1. taulu: Peltoniemi. 2. taulu: Pakanranta

Transkriptio

1 1.taulu:Peltoniemi Peltoniemi luonnonluomamonumentti NiemenkärjestäonhuikaisevanäköalaTommolanlahdelle,UutanankärkeenjakokoMallasveden selälle.näerehevätlehdot,keiniänrannantervaleppäkorpi,jääkaudenluomasyrjänharjusekä kehittynyt,muttaedelleenmaaseutumainenkirkonkylä. Kiipeäylösjanautimaisemasta.Sytytänuotionuotiopaikallejarentoudusilokallioilla.Kuuntele tikkametsänääniä.alueellaonuseitatikkalajeja. Mallasvesiontyypillinenkaru,kirkasvetinenreittivesi.SeonsuurinPälkäneenyli50järvestä, pituusnoin20km,leveys10kmjasyvyys5 7m.Syvyyttäonenimmilläännoin30m. MallasveteenliittyvätpohjoisestaRoineenkauttaLängelmävedenreitti,koillisestaKostianvirran kauttapälkänevesijakaakostapinteleenjaharhalansalmenkauttahauhonreitti.mallasvesi purkautuuvalkeakoskenkanavankauttavanajaveteen.seonosakokemäenjoenvesistöä. 2.taulu:Pakanranta Pakanrantaonkunnonpaikka Pakanrantaonkunnansuurinuimaranta.Hiekkapohjainenrantaonjääkaudenperuja. Täällävoitpaitsiuida,myöstarkkaillalintuja.Aallonmurtajallaasustaakalalokkikolonia.Virransuun sulaaukeaavarhainkeväälläjakerääensimmäisiämuuttajia,kutenjoutseniajatelkkiä. 3.taulu:Sillanpieli Kostiankuuluisatsahat Kostianvirranvanhabetonisiltavalmistuiv.1915.Siltaaonsittemminkorjattu,mutta2003se purettiinjarakennettiinuudelleenalkuperäiseenasuunsa. SiltamahdollistihöyrylaivaliikenteenKostianvirrassajaparansiliikenneyhteyksiämm. Hämeenlinnaan.Laivaliikenneolikinsillanrakentamisenjälkeenhyvinvilkasta.Virtaapitkinkuljetti 1

2 puuta,tavaroitajamatkustajia luvuillakymmenkuntalaivaa,kutenpälkäne,luopioinen jasorsa. SillanyläjuoksunpuolellasijaitsivataikoinaanKostianmeijerisekäsentakanaKostianmylly ja sahaosakeyhtiö.meijerissätoimipälkäneenturkisjalostevielä1990 luvulla,myllyrakennuson kunnostettukodiksi. VirranalajuoksullatoimitoinenPälkäneenkuuluistasahoista,Hägerinsaha. Sahateollisuustukinuittoineenolitärkeäelinkeinovielä1960 luvulla,sehallitsikoko jokimaisemaa.talvisinvirtajäätyiniin,ettätukitsahoilletuotiinhevosilla. SillastakirkollevieOnkkaalantienkylänraitti,jossaolipaljonkauppojajakahviloita.Päiviön kahvilanrakennuslasikuisteineenonedelleensillanpielessä.vanhojaliikerakennuksiaonvielä useitakirkoltakääntyvänkankilantienvarrella. 4.taulu:Kostianvirranvarrella Maakohosi synnyttivirran KostianvirtakuuluuKokemäenjoenvesistöön,virtaapitkinPälkänevesilaskeeMallasveteen.Virta syntyiaiemmanpienenhikiänojankohdallevuoden1604luonnonmullistuksessa. Maankohoamisenjarunsaidensateidenseurauksenavesitulvijavesimassatmursivat PälkänevedenjaMallasvedenvälisenmaakannaksen.HikiänpurolevisiKostianvirraksijaveden laskusuuntamuuttui.pälkäneveden,jokatähänsaakkaolilaskenutlängelmäveteen,pintalaski noin3,5metriämallasvedentasoon. Vuonna1913Kostianvirtaaperattiinkahdeksanmetriäleveäksija40senttiäValkeakosken kanavanyläkynnystäylemmäksi. Kostianvirraltaolympiajäille Kostianvirranvirtausoli luvuillaniinheikko,ettävirtajäätyitalvisinvahvemmin.näiltä jäiltäponnistikuuluisuuteenyksipälkäneensuuristapojista,pikaluistelijatoivosalonen. KotitekoisillaluistimillaaloitettuharjoitteluvirrallaveiSalosenolympiajäilleja mitaleillesaakka. Vuoden1955MoskovanMM kisoissasalonenvoitti500metriäajalla42.6.,cortinad'ampezzossa 1956olympiapronssia1500metrilläajalla2.09,4 5.taulu:Kostianvirranmutka Tukinuitostahuviveneilyyn Tukinuitonjamatkustajaliikenteenloputtua1960 luvunlopulla,onkostianvirrastatullutsuosittu huviveneily javirkistyskäytössä. 2

3 Venesatamia,myösalajuoksullaolevaavierasvenesatamaa,käytetäänaktiivisesti.Vierailijoita tuleemm.kangasalta,valkeakoskeltajahämeenlinnasta. Kostianmuistomerkinlähelläonmyöskuntalaistenahkerastikäyttämätalviuintipaikkasekäuusi tapahtumalava,jonkaympäristöonmainiopaikkakesäisellepiknikille. Virraneteläpuolellaolisuojeluskunnanv.1926nuorisollerakennuttamastauimalaitoksestaon jäljelläenääpaviljonki. Näetkösaukon? SaukotovatolleetuseinavuosinaKostianvirrassatalvikalassa.Voitetsiäniidenjälkiäsulan reunoilta.kostianvirtatoimiimyösmuutonmaamerkkinä,johtolinjana,jotapitkinmm.useat vesilinnutkulkevatkaukaisillekinpesimäpaikoilleen. 6.taulu:Kostianvirrantaistelupaikka Kostianvirrantaistelu SuuriPohjansotaalkoivuonna1700.KuningasKaarleXII:njohtamaRuotsinarmeijamenestyi ensin,muttahävisisittenratkaisevastipultavassaukrainassa1709. Venäjänarmeijanjoukot,17000miestä,johtajanaanyliamiraaliFedorApraksin,nousivatmaihin Helsingissätoukokuussa1713jajatkoivathyökkäystäpohjoiseenkohtiHämeenlinnaaja Tamperetta.RuotsinkuninkaanSuomenarmeijanjoukoista3400miestäasettuipuolustukseen kenraalimajuricarlgustavarmfeltinjohdollapälkäneellekostianvirranpohjoisrannalle.ranta tarjosiluonnollisenpuolustusaseman,sillerakennettiintaisteluasemia,suojavallejaja hautoja. Kostianvirrantaistelukäytiin3. 6.lokakuuta.VenäläistenhyökkäysKostianvirranylitorjuttiin, jotenhevaihtoivattaktiikkaa.venäläisetpurkivatrintamantakanaolevienkylienrakennuksetja rakensivatniistä500lauttaa.näillähepimeydenjasumunturvinylittivätmallasvedenja rantautuivat6000miehenvahvuudellamälkilään,jonnearmfeltpystyiirrottamaanvain1700 miestä.vihollinenoliylivoimainenjaarmfeltantoimiehilleenperääntymiskäskyn.vihollinen hyökkäsimyöskostianvirralla8000miehenvoimin.taistelupäättyiarmfeltinarmeijan täydelliseentappioon. HajallelyötyRuotsinkuninkaanSuomenarmeijaperääntyiainaPohjanmaallesaakka. KostianvirrantaisteluavoidaanpitääSuurenPohjansodanratkaisevanataistelunaSuomesta. Kostianvirrantaistelunmuistomerkkijamuistomitali Kostianvirrantaistelunmuistomerkkipystytettiin1.sortokaudenpäätyttyävuonna1906. MuistomitalillatsaariPietariSuurenhallitsemaVenäjäjuhlistivoittoaansodastasekäuuden pääkaupunkinsapietarinasemaa.mitaliajaettiinmm.euroopanhoveissa.mitaliinonkuvattu tsaaripietarisuurisekätaistelupaikat. 3

4 4 Isovihanaika Ruotsinsuurvalta asemapäättyihävittyynsotaan.venäläisetvalloittivatsuomenjaalkoiisovihan aika,jokakestivuoteen1721.isovihanaikaolimyöspälkäneläisellesiviiliväestöllesorronja väkivallanaikaa.ihmisetpakenivatmetsiinjapiilopirtteihin.koteihinsajääneistäuseatsurmattiin. KostianvirrantaistelunjälkeenvenäläisetmyösryöstivätPälkäneenkivikirkonläheskokonaan. Taistelupaikat Kostianvirta,jonkarannallejoukotolivatkeskittyneet,puolustuspitipitkäänetelärannalta hyökännyttävihollistavastaan Kylät,joidenrakennuksiavenäläisetpurkivatjarakensivathirsistälauttoja Mälkilä,jonkarantaanvenäläisetnousivatsumunturvinjavoittivattaistelunylivoimalla 7.taulu:Nenäpää HuvitteluaNenäpäässä Nenäpäänalueolipitkäänsuosittuvapaa ajanviettoalue,jonneperheettekivätretkiä viikonloppuisin.nenäpäänvanhallaurheilukentälläsaattoivaikkatyöntääkuulaakostianvirran taisteluntykinkuulilla.kentälläharjoittelimyösonkkaalanvpk.sulassasovussaihmistenkanssa laidunsivatturvasentalonlehmät. Nenäpäässä luvuillaollutleirintäalueolimerkittävävirkistäytymis jakohtaamispaikka niinkyläläisillekuinulkopaikkakuntalaisillekin. OnkkaalanVPK:njärjestämätHeinämaariankesäjuhlatMariapäivänjälkeisenäsunnuntaina pidettiinensimmäisenkerranv.1895.aluksijuhlittiinkuulialassa,sittenmuutamankerrantäällä Nenäpäässä.Vuodesta1907nykyisenurheilukentänvieressäVPK:nomallaVilpolankentällä. Juhliintuliaikoinaanpaljonihmisiämyösmatkustajalaivoillajaveneillä.Heinämaarianjuhlakerää edelleenyhteenkuntalaisetjakesäasukkaat.

5 Kuuntelekaulushaikaraa Rannanedustanruovikossapesivätmm.ruskosuohaukkajakaulushaikara,jonkapulloon puhaltamistamuistuttavanäänetvoitkuullalintujensoidinaikana.edessäolevallakeiniänkarilla pysähtyytoisinaanmuuttomatkoillaankahlaajalintuja,kutensuosirritaipikkukuovi. 8.taulu:Mallasvedentie Opintielleoppimaan PälkäneenensimmäinenkansakoulualoittipoikakoulunaOnkkaalanMustalassaKankilantien varressav.1876.nykyisenkostiankoulunpihaanrakennettiinerikseentytöillejapojillekoulut, jotkayhdistettiinv.1887.nämärakennuksetovatedelleenkostiankoulunkäytössä. LaajaakiinnostustaainaAfrikkaamyödenherättiopettajaAarreMäkelän,sittemminkouluneuvos AarreKailapäänkehittämäjaperustamajakansalaiskoulu.Koulunoppilaidenupeitakäsitöitä esiteltiinkevätnäyttelyssä.kesäisinoppilaathoitivatviljelyksiä. PälkäneenkouluhistorianainutlaatuisintapausonvarmaanDanielMedelplaninPälkäneen Taurialassaisonvihanvuosinapuuhunkaiverretuillalaatoillapainettuaapinen LastenParas Tawara (1719).KirjassaesiintyimyösaapiskukkoensimmäistäkertaaSuomessa. Medelplaninmuistokivionrauniokirkonpuistikossa.PälkäneelläKukkolankylässäonmyösDaniel Medelplaninmuseo. 9.taulu:Onkkaalantie(vastapäätäurheilukenttää) Kangastajasiirtomaatavaraa KauppaPälkäneelläolikeskittynytOnkkaalantienjakirkonjälkeenjatkuvanKankilantienvarrelle. Ensimmäinenkauppaliikeavasiovensav.1865.Erikoisliikkeetalkoivatmyydälankaajavaatetta sekäruutiajadynamiittiaparivuosikymmentämyöhemmin.1900 luvunalkupuolellaraitilletulivat osuuskaupatjapankit.myöskievaritoimintaolivilkasta. Onkkaalantienvarrellaonvieläpystyssämuutamaliikerakennus,Kankilantielläuseita,Tuhannen RiemunKahvilastaSimonlinnaan.Kankilantienalkupäänisotrakennuksetonsuojeltukaavassa. OnkkaalantientoisellapuolellaolevalleRistiämäelleOnkkaalanVPKrakensiv.1907Suomen vanhimmanedelleenkäytössäolevantanssipaviljonkivilpolan.vpk:nheinämaarianjuhlatmarian päivänjälkeisenäsunnuntainaovatedelleenelämysmarsseineen,päiväjuhlineenjatanssiiltoineen.vilpolanviereisellepellollevalmistuiurheilukenttä,jokavihittiinkäyttöönv Paikallaonollutmuinaistaasutusta.NimiRistiänmäkisaattaaperimätiedonmukaanjohtua paikallamuinoinolleestamestauspaikasta. 5

6 Tapaaurheilunsuurmiehet Urheilukentänlaidallatapaatmyöskolmesuurtapälkäneläistäurheilijaa:juoksijaVäinöSipilän, pikaluistelijatoivosalosenjaparalympialaisvoittajajoukogripin.heidätonikuistanutkolmen pienoisveistoksensarjaksitaiteilijaanittatoivio. 10.taulu(iso):Kirkko PälkäneenMaaseutupuisto luonnontarjoamakaikkienyhteinenolohuone PälkäneenMaaseutupuistoonyhtenäinen,mahdollisimmanluonnontilainenvyöhykevirkistys ja opetuskäyttöön,kuntoiluunjamonipuolisiinelämyksiinkaikillekulkijoille. Astelekeskellekulttuurimaisemaaja historiaa.poikkeakatsomaanyksittäisiäkohteitataikulje kokoreitti,noin3kilometriä. Näejakoeluonto:KeiniänrannanNatura aluetervaleppineen,jääkaudellasyntynytsyrjänharju harjukasveineen,epaalan Kuulialankulttuurimaisema.Kuuntelehistoriaa:Kostianvirta suuren Pohjansodanratkaisevataistelupaikka,Nuijantalo montaelämääkokenutkyläelämänsydän, Rauniokirkko 1400 luvunlopullavalmistunutpyhänmikaelinkirkko. Reitinvarrellaon15ohjetaulua.Tauluissaonkerrottulyhyestilähiympäristönluonnostaja kulttuurihistoriastasekäannettukuntoiluvinkkejä. LöydätMaaseutupuistonreitinmyösverkosta: Verkkoversiossaonmyösenemmäntarinoitareitinluonto,kulttuuri jahistoriallisistaarvoista. ElämyksellisiähetkiäMaaseutupuistossa! Pälkäneenkirkko Engelinpiirtämätiilikirkko Pälkäneenuusgoottilainentiilikirkkorakennettiinvuosina CarlLudvigEngelin piirustustenmukaan.kirkonpuisentornintilallerakennettiin60vuottamyöhemminnykyinen torni.kirkonalttaritaulunmaalasiv.1841p.e.limnell,tauluesittääjeesustagetsemanessa. KirkkopihassaonarkkitehtiBertelStrömmerinsuunnittelemasankariristi,sekäWalterMikkolan suunnittelemakarjalaanjääneidenvainajienmuistokivi'elämänkirja'.näidenallalepää pälkäneläisistätalvi jajatkosodassakaatuneista165sankarivainajaa. Vanhahautausmaasijaitseekiviaidanympäröimänätientoisellapuolella. SemuodostettiinkirkonvalmistuttuaOnkkaalanjakokunnansikomaan20kapanalasta. 6

7 11.taulu:Nuijantalo PälkänetarvitseeNuijantaloajatalopälkäneläisiä PälkäneenNuijantaloonvalmistumisestaan,vuodesta1907,lähtienollutkylänsydän,osoitus talkootyönjayhteisöllisyydenvoimasta.helpollaeiolepäästy,muttasitkeyttäonriittänyt, lahjoitettiinhantonttiaikoinaan"ikuiseksiomaisuudeksi". TalorakennettiinalunperinSuomalaisenpuolueentaloksi,muttasenjälkeenseonkokenutmonta elämää. Nuijantaloonollutmonienhistoriantapahtumiennäyttämönä.Punaistenvallankumousoikeus toimisielläv.1918kansalaissodanaikana, luvuillaseolisuojeluskuntatalojalottasvärd järjestönkäytössä,sotienaikanataloolitärkeähuolto jamuonituskeskus.taloolipitkään kunnanvaltuustonkokouspaikkajakäräjäsali,myöskirjastojaoppikoulutoimivatsielläjonkin aikaa. Nuijantaloonollutmyöshuvielämänkeskus.Sielläonnähtyjakoettulukuisatnäytelmät, konsertit,lausuntaillat,elokuvatjailtamat.sielläonpelattubingoa,juhlittujatanssittu.taloon liittyyvahvastimyösurheiluseurapälkäneenlukko,jonkatoimintaatalostajohdetaanedelleen. Nuijantalonmittavaremonttivalmistui2007.Taloonollutuseillaeriomistajilla,nykyinenomistaja onnuijantalosäätiö.talotäyttyynykyäänlähinnäerilaisistayksityistilaisuuksistajaperhejuhlista. Mäkituvistakesäasunnoiksi LähelläNuijantaloaonjäänteitämerkittävästämäkitupalaisasutuksestaennenNuijatalon rakentamista. Osapikkumökeistäonkunnostettukesä taivakituisiksiasunnoiksi. Piilouduhetkeksikorpeen KunkäveletNuijataloltaalasrantaanpitkinLähteenkorvankujaa,pääsettutustumaan Keiniänrannantervaleppäkorpeen,jokaonyksimaammeedustavimmistatervaleppäkorvista. Puustoonkookasta,lehtipuuvaltaistajaluonnontilaista.Pohjavedenvaikutusnäkyyalueella luhtaisuutenajalähteisyytenä.tervaleppäkorpionyksipälkäneenseitsemästänatura2000alueesta. Kulkiessasivoiihaillamm.kotkansiivenjahiirenportaanmuodostamaasaniaismetsääjakuunnella lintujenääniä.alueellaonpoikkeuksellisensuurilintutiheys.edustavaanlajistoonkuuluvatmm. mustapääkerttu,sirittäjäjapikkutikka. 12.taulu(iso):Aapiskukko 7

8 PälkäneenMaaseutupuisto luonnontarjoamakaikkienyhteinenolohuone PälkäneenMaaseutupuistoonyhtenäinen,mahdollisimmanluonnontilainenvyöhykevirkistys ja opetuskäyttöön,kuntoiluunjamonipuolisiinelämyksiinkaikillekulkijoille. Astelekeskellekulttuurimaisemaaja historiaa.poikkeakatsomaanyksittäisiäkohteitataikulje kokoreitti,noin3kilometriä. Näejakoeluonto:KeiniänrannanNatura aluetervaleppineen,jääkaudellasyntynytsyrjänharju harjukasveineen,epaalan Kuulialankulttuurimaisema..Kuuntelehistoriaa:Kostianvirta Suuren Pohjansodanratkaisevataistelupaikka,Nuijantalo montaelämääkokenutkyläelämänsydän, Rauniokirkko 1400 luvunlopullavalmistunutpyhänmikaelinkirkko. Reitinvarrellaon15ohjetaulua.Tauluissaonkerrottulyhyestilähiympäristönluonnostaja kulttuurihistoriastasekäannettukuntoiluvinkkejä. LöydätMaaseutupuistonreitinmyösverkosta: Verkkoversiossaonenemmäntarinoitareitinluonto,kulttuuri jahistoriallisistaarvoista. ElämyksellisiähetkiäMaaseutupuistossa! Pälkäne.Parastaaikaa! EläväjatoimivamaaseutumaisuusonyksiPälkäneenperusarvoista.Vesistöt,maisemajaluonto ovattärkeitä.pälkäneelläontilaaasua,kuntaonpuhdasjaturvallinenvaihtoehto kaupunkiasumiselle.palvelutovatihmisläheisiä.luovuusjaennakkoluulottomuustakaavat taloudellisenjakestävänkehityksen. Pälkäneenmaisemaahallitsevatsuuretjärvetjalaajatviljelysalat.Kylätovatvireitäjaaktiivisia. Rakennuksineen,peltoineenjapersoonallisinepuoteineenneovatosaelävääkulttuurimaisemaa. Luontohoukutteleemyösliikkumaan.KiinnostaisikomelontaretkiKukkiallataivaellusLaipanmaan erämaassa? Kunnanelinkeinoelämäonmonimuotoista.Yrittäjiäonhuomattavanpaljon,varsinkinkunmukaan lasketaanmaatalousyrittäjät.maataloustuotannossaonyli7000hehtaariapeltoa.pelloiltaniin pälkäneläisten,pirkanmaalaistenkuinmuidenkinsuomalaistenpöytiinlähteeensisijaisesti puutarha jaavomaanvihanneksia,kutenmaankuuluapälkäneenperunaa.lähiruokaasaat lukuisistatilamyymälöistä:palvilihaa,lammasta,strutsia,juustoja,viinejä,marjoja,leipää... InnovatiivisetjaalallaanjohtavatyrityksetvalmistavatPälkäneellämm.puusuurelementtejä, lujitemuovituotteitasekälippujajapainokankaita. PälkäneenMaaseutupuistoonyksitapatutustuaPälkäneeseen.Lähdereitillekaikkiaistitavoinna. Mieti,olisikoPälkänesinunkinkotikuntasi.Paikka,jossaSinäjaperheesivoitteelääaitoaelämääja viettääparastaaikaa. Faktaa: Pälkäneenkunnanpinta alasta738km2onvesistöjä178km2.asukkaitaonn.7000,vakituisesti asuttujaasuntojan.3100,näistäyli70%omakotitalojasekäkesäasuntojan Työpaikkaomavaraisuuson80%.Työpaikoistamaataloudessaon15%,teollisuudessa24%ja 8

9 palveluissa61%.pälkäneelläsijaitsevatyksityisetoppilaitoksetjasappeenmatkailualuenostavat palveluidenosuutta. Lisätietoawww.palkane.fi 13.taulu:Vesitorni Lystinpitoajailmavalvontaa Tällepaikallerakennettiinensimmäinennäkötorni1885,tornintuhouduttuarakennettiinuusi kymmenisenvuottamyöhemmin.tornissaolikahvila,jotayleisestikutsuttiin'lystihuoneeksi' koskasielläpidettiinpaljonjuhlia.vuosina kahvilaapitivätPälkäneenlotat. Sotienaikanatorniolimyöstärkeäilmavalvontapaikka.Lotattähystivätvihollisenkoneitaja alaikäisetsotilaspojatturvasivatheitätorninjuurella.lottienmuistomerkkionpystytettyvanhan torninpaikalle. Lumoudumaisemasta KoillisessaavautuvatkansallisestikinmerkittävätviljelymaisematHämeenvanhimmallaasutulla seudullasekäsaaristaanrikaspälkänevesi.näetmyös1400 luvunlopullavalmistuneenpyhän Mikaelinkirkon,Pälkäneenvanhankirkon,rauniot.Kirkonallajakirkkomaallaonrautakautinen kalmisto. LuoteispuolellavoitihaillaaavanMallasvedenselkääainaValkeakoskellesaakka.Selänoikealla rannallanäetmälkilänkylän,jonkarantaanvenäläisetlautatnousivatkostianvirrantaistelussa sekämyttäälän,jossasijaitseemyttäälänkartano,entinensotilasvirkamiestalojamaatalouden tutkimuskeskus. 14.taulu:Syrjänharju 150metriämerenpinnasta OletnytSyrjänharjulla,MallasvedenjaPälkänevedenväliselläkannaksella.Mainiopaikka rauhoittumiseenjavaikkaeväsretkeen.talvisinkuntalaisetkokoontuvatharjulleyhteisille Joulutulille. Harjunlakipisteon67metriäMallasvedenpinnastajayli150metriämerenpinnasta.Harjukuuluu kansainvälisestiainutlaatuiseenharjumuodostelmaan,jokaalkaalammiltajapäättyyetelä Pohjanmaalle.SiihenkuuluvatmyösKangasalanKeisarinharjujaVehoniemenharjujaTampereen Pyynikinharju. Syrjänharjuonsyntynytmannerjäätikönsulaessa.Sulamisvesimuodostimahtaviajäätikkövirtoja, jotkahioivatmoreeninsoraksijahiekaksijakerrostivatneharjuiksi.harjusoransisäänjäi 9

10 jäälohkareita,jotkasulettuaanjättivätmaahanvaltavansuuruisiajyrkkäreunaisiajasuppilomaisia kuoppia,suppia,joitahämeessänimitetäänlukoiksi.syrjänharjullaonuseitalukkoja. Harjuonainaollutretkeilijöidenjakuntoilijoidensuosiossa.Aikoinaansielläharjoittelimyös Pälkäneenylpeys,kestävyysjuoksijaVäinöSipilä.Harjullakulkevatieonkinnimettyhänen mukaansa. Löydätkötunturikurjenherneen? Syrjänharjuedustaahämäläistäharjukasvistoaparhaimmillaan,metsässäonpoikkeuksellisenrikas kasvi jahyönteislajisto.syrjänharjunkasvejaovatmm.metsäruusu,lehtokuusama, tunturikurjenherne,häränsilmäjapähkinäpensas.maisemaaonavattuhakkuillaharjukasvien elvyttämiseksi. Syrjänharjuonmyösjohtolinjapikkulintujen,erityisestivaelluslintujen,muutollekeväälläja syksyllä. Juoksekuin"Pälkäneenhirvi" VäinöSipilä,"Pälkäneenhirvi",olipaikallinenjuoksijakuuluisuus,jokaharjoittelipaljonmm. Syrjänharjulla.Sipiläolikestävyysjuoksija,jonkaparhaatsaavutuksetolivat20000m:nja30000 m:nmaailmanennätyksetsekäneljässijapariisinolympialaisten(1924)10000m:llä.sipilä osallistuimyösantwerpenin(1920)jaamsterdamin(1928)olympialaisiin. Juoksesinäkin.Säännöllinenjuoksulenkkeilyvahvistaasydäntäjaparantaaverenkiertoa.Se kehittäämyöskestävyyttäjavirkistäämieltä.kukatahansaterveihminenvoialoittaa juoksuharjoittelun.käytähyväksesikotiseutusivaihtelevamaasto. 15.taulu:Syrjänharju>Mälkilä Myttäälä (ReittieiainakaantoistaiseksivieläulotuMyttääläänsaakka.) MälkiläjaMyttäälä,täynnähistoriaa MälkilässäsijaitseeSalimäenulkomuseojasenvieressä1920rakennettuMyttäälänentinen kansakoulumuseohuoneineen.kansakoulunpaikallasijaitsiaikaisemminrautakautinenuhripaikka jasenseitsemänparantavaavettäsisältänyttälähdettä,jotkanytonpeitettymaalla.pihallaolevat kivetviittaavatpolttokalmistoonjaperimätiedonmukaanpihallakasvavamäntyonollutuhripuu. UhripaikkaonrekisteröityPirkanmaankiinteäksimuinaisjäännökseksi. AlueellaonKoivuniemenrautakautinenkalmisto,sekäMyttäälänkartanonmaillesijoittuva rautakautinenkalmisto. Vielä1930 luvullaennenisojakoamyttääläolitiiviskyläyhteisö.kyläonaikoinaanollutmyös SatakunnanjaHämeenrajakylä. 10

11 MyttäälänkartanollaonolluterittäinsuurimerkitysPälkäneenelämään.Seolipitkään sotilasvirkatalonajamyöhemminmm.maataloudentutkimuskeskuksena.nykyäänkartanoon yksityisessäomistuksessa. Kostianvirrantaistelussavenäläisetjoukotrantautuivat500lautalla6000miehenvoiminMälkilän rantaan.venäläistenylivoimaolimurskaava.carlgustavarmfeltsaiirrotettuapuolustukseenvain 1700miestä,samaanaikaantaisteltiinmyösKostianvirralla.TaisteluolikokosuurenPohjansodan ratkaisusuomenosalta. 11