ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET"

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2 ENTÄ JOS... OLISIT KÖYHÄ? Köyhyys tarkoittaa nälkää, puuttuvaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, huonoja asuinoloja sekä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Loppujen lopuksi köyhyys on sitä, että ihmisellä ei ole mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Maailma on täynnä köyhiä ihmisiä. Enemmän kuin joka kolmas ihminen luokitellaan köyhäksi eli joutuu pärjäämään alle kahdella eurolla päivässä. Siitä huolimatta, että maailma on vauraampi kuin koskaan ennen. MITÄ JOS... MAAILMASTA SAISI PAREMMAN? Tätä kysymystä pohdittiin New Yorkissa vuonna 2000 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vuosituhatkokouksessa. Maailman kaikki valtiot kokoontuivat ensi kertaa pohtimaan, miten voisivat yhdessä antaa kehitykselle vauhtia. Historiallisen kokouksen tuloksena syntyi vuosituhatjulistus. Tämän perusteella sovittiin selkeistä ja mitattavista tavoitteista, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja maailman muiden suurten kehitysongelmien ratkaisemiseen. Aikarajaksi asetettiin vuosi Julistuksen lähtökohtana on, että maailman yhteisön jäsenillä on vastuu toistensa hyvinvoinnista. Hyvällä kehityksellä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään elämään ilman kurjuutta, nälkää, lukutaidottomuutta, sairauksia ja turvattomuutta. Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinen viestintä Kanavakatu 4 A, PL 176, Helsinki puhelin: (09) sähköposti: Kuvat: Julia Vuori Graafinen suunnittelu: Publicis Helsinki Paino: Erweko Painotuote Oy 2006

3 Yhteensä 189 maata allekirjoitti vuosituhatjulistuksen. Myös Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Ne muodostavat Suomen kehitysyhteistyön perustan. KAHDEKSAN VUOSITUHATTAVOITETTA nro 1: POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ nro 2: ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE nro 3: EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA nro 4: VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA nro 5: PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYTTÄ nro 6: TAISTELLA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN nro 7: TUKEA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ nro 8: LUODA GLOBAALI KUMPPANUUS KEHITYKSEEN NUORET JA VUOSITUHATTAVOITTEET Maailman kehitysongelmat ovat kaikille yhteisiä, mutta nuoret ja lapset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Lasten ja nuorten on aikuisia vaikeampi saada kunnioitusta oikeuksilleen. Esimerkiksi koulutuksen saaminen ja työn löytäminen ovat haasteita, jotka erityisesti koskettavat nuoria. Vuosituhatjulistus velvoittaa kaikkia maita ei ainoastaan panostamaan lapsiin ja nuoriin, vaan ottamaan heidät mukaan päätöksentekoon ja toimintaan.

4 Nyt joka sorkka syömään, kajautti Kirahvi. Sama nälkä se on kaikilla, sanoi Sika ja jakoi savikippoja. Entä jos ei ole sorkkia, kysyi Krokotiili pienellä äänellä. Yksi kaikkien puolesta, jatkoi jänis. Yhteistyö maistui kaikista yhtä hyvältä. YK, täydensi Hämähäkki.

5 VUOSITUHATTAVOITE nro 1: PUOLITTAA ÄÄRIMMÄISESSÄ KÖYHYYDESSÄ ELÄVIEN JA NÄLKÄÄ NÄKEVIEN MÄÄRÄÄ VUOTEEN 2015 MENNESSÄ. MITÄ JOS sinun pitäisi syödä aina pelkkää kaurapuuroa ja mennä nukkumaan nälkäisenä? Joka kuudes ihminen maailmassa elää alle eurolla päivässä. Köyhyys on maailman kehitysongelmista suurin, sillä kaikki muut kehitysongelmat lisäävät sitä. Köyhyys puolestaan synnyttää muita ongelmia. Esimerkiksi suuri yhteiskunnallinen eriarvoisuus aiheuttaa ristiriitoja, jotka voivat johtaa jopa sotaan. MITEN EDISTYTÄÄN? Vuodesta 1990 äärimmäisen köyhien määrä on vähentynyt sadalla miljoonalla. Tavoite köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä on vielä mahdollista saavuttaa, mutta nälkää näkevien määrän puolittaminen ei onnistu ilman nykyistä suurempia ponnisteluja kehityksen hyväksi. Kehitys on erittäin epätasaisesti jakautunutta. Maailman väkirikkaimpiin maihin kuuluvat Kiina ja Intia ovat edistyneet erittäin hyvin. Näissä maissa köyhien määrä on rajusta talouskasvusta huolimatta edelleen suuri. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Itä-Euroopassa sekä Keski-Aasiassa köyhien määrä on jopa kasvanut. Nälkää ja köyhyyttä lisäävät luonnonkatastrofit, sodat ja muut selkkaukset. TIESITKÖ ETTÄ... Ihminen määritellään äärimmäisen köyhäksi, jos hän joutuu tulemaan toimeen alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä (n. 0,80 euroa). Maailmassa joka viides ihminen on äärimmäisen köyhä. Äärimmäisen köyhä on useimmiten myös nälkäinen. Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen. Nälkään ja aliravitsemukseen kuolee päivittäin ihmistä, mikä on enemmän kuin Raahen kaupungissa on asukkaita. Maailman 500 rikkaimmalla ihmisellä on samat yhteenlasketut tulot kuin köyhimmillä 416 miljoonalla ihmisellä yhteensä.

6 Olet hurjan älykäs nuijapääksi, hihitti Krokotiili ihastuneena. Siskos oli lisko, sanoi Sammakko hämmästyneenä oppimastaan. Hämähäkki oli päässyt aakkosissa H-kirjaimeen saakka ja haaveili isona kouluttautuvansa Hämähäkkimieheksi. Koulussa oli kaikilla kivaa.

7 VUOSITUHATTAVOITE nro 2 : ULOTTAA MAAILMAN KAIKILLE LAPSILLE MAHDOLLISUUS KÄYDÄ PERUSKOULUA. MITÄ JOS... joutuisit aamulla menemään torille tai tehtaaseen töihin sen sijaan että lähtisit kouluun? Maailman lapsista yli sata miljoonaa ei pääse kouluun, vaikka kuinka haluaisi. Kaikki lapset saadaan kouluun ainoastaan käyttämällä koulutukseen nykyistä enemmän rahaa. Maailmassa tarvitaan esimerkiksi jopa 30 miljoonaa opettajaa lisää vuoteen 2015 mennessä. Tärkeätä ei ole vain se, että kaikki lapset aloittavat koulun, vaan myös se, että koulu käydään loppuun. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vajaa puolet lapsista lopettaa koulun ennen aikojaan. On myös tärkeätä panostaa koulutuksen laatuun. Koulunkäynnin pitäisi olla maksutonta. Köyhän perheen on erittäin vaikeaa lähettää lapsia kouluun, jos myös koulukirjoista ja -puvusta pitää maksaa. Lapset pidetään usein kotona auttamassa kotiaskareissa - tämä koskee erityisesti tyttöjä. MITEN EDISTYTÄÄN? Tietyt maat ja alueet ovat edistyneet hyvin. Latinalainen Amerikka, Karibian maat sekä Itä-Aasia ovat jo melkein saavuttaneet tavoitteen. Näillä alueilla melkein kaikki lapset ainakin aloittavat peruskoulun. Afrikassa Malawi, Uganda, Tansania ja Kenia ovat myös esimerkkejä hyvästä kehityksestä. Näissä maissa koulumaksut poistettiin, mikä johti siihen, että koulua käyvien lasten määrä kasvoi miljoonilla. Monissa muissa Afrikan maissa tilanne on edelleen synkkä. Kahdeksan kymmenestä koulua käymättömästä lapsesta elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. KOULUTUS AVAIN PAREMPAAN ELÄMÄÄN Koulutus on tehokkaimpia keinoja vähentää köyhyyttä. Koulua käynyt on yleensä terveempi, löytää helpommin työtä ja saa parempaa palkkaa. Kun osaa lukea ja kirjoittaa, voi myös paremmin osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen elämään ja politiikkaan. Järkevien valintojen teko on helpompaa mitä enemmän asioista tietää. TIESITKÖ ETTÄ... Maailman lapsista joka kuudes peruskouluikäinen ei käy koulua lainkaan. Heitä on siis yhteensä 115 miljoonaa ja melkein kaikki asuvat kehitysmaissa. Vielä suurempi määrä nuoria, 133 miljoonaa, ei osaa lukea tai kirjoittaa. Suomessa yleinen oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921, mutta kaikki lapset eivät vielä silloin päässeet kouluun, koska kouluja ei ollut tarpeeksi. Pakollinen ja ilmainen koulutus ei ole maailman mitassa mikään itsestäänselvyys. Monissa maissa peruskoulut ovat maksullisia. Jos koulutukseen vuosittain käytettyyn rahamäärään lisättäisiin summa, joka Yhdysvalloissa käytetään puolessa vuodessa jäätelöön, toinen vuosituhattavoite voitaisiin saavuttaa.

8 Kumpi oli ensin, kana vai muna? Kumpi painaa enemmän, kukko vai kana? Ovatko kaikki tasa-arvoisia, mutta jotkut silti tasa-arvoisempia kuin toiset? Samalla laudalla kun keikutaan, tunnustetaan sukupuolet luonnostaan samanarvoisiksi.

9 VUOSITUHATTAVOITE nro 3: EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA JA PARANTAA NAISTEN ASEMAA, ERITYISESTI ANTAMAL- LA TYTÖILLE SAMA MAHDOLLISUUS KÄYDÄ KOULUA KUIN POJILLA. ENTÄ JOS et oppisi lukemaan ja kirjoittamaan vain siitä syystä, että olet syntynyt tytöksi? Samasta syystä sinulla ei olisi omaa rahaa ja muuta omaisuutta. Tasa-arvo on sitä, että tytöillä ja naisilla on samat mahdollisuudet toteuttaa itseään ja parantaa elämäänsä kuin pojilla ja miehillä. Vuosituhattavoitteita ei voi saavuttaa ilman naisten aseman vahvistamista. Melkein kaikissa maailman maissa on lakeja, jotka kieltävät sukupuolisen syrjinnän. Kärjistäen voisi sanoa, että naisilla on miehiä heikompi asema kaikkialla maailmassa. Naiset ovat aliarvostettuja ja ylityöllistettyjä. Tyttöjen koulutukseen tulisi panostaa entistä enemmän. Naisilla pitää olla samat mahdollisuudet kuin miehillä osallistua päätöksentekoon niin kotona kuin kodin ulkopuolella, esimerkiksi politiikassa. MITEN EDISTYTÄÄN? Tällä hetkellä on varsin epätodennäköistä, että tavoite saada kaikki tytöt peruskouluun saavutetaan. Kehitystä mitataan muun muassa vertailemalla peruskoulua, lukiota ja yliopistoa käyvien tyttöjen määrää poikiin. Edistymistä arvioidaan myös katsomalla naisten osuutta maatalouden ulkopuolisessa työelämässä sekä kansanedustuslaitoksissa. Tällä hetkellä maailman kansanedustajista 16 prosenttia on naisia. Suomen 200 kansanedustajasta 76 on naisia eli heidän prosenttiosuutensa on 38 (vuonna 2006). Afrikkalainen Ruanda on mallina muulle maailmalle. Ruandan vuoden 2003 parlamenttivaaleissa naiset saivat peräti 49 prosenttia paikoista. TIESITKÖ ETTÄ... Maailman lukutaidottomista kaksi kolmannesta on tyttöjä ja naisia. Naisten työllistymisaste on kolmanneksen matalampi kuin miesten. Suomessa naisten kuukausiansiot ovat keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin samaa työtä tekevien miesten. Suomen presidentti Tarja Halonen kuuluu harvinaisuuksien joukkoon: valtioiden johtajista vain murto-osa on naisia.

10 Kysy keneltä vaan. Kysy poh- joisesta. Kysy etelästä. Kysy idästä ja lännestä. Kysy nuorelta, kysy vanhalta. Kysy ohikulkevalta naiselta tai penkillä odot- tavalta mieheltä. Kysy kaupungissa, kysy maa- seudulla. Kysy johtajalta tai joutilaalta. Kysy elämän viisauden saavuttaneelta, elta, kysy vielä tyhmyyksiä tekevältä. evältä. Kysy. Kaikilta saat saman vastauksen: Jokainen lapsi on pieni ihme.

11 VUOSITUHATTAVOITE nro 4: VÄHENTÄÄ ALLE VIISIVUOTIAIDEN KUOLLEISUUS KOLMANNEKSEEN VUODEN 1990 TASOSTA. MITÄ JOS... tuhkarokko ja ripuli aiheuttaisivat Suomessa suuren joukon lapsikuolemia? Kehitysmaissa yli 10 miljoonaa lasta kuolee joka vuosi tauteihin, joita voisi ehkäistä tai hoitaa. Korkea lapsikuolleisuus on osa köyhyyttä. Kaikki toimenpiteet, jotka vähentävät köyhyyttä, parantavat myös pienten lasten mahdollisuuksia jäädä henkiin ja kasvaa aikuisiksi. Lapsikuolleisuutta voi merkittävästi vähentää, jos sekä lapsilla että äideillä on riittävästi hyvää ravintoa ja puhdasta vettä. Kaikille lapsille pitäisi olla tarjolla rokotuksia sekä yleistä ja mieluiten ilmaista terveydenhuoltoa. MITEN EDISTYTÄÄN? Alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat vähentyneet 15 prosenttia vuodesta Kehitys ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Tavoite puolittaa lapsikuolleisuus on kuitenkin saavutettavissa, jos vain tahtoa löytyy. Nykyisellä vauhdilla tavoite saavutettaisiin vasta vuonna Hyviin tuloksiin voi päästä suhteellisen yksinkertaisilla ja nopeilla keinoilla, joista hyvä esimerkki on rokotukset. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan rokotuksia lisäämällä olisi mahdollista pelastaa 10 miljoonaa lasta kuolemasta vuosien välillä. TIESITKÖ ETTÄ... Kehitysmaissa yksi lapsi kymmenestä kuolee ennen kuin on täyttänyt viisi vuotta. Kehittyneissä maissa vastaava luku on yksi 143:sta. Yleisimpiä pienten lasten kuolinsyitä ovat keuhkotulehdus, ripuli, malaria, tuhkarokko ja hiv/aids. Tuhkarokkoon on ollut olemassa tehokas rokote yli 40 vuotta. Tästä huolimatta 30 miljoonaa lasta sairastuu tuhkarokkoon vuosittain. Moni heistä kuolee tai vammautuu pysyvästi. Rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia, mutta melkein kaikki lapset saavat yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

12 Terve äiti, vahvisti lääkäri. Terve muna, säesti hoitaja. Telveppä telve, sanoi pieni poikanen. Odottavan aika on pitkä.

13 VUOSITUHATTAVOITE nro 5: PARANTAA ÄITIEN TERVEYTTÄ JA VÄHENTÄÄ ÄITIYSKUOLLEISUUS NELJÄNNEKSEEN VUODEN 1990 TASOSTA. USKALTAISITKO... haaveilla omasta lapsesta, jos raskaus ja synnytys olisivat erittäin vakava terveysriski? Kehitysmaissa lapsen odottaminen ja saaminen on vuotiaiden tyttöjen suurin kuolinsyy. Suuri osa kuolemista olisi mahdollista ehkäistä ennen kaikkea lisäämällä neuvolapalvelujen ja kätilöiden määrää. Neuvolat valmentavat tulevia äitejä ja isiä sekä synnytykseen että vanhemmuuteen. Tärkeänä osana neuvoloiden toiminnassa on se, että äitien terveyttä seurataan. Tiedon tarve on suuri. Esimerkiksi lisääntymisja seksuaaliterveyskasvatusta pitäisi kouluissa tarjota niin tytöille kuin pojille. Päämääränä on, että kaikissa synnytyksissä olisi kätilö tai muu terveydenhoidon ammattilainen synnyttäjää avustamassa. MITEN EDISTYTÄÄN? Synnytyskuolemat ovat maailmanlaajuisesti vähentyneet, mutta hyvä kehitys ei koske esimerkiksi sellaisia maita kuin sotien runtelemat Etiopia, Afganistan ja Sierra Leone. Egypti on esimerkki maasta, jossa on saavutettu loistavia tuloksia. Siellä äitiyskuolleisuus puolitettiin kahdeksassa vuodessa. Tämä saavutettiin lisäämällä äideille tarjottavaa tukea ja tietoa. TIESITKÖ ETTÄ... Yli puoli miljoonaa tyttöä ja naista kuolee vuosittain raskauteen tai synnytykseen liittyviin ongelmiin. Äitiyskuolemista melkein kaikki tapahtuvat kehitysmaissa. Kehitysmaissa jopa puolet 18-vuotiaista tytöistä on äitejä. Suomessa ensi kertaa synnyttävien keski-ikä on 28 vuotta. Kehitysmaissa puolet äideistä synnyttää ilman ammattilaisen kätilön tai lääkärin apua. Suomessa ensimmäiset neuvolat perustettiin 1920-luvulla. Tänä päivänä melkein kaikki odottavat äidit (ja isät) käyttävät ilmaista neuvolapalvelua.

14 Sodassa näkymättömiä vihollisia vastaan oli lääkäri sonnustautunut perinteiseen taisteluasuun, valkoiseen takkiin ja lakkiin. Varusteinaan stetoskooppi ja kuumemittari, mukavat sandaalit ja pestyt kädet. Vaikka kuinka monia vihollisia on jo voitettu, taistelu jatkuu.

15 VUOSITUHATTAVOITE nro 6: TAISTELLA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN. ENTÄ JOS... olisit hiv-positiivinen eikä sinulla olisi toivoakaan saada hoitoa ja lääkkeitä tai jos suomalaishyttyset levittäisivät malariaa? Vuosittain hiv-tartunnan saa lähes yhtä suuri joukko ihmisiä kuin Suomessa asuu. Malariaan kuolee yli miljoona, heistä lapsia on kolme neljännestä. Tavoitteena on pysäyttää tautien leviäminen ja kääntää sairastuneiden määrää laskuun.vakavat tartuntataudit kuten malaria, tuberkuloosi (keuhkotauti) ja hiv/aids ovat hiljaisia tappajia. Seuraukset tuntuvat sairastuneiden ja kuolleiden perheiden lisäksi koko yhteiskunnassa. Hiv/aids ja malaria ovat monissa maissa kääntäneet laskuun kymmenien vuosien hyvän kehityksen. Esimerkiksi Zimbabwessa on pula opettajista, koska niin moni opettaja on kuollut aidsiin. Kaikkien tautien vastaisessa kamppailussa keinot ovat melko lailla samat. Tietoa, koulutusta ja välineitä suojautumiseen pitää olla tarjolla, sairastuneiden ihmisten on saatava hoitoa ja lääkkeitä, tutkimukseen on panostettava. Tämä kaikki vaatii rahaa ja tahtoa. MITEN EDISTYTÄÄN? Kuudes vuosituhattavoite on ainoa, jossa laajaa ja merkittävää edistystä ei ole tapahtunut. Monessa maassa on kuitenkin pystytty tehokkaasti vähentämään hiv/aidsin leviäminen. Thaimaa Aasiassa ja Uganda Afrikassa ovat näyttäneet muulle maailmalle, miten määrätietoisella työllä pysäytetään ja jopa käännetään laskuun hiv/aidstartuntojen määrä. Vaikka rokotetta ei vielä ole olemassa, taudin etenemistä hidastavia tehokkaita lääkkeitä on kehitetty. Lääkkeet ovat kuitenkin liian kalliita useimmille kehitysmaille. Sama koskee uusia malarialääkkeitä. TIESITKÖ ETTÄ... Hiv/aids "löydettiin" 25 vuotta sitten. Eräissä Afrikan maissa kuten Swazimaassa, Botswanassa ja Lesothossa jopa joka kolmas aikuinen kantaa hi-virusta. On laskettu, että maailmassa 6000 ihmistä kuolee päivittäin aidsiin. Vuonna 2003 tuberkuloosiin kuoli päivittäin vajaat 5000 ihmistä. Suomessa luvulla tuberkuloosiin kuoli pahimmillaan 8000 ihmistä vuodessa. Vuonna 2004 tuberkuloositapauksia oli 347, mutta Suomessa tuberkuloosi ei yleensä ole kohtalokas tauti, sillä siihen on olemassa lääkkeitä ja parannuskeinoja. Suomessa hiv-tartuntoja on todettu hieman yli Uusia tartuntoja on runsas sata vuodessa.

16 Sä taimi olet mun tarhassain, lauleskeli Pingviini iloisena. Vihreä on maailman kaunein väri, ihasteli Sammakko ja kuopsutti kuokallaan maata. Trööt, töräytti Norsu ja ruiskutti vettä. Paras kehitys kestää isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

17 VUOSITUHATTAVOITE nro 7: TUKEA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. MILTÄ MAISTUISI... ruskea juomavesi? Entä, jos asuisit majassa, jossa ei ole vessaa ja jonka pihalta kaikki puut on pilkottu polttopuiksi? Tavoite tähtää siihen, että kaikki tekisivät osansa kestävän kehityksen puolesta. Kestävää kehitystä on se, että voimme jättää tuleville sukupolville maailman, jonka ympäristö ei ole peruuttamattomasti pilattu ja jonka luonnonvarat eivät ehdy. Sen lisäksi, että ympäristön tuhoutuminen pyritään estämään, tarkoitus on puolittaa puhdasta juomavettä vailla olevien määrä sekä parantaa sadan miljoonan slummiasukkaan elämä. Suurten kaupunkien slummit ovat ylikansoitettuja ja turvattomia. Niissä ei ole tarpeeksi kouluja, puhdasta vettä tai sairaanhoitoa. Slummeissa sairaudet, työttömyys ja kuolema ovat tavallisempia kuin kaupunkien muilla asuinalueilla. Kaikki edelliset vuosituhattavoitteet ovat riippuvaisia siitä, miten hyvin edistymme seitsemännen vuosituhattavoitteen suhteen. Vastuu kestävästä kehityksestä on erityisesti rikkailla valtioilla, sillä kehittyneet maat kuormittavat ympäristöä eniten. MITEN EDISTYTÄÄN? Tekemistä riittää. Luonnonvarojen käyttö kiihtyy, ja maailman ilmastossa on jo havaittavissa päästöistä johtuvia muutoksia. Energiaa kyllä käytetään tehokkaammin eli taloudellisemmin, mutta sitä myös tarvitaan yhä enemmän. Vaikka kestävää kehitystä on vaikea ilmaista numeroin, sitä voi arvioida muun muassa mittaamalla ilmakehään päästettyjen saasteiden määrää, metsien pinta-alaa sekä eläin- ja kasvilajien katoamista. Edistymistä on esimerkiksi se, että luonnonsuojelualueiden määrä on kasvanut. Yli kymmenen prosenttia maailman maapinta-alasta on määritelty suojeltaviksi alueiksi. Vuodesta 1990 puhdasta juomavettä vailla olevien ihmisten määrä on laskenut yli 400 miljoonalla. Hyvä kehitys ei ole ollut tasaista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa puhtaan juomaveden puutteesta kärsii neljä ihmistä kymmenestä. TIESITKÖ ETTÄ... Neljäsosa kehitysmaiden asukkaista eli noin 1,3 miljardia ihmistä, elää alueilla, jotka ovat ympäristöllisesti herkkiä, kuten kuivilla seuduilla ja vuoristossa. Suuri osa heistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Maailman slummit ovat rajussa kasvussa. Niissä asuu jo joka kuudes ihminen, yhteensä liki miljardi. Joka kuudes ihminen eli yli miljardi kärsii puhtaan juomaveden puutteesta. Kymmenen viime vuoden aikana on maailmasta kadonnut metsää pinta-alaltaan yli kahden Suomen verran. Jokainen suomalainen tuottaa vuosittain 550 kiloa yhdyskuntajätettä.

18 Pingviini ja Härkä tanssivat kansainvälistä Kumppanuustanssia. Upeeta, hihkaisi Sammakko ja hyppeli samassa tahdissa. Hämähäkki tavoitti myös tunnelman ja heittäytyi rytmin vietäväksi. Oikea kumppanuus on sitä, että löydetään yksi yhteinen sävel.

19 VUOSITUHATTAVOITE nro 8: LUODA GLOBAALI KUMPPANUUS KEHITYKSEEN. OLISITKO VALMIS...ostamaan reilun kaupan hedelmiä, vaikka ne olisivat kalliimpia? Entä muuttamaan elintapojasi? Hyvässä kumppanuudessa kaikki ovat tasavertaisia ja kaikilla on yhtä lailla oikeuksia ja velvollisuuksia. Kahdeksannessa tavoitteessa kiteytyy ajatus, että kukaan ei ole yksin ja että toimeen on ryhdyttävä yhdessä. Kehitysyhteistyö tarkoittaa sitä, että kehitysmaat ovat tasavertaisia kumppaneita avunantajien kanssa. Köyhät maat vastaavat omasta kehityksestään, mutta niille täytyy antaa mahdollisuuksia sen eteenpäin viemiseen. Rikkaiden maiden on annettava köyhille maille sellaista tukea, jota ne tarvitsevat sekä poistettava kehityksen esteitä. Tämä tarkoittaa sitä että kehitysapua on kasvatettava. Köyhille maille pitää antaa mahdollisuuksia käydä tasavertaista ja oikeudenmukaista kauppaa muun maailman kanssa. Reilun kaupan edistämisen lisäksi köyhien maiden velkaongelmat on ratkaistava. Koska kehitys vaatii tietoa ja taitoa, myös uutta teknologiaa on saatava kaikkien ulottuville. Sama koskee lääkkeitä. Nuorten tärkeä asema on tunnustettu myös 8. tavoitteessa, sillä yhtenä päämääränä on taata työpaikkoja juuri nuorille. Kahdeksas ja viimeinen tavoite on tavoitteista kunniahimoisin, sillä sen menestyksestä riippuu kaikkien muiden tavoitteiden toteuttaminen. MITEN EDISTYTÄÄN? Kahdeksannen vuosituhattavoitteen täyttymistä mitataan muun muassa kehitysavulla. Rikkaat maat ovat sopineet käyttävänsä kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Tavoiteosuuteen on yltänyt vain viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg sekä Hollanti. Suomen pyrkimyksenä on päästä mukaan tähän ryhmään vuoteen 2010 mennessä. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, sillä kehitysapu on käytettävä entistä tehokkaammin. Suomi ja muut avunantajamaat yrittävät yhdessä avunsaajien eli kehitysmaiden kanssa parantaa yhteistyötä ja kaiken toiminnan yhteensovittamista. Kehitysmailla on myös velvollisuus ottaa köyhät kansalaisensa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. TIESITKÖ ETTÄ... Monet kehitysmaat käyttävät enemmän rahaa velkojensa hoitoon kuin koulutukseen ja terveyteen. Vuosituhattavoitteet voitaisiin saavuttaa, jos maailman maat käyttäisivät kymmenyksen vähemmän rahaa aseisiin ja sijoittaisivat näin säästetyt rahat kehitykseen. Euroopassa lehmät saavat tukea noin kaksi euroa päivässä, mikä on enemmän kuin puolet maapallon ihmisistä ansaitsee. Suomen kehitysapu on kasvussa, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Vuonna 2006 kehitysyhteistyöhön varattiin 670 miljoonaa euroa eli noin 125 euroa/asukas.

20 Kehityksen ongelmat liittyvät toisiinsa. Menestys yhden osalta auttaa muiden ongelmien ratkaisemisessa ja päinvastoin. ESIMERKKI: Köyhyydestä ja kurjuudesta voi nousta (tavoite 1) Ympäristöstä on huolehdittava (tavoite 7), sillä saastuminen ja luonnonvarojen liikakäyttö synnyttävät köyhyyttä. käymällä koulua (tavoite 2). Likainen ja seisova vesi tarjoaa hyvän alustan eri taudeille, joiden leviäminen pitää estää (tavoite 6). Kaikki nämä ongelmat ovat yhteisiä, ja niiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä (tavoite 8). Usein juuri tytöille ei anneta tätä mahdollisuutta (tavoite 3), mistä seuraa, että heidän myöhempi elämänsä on poikia ja miehiä vaikeampaa. Niinkin yksinkertainen asia kuin puhtaan veden puute voi estää tyttöjä menemästä kouluun, koska heidän tehtävänään on hakea perheelleen vettä kilometrien takaa. Jos kaikilla olisi puhdasta juomavettä, se vähentäisi merkittävästi sekä lapsi- että äitiyskuolleisuutta (tavoitteet 4 ja 5).

21 KELLO KÄY ON PIAN? Vuosituhattavoitteiden hyväksymisestä on kulunut kuusi vuotta. Kaikkien tavoitteiden kohdalla on edistytty, mutta tahtia on kiristettävä, mikäli päämääriin aiotaan päästä vuoden 2015 määräaikaan mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmanlaajuisesti vain puhtaan juomaveden tavoite (tavoite 7) saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Välineitä ja voimavaroja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi on, mutta niiden toteutuminen edellyttää sitä, että käydään kiinni köyhyyden ja muiden kehitysongelmien syihin. Sanoista on kyllä siirrytty tekoihin, mutta kehitys on ollut epätasaista ja hidasta. Suurimpia haasteet ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. "Tehkäämme itsellemme selviksi seuraukset, mikäli tämä tilaisuus menetetään: miljoonat ihmishenget, joita olisi voitu pelastaa, olisivat menetettyjä, vapaudet, joita olisi voitu turvata, olisivat evätyt; ja me eläisimme maailmassa, joka olisi vaarallisempi ja epävakaampi." Kofi Annan YK:n pääsihteeri UN Photo Kofi Annan HILJAISET TSUNAMIT Vuoden 2004 tapaninpäivän hyökyaaltokatastrofissa ainakin ihmistä sai surmansa, joukossa 178 suomalaista. Lisäksi yli kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi. Muu maailma kokosi voimansa auttaakseen Kaakkois-Aasian maita. Hiljaiset ja armottomat tsunamit kuten malaria, hiv/aids, nälkä ja ylipäätään köyhyys eivät saa vastaavaa huomiota. Nämä taudit kuitenkin niittää päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

22 SUOMI JA VUOSITUHATTAVOITTEET Suomen kehitysyhteistyössä vuosituhatjulistus ja sen kahdeksan tavoitetta ovat keskeisellä sijalla. Tärkeimpänä päämääränä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Kehitysyhteistyötä tehdään siten, että se edistää naisten ja tyttöjen asemaa, yhteiskunnallista tasa-arvoa, ihmisoikeuksia sekä ympäristön hyvinvointia. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat kasvussa. Vuonna 2003 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 493 miljoonaa euroa, vuoden 2006 kehitysyhteistyöhön on varattu noin 670 miljoonaa. Tällä hetkellä jokainen suomalainen siis tukee kehitysyhteistyötä noin 125 eurolla vuodessa. Moniin muihin valtion menoihin verrattuna summa ei ole korkea. Esimerkiksi tieverkoston ylläpitoon käytetään vuosittain yhtä paljon rahaa kuin kehitysyhteistyöhön. KEHITYSYHTEISTYÖN MUODOT Niin sanotussa kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi pyrkii erityisesti auttamaan maailman köyhimpiä maita. Kaikki käytännön työ perustuu apua saavien maiden kanssa yhdessä hyväksyttyihin sopimuksiin ja suunnitelmiin. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä apu kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen kautta, jotka vastaavat käytännön työstä. Järjestöistä tärkeimpiä Suomen kannalta ovat YK:n kehitysohjelma (UNDP), YK:n lastenavun rahasto (UNICEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja YK:n elintarvikeohjelma (WFP). Hieman alle puolet kehitysyhteistyövaroista käytetään monenkeskiseen apuun. Suomi on myös mukana tukemassa ja toteuttamassa Euroopan Unionin (EU) yhteistä kehitysyhteistyötä. Virallisen kehitysyhteistyön lisäksi lukuisat eri kansalaisjärjestöt ovat mukana toteuttamassa suomalaista kehitysyhteistyötä. Humanitaarista apua annetaan luonnonkatastrofien ja aseellisten konfliktien uhreille. Maailmassa on vuositasolla käynnissä kymmeniä sotia ja aseellisia selkkauksia. Lisäksi vuosittain tapahtuu luonnonkatastrofiksi luokiteltavaa onnettomuutta, joiden uhreista valtaosa asuu kehitysmaissa. Humanitaarisen avun osuus on viime vuosina ollut runsas kymmenesosa kehitysyhteistyön määrärahoista. Suomen kehitysyhteistyön perusteet:

23 KENEN TULEVAISUUS? Lähes kaikki maailman valtiot ovat vuosituhattavoitteiden takana, mutta tavoitteet eivät toteudu vain hallitusten ponnistelujen varassa. Jokainen yksittäinen ihminen voi kantaa kortensa kekoon. Nuoret ovat avainasemassa, sillä maailman väestöstä joka neljäs on vuotias. Valtioiden, myös Suomen, velvollisuus on luoda nuorille paremmat mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen. MITÄ JOS... TEKISIN JOTAIN MAAILMAN KEHITYKSEN PUOLESTA? Osallistu ja toimi, esimerkiksi menemällä mukaan kehitysyhteistyötä tekevän järjestön toimintaan. Suomessa tällaisia järjestöjä on satoja, ja vapaaehtoistyötä on aina tarjolla. Kouluissa taksvärkkityö tarjoaa vuosittain mahdollisuuden suoraan toimintaan. Keskustele asioista ystäviesi kanssa, kotona ja koulussa. Jaa tietoa, esimerkiksi pitämällä aamunavauksia tai järjestämällä teemapäiviä koulussa. Kuluta ajatuksella, esimerkiksi suosimalla reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita. Jo kulutusvalinnoilla voi saada ihmeitä aikaan. Vaikuta ja saa äänesi kuuluviin järjestämällä erilaisia tempauksia ja osallistumalla mielenosoituksiin. Painosta päättäjiä esimerkiksi lähettämällä heille kirjeitä tärkeinä pitämiäsi asioiden edistämiseksi. Toteuta vuosituhattavoitteita omassa lähipiirissäsi esimerkiksi huolehtimalla ympäristöstä ja edistämällä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Ota selvää asioista, sillä ilman tietoa on vaikea toimia. Alla olevat linkit auttavat hyvään alkuun. YK:n vuosituhatjulistus Ulkoministeriön sivut vuosituhattavoitteista Suomen YK-liiton sivut vuosituhattavoitteista YK:n kehitysjärjestö UNDP vuosituhattavoitteista Kansainvälisyyskasvatuksen tietosivut Englannniksi YK:n vuosituhatkampanja - "NO EXCUSE 2015" : tietoa ja ideoita toimintaan KEHITYSYHTEISTYÖ ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN.

24 TAUSTAA VUOSITUHATTAVOITTEISIIN ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSPOLIITTINEN KIRJASTO Suomen suurin kehitysalan erikoiskirjasto kirjaa, 300 lehteä ja 200 videota Kirjaston käyttö ja kokoelmien lainaus on maksutonta Tietopalvelu Käyntiosoite: Kanavakatu 4 A (sisäänkäynti meren puolelta) Postiosoite: PL 176 (Katajanokanlaituri 3), Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti: AVOINNA ma-pe klo GLOBAL.FINLAND.FI -verkkojulkaisu Ajankohtaiset uutiset Kansainvälisten järjestöjen tehtävät Perustiedot kaikista kehitysmaista, taustat ja aineistot ja paljon muuta. Verkkosivuilta voit tilata tuoreimmat uutiset kerran viikossa sähköpostiisi. Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinen viestintä Kanavakatu 4 A, PL 176, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti:

Opettajanopas alakouluille

Opettajanopas alakouluille Opettajanopas alakouluille ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET HYVÄ LUKIJA, Toivomme, että tämä opas antaisi virikkeitä YK:n vuosituhattavoitteiden mahdollisimman laaja-alaiseen tarkasteluun ja pohtimiseen

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 1. Peruskoulujen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuudet 3. Aihekokonaisuuksista nostetaan tarkasteltavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

PlanGlobaalikoulu. Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista. Opettajalle. Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille

PlanGlobaalikoulu. Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista. Opettajalle. Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille PlanGlobaalikoulu Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille Opettajalle Opetushallituksen hyväksymissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 (jatkossa

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Vuosituhattavoitteiden kehitys: YK MDG Post 2015 Köyhyys, kehitys ja ihmisoikeudet

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa

Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa www.makeroadssafe.org Vuonna 2005 miljoonat ihmiset ja G8-ryhmän johtajat vastasivat kehotukseen saattaa köyhyys maailmasta historian

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children - järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Tavoitteena on kerätä kaksi miljoonaa dollaria (USD)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

FSD3048. Kehitysyhteistyötutkimus 2015. Koodikirja

FSD3048. Kehitysyhteistyötutkimus 2015. Koodikirja FSD3048 Kehitysyhteistyötutkimus 2015 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2015 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja],

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN

PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN Helsinki, 15.2.2011 Tausta Vuonna 2007 perustetussa, eduskunnassa kokoontuvassa, Perjantai-ryhmässä on mukana kansanedustajia, suomalaisia

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Kotina maapallo. Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö

Kotina maapallo. Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö Kotina maapallo Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö 1 Globalisaatio sosiaalinen kulttuurinen tiedonkulun taloudellinen ympäristövaikutusten poliittinen Maailmanlaajuistuminen 2 Miten ihmiset elävät globaalisti

Lisätiedot

YK:n VUOSITUHATTAVOITTEET

YK:n VUOSITUHATTAVOITTEET TIETOA ja actionia 8 oikein YK:n VUOSITUHATTAVOITTEET TULE MUKAAN! Julkaisija Suomen YK-liitto Töölöntorinkatu 2 B, 4. krs 00260 Helsinki www.ykliitto.fi piirrokset Aapo Raudaskoski muu sisältö Eeva Hurmalainen,

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys DIA 1 Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014

KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAAILMAN HAHMOTTAMISEN PEDAGOGIIKKAAN

NÄKÖKULMIA MAAILMAN HAHMOTTAMISEN PEDAGOGIIKKAAN Globaaliin vastuuseen kasvaminen NÄKÖKULMIA MAAILMAN HAHMOTTAMISEN PEDAGOGIIKKAAN toimittaja: Jari Kivistö taitto ja kuvitus: Jaakko Pesonen julkaisija: Ulkoasiainministeriö 2. painos. Kirjan tekijät

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Vuosikertomus (2012 2013)

KOMISSION KERTOMUS. Vuosikertomus (2012 2013) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2014 COM(2014) 737 final KOMISSION KERTOMUS Vuosikertomus (2012 2013) tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä 26. toukokuuta

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2002/0052(COD) 16. syyskuuta 2002 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS AKT:n ja EU:n YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta 18.2.2005 MIETINTÖLUONNOS yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa AKT-maissa

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

World Vision antaa avullesi kasvot

World Vision antaa avullesi kasvot World Vision antaa avullesi kasvot Lapsille mahdollisuus elämässä I 4 6 3 2 5 7 8 10 15 9 12 11 14 13 Katso, miten sinun avullasi kylä kehittyy Me Suomen World Visionissa parannamme pysyvästi lasten elinoloja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto 9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

FSD2380. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2380. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja FSD2380 Kehitysyhteistyötutkimus 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2008 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2008 [koodikirja].

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot