Museoiden ja mayojen jäljillä Jukatanilla

Transkriptio

1 Museoiden ja mayojen jäljillä Jukatanilla Ringa Takanen Meksikoon kuuluvan Jukatanin niemimaan tärkeimpiä elinkeinoja on mayojen ja meren ympärille keskittyvä matkailu. Kulttuuriperintö on vahvasti tuotteistettu, mutta varsinaisia museoita alueella on arkeologisiin kohteisiin verrattuna vähän. Maya-intiaanien perintö toimii Jukatanin matkailuvalttina. Kuva: Ringa Takanen. On myönnettävä, että mayojen tänä vuonna päättyvän kalenterin saama mediajulkisuus oli osasyy Meksikon matkallemme. Jukatanin asukkaat ovat ylpeitä mayojen perinnöstä, ja osaavat myös hyödyntää sitä. Joka puolella tienvarsikylteistä kioskeihin mainostetaan sukellusretkien ohella päivämatkoja arkeologisiin kohteisiin ja turistimyymälät ovat tulvillaan eri materiaaleista valmistettuja Kukulkanin pyramidin pienoismalleja sekä mayojen kalenterijärjestelmästä ammentavia printtejä avaimenperistä mukeihin ja t-paitoihin. Varsin monet matkailukohteet ovat myös saaneet itselleen mayankieliset nimet. 1

2 Maya-intiaanien muinainen kulttuuri on Jukatanin matkailuvaltti, mutta alueella vaikuttaa olevan silti melko vähän kulttuurihistoriallisia ja kansatieteellisiä museoita. Matkailu keskittyy arkeologisten kohteiden ja niiden ympärille rakennettujen myymälöiden sekä katukauppiaiden ympärille. Mistä matkailija saisi siis lisää tietoa maya -kulttuurista? Chichén Itzán hurjat faktat Chichén Itzán ulkomuuri erottaa kävijät arkeologisesta alueesta. Kuva: Ringa Takanen. Maya-kaupunkien rauniot ovat Jukatanin matkaajan kestosuosikki. Tärkeimpiin arkeologisiin kohteisiin tehdään runsaasti valmismatkoja, joten saavutettavuus ei ole ongelma. Perille pääsee hyvin vuokra-autollakin, mutta suosittelisin luotettavan matkanjärjestäjän minibussia. Etäisyydet kohteiden välillä ovat pitkiä, täysi pimeys laskeutuu illalla jo kello viiden jälkeen, eikä kuoppaisilla maanteillä ole usein valaistusta. Vaikuttavin näkemistämme kohteista oli mayojen pyhä kaupunki Chichén Itzá, johon tuli majapaikastamme Playa del Carménista matkaa runsaat 200 kilometriä. Aluetta ympäröi vaikuttava elämyspuistomainen muuri, jonka suojissa on lippukioskin lisäksi erilaisia myymälöitä. 2

3 Kukulkanin temppeli, Chichén Itzá. Kuva: Ringa Takanen. Puolitoista tuntia kestänyt englanninkielinen opastuskierros oli asiantunteva ja sisälsi kiehtovaa tietoa mayojen ja Chichén Itzán historiasta. Kukulkanin temppelin vuodenkiertoon viittaavat 365 askelmaa sekä kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan pyramidin portaille muodostuva käärmeen varjo ovat monille tuttuja, mutta opastuksella kuulee myös vähemmän tunnettuja seikkoja. Moniko on esimerkiksi tiennyt, että kun maassa Kukulkanin temppelin juurella taputtaa käsiään yhteen, ääni vahvistuu ja kaikuu alkuperäistä terävämpänä pyramidin laella olevasta sisätilasta? Temppelin laella oleva tila toimi eräänlaisena äänenvahvistimena, jonka uumenissa puhuvan hallitsijan ääni sai jylhän ja ylimaallisen soinnin. Itselleni uutta ja elämyksellistä tietoa oli myös huomio muinaisen hallitsijaluokan jäsenten pitkänmalliseksi muotoilluista kalloista ja kieroon katsoviksi totutetuista silmistä. Oppaat tietävät millaiset tiedonmurut vetoavat kävijöihin. Olisin kaivannut opastuksen tueksi vielä itse läpikäytävää historiatietoa esimerkiksi aiheeseen liittyvän näyttelyn muodossa. Kohteessa luotetaan enemmän itse raunioihin ja oppaan välittämään suulliseen tietoon kuin oheismateriaaleihin. Ilman opastusta alue jää melko etäiseksi, ellei sitten hanki kirjallisuutta viereisestä myymälästä. 3

4 Valladolidin puistosta pääskysaaren museoon Paluumatkalla pistäydyimme Valladolidin katedraalissa, jonka sisätilat puettuine pyhimyspatsaineen poikkesivat pohjoismaisista kirkoista. Katedraalia vastapäätä keskuspuistossa solisi hilpeästi suihkulähde, jonka keskushahmona oli vettä ruukusta kaatava tyttö. Mutta missä olivat museot? Opaskirjan mukaan Meridassa on yksi meksikon suurimmista Suihkulähde puistossa, Valladolid. Kuva: Ringa Takanen. antropologisista museoista (Museo de Antropologia), mutta kaupunki oli lähes 350 kilometrin päässä matkakohteestamme ja 30 asteen helle teki meistä laiskoja. Vielä kauempana niemimaan länsipuolella Campechen kaupungin museot keskittyivät espanjan vallan aikaan. Päätimme siis keskittyä lähialueen nähtävyyksiin. San Gervasion arkeologisen alueen opaskyltti. Kuva: Ringa Takanen. Jukatanin itäpuolella tutustuimme Cozumelin saareen. Ensimmäiset mayat asettuivat saarelle noin 2000 vuotta sitten ja antoivat sille nimeksi Cuzam ja Lumi, cuzamil, pääskysten maa (cuzam= pääskynen, lumil= jonkin maa). Espanjalaiset muuttivat sittemmin nimen muotoon Cozumel. 4

5 Saaren keskiosassa sijaitsevat San Gervasion rauniot. Kuun, veden ja kaiken feminiinisen jumalatar Ix-Chelille omistettu mayakaupunki oli yksi muinaisen Jukatanin varakkaimmista uskonnon ja kaupankäynnin keskuksista. Jokaisen mayan piti vähintään kerran elämässään tehdä pyhiinvaellusmatka saarelle. Myöhemmin espanjalaisten Meksikon valloitus alkoi Cozumelista. Museo de la isla de Cozumel. Kuva: Ringa Takanen Cozumelin pääkaupungin San Miguelin rantabulevardin varrelta löytyi myös alueen kulttuurihistoriasta kertova Museo de la isla de Cozumel. Vaaleanpunaisessa, aiemmin hotellina toimineessa rakennuksessa sijaitseva pieni museo keskittyy Cozumeliin - saaren geologisesta muodostumisesta aina mayoihin, espanjalaisten tuloon, merirosvojen aikakauteen ja sittemmin turismin alkuvaiheisiin asti. Näyttelyn esitystekniikka on todennäköisesti museon ikäistä, vaikka osa museosta on uudistettu muutamia vuosia sitten. Esillä on muun muassa täytettyjä eläimiä, 5

6 dioraamoja alueen luonnosta, karttatauluja, maya-veistoksia, espanjalaisten aseita ja kypäriä sekä Karibian merirosvolaivojen pienoismalleja. Lisäksi museon sisäpihalla on olkikattoisen mayaasumuksen (na) jäljennös. Maya -perinnön keskeisyys Maya-valtakunnan aika on selvästi korostunut Jukatanin kulttuuriperinnössä. Sillä on paikallisille keskeinen symboliarvo. Museointi on ilmiönä aina ideologista ja kulttuurista taistelukenttää, jolla kamppaillaan oikeudesta määritellä mikä on säilyttämisen ja kertomisen arvoista. Maya -perinnön keskeisyys ja merkittävien arkeologisten kohteiden runsaus antavat Jukatanille omaleimaisuutta, joka erottaa sen monista muista Meksikon alueista. Niemimaan muut historian vaiheet jäävät selvästi vähemmälle huomiolle. Tätä kirjoittaessani selailin Cozumelista kertovia sivustoja ja huomasin vasta nyt, että saarella sijaitsevat myös lähes tuhat erilaista instrumenttia kattava musiikkimuseo Pax sekä merenkulkumuseo Punta Celerainin majakassa. En havainnut niitä mainostettavan missään. Suurten kohteiden markkinointi vie huomion pois pienistä erikoismuseoilta. Museo de la isla de Cozumel ei kerro paljon nykyajan meksikolaisesta elintavasta, mutta näyttelyn tekstit ovat erinomainen tietopaketti alueen vaiheista. Kielivalikoimana on espanja ja englanti. Hyvin suunniteltu näyttely kaipaisi silti uudistusta, kenties multimediaa. Lomallaankin levoton nykyihminen ei välttämättä jaksa pysähtyä valtavan tekstimassan äärelle. Tämän havainnollisti hyvin ryhmä risteilyalukselta maihin nousseita, ilmeisesti Amazing Race -tyyppiseen kisaan haastettuja matkailijoita. Nämä matkailijat sinkoilivat kiireellä huoneesta toiseen etsimässä vastauksia tietovisaansa. He olivat poissa museosta vartissa, kun taas meillä meni kiertämiseen ja opastetekstien lukemiseen lähes puolitoista tuntia. Hiljaa hyvää tulee. Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka tekee jatkotutkimusta taidehistorian oppiaineeseen Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella ja on säännöllisin väliajoin museotöissä. 6

7 Lähteet: Chandler, Gary & Prado, Liza: Museo de la Isla de Cozumel. Moon Travel Guides. (viitattu: ) Cozumel Museums (Cozumel, Quintana Roo, Mexico, MX). World Guides. TravelSmart Ltd: World Guides, (viitattu: ) Cozumel Today. The Island Tourist Newspaper. October 2011, YearVI, #10 Heinonen, Jouko ja Markku Lahti: Museologian perusteet (3. uud. painos), Rider, Nick: Top Ten Cancun & the Yucatan. Eywitness Travel. Dorling Kindersley Limited: London, 2003,