KIRJALLISUUSTIETEEN ETIIKASTA Professori emeritus Yrjö Varpio Helsinki
|
|
- Sanna Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRJALLISUUSTIETEEN ETIIKASTA Professori emeritus Yrjö Varpio Helsinki Päällisin puolin näyttää siltä, että kirjallisuustieteessä ei ole paljon eettisiä ongelmia, jos niillä tarkoitetaan tutkittavien henkilöiden tai tutkimukseen osallistuvien henkilöiden yksityisyyden suojaa. Kirjallisuustiedettä on hallinnut pitkään metodiikka, jossa elävät ihmiset ovat toissijaisia ja tutkittavat tekstit ensisijaisia. Aivan näin mutkaton ei tilanne kuitenkaan ole. Selatessani saksankielisiä nettisivuja silmiini osui Tübingenin yliopiston eri tiedekuntia yhdistävän etiikkakeskuksen (IZEW) sivut, joille on koottu eri tieteenalojen etiikkaa sivuavaa kirjallisuutta, lähinnä viimeisten 20 vuoden ajalta. 1 Yllättävästi kirjallisuustiede saa siinä listassa hyvin merkittävän aseman. Tämä tosin johtuu ennen kaikkea siitä, että kirjallisuustiede käsittelee niin runsaasti kirjallisuuden esiin nostamia eettisiä kysymyksiä. 2 Silmiini on osunut myös saksalainen kokoomateos Ethik und Moral als Problem der Literatur und Literaturwissenschaft (2006), jossa on esillä kirjallisuustieteen ja etiikan suhde. 3 Asia on siis kyllä ollut esillä. Jos on puhe tutkimuksen etiikasta, useimmilla kirjallisuudentutkijoilla ei ongelmia liene edes pälkähtänyt päähän, ja oikeissa ongelmatapauksissakin asiaan lienee ollut vain jonkinlainen mutu-tuntuma, 'omantunnon ohjeistus', joka on tietenkin venyvä. Puhun seuraavassa lähinnä omien kokemusten pohjalta. Mieleen tulee lähinnä kolmenlaisia tutkimuksia, joissa eettiset kysymykset saattaisivat nousta ongelmallisiksi. (1) Kirjailijaelämäkerta Luettelossa on tutkimuksia, jotka käsittelevät esimerkiksi "kirjallisia elämäntarinoita eettisen reflektoinnin välineenä", "vastuun pelkoa kirjallisuudessa ja kirjallisuustieteessä" tai "kirjallisuuden eettistä ja esteettistä legitimointia". 3 Ethik und Moral als Problem der Literatur und Literaturwissenschaft. Toim. Jutta Zimmermann - Britta Salheiser. Duncker & Humblot GmbH Eri alojen filologit ja kirjallisuudentutkijat tutkivat teoksessa erityisesti yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esille nousseen, moraalin ja etiikan suhdetta selvittelevän kirjallisuustieteellisen trendin mukaisesti yksittäisiä kaunokirjallisia tekstejä tai kirjallisia lajeja. Kirjallisia ja esteettisiä innovaatioita ei tarkastella vain niiden itsensä takia, vaan pyritään selvittämään niiden tehtävä ja merkitys vanhentuneiden ja luutuneiden moraalikäsitysten paljastajana ja kyseenalaistajana.
2 Väinö Linnan elämäkerran yhteydessä törmäsin joihinkin kysymyksiin, joiden yhteydessä jouduin pohtimaan, onko joidenkin tietojen hankkiminen tai joidenkin asioiden julkistaminen oikein tai onko se perusteltua. 4 Elämäkerrankirjoituksen eettiset ongelmat sivuavat tietenkin paitsi kirjallisuustiedettä myös historiantutkimusta ja vielä enemmän journalistista julkaisutoimintaa. Taistelut perikuntien kanssa ovat elämäkerrankirjoittajien vakio-ongelmia. Perikuntien mielestä on sellaista yksityisyyttä, jota ei saa paljastaa. Voi olla mielen tai muuta sairautta, epäsovinnaista käyttäytymistä jne. Jos elämäkertatutkija ei loukkaa aivan normaalia voimassa olevaa lainsäädäntöä (loukkaa kunniaa tms.), hänelle olisi mielestäni jätettävä oikeus aineiston ja mielipiteensä julkaisemiseen. Mauttomuudet ynnä muut ylilyönnit kääntyvät kyllä varsin nopeasti kirjoittajaa itseään vastaan. Linnan elämäkerran yhteydessä jouduin hakaukseen perikunnan kanssa oikeastaan vain yhdessä kohdassa. Periaatteessa oli sovittu kaiken avun antamisesta, mutta kun tuli aika saada perikunnan hallussa oleva Messias-käsikirjoitus eli Tuntematonta sotilasta edeltänyt romaaniyritys luettavaksi, sitä ei haluttukaan luovuttaa. Perikunta perusteli minulle, että käsikirjoitusta oli jo referoitu julkisuudessa liian laajasti ja julkinen käyttö loppuisi tähän. Perikunnan ratkaisun taustalla oli kyllä aivan aito tunne. Linna oli nimittäin joskus sanonut, että hänen jälkeenjääneet paperinsa saisi hävittää tai tulisi hävittää, ja lapset kokivat tämän jonkinlaisena moraalisena velvoitteena, vaikka sitä ei aivan kirjaimellisesti noudatettukaan. Ja kyllähän kirjailijan kannanotto on ongelma tietysti elämäkerran kirjoittajallekin. Aineiston jääminen pois tutkimuksesta oli joka tapauksessa Linnan kirjailijankehityksen selvittelyn kannalta valitettava asia, mutta siihen oli tyytyminen. Elämäkerran kirjoittamisen eräs vaikeus on rajankäynti yksityisen ja intiimin suuntaan. Mitä on luvallista sanoa? Koetin olla elämäkerrassa niin avoin kuin mahdollista ja nähdä Linnan henkilön myös ikään kuin ulkopäin, kriittisesti, 4 Aivan tuore esimerkki teoskeskeisen kirjallisuustieteen kielteisestä kannasta biografismiin on die Zeitissa ilmestynyt juttu, jossa Ulrich Greiner korosti sitä, että kirjailijan kaikkein henkilökohtaisin ja yksityisin ei löydy hänen elämästään, vaan hänen teksteistään. "Biografistinen kiinnostus on loppujen lopuksi harhapolku, joka panee etsimään kirjailijan ominta aluetta sieltä, missä se lainkaan sijaitse: latteassa arjessa, jonka kirjailija jakaa monen monien aikalaistensa ja kohtalotovereittensa kanssa, kuten esimerkiksi Edgar Allan Poen itsekehuskelussa ja kopeudessa tai Paul Celanin depressiivisissä häiriöissä ja vainoharhoissa. Kirjailijan omin ja intiimein alue on ilman muuta hänen kirjallinen tekstinsä." ("Falsche Intimität", Die Zeit ) 2
3 mahdollisine heikkouksineenkin. Ihminen ei ole elävä, ellei hänessä ole inhimillisiä heikkouksia, vaan hänestä tulee kipsikuva. Tässä kohden kirjailijan oma esimerkki rohkaisi minua. Jossakin Pirkkalaiskirjailijoiden kokouksessa Linna totesi illan myöhäisinä tunteina, että kirjoittajalle ei anneta mitään oikeuksia, hänen täytyy ottaa ne. Tämä pätee myös elämäkerran kirjoittajaan ja jossakin määrin kaiken humanistisen tutkimuksen tekijään. Linnan elämästä ja perheestä kerroin välttämättömän, joka oli tarpeen kirjailijan arkiympäristön kuvaamiseksi. Linnan terveydentilaa ja sairauksia halusin kuvata niiltä osin kuin ne implikoivat luomistyöhön kuuluvia ongelmia tai kertoivat hänen työpaineistaan. Sairaskertomuksia en edes yrittänyt hankkia käsiini, vaan perustin tietoni joko Linnan omaan kertomaan, muiden haastatteluihin tai julkisuudessa olleisiin tietoihin. Kun keskustelin Linnan ystävän, psykiatri Veikko Tähkän kanssa, kävi heti selväksi, missä kulki lääkärin vaitiolovelvollisuuden raja. Linnan terapeuttisuhteesta oli kuitenkin sikäli mahdollista kertoa, että kirjailija oli itse käsitellyt asiaa Veikko Tähkän juhlakirjassa. Kirjeenvaihtoa elämäkertaan joutuu kokoamaan monelta taholta. Kirjearkistot ovat asia erikseen, mutta myös yksityisiltä löytyy kirjeitä, esimerkiksi kiinnostavia kuvauksia kirjailijan elämästä, mutta kirjeen kirjoittajaa ei aina voi tavoittaa. Miten suhtautua tällaisiin kirjeisiin? Olen kyllä aika reippaasti käyttänyt niitä hyväkseni. Periaatteessa tuntuu aika kyseenalaiselta sellainen säännöstö, joka määrittelisi etukäteen, millä tavalla elämäkerrallista aineistoa saa hankkia tutkimuksensa käyttöön, mitä saa julkaista ja keiltä on kysyttävä lupia. Elämäkertatutkimuksessa ei ole sellaista laajaa haastattelu- ja vastaavaa aineistoa, josta voisi ennakkoon sanoa, että se aiheuttaa eettisiä ongelmia. Sääntely toimisi paitsi ohjeistuksena myös jonkinlaisena ennakkoitsesensuurina, mikä ei olisi hyvä asia. Viime kädessä esimerkiksi arkistoaineistojen käyttörajoitusten ja tieteen yleisten kriteerien täytyisi ratkaista, mitä saa tehdä ja mitä ei. Lisäksi voisi kysyä, tulevatko elämäkerrankirjoittamisen eettiset ongelmat riittävästi esiin jo tutkimussuunnitelman yhteydessä vai nousevatko ne (kirjailijan sairaudet, taloudelliset tilanteet, poikkeava käyttäytyminen jne.) esille vasta kirjoitustyön aikana ja valmiissa tutkimuksessa? Ja jos tutkija aavistelisi joitakin eettisiä ongelmia nousevan esiin, riskeeraako hän vapautensa ja koko työnsä kertomalla laajasti näistä mahdollisista ongelmista jo tutkimusuunnitelman yhteydessä? 3
4 Linnan tapaisen kirjailijan ollessa kyseessä olen nähnyt välttämättömäksi, että kokoamani aineisto on talletettu myöhemmän tutkimuksen tarpeisiin Tampereen yliopiston kirjastoon. Mukana on Linnan tekstejä, myös julkaisemattomia, joita koskevat normaalit tekijänoikeusrajoitukset. Muilta osin harkittiin ensin, että jotkut tiedot (haastatteluja, kirjeitä) voitaisiin sulkea käyttökieltoon määräajaksi, mutta kirjaston kanssa neuvoteltuani tätäkään ei pidetty tarpeellisena. Vaikeaa olisikin laatia rajoitus, jonka mukaan tutkijat saisivat käyttää aineistoa, mutta esimerkiksi tiedotusvälineet eivät. (2) Lukemistutkimus Toinen kirjallisuudentutkimuksen ala, jolla eettiset kysymykset voisivat nousta esiin, ovat lukemistutkimukset, koska niissä operoidaan elävien ihmisten ja heidän mielipiteittensä parissa luvun lopulla teimme yhdessä unkarilaisten kollegoiden kanssa vertailevaa lukemistutkimusta, jossa haastattelimme 200 lukijaa molemmista maista, neljää ammattiryhmää. He joutuivat esittämään mielipiteitään kahdesta esimerkkiromaanista, mutta antamaan myös tietoa esimerkiksi sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustastaan. Sosiaalisen taustan mukaan ottaminen oli tavattoman tärkeä asia, koska ilmeni mm., että Unkarissa sivistyneistö syntyy sivistyneistöstä, kun taas meillä sosiaalinen kierto on paljon voimakkaampaa. Tämä oli yllätys unkarilaisille tutkijoillekin. Ja tällä asialla on merkitystä koko kansallisen lukemiskulttuurin kannalta. Olimme omaksuneet joitakin sosiologeilta oppimiamme periaatteita, esimerkiksi että yksittäisiä vastaajia ei tulisi tunnistaa tutkimuksesta. Haastattelujen tekoon olimme Suomessa hankkineet luvan asianomaisilta ammattiosastoilta, joille teimme selväksi miten aineistoa käytetään. Tutkimuksen valmistuttua järjestimme myös keskustelutilaisuuksia tutkimuksessa mukana olleille. Ongelmia ei ilmennyt. (3) Identiteettien tutkimus Kolmas kirjallisuustieteen ala, jossa eettiset näkökulmat voisivat nousta tärkeiksi, on erilaisten erilliskulttuurien ja identiteettien tutkiminen. Aikanaan suomalaisessa kirjallisuustieteessä oli suosittua tutkia kansallista identiteettiä kaunokirjallisuuden valossa, ja tässä tutkimuksessa korostettiin suruttomasti omia myönteisiä piirteitä ja muukalaisuuden kielteisiä piirteitä. 4
5 Tällaisella kirjallisuushistoriankirjoituksella on ollut yleistäkin merkitystä siihen aikaan, kun humanistisella tieteellä oli nykyistä merkittävämpi asema yhteiskunnallisten ihanteiden luomisessa. Esimerkiksi kansalaissodan jälkeen aito "Suomen kansa" tai "suomalaisuus" määriteltiin monien kirjallisuudentutkijoiden teksteissä niin ahtaasti, että vain osa suomalaisista mahtui näiden kriteerien puitteisiin luvulta ja viimeistään1990-luvulta lähtien näitä nationalistisia ja eettisesti kyseenalaisia ajatusrakennelmia on kirjallisuustieteessä tarmokkaasti purettu. Identiteettejä määritellään kirjallisuustieteessä kuitenkin edelleen, ja näiden tutkimusten yhteydessä kannattaa pitää mielessä, mitä Jacques Derrida sanoo kulttuurien määrittelystä. Hänen mukaansa kaikki käsitteet, joita käytetään oman tai vieraiden kulttuurien määrittelyyn, asettavat vastatusten dominoivia arvoja (sivistynyt, uskova jne.) ja alempia arvoja (sivistymätön, uskoton jne.) ja ovat siten sidoksissa valtarakenteisiin ja hegemonioihin. Tämä on tietysti laaja ongelmakenttä ja sidoksissa ennen kaikkea tieteenalan sisäiseen keskusteluun. Tieteen etiikasta yleisemmin Metodinvalintaan voi kyllä liittyä muunkinlaista eettistä problematiikkaa kuin mistä edellä on ollut puhetta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittaa Tieteessä tapahtuu -lehdessä (5/2008), että käyttäytymistieteilijän väitteitä tarkastellaan aina myös poliittisen korrektiuden ja moraalin näkökulmista, mikä saattaa estää tieteellisten oivallusten syntyä. Esimerkiksi älykkyyserojen tutkiminen on tästä näkökulmasta epäkorrektia, ja se vie tutkijan nopeasti pois tiedeyhteisöstä. Samoin sukupuolieroja on luvallista tutkia, mutta poliittisesti hyväksyttävää on päätyä johtopäätökseen, että erot ovat kulttuurisia eivätkä biologisia. Selvemmin humanistisiin tieteisiin ja ainakin kirjallisuustieteeseen soveltuu Keltikangas-Järvisen esiin nostama toinen ongelma. Tieteenalalla voidaan nimittäin priorisoida lähestymistapoja ja torjua toisia, mikä sekin kaventaa tutkimusta.kun kirjallisuustieteessä huomio on kiinnitetty 1970-luvulta eteenpäin hyvin voimakkaasti kaunokirjallisen teoksen rakenteisiin näennäisesti irrallaan kirjailijasta ja yhteiskunnasta eettiset kysymykset eivät juurikaan ole päässeet esiin. Voisi kysyä, eikö kirjallisuustieteen tulisi Suomessakin kiinnostua enemmän kaunokirjallisuuden 5 Ks. Yrjö Varpio, Jukolan Juhani punakaartilainen? Kansalaissodan vaikutus suomalaiseen kirjallisuustieteeseen. Heikki Ylikangas (toim.), Vaikea totuus. Vuosi 1918 ja kansallinen tiede. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
6 virittämistä eettisistä ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä. Katarina Eskola ihmetteli joskus suomalaista kirjallisuudentutkimusta, että se puuhaa voittopuolisesti teosrakenteiden ja kertomateknisten ratkaisujen parissa, vaikka suurelle lukijakunnalle kirjallisuuden esiin nostamat eettiset ja moraaliset kysymykset ovat paljon tärkeämpiä. Tämä on mielestäni aiheellinen kysymys. Kun kirjattuja eettisiä sääntöjä tai ohjeita ei juuri ole, niitä ei rikotakaan. Suurempi ongelma saattaa olla kirjaamattomien olettamusten vaikutus, itsesensuuri, joka ohjaa tutkijaa toimimaan tavalla, jota hän olettaa työn ohjaajien ja tarkastajien ja koko tiedeyhteisön suosivan. Esimerkiksi poliittisen korrektiuden paineet vaikuttavat varmasti monen nuoren tutkijan työhön. Kyse ei niinkään ole puoluepolitiikasta kuin suojautumisesta tietynlaisen konservatismin taakse ja liiallisen radikalismin välttämistä. Näiden asenteiden kitkeminen tiedeyhteisöstä tuskin onnistuu pelkästään asettamalla eettisiä pelisääntöjä tutkimustyön tekijöille, vaan koko arvoja luovan ja järjestelmää kontrolloivan tiedeyhteisön tulisi liberalisoitua ja luopua tarpeettomista ennakkoluuloista. Tieteen etiikka ei siis rajoitu vain yksityisyyden suojaa koskeviin kysymyksiin, vaan siinä uuden tiedon, rehellisyyden, luotettavuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset ovat yhtä tärkeitä. Tätä painottavat sekä Euroopan Unionin tutkimusetiikkaa koskeva ohjeistus (1997) että vastaava ruotsalainen ohjeisto. 6 Olen esityksessäni ehkä sortunut hieman siihen, mistä Heta Gylling varoitti työryhmän nettisivuilta löytyvässä kannanotossaan: filosofian tehtävävä on muistuttaa, etteivät etiikka, laittomuus ja sovittujen käytäntöjen rikkominen (etiikka, laki ja etiketti) mene sekaisin käydyssä keskustelussa. 7 Ehkäpä olisi tutkijankoulutuksessa hyödyllistä selventää edelleen näiden käsitteiden suhteita. Olisiko kirjallisuustieteelle asetettava rajoja? Lopuksi yritän vastata niihin kysymyksiin, joita alustajille asetettiin. (1) Jos ennakkoarviointia vaaditaan tutkimukselta, joka tapahtuu "ilman tutkittavien tietoon perustuvaa suostumusta", tähän ryhmään voisi pahalla tahdolla sisällyttää elävistä kirjailijoista tehtävät tutkimukset. Pykälä on tietysti mahdoton kirjallisuustieteessä. Kirjailijan tuotannon tutkimista ilman kirjailijan suostumusta ei missään tapauksessa 6 Forskningsetiska principer inom humanistisk-sammhällsvetenskaplig forskning. S. 5; Stellungnahme der Beratergruppe für ethische Fragen der Biotechnologie bei der Europäischen Kommission Nr Dezember
7 voi rajoittaa, kyseessähän ovat julkiset ja arvioitavaksi tarkoitetut tuotteet. (2) "Alaikäisiin ja muihin vajaavaltaisiin" kohdistuvaa tutkimusta voidaan tehdä ja tehdäänkin lukemistutkimuksissa, kun tutkitaan lasten lukemista. Selkiyttävät ohjeet siinä kohden voisivat olla paikallaan. (3) "Fyysistä koskemattomuutta" ei kirjallisuustieteessä käsittääkseni loukata, joten rajoituksiakaan ei tarvita. (4) Kirjallisuustiede ei käsittääkseni myöskään puutu "tutkittavan käyttäytymiseen" niin, että se voisi aiheuttaa hänelle vahinkoa. 7
SEMINAARIRAPORTTI. Liisa Nieminen
1 SEMINAARIRAPORTTI Liisa Nieminen HYMY II -työryhmän 6.10.2008 Helsingissä järjestämä seminaari EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus
LisätiedotTutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet
Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet
LisätiedotLapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka
Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-
LisätiedotLakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008
Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta
LisätiedotHYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta
Eettinen kipu ja riski Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus sekä ohjeistaminen Tieteiden talo, Helsinki 6.10.2008 HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö
LisätiedotIhmistieteellisen tutkimuksen eettisen arvioinnin kehittäminen ja ohjeistaminen
Ihmistieteellisen tutkimuksen eettisen arvioinnin kehittäminen ja ohjeistaminen Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 16.10.2007 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotAjankohtaista tutkimusetiikasta
Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta
LisätiedotNÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA
NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNäkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin
Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotIhmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet (luonnos 03/2019)
Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet (luonnos 03/2019) Etiikan päivä 13.3.2019, Tieteiden talo, Helsinki Arja Kuula-Luumi, kehittämispäällikkö (Tietoarkisto) TENK:n työryhmän puheenjohtaja
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotEi-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat
Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotSITOVATKO TENK:IN EETTISEN ENNAKKOARVIOINNIN OHJEET KORKEAKOULUJEN ULKOPUOLISTA TUTKIMUSLAITOSTA?
SITOVATKO TENK:IN EETTISEN ENNAKKOARVIOINNIN OHJEET KORKEAKOULUJEN ULKOPUOLISTA TUTKIMUSLAITOSTA? Esitys Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) kevätseminaarissa Helsingissä 17.5.2011 Jussi Simpura,
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotTENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa
TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Sanna Kaisa Spoof 17.5.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
Lisätiedot1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.
Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotTekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori
Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen
LisätiedotIHMISTIETEIDEN EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI
IHMISTIETEIDEN EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI Ihmistieteiden tutkimusmenetelmiä käyttävän tutkimuksen eettiset periaatteet ja eettinen ennakkoarviointi Suomessa Keskustelu eettisen ennakkoarvioinnin ohjeistuksesta
LisätiedotImmateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset
Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?
LisätiedotTutkimuksen vastuullinen elinkaari
Tutkimuksen vastuullinen elinkaari Mitä jokaisen tutkimuspalveluissa työskentelevän tulisi tietää tutkimusetiikasta ja avoimesta tieteestä? Iina Kohonen, TENK Henriikka Mustajoki, TSV Riikka Palonkorpi,
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotTutkimuslain keskeiset muutokset
Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena
LisätiedotNäkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön
Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tilannekatsaus 1 Tilanne täytäntöönpanossa STM on asettanut valmistelua varten työryhmän ajalle 14.9.2015-3 Työryhmälle ollaan hakemassa
LisätiedotETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa
ETENE 20 VUOTTA ETENEn kesäseminaari 22.8.2018 Jaana Hallamaa MISSÄ OLEMME MUKANA? Taustalla 1900-luvun lopun kehitys Tieteellis-tekninen edistys ja säätelyn tarve Akateemisen etiikan haaksirikko: elämälle
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotInterventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä
Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,
LisätiedotKieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotSuostumus biopankkitutkimukseen
Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotMITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?
1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon
LisätiedotLAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto
LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen
LisätiedotYksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari
Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotMitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012
Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta
ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN 2011-2012 Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta 21.9.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä
LisätiedotTietoinen (kirjallinen) lupa
Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,
LisätiedotEettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto
Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotTHL:n tutkimuseettinen työryhmä
THL:n tutkimuseettinen työryhmä Esitys TENK:in ja TUKIJA:n teemaseminaarissa Helsingissä 20.3.2012 Jussi Simpura, THL:n tutkimuseettisen työryhmän puheenjohtaja 20.03.2012 THL:n TUET 1 THL:n tutkimuseettinen
LisätiedotMikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen
Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotK.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta
K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotMEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen
MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia
LisätiedotJulkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta
Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen
LisätiedotKielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa
Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
LisätiedotHyvät käytännöt ja mahdolliset aukot?
Hyvät käytännöt ja mahdolliset aukot? Tiedon häviäminen Tietojen sekaantuminen Tietojen virheellisyys Luottamuksellisen/salaisen tiedon paljastuminen Tietoliikenteen häirintä (spämmi/virukset) Tiedon kopioituminen
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%
LisätiedotTutkimusetiikkaseminaarin Kliiniset laitetutkimukset ja uudet EU-asetukset
Tutkimusetiikkaseminaarin Kliiniset laitetutkimukset ja uudet EU-asetukset 1.12.2017 Minna Kymäläinen Tarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
Lisätiedot