Käyttötapausten mallintaminen
|
|
- Aino Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käyttötapausten mallintaminen Vaatimukset ja testauslähtöisyys, swd4tn001 Anne Valsta (ent )
2 Sisällysluettelo 1 Käyttötapaukset ohjelmiston vaatimusten määrityksessä Käyttötapauskartta Käyttötapauskuvaus Käyttötapausten riippuvuuskaavio Päätöstaulu Käyttötapausten mallintamisen merkitys ohjelmistokehitystyössä... 8
3 Anne Valsta 2 (10) Käyttötapausten mallintaminen Vaatimukset ja testauslähtöisyys (swd4tn001) -opintojaksolla vaatimusten täsmentäminen alkaa toiminnallisten vaatimusten jäsentämisestä ja mallintamisesta. Toiminnalliset vaatimukset määritellään ja mallinnetaan käyttäen niin UML (Unified Modeling Language) -kuvauskieltä kuin muita tekniikoita. Käyttötapausten mallintaminen tähtää kuvauksiin, joista voidaan helposti johtaa käyttötilannekohtaiset skenaariot testitapausten laatimiseksi. Tämä moniste kattaa swd4tn001:llä tarvittavat ja käytettävät kuvaustyypit, eikä pyri olemaan kattava käyttötapausten mallintamisen opas. Sitä varten on useita ansiokkaita kirjoja, joita tässäkin on lainattu. Tässä esitetyt teoriakohdat tukeutuvat paljolti Ulla Vanhasen 2005 laatimaan luentotiivistelmään (sys48d). Esimerkit ovat Anne Valstan Tietojärjestelmän vaatimusmääritys (ict2td006) -materiaalista. Ullan ystävällisen tarkistuksen johdosta olen korjannut lukuun 1kahta kohtaa (ent. yliviivattuna). 1 Käyttötapaukset ohjelmiston vaatimusten määrityksessä Käyttötapaus (use case) on yksi ohjelmiston toiminnallisen vaatimuksen kuvaamisen käytäntö. Käyttötapaus kuvaa ohjelmiston tarjoaman palvelun, palvelun ja sen käyttäjän välisen vuoropuhelun sekä ohjelmiston sisäisiä kutsurakenteita. Käyttötapauksia kuvataan niin RUP:ia (Rational Unified Process) kuin ketteriä menetelmiä käytettäessä ohjelmistokehityksen työtapana. Käyttötapauksia kuvataan sekä kaavioina että tekstinä. Kun ohjelmiston kehittämiseen osallistuu useita ammattilaisia, käyttötapaukset ja niiden kuvaukset auttavat kehittäjiä ja kohdealueen asiantuntijoita ymmärtämään kehitettävää kokonaisuutta. Samalla kohdealueen (liiketoiminnan) asiantuntijat oppivat mallintamisesta ja ohjelmistokehityksestä. Käyttötapausmalli kuvaa ohjelmiston rakennetta, sen vuorovaikutteisia piirteitä ja dynaamisuutta sekä jäsentää käyttöliittymää, ulkoista rajapintaa. Käyttötapausten avulla voidaan täsmentää ohjelmiston toiminnallisten vaatimusten keskinäisiä riippuvuuksia, vuorovaikutteisia piirteitä ja ohjelmiston käyttöliittymän
4 Anne Valsta 3 (10) kehittämistä, käytettävyyttä ja käyttökokemusten parantamista. Käyttötapauksen tietotarpeiden avulla voidaan määritellä ohjelmiston käyttämät ja säilyttämät tiedot. Käyttötapauskuvauksia on erilaisia: käyttötapauskartta (use case diagram) kuvaa ohjelmiston nk. pääkäyttötapaukset eli käyttäjälle näkyvät palvelut, palveluiden käyttäjäroolit eli toimijat ja liittymäjärjestelmät käyttötapausten riippuvuuskaavio (use case dependence diagram) kuvaa pääkäyttötapausten ja niiden osakäyttötapausten kutsurakenteet, ohjelmiston sisäisen käyttäytymisen käyttötapauskuvaus eli step-by-step -kuvaus kertoo yksiselitteisesti, miten vuoropuhelu (vrt. käsikirjoituksen vuorosanat) toimijan ja käyttötapauksen kesken kulkee, mitä tietoja käsitellään, miten tietoja käsitellään. 1.1 Käyttötapauskartta Käyttötapauskarttaa käytetään, kun halutaan antaa yleiskuva ohjelmiston palveluista ja käyttäjäroolien käyttöoikeuksista ohjelmiston eri palveluihin. Käyttäjäroolit ovat ohjelmiston sidosryhmiä. Esimerkki käyttötapauskartasta on esitetty kuvassa 1. Kuvassa käyttäjärooleja eli toimijoita kuvaavat tikku-ukot, palveluita ellipsit, toimijoiden ja palveluiden välistä käyttöoikeussuhdetta suuntaamaton viiva. Super-Herkku SHAsiakas Kauppakassin keräily SHkantaAsiakas Toimituksen kokoaminen Kuva 1. Super-Herkun palvelut käyttötapauskarttana Käyttötapauskartta kuvaa tässä palvelut, jotka ovat toimijalle näkyviä ohjelmiston aloitussivulla. Vertaa kuvan 1 ja kuvan 2 sisältöä.
5 Anne Valsta 4 (10) Kuva 2. Super-Herkun aloitussivu. 1.2 Käyttötapauskuvaus Käyttötapauskartan palvelut jäsennetään vuoropuheluna eli käyttötapauskuvauksiksi. Käyttötapauskuvaus on algoritminen, askelittain etenevä, yksityiskohtainen kuvaus toimijan ja käyttötapauksen välisestä yhteistyöstä halutun lopputuloksen saamiseksi. Käyttötapauskuvauksen ensimmäinen askel kuvaa, mitä ohjelmisto tarjoa toimijalle nähtäväksi, kun kyseiseen käyttötapaukseen on tultu. Puheenvuoro siirtyy toimijalle, toimijan päätöksellä joko takaisin käyttötapaukselle tai toimija lopettaa käytön. Yksityiskohtainen tarkoittaa, että tietotarpeet ja niiden käsittelyyn liittyvät säännöt tai ohjeet kuvataan myös. Käsittelysäännöt kannattaa koota yhteen paikkaan ja esimerkiksi numeroida. Käyttötapauskuvauksessa viitataan numeroituun käsittelysääntöön, jotta itse käyttötapauskuvaus pysyy selkeänä. Käsittelysääntö voi olla esimerkiksi sisällön tai muodon tarkistus- tai muokkausohje, laskenta-, poiminta- tai lajitteluohje. Käyttötapauksen yksityiskohtaisen kuvaamisen yhteydessä otetaan kantaa ohjelmistolle asetettaviin suoriutumisvaatimuksiin, jotta käyttötapaus on mahdollista toteuttaa eli määritellään esiehto, jonka vallitessa käyttötapaus selviytyy sille ajatellusta tehtävästä. Samalla arvioidaan, kuinka usein jonkin aikayksikön kuluessa käyttötapauksen toiminnallisuutta toteutetaan. Käyttötiheys antaa vihjeitä kuormituksesta, mahdollisten tietokantayhteyksien määrästä ja käyttötapauksen vaikutuksesta yhteyden laatuun. Käyttötapauksen lopputulos kuvaa, mitä toimija odottaa tapahtuneen, kun kaikki meni kuten piti. Seuraava esimerkki kuvaa käyttötapauksen askel askeleelta kuvassa 3. Kauppakassin keräily step-by-step -kuvauksena. Nuoli ( ) ja lihavoitu käyttötapauksen nimi kertovat, että toiminta siirtyy toiseen käyttötapaukseen. Pelkkä nuoli tarkoittaa siirtymistä perusaskeleeseen, jonka numero seuraa nuolta.
6 Anne Valsta 5 (10) Kuva 3. Kauppakassin keräily step-by-step -kuvauksena. Toimija voi tietyissä askelissa valita käyttötapauksen perustoiminnan sijasta toisin. Vaihtoehtoista tapaa kutsutaan variaatioksi (V askelnumeron edessä). Variaatiot ovat toimijalle sallittu tapa poiketa perusaskelista. Jos käyttötapaus havaitsee virhetilanteen, on kyseessä poikkeus (P askelnumeron edessä). Poikkeukset kuuluvat käyttötapauksen askeliin, eivät toimijan. Jos käyttötapauksessa tarjotaan variaatioita tai ilmenee poikkeuksia, ne tulee myös testata vaihtoehtoisina polkuina toteuttaa vuoropuhelu. Erilaiset polut ovat erilaisia käyttötilanteita. Perusaskelluksen mukaisia käyttötilanteita on yleensä n. 80 % kaikista mahdollisista käyttötilanteista. Käyttötapauskuvauksia käytetään niin järjestelmän tietosisällön (luokkamallin) ja käyttöliittymärajapinnan (näytöt) määrittämiseen kuin uudelleenkäytettävien osien löytämiseen. Käyttötapauskuvausten avulla huomio kiinnittyy myös ylläpidettävyyteen. Käyttötapausten mallintaminen on iteratiivista, tarkentavaa ja uudelleen jäsentävää työtä, jossa ratkaisun (ohjelmiston) dynaaminen rakenne tulee näkyväksi.
7 Anne Valsta 6 (10) Useassa käyttötapauksessa ilmenevä vuoropuhelun eli askelten samankaltaisuus kertoo toisteisesta rakenteesta, jonka jäsentäminen osakäyttötapaukseksi on paikallaan. Erityisesti, jos sitä käyttää usea käyttötapaus. Monesti ohjelmiston käyttäjän tunnistamiseen liittyvä (sisään/ulos)kirjautuminen on näin tarkastellen aito osakäyttötapaus. Mikäli kovin moni ohjelmiston palvelu kuitenkin edellyttää käyttäjän tunnistamista, voidaan osakäyttötapaus katsoa pääkäyttötapaukseksi, jolla ohjelmiston käyttäjän pyydetään palveluun tullessaan tunnistautuvan. Huomaa, että aiemmin laaditut kuvaukset tulee tarkistaa ja korjata, kun käyttötapausten jäsennyksestä tai riippuvuuksista ilmeneviä muutoksia tapahtuu. Käyttötapausten mallinnuksen tulos voi muuttua useaan kertaan ymmärrys toiminnallisista vaatimuksista tarkentuu ja jalostuu työn edetessä. 1.3 Käyttötapausten riippuvuuskaavio Käyttötapauskartan palvelut täsmentyvät ja jäsentyvät pää- ja osakäyttötapauksiksi, kun kukin käyttötapaus puretaan vuoropuheluksi. Kun (kaikki) käyttötapaukset ovat löytyneet ja jäsentyneet, ne mallinnetaan käyttötapausten riippuvuuskaavioksi. Esimerkki riippuvuuskaaviosta on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Super-Herkun käyttötapaukset riippuvuuskaaviona. Riippuvuuskaaviossa kuvataan käyttötapausten väliset suhteet ja niiden tyyppi. Suhteisiin liittyvä (stereo)tyyppi kuvaa suhteen luonteen. <<include>> tarkoittaa pakollista siirtymää toiseen (osa)käyttötapaukseen. Pakollisuus näkyy käyttötapauksen perusaskelluksessa. <<extend>> kuvaa vaihtoehtoisuutta. Käyttötapauskuvauksessa vaihtoehtoisuus näkyy toimijalle sallittuna variaationa. Riippuvuusnuolen suunta kuvaa
8 Anne Valsta 7 (10) kontrollia ja suunta on tärkeä. Kuvassa 4. kauppakassin keräilystä siirrytään ehdoitta niin kirjautumiseen kuin selaamaan tilattavia tuotteita. Missä vaiheessa pakollinen siirtyminen tapahtuu, näkyy käyttötapauskuvauksen askelluksesta. 1.4 Päätöstaulu Käyttötapauksen toimintaa voi kuvata myös päätöstaulun avulla. Päätöstaulussa kuvataan käsittelyn säännöt ehtoina ja niiden vaihtoehtoisina kombinaatioina. Erilaiset vaihtoehdot johtavat erilaisiin toimenpiteisiin. Kuvassa 5 on esitetty yksinkertaisen kirjautumiskäyttötapauksen näyttöhahmotelma ja kuvassa 6 kirjautumisen toiminta päätöstaulun avulla. Kuva 5. Super-Herkkuun kirjautuminen. Päätöstaulussa K tarkoittaa, että ehto täyttyy. Vastaavasti E, ettei ehto täyty. Viiva tarkoittaa, ettei ehdon täyttyvyydellä ole väliä. Rasti kertoo, mikä toimenpide toteutetaan ehtojen vallitessa. Kuva 6. Kirjautuminen päätöstauluna.
9 Anne Valsta 8 (10) 2 Käyttötapausten mallintamisen merkitys ohjelmistokehitystyössä Kun käytetään ketterää työtapaa ja ohjelmiston kehittämistä ohjataan esim. Scrumin periaatteiden mukaisesti, ovat käyttötapaukset oiva tapa jäsentää, mitä kussakin iteraatiossa, kehittämiskierroksessa, sprintissä aiotaan saada valmiiksi. Kun käyttötapausten jäsennys on tehty huolella, voidaan kussakin sprintissä keskittyä valittujen käyttötapausten toteuttamiseen tarvitsematta kajota aiemmin valmistuneisiin. Käyttötapausten jäsennys ja mallinnus auttaa kehittäjiä osoittamaan tilaajalle ohjelmistoratkaisun valmistumista. Käyttötapauskuvaukset ovat hyvä pohja skenaarioiden eli erilaisten käyttötilannevaihtoehtojen kuvaamiselle. Skenaariot taas palvelevat testauksen tarpeita. Vähintäänkin skenaarioiden avulla voi testata vaatimusmääritystyön onnistuneisuutta. Kukin tarkasti kuvattu skenaario on jo miltei valmis testitapaus. Tarvittavien testitapausten määrää ja siten testauksen kattavuutta voi arvioida kunkin käyttötapauskuvauksen variaatioiden ja poikkeusten avulla. Kuvassa 7. on esitetty Super-Herkun kauppakassin keräily -käyttötapauksen mahdollisten käyttötilanteiden määrä eli 1*2*1*1*1*6 = 12 etenemispolkua suorittaa käyttötapaus Kuva 7. Käyttötapausten vaihtoehtoiset polut. Käytettävyyden kannalta käyttötapauksen tulee olla kokonaisuus, joka tuottaa toimijalle selvän lopputuloksen. Selviä suosituksia käyttötapausten määrälle per ohjelmisto ei ole. Käyttötapauksen koollekaan ei ole. Fowlerin (1998, 51) mukaan 10 henkilötyövuoden kokoisessa projektissa voi olla satakin käyttötapausta. Toisaalta Fowler suosittelee lyhyitä käyttötapauksia, jolloin pienet käyttötapaukset auttavat projektin aikataulussa pysymistä, mutta myöntää hallitsemattoman suuren käyttötapausten määrä voivan johtaa kaaokseen.
10 Anne Valsta 9 (10) Vaatimusten jäljitettävyyden kannalta on hyvin tärkeää kiinnittää huomio käyttötapausten nimeämiseen. Käyttötapauksen nimen tulee olla täsmälleen sama ja samassa asussa kuvauksesta toiseen: käyttötapauskuvaus, riippuvuuskaavio ja käyttötapauskartassa. Poikkeamat voivat saada aikaan sekaannusta. Käyttötapausjako kuvaa tässä monisteessa ohjelmiston ja sen käyttäjien vuoropuhelua. Kun käyttötapauksia aletaan jäsentää edelleen metodeiksi, komponenteiksi tai (yleis)moduuleiksi ja käyttötapausjakoon kajotaan, niin sekin kuuluu ohjelmistokehitystyön luonteeseen.
11 Anne Valsta 10 (10) LÄHTEET Booch, G. Rumbaugh, J. ja Jacobson, I Unified Modeling Language. User Guide. Addison- Wesley. Fowler, M UML Distiled. Applying the Standard Object Modeling Language. Addison- Wesley. Kruchten, P The Rational Unified Process. An Introduction. Addison-Wesley. Vanhanen, U Käyttötapaukset. Luentotiivistelmä Helian opintojaksolla sys48d, Tietojärjestelmän kehittäminen.
Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 2, pe 5.11. Kertausta Ohjelmistotuotantoprosessin vaiheet: Vaatimusanalyysi- ja määrittely Mitä halutaan? Suunnittelu Miten tehdään? Toteutus Ohjelmointi Testaus Varmistetaan
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka
LisätiedotDynaaminen analyysi II
Dynaaminen analyysi II Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 9 April 2013 1 Tavoitteet Black-box testitapausten suunnittelutekniikat II Tilamallien käyttö Syys-seurausverkot ja päätöstaulut Käyttötapaukset Yhteenveto
LisätiedotHAAGA-HELIA Käyttötapaukset 1 Tietojenkäsittely Tietosysteemin määritys. Käyttötapaukset
HAAGA-HELIA Käyttötapaukset 1 Käyttötapaukset 1. Käyttötapausmalli 2. Käyttötapaus (Use Case) 3. Toimija (Actor) 4. Käyttötapausmallin sisältö ja rakenne 5. Käyttötapausmalli vs. luokkamalli 6. Käyttötapausmalli
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML)
582104 Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML) 1 Olioperustaisuus Olio toimii mallinnuksen perusyksikkönä eri abstraktiotasoilla Järjestelmän rajaus, suunnittelu, ohjelmointi, suoritus..
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotKäyttötapausanalyysi ja testaus tsoft
Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotDynaaminen analyysi II Luento 4 Antti-Pekka Tuovinen
Dynaaminen analyysi II Luento 4 Antti-Pekka Tuovinen www.cs.helsinki.fi 9 April 2018 1 Tavoitteet Black-box testitapausten suunnittelutekniikat II Tilamallien käyttö Syy-seurausverkot ja päätöstaulut Kombinaatioiden
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen on ensimmäinen tehtävä järjestelmän palveluja määriteltäessä. Käyttäjien löytämiseksi voidaan esittää kysymykset:
1 Käyttötapausmalli Ohjelmisto tarjoaa käyttäjilleen palveluita, jotka perustuvat järjestelmän tietosisältöön. Ohjelmiston toiminta voidaan kuvata määrittelemällä millaisia palveluita ohjelmisto tarjoaa.
LisätiedotMäärittelyvaihe. Projektinhallinta
Määrittelyvaihe Projektinhallinta testaus määrittely suunnittelu ohjelmointi käyttöönotto, testaus tuotteenhallinta laadunvarmistus dokumentointi vaatimustenhallinta Määrittely Määrittely, eli kansanomaisesti
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotYhteistoimintakaavio (Esimerkki)
Yhteistoimintakaavio (Esimerkki) Käyttötapaus: Vuokraa ajoneuvo Yleiskuvaus: Käyttäjä vuokraa ajoneuvon määräajaksi. Esiehdot: Käyttäjä on hakenut vuokrausaikana vapaat ajoneuvot näytölle. Aktori: Asiakas
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotSÄILYTETTÄVIEN TIETOJEN MÄÄRITYS LUOKKAMALLI
HELIA/Tiko 3.2.2006 Sivu /7 SÄILYTETTÄVIEN TIETOJEN MÄÄRITYS LUOKKAMALLI Taustaa Oliomallinnuksella haetaan järjestelmien Helppoa ylläpidettävyyttä, laajennettavuutta, laatua ja uudelleenkäytettävyyttä
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2010
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1
Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa 14.11.2008 Harri Laine 1 Oliot ohjelmiston mallinnuksessa käyttötapaus käyttää Käyttämämme oliokeskeinen perusmalli ohjelmistojen
LisätiedotPerusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.
Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotUML- mallinnus: Tilakaavio
UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallinnustekniikat käytännössä
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallinnustekniikat käytännössä 1 Sisältö Oliomenetelmien taustaa Kirjastojärjestelmän käyttötapaukset Kirjastojärjestelmän luokkamalli 2 Oliosuuntautunut suunnittelumenetelmä
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti
UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotHyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa
1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotAnalyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Käyttötapausmalli ja kaavio Käyttötapausmallin
LisätiedotTämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:
Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus
LisätiedotJohdatus sovellussuunnitteluun, s2001, osa 3 Helsingin yliopisto / TKTL. Harri Laine / Inkeri Verkamo 1. Järjestelmän palvelujen määrittely
Tietojärjestelmät tarjoavat tietoa sekä käyttäjille että epäsuorasti muille tahoille. Tahoja, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella, mutta kuitenkin palvelujen kautta kytkeytyneitä järjestelmään, kutsutaan
LisätiedotJohdatus sovellussuunnitteluun, s2000, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl. Harri Laine 1. Järjestelmän palvelujen määrittely
Tietojärjestelmät tarjoavat tietoa sekä käyttäjille että epäsuorasti muille tahoille Tahoja, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella, mutta kuitenkin palvelujen kautta kytkeytyneitä järjestelmään kutsutaan
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
LisätiedotMäärittely- ja suunnittelumenetelmät
Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Olioperustainen ohjelmistomalli Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Olioperustainen ohjelmistomalli 4.11.2008 Harri Laine 1 Olioperustainen ohjelmistokehitys Olioperustaisuus (object oriented software development) järjestelmä (system) on olio
LisätiedotAnalyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
LisätiedotLiite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri
Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Luentomoniste kurssille Ohjelmistojen mallintaminen Matti Luukkainen ja Harri Laine Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto 31. lokakuuta 2010 Esipuhe Käsissäsi on Ohjelmistojen mallintaminen
LisätiedotToiminnot eli käyttäytyminen. Tieto eli rakenteelliset ominaisuudet
Toiminnot eli käyttäytyminen Tieto eli rakenteelliset ominaisuudet Olio (ks. määritelmä): rajattavissa ja yksilöitävissä oleva asia tai käsite, joka on merkityksellinen käsillä olevan tarkastelun kannalta
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 6, 19.11.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 6, 19.11. Kertaus: käsiteanalyysi eli menetelmä luokkamallin muodostamiseen 1. Etsi luokkaehdokkaat tekstikuvauksista (substantiivit) 2. Karsi luokkaehdokkaita (mm. yhdistä
LisätiedotHarjoitustyön testaus. Juha Taina
Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida
LisätiedotOhjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
LisätiedotUnified Modeling Language
Unified Modeling Language Confuse 25.11.2001 Tila Versio: 1.0 Vaihe: T1 Jakelu: Julkinen Luontipäivä: 15.11.2001 Antti Haapakoski Muutettu viimeksi: 25.11.2001 Antti Haapakoski Sisältö 1 Yleistä 1 2 Mallinnuksesta
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen syksy 2011 Matti Luukkainen Kurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita [wikipedia]: Ohjelmistotuotanto on yhteisnimitys niille työnteon ja työnjohdon menetelmille, joita
LisätiedotOhjelmistotuotanto, s /3/2003
Ohjelmistotuotanto Määrittelytekniikat 1 Sidosryhmät (ulkopuoliset tahot) ihmiset (käyttäjät), organisaatiot, toiset järjestelmät ulkopuolella, mutta tekemisissä kehitettävän ohjelmiston kanssa Sidosryhmien
LisätiedotUML - unified modeling language
UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotTIE = JOTU. VH5 - MagicDraw
TIE-02300 = JOTU VH5 - MagicDraw TIE-02300 2 VH5 kaavionpiirtelyharjoitus Tässä harjoituksessa opetellaan tunnistamaan ja piirtämään tavallisimpia ja käytetyimpiä ohjelmistotuotannon kaavioita: käyttötapauskaavio
LisätiedotOlioiden yhteistyön mallintaminen
Olioiden yhteistyön mallintaminen Luokkakaaviosta käy hyvin esille ohjelman rakenne minkälaisia luokkia on olemassa miten luokat liittyvät toisiinsa Entä ohjelman toiminta? Luokkakaaviossa voi olla metodien
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Ohjelmiston suunnittelu Model driven development Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmiston suunnittelu Model driven development 2.12.2008 Harri Laine 1 Jacobson jakaa ohjelmiston oliot kolmeen tyyppiin liittymäolioiksi (interface objects, boundary objects)
LisätiedotVH5, JOTU, MagicDraw:n käyttö
VH5, JOTU, MagicDraw:n käyttö 1. Käynnistä MagicDraw (versio 18.2) 2. Valitse Manage Projects-kohdasta Create New Project toiminto. Oletusarvona on UML Project, saa olla. Täytä nimi (Name) ja tallennuspaikka
LisätiedotSuorituskyky ja ohjelmistokehitys Suorituskykymallit
Suorituskyky ja ohjelmistokehitys Suorituskykymallit Luento 2 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 SUORITUSKYKYISTEN OHJELMISTOJEN KEHITTÄMINEN 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto
LisätiedotOppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011
Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)
Lisätiedotkäyttötapaukset mod. testaus
käyttötapaukset Jari Ojasti Nokia email : jari.ojasti@nokia.com puh : 040 5926 312 Kartta hyväksyntä määrittely suunnittelu suunnittelu mod. testaus integrointi sys. testaus Ylläpito koodaus (toteutus)
LisätiedotLuonnos eams-rakenteeksi
JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,
LisätiedotUnified Process (UP)
Unified Process (UP) Scott Kendall(2002) The Unified Process Explained Historia Luennon sisältö UP prosessin periaatteet Perusperiaatteet Iteraatio, inkrementti, julkaisu Unified process kuvaus Tehtäväkokonaisuudet
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotTestaussuunnitelma Labra
Testaussuunnitelma Labra Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu
HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden
Lisätiedot3a. Projektin hallinta (lisäys lukuun 3)
3a. Projektin hallinta (lisäys lukuun 3) Tehokas projektin hallinta keskittyy kolmeen osaalueeseen: henkilökuntaan, tehtävään ja prosessiin. Henkilökunta: on yrityksen tärkein voimavara, oikea henkilö
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Luentomoniste kurssille Ohjelmistojen mallintaminen Matti Luukkainen ja Harri Laine Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto 3. joulukuuta 2009 Esipuhe Käsissäsi on Ohjelmistojen mallintaminen
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotSIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje
SIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje 1. Riittävän aihealueen osaamistason varmistaminen. Käsitteiden ja työkalujen esittely Asiakasarvo ja prosessitehokkuus SIPOC Arvovirtakartta. Työkalujen käyttöohjeet
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio 21.11.2008 Harri Laine 1 Joidenkin järjestelmien sisältömallissa on erotettavissa luokkia, joiden ilmentymien käyttäytymisen kuvaaminen, kirjaus
LisätiedotOhjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus
Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright
LisätiedotLiite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös
LisätiedotTestaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana
Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/
LisätiedotProsessien ja toiminnan kuvaamisen kehittämiskohteet, tasot, näkökulmat ja esimerkit
Irmeli Luukkonen, Itä-Suomen Yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIStutkimusryhmä SOLEA-seminaari, 25.11. 2011 klo 9-16, Dipoli, Espoo Prosessien ja toiminnan kuvaamisen kehittämiskohteet, tasot,
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Palautepyyntö: ICT palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely
76c39 (Valtiovarainministeriö), olet kirjautuneena sisään.. toukokuuta 9 :9:46 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotMaanvuokrausjärjestelmä Mvj. Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
Maanvuokrausjärjestelmä Mvj Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus Helsingin kaupunki TARJOUSPYYNTÖ 2 (10) LYHYT KUVAUS 3 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT ja ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT 3 NYKYTILA - KOKEILUVAIHEEN
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Vaatimusmäärittely
UCOT-Sovellusprojekti Vaatimusmäärittely Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.05 Julkinen 3. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotEMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen
EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän
LisätiedotKäyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt
Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Sisältö ja käytännöt Helsingin kaupunki 21/03/17 Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Mikä on käyttäjätarina Käyttäjätarina perinteisessä hankkeessa Käyttäjätarinan
LisätiedotJHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen
JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, mallintaminen ja UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML (Ch 2.) Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Strukturoitu mallinnus Tietovuo- ja ER-kaaviot Oliomallinnus ja
LisätiedotOnnistunut Vaatimuspohjainen Testaus
Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotIcal-kalenterisovellus
Käyttöliittymät II Esimerkkiraportti simulointipohjaisesta asiantuntija-arviosta Ical-kalenterisovellus Esimerkkiraportti kotitehtävää kt 6 varten Sari A. Laakso 24.10.2004 1 Johdanto Tämä esimerkkiraportti
LisätiedotOhjelmistotuotanto, s
Toiminnan osiinjako Ohjelmistotuotanto Systeemiteoreettinen lähestymistapa INPUT PROCESS OUTPUT Vaatimusanalyysin menetelmiä systeemi on prosessi, joka saa syötteitä ja tuottaa tuloksia systeemi voidaa
LisätiedotKäyttötapauspohjainen testaaminen
Käyttötapauspohjainen testaaminen Niina Jormanainen 21.8.2006 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Käyttötapaukset ovat hyvin yleisesti käytettyjä järjestelmän vaatimusten
LisätiedotPUTTE Puutteiden estimointijärjestelmä
JOENSUUN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAITOS Raporttisarja A PUTTE estimointijärjestelmä Matti Niemi Report A-2002-8 ACM D.2. ISSN 0789-7316 ISBN 952-458-219-8 1 PUTTE estimointijärjestelmä Matti
LisätiedotJohdatus sovellussuunnitteluun. Johdatus sovellussuunnitteluun
Johdatus sovellussuunnitteluun Yleiskuva olioperustaisesta tietojärjestelmän ja erityisesti ohjelmiston kehittämisprosessista sekä siinä käytettävistä kuvaustekniikoista Pääperiaatteet käyttöliittymien
LisätiedotUML:n yleiskatsaus. UML:n osat:
UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän
LisätiedotOhjelmistotuotanto, kuvaustekniikat Syksy Kuvaustekniikat. Miksi kuvaustekniikoita? Abstraktiotasot. Abstrahointi UML
5. Kuvaustekniikat Miksi kuvaustekniikoita? Tämä luku perustuu Sommervillen lisäksi seuraaviin kirjoihin: Martin Fowler, UML Distilled - Second Edition. Addison-Wesley, 2000. Roger S. Pressman, Software
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotUML-kuvauskielten käyttö ohjelmistojen vaatimusmäärittelyissä
UML-kuvauskielten käyttö ohjelmistojen vaatimusmäärittelyissä Hannu A Heikkinen Helsinki 18.02.2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ohjelmistojen vaatimusmäärittely
LisätiedotVaatimusmääritelystä UML:n avulla
Vaatimusmääritelystä UML:n avulla Mitä käyttötapauskaaviolla voi kuvata? Mitkä ovat sen keskeiset elementit? Miten laaditaan käyttötapauskaavio? Miksi laaditaan kirjallisia kuvauksia? Miksi käyttötapaukset
Lisätiedot