Kalastusopas

Transkriptio

1 Suonteen kalastusalue Kalastusopas Julkaisija: Suonteen kalastusalue Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa 1

2 Suonteen kalastusalueen toiminnasta Tämän julkaisun tarkoituksena on selkeyttää kalastusmääräyksiä ja tehdä Suonteen kalastusalueen ja sen alueella kalastuskuntina toimivien osakaskuntien toiminta tutummaksi kalastajille. Suonteen kalastusalue käsittää koko Joutsan kunnan alueen. Hirvensalmella ja Pertunmaalla sijaitsevat Suonteen vesialueet liitettiin Suonteen kalastusalueen toimintapiiriin vuoden 2003 alusta. Kalastusalueen vesipinta-ala on nykyisellään yli hehtaaria. Suontee on alueen suurin järvi. Sen pinta-ala on 169 neliökilometriä. Vesialueiden omistajaryhmiä on 100, joista 30 on järjestäytynyt yhteisaluelain mukaisesti toimiviksi kalastuslain tarkoittamiksi osakaskunniksi. Kalastusalueen toimintaa suunnittelee ja ohjaa osakaskuntien kokouksen valitsema 9-henkinen hallitus, jota johtaa vuosittain valittava puheenjohtaja. Muita toimihenkilöitä ovat kalastusalueen isännöitsijä, rahastonhoitaja ja noin 30 valantehnyttä kalastuksenvalvojaa. Kalastusalueen ja osakaskuntien keskinäinen yhteistyö on tiivistä. Esimerkiksi kaikki poikashankinnat tapahtuvat yhteishankintoina. Istutusten arvo on ollut vuosittain euroa. Saman tasoisina ne tulevat jatkumaan myös tulevina vuosina. Istutustoiminnat ovat olleet suunnitelmallisia. Kunkin kalalajin sopivuus istutusvesistöihin ja istutusalueisiin on tutkittu ennen istutuksia. Suonteen kalaston arvoa on lisätty viime vuosien aikana toteutetuilla onnistuneilla istutuksilla. Uutena kalalajina Suonteen järveen ja koskialueille on kotiutettu lohikaloihin kuuluva harjus. Vahvan muikkukannan ansiosta taimenkanta on voitu pitää runsaana. Myllynkoski on kunnostettu ja rauhoitettu poikastuotantoalueeksi. Tämän ansiosta taimenten ja harjusten luontaiselle lisääntymiselle on luotu hyvät edellytykset. Vesialueiden hoidossa ja istutustoiminnoissa noudatetaan 5-vuotiskausiksi hyväksyttyä kalastusalueen vesistöjen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Suonteen kalastusalue on antanut selkeät ja yhtenäiset kalastusmääräykset sekä käytettävien pyydysten että kalojen alamittojen osalta. Näistä on tarkempi selvitys toisaalla tässä oppaassa. Oppaassa on ilmoitettu painatushetkellä tiedossa olevat osakaskunnat ja niiden yhteyshenkilöt sekä kalastusalueen nimittämät kalastuksenvalvojat. Näiltä kaikilta saa tarvittaessa lisätietoja kalastukseen liittyvistä kysymyksistä. Suonteen kalastusalue Hallitus 2

3 Pyydysten merkintä Lähde: KALASTUSLAKI, KALASTUSASETUS, VESILAKI Kalastuslaki 33 Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä siten kuin asetuksella säädetään. Kalastusaluksissa käytettävistä valoista ja merkkikuvioista on säädetty erikseen. Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty, eikä konevoimalla kulkeva alus tai puutavaralautta saa tulla viittäkymmentä metriä lähemmäksi tällaista pyydystä, ellei se väylän ahtauden takia ole välttämätöntä. Kalastusasetus 16 Kalastuslain 33 ja 39 :ssä tarkoitettuna selvänä merkkinä pidetään vähintään puolitoista metriä vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliönmuotoista vähintään 30 senttimetriä korkeaa ja leveää lippua. Veden pintaan lasketun tahi pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun pyydyksen uloimman pään merkkisalko ja ajoverkkojadan sekä ajosiiman molempien päiden merkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä, edellä tarkoitetulla lipulla. Merkkien lisäksi on pyydyksen suunta ilmoitettava käyttämällä tarpeen mukaan yhtä tai useampaa selvästi erottuvaa merkkiä. Kalastusasetus 21 Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidossa, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma. Määräys koskee myös talvikalastuksessa käytettävää 16 :ssä tarkoitettua merkkiä. Asetuksen mukaiset lippumerkit. HUOM! Vesilaissa on määräys: Jos vesistössä kulkeva tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella vahingoittaa väylän ulkopuolella olevaa pyydystä, vaikkakaan se ei ole kalastuslain mukaisesti merkitty, vahinko on aiheuttajan korvattava. Pyydysten merkitseminen on pyydyksen asettajan velvollisuus, jolla hän turvaa oikeutensa. 3

4 Kalastuslain mukaiset herrasmiessäännöt Eri kalastajaryhmien keskinäisen sovun säilymiseksi, noudata kalastuslain määräyksiä sekä osakaskuntien ja kalastuksenvalvojien antamia ohjeita. Kysy kalastuksenvalvojilta tai osakaskuntien yhteyshenkilöiltä, jos jokin tässä oppaassa esitetty määräys tai sen velvoite askarruttaa. Yhteystiedot oppaan sivuilla 13 ja 14. Suhtaudu myönteisesti kalastuksen valvontaan, jonka tarkoituksena on saattaa kalastajat samanarvoisiksi lupien suhteen. Muista, että kalastuksenvalvojat toimivat valan velvoittamina, heidän tehtävänään on valvoa kalastuksen lainmukaisuutta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi ja kalastukseen oikeuttavat lupasi. Hyvä kalamiestapa ja reilu yhteispeli turvaa kalastusoikeuden säilymisen myös tulevaisuudessa. Muista kalastuslain 39 :n määräys: Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle. Asetuksesta poikkeavan alamitan määrääminen Suonteen kalastusalueen hallitus on kalastuslain 35 :n 2 momentin nojalla päättänyt seuraavat kalojen ja ravun alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm ja rapu 10 cm. Päätös koskee kaikkia Suonteen kalastusalueen vesialueita. Järvitaimenen ja -lohen alamitaksi on päätetty 55 cm Suonteella, Viherillä, Puttolanselällä ja Angesselällä. Muilla vesialueilla ovat voimassa kalastuslain mukaiset taimenen ja järvilohen alamitat. Viherinkoskelle on määrätty voimaan seuraavat alamitat: Eväleikatut taimenet ja lohet 40 cm, leikkaamattomat 55 cm. 4

5 Verkko-, rysä- ja vapakalastuskielto Pyydyksen solmuvälirajoitus Ravustuskielto Suonteen kalastusalueen hallitus on kieltänyt kalastuslain 37 :n 2 momentin ja kalastusalueen ohjesäännön sekä Suonteen, Myllynkosken ja Viherinkosken yhdistetyn käyttö- ja hoito-suunnitelman nojalla verkko-, rysä- ja vapakalastuksen osalla Joutsan osakaskunnan (172:402:876:3) vesialueita ajalla Kieltoalue alkaa 200 metriä kantatie n:o 4:n länsipuolelta ja jatkuu Myllynkosken yläpuolella sijaitsevan Viheriin kuuluvan lahdensuun tasolle. Solmuväliltään alle 55 mm:n verkkojen käyttö on kielletty samalla vesialueella läpi vuoden. Myllynkosken koskialueella (Pohjoismylly 172:402:25:8) on kaikenlainen kalastus kielletty läpi vuoden. Kiellot ovat voimassa vuoden 2012 loppuun. Viherinkosken vesialueilla on solmuväliltään alle 55 mm:n verkkojen käyttö kielletty läpi vuoden. Rajoitusalue alkaa 200 metriä Viherinkosken maantiesillan alapuolisilta vesialueilta ja ulottuu Suontee-järven suunnassa Linnasaaren pohjoiskärjen tasolle. Kielto on voimassa vuoden 2012 loppuun. Vapakalastus on kielletty koskialueella kalastusasetuksen määrittämänä rauhoitusaikana vuosittain Varsinaisilla koskialueilla on kaikenlaisten seisovien pyydysten käyttö kielletty pysyvästi. Suonteen järvelle, Angesselälle, Puttolanselälle ja Viherinjärvelle on määrätty mm:n solmuvälin verkkojen käyttökielto yli 6 metrin syvyisissä vesistökohteissa lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Kielto on voimassa vuoden 2012 loppuun. Ravustus on kielletty seuraavissa järvissä: Laitjärvi, Hirvijärvi, Iso Säynätjärvi ja Iso Suojärvi. 5

6 Suonteen viehekalastuksen yhteislupa-alue Luvan ehdot ja hinnat Suonteen kalastusalueen tarjoama viehekalastuksen yhteislupa-alue käsittää luonnonkauniit ja erittäin kalarikkaat Suontee-järven, Viherinjärven, Iso Säynätjärven ja Puulan Siikaveden, sekä osia Puttolanselältä ja Angesselältä. Lupa-alueen vedet ovat yhtenäiset, pinta-ala lähes ha. Vesistöihin on istutettu runsaasti järvitaimenta, järvilohta, kuhaa ja harjusta. Haukea on luontaisesti, erityisen runsaasti Pohjois-Suonteella. Ahvenkanta on runsas. Saalisvarmuutta on kiitelty hyväksi. Lupien hinnat: Koko yhteislupa-alue: 15 / viikko, 40 / kk, 65 / 12 kuukautta Ollinsalmen pohjoispuoliset alueet: 10 / viikko, 25 / kk, 40 / 12 kuukautta Luvan voi myös maksaa tilille: OP (Kirjaa maksukuittiin lupa-aika) Lupaehdot: Lupa on venekohtainen. Luvan haltijan ja luvan on oltava veneessä. Vaparajoitus: 6 vapaa ja viehettä/vene. Lupa oikeuttaa heitto- ja vetouisteluun veneestä. Vuosilupa on voimassa 12 kuukautta luvan myyntipäivästä. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm, järvitaimen ja lohi 55 cm. (Muista sääntö: 35,45,55) Lisätiedot kalastusalueen sivuilta: Erityiskohde Viherinkoski Lupahinnat: 10 / vrk, 25 / viikko, 45 / kk, 60 / 12 kuukautta. Saalisrajoitus: Enintään 3 kalaa 24 tunnin aikana. Saaliskalojen alamitat: Harjus 35 cm, kuha 45 cm, taimen ja lohi 55 cm. Hinnat sisältävät 22 % arvonlisäveron. Oikeudet hintamuutoksiin ja luvan oikeuttamaan kalastusalueeseen pidätetään. 6

7 Viehekalastuksen yhtenäislupien myyjät : Joutsa kk: Sport in Joutsa, Länsitie 3 Shell-Huttula, Rantatie 21 Grilli-kahvio Tikander Oy Mieskonmäki: Kyläkauppa Kuitunen. Käläpajulantie 2 Hirvensalmi: Pertunmaa: Nettimyyjät: Lähikauppa Tuukkala, Heli Ravela, Joutsantie 1247, Tuukkala Jukka Manninen, Karhulantie 47, Hirvensalmi Maarit Honkanen, Hämeenmäentie 1026, Tuukkala, K-Market Karpalo, Keijo Heikkinen, Pertuntie 21, Pertunmaa Luvan voi myös maksaa suoraan Suonteen kalastusalueen tilille: OP Viherinkosken lupamyynti: Sport in Joutsa Shell-Huttula Grilli-kahvio Tikander Oy Kalastusasetuksen mukaiset rauhoitusajat Seisovilla pyydyksillä järvitaimen ja järvilohi virtavesissä Vapavälineillä rauhoitusaika on Harjus seisovilla pyydyksillä Vapavälineillä kalastettaessa ei rauhoitusaikaa harjuksella. Kuha ei rauhoitusaikaa. Rapu klo Alamitat Suonteen kalastusalueella Järvitaimen ja lohi 55 cm (eväleikatut 40 cm) Kuha 45 cm Harjus 35 cm Rapu 10 cm 7

8 Kalastuksenhoitomaksu ja muut luvat Kalastuksenhoitomaksu ( valtion kalakortti) vuotiaiden kalastusta harjoittavien tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan tilille Nordea , saaja MMM/ KALAKORTIT. Maksu vuodelta 2009 on 20. Maksua ei tarvitse maksaa mikäli olet alle 18-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta. Iän perusteella maksusta vapautetun tulee tarvittaessa esittää henkilötietonsa. Alle 18 vuotiaiden ja 65 v. täyttäneitten ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua eikä läänikohtaista viehelupaa. Kalastuksenhoitomaksun voi maksaa tilille kaikissa pankeissa, maksuautomaatilla, kotitietokoneella ja postissa tai luvan voi lunastaa R-kioskilta. Läänikohtainen viehekalastusmaksu Läänikohtainen viehelupa maksaa vuonna Läänikohtainen lupa maksetaan Nordean tilille: Länsi-Suomen lääni , (kelpaa esim. Joutsan vesialueilla). Itä-Suomen lääni , (kelpaa esim. Hirvensalmen ja Pertunmaan vesillä): Lupa oikeuttaa viehekalastukseen yhden läänin alueella yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä, kuitenkin vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Kalastuslain 89 määrää: Todistus kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun maksamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuksesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Soutumiehen ei tarvitse maksaa valtion kalastuksenhoitomaksua (kalakorttia), mikäli hän ei käsittele kalastustapahtuman aikana pyydyksiä. Virtavesiä lukuunottamatta on onkiminen ja pilkkiminen maksuista vapaata harrastusta. TE-keskus on määrittänyt Myllynkosken, Viherinkosken, Tampinjoen, Sunkinjoen ja Kostamonjoen lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Näissä vesissä ei saa onkia, pilkkiä eikä kalastaa läänikortilla. Myös kaikenlaisten seisovien pyydysten käyttö on kielletty. Suonteen kalastusalueen yhtenäisluvalla 6 vapaa Veneessä saa yhtäaikaisesti olla venekunnan koosta riippumatta pyynnissä enintään kuusi vapaa. Koko alueen lupa on voimassa Suonteella lääninrajasta riippumatta. Yhteisluvan hankkineet eivät tarvitse erillistä läänikohtaista viehelupaa. 8

9 Viherinkosken lupa Viherinkoskelle myydään erillisiä viehe- ja perhokalastuslupia. Myyjät ja hinnat selviävät toisaalta tästä oppaasta. Osakaskunnan lupa Verkkokalastaja tai muun seisovan pyydyksen käyttäjä tarvitsee aina paikallisen osakaskunnan luvan. Luvaksi riittää osakaskunnalta ostetut pyydysmerkit. Osakaskunnan pyydysmerkkien myyjät ovat osakaskunnan kokouksen nimeämiä, ja toimivat osakaskunnan eli vesialueen omistajan edustajina. He tarkistavat myyntitapahtuman yhteydessä, että merkinostaja on maksanut valtiolle 20 euron kalastuksenhoitomaksun tai, että ostaja on alle 18 vuotias tai täyttänyt 65 vuotta. Näin he varmistavat, että osakaskunnan osakkaat eivät syyllisty edes tahattomasti luvattomaan kalastukseen. Ilmoittaudu kalastuksenhoitomaksurekisteriin Ilmoittaudu rekisteriin netissä niin saat vuosittain joulukuussa esitäytetyn kalastuksenhoitomaksulomakkeen kotiisi. Maksa siinä mainittua viitenumeroa käyttäen, saat muovitetun kalastuskortin postitse. Torju lokkilapamatoa! Taimenen istutusta tankkiautosta. Viherinkosken kalastuspaikka. 9

10 Huolehdi, että perkuujätteet eivät päädy lokkien ruoaksi Suonteesta kalastettiin vuoden 2006 aikana tutkimustarkoituksia varten 101 siikaa. Tutkimuksessa selvisi, että lokkilapamatoa oli 64,3 %:lla kaloista. Lapamadon toukat ovat pääasiassa kalan vatsaontelossa sijaitsevissa vaaleissa rakkuloissa, ryynimäisessä muodossa. Ne poistuvat kaloja Lokkilapamadon rakkuloita siiassa. peratessa, joten kalan käyttöä ravinnoksi ne eivät estä. Lokkilapamadolla on elämänkierto, jossa lokkilinnut ovat lopullisia isäntiä. Ne levittävät lapamadon munia vesiympäristöön, jossa niistä kehittyy toukkia, jotka infektoivat pieniä planktonäyriäisiä. Toukat kehittyvät planktonäyriäisiä syövissä kaloissa. Kun lokit syövät toukkia sisältävän kalan tai kalanperkeitä, kehittyy jälleen sukukypsiä lapamatoja lokin suolessa lapamadon elämänkierto jatkuu. Vähintä, mitä kalamies voi asialle tehdä on, että huolehditaan perkuujätteistä niin, etteivät ne joudu lokkien ruoaksi. Muutoinkaan ei lokkeja pidä ruokkia edes ns. roskakaloilla. Helppo ravinnonsaanti vain lisää lokkikantoja entisestään. Kalamiesten mielestä niitä alkaa jo muutoinkin olla riesaksi asti. Suonteen kalasto ihmisravintona Keski-Suomen ympäristökeskus teki Suonteen kalastusalueen tilaaman haukien elohopeatutkimuksen keväällä Tutkimusta varten pyydettiin 42 haukea, joiden paino vaihteli grammaan. Suonteen ja Angesselän haukien elohopeapitoisuuksien todettiin olevan huomattavan alhaiset esim. kaikkiin Keski-Suomessa tutkittuihin haukiin verrattuna. Maakunnan keskiarvo on ollut 0,45 mg / kg. Suonteen ja Angesselän haukien arvot ovat tätä alhaisemmat. Tutkimuksen tulokset: Etelä-Suonne; 10 haukea, keskiarvo 0,209 mg / kg Keski-Suonne (Marjotaipale); 6 haukea, keskiarvo 0,228 mg / kg Pohjois-Suonne ; 10 haukea, keskiarvo 0,381 mg / kg Angesselkä; 11 haukea, keskiarvo 0,358 mg / kg Puttolanselkä; 5 haukea, keskiarvo 0,690 mg / kg Kalan syöntisuositukset: Hauki ja muut petokalat, enintään 1,0 mg / kilo Muut kalat enintään 0,5 mg / kilo Kaikki tutkitut Suonteen kalat alittavat elohopeapitoisuuksien raja-arvot selvästi. 10

11 Taimenten carlin-merkinöillä selvitettiin istutusten tuloksellisuus Carlin-merkillä merkittyjä 2-vuotiaita järvitaimenia istutettiin Suonteeseen Ruorasmäen Särkän rantaan yhteensä 999 kpl. Niiden suojakaloiksi istutettiin samanaikaisesti 1000 samanlaista merkitsemätöntä taimenta. Carlin-merkintöjen tuloksista: Merkkejä palautettiin välisenä aikana yhteensä 122 kpl, mikä on 12 % istukkaiden määrästä. Palautuksista oli tullut 1. vuotena 63 %, 2. vuotena 24 % ja 3. vuotena 3 %. Kalojen keskipaino oli ollut ensimmäisenä vuotena 656 gr, toisena 1782 gr ja kolmantena vuotena 3610 gr. Suurin ilmoitettu kala on painanut 4,1 kg. Alamittaisina pyydettyjä kaloja oli 88 kpl, joka on 91 % niistä saaduista kaloista, joista oli pituustieto. Kalastusalueen määräämän 55 cm:n alamitan täyttäneitä kaloja oli vain 9 %. Ensimmäinen 55 cm:n mitan täyttänyt kala oli saatu 15 kuukauden kuluttua istutuksesta eli elokuussa Ensimmäisen vuoden aikana saaduista taimenista oli otettu alle 55 mm:n solmuvälin verkoilla 84 %. Ne oli kalastettu pääasiassa 45 mm:n verkoilla. Kolmen vuoden aikana saaduista taimenista oli mm:n verkoilla otettu 93 %. Heittouistimilla oli otettu 4 % ja vetouistimilla 3 %. Taimenten kasvunopeus Suonteessa on erikoisen nopeaa. Tutkimuksella selvisi, että taimenet eivät vaella pois Suonteelta. Taimenten istuttaminen Suonteeseen olisi erityisen kannattavaa, jollei istukkaita pyydettäisi alamittaisina välikoon (31-54 mm:n) verkoilla. Niiden käyttöä tulisi välttää. Alle 55 mm:n verkkojen käyttö tuhoaa merkittävästi istutusten tuloksia, niihin tarttuvat taimenet ovat alamittaisia. Carlin-merkitty järvitaimen. Carlin-merkki. 11

12 Taimenesta löytyvän carlin-merkin palautus Kalastaessasi saatat saada saaliiksi taimenen, jonka selkäevän taakse on kiinnitetty pieni muovinen numeroitu Carlin-merkki. Toimi silloin seuraavasti: Kirjaa muistiin kalan saantipaikka, päivämäärä ja kalastusväline, jolla kala on saatu (verkosta solmuvälitieto). Mittaa kalan pituus leuan kärjestä pyrstön kärkeen. Punnitse kala. Irrota puhtaalla veitsellä suomua selkäevän ja pyrstön väliltä kyljen yläosasta, kylkiviivan yläpuolelta. Pakkaa suomut esim. leivinpaperin väliin, ehdottomasti ei muoviin. Kirjoita paperille kaikki edellä pyydetyt tiedot, merkin tiedot mukaan lukien. Ilmoita oma nimesi ja pankkitilisi numero. Lähetä suomut ja tiedot kalasta ilman postimaksua osoitteella: KALANTUTKIMUS Mikäli Carlin-merkitty taimen on alle 55 cm, älä tapa kalaa, älä punnitse, äläkä ota suomunäytteitä. Ilmoita vain pyydetyt tiedot ja merkin numero ja vapauta kala. Saat 5,- euron palkkion ja osallistut vuosittaiseen palkintojen arvontaan, jossa pääpalkintona arvokas vene ja siihen kuuluva perämootttori. Merkin palauttaneiden kesken arvotaan Buster S- alumiinivene ja 20 hv:n Yamahaperämoottori. Lisäksi arvotaan 5 kelluntapukua ja 5 kela-vapayhdistelmää. Jos asiasta kysyttävää, soita: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Matti Naarminen. Voit palauttaa merkin myös sähköisesti osoitteessa: Lainmukainen lippukeppi. Järvitaimen. 12

13 Rapu on kiinnostava otus Rapu on arvostettu herkku. Kymmenjalkainen saksiniekka on vesielämään sopeutunut äyriäinen. Tärkeimmät rapulajit ovat alkuperäinen kotimainen jokirapu ja vuoden 1967 jälkeen maahan tuotu pohjoisamerikkalainen täplärapu. Vain jokirapu on sallittu Suonteen kalastusalueen vesistöihin. Ravustusluvat Ravustamiseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen osakaskunnan lupa. Ravustus on kielletty marraskuun alusta heinäkuun 21 päivään klo 12 saakka. Täpläravun luvaton siirtoistuttaminen on rikos TE-keskus ei ole myöntänyt täpläravun siirtoistutuslupia Suonteen kalastusalueelle. Täpläravun luvaton siirtoistuttaminen alueelle on rangaistava teko, josta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Toimenpiteet rapuruton leviämisen estämiseksi Täpläravun kantama rapurutto tuhoaa arvokkaamman jokirapukannan hyvin nopeasti. Täplärapuvesissä (kuten Jääsjärvessä) käytettyjä mertoja, katiskoita, verkkoja tai muita pyydyksiä ei saa siirtää ilman desinfiointia Suonteen kalastusalueen vesistöihin. Rapurutto voi levitä jopa saappaiden tai kalastusveneen mukana. Pienikin välinpitämättömyys voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen vahingot ja vahingonkorvausvaatimuksen. Suositellut pyydysten ja varusteiden käsittelymenetelmät rapuruton torjumiseksi: Keittäminen kiehuvassa vedessä vähintään 10 min. Varmistettava, että välineet kestävät keittämistä. Pakastaminen vähintään 3 vuorokautta 20 asteessa. Kuivaaminen saunassa asteessa vähintään 5 tuntia isot välineet ja 1 tunti pienet välineet. Väkiviinakäsittely esim. Sinolissa; vähintään 30 minuuttia liuoksessa, jossa on 3 osaa Sinolia ja 1 osa vettä. Käytä aina vähintään 3 vuorokautta pakastettuja rapusyöttejä. Pakastus tuhoaa niissä mahdollisesti olevat rapuruttoitiöt. Vihje: Pieni pala tavallista grillimakkaraa on helppokäyttöinen, turvallinen ja toimiva syötti. 13

14 OSAKASKUNNAT JA YHTEYSTIEDOT NIMI OSAKASKUNTA OSOITE PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE Pertti Rossi Hankaisten Osakaskunta Marjotaipaleentie JOUTSA Pekka Sertti Hartolan Osakaskunta Hotilantie HARTOLA Martti Siltala Heikkilän kalastuskunta Levämäentie JOUTSA Aimo Schildt Hirvipohjan kalastuskunta Korpelantie HARTOLA Veijo Tyyskä Hämeenmäen Osakaskunta Ruokoniementie TUUKKALA maarithonkanen@hotmail.com Mikko Pylvänäinen Iso-Pärnämäen Osakaskunta Lujukalliontie JOUTSA mikkom.pylvanainen@pp.inet.fi Eino Kokko Joutsan Osakaskunta Myllytie JOUTSA eino.kokko@mhy.fi Matti Sievänen Kirkkola ym:t kalastuskunnat Kaarnakuja HARTOLA matti.sievanen@phnet.fi Pekka Markkula Kuikkolan Osakaskunta Koskenniskantie KOTKA pekka.markkula@planet.fi Yrjö Kuitunen Kuitula 2-4 Osakaskunta Pirttiahontie KUITULA Heikki Sievänen Kuurijärven kalastuskunta Veistontie 6 A JOUTSA Hannu Soisalo Laitjärven Osakaskunta Kuhalantie JOUTSA hannu.soisalo@pp.inet.fi Hannu Luntta Liukkosen Osakaskunta Kullasniementie JOUTSA Tapio Tonteri Lohiniemen kalastuskunta Lohiniementie HARTOLA tapio.tonteri@hartola.fi Pentti Häkkinen Makiaistenmaan Osakaskunta Ruusankatu 4 A HELSINKI Anssi Saari Marjotaipaleen Osakaskunta Marjotaipaleentie JOUTSA anssi.saari@pp2.inet.fi Tapio Kyröläinen Mieskonmäen Osakaskunta Hirvensalmentie MIESKONMÄKI tapsanoma@luukku.com Seppo Ollikainen Pertunmaankylän Osakaskunta Peruvedentie PERTUNMAA seppo.ollikainen@surffi.fi Paavo Nummela Puttolan kalastuskunta Puttolantie JOUTSA paavo.nummela@luukku.com Risto Honkanen Pynnölän Osakaskunta Pertunmaantie JOUTSA Tuomo Liukkonen Pyörnilä 1,2,3 ja 9 osakaskunnat Ollintie KUITULA tuomo.liukkonen@rivakka.com Jussi Laitinen Ruhalahden jakokunta Harjulantie JOUTSA jussi.laitinen@reppu.net Unto Järvinen Ruorasmäen Osakaskunta Tervastie HEINOLA unto.jarvinen@phnet.fi Markku Salminen Ruskealan Osakaskunta Yhdystie HARTOLA Pauli Pessala Rääpön kalastuskunta Hintikantie JOUTSA Pauli Mäkinen Sairasen Osakaskunta Leppäojantie JOUTSA Markku Tuukkanen Siiraa ja Muikunlahti Kaikulantie HARTOLA markku.tuukkanen@hartola.fi Eero Tanttu Suurenkylän kalastuskunta Kämpinmäentie HIRVENSALMI Niilo Hauvala Tolvasniemen Osakaskunta Tolvasniementie JOUTSA Keijo Kiesilä Tuukkalan Osaskaskunta Joutsantie 119 A TUUKKALA Markku Riipinen Uimaniemen Osakaskunta Pitkäniementie JOUTSA loma@pitkaniemenlomamokit.com Jukka Manninen Vahvaselän Osakaskunta 1, 2 ja 5 Karhulantie HIRVENSALMI j-manninen@suomi24.fi Reijo Jokinen Vehmaan kalastuskunta Vehmaantie JOUTSA Matti Tonteri Virkistyskalastajat Rautamäentie JOUTSA Martti Pyykkö Ammattikalastajat Marjotaipaleentie 232 A JOUTSA s.pyykko@netti.fi 14

15 KALASTUKSENVALVOJAT NIMI OSOITE PUHELIN Seppo Haapsaari Notkotie OTAVA Kari Halonen Aitanavain 5 B VANTAA Risto Hintikka Pertunmaantie 247 A JOUTSA Esko Honkanen Hämeenmäentie TUUKKALA Maarit Honkanen Hämeenmäentie TUUKKALA Unto Kekkonen Pellervontie 29 as HELSINKI Eino Kokko Myllytie JOUTSA Taisto Kuitunen Etelä-Myllyntie JOUTSA Heikki Laamanen Myllylammentie MIESKONMÄKI Martti Lahtinen Pylsyntie 766 A JOUTSA Reino Liukkonen Sokurantie JOUTSA Hannu Luntta Kullasniementie JOUTSA Jari Långström Huvikumpu JOUTSA Juha Manninen Hirvenlahdentie KUITULA Jukka Manninen Karhulantie HIRVENSALMI Tuure Marttinen Ilolantie JOUTSA Ilkka Moisander Laurinniityntie 7-11 B HELSINKI Lasse Nummela Borgströminkatu 1 E HELSINKI Reijo Oksa Kuusitie JOUTSA Alpo Puranen Jännekuja HOLLOLA Tarmo Purunen Pylsyntie JOUTSA Mikko Pylvänäinen Lujukalliontie JOUTSA Martti Pyykkö Marjotaipaleentie 232 A JOUTSA Pertti Rossi Marjotaipaleentie JOUTSA Anssi Saari Marjotaipaleentie JOUTSA Tapio Salomaa Myrskykaari HEINOLA kk Matti Sievänen Kaarnakuja HARTOLA Veikko Tanttu Ripatintie HIRVENSALMI Veijo Tyyskä Ruokoniementie TUUKKALA Seppo Vesanen Pertunmaantie JOUTSA Kari Väinölä Pellontorpantie 7 D MIKKELI Ilkka Vesikko Taitoniekantie 9 D JYVÄSKYLÄ Miika Sarpakunnas Kauppakatu 9 B JYVÄSKYLÄ

16 YHTEYSTIETOJA Suonteen kalastusalue Katso netistä osoitteesta: Painatushetkellä: Myllytie 6, Joutsa Puh ja Keski-Suomen TE-keskus, maaseutu ja kalatalous Käyntiosoite: Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Postiosoite: PL 44, Jyväskylä Puh Keski-Suomen ympäristökeskus Käyntiosoite: Ailakinkatu 17, Jyväskylä Postiosoite: PL 110, Jyväskylä Puh Keski-Suomen maanmittaustoimisto Käyntiosoite: Kankaankatu 17, Jyväskylä Postiosoite: PL 56,40101 Jyväskylä Puh Riistan- ja kalantutkimus (RKTL) Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Osoite: Survontie 9, Jyväskylä Puh