DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKAINEN SUOMEN TOINEN EDISTYMISKERTOMUS

Transkriptio

1 DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKAINEN SUOMEN TOINEN EDISTYMISKERTOMUS

2 1. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet ja kokonaisosuudet sekä tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden aikana (n-1 ja n-2, esim ja 2009) (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan a alakohta). Taulukko 1: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet (sähkö, lämmitys ja jäähdytys sekä liikenne) ja kokonaisosuudet Uusiutuva energia Lämmitys ja jäähdytys 2 (%) 45,9 48,2 Uusiutuva energia Sähköntuotanto 3 (%) 29,4 29,5 Uusiutuva energia Liikenne 4 (%) 6,4 7,9 Uusiutuvan energian kokonaisosuus 5 (%) 33,5 35,1 Josta yhteistyömekanismien kautta 6 (%) 0 0 Yhteistyömekanismeihin käytettävä ylijäämä 7 (%) 0 0 Taulukko 1a: Laskentataulukko kunkin sektorin uusiutuvan energian käytön osuudesta energian loppukulutuksesta (ktoe) (A) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä (B) Uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus * (C) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus liikenteessä (D) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (E) Uusiutuvan energian siirrot toisiin jäsenvaltioihin 0 0 (F) Uusiutuvan energian siirrot toisista jäsenvaltioista ja kolmansista maista (G) Uusiutuvan energian kulutus mukautettuna tavoitteeseen (D) (E)+(F) * liikenteen sähkön kulutus ei sisälly kohdan B lukuihin Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunnitelmien taulukoihin 3 ja 4a. 2 Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä (siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa) jaettuna lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetyn energian kokonaisloppukulutuksella. Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. 3 Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa: uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus (siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa) jaettuna sähkön kokonaisloppukulutuksella. Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. 4 Uusiutuvan energian osuus liikenteessä: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian loppukulutus liikenteessä (ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 5 artiklan 5 kohta) jaettuna liikenteessä käytetyn 1) bensiinin, 2) dieselin, 3) maantie- ja rautatieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden ja 4) maaliikenteessä käytetyn sähkön kulutuksella (näkyy taulukon 1 rivillä 3). Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. 5 Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta. Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. 6 Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. 7 Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. 8 Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunnitelmien taulukkoon 4a. 9 Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähkö ja vety on otettava huomioon vain kerran. Kaksinkertaista laskentaa ei sallita. 2

3 Taulukko 1 b: Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos (asennettu kapasiteetti, sähkön kokonaistuotanto) [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen sähköntuotannossa MW GWh MW GWh Vesivoima 11 : muuta kuin pumppuvoimaa < 1 MW MW 10 MW > 10 MW pumppuvoimaa yhdistetyt Geoterminen energia Aurinkoenergia: aurinkosähkö keskittävä aurinkolämpö Vuorovesi-, aalto-, merienergia Tuulivoima: maalla 197 n.a. 255 n.a. merellä 2 n.a. 2 n.a. Biomassa 13 : kiinteä biomassa biokaasu bionesteet YHTEENSÄ josta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa n.a n.a Taulukko 1c: Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos (energian loppukulutus 14 ) [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen lämmityksessä ja jäähdytyksessä (ktoe) Geoterminen energia (pois luettuna matalan lämpötilan geoterminen lämpö 0 0 lämpöpumppusovelluksissa) Aurinkoenergia 1 1 Biomassa 16 : kiinteä biomassa biokaasu bionesteet Lämpöpumpuista saatu uusiutuva energia, josta: aerotermistä geotermistä hydrotermistä 0 0 YHTEENSÄ josta kaukolämpö josta biomassan käyttö kotitalouksissa Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunnitelmien taulukkoon 10a. 11 Normalisoitu direktiivin 2009/28/EY ja Eurostatin menettelyn mukaisesti. 12 Eurostatin uuden menettelyn mukaisesti. 13 Huomioon otetaan ainoastaan sovellettavat kestävyyskriteerit täyttävä biomassa, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta. 14 Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 4 kohdassa määritelty suora käyttö ja kaukolämmitys. 15 Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunnitelmien taulukkoon Huomioon otetaan ainoastaan sovellettavat kestävyyskriteerit täyttävä biomassa, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta. 17 Kaukolämmityksen ja/tai -jäähdytyksen osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. 18 Osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. 3

4 Taulukko 1d: Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen liikennesektorilla (ktoe) 19, Bioetanoli/bio-ETBE (ym. eetterit) ja biobensiini josta biopolttoaineita 21 (21 artiklan 2 kohta) 0,5 10 josta tuotua 22 n.a. n.a. Biodieselit josta biopolttoaineita 23 (21 artiklan 2 kohta) 51,5 95 josta tuotuja 24 n.a. n.a. Uusiutuvista energialähteistä tuotettu vety 0 0 Uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö josta maantieliikenteessä 0 0 josta muussa kuin maantieliikenteessä Muut (kuten biokaasu, kasviöljyt, jne.) biokaasu 0,1 biokaasu 0,3 tarkennettava josta biopolttoaineita 25 (21 artiklan 2 kohta) n.a. n.a. YHTEENSÄ Kahden viime vuoden aikana toteutetut ja/tai suunnitellut kansalliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön kasvua ottaen huomioon ohjeellinen kehityspolku uusiutuvan energian osuutta koskevien, kansallisessa toimintasuunnitelmassa hahmoteltujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan a alakohta) Taulukko 2: Yleiskuva politiikoista ja toimenpiteistä Toimenpiteen nimi ja viite Biopolttoaineiden jakeluvelvoite (Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä; 446/2007) Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit (Laki biopolttoaineista ja bionesteistä; 393/2013) Tuulivoiman tuotantotuki (Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta; 1396/2010) Toimenpiteen tyyppi Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustuva Odotettu tulos Velvoitetta vastaava osuus biopolttoaineita Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien täyttyminen on osoitetu 2500 MVA ja 6 TWh vuonna 2020 Kohderyhmä ja/tai -toiminta Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuottajat ja jakelijat, biopohjaiset polttoaineet ja polttonesteet Energian tuottajat, tuulivoima vai suunnitteilla Toimenpiteen aloitus- ja päättymisajankohta Lainmuutos 1420/2010 voimaan , lainmuutos 394/2013 voimaan Laki voimaan Järjestelmä voimaan Biopolttoaineista otetaan huomioon ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta. 20 Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunnitelmien taulukkoon Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. 22 Bioetanolin/bio-ETBEn kokonaismäärästä. 23 Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. 24 Biodieselin kokonaismäärästä. 25 Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. 4

5 Biokaasun tuotantotuki (Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta; 1396/2010) Pien-CHP:n tuotantotuki (Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta; 1396/2010) Metsähakkeen tuotantotuki (Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta; 1396/2010) Energiatuki (VNA energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista; 1063/2012) Tuulivoiman kompensaatioalueet (Laki tuulivoiman kompensaatioalueista; 490/2013) Sähkön alkuperätakuu (Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta; 1129/2003) Motiva Oy:n tiedotus 19 MVA ja 0,7 TWh vuonna 2020 Informatiivinen ja sääntelyyn perustuva Informatiivinen MVA ja 1 1,5 TWh vuonna ,3 TWh vuonna 2020 Aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen nimetyillä alueilla Energian tuottajat, biokaasusähkö Energian tuottajat, puupolttoaineet Energian tuottajat, metsähakesähkö ja välillisesti metsähake-chp-lämpö Energian tuottajat ja käyttäjät, kaikki uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä lisäävät toimenpiteet Energian tuottajat, tuulivoima Sähkön tuottajat, uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön markkinoille pääsyn edistäminen Sijoittajat, loppukäyttäjät, julkishallinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat, kansalaiset jne. Energiatoimistot Informatiivinen Yritykset ja yhteisöt, energiahankkeet mm. uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Kuluttajien energianeuvontahankkeet Maatilojen investointituet Biokaasulaitosten investointiavustus (VNA bioenergiatuotannon avustamisesta; 607/2008) Informatiivinen Energiatehokkuuden edistäminen sekä uusiutuvaa energiaa ja lämmitystapoja koskevan tiedon jakaminen Biokaasulaitosten rakentamisen edistäminen maatalouden yhteydessä alueilla, joilla on paljon eläimiä Järjestelmä voimaan Järjestelmä voimaan Järjestelmä voimaan Järjestelmä uudistettu alkaen Laki voimaan Lain muutos 445/2013 voimaan Jatkuvaa toimintaa Kuluttajat Jatkuvaa toimintaa Uusiutuvia energialähteitä tai jätelämpöä hyödyntävät maatilojen lämpölaitokset ja biokaasulaitokset Yritykset, kunnat, muut yhteisöt

6 Maatilojen energiaohjelma (mom , VNA maatilojen energiasuunnitelma tuesta; 1000/2009) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaiset energiapuun korjuun ja haketuksen tuet Alueelliset puuenergianeuvojat Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) muuttaminen Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen uusiutuvan energian vähimmäistason määrittämiseksi Asentajien sertifiointijärjestelmä Energia-avustus (VNA asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaittaavustuksista; 128/2006, muutos 1255/2010) Energia- ja korjausavustus pientaloille (Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveys-haittaavustuksista; 1184/2005) Harkinnanvarainen valtionavustus tuulivoimakaavoitukseen (Valtionavustuslaki; 688/2001) Tiedottaminen, neuvonta ja informatiivinen Maatilojen energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen energiatehokkuussopimuksilla ja energiasuunnitelmilla Maatilat Maaseudun mikroyritykset Maaseudun mikroja pk-yritykset Suunnitteilla Metsänomistajat (ehdotettu korvattavaksi pienpuun energiatuella 2015 alkaen) Informatiivinen Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustuva Informaatio-ohjaus Informaatio-ohjaus Tuulivoiman huomioon ottaminen kaavoituksessa, mm. tuulivoimalan rakentaminen poikkeamismenettelyllä teollisuus- ja satama-alueelle Uusiutuvan energian käyttöön oton lisääminen mm. pientalojen päälämmitysjärjestelmien saneerausten yhteydessä Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen pientaloissa, energiatehokkuutta parantavat korjaukset Yritykset, yhteisöt ja kuluttajat, metsäpohjaisen energian korjuuseen ja käyttöön liittyvä neuvonta Tuulivoimarakentaminen Loppukäyttäjät, julkishallinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat, kansalaiset jne. Asentajat; välillisenä kohderyhmänä myös asennuksia tilaavat loppukäyttäjät Kotitaloudet; tukijärjestelmä kohdistettu erityisesti pientaloille Kotitaloudet; tukijärjestelmä kohdistettu erityisesti pientaloille Maakuntien liitot, kunnat Loppukäyttäjät, julkishallinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat, kansalaiset jne. Päättynyt Lain muutos 989/2013 voimaan Säädöshanke käynnistetty Järjestelmä on käynnistetty 2013 Erityinen uusiutuvan energian käytön tehostamiseen suunnattu energia-avustus käytössä 2011 ja 2012 Avustusmääristä päätetään vuosittain valtion talousarviossa Jatkuvaa toimintaa 6

7 Synergia-talo Informaatio-ohjaus Suunnittelijat, arkkitehdit Laki nestemäisten Kiristää fossiilisten Energian tuottajat ja polttoaineiden polttoaineiden loppukäyttäjät valmisteverosta hiilidioksidiverotusta (1472/1994), elinkaarenaikaisten ja kannustaa biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käyttöön huomioon ottaminen fossiilisten moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta, moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidiveron korotus 10 prosentilla Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta, lämmitys- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus 30 eurosta 35 euroon hiilidoksiditonnilta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelma BioRefine Uudet biomassatuotteet (Tekesin ohjelma) Groove Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä (Tekesin ohjelma) Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut BEST (Cleen Oy:n ja FIBIC Oy:n ohjelma) Kestävä energia (Suomen Akatemian ohjelma) Energiaohjelma (Suomen Akatemian ohjelma) ForestEnergy2020 (VTT:n ja Metlan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) VTT:n uusiutuvan energian tutkimusinfran uudistaminen (RES-infra) Cleantechin strateginen ohjelma ; tutkimus ja kehitys ; tutkimus ja kehitys ; tutkimus ja kehitys Tutkimus ja osaamisen kehittäminen Tutkimus ja osaamisen kehittäminen ; tutkimus ja kehitys ; tutkimus ja kehitys Politiikkaohjelma Kannustaa biopolttoaineiden käyttöön Kannustaa biopolttoaineiden käyttöön Uudet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisut, pk-yritysten energiatehokkuuden parantuminen Uusi tieto tai innovaatio Uusi tieto tai innovaatio Uusi tieto tai innovaatio Uusi tieto Uusi tieto Cleantechliiketoiminnan kasvu Energian tuottajat ja loppukäyttäjät Energian tuottajat ja loppukäyttäjät pk-yritykset, kunnat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Biomassan jalostaminen ja toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineet Uusiutuvan energian yritysten liiketoimintavalmiuksien parantaminen Bioenergian tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet Kestävä energian tuotanto Kestävä energian tuotanto Ratkaisuja metsäenergian koko tuotanto- ja käyttöketjuun Uusiutuvan energian T&K-tulosten kaupallistamisen nopeuttaminen yhdessä alan teollisuuden kanssa Uusiutuvan energian liiketoiminnan edelletysten parantaminen alkaen Toteutetaan kahdessa vaiheessa ja alkaen alkaen Suunnitteilla 1/2014 6/2022 Päättynyt Päättynyt Valmistelussa

8 2.a Kuvailkaa edistymistä hallintomenettelyjen arvioinnissa ja parantamisessa uusiutuvan energian kehityksen sääntelyllisten ja muiden esteiden poistamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan e alakohta). Maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan siten, että tuulivoimalan rakentamista varten voidaan myöntää poikkeus asemakaavasta teollisuus- ja satama-alueelle jo rakennetulle alueelle. Lakimuutos tuli voimaan Ympäristöministeriö on laatinut tuulivoimarakentamisen suunnittelun sujuvuuden edistämiseksi ja laadun parantamiseksi oppaan. Opas julkaistiin heinäkuussa 2012 ja siinä käsitellään kaavoitusta, ympäristövaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevan lainsäädännön soveltamista ja tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Motiva Oy ovat kesällä 2013 julkaisseet kansalaisille suunnatun esitteen tuulivoiman rakentamisesta osaksi elinympäristöä. Tuulivoimarakentaminen Tuulivoimarakentamista koskevien menettelyiden soveltaminen on monilta osin selkeytynyt vuosien 2012 ja 2013 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tekemällään päätöksellä tuulivoiman edistämistyöryhmän. Työryhmä selvitti keinoja, joilla voitaisiin vähentää tuulivoiman rakentamiseen liittyviä esteitä ja rajoitteita sekä sovittaa yhteen eri ministeriöiden hallinnonalojen toimia. Suurimmat haasteet koskevat ympäristöministeriön, puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloja. Työryhmän toimikausi oli Työ- ja elinkeinoministeriöllä on yleisvastuu tuulivoiman kehittämisestä. Eri hallinnonalat ovat tehostaneet toimia ja keskeisiä tuloksia on saavutettu tuulivoimarakentamisen hallinnollisten esteiden purkamiseksi. Työryhmän toimikauden aikana on erityisesti pyritty sovittamaan eri hallinnonalojen intressejä yhteen. Yksi keskeisimmistä tuloksista on viranomaisten välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistyminen. Vaikutuksiltaan merkittävimmät toimenpiteet on tehty liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, jossa tuulivoimarakentamisen edellytysten parantamiseksi on mm. muutettu mittarilentopintoja ja pienennetty teiden suojaetäisyyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Liikennevirasto ja Finavia Oyj ovat teettäneet selvityksen tuulivoimaloiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Menettelyt tuulivoiman sijoittumisessa suhteessa liikenteeseen ovat selkeytyneet ja rajoituksia on lievennetty merkittävästi. Tuulivoiman etäisyydeksi maanteistä on ohjeistettu 300 m entisen 500 m sijaan ja meriliikenneväylistä pääsääntöisesti 0,5 1,5 km. Samalla etäisyysvaatimusta kavennettiin myös rautateiden varsilla. Ilmaliikennepalvelujen tarjoaja Finavia Oyj:n päätös tarkistaa lentoesterajoitusten alueita on vapauttanut merkittävän pinta-alan tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Trafi harkitsee tiettyjen alueiden vapauttamista lentoesteluvista. Nykyisin Trafi voi myös tapauskohtaisesti harkita myönteisen lentoesteluvan antamista silloinkin, kun tuulivoimalalla on Finavia Oy:n lausunnon mukaan joitain vaikutuksia lentoliikenteen sujuvuuteen. Trafi on julkaissut tarkentavan ohjeen tuulivoimaloiden merkitsemisestä ja valaisemisesta Ympäristöministeriö on toteuttanut Energiateollisuus ry:n ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n kanssa hankkeen, jossa laadittiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n julkaisusarjassa kesäkuussa 2013 julkaistut tuulivoiman mallinnukseen ja mittaukseen liittyvät ohje-ehdotukset. 8

9 Mallinnusohjeella luodaan yhtenevät ja ennakoitavat käytännöt mallinnusohjelmien ja niissä käytettävien laskentaparametrien valintaan. Mittausohjeessa on tarkastelu sekä melupäästön että melutason mittaamista. Hankkeen tulosten pohjalta ympäristöministeriö valmistelee meluohjeistusta. Ympäristöministeriö asetti Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVAmenettely) liittyvän yhteysviranomaistoiminnan kehittämistyöryhmän. Työryhmässä tarkastellaan erityisesti tuulivoimahankkeiden osalta sitä, miten yhteysviranomaisen toiminnalla voitaisiin nykyistä paremmin edistää YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamista. Työryhmän yhtenä tehtävänä on myös tarkastella, miten YVA-menettelyihin sisältyvässä vuorovaikutuksessa voidaan nykyistä paremmin antaa kansalaisille selkeä kuva hankkeen edellyttämistä menettelyistä ja eri menettelyihin sisältyvistä osallistumismahdollisuuksista. Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Energiateollisuus ry ovat tehneet ohjeen tuulivoiman rakentajille siitä, että toiminnanharjoittaja tekee maankäyttösopimuksen niiden tuulivoimalan läheisyydessä olevien maanomistajien kanssa, joiden maata on tuulivoimalan roottorin halkaisijaa viisinkertaisesti vastaavalla etäisyydellä. Tuulivoimarakentamisen tutkaesteet Suomessa on tällä hetkellä tuuliolojen kannalta suotuisia alueita, joilla tuulivoimarakentaminen on estynyt erityisesti tuulivoimaloista aiheutuvien tutkavaikutusten vuoksi. Tuulivoimaloiden rakennusluvan edellytyksenä on Puolustusvoimien lausunto siitä, etteivät tuulivoimalat häiritse Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuoden 2013 aikana selvitetty keinoja, joilla tuulivoimarakentamisen ja Puolustusvoimien aluevalvonnan tarpeet voitaisiin sovittaa yhteen sekä määrittää vaihtoehdot tarvittavien muutosten rahoittamiseksi. Laki tuulivoiman kompensaatioalueista tuli voimaan Lain nojalla tuulivoimalan rakentaminen ja käyttöönotto tuulivoiman kompensaatioalueella ei edellytä, että puolustusvoimat selvittää enää erikseen tuulivoimalan vaikutuksia Suomen aluevalvontaan, puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun. Rakentaminen on myös mahdollista, vaikka puolustusvoimien aiemmin antama lausunto olisi ollut kielteinen. Alueelle rakennettavista tuulivoimaloista kerätään turbiinikohtainen tuulivoimamaksu. Laissa nimetään ensimmäiseksi tuulivoiman kompensaatioalueeksi Perämeren tuulivoima-alue. Perämeren tuulivoima-alue on tuulioloiltaan erittäin hyvä, ja alueelle rakennettavien tuulivoimaloiden arvioidaan tuottavan sähköä yli 1 TWh vuonna Perämeren tuulivoima-alueella uudet tuulivoimalat voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta. Tarvittaessa lakia voidaan täydentää uusilla tuulivoiman kompensaatio-alueilla. Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamisen turvaaminen ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen edellyttää ratkaisua kompensaation toteuttamiseksi. Kompensaatioratkaisu vaihtelee alueittain, koska olosuhteet alueella, alueelle suunnitellut tuulivoimalahankkeet, puolustusvoimien valvontajärjestelmät ja toiminnalliset tarpeet alueella vaihtelevat. Vastaavasti kompensaatioratkaisun kustannukset vaihtelevat alueittain ja voivat nousta jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Kompensaatioratkaisun rahoitus on sen vuoksi myös tarpeen käsitellä ja ratkaista tapauskohtaisesti. Tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain täydentäminen uusilla tuulivoiman kompensaatioalueilla edellyttää, että puolustusvoimat on laatinut alueelle kompensaatioratkaisun, 9

10 jonka mukaisesti tuulivoimaloista ei aiheudu häiriötä puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiselle. Kompensaatioratkaisun selvittäminen edellyttää pääsääntöisesti, että Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laskentamenetelmällä on selvitetty tuulivoimaloiden tutkavaikutukset. Pienimuotoinen sähköntuotanto Viime maaliskuussa päivitetyssä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (VNS 2/2013 vp) on linjattu useita toimenpiteitä pienimuotoisen tuotannon edistämiseksi. Strategian toimeenpanemiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on mm. asettanut työryhmän selvittämään pientuotannon edistämistä. Työryhmä tarkastelee sähkön pientuotannon roolia uusiutuvan energian sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä. Tämän lisäksi työryhmä pohtii ja arvioi toimenpiteitä pientuotannon kannattavuuden edistämiseksi. Työryhmän toimikausi päättyy Vuoden 2013 aikana pientuotannon asioita on viety merkittävästi eteenpäin. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ja osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista Motiva Oy:n johdolla on parhaillaan käynnissä kaksi työryhmää liittyen pientuotantoon. Pientuotannon kauppatyöryhmä ja verkkotyöryhmä ovat kokoontuneet vuoden 2012 joulukuusta lähtien. Energiateollisuus ry on antanut valtakunnalliset suositukset pientuotannon teknisistä liittämisvaatimuksista ja suositellut Saksan standardit täyttävien laitteiden hyväksymistä sähköverkkoon myös Suomessa. Lisäksi Energiateollisuus ry on laatinut pientuotannon liittymislomakkeen ja siihen liittyvän suosituksen. Lomake on jo otettu monessa yhtiössä käyttöön. Tämän lisäksi Energiavirasto valmistelee sähkön hintavertailusivujen laajentamista koskemaan myös pientuottajan tuottaman sähkön myyntiä. Uudet sivut julkaistaan viimeistään vuoden 2014 alussa. Verohallinnon kanssa on neuvoteltu pientuottajien yhdenmukaisesta verokohtelusta. Tavoitteena on antaa valtakunnallinen ohjeistus verotoimistoille. Asian käsittely on vireillä verohallinnossa. Lisäksi Motiva Oy on aktiivisesti neuvotellut maankäyttö- ja rakennuslain tulkintakäytäntöjen yhdenmukaistamisesta mm. ympäristöministeriön kanssa. Ongelmana on ollut lupakäytäntöjen vaihtelu eri kuntien välillä. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2013 käynnistänyt selvityksen nettolaskutusmenettelyyn liittyvistä juridisista ja optimointiongelmista sekä seurannan pientuotannon ylijäämäsähkön markkinoiden kehittymisestä. 2.b Kuvailkaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto ja jakelu sekä parantaa verkkoliitäntään ja verkon vahvistamiseen liittyvien kustannusten kantamista ja jakamista koskevia sääntöjä (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan f alakohta). Sähkömarkkinalaissa on säädetty siirto- ja jakeluverkonhaltijoille verkon kehittämisvelvollisuus, jonka mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Sähkön siirtoverkonhaltija on lisäksi vastuussa koko sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta (järjestelmävastuu). Järjestelmävastuussa olevan siirtoverkonhaltijan tulee ylläpitää ja kehittää järjestelmävastuun piiriin 10

11 kuuluvia toimintojaan ja palveluitaan sekä ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan ja muita järjestelmävastuun hoitamiseen tarvittavia laitteistojaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin siten, että edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Verkkopalvelujen myyntiehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Niistä saa poiketa vain erityisistä syistä. Suomi soveltaa taattua verkkoonpääsymenettelyä. Verkkoon liittyviä sähköntuotantolaitoksia koskevat kaikille samat ja yhtäläiset säännöt. Kaikkia liittyjiä on sähkömarkkinalain mukaan kohdeltava tasapuolisesti. Ensisijaisia liitäntäoikeuksia tai erikseen varattua liitäntäkapasiteettia ei ole käytössä. Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja sähköntuotantolaitokset toiminta-alueellaan. Verkonhaltijan liittymiselle asettamien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä. Verkonhaltijan velvollisuuksiin kuuluu, että palvelusta perittävä korvaus on kohtuullinen ja että toimitetun sähkön mittaus järjestetään asianmukaisella tavalla. Verkonhaltijalle kuuluva kehittämisvelvollisuus edellyttää, että verkonhaltijan on lisättävä tarvittaessa verkkonsa siirtokapasiteettia tuotannon verkkoon liittämisen mahdollistamiseksi liittyjänä olevan asiakkaan kohtuullisen vaatimuksen mukaisesti. Sähköverkon kehittämisen aiheuttamat kustannukset katetaan siirtomaksuilla ja verkon laajeneminen sekä siitä johtuva vahvistaminen liittymismaksuilla. Verkkoon liittymisen osalta verkonhaltijat laativat itselleen kirjalliset liittymien hinnoittelumenetelmät ja -periaatteet. Näiden periaatteiden tulee noudattaa Energiaviraston vahvistamia menetelmiä liittymien hinnoittelun määrittämiseksi. Energiaviraston vahvistamat menetelmät ovat sisällöltään kaikille sähköverkonhaltijoille yhdenmukaiset. Jakeluverkon haltija perii liittyjältä voimassa olevien omaa jakelualuettaan koskevien liittymismaksuperusteiden (liittymisehtojen) mukaisen liittymismaksun. Näissä ehdoissa on määritetty myös verkon teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamista ja jakamista koskevat säännöt. Liittymisehdot on hyväksytettävä Energiavirastolla ennen niiden käyttöönottoa, ja Energiavirasto myös valvoo ehtojen tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Siirto- ja liittymismaksujen yleisistä perusteista säädetään sähkömarkkinalaissa. Energiavirasto on ottanut vuonna 2011 käyttöön valtakunnallisesti yhdenmukaiset jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa sovellettavat menetelmät tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi. Merkittävin hinnoitteluun liittyvä muutos koskee kapasiteettivarausmaksun käyttöä jakeluverkossa, jonka osalta aiemmin ei ole ollut käytössä yhdenmukaista määrittelytapaa, vaan verkonhaltijat ovat itse määrittäneet kapasiteettivarausmaksun määrittämistavan. Tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymismenetelmien käyttöönoton yhteydessä on myös päivitetty kulutuksen liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteita siten, että ne ovat yhdenmukaisia tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiden kanssa. 11

12 3. Kuvailkaa käyttöön otettuja tukijärjestelmiä ja muita toimenpiteitä, joita sovelletaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiseksi ja raportoikaa käynnistettyjen toimenpiteiden edistymisestä suhteessa kansalliseen toimintasuunnitelmaanne (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan b alakohta). Taulukko 3: Uusiutuvan energian tukijärjestelmät Keskeiset uusiutuvan energian tukijärjestelmät Tuki yksikköä kohden Yhteensä (milj. ) Väline (annetaan tiedot tarvittaessa) Biopolttoaineiden velvoite/kiintiö (%) 6 % ei määriteltävissä - > 20 % 2020 Seuraamus/Buy-out -optio/buy-out -hinta - - ( /yksikkö) Sertifikaatin keskihinta - - Verovapautus/veronpalautus - - Investointituet (pääomatuki tai lainat) ( /yksikkö) Energiatuki 88,3 milj. (vuonna 2011) 26 milj. (vuonna 2012) Tuotantokannustimet Tuotantotuki tuulivoimalle, biokaasusähkölle ja pien- CHP:lle puusta liukuva preemio-syöttötariffi; metsähakkeella puustamaksukyvyn, päästöoikeuden sekä turpeen hinnan ja veron mukaan määräytyvä preemio-syöttötariffi (järjestelmä käynnistettiin vuonna 2011) Tavoitehinta 83,5 /MWh (tuulivoiman tavoitehinta 2015 loppuun 105,3 /MWh), biokaasusähkölle lämpöpreemio 50 /MWh ja pien-chp:lle 20 /MWh; Metsähakkesähkön tuki 18 /MWhe 2012 ja 13,1 /MWhe 2013 Toimituspalkkiot - - Tarjouskilpailut - - Arvioitu vuotuinen kokonaistuki sähkösektorilla (syöttötariffi kohdentuu sähkön tuotannolle, mutta välillisesti se edistää myös uusiutuvan lämmön tuotantoa) Arvioitu vuotuinen kokonaistuki lämmityssektorilla Arvioitu vuotuinen kokonaistuki liikennesektorilla 3 milj. Biomassan käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa 18 milj. (vuonna 2013) (vuosi 2011 ei vertailukelpoinen) 33,2 milj. (vuonna 2012) 54,9 milj. (vuonna 2013) 5,5 milj. (vuonna 2011) 34,2 milj. (vuonna 2012) 56,5 milj. (vuonna 2013) 30 milj. (vuonna 2011), 3 milj. (vuonna 2012) ja 20 milj. (vuonna 2013) Biomassa käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa on edennyt kansallisessa toimintasuunnitelmassa ennakoitua nopeammin (NREAP:ssa vuodelle 2010 biomassaan perustuva sähköntuotanto 8090 ktoe sekä lämmitys ja jäähdytys 4990 ktoe, toteuma sähköntuotannossa ktoe sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä 5423 ktoe). Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuva tuotantotuki (syöttötariffi) on kasvattanut metsähakkeen käyttöä edelleen. Energiatuella (investointituki uusiutuvan energian investointeihin) on tuettu vuosina 2011 ja 2012 merkittävästi etenkin biomassakattiloita, joilla on korvattu öljykattiloita. Tuulivoima Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu tuulivoiman tuotantotuki (syöttötariffi) on saanut runsaasti hankkeita vireille. Elokuun 2013 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita noin MW edestä, joista merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin MW:a. Kaavoitus ja erilaiset hallintomenettelyt hidastavat hankkeiden toteuttamista. Joulukuussa 2013 syöttötariffijärjestelmään oli hyväksytty noin 380 MW tuulivoimaloita, joiden arvioitu vuosituotto ylittää 1 TWh. Vastaavana ajankohtana oli tehty ennakkoilmoitus noin 200 MW tuulivoimakapasiteettia. 12

13 Vuonna 2011 käyttöönotettu harkinnanvarainen valtionavustus tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten on edistänyt maakunnan liittojen ja kuntien alueidenkäytön suunnittelua tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavoja ja kuntien laatimia tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavia yleiskaavoja on vireillä varsin paljon koko maassa. Vuoden 2012 lopulla vireillä olevien maakuntakaavojen yhteenlaskettu mahdollistava teho oli noin MW ja noin tuulivoimalaa. Vireillä olevissa tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavissa yleiskaavoissa on tuulivoimarakentamista varten varauksia maa-alueella vastaten yhteensä noin MW ja noin tuulivoimalaa sekä merialueella yhteensä noin MW ja noin 450 tuulivoimalaa. Lisäksi muutamassa maakunnan liitossa on tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita sisältäviä lainvoimaisia maakuntakaavoja. Alueet sijaitsevat lähes kokonaan merialueella ja mahdollistavat yhteensä noin MW. Biopolttoaineet ja bionesteet Jakeluvelvoite Liikenteen biopolttoaineiden tärkein edistämistoimenpide on niiden jakeluvelvoite, joka on ollut voimassa vuodesta Jakeluvelvoitteen suuruus määritellään markkinoille toimitettujen biopolttoaineiden energiasisällön osuutena toimitetun bensiinin, dieselin ja biopolttoaineiden kokonaisenergiasta. Vuotuinen jakeluvelvoite on seuraava: Velvoite % % % % % % 2020-> 20 % Jakeluvelvoitteeseen sovelletaan kaksoislaskentaa jätteistä, tähteistä, syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotettujen biopolttoaineiden osalta. Jakeluvelvoitteeseen hyväksytään vain sellaisista raaka-aineista tuotetut biopolttoaineet, joiden osalta kestävyyskriteerien täyttyminen on osoitettu. Polttoaineverotus Vuonna 2010 valmisteltiin energiaverouudistus, joka tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Uudistuksen tärkein elementti on kaikkien polttoaineiden, myös liikennepolttoaineiden, verotuksen perustaminen niiden energiasisältöön sekä hiilidioksidipäästöihin. Verrattuna aiempaan järjestelmään, jossa biopolttoaineilla oli sama litrakohtainen vero kuin fossiilisilla polttoaineilla, parani biopolttoaineiden asema uudessa verorakenteessa, koska se ottaa huomioon biopolttoaineiden, erityisesti etanolin alemman energiasisällön. Myös hiilidioksidipäästöjen huomioon ottaminen antaa etua biopolttoaineille. Biopolttoaineiden hiilidioksidiveron pohjana ovat niiden elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt verrattuna 13

14 fossiilisiin vastineisiinsa. Kestämättömistä biopolttoaineista kannetaan sama hiilidioksidivero kuin fossiilisista polttoaineista, kestävistä biopolttoaineista kannetaan 50 prosenttia vastaavan fossiilisen polttoaineen hiilidioksidiverosta ja RES-direktiivin mukaisista ns. kaksoislaskettavista biopolttoaineista ei kanneta lainkaan hiilidioksidiveroa. Hiilidioksidiveron laskentaperusta on vuoden 2014 alustaa 58 euroa/tco2. Uudella verorakenteella pyritään ennen muuta ohjaamaan biopolttoaineiden käyttöä toisen sukupolven vaihtoehtoihin. Myös bionesteisiin sovelletaan vastaavaa verorakennetta, mutta lämmityspolttoaineilla sekä energiasisältövero että hiilidioksidivero ovat selvästi alhaisempia kuin liikennepolttoaineilla. Muita toimia Biopolttoaineiden tuotantoa on lisäksi pyritty edistämään lisäämällä voimakkaasti määrärahoja uusien biopolttoaineteknologioiden investointitukiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan Antakaa tietoja siitä, miten tukea saava sähkö jakautuu loppukäyttäjille direktiivin 2003/54/EY 3 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan b alakohta). Sähkömarkkinat on vapautettu ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ei ole erityisasemassa sähkökaupassa. Uusiutuvien energialähteiden tuotannon kannattavuutta edistetään tukijärjestelmillä. Myös uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö myydään sähköpörssiin, sähkön jälleenmyyjille tai myös suoraan loppukäyttäjille. Vuodesta 2014 lähtien sähkön myyjien tulee ilmoittaa myymänsä sähkön alkuperää koskevat tiedot sähkölaskuissaan vähintään kerran vuodessa. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetuksi sähköksi voi ilmoittaa vain alkuperätakuilla varmennetun sähkön. Yhtiöt myyvät uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä yleensä eri tuotemerkeillä (norppasähkö, hyötysähkö ). Vielä tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten tukea saava sähköntuotanto jakautuu loppukäyttäjille. 4. Antakaa tarvittaessa tietoja siitä, millä keinoin tukijärjestelmissä otetaan huomioon sellaiset uusiutuvan energian sovellukset, joista saadaan lisähyötyjä mutta joiden kustannukset ovat vastaavasti suuremmat; tällaiseksi sovellukseksi katsotaan esimerkiksi biopolttoaineiden valmistaminen jätteistä, tähteistä, muusta kuin elintarviketuotannon selluloosasta sekä lignoselluloosasta (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan c alakohta). Kuten kohdan 3 vastauksessa on kerrottu, kehittyneempien mutta kalliimpien biopolttoaineiden käyttöönottoa pyritään edistämään RES-direktiivin ns. kaksoislaskentaa käyttämällä sekä uuden polttoaineverorakenteen avulla. Myös biopolttoaineiden tuotannon investointituet on kohdistettu kehittyneisiin biopolttoaineisiin. 5. Antakaa tietoja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sekä lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuujärjestelmän toiminnasta sekä toimenpiteistä järjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi ja sen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan d alakohta). 14

15 Suomessa alkuperätakuujärjestelmää sovelletaan uusiutuvista energianlähteistä ja tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetun sähkön alkuperätakuisiin. Järjestelmä toimii hyvin. Vuoden 2013 kesällä pantiin täytäntöön RES-direktiivin uusiutuvan energian alkuperätakuita koskeva sääntely kokonaisuudessaan. Järjestelmän luotettavuus on varmistettu siten, että alkuperätakuiden myöntämien, siirtäminen, peruuttaminen ja mitätöinti on annettu järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtäväksi. Myönnetyt alkuperätakuut perustuvat voimalaitoksen tuotantotavan ja sen käyttämien energialähteiden varmentamiseen sekä tuotetun sähkön mittaamiseen. Alkuperätakuu on ainoa menetelmä varmentaa sähkö tuotetuksi uusiutuvilla energianlähteillä. Kaksoislaskennan välttämiseksi sähkönmyyjän tulee käyttää kansallista jäännösjakaumaa ilmoittaessaan sähkönkäyttäjille sähkön alkuperää koskevia tietoja. Energiavirasto valvoo uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain noudattamista. Energiavirasto muodostaa myös kansallisen jäännösjakauman. Sähkön mittauksen luotettavuuden takaavat osaltaan Suomessa voimassa olevat mittaussäännökset, jotka edellyttävät sähköntuotannon ja suurten kulutuskohteiden etäluentaa ja tuntimittausta. Jakeluverkonhaltijat ovat velvollisia siirtymään tuntimittaukseen siten, että vuoden 2014 alkuun mennessä vähintään 80 prosenttia kaikista sähkönkäyttöpaikoista on etäluettavan tuntimittauksen ja kuormanohjausmahdollisuuden piirissä. Vuoden 2013 lopussa tuntimittauksen piirissä on yli 93 prosenttia kaikista sähkönkäyttöpaikoista, ja vuoteen 2015 mennessä osuus nousee lähes 100 prosenttiin. 6. Kuvailkaa, miten biomassavarojen saatavuus ja käyttö energiantuotantoa varten on kehittynyt kahden viime vuoden aikana (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan g alakohta). Taulukko 4: Biomassan saatavuus energiantuotantoa varten Kotimaisen raaka-aineen määrä Kotimaisista raaka-aineista tuotettu primäärienergia (ktoe) n-2 n-1 n-2 n-1 Biomassan saatavuus lämmitys- ja sähkösektorilla: Puubiomassan suora tarjonta 8 TJ 1 TJ metsistä ja muilta metsämailta energiantuotantoon (hakkuut jne.) Puubiomassan epäsuora tarjonta (puuteollisuudesta peräisin olevat tähteet ja sivutuotteet jne.) Energiakasvit (heinät jne.) ja lyhytkiertoinen energiapuu (tarkentakaa) TJ TJ EU:sta tuodun raaka-aineen määrä n-2 n-1 EU:sta tuodun raaka-aineen määrästä tuotettu primäärienergia (ktoe) n-2 n-1 Muualta kuin EU:sta tuodun raaka-aineen määrä n-2 n TJ 330 TJ 269 TJ 359 TJ 25 TJ 174 TJ 218 TJ 305 TJ Muualta kuin EU:sta tuodun raaka-aineen määrästä tuotettu primäärienergia (ktoe) n-2 n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n-1 15

16 Maatalouden n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a sivutuotteet / jalostetut tähteet ja kalastuksen sivutuotteet Jätteestä peräisin n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a oleva biomassa (yhdyskuntajäte, teollisuusjäte jne.) Muut (tarkentakaa) Biomassan saatavuus liikennesektorilla: Biopolttoaineina n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a käytettävät yleiset peltokasvit (tarkentakaa tärkeimmät lajit) Biopolttoaineina n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a n.a käytettävä energiakasvit (heinät jne.) ja lyhytkiertoinen energiapuu (tarkentakaa tärkeimmät lajit) Muut (tarkentakaa) Taulukko 4a: Kotimaisen maatalousmaan käyttö energiakasvien viljelyyn (ha) Maankäyttö Pinta-ala (ha) 1. Yleisten peltokasvien (vehnä, sokeriruoko jne.) ja öljykasvien (rypsi, auringonkukka jne.) viljelyyn käytetty maa (Tarkentakaa tärkeimmät lajit) n-1, 2012 n.a n-2, 2011 n.a 2. Lyhytkiertoisen energiapuun (paju, poppeli) viljelyyn käytetty maa (Tarkentakaa tärkeimmät lajit) 3. Energiakasvien kuten heinien (ruokohelpi, luutahirssi, Miscanthus) ja durran viljelyyn käytetty maa (Tarkentakaa tärkeimmät lajit) Antakaa tietoja Suomessa kahden viime vuoden aikana mahdollisesti havaituista perushyödykkeiden hinnoissa ja maankäytössä tapahtuneista muutoksista, jotka liittyvät biomassan ja muiden uusiutuvista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen käytön lisääntymiseen. Jos mahdollista, ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan h alakohta). Kuvassa 1 on esitetty metsähakkeen hintakehitys käyttöpaikalla ja kuvassa 2 pellettien hintakehitys. Metsähakkeen käyttö on lisääntynyt merkittävästi, mikä on samalla heijastunut metsähakkeen hintaan. Metsähakkeen hinnan nousu ei näytä vaikuttaneen metsäteollisuudessa käytettävän puun hintoihin (kuva 3). Peltobiomassojen hyödyntäminen on vähäistä Suomessa, joten uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ei ole vaikuttanut myöskään ravinto- ja rehukasvien hintoihin. 16

17 Kuva 1: Metsähakkeen hintakehitys tammikuu 2011 lokakuu 2013, /MWh 17

18 Kuva 2: Pellettien hintakehitys tammikuu 2007 lokakuu 2013, /MWh Kuva 3: Metsähakkeen ja kuitupuun hintakehitys 18

19 8. Kuvailkaa jätteistä, tähteistä, muusta kuin elintarviketuotannon selluloosasta sekä lignoselluloosasta valmistettujen biopolttoaineiden kehitystä ja osuutta (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan i alakohta). Biopolttoaineiden tuotannosta ei ole käytettävissä tilastotietoja. Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu kulutuksen osalta biopolttoaineiden todellinen energiamäärä ja sen mukainen prosenttiosuus. Taulukko 5: 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen biopolttoaineiden tuotanto ja kulutus (Ktoe) 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet Tuotanto Tyyppiä X oleva polttoaine (tarkentakaa) n.a. n.a. Kulutus Dieselkomponentit (HVO, FAME)) Bensiinikomponentit (Etanoli, eetterit, biobensiini) 51,5 0, artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen biopolttoaineiden kokonaistuotanto n.a. n.a. 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen biopolttoaineiden kokonaiskulutus artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen polttoaineiden %-osuus liikenteessä käytetyn uusiutuvan energian kokonaismäärästä 24 % 49 % 9. Antakaa tietoja biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannon arvioiduista vaikutuksista Suomen luonnon monimuotoisuuteen, vesivaroihin, veden laatuun ja maaperän laatuun kahden viime vuoden aikana. Antakaa tietoja siitä, miten näitä vaikutuksia arvioitiin, ja ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan j alakohta). Toistaiseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotanto Suomessa perustuu valtaosin tuontiraaka-aineisiin ja jossain määrin kotimaisiin jäte- ja tähderaaka-aineisiin. Tämän vuoksi voidaan arvioida, ettei biopolttoaineiden tuotannolla ole ollut vaikutuksia mihinkään kysytyistä tekijöistä Suomessa. 10. Arvioikaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttämisestä saadut kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöt (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan k alakohta). Seuraava kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen arviointi on teoreettinen. Metsäteollisuuden sähkön ja lämmön tuotanto perustuu biomassaan, jota syntyy teollisuuden prosessin sivuvirtana. Etenkin metsäteollisuuden osalta on lähtökohtaisesti virheellistä olettaa, että teollisuuden tarvitsema sähkö ja lämpö tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla. Jos biomassan käyttö metsäteollisuuden sähkön ja lämmön tuotannossa ei olisi mahdollista, Suomeen ei olisi syntynyt metsäteollisuutta. Uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen arvioinneissa on oletettu seuraavaa: Biopolttoaineet: direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Erillisen sähköntuotannon osalta (vesivoiman, tuulivoiman, aurinkosähkön sekä bioenergialla tuotetun erillisen sähköntuotannon) nettosäästöt on arvioitu päästökertoimella 0,095 Mt CO 2 /PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan erillisen lauhdetuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkosähkön osalta oletetaan, että yksi energiayksikkö korvataan 2,4 yksiköllä fossiilista polttoainetta. Bioenergian osalta tämä polttoaineiden kulutussuhde- 26 Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotetut biopolttoaineet. 19

20 luku on laskelmissa 1. Bioenergian tuoman päästövähennyksen arvioinnissa on otettu huomioon biomassan päästöt komission raportin liitteen II mukaisesti. Laskelmassa lämpöpumppuenergia ja aurinkolämpö korvataan erillisellä fossiilisella lämmöntuotannolla. Nettosäästöt on arvioitu päästökertoimella 0,075 Mt CO 2 /PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan erillisen lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Bioenergiaan perustuvan erillisen lämmöntuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päästökertoimella 0,074 Mt CO 2 /PJ. Päästökertoimessa on otettu huomioon nettosäästön vähennys biomassan päästöjen oletusarvolla 0,001 Mt CO 2 /PJ komission raportin liitteen II mukaisesti. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päästökertoimella 0,081 Mt CO 2 /PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa vähennettynä biomassan päästöillä komission raportin liitteen II mukaisesti. Taulukko 6: Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä (Mt CO 2 ekv.) Ympäristönäkökohdat Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisnettosäästöistä 27 - Arvio uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä - Arvio uusiutuvista lähteistä tuotetun, lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävän energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä - Arvio uusiutuvista lähteistä tuotetun, liikenteessä käytettävän energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä 16,6 Mt 16,5 Mt 22,3 Mt 24,0 Mt 0,4 Mt 0,5 Mt 11. Ilmoittakaa (kahden viime vuoden ajalta) ja arvioikaa (tulevien vuosien osalta vuoteen 2020 asti) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava määrä, joka voitaisiin siirtää toisiin jäsenvaltioihin taikka tuoda toisista jäsenvaltioista tai kolmansista maista, sekä arvioidut valmiudet toteuttaa yhteishankkeita vuoteen 2020 mennessä (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan l ja m alakohta). Energia- ja ilmastostrategian päivityksen yhteydessä on selvitetty ja arvioitu uusiutuvan energian osuuden kasvu. Suomi on edelleen RES-direktiivin mukaisella kehityspolulla siten, että Suomelle vuodelle 2020 asetettu tavoite saavutetaan. Tällä hetkellä uusiutuvan osuus ylittää kehityspolun mukaisen tilanteen, mutta tähän on pääasiallisena syynä energian loppukulutuksen pienentyminen yleisen taloudellisen tilanteen takia. 27 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun, sähkön ja vedyn osuus olisi ilmoitettava loppukäytöstä riippuen (sähkö, lämmitys ja jäähdytys tai liikenne) ja otettava vain kerran huomioon arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskennassa. 20

21 Taulukko 7: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon tosiasiallinen ja arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava (-) määrä, joka voitaisiin [jäsenvaltiossa] siirtää toisiin jäsenvaltioihin ja/tai tuoda toisista jäsenvaltioista/kolmansista maista (ktoe) 28,29 Tuotannon tosiasiallinen ja arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä/alittava määrä (erikseen jokaisen erilaisen uusiutuvan energialähteen ja tuonnin/viennin alkuperän/määräpaikan osalta) Vuo si n- 2 (200 9) Vuo si n- 1 (201 0) Antakaa yksityiskohtaiset tiedot tilastollisista siirroista, yhteishankkeista ja yhteisiä tukijärjestelmiä koskevien päätösten säännöistä. Suomi ei ole toteuttanut tilastollisia siirtoja, yhteishankkeita eikä yhteisiä tukijärjestelmiä muiden maiden kanssa vuosina Suomi ei ole tehnyt myöskään tällaisia sopimuksia tulevien vuosien osalta. 12. Esittäkää tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tällaisten arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan n alakohta). Biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu olevan 60 prosenttia. Arvio perustuu otantatutkimuksiin. 28 Käyttäkää tosiasiallisia lukuja raportoidaksenne ohjeellisen kehityspolun ylittävästä määrästä kertomuksen jättämistä edeltävinä kahtena vuonna, ja antakaa arviot tuleville vuosille vuoteen 2020 asti. Jäsenvaltio voi kussakin kertomuksessa oikaista aiemmissa kertomuksissa olleet tiedot. 29 Ohjeellisen kehityspolun alittava tuotannon määrä merkitään taulukkoon miinusmerkkisin luvuin (esim. -x ktoe). 21