OIDANO kipsia rakennetaan aina varmalle pohjalle.

Transkriptio

1 mmm 996L 17 ön mm

2 Käy f f jämällä profef iikassa Arvoisat Hammasteknikot! Korkealaatuisia englantilaisia, länsisaksalaisia, sveitsiläisiä ja ruotsalaisia riippu- sekä pöytämoottoreita sopiviin hintoihin, myös maksuehdoin suoraan varastosta. OIDANO kipsia rakennetaan aina varmalle pohjalle. Nopeasti kovettuvana voidaan sitä käsitellä jo tunnin kuluttua, jolloin se on kovempaa kuin mormorisementtl. Moidonoa käytetään yleisesti teknillisissä töissä. Sen Brinell-kovuus on kolminkertainen eikä se kutistu kokoon niin kuin mormorisementti. (bayer)»^a^^e%«leverkusen H A M M A S O Y Helsinki, Kalevankatu 3. Puh , 22009, EDUSTAJA SUOMESSA ET. RANTA 4. HKI PUH 1252

3 KIITTÄEN ARVOISIA ASIAKKAITAMME kuluneena vuotena liikkeellemme osoitetusta luottamuksesta ja miellyttävästä yliteistyöstä toivotamme HYVÄÄJOULUA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! OY. HAMMAS- JA SAIRASTARVIKE VÄHENTÄKÄÄ HUOLIANNE! TEHKÄÄ TYÖNNi: MIELLYTTÄVÄKSI! * RAYWAY putsausmoottorissa EI TARVITSE 1. Iiiiliä vaihtaa, sillä ne ovat oikosutkumoottoreita '2. laakereita voidella, koska laakerisysteemi ei kaipaa voitelua 3. pelätä holikakivijauhon ja pölyn pääsevän laakereihin sekä koneistoon, sillä ne ovat 100 "/o suojatut. * KUMIMUOTEILLA voitte nopeasli ja siististi valaa kipsiset purentamallit silta-, kruunu- ja valupaikkatöissä. Sallivat pienen sivuliikkeenkin. Lisäksi on kumimiioueja piotecsimallien kipsisokkelien valamista varten. * ANATOM-ievitysruuveja on kolmea ori kokoa: normaaleja, matalia ja pieniä. Maksimilevitys on öv» mm. Kaikissa asettelusiivekkeet ja siiojakumit. * MIXOPAL, elastinen yleisjäljennöspasla, Et KUTISTU ja sillä otettuja jäljennöksiä ei tarvitse siis heti valaa kipsiin. Se sopii pohjustus-, valupaikka-, puoli- ja kolmeneljänneskruunu-, osa sekii kokojäljennöksiin. Siinä yhdistyvät kipsin ja aiginaalin edut. OY. HAMMAS- JA SAIRASTARVIKE Puh. ()().ä7ä7 Unionink. 24 Helsinki.

4 Suorittaessanne korjauksia voitte luottaa TOIMITUSKUNTA: ammas Päätoimittaja Mauno Elomaa Os. Helsinki, Untamontle 6 C 19, puti , ~leknikko tolm Däsenet: E. O. Vuori, Atso Karl ja Niilo Kostiainen f ^ S I M P L I F I E D kylmänä käytettävään akryli-korjausaineeseen. Jo viiden vuoden aikana on nimi Simplex merkinnyt luotettavuutta kylmänä käytettävien akryli-korjausaineiden alalla. Sen avulla voi hammasteknikko suhteellisen vähillä kustannuksilla korjata rikkoutuneen proteesin tai liittää siihen uuden osan. Simplex'iä käytettäessä säästyy laboratoriossa suunnaton määrä tunteja, sillä se ei kaipaa kyvetin käyttämistä, painetta tai pintakuumennusta. Tämä aine on vertaansa vailla lujuutensa, värin- ^-^g» sä ja koko vahvuutensa vuoksi, ^^^^^H^^D samalla kun sen ja muitten akryli- ^H^^^^H aineitten välillä vallitseva yhtyminen toisiinsa supistaa minimimääv H H p vj^-^rs rään kysymykseen tulevat esityöt. ^'"^ dt y^^j Simplex'iä, jota on väriltään ruu- VUj^-^^nHjjjH sinipunaista, kuultavaa ja ruskeaa ^^BrT^V^^^^^ ja joka on pakattu näyte- ja laho- ^KÄ^" -^^^^^^ ratorio pakkauksiin, myy hammas- HC^^tJ^^^^^B tarvikeliikkeet. Kirjallisuutta ja näytteitä lähetetään pyydettäessä. Valmistaa Englannissa: DENTAL FILLINGS LIMITED, LONDON, N k S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N L I I T T O R.Y. Helsinki, Mikonkatu 19 A 11. Puh. 3ö 305. Postisiirtotili Liiton pulieenjohl..sulo Nurto Mikonkatu 19 A 11. Puh Sihteeri Mauno Elomaa Unlamonlie 6 C 19. Puh toimeen Rahastonhoitaja Allan Raij Fabianinkatu 13. Puh F I N L A N D S T A N D T E K N I K E R F Ö R B U N D R. F. Helsingfors, Mikaetsgalan 19 A 11. Tel Poslgiro Förhundets ordf. Sulo Nurlo Mikaetsgalan 19 A 11. Tel Sekr. Mauno Elomaa Unlamovägen 6 C 19. Tel tj. tel Kassör Allan Raij Fabiansgalan 13. Tel A V U S T U S K A S S A Helsinki, Unlamonlie 6 C 19. Postisiirtotili Puheenjoht. Mauno Elomaa Unlamonlie 6 C 19.Puh loimeen Sihteeri E. O. Vuori Päivärinnank. 5 b 35. Puh loimeen Avustuskassanhoitaja I. Vaarala Kristianink. 2 C. Puh loimeou Sisällys: N:o 4 Joulukuu :sta vuosikerta sivu Jouluna O Täydennyskurssit 8 Pätevyyskokeet 9 Analoominen arlikulaallori, jalk 10 Amerikan kuulumisia 12 Hammasteknikko lehti 15 Valtion hammasleknikkokoululukscsla Ruotsissa, jalk 20 Akrylihampaiden värjäyksestä 26 Saksalaisesta hammastekniikasla 28 Urheilua 33 Kuollut 35 N 5

5 Vuosi lähenee loppuaan. Ennen sen päättymisiä vietetään kuitenkin suurta juhlaa, valon juhlaa, keskellä vuoden pimeintä aikaa. Se on samalla juhlaa pimeyden voittamisesta ja valon pääsemisestä jälleen voiton puolelle. Joulun tuoma jännitys on rauennut ja tilalle tullut raukea ja rauhottava olotila. Vuosi, se tekee myöskin vakuuttavaa menoaan kohti päättymistään ja antaa samalla sysäyksen uuden vuoden alkamiselle. Näin vuoden lopussa tidee usein ajatelleeksi taakse jäänyttä aikaa ja mitä se toi tullessaan. Liiton piirissä se toi paljon uutta ja vieläpä sellaista mitä on ajateltu ehkä 30 vuotta. Nyt on hyvä pohja ja hyvä alku oman huoneiston hankkimiseen. Onhan jäsenistö tavattoman suopealla ymmärtämyksellä suhtautunut aloitettuun asiaan ja sen turvin on nyt suunnitelma vietävissä päätökseen. Asiaan suhtautuminen oli osoitus yhteisymmärryksestä ja myöskin osoitus siitä, että jäsenistöön sittenkin voidaan luottaa ja sen puoleen voidaan luottamuksella kääntyä. Se oli myöskin osoitus siitä, että kun yhteinen asia tulee esille se myöskin saa yhteisen kannatuk.sen. Tämä toiminta on myöskin näyttänyt sen, että paljon puhuttu keskinäinen eripuraisuus on saanut iskun, josta se ei enää voi nousta. Ehkä vuosikausia ja paljon puhuttu erimielisyys on sittenkin ollut vain puhetta, jota ovat toivoneet vain sellaiset joille siitä voisi olla hyötyä. Nyt meillä on hyvä tilaisuus osoittaa, että jokainen hammasteknikko kuuluu yhteen ja myöskin tuntee sisimmässään niin olevan. Yhteiset asiat kuuluvat kaikille ja jokainen tuntee olevansa niiden hoidossa mukana.. Tämä vuosi vihdoinkin osoitti ja vieläpä kouraantuntiivasti, mitenkä paljon on menty eteenpäin ja mitenkä paljon on vielä saatava aikaan. Uusi vuosi on edessä ja mitä se tuo tullessaan on edessämme suurena kysymysmerkkinä. Uskomme kuitenkin, että tuleva vuosi tuo tullessaan sen mitä tänä vuonna ei vielä aikaan saalii ja entistä herkemmin tunnemme kuuluvamme yhteiseen joukkoon ja olevamme luottamuksen arvoisia toistemme silmissä ja liiton toimintapiirissä. Joulun lähestyessä mielet herkistyvät ja jonlntunnelma yhä voimakkaammin valtaa mielet. Sana»joulukiire» on jokaisen huulilla ja jokainen tuntee toimivansa korkeapaineen alaisena ja kaikki vain yhden lyhyen hetken vuoksi. Sen jälkeen tuuliin kuin rauha olisi palannut ja kaikki kiireet hävinneet, luisiutiiakseen jälleen aikanaan. Joulu ja uusi vuosi tuovat tullessaan myöskin toivomuksia ja mikä olisikaan sen parhain toivomus ammattikunnan nimissä kuin puhaltaminen yhteen hiileen, yhteen liittyminen ja liiotamiiksellinen yhteistoiminta uutta vuotta varten. Lopputoivomuksena pyydän esittää vielä parhainta jouluiloa ja onnekasta sekä menestyksellistä Uutta Vuotta. M. Elomaa To our colleagues and friends over seas we send hest wishes lor a Merry Cliristmas and a ' J Happy New Year. \ Die Redaktion Wunscht alien Werten Kollegen in Auslande ein Fröhliches Weihnachtsfest iind ein Gliickliehes Neues Jahr 1956!, i i' 6 7

6 Täydennyskurssit Hammasteknikko-oppilaille tarkoitetut täydennyskurssit ])idetään tammikuun 30 ja helmikuun 11 päivien aikana 1956 Helsingin kaupungin Ammattikoulussa Kansakoulukatu 3 A. Ensikertalaiset, alle 3 vuotta ammatissa työskennelleet liittävät hakemukseensa virka- tai sivilirekisteritodistuksen, todistukset ammatissa oloajasta sekä koulutodistukset, oikeiksi todistettuina jäljennöksinä. Yli 3 vuotta ammatissa työskennelleet ja kursseilla ennen käyneet liittävät yllämainittujen todistuksien lisäksi ehdottomasti kurssitodistuksesta jäljennöksen. Kurssimaksu on 1.500: Hakemukset on lähetettävä joulukuun 31 päivään 1955 mennessä osoitteella Hammasteknikko Mauno Elomaa, Helsinki-Käpylä, Untamontle G C 19. Hakijan nimi ja tarkka postiosoite on esiinnyttävä hakupaperissa. ;.,.. Samalla on mainittava voiko hakija tuoda tullessaan sähkömoottorin 220 V. Mikäli jokainen voi sen tuoda sallitaan kaikkien käyttävän sitä ja on sen kunnossapidosta jokaisen itsensä huolehdittava. Siis siinä tapauksessa, että kaikki voivat tuoda moottorin tullessaan. Hyväksytyille ilmoitetaan hyvissä ajoin pääsystä sekä tarvittavista työvälineistä ym. Kurssitoiminnan johtaja. Pätevyyskokeet Lääkintöhallitus on määrännyt toimeenpantavaksi pätevyyskokeet hammasteknikko-oppilaille helmikuun päivien aikana. Kokeet pidetään Helsingin kaupungin Ammattikoululla Kansakoulukatu 3 A. Näihin kokeisiin haluavien on joulukuun 31 päivään 1955 mennessä lähetettävä hakemuksensa os. hammasteknikko Mauno Elomaa, Helsinki-Käpylä, Untamontle 6 C 19. Mukaan on liitettävä: virkatodistus, tai siviilirekisteriote, todistukset tai jäljennökset oikeaksi todistettuna niiltä kursseilta joihin on osallistunut sekä työtodistukset, joista käy ilmi milloin on opin aloittanut. Huomautamme, että oppiajan täytyy olla vähintäin 4 vuotta (48 kk), asevelvollisuus ja sotaväessä oloaikaa ei oteta huomioon sekä iän vähintäin 21 vuotta. Valituksi tulleille ilmoitetaan hyvissä ajoin hyväksymisestä, tarvittavista työvälineistä ja aineista sekä kokeiden tarkemmasta alkamisajasta. ji Samalla on mainittava voiko hakija tuoda tullessaan sähkömoottorin 220 V. Mikäli jokainen voi sen tuoda sallitaan kakkien käyttävän sitä ja on sen kunnossapidosta jokaisen itsensä huolehdittava. Hakijan nimi ja tarkka postiosoite on myöskin esiinnyttävä hakupapereissa. Maksu tulee olemaan 3.500: ja siihen sisältyy mm. metallina käytettävä hopea. Kokelaiden on syytä ennen kokeisiin tuloaan harjoitella hopean käsittelyä, ettei tapahtuisi yllätyksiä. Lääkintöhallituksen asettama hammasteknikkojen Tutkijalautakunta.

7 ANATOOMINEN ARTIKULAATTORI (Jatk.) Kun vaha on nivelratakulkioissa kovettunut, kytkelään artikulaattorin yläosa jälleen vapaaksi, jolloin niveliadan ulommainen osa pehmitetään esim. lämpimällä vedellä ja artikulaattorin yläosa kiinnitetään nyt toisella sivupnrentavahaindeksillä, jolloin kummallekin nivelradalle saadaan määrätä uusi piste. Menelelmä toistetaan tämän jälkeen toisen puolen sivupnrentavahaindeksillä. Tämän jälkeen meillä on nyt nivelradat määrätty kolmella pisteellä. Tämä on osoittautunut riittäväksi yksinkertaisissa tapauksissa erikoisesti silloin, jos niitä parannetaan terävällä välineellä kaapimalla käyttäen mäiirittelyssä artikulaattoripaperia samalla kun tulosta tarkastetaan potilaalla. Jos radoista halutaan pysyväiset, sivellään ne vaseliinilla ja niistä otetaan vahajäljennös. Kun vaharadat on poistettu, täytetään nivelratakulhot kipsillä, jonka jälkeen jäljennös asetetaan uudelleen paikoilleen. Tällä yksinkertaisella tavalla voidaan nivelratoja valmistaa kipsistä. Puolipysyväisiä ratoja, joita hyvin voidaan käyttää, valmistelaan siten, että keskusasento tehdään kipsistä ja radan ulommainen osa vahasta. Nämä kaksi jälkimmäistä ratatyyppiä on tietenkin kestävämpiä ja vahvempia kulutukselle kuin vaharadat, mutta kokemus on osoittanut, että trne-vahasta tehdyt radat kondylipilareiden aika tukevasta mallista johtuen kestävät säännöllisesti hyvin työskenneltäessä artiknlaattorilla. Jos toivotaan kuitenkin vielä tarkempaa i)urentaelimen jäljittelyä ja sen toimifttoja, tehdään purentakaaviot vahasta kovalle pohjalle. Tällöin asetetaan hampaiden purentapintoihin noin U/2 mm paksuinen vahakerros, joka hiotaan artikulaattorissa samalla tavalla kuin kokopurentatapauksissakin, jotta saamme mahdollisimman hy vän artikuloinnin. Kun tämä on tehty, sovitetaan purentakaaviot suuhun. Useimmissa tapauksissa ne sopivat yllättävän hyvin. Niitä oikaistaan sinipaperilla ja veitsellä kaapimalla. Tällöin ne yriletään saada mahdollisimman ohuiksi ja ilman että kosketuspintoja tehdään muodottomiksi. Niitä suussa oikaistuja purentakaavioita, joilla rekisteröiminen on suoritettu ja joita voidaan kutsua»ihannepnrenlapinnoiksi»» hiukan 10 korotetussa asennossa, käytetään nyt artikulaattorissa liukuradan parantamiseen samalla tavalla kuin kokopurentatapauksessa. Kun nivelradat näin ovat valmiit, ci kaavioiden merkitys ole loppunut. Ne voivat palvella tutkiinuskaavioina siten, että sovitetaan esim. ensiksi yläkondylipurcniakaavio alemman kondylipurentakaavion hampaita vasten ja sen jälkeen alakondylipnrentakaavio ylemmän kondylipurentakaavion hampaita vasten. Täten voidaan hankkia hyvät tiedot artikuloinnista ja luoda tilaisuus mahdollisten parannusten tekoon esim. jos tyydytään ainoastaan erilaisten purentaasentojen ryhmäkosketnkseen tai jos täydellisesti tasapainoitettu artikulaatio 011 mahdollisuuksien rajoissa, kuten on laita kokopiirennoissa. Edellisessä tapauksessa ovat kaaviot hyvänä apuna päätettäessä, mitä hampaita hiotaan ja mitä korotetaan. Jälkimmäisessä tapauksessa käytetään kaavioita suoraan suussa kuten purentakaavioitakin, jolloin kaavioita hiotaan siksi, kunnes jokainen kuspi tai purentapinta tulee läpi kosketuspinnan kaavioitten välistä, jonka jälkeen kuspi tai purentapinta hiotaan kosketuspinnan tasolle. Näin jatkclaan asteittain siksi, kunnes kaikki hampaat ovat purentapinnan tasolla ja seurauksena on tasapainoitettu artikulaatio. Jos kysymyksessä on siltatyö, siirrytään nyt hiomiseen ja siltapilareiden jäljennöksiin, joihin valmistetaan siirtokappoja tinasta tai jostakin muusta sopivasta aineesta. Siirtokapat voidaan menestyksellä artikuloida suussa ja ne ovat lisäksi nivelratojen ja mallien tarkistuksena sillan valmistuksessa. Siirtokapat jäljennetään sitten kipsiin ja jos vastakkaisen leuan hampaissa on tehty suurempia muutoksia, otetaan niistä myös jäljennös uudelleen. Tavallisissa tapauksissa tullaan toimeen yksinkertaisella keskusasentovahaindeksillä uusien mallien kipsaamisessa, mutta jos muutokset ovat suuria molemmissa leuoissa, on mahdollista, että meidän on määriteltävä kasvokaari uudelleen. Sillan valmistus tapahtuu tavalliseen tapaan. Yllä olevasta selviää, että sellaisissa tapauksissa, joissa työskennellään hampaiden kanssa, on purentakorkeuden muutokset otettava huomioon, mikä ellei työskennellä anatomisella artikulaatiolla on seurauksena kicriymispisteiden muuttuneesta asennosta liikuteltaessa, mikä tapahtuu keskusasennosta ulospäin. Jo tavallinen purenta-analyysi ja sisään hiominen artikulaattorissa ei pidä paikkaansa suussa olevassa suhteessa ei ainakaan teoreettisesti. Vaali- 11

8 Lupauksensa mukaan on hammasteknikko Ernst Grönholm New Yorkista muistanut»hammasteknikko» lehteä kahdella kirjeellä, jotka tässä nyt julkaisemme. Lausumme hänelle parhaat kiitokset ja jäämme odottamaan»amerikankirjeenvaihtajamme» uutisia ja kokemuksia isosta maailmasta. Hyvää joulua Ernst. AMERIKAN KUULUMISIA Hammasteknikko lehden 2:ssa numerossa 1954 esiintyi haastattelu, jolloin allekirjoittaneelle mm. esitettiin seuraava kysymys: Voitko kertoa minkälaiset olosuhteet hammasteknikoilla on Yhdysvalloissa? Vastaukseni oli: Nykyhetken olosuhteista minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta ehkäpä puolen vuoden kuluttua osaan jo vastata tähän kysymykseen. Valitan etten voinut pitää tätä aikataulua syystä, että sain viisu mini vasta 10 kk. haastattelutilaisuuden jälkeen ja perehtyminen uusiin oloihin vie aikaa sekin. Yhdysvalloissa on koko maata käsittävä hammasteknikkojen liitto, joka on niin laaja, ettei se käytännössä voi puuttua ammatillisiin yksityisseikkoihin vaan pitää ajoittain edustajakokouksia ja käsittelee asioita, jotka sääntöjenmukaisesti sille kuuluu. Varsinainen yhdistystoiminta tapahtuu»state Dental Lahoratory Guild» yhdistyksissä, jotka tavallisesti myöskin kantavat sen valtion nimen jonka alueella ne toimivat. Molemmat seurayhtymät ovat täydellisesti itsenäiset, eivätkä kuulu mihinkään nuuihnn ammattiryhmään tai viralliseen laitokseen. Guild (kilta) yhdistyksissä on toiminta eräissä valtioissa hyvinkin vilkas riippuen toimihenkilöiden tarmosta ja uhrautuvaisuudesta. Kokoustilaisnudet voivat sisältää myöskin esitelmä- ja havainnollisia vammissa töissä suuret purennan muutokset vaikuttavat sen, ctlä anatominen artikulaattori antaa varmemmat tulokset ja helpottaa lisäksi työtä siten, ettei tarvitse ajatella nivelratojen uudelleen rekisteröintiä. 12 työesityksiä ammatin kehitystä silmälläpitäen, mutta enimmäkseen kokoontuvat jäsenet seurustelu ja juhlatilaisuuksiin tarkoituksella pitää ammatinharjoittajat koossa. Keskilännessä on tehty tarmokkaitakin yrityksiä opetustoiminnan järjestämiseksi, teknikoiden rekisteröimiseksi ja sosiaalisen aseman parantamiseksi, mutta toistaiseksi tuloksetta. Hammasteknikkojen jälkikasvu on viimeisinä vuosina melkoisesti tyrehtynyt. Nuoret pojat eivät täällä ryhdy asiapojiksi tarkoituksella vähitellen päästä oppiin. Vanhemmat ohjaavat ne mieluimmin oppikouluihin, koska pitävät että he sitä kantta saavat paremmat toimeentulomahdollisuudet. Näyttää myöskin siltä, että hammasteknikko-ala ei juuri lainkaan esiinny yleisön tietoisuudessa ja näinollen ei ole oma-aloitteisia pyrkijöitä alalle. Laboratorioiden lähetteinä toimii yleisesti vanhempia miehiä, jotka jonkun sairauden tai muun vajavaisuuden takia eivät pysty sellaisiin ponnistuksiin ja suorituksiin kuin miehiltä eri työaloilla vaaditaan. Laboratorioissa työskentelevien teknikkojen keski-ikä on :n paikkeilla ja oppilaista on vähän tietoa. Asiasta ollaan huolestuneita ja on kai ryhdyttävä toimenpiteisiin olotilan korjaamiseksi. Tätä kirjoittaessani tuli äkkiä mieleeni, että yllä antamani tilanneselostus ehkä luo liian edullisen kuvan nuoren teknikon asemasta ja mahdollisuuksista täällä ja voi aikaansaada matkakuumetla Amerikkaan. Työlä täällä kyllä on, mutta myöskin paljon varjopuolia, joihin en katso aiheelliseksi puuttua tämän artikkelin yhteydessä vaan kehoitan kaikkia pysymään rauhallisesti paikoillaan ja etsiä niitä hyviä puolia joita omalla maakamaralla myöskin on. Opetus- ja järjestelytoiminnan heikkoudesta huolimatta on työtaso täällä korkea. Tämä johtuu ehkä osaksi siitä, että tekijät ovat kypsyneitä miehiä. Laboratorioiden välinen kilpailu tietenkin kannustaa ponnistuksiin ja perinteitä on. Akrjdiproteesit tehdään henkilökohtaisesti jäljennöksistä lähtien ja akryli aine suojataan usein tinalehtiöllä kun kysymyksessä on proteeseja, joihin halutaan aikaansaada eri tummuiisvivahduksia akryliaineessa..siltatöissä käytetään paljon ikkuna-kruunuja vieläpä molareissakin. Tukiproteeseissa käytetään runsaasti attachmetteja koska potilaat eivät halua metallipinteitä hampaiden labiali puolelle. Keramiikka-ala on edelleen vilkas, vaikka akryli aine onkin vienyt pääosan kuorikko- ja siltatöissä. 13

9 Työpäiväjärjestys eroaa jonkunverran eri laboratorioissa. Toiset tekevät 7'/2 ja toiset 8 tun. päiviä. Aamiaisaika voi myöskin olla ^1-1 tai koko tunti. Palkkataso on kokonaan rakennettu käytännön pohjalla. Koska ei ole milään yhteisesti sovittuja palkkaluokkia tai ryhmiä niin maksetaan jokaiselle hänen suorituskykynsä mukaan. Mutta jos lasketaan jonkun kuvitellun tason mukaan saamme tämän tason noin 120 "/o korkeammaksi kuin Suomessa. Kun toiselta puolella laskee elinkustannus hinnat noin "/o korkeammaksi niin saa ylimalkaisen kuvan tilanteesta. Huomaan, etlä eräs lärkeä menoerä jäi mainitsematta, nimittäin verot. Ne ovat noin "/o tuloista, riippuen pcrheoloista ja suoritetaan jjalkanpidätyksinä kuten Suomessakin. Alussa mainitsemassani haastattelussa kysyttiin hammaslääkärien ja laboratorioiden jditeistoiminnasta. Voin nyt vahvistaa mitä silloin sanoin ja lisiilä, että etenkin orthodontiassa, missä nykyään toimin, on tämä neuvottelutoiminla toisinaan liiankin vilkas ja aikaavievä. Virallisten opetus- ja ammatinkasvatus tilaisuuksien puutteessa ovat yksityiset yritykset tehneet tuottavaa työtä asian hyväksi. Useat hammastarvikeliikkeet ja jalometallialan sekä teollisuuden edustajat järjestävät aika ajoin monipuoliset näyttely- ja demonstratio tilaisuudet jossain suuressa hotellissa. Nämä lilaisnudet muodostuvat jonkinlaisiksi alan uutis-katsauksiksi ja vastaavat tarkoitustaan sekä taloudellisesti etlä ammatillisestikin, mutta asianomaisten piirissä on vihdon herättävä huomaamaan tilanteen todelliset vaatimukset. 14 New York 25 p:nä syyskuuta Ernst Grönholm Suomen Hammasteknikkojen Liitto Finlands A Tandtekniker Förhiind r.y. toivottaa jäsenilleen A parhainta Jouluiloa sekä Uudelle Vuodelle on- \ nea ja menestystä. Tillönskar sina medlem- } mar den hästa Julglädje säväl som lycka ooh } rafrgäng för det Nya Äret. f HAMM ASTEKNIKKOLEHTI Lokakuun ja 30 p:nä oli New Yorkin valtion hammaslaboratorioseura järjestänyt kokoukset, jotka kulkivat opetuksen j.i ammatin kehityksen niinessä. Hammastarvikeliikkeet ja alan tuottajat olivat innostuneet asettamaan pystyyn monipuolisen näyttelyn, joka omasta puolestaan oli opettavainen ja katselemisen arvoinen, sillä 62 tuottajaa oli edustettuna kojuissaan. Kaikki tapahtui Hotel New Yorker niinisessä hotellissa, missä kaksi kerrosta oli varattu tilaisuutta varten. Luentoja pidettiin pitkin päivää eri huoneissa ja eri saleissa seuraavista aiheista: Laboratorioiden liiketoiminta Suun anatomia Keramiikka -, Kokopurenta, kaksi eri menetelmää Paikkoja, kruunuja ja siltoja Obturaattoreita Oikomisproteeseja Osaproteeseja Tarkkuiiskytkimiä Näihin luentotilaisuuksiin oli ilmoittauduttava 10 p:vää aikaisemmin, jolloin sai osanotto kortin postitse. Kaikille laboratorioille oli nimittäin ajoissa lähetetty kongressin ohjelma ja yksityistietoja eri tilaisuuksista. Järjestely oli kaikin puolin erinomainen. Opetusvälineenä käytettiin joko filmiä, varjokuvia tai monistettuja kaavoja asioiden selvittämiseksi. Puhujat hallitsivat aineensa täydellisesti. Toinen kokopurentaesityksistä oli The Denlists Siipijly Co:n uusi E.P.F. artikulaattori ja siihen kuiduva tekniikka. Lyhennyskirjaimet tarkoittavat: Ulkonäköä, Lausuntaa ja Toimintaa. Tässä tekniikassa, vaikka se pohjautuukin anatoomiseen artikidaatioon, ei rekisteröidä nivelrataa mittauksilla tai kaavioiden kaltevuustason muovailulla, vaan tavallisen keskuspurcnnan-olon jälkeen siirretään mallit artikulaattoriin kahden erikoisvälineen: Simplex Intra Orat Arch Tracer ja Kinematic Relator levytason avulla. Nämä nimitykset, niin konstikkailta kun tuntuvatkin, ovat todellisuudessa vaan apuvälineitä ja artikulaattorin osia, joille en tällä hetkellä ryhdy etsimään suomenkieli- 15

10 siä muotoja. Hampaiden asettelussa ei ollut muuta erikoista kuin, että bikuspiidien ja molaarien etäisyys poskilihaksista (Buccinator jänteet) tuli olla oikea, vaikka hampaat joutuisivatkin kristan ulkopuolelle. Toisessa kokopurenta esityksessä noudatettiin Hanan-linjaa, jossa oli osaksi Snow-Christensen piirteitä. Näyttelyssä oli parikymmentä eri akrylilaatua toinen toista kauniimpia ja houkuttelevampia. Oli laatuja, jotka täpätään kyvettiin ja oli loisia, jotka puristetaan sinne ilmanpaineella tai muilla väkiruuveilla. Sama oli asianlaita metallialalla, jossa oli mielenkiintoisia uutuuksia esim. juottamisen alalla. Tätä näyttelyä tutkittaessa tuli mieleen, että juuri alan tuottajat ylläpitävät työtasoa täällä. Koska kehittävät uusia aineita ja tarvikkeita, on näille myöskin laadittava käyttömenetelmiä ja tämä tapahtuu liikkeiden laboratorioissa. Joka ei voi tutustua niihin siellä, oppii tuntemaan ne näissä näyttelyissä, jotka pidetään pari kertaa vuodessa ja eri paikkakunnilla. Valtioyhdistyksen puheenjohtaja lausui avajaispuheessaan:»tarkoituksemme on vuosi vuodella tehdä nämä opetuskongressit monipuolisemmaksi ja sisältörikkaainmaksi, koska olemme havainneet teissä laboratorioiden hoitajat ja työntekijät yhä kasvavaa mielenkiintoa asiaan nähden ja näinollen voimme yhdessä menneisyyden kokemuksilla, nykyisyyden tason ja tulevaisuuden keksinnöillä rakentaa pysyväisen pohjan ammattikunnalle koko laajuudessaan.» Hauskaa Joulua kaikille. New Yorkissa Ernst Grönholm Hammaslaboratorioiden Yhdistys r.y. toivottaa kaikille ammattiveljille rattoisaa Joulu-iloa ja onnea Uudelle Vuodelle. Hammaslaboratorioiden Yhdistys r.y. VITA-LUMIN" hampaita MIRADENT" hampaita «SVEBOND" korjausainetta METACRYLIC" proteeslametta PROPAL" proteesiainetta MOMAX" jäljennöstahnaa ASTYNAX" vahaa TENASYLE" vahaa KIPSIÄ, HARJOJA, LAIKKOJA JA PORIA Y.M. TERVETULOA KÄYMÄÄN! Oy. Dentalia DENTALIA ^ HELSINKI Mannerlieiminlie 14. B. a. 4. Ab. 16

11 aitiotamme featktlle ammaltioeljtlle rattoisaa llouluiloa, sekä onmkasta m työntäyteistä Jäntta ^notta Kauko Eskelinen Pertti Koivunen Martti Pitkänen Jorma Paakku Martti Vitikainen Pertti Alho Olavi Kautto Olavi Ojanen Kauko Reinikainen Anders Blom Matti Lampo V. Virtanen P. Heinonen Äke R. J. Eriksson Mirjam ja Umari Vaarala Vilho Lehtinen Kyösti Saukko Erkki Lappi K. J. Laine K. J. Väänänen Erikoishammasproteesi Allan Raij Lars Nordberg Mauno Elomaa Hammasteknillinen Antero, Karjaa Mauno Bäckman Emil Railia Jouko \Vaire Jaakko Meritähti Georg Wallin J. Warme V. Pine Hiltunen auri Telaranta Anja Tuurna U. Kokko Kauko Kokkonen Hammas- ja Teräs Oy Sulo Nurto Unto Maaniemi Pauli Olkkola Sakari Hietanen lab. Teknodent Oy Ernst Grönholm Erkki Lehmusvuori Aarno Salmelainen Nils Bang Kauko Tiainen Matti Likander E. O. Vuori Matti Sänkiaho Rauno Kannas Pekka Sinisalo Martti Kuosmanen Hannes Kuosmanen Olipa Sarantaa G. Sandström R. Eagerström R. Östberg P. Erlandson A. Hertola H. Hägg M. Rikkonen K. Ikonen K. Tirkkonen T. Montonen Yrjö Hasanen Lauri Ajanto Veikko Karmaa Kai Hemmer Sakari Kuukkanen Ritva Tuomi Karl-Erik Illman G-A. Sundholm E. Linkoheimo Ferd. Lönngren V. Kostiainen T. Räsänen Osvald Lindholm Niilo Kostiainen Teuvo L(dlakka K. Koskenkari R. \V. Leismaa Atte Semenhis Kalevi Enqvist Hannes Koskinen Hammasteknillinen Laboratorio G. Koskinen & J. Sandström John Sandström Hannu Koskinen Antero Sandström G. Koskinen Mauri Sandström Tnnkka Saarikko Onni Uronen Erkki Virtanen H. Stigell P. O. Jonasson Aarne Leinonen Onni Salonen Mann Alanko Leo Salminen Matti Närö Vilho Makkonen Atso Kari 18 1»

12 Valtion hammasteknikkokoulutuksesta Ruotsissa (Jatk. edell. numeroon.) Yleisiä näkökohtia Ja suuntaviivoja Jo ennen hammasteknikkokoulun perustamista oli varsin laajalle levinneenä sellainen toivomus, että hammasteknikolle olisi voitava varata tilaisuus saada tehokkaampaa opetusta kuin se, minkä laboratoriot ja harvat yksityiset koulut yleensä kykenivät tarjoamaan. Proteesitekniikan suhteellisen nopea kehitys lienee ollut syynä siihen, että toisenlaisen koulutusmuodon tarpeellisuus kävi yhä ilmeisemmäksi. A'oimme tässä yhteydessä erottaa suurin piirtein kaksi eri seikkaa. Ensiksikin biologisen (lääketieleellisen) ja toiseksi sen kehityksen, jota luonnehtii kasvanut ymmärtämys hammaslääketieteellisen materiaaliopin keskeisestä merkityksestä pioteesitekniikalle ja tämän yhteydessä usien materiaalien markkinoille tulo sekä määrätyt leknillisluontpiset edistysaskeleet. Näillä seikoilla oli luonnollisesti ratkaiseva merkitys kurssiohjelman suunnittelussa. Materiaaliopin osalle tuli niin ollen suhteellisen suuri lukumäärä opetustunteja ja sitäpaitsi muodosti»purennan ja suun rakenne, toiminta ja sairaudet» erikoisen oppiaineensa. Muihinkin oppiaineisiin nähden oli näillä seikoilla vaikutuksensa, erikoisesti laajimman ja perustavimman aineen, levyproteesin suhteen. Kuten kurssiohjelmasta ilmenee, on myöhempinä vuosina materiaaliopinkin opetustuntien lukumäärää lisätty, sen nykyisin ollessa 80 lukuvuotta kohti. Mutta on ilmennyt myös muunkinlaisia seikkoja. Proteesitekniikan nopea kehitys on johtanut myös siihen, että hammasteknikon tehtävä ja asema proteesin valmistuksessa on jossakin määrin muuttunut. Ne proteesin valmistuksen yhteydessä ilmenneet lääketieteelliset seikat, joiden osalle on langennut yhä suurempi huomio, ovat kuten edellä on mainittu tehneet hammasteknikolle annettavan, proteesin valmistuksen yhteydessä ilmenevän biologisen perusopetuksen tarpeelliseksi. Opetukseen sisältyy niin ollen selonteko kliinisen kä- 20 siitetyn niistä osista, joilla on suoranainen yhteys työn laboratorioteknilliseen puoleen. Onhan selvää, että hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi edellyletään hammasteknikon voivan täydellisesti ymmärtää hammaslääkärin antamat ohjeet, ts. että he työskentelevät samoin edellytyksin ja toteutavat kumpikin oman osansa käsittelystä samoja periaatteita noudattaen. Samalla kun nykyinen proteesin valmistustekniikka vaatii läheisempää hammaslääkärin ja -teknikon yhteistyötä, on rajan vetäminen näiden työskentelyalojcn välillä myös tullut selvemmäksi. Tämän seurauksena on hammasteknikon osalle tullut se seikka, että hänen täytyy yhä suuremmassa määrin kyetä omin päin selviytymään proteesin valmistuksen laboratorioteknillisestä osasta, joka puolestaan on myötävaikuttanut hänen teoreettiseen ja käytännölliseen tietouteensa kohdistuvien vaatimusten tehostamiseen. Eräs ilmiö vaikkakin hoidolliselta kannalta katsoen negatiivinen joka on vaikuttanut samaan suuntaan, on hammasteknillisten töitten keskittyminen kaupallisiin laboratorioihin, erikoisesti suuremmissa yhdyskunnissa. Tämä työskenlelymnoto, jolloin yhteys lääkärin ja teknikon välillä on suureksi osaksi menetettj', edellyttää luonnollisestikin hammasteknikolta mitä suurimmassa määrin kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Edellä mainitut tosiseikat huomioon ottaen on koulun opetus saatettu sellaiseen muotoon, jonka tarkoituksena on kasvattaa oppilas mahdollisimman suuressa määrin kykeneväksi soveltamaan teoreettisia tietojaan käytännön työhön. Oppilas totutetaan siten»työskentelemään päällään» osittain pienin päivittäisin tehtävin, osittain erikoisten koeproteesien avuin. Laboratoriohygieniaan kiinnitetään myös suurta huomiota. Tämä ala taitaa epäilemättä olla sellainen, josta hammasteknillisissä laboratorioissa ei yleensä tunnula erikoisemmin välitettävän, päätellen niistä siivottomista, usein suorastaan epäterveellisistä olosuhteista, joita usein hammasteknillisissä laboratorioissa tapaa. Mitään erikoisempaa muutosta tässä suhteessa voidaan tuskin odottaakaan ennenkuin hammasteknilliset lahoratoriot saavuttavat sellaisen muodon ja aseman, joka niillä tulee olla yleisen terveydenhoidon piiriin kuuluvina eliminä. Hygienian alaan voidaan lukea myös oppilaan työskentelyasento. Suuren osan niistä vioista, joista hammasteknikot, erikoisesti van- 21

13 liemmat, kärsivät, voidaan sanoa johtuvan virheellisestä työskentelyasennosta, usein yhdistyneenä sopimattoman muotoiseen työskentelypaikkaan. Mainittakoon lopuksi vielä muuan opetustoiminnan yksityiskohta, joka ei oikeastaan kuulu varsinaiseen opetukseen, nim. havaintoesineiden avulla suoritettavat esitykset ja esitelmät, joita oppilaat ovat tavanneet pitää kevätlukukausina ajan salliessa. Tällä on haluttu aikaansaada vaihtelua työhön sekä auttaa oppilasta kehittymään kykeneväksi itsenäiseen työskentelyyn ja herättämään mielenkiintoa jatko-opiskeluun sekä vastaavanlaisen toiminnan harjoittamiseen hammasteknikkokunnan piirissä. Miten koulun opetusohjelma on voitu toteuttaa? Opintosuunnitelma on suurin piirtein voitu tyydyttävästi läpiviedä, kokemusten kuitenkin osoittaessa määrättyjen uudestijärjestelyjen tarpeellisuuden. Suurimmat vaikeudet ovat aiheutuneet suuresti vaihtelevien teoreettisten ja käytännöllisten pohjatietojen johdosta -- heterogenisesta, oppilasmateriaalista ja kouluajan liiallisesta lyhyydestä (9/G kuukautta). Mitä oppilasaineksen kokoomukseen tulee, on tämä ollut hyvinkin vaihtelevaa niin koulukurssien kesken kuin yksilöllisestikin. Kouluun tullessaan on oppilaitten taito ollut erittäin vahvasti vaihtelevaa, johtuen etupäässä hammasteknillisissä laboratorioissa annetun hyvinkin erilaisen valmistavan opetuksen laadusta. Mitä koulupohjaan tulee, on koulun sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan kansakoulun suoritus. Alkutiedot kemiasta ja fysiikasta, joistakin vieraista kielistä sekä piirustusharjoitukset ovat kuitenkin osoittautuneet välttämättömiksi, jotta oppilas voisi tyydyttävästi omaksua teoreettisen opetuksen, erikoisesti materiaali- ja levyproteesiopin aineissa. Sisäänpääsyhakemusten lisääntyvästä määrästä (v oli 65 pyrkijää 23 paikkaan) johtuen on tosin keskikoulun suorittaneitten oppilaitten luku kasvanut, mutta yhä on kuitenkin vain kansakoulupohjan omaavien pyrkijöitten luku aivan liian suuri. Toinen epäsuotuisa tekijä on kurssiajan lyhyys. Niistä varjopuolista, joita lyhyt kouluaika on tuonut mukanaan, mainittakoon erikoisesti se, että perustavan koulutuksen lisänä olevia sovellutusharjoituksia on voitu toimeenpanna vain hyvin rajoitetusti ja että opetusta on ollut pakko silloin tällöin jouduttaa. Kouluajan lyhyys on estänyt myös töitten tekemisen enempään t HAMMASTEKNTKKO-LEHDEN TOIMITUS TOIVOTTAA LEHTEMME TILAAJILLE, ILMOITTAJILLE SEKÄ KILLE YSTÄVILLE KAI Vi tillönska vara kolleger och vänner här hemma och i de övriga nordiska länderna En God Jui och Ett Gott Nytt Är. kuin yhteen kertaan eikä oppilas niin ollen ole voinut saavuttaa mitään ns. rutiinia. Siihen onkin oppilaalla mahdollisuus vasta nk. harjoittelupalveluksen yhteyde.s.sä (1 v. jossakin lääkintöhallituksen hyväksymässä laboratoriossa. Suom. hnom.), jonka tarkoituksena siis on aulaa oppilaalle tilaisuus terästää itsenäisen työskentelyn kykyään ja työtehoaan, laajentamalla hänen kokemustaan koulussa sovelletliijen suuntaviivojen puitteissa. Tämä harjoituspalveluaika omistetaan pääasiassa levy-, krnumi- ja sillaproteeseille ja sen loputtua oppilas saa nyt tulkinnon suorittaneena hammasteknikkona siitä lääkintöhallitukselta asianomaisen todistuksen. 23

14 - Vivodent-posliinihampaiden laaja mallivalikoima suo Teille entisiä paremmat mahdollisuudet yksilöllisten hammasproteesien valmistukseen. Lähetämme Teille mielihyvin mallikokoelman nähtäväksi. HAMMASVÄLINE OY HELSINKI..\SEMA-AUKIO 2 C. PUH

15 Akryylihampaiden värjäyksestä On merkillepantavaa miten tehdasvalmisteisissa hampaissa vuosien mittaan on siirrytty yhä vaaleampiin hampaisiin, siten että värimalleista on jätetty ])ois tummemmat värit. Tämä on tietysti suora seuraus kysynnästä. Kukaan vanhempikaan ihminen ei nykyisin halua proteesiinsa tummia hampaita, vaikka viereinen oma olisikin jostain syystä lummentiiniit. Näin on vaaleiden hamijaiden kysyntä jatkuvasti kasvanut. Seuraus tästä on, etlä kun tulee eleemme tapaus johon liitäisi.saada jokin hammas, jonka värisävy olisi vanhan De-Trey väriasteikon väriä 14 tummempi niin ci löydy. Tällaisessa tilanteessa joudumme ratkaisemaan asian siten että käytämme työhön»joka on kiireellinen» lähinnä parhaan mahdollisen, mutta tämä ei tyydylä meitä itseämmekään, saati lääkäriä tai potilasta.,los saamme aikaa niin tcmme työn paremmin esimerkiksi tiiihin tapaan: On kysymyksessä neljän etuhampaan immediat proteesi. Saamme hyvän alginat jäljennöksen jonka valamme kovaan kipsiin, kun se on kovettunut ja avattu, valamme saman jäljennöksen vielä uudelleen. Nyt meillä on kaksi mallia A ja B. A mallin käytämme varsinaisen proteesin valmistukseen. Eikä sille tehdä toistaiseksi mitään. B mallista sahaamme sensijaan poistettavaksi määrätyt hampaat varovasti irti, ilman ctlä niiden muodot vioiltuvat. Jos jotain kuitenkin näiden irtisahatlujen hampaiden muodoissa vioittuu korjaamme sen nyt varovasti vahalla. Samalla lisäämme näihin kipsihampaisiin. vahasta muovaillen, alveoli kiioiijiaan tulevan tapin. Nämä kipsihampaat sivelemnie sitten akr.eristeellä pariin kertaan, jonka jälkeen ne kipsataan kyvettiin, niin että jnioli hammasta jää kumpaankin kyvetipnoleen. Kipsin kovetettua kyvetissä avataan se ja mallihampaat poistetaan siitä varovasti. Tämän jälkeen eristämme kipsin kyvetissä jonka jälkeen prässätään hampaat yksiväriseksi esimerkiksi stellon n. 4 tai n. 2 käyttäen, riippuen hiukan siitä väristä jota tavoitamme. Keitlämiscn jälkeen kaivamme hampaat esiin ja puhdislamme ne suurta varovaisuutta noudattaen, sillä tässä vaiheessa voi helposti tärvellä hampaiden muodon. Nyt meillä on käytettävissämme Iätä proteesia varten akryli hampaat jotka ovat täysin omien poistettavien hampaiden kaltaiset muodoltaan, mutta eivät vielä väriltään. 26 Ennenkuin ryhdymme hampaiden värjäämiseen on meidän suoritettava muutamia alkuvalmisteluja. Valmistamme liuoksen seuraavan reseptin mukaan: 7-5 */o kloroformia 15 '/o monomeria 10 "/o kirkasta akrylia Tämä on liuos, joka myöhemmin selostetussa kohdassa sivellään hampaan päälle estämään värin sekaantumisen. Tämä liuos säilyy kanan sopivan notkeana pullossa, vaikka siinä onkin käytetty kahta hyvin haihtuvaa ainetta. Kumikorkki on sentään painettava pullon suulle. Toiseksi hankimme Anders Mederiltä H:ki Lönrolink. 22 tavallisia posliini värejä, ruskeaa, keltaista, sinistä, punaista, mustaa ja valkoista, sekä niihin kuuluvaa öljyä. Vielä väripaletin ja 4 tai 5 näädänkarva sivellintä. Väriä sekoitetaan pieni erä öljyn kanssa paksuksi tahnaksi ja sijoitamme ne erikseen paletin syvennyksiin. Ennenkuin vielä voimine aloittaa varsinaisen maalauksen on meidän saatava tarkka väriohje, mieluimmin piirretty värikartta hampaista jossa olisi mahdollisimman tarkoin merkitty kaikki hampaissa esiintyvät eriväriset kohdat. Nyt voimmekin ottaa värjättävät hampaat osille ja ryhtyä maalaamaan. Yleisenä huomautuksena on heti aliis.sa sanottava että väriä on käytettävä varoen. Maali sivellään hampaalle mahdollisimman ohuesti koska paksu väri helposti sotkeutuu. Maalauksen jälkeen annetaan hampaiden rauhassa kuivua ainakin yhden vuorokauden. Hyvin kuivuttua ne sivellään valmistamallamme klorolormi-monomeri liuoksella kertaalleen ja annetaan taas kuivua hyvin kun pinta on kuiva sivellään vielä toinen kerta. Tämän sivelyn pitää tapahtua yhdellä siveltimen vedolla, sillä tämä aine on niin liuottavaa että se helposti sotkee värit jos pintaa joudutaan enemmän sivelemään. Jälleen annamme hampaan kuivua kunnollisesti ennenkuin jalkamme -seuraavaan työvaiheeseen. Kun värin kiinitys on näin saatu siioritetiiiksi sijoitamme hampaat jälleen kyvettiin värjätty puoli ylöspäin, eristys ja valamme kipsin kansipuoleen, avaamme kyvetin ja teemme kirkkaasta akr.taikinan josta sopivan kokoisina paloina pistämme sitä kyvetin kansipuolessa oleviin hammaskiioppiin ja- prässäämme kyvetin kiinni. Akrylipalat pistämme kansipuoleen siksi että siinä oii 27

16 s, aksa aisesta hammastekniikasta Nykyäänhän on asianlaita kaikkiin ammatteihin nähden siten, että jokaisella on suuri mielenkiinto muissa maissa esiintyviä oman ammatin työtapoja ja prohleemoja kohtaan. Seuraavassa yritän antaa mahdollisimman objektiivisen kuvan olosuhteista Saksan hammastekniikassa. Olen tilaisuudessa tekemään sen, koska tästä ammatisla alkaa vihdoinkin pitkän kehityksen jälkeen hahmottua yhtenäinen ja selvä kuva. Jotta voitaisiin ymmärtää oikein tämä ammtti sen nykyisessä vaiheessa, on luotava pieni silmäys taaksepäin ja selitettävä muutamin sanoin sen kehitys. Vielä muutama vuosi sitten oli Saksassa kolme eri ammattiryhmää,joiden toimiala kuului hammaslääketieteen piiriin, nimittäin hammaslääkärit, dentistit ja hammasteknikot. Selityksen akateemisen hammaslääkärisäädyn kehityksestä voinen sivuuttaa melkein kaikissa maissa vallitsevan yhtenäisen koulutuksen vuoksi, joka perustuu säännöllisiin yliopisto-opinnoihin. Dcntistien kohdalla on asianlaita kuitenkin toisin. Saksassa voimme etsiä tämän ammatin lähtökohtaa varsinaisessa mielessä parturin ammatista. Jos entisinä aikoina niin voimakkaasti liuottava akr.neste joka voi sekottaa värit vielä suojakalvonkin läpi. Tämän kirkkaan akrylin prässäämme lopullisesti suojaksi hampaiden värjäykselle. Tarpeeksi paksu kerros akryliä tulee kyllä hamjiaiden päälle vaikka emme kohota hampaiden pintaa millään vahalla t.m.s. Nyt on helppo sijoittaa näin tehdyt hampaat hammas hampaalta oikealle kohdalle A malliin. Jos tapaus on sellainen että siinä käytetään keinoientä niin sovitetaan hampaat paikoilleen ja keinoien alue ohuella vahalla kipsimallista ennen radeerausta. Tämä ohut vaha prässätään sitten akrylistä ja sovitetaan hyvin paikoilleen, tämän jälkeen maalaamme sen sisäpuolen saamiemme väriohjeiden mukaisesti sekä suojaamme sen akryli-monomeri liuoksella. Vasta nyt tehdään hammaslihaan ohjeiden mukainen radeeraus. Maalattu ienosa sijoitetaan paikoilleen vahataan proteesi kiinni jne. G. Koskinen 28 jollakulla oli särkevä hammas, niin mentiin useimmiten varsinkin kylissä ja pikkukaupungeissa haavurin (»Boder») luo, joksi sen- :aikaiset parturit itseään nimittivät, koska he hiustenleikkuun ohella suorittivat sangen usein myös lääkärin toimialaan kuuluvia tehtäviä. Nämä haavurit vetivät sitten hampaan pois tarkoitukseen enemmän tai vähemmän sopivilla työkaluilla. Hampaiden poistosta oli kuitenkin ajan oloon seurauksena välttämättömyys hankkia niiden tilalle tarkoitukseen sopivat korvikkeet, ja tähän tehtävään omistautuivat sitten ns. Zahnkiinstlerit yhä suuremmassa määrin. Näistä hampaankorvikkeiden valmistukseen opetetuista apulaisista muodostui siten oma ammattinsa. Noin 14. ikävuodesta lähtien alettiin opiskella tämän hamiiaankorvikkeen ammattimaista valmistusta, ja noin neljän vuoden kulutlua voitiin jo auttaa Zahnkiinstleriä ja myöhempien aikojen dentistiä apulaisena potilaan käsittelyssä. Jos joku tunsi itsensä kyllin varmaksi ja voimakkaaksi, hän itsenäistyi parin kolmen vuoden kuluttua ja alkoi omin päin»rakentaa» hammasproteeseja omille potilailleen. Ajan kuluessa yhä parantuneemman lääketieteellisen alan lainsäädännön vuoksi sai dentistin ammatti liammaslääkäreiden ohella sikäli virallisen hyväksynnän, että perustettiin dentistisiä oppilaitoksia, joissa oppilaat 3 4 vuoden pituisen oppiajan ja kahden apulaisvuoden jälkeen opiskelivat vielä vuoden. Tämä yksivuotinen kurssi päättyi virkatutkintoon, jolloin heille suotiin oikeus»virallisesti hyväksyttyinä dentisteinä» avata oma hammaspraktiikka. Koska nämä dentistit ensi sijassa työskentelivät hampaanvalmistuksessa ja heillä siten oli omat suuremmat lahoratorionsa, jättivät myös hammaslääkärit suureksi osaksi teknilliset tehtävänsä heidän huostaansa. Näitä olosuhteita käyttivät hyväkseen eräät dcntistien apulaiset, jotka, mikäli eivät halunneet suorittaa oppikurssia, vaan heillä oli suurempi mielenkiinto itse tekniikkaa kohtaan, perustivat omia laboratorioitaan ja työskenteliväi yksinomaan ammattimaisesti hampaankorvikkeiden valmistuksessa hammaslääkäreille ja denlisteille. Siten oli laskettu peruskivi hammasteknikon ammatilie. Muodostettiin oma oppilaskunta, joka 3 4-viiotisen opjiiajan jälkeen joko jäi hammastekniikan palvelukseen tai siirtyi dentistikuntaan, aivan kuten oli mahdollista päinvastoinkin. On ymmärrettävää, että vapaassa ammatissa, johon siis nämä hammasteknikot kuuluvat, kilpailu on hyvin suuri, varsinkin tämän ammatin erikoislaadun vuoksi, koska se on myölä- ja vastoinkäymisissä sidottu läheisesti yhteen yhden ainoan >- 29

17 ammattiluokan, hammaslääkäreiden ja dcntistien kanssa. Kaksikymmenluvun loppupuoli yleisesti alhaisine taloudellisine tasoincen vaikutti ratkaisevasti siihen, että päädyttiin vain yhteen mahdollisnnleen luoda laillinen perusta tälle uudelle ammatille: hyväksyminen virallisena ammattina. Vuonna 1930 teki Reichsverhad des Deutschen Handvverks päätöksen, jonka nojalla oli nyt mahdollista kaikkien alaan kuuluvien yhteenliittyminen. Edelleen voitiin luoda lakisääteisesti järkevä perusta tämän unten ammatin suhteelle sen ainoaan»asiakkaaseen», hammaslääkäreihin ja dentisleihin. Tästä lähtien oli myös oppilaiden koulutus sama kuin kaikissa muissa käsityöammateissa ja päättyi viralliseen tutkintoon. Nyt oli hammasteknikkokiinta selvästi erossa dentistikunnasta, ja siirtyminen toisesta toiseen ei enää ollut mahdollista normaalia tietä. Viime vuosina on vielä tapahtunut lisämuutos hammaslääkäiija dentistikuntien sulautuessa nimittäin yhteen vuosina Dentistin ammatti poistettiin, koulutus lopeteltiin ja silloiset dentistit saivat hammaslääkärin tittelin suoritettuaan inuutamia kursseja. Tästä lähtien oli siis olemassa vain yliopislokoiilutus hammaslääkäreille, ja kaikenlainen muu hammaslääketieteily kiellettiin lailla Siten meillä on Saksassa jäljellä vain kaksi varsinaista ammattia, hammaslääketiedettä palvelevat hammaslääkärit ja heidän palveluksessaan puhtaasti ammatillisesti toimivat hammasteknikot. Niinpä on nyt 25 vuoden kuluttua ( ) vihdoinkin laillisesti vedetty selvä linja, mutta siitä huolimatta voidaan sanoa, että päämäärä on tähän saakka saavutettu vain rajoitetussa määrin. Täytyisi luoda vielä mahdollisuus runsaimpiin elinehtoihin hammasteknikon ammatissa, jota voidaan pitää lajissaan ainutlaatuisen erikoistuneena, sillä olemassaolevaa ei voida vielä pitää riittävänä. Suuri vaikeus on kuitenkin juuri äskenmainitiissa hammasteknikon rii[) puvaisuudessa hammaslääkäristä. Hammasteknikon koulutus Saksassa kestää nykyään 3V-2 vuotta ja se kohdistuu uudenaikaisen protetiikan kaikille alueille. Ennen Iätä oppiaikaa, joka tavallisesti aloitetaan noin 15-vuotiaana, suoritetaan sopivaisuuskoe, jossa todetaan, onko hakijalla tässä ammatissa välttämätöntä käsinäppäryyttä. Oppiaikanaan oppipoika saa mestariltaan DM taskurahaa kuukaudessa. Kerran viikossa hän sa.i teoreettista opetusta jonkin ammattikoulun hammasteknikko-osastolla. 3V2 vuoden kuluttua hän suorittaa kisällinäytleensä tutkintovalio- 30 kunnan edessä, johon kuuluu vähintään viisi hanimasteknikkomestaria. Käytännöllisinä tutkintotöinä vaaditaan mm. 5-osaisen metallisillan valmistus, jonka lulce sisältää 2 kruunua, 1 Richmondkriiiinu juoletiiua platinahampaalla, runko-osa ja riippuva osa (jossa on huuhtomatila), edelleen täydellisen proteesin valmistus (28 hammasta) Gysin 3 p. artikulaattorissa. Jos joku hammasteknikko haluaa perustaa oman lahoratorion, niin hänen täytyy suorittaa mestarinäyte, joka oikeuttaa liänet myös kouluttamaan oppipoikia. Edellytyksenä mestarinäytteen antamiseen on viiden vuoden työskentely hyväksyttynä hammasteknikkona ja vähintään 24 vuoden ikä. Saksassa on Stuttgartissa meslarikoiilu, jossa voi valmistua 3 6 kuukauden aikana meslaritutkintoon. Useimmiten hankkii tutkittava kuitenkin tarpeelliset tietonsa itseopiskelulla ja suorittaa mestarinäytteensä tutkijavairokunnallc omassa kauppakamarissaan. Tutkijavaliokunnan nuiodoslaa vähintään ö hammasleknikkomestaria, ja se on kyseisen maakunnan liallinloiiresidentin edustajan valvonnassa. Käytännölliset ja teoreettiset mcstarinäytetehtävät ovat hyvin moninaiset. Oman lahoratorion omistavat itsenäiset hammasteknikot ovat liittyneet toisiinsa ammattiyhdistysten välityksellä, kun taas toisen palveluksessa olevat hammasteknikot eivät valitettavasti ole Saksassa vielä yhtenäisesti järjestäytyneet. On varmasti mielenkiintoista luoda katsaus seuraaviin tilastotietoihin, jotka perustuvat saksalaisen hammasteknikkolehden»das Dental-Labor» viimeisimpiin tietoihin. 1. Haminasteknillisten laboratorioiden työvoiman suuruus "/o Työvoiman muodostaa 1 henk. = 9,9 "/o 1 3 = 37,3 «/o 4 6 = 26,8 «/o 7 10 = 10,3»/o yli 10 = 15,7 «/o 2. Tyiintekijöiden jakaantuminen miehiä naisia mestareita 5,5 "/o 0,5 "/o kisällejä 41,3»/o, 5,0 "/o apulaisia 8,3 "/o ' 12,0 "/o oppipoikia 13,3»/o.5,2 "/o toimistoh. 3,2 "/o 5,7»/o 31

18 Toivon, että olen onnistunut antamaan suomalaisille työtovereilleni selvän kuvan saksalaisesta hammastekniikasla. Henkilökohtainen toiveeni on lisäksi, että nämä rivit ovat osaltaan vaikuttamassa jo vallitsevien Suomen ja Saksan välisten hyvien suhteiden uudistamiseen ja lujittamiseen oikean kansainvälisen ymmärtämyksen hengessä. Franz Kasperkovvitz Lukijoille! Ensi vuonna on jälleen tarkoitus julkaista Iätä»Haniniasleknlkko->-li'lileä 4 numeroa vuodessa, llniestynilskuukaudet tulevat olemaan maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu. Tämän johdosta on kirjoitukset. Ilmoitukset ja yleensä julkalsumaterlaatl oltava toimituksella edellisen kuukauden loppuun mennessä ja viimeistään silloin eli helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun lopussa. Ainakin parempi on, että alnehlsto läheleltälslln hyvissä ajoin, se helpottaa huomattavasti toimituksen työtä. Lukijoiden on syylä lähettää kirjoituksia ja olta.i sillä tavalla osaa toimituksen työhön. Tällaisen ammattilehden toimittaminen alnehiston puuttuessa on hyvin valkeata, senpä takia kaikkinainen apu ja luki on tarpeen. Toivomukset sisältöön nähden ovat myöskin tervetulleita ja silloin voidaan paremmin suunnitella mikä aihe olisi tervetullein. Lukijat! Antakaa lehdellemme siinä suhteessa hyvä uudenvuoden lahja, lähettämällä sille jokin kirjoitus. Paikalliset uutiset ovat palkallaan ja selostus jostakin erikoistyöstä. Sisältö olisi saatava mahdollisimman monipuoliseksi ja hyödylliseksi ja Te kalkki voitte osallanne siinä auttaa, osallistumalla siihen. Hyvää lykkyä vain. Toimitus. K I I T O S Hasa Oydle lahjoittamasta riippumoottorista kurssitoiminnan hyväksi. Kurssin johtaja URHEILUA Suunnistuskilpailut pidettiin Solvallan urheiluopistolla Reitin ollessa noin 5 km. Tulokset : 1. Täiminen Sandström 1.40,25 2. Rikkonen Hägg 1.56,30 3. Taiminen 2.01,15 4. Nordberg 2.10,50 5. Ajanto Mäkinen 2.17,40 Ikämiehet: 1. Hertola 2.35,20 Joukkuekilpailu: 1. Hertolan lab. 6.28,20 Lentopallo Sarja on pelattu loppuun; voittajaksi selviytyi Teknodent. 4 pisteellä. Joukkue: Lehmusvuori, Tiainen, Bang, Helisjoki. Toiseksi sijoittui Hertolan joukkue 2 pisteellä. Kolmas ja viimeinen oli yhdistetty joukkue O pistettä. Viestiuinnit Uinnissa on suoritettu kaksi mukavaa ja mielenkiintoista viestikilpaa. Teknodent. oli haastanut muut lahoratoriot 7 X 25 m. viestiin. Uimahallissa. Eräänä aamuna sitten sinne saapuikin joukkueet unisina ja tärisevinä. (Johtuikohon tärinä innosta.) Teknodentin joukkue ui seuraavassa kokoonpanossa: Bang, Lehmusvuori, Tiainen, Likander, Huvinen, Salmelainen, Helisjoki. Muiden lalioratorioiden joukkue oli Rikkonen, Hägg, Kokko, Ajanto, Alho, Kautto. Kuukkanen. Yhdistetty joukkue otti voiton, vaikka vastus oli mitä. JÄSENILLE KIITOKSET. Liiton hallituksen vetoomns huoneiston saamisek.si tuotti suurenimoisen tuloksen. Sen avulla voimme ni/t tähteä suunnitelmaa toteuttamaan. Liiton hallitns haluaakin esittää kaikille, jotka niin snnrenmoise.sti ottivat asian omakseen ja antoivat tukensa, kuka pienemmässä kuka suuremmassa määrin, mitä sydämellisin ja lämpöisin kiitos. S. H. L:n HALLITUS. MYYTÄVÄNÄ Käsikappaleita ja tatsavirtamuottureita. KOSKINEN & SANDSTRÖM Eerikinkatu 26 R. 32

19 kovinta laatua. Eroa oli suunnilleen altaan initan verran. Ajat muodostuivat hirmulujiksi. Tästä innostuneena haastoimme Westerbackiii 10 X 25 m. viestiin jonka hävisimme puolella altaanmitalla. Westerbackin aika johon voidaan lisätä 7 8 sek. jolloin se vastaa hammasteknikkojen aikaa..lalkapallo Snnrotteln Tiirkn Helsinki suoritettiin tnnlisen ja syksyisen sään vallitessa Raviradalla Helsingissä. Alkukankeuden mentyä ohi alkoi peli luistaa. Vaihtelevia tilanteita tai jonlui katselijoille nähtäväksi, joita oli saapnnnt miinlamia. Helsinkiläisien painostuksen tuloksena syntyi ottelun ensimmäinen maali. Turkulaiset kokosivat joukkonsa ja eipä aikaakaan knn peli oli tasan ja jännitystä riitti aivan loppuminuuteille asti ennenkuin onnislnttiin toisen maalin teossa. Ottelutulokseksi muodostui 2 1 helsinkiläisten hyväksi. Keilailu syyskilpailiit: 1. O. Lindholm Ilman tas. 750 pist. 2. T. Rusanen = H. Koskinen = G. Levander = A. Semenius = K. Enqvist = 571 Pisteet: Eri kilpailuista annettujen pisteiden jako muodostui seuraavaksi: Yleinen sarja: 1. Ajanto, y 27 pist. 2. Rikkonen Tiainen 13 Ikämiehet: 1. Hertola 27 pist. Kiitokset urheilullisesta vuodesta ja nrheilnmielessä Urheilutoimikunta toivottaa urheilevaa joulua ja nrheiliiinnostnsta Uudelle Vuodelie f5 ^ 28. //. 55. päättyi Evert Montosen maallinen vaellns. Hän oli syntynyt 26. -i Yllättäen saapni tieto hänen poismenostaan sydänhalvauksen kohtaamana. Hän oli Liiton jäsen vuodesta Laaja ammattitoverien joukko tuntee suurta kaipausta rehtiä työtoveria kohtaan. Kuva 2. L..ijanio saamassa parilaan mielien kiertopntkintoa. L. Nordbergin kädestä, todistamassa O. Kautto. Kiertopalkinnon oti talijoittanut.1. Vesanto. W55S:>S<S\OS55S!S?K5\S:^^ Merkki rintaan! Kuva 1. UrhcUutoimil:unta kokoontuneena patkintojen jakoon. Kuvassa vas. K. Ikonen, M. Rikkonen, L. Nordtterg, O. Kautto ja M. Sandström. Suomen Hammasteknikkojen Liitto r. y.n ' rintamerkkejä saatavana jatkuvasti rahas-! tonhoitajalta. 35

20 Arv. Hammasteknikot! ammasku taa työssä tarvitsemassanne muodossa saatte valmiina meiltä. Liikkeemme pitkäaikainen kokemus, KAUAN Jälleen KAIVATTU saapunut: YLEISJUOTOSTA sekä teräs- että kultatöihin BAKER-JUOTOSTA DD JUOTOSTA WES nykyaikaiset varusteet ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa tuotteitemme laadun. Kultaseppä irback OY Helsinki, Eerikinkatu 7 Puh. 6t 625 HYVIÄ VALUMASSOJA STERLING DURO GRAY THERMOR SODIT OY DENTALDEPOT AB 1900