TURUN SUNNUNTAIMAALARIT KULTTUURIMATKALLA TALLINNASSA Pirkko Hirsimäki (Kuvat ja teksti)

Transkriptio

1 TURUN SUNNUNTAIMAALARIT KULTTUURIMATKALLA TALLINNASSA Pirkko Hirsimäki (Kuvat ja teksti) Matkalle lähdettiin torstai-iltana mukavasti Kauppatorin laidalta Taivassalon auton bussilla. Kuljettajina toimivat Hilla-Stiina ja Antti Raitio. Matka jatkui Helsingistä Tallinnaan Silja Superstarilla, jossa ehdimme sopivasti nauttia monipuolisen seisovan pöydän antimista ja hieman shoppailla laivan myymälässä sekä rupatella mukavia. Tallinnassa olimme lähes puolenyön maissa ja ajoimme suoraan keskikaupungilla olevaan suureen Tallink Cityhotelliin yöpuulle. Aurinkoinen perjantaipäivä alkoi erinomaisesti opastetulla kävelykierroksella Tallinnan Yläkaupunkiin Toompeaan ja sieltä Alakaupunkiin Raatihuoneentorille. Vanhankaupungin harjakattoiset kivitalot suojaisine pihoineen ovat suureksi osaksi keskiajalta peräisin ( ), jolloin Tallinna oli kukoistava hansakaupunki. Leimaa-antavia ovat myös mahtavat vanhat kirkot. Olevisten kirkko rakennettiin 1400-luvulla. Sen torni oli keskiajalla maailman korkein rakennus, 159 metriä. Kirkko paloi salaman iskusta Tilalle rakennetun tornin korkeus on ainoastaan 124 metriä. Toompean mäellä hallitsevana rakennuksena on 1900-luvulla tsaarinvallan symboliksi rakennettu sipulikattoinen Aleksanteri Nevskin katedraali, joka on vastapäätä presidentin linnaa. Valkoinen Tuomiokirkko on rakennettu Se on entisöity useita kertoja. Vanhaa kaupunkia ympäröi 1200-luvulta peräisin oleva paksu suojamuuri portteineen ja vartiotorneineen. Laskeuduimme Alakaupunkiin kiemuraista Lühike jalg-katua pitkin ja päädyimme Raatihuoneentorille. Matkan varrella oli viihtyisiä pikku puoteja, gallerioita, kahviloita ja museoita. Raatihuoneentori on ollut n. 800 vuotta vanhankaupungin keskus. Terassit, katukahvilat ja vanhat kauppiastalot reunustavat toria. Itse raatihuone on rakennettu 1400-luvun alussa. Sen tornin huipulla vartioi tuuliviirinä Vanha Toomas, kaupungin maskotti.

2 Näkymä Alakaupunkiin Toompealta. Taustalla vasemmalla näkyy Olevisten kirkon torni Vanha tuomiokirkko

3 Raatihuoneen torin ympärillä oli paljon katsottavaa Raatihuoneen vesikouru

4 Vanhankaupungin kierroksen jälkeen jatkoimme bussilla läpi vehreän puistomaisen Kadriorgin eli Katariinan laakson kohti Kumua. Kadriorgin tärkein nähtävyys on Pietari Suuren vaimolleen Katariina I:lle rakennuttama puistojen ympäröimä palatsi, joka nykyään on museo. Puiston läheisyydessä olevien katujen varsille on rakennettu koristeellisia puutaloja, joita on entisöity. Suomalaisen Pekka Vapaavuoren 2000-luvulla suunnittelema Kumu on Viron taidemuseon päärakennus. Se on rakennettu osittain kiviseinän sisään. Se sulautuu hyvin maisemaan kaarevine pintoineen. Kumu on sekä kansallisgalleria että nykytaidekeskus. Pääpaino museossa on virolaisessa taiteessa, joka on jaettu kahteen ajanjaksoon: 1700-luvulta toiseen maailmansotaan ja neuvostovuodet Nykytaidetta esitellään kahdessa kerroksessa vaihtuvissa näyttelyissä. Saimme erinomaisen opastuksen sekä kansallisgalleriaan että virolaiseen nykytaiteeseen. Oma suosikkini on neoimpressionisti Konrad Mägi.

5 Virolaisen taiteen esittelyä

6 Neoimpressionisti Konrad Mägi: Valgjärv, Kumun pihalla tuulee

7 Palasimme hotellille rantatietä pitkin ohi merelle tähyävän enkelipatsaan, joka on 1893 uponneen panssarilaiva Rusalkan muistomerkki. Illalla osa meistä meni Estonia-teatteriin katsomaan Pjotr Tšaikovskin säveltämää Luikkede järv- eli Joutsenlampi-balettia. Baletti oli runollinen elämys. Sovimme, että lauantaina kukin päättää itse omasta ohjelmastaan. Päivä kului mukavasti taidenäyttelyissä, nähtävyyksiä katsellen, shoppaillen ja ruokaillen. Suurin osa meistä kävi hotellin läheisyydessä olevissa kahdessa taidetarvikekaupassa, ja kauppa kävi kuin siimaa. Tallinnan hinnat olivat huomattavan edulliset. Vanhassa kaupungissa oli paljon nähtävää, mm. ahvenanmaalaisten naistaiteilijoiden näyttely. Me kävimme Nigulisten eli Pyhän Nikolauksen keskiaikaisessa kirkossa, joka on nykyään museo. Vaikutuksen tekivät keskiaikaiset maalaukset, etenkin koristeellisesti maalattu Kuolemantanssi, joka oli tehty mustansurman riehuessa Euroopassa. Lounasta syötiin keskiaikaisessa tunnelmassa hämärässä Olde Hansassa kynttilän valossa pillipiiparimusiikin säestyksellä. Ruoka oli hyvää. Lopuksi vielä kahviteltiin ikivanhassa suklaapuodissa. Osa meistä meni illalla Estoniateatteriin Tosca-oopperaa katsomaan. Joku kertoi olleensa vielä yökerhossakin. Sisäänheittäjätär

8 Olde Hansan pillipiiparit Sunnuntaina starttasi koko ryhmä kymmenen jälkeen bussilla Narvan tielle kohti Viron suurinta kansallispuistoa Lahemaata. Matkan varrella näimme kattohaikaroita. Määränpäämme oli kaunis 1500-luvulta peräisin oleva entistetty Vihulan kartano, jonka päärakennus on nykyään museona. Alueella on 25 sivurakennusta. Yhdessä sivurakennuksessa oli Sagadi metsämuseum puoteineen ja muissa sivurakennuksissa SPA-hotelli ja hostelli kokoustiloineen sekä kahvila/ravintola. Kartanoa ympäröi kaunis puisto lampineen ja puutarhoineen. Vihulan kartano

9 Tuliaisostoksilla Sagadi metsämuseumin puodissa Iloinen seurueemme

10 Lopultakin pääsimme yhdessä syömään! Paluumatkalla poikkesimme ravitsevalle saslik-sopalle. Jatkoimme suoraan sataman obligatooriseen rantapuotiin ja sitten M/S Silja Superstariin, joka oli aivan täynnä matkustajia. Sitkeän yrittämisen jälkeen ryhmämme pääsi ruokailemaan yhdessä ja vaihtamaan kokemuksia mielenkiintoiselta matkaltamme. Turussa olimme n. kello 22. Matka oli oikein onnistunut ja hyvin järjestetty. Kiitos Matti Elo ja Raition pariskunta! Oma bussi oli matkalla ehdottoman mukava.