyneet erittäin hyvin. Näissä maissa köyhien määrä on rajusta talouskasvusta huolimatta edelleen suuri. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Itä-Euroopassa sekä Keski-Aasiassa köyhien määrä on jopa kasvanut. Nälkää ja köyhyyttä lisäävät luonnonkatastrofit, sodat ja muut selkkaukset. TIESITKÖ ETTÄ... Ihminen määritellään äärimmäisen köyhäksi, jos hän joutuu tulemaan toimeen alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä (n. 0,80 euroa). Maailmassa joka viides ihminen on äärimmäisen köyhä. Äärimmäisen köyhä on useimmiten myös nälkäinen. Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen. Nälkään ja aliravitsemukseen kuolee päivittäin ihmistä, mikä on enemmän kuin Raahen kaupungissa on asukkaita. Maailman 500 rikkaimmalla ihmisellä on samat yhteenlasketut tulot kuin köyhimmillä 416 miljoonalla ihmisellä yhteensä.

6 Olet hurjan älykäs nuijapääksi, hihitti Krokotiili ihastuneena. Siskos oli lisko, sanoi Sammakko hämmästyneenä oppimastaan. Hämähäkki oli päässyt aakkosissa H-kirjaimeen saakka ja haaveili isona kouluttautuvansa Hämähäkkimieheksi. Koulussa oli kaikilla kivaa.

7 VUOSITUHATTAVOITE nro 2 : ULOTTAA MAAILMAN KAIKILLE LAPSILLE MAHDOLLISUUS KÄYDÄ PERUSKOULUA. MITÄ JOS... joutuisit aamulla menemään torille tai tehtaaseen töihin sen sijaan että lähtisit kouluun? Maailman lapsista yli sata miljoonaa ei pääse kouluun, vaikka kuinka haluaisi. Kaikki lapset saadaan kouluun ainoastaan käyttämällä koulutukseen nykyistä enemmän rahaa. Maailmassa tarvitaan esimerkiksi jopa 30 miljoonaa opettajaa lisää vuoteen 2015 mennessä. Tärkeätä ei ole vain se, että kaikki lapset aloittavat koulun, vaan myös se, että koulu käydään loppuun. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vajaa puolet lapsista lopettaa koulun ennen aikojaan. On myös tärkeätä panostaa koulutuksen laatuun. Koulunkäynnin pitäisi olla maksutonta. Köyhän perheen on erittäin vaikeaa lähettää lapsia kouluun, jos myös koulukirjoista ja -puvusta pitää maksaa. Lapset pidetään usein kotona auttamassa kotiaskareissa - tämä koskee erityisesti tyttöjä. MITEN EDISTYTÄÄN? Tietyt maat ja alueet ovat edistyneet hyvin. Latinalainen Amerikka, Karibian maat sekä Itä-Aasia ovat jo melkein saavuttaneet tavoitteen. Näillä alueilla melkein kaikki lapset ainakin aloittavat peruskoulun. Afrikassa Malawi, Uganda, Tansania ja Kenia ovat myös esimerkkejä hyvästä kehityksestä. Näissä maissa koulumaksut poistettiin, mikä johti siihen, että koulua käyvien lasten määrä kasvoi miljoonilla. Monissa muissa Afrikan maissa tilanne on edelleen synkkä. Kahdeksan kymmenestä koulua käymättömästä lapsesta elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. KOULUTUS AVAIN PAREMPAAN ELÄMÄÄN Koulutus on tehokkaimpia keinoja vähentää köyhyyttä. Koulua käynyt on yleensä terveempi, löytää helpommin työtä ja saa parempaa palkkaa. Kun osaa lukea ja kirjoittaa, voi myös paremmin osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen elämään ja politiikkaan. Järkevien valintojen teko on helpompaa mitä enemmän asioista tietää. TIESITKÖ ETTÄ... Maailman lapsista joka kuudes peruskouluikäinen ei käy koulua lainkaan. Heitä on siis yhteensä 115 miljoonaa ja melkein kaikki asuvat kehitysmaissa. Vielä suurempi määrä nuoria, 133 miljoonaa, ei osaa lukea tai kirjoittaa. Suomessa yleinen oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921, mutta kaikki lapset eivät vielä silloin päässeet kouluun, koska kouluja ei ollut tarpeeksi. Pakollinen ja ilmainen koulutus ei ole maailman mitassa mikään itsestäänselvyys. Monissa maissa peruskoulut ovat maksullisia. Jos koulutukseen vuosittain käytettyyn rahamäärään lisättäisiin summa, joka Yhdysvalloissa käytetään puolessa vuodessa jäätelöön, toinen vuosituhattavoite voitaisiin saavuttaa.

8 Kumpi oli ensin, kana vai muna? Kumpi painaa enemmän, kukko vai kana? Ovatko kaikki tasa-arvoisia, mutta jotkut silti tasa-arvoisempia kuin toiset? Samalla laudalla kun keikutaan, tunnustetaan sukupuolet luonnostaan samanarvoisiksi.

9 VUOSITUHATTAVOITE nro 3: EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA JA PARANTAA NAISTEN ASEMAA, ERITYISESTI ANTAMAL- LA TYTÖILLE SAMA MAHDOLLISUUS KÄYDÄ KOULUA KUIN POJILLA. ENTÄ JOS et oppisi lukemaan ja kirjoittamaan vain siitä syystä, että olet syntynyt tytöksi? Samasta syystä sinulla ei olisi omaa rahaa ja muuta omaisuutta. Tasa-arvo on sitä, että tytöillä ja naisilla on samat mahdollisuudet toteuttaa itseään ja parantaa elämäänsä kuin pojilla ja miehillä. Vuosituhattavoitteita ei voi saavuttaa ilman naisten aseman vahvistamista. Melkein kaikissa maailman maissa on lakeja, jotka kieltävät sukupuolisen syrjinnän. Kärjistäen voisi sanoa, että naisilla on miehiä heikompi asema kaikkialla maailmassa. Naiset ovat aliarvostettuja ja ylityöllistettyjä. Tyttöjen koulutukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Naisilla pitää olla samat mahdollisuudet kuin miehillä osallistua päätöksentekoon niin kotona kuin kodin ulkopuolella, esimerkiksi politiikassa. MITEN EDISTYTÄÄN? Tällä hetkellä on varsin epätodennäköistä, että tavoite saada kaikki tytöt peruskouluun saavutetaan. Kehitystä mitataan muun muassa vertailemalla peruskoulua, lukiota ja yliopistoa käyvien tyttöjen määrää poikiin. Edistymistä arvioidaan myös katsomalla naisten osuutta maatalouden ulkopuolisessa työelämässä sekä kansanedustuslaitoksissa. Tällä hetkellä maailman kansanedustajista 16 prosenttia on naisia. Suomen 200 kansanedustajasta 76 on naisia eli heidän prosenttiosuutensa on 38 (vuonna 2006). Afrikkalainen Ruanda on mallina muulle maailmalle. Ruandan vuoden 2003 parlamenttivaaleissa naiset saivat peräti 49 prosenttia paikoista. TIESITKÖ ETTÄ... Maailman lukutaidottomista kaksi kolmannesta on tyttöjä ja naisia. Naisten työllistymisaste on kolmanneksen matalampi kuin miesten. Suomessa naisten kuukausiansiot ovat keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin samaa työtä tekevien miesten. Suomen presidentti Tarja Halonen kuuluu harvinaisuuksien joukkoon: valtioiden johtajista vain murto-osa on naisia.

10 Kysy keneltä vaan. Kysy poh- joisesta. Kysy etelästä. Kysy idästä ja lännestä. Kysy nuorelta, kysy vanhalta. Kysy ohikulkevalta naiselta tai penkillä odot- tavalta mieheltä. Kysy kaupungissa, kysy maa- seudulla. Kysy johtajalta tai joutilaalta. Kysy elämän viisauden saavuttaneelta, elta, kysy vielä tyhmyyksiä tekevältä. evältä. Kysy. Kaikilta saat saman vastauksen: Jokainen lapsi on pieni ihme.

11 VUOSITUHATTAVOITE nro 4: VÄHENTÄÄ ALLE VIISIVUOTIAIDEN KUOLLEISUUS KOLMANNEKSEEN VUODEN 1990 TASOSTA. MITÄ JOS... tuhkarokko ja ripuli aiheuttaisivat Suomessa suuren joukon lapsikuolemia? Kehitysmaissa yli 10 miljoonaa lasta kuolee joka vuosi tauteihin, joita voisi ehkäistä tai hoitaa. Korkea lapsikuolleisuus on osa köyhyyttä. Kaikki toimenpiteet, jotka vähentävät köyhyyttä, parantavat myös pienten lasten mahdollisuuksia jäädä henkiin ja kasvaa aikuisiksi. Lapsikuolleisuutta voi merkittävästi vähentää, jos sekä lapsilla että äideillä on riittävästi hyvää ravintoa ja puhdasta vettä. Kaikille lapsille pitäisi olla tarjolla rokotuksia sekä yleistä ja mieluiten ilmaista terveydenhuoltoa. MITEN EDISTYTÄÄN? Alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat vähentyneet 15 prosenttia vuodesta Kehitys ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Tavoite puolittaa lapsikuolleisuus on kuitenkin saavutettavissa, jos vain tahtoa löytyy. Nykyisellä vauhdilla tavoite saavutettaisiin vasta vuonna Hyviin tuloksiin voi päästä suhteellisen yksinkertaisilla ja nopeilla keinoilla, joista hyvä esimerkki on rokotukset. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan rokotuksia lisäämällä olisi mahdollista pelastaa 10 miljoonaa lasta kuolemasta vuosien välillä. TIESITKÖ ETTÄ... Kehitysmaissa yksi lapsi kymmenestä kuolee ennen kuin on täyttänyt viisi vuotta. Kehittyneissä maissa vastaava luku on yksi 143:sta. Yleisimpiä pienten lasten kuolinsyitä ovat keuhkotulehdus, ripuli, malaria, tuhkarokko ja hiv/aids. Tuhkarokkoon on ollut olemassa tehokas rokote yli 40 vuotta. Tästä huolimatta 30 miljoonaa lasta sairastuu tuhkarokkoon vuosittain. Moni heistä kuolee tai vammautuu pysyvästi. Rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia, mutta melkein kaikki lapset saavat yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

12 Terve äiti, vahvisti lääkäri. Terve muna, säesti hoitaja. Telveppä telve, sanoi pieni poikanen. Odottavan aika on pitkä.

13 VUOSITUHATTAVOITE nro 5: PARANTAA ÄITIEN TERVEYTTÄ JA VÄHENTÄÄ ÄITIYSKUOLLEISUUS NELJÄNNEKSEEN VUODEN 1990 TASOSTA. USKALTAISITKO... haaveilla omasta lapsesta, jos raskaus ja synnytys olisivat erittäin vakava terveysriski? Kehitysmaissa lapsen odottaminen ja saaminen on vuotiaiden tyttöjen suurin kuolinsyy. Suuri osa kuolemista olisi mahdollista ehkäistä ennen kaikkea lisäämällä neuvolapalvelujen ja kätilöiden määrää. Neuvolat valmentavat tulevia äitejä ja isiä sekä synnytykseen että vanhemmuuteen. Tärkeänä osana neuvoloiden toiminnassa on se, että äitien terveyttä seurataan. Tiedon tarve on suuri. Esimerkiksi lisääntymisja seksuaaliterveyskasvatusta pitäisi kouluissa tarjota niin tytöille kuin pojille. Päämääränä on, että kaikissa synnytyksissä olisi kätilö tai muu terveydenhoidon ammattilainen synnyttäjää avustamassa. MITEN EDISTYTÄÄN? Synnytyskuolemat ovat maailmanlaajuisesti vähentyneet, mutta hyvä kehitys ei koske esimerkiksi sellaisia maita kuin sotien runtelemat Etiopia, Afganistan ja Sierra Leone. Egypti on esimerkki maasta, jossa on saavutettu loistavia tuloksia. Siellä äitiyskuolleisuus puolitettiin kahdeksassa vuodessa. Tämä saavutettiin lisäämällä äideille tarjottavaa tukea ja tietoa. TIESITKÖ ETTÄ... Yli puoli miljoonaa tyttöä ja naista kuolee vuosittain raskauteen tai synnytykseen liittyviin ongelmiin. Äitiyskuolemista melkein kaikki tapahtuvat kehitysmaissa. Kehitysmaissa jopa puolet 18-vuotiaista tytöistä on äitejä. Suomessa ensi kertaa synnyttävien keski-ikä on 28 vuotta. Kehitysmaissa puolet äideistä synnyttää ilman ammattilaisen kätilön tai lääkärin apua. Suomessa ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla. Tänä päivänä melkein kaikki odottavat äidit (ja isät) käyttävät ilmaista neuvolapalvelua.

14 Sodassa näkymättömiä vihollisia vastaan oli lääkäri sonnustautunut perinteiseen taisteluasuun, valkoiseen takkiin ja lakkiin. Varusteinaan stetoskooppi ja kuumemittari, mukavat sandaalit ja pestyt kädet. Vaikka kuinka monia vihollisia on jo voitettu, taistelu jatkuu.

15 VUOSITUHATTAVOITE nro 6: TAISTELLA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN. ENTÄ JOS... olisit hiv-positiivinen eikä sinulla olisi toivoakaan saada hoitoa ja lääkkeitä tai jos suomalaishyttyset levittäisivät malariaa? Vuosittain hiv-tartunnan saa lähes yhtä suuri joukko ihmisiä kuin Suomessa asuu. Malariaan kuolee yli miljoona, heistä lapsia on kolme neljännestä. Tavoitteena on pysäyttää tautien leviäminen ja kääntää sairastuneiden määrää laskuun.vakavat tartuntataudit kuten malaria, tuberkuloosi (keuhkotauti) ja hiv/aids ovat hiljaisia tappajia. Seuraukset tuntuvat sairastuneiden ja kuolleiden perheiden lisäksi koko yhteiskunnassa. Hiv/aids ja malaria ovat monissa maissa kääntäneet laskuun kymmenien vuosien hyvän kehityksen. Esimerkiksi Zimbabwessa on pula opettajista, koska niin moni opettaja on kuollut aidsiin. Kaikkien tautien vastaisessa kamppailussa keinot ovat melko lailla samat. Tietoa, koulutusta ja välineitä suojautumiseen pitää olla tarjolla, sairastuneiden ihmisten on saatava hoitoa ja lääkkeitä, tutkimukseen on panostettava. Tämä kaikki vaatii rahaa ja tahtoa. MITEN EDISTYTÄÄN? Kuudes vuosituhattavoite on ainoa, jossa laajaa ja merkittävää edistystä ei ole tapahtunut. Monessa maassa on kuitenkin pystytty tehokkaasti vähentämään hiv/aidsin leviäminen. Thaimaa Aasiassa ja Uganda Afrikassa ovat näyttäneet muulle maailmalle, miten määrätietoisella työllä pysäytetään ja jopa käännetään laskuun hiv/aidstartuntojen määrä. Vaikka rokotetta ei vielä ole olemassa, taudin etenemistä hidastavia tehokkaita lääkkeitä on kehitetty. Lääkkeet ovat kuitenkin liian kalliita useimmille kehitysmaille. Sama koskee uusia malarialääkkeitä. TIESITKÖ ETTÄ... Hiv/aids "löydettiin" 25 vuotta sitten. Eräissä Afrikan maissa kuten Swazimaassa, Botswanassa ja Lesothossa jopa joka kolmas aikuinen kantaa hi-virusta. On laskettu, että maailmassa 6000 ihmistä kuolee päivittäin aidsiin. Vuonna 2003 tuberkuloosiin kuoli päivittäin vajaat 5000 ihmistä. Suomessa luvulla tuberkuloosiin kuoli pahimmillaan 8000 ihmistä vuodessa. Vuonna 2004 tuberkuloositapauksia oli 347, mutta Suomessa tuberkuloosi ei yleensä ole kohtalokas tauti, sillä siihen on olemassa lääkkeitä ja parannuskeinoja. Suomessa hiv-tartuntoja on todettu hieman yli Uusia tartuntoja on runsas sata vuodessa.

16 Sä taimi olet mun tarhassain, lauleskeli Pingviini iloisena. Vihreä on maailman kaunein väri, ihasteli Sammakko ja kuopsutti kuokallaan maata. Trööt, töräytti Norsu ja ruiskutti vettä. Paras kehitys kestää isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

17 VUOSITUHATTAVOITE nro 7: TUKEA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. MILTÄ MAISTUISI... ruskea juomavesi? Entä, jos asuisit majassa, jossa ei ole vessaa ja jonka pihalta kaikki puut on pilkottu polttopuiksi? Tavoite tähtää siihen, että kaikki tekisivät osansa kestävän kehityksen puolesta. Kestävää kehitystä on se, että voimme jättää tuleville sukupolville maailman, jonka ympäristö ei ole peruuttamattomasti pilattu ja jonka luonnonvarat eivät ehdy. Sen lisäksi, että ympäristön tuhoutuminen pyritään estämään, tarkoitus on puolittaa puhdasta juomavettä vailla olevien määrä sekä parantaa sadan miljoonan slummiasukkaan elämä. Suurten kaupunkien slummit ovat ylikansoitettuja ja turvattomia. Niissä ei ole tarpeeksi kouluja, puhdasta vettä tai sairaanhoitoa. Slummeissa sairaudet, työttömyys ja kuolema ovat tavallisempia kuin kaupunkien muilla asuinalueilla. Kaikki edelliset vuosituhattavoitteet ovat riippuvaisia siitä, miten hyvin edistymme seitsemännen vuosituhattavoitteen suhteen. Vastuu kestävästä kehityksestä on erityisesti rikkailla valtioilla, sillä kehittyneet maat kuormittavat ympäristöä eniten. MITEN EDISTYTÄÄN? Tekemistä riittää. Luonnonvarojen käyttö kiihtyy, ja maailman ilmastossa on jo havaittavissa päästöistä johtuvia muutoksia. Energiaa kyllä käytetään tehokkaammin eli taloudellisemmin, mutta sitä myös tarvitaan yhä enemmän. Vaikka kestävää kehitystä on vaikea ilmaista numeroin, sitä voi arvioida muun muassa mittaamalla ilmakehään päästettyjen saasteiden määrää, metsien pinta-alaa sekä eläin- ja kasvilajien katoamista. Edistymistä on esimerkiksi se, että luonnonsuojelualueiden määrä on kasvanut. Yli kymmenen prosenttia maailman maapinta-alasta on määritelty suojeltaviksi alueiksi. Vuodesta 1990 puhdasta juomavettä vailla olevien ihmisten määrä on laskenut yli 400 miljoonalla. Hyvä kehitys ei ole ollut tasaista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa puhtaan juomaveden puutteesta kärsii neljä ihmistä kymmenestä. TIESITKÖ ETTÄ... Neljäsosa kehitysmaiden asukkaista eli noin 1,3 miljardia ihmistä, elää alueilla, jotka ovat ympäristöllisesti herkkiä, kuten kuivilla seuduilla ja vuoristossa. Suuri osa heistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Maailman slummit ovat rajussa kasvussa. Niissä asuu jo joka kuudes ihminen, yhteensä liki miljardi. Joka kuudes ihminen eli yli miljardi kärsii puhtaan juomaveden puutteesta. Kymmenen viime vuoden aikana on maailmasta kadonnut metsää pinta-alaltaan yli kahden Suomen verran. Jokainen suomalainen tuottaa vuosittain 550 kiloa yhdyskuntajätettä.

18 Pingviini ja Härkä tanssivat kansainvälistä Kumppanuustanssia. Upeeta, hihkaisi Sammakko ja hyppeli samassa tahdissa. Hämähäkki tavoitti myös tunnelman ja heittäytyi rytmin vietäväksi. Oikea kumppanuus on sitä, että löydetään yksi yhteinen sävel.

19 VUOSITUHATTAVOITE nro 8: LUODA GLOBAALI KUMPPANUUS KEHITYKSEEN. OLISITKO VALMIS...ostamaan reilun kaupan hedelmiä, vaikka ne olisivat kalliimpia? Entä muuttamaan elintapojasi? Hyvässä kumppanuudessa kaikki ovat tasavertaisia ja kaikilla on yhtä lailla oikeuksia ja velvollisuuksia. Kahdeksannessa tavoitteessa kiteytyy ajatus, että kukaan ei ole yksin ja että toimeen on ryhdyttävä yhdessä. Kehitysyhteistyö tarkoittaa sitä, että kehitysmaat ovat tasavertaisia kumppaneita avunantajien kanssa. Köyhät maat vastaavat omasta kehityksestään, mutta niille täytyy antaa mahdollisuuksia sen eteenpäin viemiseen. Rikkaiden maiden on annettava köyhille maille sellaista tukea, jota ne tarvitsevat sekä poistettava kehityksen esteitä. Tämä tarkoittaa sitä että kehitysapua on kasvatettava. Köyhille maille pitää antaa mahdollisuuksia käydä tasavertaista ja oikeudenmukaista kauppaa muun maailman kanssa. Reilun kaupan edistämisen lisäksi köyhien maiden velkaongelmat on ratkaistava. Koska kehitys vaatii tietoa ja taitoa, myös uutta teknologiaa on saatava kaikkien ulottuville. Sama koskee lääkkeitä. Nuorten tärkeä asema on tunnustettu myös 8. tavoitteessa, sillä yhtenä päämääränä on taata työpaikkoja juuri nuorille. Kahdeksas ja viimeinen tavoite on tavoitteista kunniahimoisin, sillä sen menestyksestä riippuu kaikkien muiden tavoitteiden toteuttaminen. MITEN EDISTYTÄÄN? Kahdeksannen vuosituhattavoitteen täyttymistä mitataan muun muassa kehitysavulla. Rikkaat maat ovat sopineet käyttävänsä kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Tavoiteosuuteen on yltänyt vain viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg sekä Hollanti. Suomen pyrkimyksenä on päästä mukaan tähän ryhmään vuoteen 2010 mennessä. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, sillä kehitysapu on käytettävä entistä tehokkaammin. Suomi ja muut avunantajamaat yrittävät yhdessä avunsaajien eli kehitysmaiden kanssa parantaa yhteistyötä ja kaiken toiminnan yhteensovittamista. Kehitysmailla on myös velvollisuus ottaa köyhät kansalaisensa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. TIESITKÖ ETTÄ... Monet kehitysmaat käyttävät enemmän rahaa velkojensa hoitoon kuin koulutukseen ja terveyteen. Vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa, jos maailman maat käyttäisivät kymmenyksen vähemmän rahaa aseisiin ja sijoittaisivat näin säästetyt rahat kehitykseen. Euroopassa lehmät saavat tukea noin kaksi euroa päivässä, mikä on enemmän kuin puolet maapallon ihmisistä ansaitsee. Suomen kehitysapu on kasvussa, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Vuonna 2006 kehitysyhteistyöhön varattiin 670 miljoonaa euroa eli noin 125 euroa/asukas.

20 Kehityksen ongelmat liittyvät toisiinsa. Menestys yhden osalta auttaa muiden ongelmien ratkaisemisessa ja päinvastoin. ESIMERKKI: Köyhyydestä ja kurjuudesta voi nousta (tavoite 1) Ympäristöstä on huolehdittava (tavoite 7), sillä saastuminen ja luonnonvarojen liikakäyttö synnyttävät köyhyyttä. käymällä koulua (tavoite 2). Likainen ja seisova vesi tarjoaa hyvän alustan eri taudeille, joiden leviäminen pitää estää (tavoite 6). Kaikki nämä ongelmat ovat yhteisiä, ja niiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä (tavoite 8). Usein juuri tytöille ei anneta tätä mahdollisuutta (tavoite 3), mistä seuraa, että heidän myöhempi elämänsä on poikia ja miehiä vaikeampaa. Niinkin yksinkertainen asia kuin puhtaan veden puute voi estää tyttöjä menemästä kouluun, koska heidän tehtävänään on hakea perheelleen vettä kilometrien takaa. Jos kaikilla olisi puhdasta juomavettä, se vähentäisi merkittävästi sekä lapsi- että äitiyskuolleisuutta (tavoitteet 4 ja 5).

21 KELLO KÄY ON PIAN? Vuosituhattavoitteiden hyväksymisestä on kulunut kuusi vuotta. Kaikkien tavoitteiden kohdalla on edistytty, mutta tahtia on kiristettävä, mikäli päämääriin aiotaan päästä vuoden 2015 määräaikaan mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmanlaajuisesti vain puhtaan juomaveden tavoite (tavoite 7) saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Välineitä ja voimavaroja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi on, mutta niiden toteutuminen edellyttää sitä, että käydään kiinni köyhyyden ja muiden kehitysongelmien syihin. Sanoista on kyllä siirrytty tekoihin, mutta kehitys on ollut epätasaista ja hidasta. Suurimpia haasteet ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. "Tehkäämme itsellemme selviksi seuraukset, mikäli tämä tilaisuus menetetään: miljoonat ihmishenget, joita olisi voitu pelastaa, olisivat menetettyjä, vapaudet, joita olisi voitu turvata, olisivat evätyt; ja me eläisimme maailmassa, joka olisi vaarallisempi ja epävakaampi." Kofi Annan YK:n pääsihteeri UN Photo Kofi Annan HILJAISET TSUNAMIT Vuoden 2004 tapaninpäivän hyökyaaltokatastrofissa ainakin ihmistä sai surmansa, joukossa 178 suomalaista. Lisäksi yli kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi. Muu maailma kokosi voimansa auttaakseen Kaakkois-Aasian maita. Hiljaiset ja armottomat tsunamit kuten malaria, hiv/aids, nälkä ja ylipäätään köyhyys eivät saa vastaavaa huomiota. Nämä taudit kuitenkin niittää päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

22 SUOMI JA VUOSITUHATTAVOITTEET Suomen kehitysyhteistyössä vuosituhatjulistus ja sen kahdeksan tavoitetta ovat keskeisellä sijalla. Tärkeimpänä päämääränä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Kehitysyhteistyötä tehdään siten, että se edistää naisten ja tyttöjen asemaa, yhteiskunnallista tasa-arvoa, ihmisoikeuksia sekä ympäristön hyvinvointia. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat kasvussa. Vuonna 2003 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 493 miljoonaa euroa, vuoden 2006 kehitysyhteistyöhön on varattu noin 670 miljoonaa. Tällä hetkellä jokainen suomalainen siis tukee kehitysyhteistyötä noin 125 eurolla vuodessa. Moniin muihin valtion menoihin verrattuna summa ei ole korkea. Esimerkiksi tieverkoston ylläpitoon käytetään vuosittain yhtä paljon rahaa kuin kehitysyhteistyöhön. KEHITYSYHTEISTYÖN MUODOT Niin sanotussa kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi pyrkii erityisesti auttamaan maailman köyhimpiä maita. Kaikki käytännön työ perustuu apua saavien maiden kanssa yhdessä hyväksyttyihin sopimuksiin ja suunnitelmiin. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä apu kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen kautta, jotka vastaavat käytännön työstä. Järjestöistä tärkeimpiä Suomen kannalta ovat YK:n kehitysohjelma (UNDP), YK:n lastenavun rahasto (UNICEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja YK:n elintarvikeohjelma (WFP). Hieman alle puolet kehitysyhteistyövaroista käytetään monenkeskiseen apuun. Suomi on myös mukana tukemassa ja toteuttamassa Euroopan Unionin (EU) yhteistä kehitysyhteistyötä. Virallisen kehitysyhteistyön lisäksi lukuisat eri kansalaisjärjestöt ovat mukana toteuttamassa suomalaista kehitysyhteistyötä. Humanitaarista apua annetaan luonnonkatastrofien ja aseellisten konfliktien uhreille. Maailmassa on vuositasolla käynnissä kymmeniä sotia ja aseellisia selkkauksia. Lisäksi vuosittain tapahtuu luonnonkatastrofiksi luokiteltavaa onnettomuutta, joiden uhreista valtaosa asuu kehitysmaissa. Humanitaarisen avun osuus on viime vuosina ollut runsas kymmenesosa kehitysyhteistyön määrärahoista. Suomen kehitysyhteistyön perusteet:

23 KENEN TULEVAISUUS? Lähes kaikki maailman valtiot ovat vuosituhattavoitteiden takana, mutta tavoitteet eivät toteudu vain hallitusten ponnistelujen varassa. Jokainen yksittäinen ihminen voi kantaa kortensa kekoon. Nuoret ovat avainasemassa, sillä maailman väestöstä joka neljäs on vuotias. Valtioiden, myös Suomen, velvollisuus on luoda nuorille paremmat mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen. MITÄ JOS... TEKISIN JOTAIN MAAILMAN KEHITYKSEN PUOLESTA? Osallistu ja toimi, esimerkiksi menemällä mukaan kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toimintaan. Suomessa tällaisia järjestöjä on satoja, ja vapaaehtoistyötä on aina tarjolla. Kouluissa taksvärkkityö tarjoaa vuosittain mahdollisuuden suoraan toimintaan. Keskustele asioista ystäviesi kanssa, kotona ja koulussa. Jaa tietoa, esimerkiksi pitämällä aamunavauksia tai järjestämällä teemapäiviä koulussa. Kuluta ajatuksella, esimerkiksi suosimalla reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita. Jo kulutusvalinnoilla voi saada ihmeitä aikaan. Vaikuta ja saa äänesi kuuluviin järjestämällä erilaisia tempauksia ja osallistumalla mielenosoituksiin. Painosta päättäjiä esimerkiksi lähettämällä heille kirjeitä tärkeinä pitämiäsi asioiden edistämiseksi. Toteuta vuosituhattavoitteita omassa lähipiirissäsi esimerkiksi huolehtimalla ympäristöstä ja edistämällä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Ota selvää asioista, sillä ilman tietoa on vaikea toimia. Alla olevat linkit auttavat hyvään alkuun. YK:n vuosituhatjulistus Ulkoministeriön sivut vuosituhattavoitteista Suomen YK-liiton sivut vuosituhattavoitteista YK:n kehitysjärjestö UNDP vuosituhattavoitteista Kansainvälisyyskasvatuksen tietosivut Englannniksi YK:n vuosituhatkampanja - "NO EXCUSE 2015" : tietoa ja ideoita toimintaan KEHITYSYHTEISTYÖ ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN.

24 TAUSTAA VUOSITUHATTAVOITTEISIIN ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSPOLIITTINEN KIRJASTO Suomen suurin kehitysalan erikoiskirjasto kirjaa, 300 lehteä ja 200 videota Kirjaston käyttö ja kokoelmien lainaus on maksutonta Tietopalvelu Käyntiosoite: Kanavakatu 4 A (sisäänkäynti meren puolelta) Postiosoite: PL 176 (Katajanokanlaituri 3), Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti: AVOINNA ma-pe klo GLOBAL.FINLAND.FI -verkkojulkaisu Ajankohtaiset uutiset Kansainvälisten järjestöjen tehtävät Perustiedot kaikista kehitysmaista, taustat ja aineistot ja paljon muuta. Verkkosivuilta voit tilata tuoreimmat uutiset kerran viikossa sähköpostiisi. Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinen viestintä Kanavakatu 4 A, PL 176, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti:

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Opettajanopas alakouluille

Opettajanopas alakouluille Opettajanopas alakouluille ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET HYVÄ LUKIJA, Toivomme, että tämä opas antaisi virikkeitä YK:n vuosituhattavoitteiden mahdollisimman laaja-alaiseen tarkasteluun ja pohtimiseen

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013

Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Mikä Post 2015? Vuosituhattavoitteet sovittiin 2000 ja niiden määräaika umpeutuu 2015 2 Kevätkokousseminaari / Aino Pennanen Vuosituhattavoitteet

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

PlanGlobaalikoulu. Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista. Opettajalle. Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille

PlanGlobaalikoulu. Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista. Opettajalle. Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille PlanGlobaalikoulu Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille Opettajalle Opetushallituksen hyväksymissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 (jatkossa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

4. Terveys ja puhdas vesi

4. Terveys ja puhdas vesi 41 4. Terveys ja puhdas vesi Lapsilla on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Artikla 24 Terveys on ihmisoikeus Maailman väestön terveys on parantunut merkittävästi viimeisten

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kotina maapallo. Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö

Kotina maapallo. Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö Kotina maapallo Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö 1 Globalisaatio sosiaalinen kulttuurinen tiedonkulun taloudellinen ympäristövaikutusten poliittinen Maailmanlaajuistuminen 2 Miten ihmiset elävät globaalisti

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Vuosikertomus (2012 2013)

KOMISSION KERTOMUS. Vuosikertomus (2012 2013) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2014 COM(2014) 737 final KOMISSION KERTOMUS Vuosikertomus (2012 2013) tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä 26. toukokuuta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3048 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3048 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2015

KYSELYLOMAKE: FSD3048 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3048 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2015 KYSELYLOMAKE: FSD3048 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3048 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2015 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Life&Future. Hyvää alkanutta vuotta 2010 sinulle ja läheisillesi toivottaen LIFE AND FUTURE RY. Irmeli Kojonen

Life&Future. Hyvää alkanutta vuotta 2010 sinulle ja läheisillesi toivottaen LIFE AND FUTURE RY. Irmeli Kojonen RUOKAKRIISI KOETTELEE KOVIMMIN KÖYHIMPIÄ 10.1.2010 Globaali ruokakriisi on todellisuutta. Myös Etelä-Intiassa pitkäaikainen ruokapula, joka johtuu pitkien kuivien kausien ja niitä seuranneiden entistä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

ZA4535. Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4535. Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law. Country Specific Questionnaire Finland ZA4535 Flash Eurobarometer 188 Consular Protection and Family Law Country Specific Questionnaire Finland Flash 188 : Family law & Consular protection D(7599) DG JAI 2006, Draft Questionnaire v2.1 INTRO.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

ZA5783. Flash Eurobarometer 348 (Energy for All: EU Support for Developing Countries) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5783. Flash Eurobarometer 348 (Energy for All: EU Support for Developing Countries) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA78 Flash Eurobarometer 8 (Energy for All: EU Support for Developing Countries) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 8 - Energy for All - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto 9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot