Web /09/2007 1

Transkriptio

1 Web /09/2007 1

2 WEB 2.0 = Termillä Web 2.0 viitataan siihen, mitä jotkut pitävät WWW:n toisena vaiheena. Termi on pohjimmiltaan alun perin kehitetty O'Reilly and Associatesin ja MediaLive Internationalin järjestämään n konferenssin markkinointiin, mutta se on sittemmin levinnyt laajempaan käyttk yttöön. Termin kannattajat viittaavat sillä seuraavanlaisiin asioihin: Siirtyminen toiminnallisempiin, www-pohjaisiin sovelluksiin Sosiaalisempi lähestymistapa l sisäll llön n tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttk yttöä ( Pitää sisäll llään mm.blogit, wikit,, sosiaaliset kirjanmerkit, RSS, Atom, aggregaattorit, Flickr, Youtube, Google Calendar jne. Lisää tietoa Tim O Reilly:n web-sivuilta /30/what-is is-web-20.html 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 2

3 Mitä blogit ovat? Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän n tai vähemmv hemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvs ilyvät t luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista "normaaleihin" www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen kohtaisen näkökulman kulman painotus. Sana blogi on laina englannin kielestä,, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille t sivustoille; muita käytk ytössä olevia nimiä ovat weblogi,, loki, verkkopäiv iväkirja ja nettipäiv iväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittp ivittäin in omasta elämäst stään. ( 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 3

4 Blogi Päivättyjä merkintöjä sisält ltävä webbisivuformaatti Päivitys useammin kuin www-sivuilla Aikasidonnaisuus, lineaarisuus, kronologinen rakenne, automatisoitu päivitys, vuorovaikutteisuus (Majava, J. 2005) 19/09/2007 4

5 Blogien historia Weblog-sanan käyttö ensimmäisen isen kerran 1997, Jorn Barger ( Ensimmäinen inen weblog Robot Wisdom ( Aluksi linkkilistoja, henkilökohtaisia kohtaisia ajatuksia, mielipiteitä ja esseitä Sittemmin nettilehtiä (1999) sisäll llön n muuttuminen henkilökohtaisemmaksi kohtaisemmaksi ( 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 5

6 Blogien muodot/genret Linkkiblogi Uutisblogi Nettipäiv iväkirja Yhteisöblogit Tutkimusblogit Kuvablogit Ääniblogit Videoblogit (Majava, J. 2005) 19/09/2007 6

7 Blogit opetuksessa: Stephen Downesin viisi mallia (artikkeli Educational Blogging) Yksinkertaisimmillaan blogia voidaan käyttk yttää kurssin verkkosivujen päivittämiseen.. Opiskelijan näkökulmasta n kulmasta ero perinteisin verkkosivuihin ei välttv lttämättä ole suuri, mutta opettaja hyötyy julkaisujärjestelm rjestelmän mahdollistamasta päivittp ivittämisen helppoudesta. Toinen tätät täydentävä tapa on käyttk yttää blogia materiaalin kerää äämisessä linkittämäll llä ja kommentoimalla sivuilla kurssiin liittyviä verkosta löytyvil ytyviä materiaaleja. Kurssin verkkosivujen julkaiseminen blogina tarjoaa myös mahdollisuuden käyttk yttää sivujen kommentointitoimintoa. Kommentteja voidaan käyttk yttää vapaamuotoisena keskustelu- ja palautekanavana, jolloin kommentointi täydentt ydentää luennoilla tapahtuvaa keskustelua. Blogi ja sen kommentointitoiminto tarjoavat siten ylimää ääräisen kanavan opiskelijoiden vuorovaikutukselle. TämäT on tärket rkeä lisäelementti erityisesti massakursseilla, joissa opiskelijoiden määm äärä asettaa rajoitteita itse opetustilanteessa käytk ytävälle keskustelulle. Seuraava aste on antaa blogin päivitysoikeudet myös s opiskelijoille, jolloin blogi toimii esim. seminaarin osallistujien julkisena yhteistyöalueena alueena. Viidenneksi sovellukseksi Downes nimeää opiskelijoiden omien blogien kirjoittamisen osana kurssin suoritusta. ( 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 7

8 Blogien käyttötapojatapoja Seminaarien yms. informaatiokanavina Digitaaliset portfoliot Henkilökohtainen kohtainen oppimisympärist ristö tai kurssisivusto 19/09/2007 8

9 Blogien julkaisujärjestelm rjestelmät Yksinkertainen julkaisujärjestelm rjestelmä Helppo sivuston hallinta ja päivitys p web- pohjaisella käyttk yttöliittymällä selaimessa Valmiit ulkoasupohjat WYSIWYG-editori Vaihtoehtoina valmiit blogipalvelut(esim. WordPress.com, Blogger, TypePad) ) sekä palvelimelle asennettavat julkaisujärjestelm rjestelmät (esim. WordPress.org) (Majava, J. 2005) 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 9

10 Blogin rakenteesta Sivusto koostuu merkinnöist istä ja on jaoteltu päivp ivämäärien mukaan. Uusimmat merkinnät t löytyvl ytyvät t aina heti etusivun alusta. Merkinnät t sisält ltävät t runsaasti käsiteltk siteltävään n aiheeseen liittyviä linkkejä,, usein merkintöihin ihin toisissa weblogeissa. Sivuston lukijat voivat jättj ttää omat kommenttinsa myös suoraan jokaiseen merkintää ään. Blogin kirjoittajasta tai kirjoittajista löytyy l usein lyhyet esittelyt, usein kuvan kanssa. Sivupalkista löytyy l usein myös s lista sivuston ylläpit pitäjän seuraamista tai suosittelemista weblogeista. Julkaisujärjestelm rjestelmä tuottaa automaattisesti uusimmat merkinnät t sisält ltävän n XML-kielisen uutisvirran, jonka avulla sivustoja voi seurata myös s esim. uutistenlukuohjelmalla Erilaiset weblog-hakemistot pitävät t yllä luetteloja weblogeista ja tarjoavat seuranta- ja hakupalveluja. ( ) 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 10

11 RSS-feedit Really Simple Syndication (tai Rich Site Summary),, XML-kieleen perustuva sisält ltöprotokolla. RSS-sy syötettä tarjoavat useimmiten uutispalvelut ja blogit ( tai Atom-sy syöte (vaihtoehtoinen formaatti) RSS-muotoista tiedostoa/feedi feediä/syötettä/virtaa luetaan RSS- lukijaohjelmilla (aggregaattori), jotka pääp ääsääntöisesti eivät t vie paljon muistia ja joilla voi tilata vaikka sadan sivuston uutissyötteen tteen omalle koneelle. Useimmiten RSS-muodossa esitettävät t tiedot ovat dynaamisia, eli uutisia, tapahtumia, blogeja,, ohjelmistopäivityslistauksia ivityslistauksia jne. Kuvittele, että seuraat päivittp ivittäin in vaikkapa kahtakymmentä uutis- tms. sivustoa. Pysyäksesi ajan tasalla, sinun pitää selaimellasi käydk ydä näillä jokaisella sivustolla. Jos sivustot tuottavat RSS-feedi feediä,, voit RSS-lukijallasi tilata nämän kaikki uutiset kertaheitolla ohjelmaasi. Ajansää äästö on huomattava. Uutiset ovat joko kokonaisuudessaan samoja kuin sivustolla stolla tai useimmiten sisält ltävät t pelkän n otsikon tai otsikon ja muutaman rivin, jotka kertovat uutisesta vähän v n enemmän. n. Uutisen otsikkoa klikatessasi avaa ohjelma selaimellasi kyseisen uutissivun, jolloin saat aiheesta esta lisätietoa. Näin N voit selaimellasi avata vain uutiset, jotka sinua kiinnostavat.( /ajankohtaista/rss_ohje.shtml ) (Ylen RSS-tarjonta tarjonta) 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 11

12 Google Reader yksi rss-sy syötteiden lukijaohjelmista Google Reader-ohje Rekisteröinti inti ja feedin lisää ääminen 1. Mene Google readerin sivuille Paina oikeassa reunassa olevaa "Create" an account now"-linkki linkkiä. 3. Täytä rekisteröintiin intiin vaadittavat kohdat ja seuraa googlen antamia ohjeita. 4. Kun tunnus on luotu, palaa Google readerin etusivulle ja kirjaudu sisää ään. 5. Readerin etusivulla on "Add" subscription"-linkki linkki,, josta lisätää ään feedejä.. Esim. lisätäksesi blogipäivyrin ivyrin blogin Google readeriin,, kopioi teksti blogipaivyri.somelab.fi/blog/blogipaivyri/feed ja liitä se "Add" subscription"- linkin avaamalle riville. 6. Tämän n jälkeen j blogipäivyrin ivyrin merkinnät t tulevat näkyviin n oman Google readerin etusivullasi. Voit lisätä muitakin Feedejä.. Kaikki lisää äämäsi feedit tulevat listaan Add subscription-linkin alle, jolloin niiden selaaminen on helppoa. Feedin poistaminen 1. Paina vasemmalla alhaalla olevaa "manage" subscriptions"-linkki linkkiä. 2. Valitse feedit jotka haluat poistaa valitsemalla ne niiden edessä olevasta laatikosta. 3. Paina "Unsubscribe"" Unsubscribe"-linkkiä,, jonka jälkeen j sinulta kysytää ään n vielä varmistus poistamiseen. (Lähde: ) 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 12

13 Sosiaaliset kirjanmerkit Web-pohjainen palvelu linkkien hallintaan ja jakamiseen Keskitetty systeemi Kuvauksia, tageja Esim. Del.icio.us Ohjeet: Selain voi toimia myös RSS-feedien lukijana esim. Mozilla Firefox:n Live- bookmarkit 19/09/

14 Mitä wikit ovat? Wiki on verkkosivusto,, jota käyttk yttäjät t voivat itse muokata lisää äämällä ja poistamalla sisält ltöä,, yleensä kokonaan ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekee wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki- verkkosivustojen käyttöä. Nimi tulee havaijin kielen sanoista "wiki" wiki", mikä tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisäll llön n luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikv likäsien puuttuminen ovakin wikitekniikan tärkeimmät t ominaisuudet. Sisäll llön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen. j ( 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 14

15 Wikin ominaisuudet Wikillä luodaan dokumentteja käyttk yttäen yksinkertaista merkintäkielt kieltä ja selainta.. Yksi sivu wikissä on wikisivu,, kun taas sivujen summa muodostaa koko wikin. Sivut luodaan yksinkertaisella merkkauskielellä editointitilassa, yleensä selaimen luomassa tekstinmuokkauskentäss ssä.. Kun sivu tallennetaan, merkkauskieli tulkitaan selaimen ymmärt rtämäksi HTML- kieleksi. Joissakin uudemmissa wikeissa on mahdollisuus myös ulkoasun muokkauksen aikana näyttn yttävään WYSIWYG- muokkaukseen.. Yksinkertaisemmat wikit sallivat vain tekstin ja linkkien käytk ytön wikin sisäll llä,, mutta monipuolisemmissa on mahdollisuus kuviin, taulukoihin, matematiikkaan ja jopa hieroglyfeihin. Ensimmäisiss isissä wikeissä ei käytetty k merkkauskieltä,, ja linkit sivujen välille luotiin käyttk yttämällä sanoja, joissa oli vähintv hintään n kaksi isoa kirjainta (ns. CamelCase). TämäT on vapaamuotoisemmassa tekstissä ongelmallista ja nykyisin linkkien tekoon käytetk ytetään n merkkauskielen ominaisuuksia. Esimerkiksi MediaWikissä linkki toiselle sivulle muodostuu laittamalla sana kaksinkertaisten hakasulkujen väliin. Etenkin tietokantoja käyttk yttävät wikit tallentavat samasta sivusta useampia versioita, jolloin muutoksia sivun eri versioiden välillv lillä voidaan seurata ja vanha versio voidaan palauttaa helposti. Tällaiset T wikit sisält ltävät t usein toimintosivun viimeisten muutosten seuraamiseen.(http ) 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 15

16 Wiki-ohjelmistot Wikejä voi luoda useilla eri ohjelmistolla. Pohjaksi tarvitaan tietokanta,, kiinteä IP-osoite ja WWW-palvelin palvelin, joka tuottaa sivut katseltaviksi nopeasti. Useimmat wikiohjelmistot ovat vapaita ohjelmistoja sekä mahdollistavat helpohkon lisäominaisuuksien liittämisen. Kaikkein yksinkertaisemmat wikiohjelmistot eivät t tarvitse tietokantaa, joten niiden asentaminen on helppoa, mikäli käytk ytössä on CGI:t :tä tukeva palvelin. Ensimmäisen isen wikiohjelmiston,, nimeltää ään WikiWikiWeb,, loi Ward Cunningham vuonna Hän H n perusti ensimmäisen isen wikin, Portland Pattern Repository,, osoitteeseen Wikipedian käyttämä wikiohjelmisto on nimeltää ään MediaWiki. Nykyisin erilaisia wikejä on lukemattomia. Niihin kuuluvat kaikki Wikimedian hankkeet, kuten Wikipedia.. Suomenkielisiä MediaWikiä käyttäviä sivustoja ovat esimerkiksi autoihin keskittynyt AutoWiki ja radioihin keskittynyt HamWiki. WikiWikiWebin ja Mediawikin lisäksi wikiohjelmistoja ovat muun muassa Wikispaces, Meatballwiki ja MoinMoin ( ) 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 16

17 Muita palveluita Flickr Flickr on kuvapalvelu verkossa; käytt yttäjät t voivat julkaista ottamiaan valokuvia ja arvostella muiden kuvia. Youtube on Internet-sivusto sivusto; käytt yttäjät t voivat tuoda, katsoa ja jakaa videopätki tkiä. Googlen palvelut; enemmän n kuin pelkkä hakukone hakukone Mm. kalenteri, dokumenttien jakaminen ja työst stäminen ryhmäss ssä,, sähks hköposti, karttapalvelu jne. 19/09/2007 paulina.melakari-mustonen@oulu.fi 17

18 WWW-osoitteita/l osoitteita/lähteitä blogeihin ja wikeihin liittyen 1/2 Blood,, R Majava, J slides.html Majava, J Majava, J Majava, J Sedergren, J historia.html (Blogger-julkaisujärjestelmä) is-web- 20.html (Web 2.0) (blogien käytettävyysvirheitä) Kilpi, T Blogit ja bloggaaminen.. Helsinki: Readme.fi 19/09/

19 WWW-osoitteita/l osoitteita/lähteitä blogeihin ja wikeihin liittyen 2/2 wiki/index.php/etusivu (Koulutusteknologian sanakirja) Wikispaces MediaWiki-ohjelmisto htm (Ajatuksia wikeistä yliopistossa) Ohjeita wikin tekoon Ville Tuovisen projektityönä tehty tuotos Web 2.0:sta uusiweb.wordpress.com/sovellukset/ 19/09/