HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE Hyväksytty hallituksen kokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE 2014-2016. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12.5.2014"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE Hyväksytty hallituksen kokouksessa

2 2 TUTKIMUSSTRATEGIAN TAUSTA HUS:n strategia määrittelee sairaanhoitopiirissä tehtävän tutkimustyön periaatteet ja suuntaviivat seuraavasti: Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävän tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus on ohjelmallista ja kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin ja on kansainvälisesti arvostettua. Tutkimustoiminnan eettinen perusta pidetään selkeänä ja vahvana. Tutkimustoiminnan tuloksia hyödynnetään kliinisessä palvelutuotannossa, ja sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti päättäjille ja sidosryhmille. HUS koordinoi ja tukee aktiivisesti alueensa perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa. Kaikkien HUS:ssa eri ammattiryhmissä työskentelevien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä pyritään parantamaan. Terveystaloustieteellistä tutkimusta ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta vahvistetaan. Erillisessä tutkimusstrategiassa määritellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen periaatteet, suuntaviivat ja painopisteet sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. HUS:n aikaisempi varsinainen tutkimusstrategia oli tehty vuosiksi Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki muutti merkittävästi valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen jakoperusteita. Laki edellyttää muun muassa, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee ne tutkimuksen painoalueet, joille rahoitus suunnataan. Koska painoalueiden määrittely vaikuttaa merkittävästi myös HUS:ssa tehtävään tutkimukseen, jäi HUS:n tutkimusstrategian uudistaminen odottamaan tietoa painoalueista. Niitä koskeva asetus tuli voimaan Tutkimustyön merkitys potilaiden hoidolle Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Korkeatasoinen tutkimustyö on yksi välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri teetti hiljattain kansainvälisestikin arvioiden uudentyyppisen selvityksen tutkimustyön vaikutuksesta potilaiden hoitoon (http://www.hus.fi/tutkijalle/tieteellinen-tutkimus/sivut/husn-tutkimustyolla-suuri-vaikutuspotilashoidon-tasoon.aspx, Duodecim 2014;130:326-32). Sen mukaan tutkimustyön vaikuttavuus oli huomattava ja välittyi kahta reittiä, toisaalta tutkimusinnovaatioiden ja toisaalta tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta. Kaikkiaan 81,5 % tutkijoista ilmoitti tutkimustyönsä johtaneen muutoksiin kliinisessä toiminnassa ja yhdentoista vuoden aikana sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista (enemmän kuin yksi uusi menetelmä tai vastaava viikossa). Sairaanhoidon vastuuhenkilöistä 91,4 % arvioi tutkimustyön parantaneen henkilöstön ammattitaitoa, 87,4 % arvioi sen parantaneen hoidon vaikuttavuutta ja 82,6 % arvioi sen parantaneen toiminnan tuottavuutta. Oma tutkimustyö on siis keskeinen osa yliopistosairaalassa annettavan sairaanhoidon tuotekehitystä. Myös potilasturvallisuuden, palvelujen ja toimintatapojen yleisen

3 3 kehittämisen tulee perustua tutkimustyön avulla hankittuun luotettavaan tietoon. Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät muihin sairaanhoitoyksiköihin. Tutkimustyön perusedellytykset HUS:ssa HUS ja erityisesti sen yliopistosairaala toimii hyvin läheisessä yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. HUS:lla ja tiedekunnalla on vuodesta 2010 lähtien ollut samansisältöiset tutkimusstrategiat. Lähes kahdella sadalla henkilöllä on yhtäaikainen palvelussuhde kumpaankin. HUS on yhteistyössä myös muiden Meilahden kampuksella toimivien tutkimusorganisaatioiden, esim. Suomen molekyylilääketieteen instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä Academic Medical Center Helsinki (AMCH, suomeksi Akateeminen lääketiedekeskus Helsinki). AMCH on kansainväliset kriteerit täyttävä tutkimusyhteisö. Se on monitieteinen kokonaisuus, jossa eri alojen perustutkijat, kliinis-teoreettisten alojen tutkijat, terveystieteen tutkijat ja kliiniset tutkijat toimivat läheisessä yhteistyössä. Kaikkiaan tutkimustyön parissa on henkilöä ja 450 tutkimusryhmää, jotka julkaisevat vuosittain noin 2500 tutkimusraporttia miltei kaikilta lääketieteen erikoisaloilta. Kun vielä suomalaiset potilaat ovat kansainvälisesti arvioiden hyvin tutkimusmyönteisiä, ovat tutkimustyön perusedellytykset HUS:ssa varsin hyvät. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan siirtyminen osaksi HUS:n organisaatiota vuoden 2014 alusta parantaa mahdollisuuksia tehdä sosiaalihuoltoperusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito-palvelukokonaisuutta koskevaa yliopistotasoista tutkimustyötä. Suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso Suomen kliinisen lääketieteen tutkimus on korkeatasoista. Se on yli viidentoista vuoden ajan sijoittunut maailmassa ykköstilalle, kun arviointiperusteena on käytetty viittauslukuihin perustuvaa tutkimustyön vaikuttavuutta. AMCH:n tutkimuspanos on miltei puolet kaikkien maamme yliopistosairaala/lääketieteellinen tiedekunta-yhteisöjen yhteisestä tutkimuspanoksesta ja sen on arvioitu sijoittuvan Euroopassa viiden vaikuttavinta kliinisen lääketieteen tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. Tilanne on kuitenkin huonontumassa. Tärkeimmiksi syiksi on arvioitu mm. kliinisen tutkimuksen tärkeimmän yksittäisen rahoituslähteen, valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen väheneminen alle kolmasosaan 1990-luvun tasosta ja kliinisen työn vaativuuden lisääntymisestä johtuva ajan puute. Tällä kehityksellä on terveydenhuoltoa laajempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä kliinisen lääketieteen tutkimus on taloudellisissa tarkasteluissa osoittautunut hyvin kannattavaksi. Se on myös terveysalan korkean teknologian teollisuuden edellytys. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen merkitys kansantaloudelle Taloustieteellisten selvitysten mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen tehdyt sijoitukset ovat hyvin kannattavia. Yhdysvalloissa hermoston sairauksien hoitoa koskeviin tutkimuksiin sijoitetun pääoman takaisinmaksuaika oli 1,2 vuotta ja tuottoprosentti 48 % (Lancet 367: 1319, 2006). Britanniassa sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksiin sijoitetun pääoman tuotto puolestaan oli 39 % ja psykiatrian alan tutkimuksiin sijoitetun pääoman tuotto 37 % (Medical Research

4 4 Council, 2008). Valtavat tuotot perustuvat saatuihin terveyshyötyihin, jotka näkyvät mm. työurien pidentymisenä. Lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös meidän maamme talouteen. Terveysteknologia on Suomen toiseksi suurin korkean teknologian vientiala ja kasvamassa nopeasti. Vuonna 2012 vienti oli 1680 m (kasvua vuoteen 2011 nähden 22,8 %) ja kauppataseen ylijäämä 735 m (kasvua 44 %). Useimmiten näiden terveysteknologian yritysten taustalla ovat alun perin olleet yliopistoissa tai yliopistosairaaloissa tehdyssä tutkimustyössä syntyneet ideat. Terveysteknologian alalla toiminta on useimmiten pysynyt Suomessa silloinkin, kun yritys on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Tämä johtuu mm. siitä, että meillä on tutkimustyön koulimaa korkeatasoista henkilökuntaa sekä päteviä ja yhteistyökykyisiä tutkimuslaitoksia. Lääketeollisuuden osalta esimerkkinä mainittakoon Helsingin yliopistossa 1970-luvulla tehtyjen tutkimushavaintojen perusteella syntynyt hormonia vapauttava kohdunsisäinen ehkäisin, jonka vuosimyynti on nykyään liki 700 m eli yli puolet Suomen lääkeviennistä. Tuotanto tapahtuu edelleen kokonaan Turussa, vaikka toiminta on jo pitkään ollut ulkomaisessa omistuksessa. Kohdunsisäisen ehkäisimen menestyksen myötä ulkomainen lääkeyritys on tuonut Pohjois- Euroopan pääkonttorinsa Suomeen ja noussut maamme toiseksi suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi (v. 2012). Astman hoidon kehittyminen puolestaan on mainio esimerkki sairaanhoidon parantumisen taloudellisesta merkityksestä. Suomalaisten 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella astman syntymekanismi opittiin ymmärtämään uudella tavalla. Kun hoito muutettiin uutta tietoa vastaavaksi, hoitotulokset paranivat dramaattisesti ja astman meille aiheuttamat kulut ovat nykyään n. 400 milj. /vuosi pienemmät kuin muuten olisivat. Yhden ainoan taudin hoidon paranemisella säästetään siten vuosittain suurin piirtein sama summa, minkä yhteiskunta lääketieteelliseen tutkimukseen kaiken kaikkiaan sijoittaa. Tutkimuksen kulut ja rahoitus Tutkimus aiheuttaa sairaanhoitopiirille sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Jälkimmäisiä on käytännössä mahdoton erottaa palvelutuotannon kuluista tilinpidon tai kustannuslaskennan keinoin. Ekonometrisin keinoin lasketut tutkimuksen kustannukset HUS:lle olivat vuonna ,7-50,8 milj. euroa ja vuonna ,5-58,2 milj. euroa. Näiden tietojen perusteella voidaan HUS:n tutkimuskustannusten arvioida vuonna 2013 olleen noin 60 milj.. Tutkimuksen suorien kulujen rahoitus tulee monesta eri lähteestä, joista valtion tutkimusrahoitus on pitkään ollut merkittävin. Valtio on vuodesta 1957 lähtien tukenut yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa maksamalla niille suurempaa valtionosuutta tai erilliskorvausta opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Vuosina tämä korvaus oli 10 % käyttökustannuksista, mutta se nostettiin 12 %:ksi vuosiksi Vuonna 1993 valtionosuusjärjestelmää muutettiin ja samalla luovuttiin käyttökustannuksiin perustuvista valtionavuista sairaaloille. Vuoden 1994 alusta rahoitus muutettiin laskennalliseksi siten, että se määräytyi yliopistossa suoritettujen tutkintojen ja yliopistosairaaloissa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden ja julkaistujen väitöskirjojen perusteella laskettujen pisteiden mukaisesti. Tämän jälkeen valtion rahoitus on jatkuvasti pienentynyt ja sen piiriin tulleiden organisaatioiden määrä lisääntynyt. HUS:n saama valtion tutkimusrahoitus oli vuonna ,5 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. euroa (sairaalakustannusindeksin mukaan deflatoidut luvut). Vuonna 2014 HUS tulee saamaan valtion

5 5 tutkimusrahoitusta 10,44 milj. euroa. Muun ulkoisen tutkimusrahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes, EU, yksityiset säätiöt, HYKS instituutin kautta tuleva lääketeollisuuden rahoitus, ym.) oli yhteensä lähes 12 milj. euroa (2012). Kliinisten lääketutkimusten kautta saatavien ilmaisten lääkkeiden arvoksi arvioitiin noin15 milj. euroa. HUS on vuonna 2010 hyväksytyn strategiansa mukaisesti vuodesta 2012 lähtien sisällyttänyt talousarvioonsa oman tutkimusrahoitusosuuden, jonka määrä vuonna 2014 on 7 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin oma tutkimusrahoitus on nykyisessä tilanteessa korkeatasoisen tutkimuksen välttämätön edellytys. Suomessa ollaan parhaillaan laatimassa kansallista terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa. Siinä asetetaan tavoitteeksi, että Suomi on kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä, mikä hyödyttää ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Strategian lähtökohtana kuitenkin on, että yhteiskunnan tutkimusrahoitusta ei lisättäisi. Ruotsissa on päädytty täysin toisenlaiseen ratkaisuun. Siellä valtio on lisäämässä tutkimus- ja innovaatiorahoitustaan vuoden 2013 n. 195 milj. eurosta (1,74 miljardia kruunua) n. 450 milj. euroon(4,0 miljardia kruunua) vuoteen 2016 mennessä. On myös mainittava, että esim. Tukholman alueen kunnat rahoittavat Karoliinisessa instituutissa tehtävää tutkimusta noin 100 milj. /vuosi. HUS:N TUTKIMUSSTRATEGIAA OHJAAVAT TEKIJÄT HUS:n strategia HUS:n valtuuston hyväksymässä strategiassa tutkimuksen tavoitteet määritellään seuraavasti: 1. HUS:ssa keskitytään tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin, on kansainvälisesti arvostettua ja sen tuloksia hyödynnetään kliinisessä työssä. 2. HUS tukee aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa, parantaa kaikkien ammattiryhmien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä sekä vahvistaa terveystaloustieteellistä ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta. 3. HUS pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi ja sen rahoituksen turvaamiseksi. 4. HUS edistää innovaatioiden hyödyntämistä ja pyrkii vahvistamaan HUS:n kilpailukykyä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. 5. HUS parantaa tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyttä, sisällyttää talousarvioon erillisen tutkimusrahoituksen ja pyrkii kasvattamaan sitä.

6 6 Sosiaali- ja terveysministeriön resurssiohjaus Suomella ei ole valtakunnallista kliinisen lääketieteen tutkimusstrategiaa, mutta uuden terveydenhuoltolain myötä sosiaali- ja terveysministeriö lisäsi resurssiohjaustaan muuttamalla yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jakoperustetta. Kun tutkimusrahoitus on aikaisemmin annettu eri sairaanhoitoyksiköille julkaisujen määrään ja laatuun perustuvien bibliometrisesti laskettujen julkaisupisteiden perusteella, se annetaan vuoteen 2015 jatkuvan ylimenokauden jälkeen erityisvastuualueille sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan arviointiryhmän tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen sekä painoalueiden tavoitteiden saavuttamisen perusteella tekemän arviointiin nojaten. Tulevaa arviointia varten annettiin voimaan tullut asetus, jossa valtion tutkimusrahoituksella rahoitettavalle tutkimukselle määriteltiin seuraavat kahdeksan painoaluetta. 1. Merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus Merkittävillä kansanterveysongelmilla ja sairauksilla tarkoitetaan väestössämme yleisiä ja terveydenhuoltoa ja yksilöä merkittävästi kuormittavia yleensä pitkäaikaisia, ei-tarttuvia tauteja. 2. Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus Yksilöllistetyllä lääketieteellä tarkoitetaan yksilön biologisten ominaisuuksien (esimerkiksi geneettisten alttiuksien, lääkeainemetabolian) mukaan kohdennettua sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Painoalue kattaa myös geenitiedon käyttöön liittyvien eettisten ongelmien tutkimuksen. 3. Erityisen vaikeasti hoidettaviin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus Painoalue on tarkoitettu kattamaan helposti katveeseen jäävien harvinaisten sairauksien ja terveysongelmien monitieteellinen yliopistotasoinen terveystutkimus. 4. Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset Painoalueen tavoite on vahvistaa pitkäjänteisen, koko väestön tai tietyn väestönosan terveyden ja hyvinvoinnin tilaan kohdistuvan seurantatutkimuksen edellytyksiä. 5. Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus Tämä painoalue liittyy kiinteästi perusterveydenhuollon yksiköiden tehtäväkenttään ja tavoitteina ovat mm. väestön ja potilaiden ohjaus, itsehoitoon tähtäävä tutkimus, palvelujärjestelmään suuntautuva tutkimus sekä terveyden sosiaalisten taustatekijöiden tutkimus.

7 7 6. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan kohdistuva tutkimus Tämän painoalueeseen luetaan esimerkiksi terveyspalveluiden toimivuus potilaan näkökulmasta tarkasteltuna ja hoitoketjujen sujuvuus, hoitokäytäntöjen alueellisen vaihtelun syyt ja seuraukset, hoitopäätöksiä ja terveyspalvelujärjestelmää koskevan päätöksenteon analysointi sekä kehittyvän tietotekniikan vaikutukset palvelutuotantoon, rakenteisiin ja tuloksellisuuteen. 7. Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen terveystieteellinen interventio- ja vaikuttavuustutkimus Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumiseen tähtäävä interventio- ja vaikuttavuustutkimus mahdollistaa väestön näkökulman sisällyttämisen terveystieteelliseen tutkimukseen. 8. Valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus Painoalueella pyritään edistämään valtakunnallisen kehittämistoiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyvää tieteellistä vaikuttavuus- ja arviointitutkimusta. Erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien tulee asetuksen mukaan ohjata painoalueisiin 1-3 vähintään 25 % ja painoalueisiin 4-8 vähintään 15 % kunakin vuonna saamastaan valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta. Lääketieteellisen tiedekunnan tavoitteet Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustavoitteet määritellään yliopiston tavoiteohjelmassa Tiedekunnan missio määrittelee tiedekunnan perustehtäväksi korkeatasoinen lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen sekä näihin perustuvan perus- ja ammatillisen jatkokoulutuksen. Tiedekunnan tavoitteena on tuottaa ja soveltaa uutta tietoa potilaiden parhaaksi ja edistää alan julkista keskustelua. Tiedekunta pyrkii erityisesti huolehtimaan huippututkimuksesta ja tutkimuksen infrastruktuurista painopisteinään kliininen ja translationaalinen tutkimus. Tiedekunta on asettanut tutkimuksen painopisteiksi pahanlaatuisen kasvun, tulehduksen, aineenvaihdunnan, degeneratiiviset prosessit ja psykiatriset häiriöt. Erityiseksi tutkimuksen kehittämiskohteiksi on määritelty myös translationaalinen ja yksilöllistetty sairauksien hoito, mukaan lukien sen epidemiologiset, genomiset, systeemibiologiset, regeneratiiviset ja nanoteknologiset sovellukset. Tiedekunnan tavoitteena on artikkelien siteerausten ja H-indeksin perusteella kuulua Euroopan kymmenen ja maailman viidenkymmenen parhaan lääketieteellisen tiedekunnan joukkoon.

8 8 Tiedekunnan tavoitteena on myös, että AMHC:n puitteissa tapahtuva yhteistyö kehittyisi niin hyväksi, että se voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. Suurimmiksi riskeiksi, jotka saattavat estää tavoitteiden toteutumisen, tiedekunta arvioi kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen saannin ja yliopistosairaaloiden aseman mahdollisen heikkenemisen sote-uudistuksen yhteydessä. HUS:N TUTKIMUSSTRATEGIAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET HUS:n tutkimusstrategia on alla kiteytetty kuudeksi konkreettiseksi tavoitteeksi siten, että niiden kautta toteutuu toisaalta HUS:n strategian tutkimusta koskevat linjaukset ja sosiaali- ja terveysministeriön valtion rahoituksen käyttöä ohjaamaan tarkoitetut painoalueet. Tavoitteet ovat myös yhteneviä lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustavoitteiden kanssa, että sairaanhoitopiirille ja tiedekunnalle syntyy edelleen yhteinen tutkimusstrategia. Uudet tavoitteet muodostavat johdonmukaisen jatkon HUS:n aikaisemmalle tutkimusstrategialle. Strateginen tavoite nro 1 HUS:ssa tehtävä tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta merkittävää tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja HUS:n henkilöstön erityinen taitavuus tutkia ja hoitaa potilaita näyttöön perustuvilla toimintatavoilla nojaa tutkimustyön tuomaan tietoon ja pätevyyteen. Tämän toteutuminen edellyttää, että ilmapiiri tutkimustyötä kohtaan on myönteinen sairaanhoitopiirissä ja kaikissa ammattiryhmissä o tutkimustyön mieltäminen kaikilla tasoilla poliittiset päätöksentekijät mukaan lukien sairaanhoidon tuotekehitykseksi, ei yksittäisten tutkijoiden intressiksi o tutkimustyöhön osallistumisenselkeästi sovittu kuuluminen jokaisen työntekijän tehtäviin o henkilöstön tutkimustaitojen parantaminen o tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyden lisääminen tutkijakoulutuksen osuutta lisätään terveydenhuollon ammattitutkintojen koulutusohjelmissa kliinisten tutkijoiden, perustutkijoiden ja hoitotieteen tutkijoiden yhteistyötä parannetaan o AMCH:n eri tutkimusalueiden ajatuksellisten raja-aitojen hävittäminen translationaalista ja yksilöllistettyyn lääketieteeseen liittyvää tutkimusta kehitetään uusista tutkimustuloksista ja niiden merkityksestä tiedottamista parannetaan uusia tietojärjestelmiä kehitettäessä tutkimustyön tarpeet otetaan huomioon

9 9 Strateginen tavoite nro 2 Tutkimuksen eri osa-alueet ovat tasapainossa niin, että perinteisten vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy muillakin tärkeillä alueilla, uudet nousemassa olevat alat tunnistetaan hyvissä ajoin ja pitkän tähtäyksen tarpeet osataan ottaa huomioon. Tämän toteutuminen edellyttää, että nykyiset vahvat ja tärkeät, erityisesti merkittävien kansanterveysongelmien muodostamat kokonaisuudet tunnistetaan o suurien tutkimuskokonaisuuksien (pahanlaatuinen kasvu, tulehdus, aineenvaihdunta, degeneratiiviset prosessit, psykiatriset häiriöt) tukeminen yksilöllistetyn lääketieteen merkitys ymmärretään o huomioon rahoituspäätöksissä harvinaisten ja erityisen vaikeasti hoidettavien sairauksien ja muiden potentiaalisesti katvealueelle jäävien alojen tutkimusta tuetaan o huomioon rahoituspäätöksissä sosiaalihuollon näkökulma sisällytetään enenevästi tutkimussuunnitelmiin o huomioon rahoituspäätöksissä lääketieteen ja terveystieteen pitkän tähtäyksen tarpeita ja mahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti o kiinteiden yhteyksien pitäminen ja luominen kansainvälisen tutkimuksen etulinjaan Strateginen tavoite nro 3 Vaikuttavuustutkimuksen, potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävän tutkimuksen, terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden tutkimuksen tulokset ohjaavat toimintatapojen kehittämistä. Tämän toteutuminen edellyttää, että vaikuttavuustutkimustieto saadaan palvelutuotannon laadunhallinnan kiinteäksi osaksi o vaikuttavuustiedon saatavuuden parantaminen. o erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostaman kokonaisuudenvaikuttavuuden selvittäminen yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tutkijoiden kanssa o erillisrahoituksen hankkiminen vaikuttavuustutkimukselle HUS:n tutkijat verkostoituvat aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkijoiden lisäksi myös muiden kuin lääketieteen tai terveystieteen tutkijoiden ja erityisesti sosiaalihuollon tutkijoiden kanssa o Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan integroiminen kiinteäksi osaksi AMCH:n tutkimusyhteisöä o aktiivinen yhteistyöhön hakeutuminen terveystaloustieteen, terveysoikeuden, hallintotieteiden ja tuotantotalouden tutkijoiden sekä terveydenhuollon rekisterien pitäjien kanssa potilasturvallisuustutkimusta kehitetään

10 10 sairaaloiden tietojärjestelmien käytön vaikutuksen tieteellistä tutkimusta kehitetään Strateginen tavoite nro 4 HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sekä muut Meilahden alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat harmonisesti toimivan, yhteistä infrastruktuuria käyttävän tutkimusyhteisön (Academic Medical Centre Helsinki, AMCH). AMCH:n tutkimuksen ohjausjärjestelmät ovat yhteisiä o tutkimustyöhön liittyvät lupamenettelyt ovat yhteisiä o yleiskustannusten perimisperiaatteet ovat yhteisiä o koko AMHC:llä on yksi yhteinen tutkimustyötä arvioiva asiantuntijaryhmä (scientific advisory board, SAB) tutkimuksen infrastruktuuri on yhteinen o näyte- ja muiden arkistojen yhdistäminen tai saumaton yhteiskäyttö o biopankki ja siihen liittyvät potilastiedot ja eri sairausryhmien laaturekisterit tutkijoiden käytössä o helppo pääsy alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin rekistereihin o tutkimusta tukevien tietojärjestelmien yhdistäminen tai saumaton yhteiskäyttö o tutkimuksen tukijärjestelmien yhtenäistäminen ns. yhden luukun mallin periaatteen mukaiseksi yhteinen organisaatio koordinoi HUS:n ja HY:n tutkimusrahoituksen jakoa Strateginen tavoite nro 5 Tutkimustyöhön käytettävien voimavarojen jako perustuu tutkimuksen säännölliseen arviointiin ja resurssit lisääntyvät yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Tämän toteutuminen edellyttää, että tutkimusta arvioidaan säännöllisesti o vuonna 2012 tehdyn kliinisen tutkimuksen vaikutusta sairaanhoitoon valottaneen tutkimuksen toistaminen vuonna 2016 o HUS:n tutkimustilojen käyttöoikeuden sitominen tutkimuksen menestyksellisyyteen o tutkimusrahoituksen käytön aktiivinen seuraaminen tutkimuksen tukea parannetaan ja se suunnataan tämän strategian mukaisesti o apurahahakemusten laatimisen tuen lisääminen o ulkopuolisen apurahojen hankkimista palkitsevan vastinrahoitusjärjestelmän edelleen kehittäminen o HUS:n ja HY:n oman tutkimusrahoituksen asteittainen lisääminen tutkimuksen edellytyksiä parannetaan ja rahoituspohjaa laajennetaan o yliopistosairaalan toimintaedellytysten säilyttäminen ja mahdollisesti parantaminen meneillään olevan sote-uudistuksen ja HYKS:n osaamiskeskusorganisaatioon siirtymisen yhteydessä

11 11 o teollisuuden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön uusien mallien luominen o innovaatioiden tehokas hyödyntäminen ja saatujen varojen käyttö tutkimustyöhön Strateginen tavoite nro 6 AMCH kuuluu Euroopassa julkaisujen keskimääräisen viittausluvun perusteella arvioituna viiden ja H-indeksin perusteella arvioituna kymmenen parhaan sekä kokomaailmassa viidenkymmenen parhaan lääketieteellistä tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. AMCH:n parhaat tutkimusryhmät ovat ehdotonta kansainvälistä huipputasoa niin, että niistä jonkun havainnot johtavat Nobel-palkintoon ennen vuotta Tämän toteutuminen edellyttää, että tieteellistä erinomaisuutta tuetaan ja siihen rohkaistaan tutkimustyön edellytyksiä parannetaan o sairaanhoitopiirin koko tutkijakykyreservin aktivoiminen, erityisesti naisten tutkijanuramahdollisuuksien parantaminen o tutkijoiden ja tutkimushenkilökunnan sosiaali- ja työsuhdeturvan parantaminen o tutkimukselle varatun ajan lisääminen pitkäaikaisten palvelutuotanto/tutkimus (esim. 50%/50%)-palvelussuhteiden kehittäminen o tutkijan, erityisesti nuoren kliinisen lääketieteen tutkijan urapolkujärjestelmän (tenure track) edelleen kehittäminen yhteistyötä parannetaan o kansainvälinen verkottuminen ja tutkijanvaihto o yhteistyön lisääminen muiden lääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimustyötä tekevien organisaatioiden kanssa ja terveydenhuoltoalan ulkopuolisten laitosten kanssa o tutkimustyön aktivointi koko HYKS:n erityisvastuualueella o kansallisten ja kansainvälisten monikeskustutkimusten edistäminen

https://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true

https://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true Sivu /5 Valtion tutkimusrahan haku hankekaudelle 06 ---------------------------------------------------------------- --------------------------- T Ä M Ä O N M A L L I -Ä L Ä T Ä Y T Ä!!!!!!! Lomake on

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella VTR-hakuohjeet 2015 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 30.5.2014 klo 15.45 organisaatioille 22.8.2014 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (6) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta 9.4.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (6) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta 9.4.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (6) VUODEN 2016 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN HANKEHAKEMUKSEN TEKEMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEEN TUTKIMUSTOIMIKUNNALLE 1 Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2015 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 31.3.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2015 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 31.3.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2015 1 (8) VUODEN 2016 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSEN HANKE-EHDOTUSTEN VALMISTELU HUS-KUNTAYHTYMÄSSÄ 1 Valtion 1.1.2012 voimaan tullut rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri, dos., emba Esityksen sisältö Tutkimusrahoituksen ja tutkimustoiminnan kehitys Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä

Lisätiedot

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013 Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013 HUS:n tutkimuksen tavoitteet keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

7 25.10.2013 VUODEN 2014 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA)

7 25.10.2013 VUODEN 2014 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA) TERVEYDEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSTOIMIKUNTA 7 25.10.2013 VUODEN 2014 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA) 536/13/01/00/2013 TETU 7 Perusteet Valtion

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.13 TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUSTYÖ Hallituksen 4.5.2004/67 hyväksymä 1. Terveystieteellinen tutkimustyö Satakunnan sairaanhoitopiirissä 1.1.

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään

Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään Terveydenhuollon osastonjohtajat ry:n Valtakunnalliset opintopäivät Naantali, 22.9.2011 Peruspalveluministeri Nykytila Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

8 24.10.2014 VUODEN 2015 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA)

8 24.10.2014 VUODEN 2015 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA) TERVEYDEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSTOIMIKUNTA 8 24.10.2014 VUODEN 2015 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA) 512/13/01/00/2014 TETU 8 Perusteet Valtion

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot