SKOLille uusi puheenjohtaja ja hallitus 2015

Transkriptio

1 SKOLille uusi puheenjohtaja ja hallitus 2015 SKOL ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin pidetyssä liiton syyskokouksessa Tekniikan tohtori Markku Moilanen Ramboll Finland Oy:stä. Varapuheenjohtajina jatkavat Jaakko Anttila LINK Design and Development Oy:stä ja Martin Strand Citec Oy:stä. Väistyvä puheenjohtaja, Sito Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Fischer on toiminut SKOLin puheenjohtajana vuosina Muut hallituksen jäsenet ovat Jean Andersson KVA Arkkitehdit Oy:stä, Heikki Käkönen A-Insinöörit Oy:stä, Pekka Metsi Granlund Oy:stä, Jukka-Pekka Pitkänen Ramboll Finland Oy:stä, Jani Saarinen Vison Alliance Partners Oy:stä, Pasi Tolppanen Pöyry Finland Oy:stä ja Markku Varis Sweco Finland Oy:stä. Andersson ja Moilanen ovat hallituksessa uusia, Käkönen ja Strand valittiin uudelleen toiseksi kaksivuotiskaudeksi. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi. Valittu hallitus edustaa jäsenkunnan rakennetta varsin edustavasti. Edustettuna ovat alan kolme pääsektoria talonrakennus, infra ja teollisuus. Myös erikokoiset yritykset ovat edustettuna hallituksessa. Valtaosa jäsenistöstä toimii pääkaupunkiseudulla, mutta Heikki Käkönen ja Martin Strand tuovat hallitukseen myös muun Suomen näkemyksen. KIRA-foorumin hallitusohjelmatavoitteet parantavat Suomen kilpailukykya Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi) on julkistanut hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. KIRA-foorumi edustaa rakennetun ympäristön koko kenttää suunnittelusta ylläpitoon, hoitoon ja omistamiseen. Rakennetun ympäristön kehittäminen ja

2 hoito työllistävät Suomessa suoraan ja välillisesti työntekijää. Kiinteistö- ja rakentamisalan liikevaihto on lähes 30 miljardia euroa vuodessa. Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme. Rakennetun ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon laatu vaikuttaa ratkaisevasti elinympäristömme toimivuuteen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja taloudellisuuteen. 1 Rakennetun ympäristön hallinto on koottava yhteen Rakennetun ympäristön merkitys on niin suuri, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen on saatava valtakunnallinen kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit, joita käytetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen koordinointi on koottava yhteen. Myös rakennetun ympäristön energia-asiat on sisällytettävä samaan hallintoon. Koordinoitu hallinto luo edellytykset kilpailukykyisen ja investointeja houkuttelevan ympäristön luomisen yrityksille. Tällaiset yhtenäiset, tehokkaat ja riittävät resurssit varmistavat hallinnon kustannustehokkaan ja sujuvan toiminnan. Edelleen kokonaisnäkemys mahdollistaa ripeän päätöksenteon, ohjauskeinojen optimoinnin, monimutkaisten riippuvuussuhteiden paremman hallinnan, pitkäjänteisen kehittämistyön sekä sen tulosten nopean testaamisen ja käyttöönoton. Julkisten varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi julkisten tilaajien hankintaosaamista on parannettava ja laadun merkitystä hankinnoissa lisättävä. Esimerkiksi suunnittelu- ja muiden asiantuntijapalvelujen hankinnassa korkeaan laatuun panostaminen on kannattavaa, koska laadukas suunnittelu johtaa hyvin toimiviin, elinkaaritaloudellisiin toteutus- ja ylläpitoratkaisuihin. 2. Osaamisen ja työvoiman saatavuus on turvattava Suomi menestyy vain osaamisella. Koulutusjärjestelmän on tuotettava osaajia, joita yhdistävät korkea tekninen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, ammattiylpeys sekä vastuullinen ja asiakaslähtöinen toiminta. Koulutusjärjestelmän ja työnantajien välistä yhteistyötä on lisättävä koulutuksen työelämävastaavuuden parantamiseksi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on säilytettävä erilaiset osaamistavoitteet elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Koulutusta tarjoavien oppilaitosten resurssien riittävyys on varmistettava korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen takaamiseksi. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten rahoituksen edellytyksissä on huomioitava valmistuneiden työllistyminen nykyistä merkittävästi suuremmalla painolla ja kehitettävä työkalu valmistuneiden työllistymisen seurantaan. Painopistealueita koulutuksen kehittämisessä ovat korjausrakentaminen, resurssitehokkuus, uudet energiaratkaisut, kosteus-, home- ja terveellisyyskysymykset, digitalisaatio sekä yhteiskunnan ja asiakastarpeiden nopeat muutokset. Lisäpanostus tietotekniikkakoulutukseen jo peruskoulu- ja lukio-opetuksessa luo pohjan tulevaisuuden osaajien koulutukselle. 3. Suomesta tulee luoda maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö Yhteiskunta on keskellä suurta murrosta digitalisaatio yhdessä tietovarantojen ja verkon uusien hyödyntämismahdollisuuksien kanssa muuttavat voimakkaasti arkea. Rakennettu ympäristö on muuttunut staattisesta dynaamiseksi. Ihmisten toimintatavat, työn tekemisen

3 paikat ja sisältö, liikkuminen ja vapaa-ajan vietto muuttuvat, mikä vaikuttaa voimakkaasti tilatarpeisiin. Energian tuotanto hajaantuu ja puhdistuu ja sen kulutus muuttuu. Teollisuustuotanto uudistuu, automatisoituu ja osittain paikallistuu, robotiikka ja uudet tuotantomenetelmät palauttavat teollisen tuotannon kilpailukyvyn Suomessa. Kaikki hyödynnettävissä oleva julkinen data tulee avata ja poistaa lainsäädännölliset esteet sen hyödyntämiselle. Julkisia hankintoja tulee kohdentaa uusien toimintaa tehostavien palvelujen ja muiden innovaatioiden luomiseen, ja erityisesti lisätä rakennus- ja ict-alan yhteisten tutkimushankkeiden rahoitusta. Hallinnollisille prosesseille tulee asettaa kohtuulliset maksimikäsittelyajat, luoda yhden luukun periaate yritysten ja kansalaisten julkiseen asiointiin sekä toteuttaa kaikki rekisteri- ja lupapalvelut sähköisinä. Suomen rakennetusta ympäristöstä voidaan kehittää maailman kilpailukykyisin ja houkuttelevin toimintaympäristö joka vetää puoleensa investointeja ja osaajia: tehokas, turvallinen, terveellinen, toimintavarma, ympäristöystävällinen, mielihyvää tuottava, ihmisten ja yritysten toimintaa tukeva, älykäs ja vuorovaikutteinen toiminta-alusta. Samalla alan osaamisesta kehittyy suomalaisille yrityksille uusi huippuosaamisen vientituote. SKOLin uusi strategia on valmis SKOL käynnisti keväällä strategiauudistuksen, jonka lähtökohtana oli jäsenyritysten, asiakkaiden ja sidosryhmien näkemykset SKOLin tavoitteista ja tehtävistä. SKOL kiittää kaikkia osapuolia aktiivisesta panoksesta uuden strategian synnyttämisessä. Strategia hyväksyttiin syyskokouksessa SKOLin tehtävä on edistää suomalaista hyvää suunnittelua ja konsultointia, joka ratkaisee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän merkittäviä tulevaisuuden haasteita. Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella. Visiomme on, että korkeatasoinen suunnittelu ja konsultointi on tulevaisuudessa entistä vahvemmin suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen alusta. Suunnittelu- ja konsultointiala kasvaa palvelualojen kärjessä ja suomalainen toimintaympäristö mahdollistaa toiminnan ja osaamisen jatkuvan kehittämisen. Strategiakaudelle on asetettu viisi päätavoitetta: SKOL-yritykset ovat asiakkaiden arvoa tuottavia kumppaneita ja tämä näkyy asiakkaiden panostuksena suunnitteluun ja konsultointiin. Asiakkaat ymmärtävät hyvän suunnittelun ja konsultoinnin vaikuttavuuden ja arvon asiakkaalle, mikä johtaa aitoon yhteistyöhön konsultin ja asiakkaan välillä. Jäsenyritykset pääsevät alusta asti lisäarvoa tuottavina kumppaneina mukaan asiakkaidensa projekteihin. SKOL-yritykset erottuvat markkinoilla laadulla ja osaamisella alan parhaina toimijoina. Suomi on hyvä toimintaympäristö asiantuntijaliiketoiminnalle ja SKOL vaikuttaa ennakoivasti toimintaympäristön parantamiseen. SKOL auttaa tilaajia ymmärtämään hyvän suunnittelun ja konsultoinnin arvon asiakkaalle, ja hankkimaan asiantuntijapalvelut oikein. Palvelujen hankinnassa laadun ja osaamisen painoarvot kasvavat. Oikeudenmukaiset pelisäännöt ja alan yleiset sopimusehdot KSE-13 ovat yleisesti käytössä kaikilla toimialoilla.

4 Ala houkuttelee parhaita osaajia luomaan kestävää ja kilpailukykyistä tulevaisuuden Suomea. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen resurssit ovat tarpeeseen nähden riittävät, perusopettamisen taso on hyvä kaikilla suunnittelualoilla, valmistuvien opiskelijoiden osaaminen ja määrä vastaa yritysten tarpeita ja oppilaitosten ja SKOL-yritysten välinen yhteistyö on sujuvaa ja molemminpuolista. Konsulttinuoret edistävät alan näkyvyyttä oppilaitoksissa ja opiskelijoiden keskuudessa, ja suunnittelu- ja konsultointiala tunnetaan peruskoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa. SKOL vauhdittaa jäsentensä kansainvälistä liiketoimintaa. SKOL edistää jäsenyritystensä kansainvälisten verkostojen syntymistä yhdessä muiden kotimaisten vienninedistäjien kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisiä sisarjärjestöjä ja alan kattojärjestöjä (FIDIC, EFCA). SKOL toimii keskustelufoorumina ja alustana kansainvälistymiselle, tuottaa kansainvälistä markkina- ja suhdannetietoa, sekä vaikuttaa kehitysyhteistyömäärärahojen suuntaamiseen suomalaisen asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseksi nykyistä enemmän. SKOL tunnetaan ja sitä arvostetaan tärkeänä osana Teknologiateollisuutta. SKOL on tunnustettu ja arvostettu tietolähde asiakkaille, päättäjille ja medialle. SKOLin tuottama informaatio hyödyttää jäsenyrityksiä ja kiinnostaa mediaa ja sidosryhmiä. SKOLbrändi tunnetaan laajasti opiskelemaan pyrkivien, opiskelijoiden, opettajien, jäsenyritysten henkilökunnan, asiakkaiden ja päättäjien keskuudessa. SKOLilla on merkittävä painoarvo Teknologiateollisuuden toiminnassa sekä säädösten, normien, pelisääntöjen ja ohjeiden valmistelussa. SKOLin arvot ovat Edelläkävijyys Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Puolueettomuus ja avoimuus Yhdessä tekeminen Vesa Ja rvinen toimialajohtajaksi A- Insino o reihin

5 Tekniikan tohtori Vesa Järvinen on nimitetty A-Insinöörit -konsernin infrasuunnittelun toimialajohtajaksi alkaen. Järvinen palaa taloon toimittuaan Ruukki Construction Oy:n infrastruktuuriratkaisuiden teknisenä johtajana ja sitä ennen A-Insinöörien silta- ja taitorakenteiden yksikön johtajana. Vesa Järvinen on valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan rakennustekniikka. Hän työskenteli A-Insinööreissä jo opiskeluaikanaan ja siirtyi valmistuttuaan yrityksen siltayksikköön rakennesuunnittelijaksi. Sieltä hän eteni myöhemmin suunnittelupäälliköksi ja yrityksen osakkaaksi. Kangasalalta kotoisin oleva Järvinen opetti päätyönsä ohessa rakennusmestareille teräsrakentamista ja vastasi useita vuosia siltaopetuksesta Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Sittemmin hän ilmoittautui myös itse jatko-opiskelijaksi ja ryhtyi tutkimaan turvallisia, törmäyskestäviä sillankaiteita. Aiheesta tuli myös hänen väitöskirja-aiheensa. Järvinen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna Ennen Ruukkiin siirtymistään Järvinen kiinnostui tietomallinnuksesta ja hän osallistui mm. Liikenneministeriön tietomallinnusohjeen laatimiseen. Tietomallin hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa kasvaa, ja Järvisen nimitys tähtää BIM-osaamisen hyödyntämiseen enenevässä määrin myös A-Insinöörien infrasuunnittelussa. A-INSINÖÖRIT on voimakkaasti kasvanut rakennuttamisen, rakennesuunnittelun ja infrasuunnittelun konserni, joka toimii Suomessa valtakunnallisesti ja vientiprojekteissa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2013 liikevaihto oli yli 40 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä on lähes 500.