PITÄJÄNMÄEN TARMO 75 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITÄJÄNMÄEN TARMO 75 VUOTTA"

Transkriptio

1 1

2 2

3 PITÄJÄNMÄEN TARMO 75 VUOTTA

4 4 Taitto: Heikki Hiltunen KARISTO Oy Hämeenlinna ISBN

5 SISÄLTÖ Saatesanat Pitäjänmäki ja Pitäjänmäen Tarmo Jäsenistö Jääkiekko Jalkapallo Suunnistus Yleisurheilu Hiihto Kesäleirit Ringette Lentopallo Rahanhankinta Naiset Ikämiehet Paini Nyrkkeily Voimistelu Pöytätennis Golf ja pienoisgolf Koripallo Jääpallo Uinti Muistoja, mielipiteitä ja hauskoja sattumuksia Tarmon vetäjiä ja Tarmo-sukuja Liitteet: Puheenjohtajat Sihteerit Rahastonhoitajat Kunniapuheenjohtajat Kunniajäsenet Erikoisansiomerkin saajat Kultaisen ansiomerkin saajat Tarmon vuoden urheilijat Lähdeluettelo Henkilöhakemisto

6 SAATESANAT Pitäjänmäen Tarmon 75-vuotinen toimintataival vuosina on värikäs ja monivaiheinen. Paljon on tapahtunut kolmessa neljännesvuosisadassa niin Pitäjänmäellä kuin Tarmossakin. Kun Tarmo perustettiin helmikuussa 1925, Pitäjänmäki oli pieni teollisuuspaikkakunta Helsingin pitäjän länsilaidalla. Alueella asui paljon Strömbergin työläisiä, eikä ollut ihme, että Tarmo liittyi Työväen Urheiluliittoon TUL:ään luvun lopulla poliittiset riidat repivät TUL:n kahtia, ja vuonna 1960 Tarmo vaihtoi keskujärjestöä liittyen SVUL:iin. Keskusjärjestön lisäksi ovat urheilulajit vuosien kuluessa vaihtuneet Tarmossa. Painin, nyrkkeilyn ja yleisurheilun tilalle ovat tulleet jääkiekko, suunnistus ja lentopallo. Tarmon toiminnasta on tehty joitakin osahistoriikkejä, jotka ovat tarmolaisten itsensä kirjoittamia. Vuonna 1965 julkaistiin Reino Johanssonin laatima seuran 40-vuotishistoriikki. Kymmenen vuotta myöhemmin 1975 ilmestyi katsaus kymmenvuotiskauteen Seuraaviin vuosijuhliin 1985 valmistui historiikki Tarmon vuosista Vuonna 1995 Tarmo täytti 70 vuotta, ja silloinkin tehtiin suppea historiikki. Niiden tiedot ovat luoneet pohjan tälle kirjalle. Seuran julkaisema Tarmo-lehti on ilmestynyt keskeytyksettä vuodesta 1962, ja se on ollut tutkimuksessa tärkeänä lähteenä. Merkittäviä tietolähteitä ovat niin ikään olleet seuran pöytäkirjat ja toimintakertomukset, jotka ovat säilyneet varsin hyvin. Mehukkaan lihan asiapapereiden kuivakkaan luurangon ympärille ovat antaneet lukuisat seuran aktiivihenkilöiden haastattelut. Kirjoitustyötä ohjaavana historiatoimikuntana on ollut Tarmon johtokunta. Yhdysmiehenä on toiminut seuran puheenjohtaja Henrik Helenius. Erittäin tärkeänä apuna tutkimus- ja kirjoitustyössä ovat olleet kymmenet seuran aktiivit, jotka ovat uhranneet tuntikausia aikaansa tekijöille. Heiltä on saatu paljon arvokasta muistitietoa, jota ei ole missään pöytäkirjoissa tai toimintakertomuksissa. He on myös antaneet käyttöön vanhoja Tarmo-lehtiä, mielenkiintoisia muistiinpanoja ja päiväkirjoja sekä pääosan kirjan valokuvista. Kiitokset ansaitsee avustaan myös Urheilumuseon kirjaston ammattitaitoinen henkilökunta. Kirjasta on tilanpuutteen takia jouduttu jättämään pois monta tarmolaista, jotka olisivat ansainneet oman henkilöhaastattelun. Mahdollisimman monen aktiivin nimi on kuitenkin yritetty sijoittaa tekstiosaan. Toivoaksemme tämä 75-vuotishistoriikki antaa läpileikkauksen siitä merkittävästä urheilu- ja järjestötyöstä, jota Tarmo on Pitäjänmäellä ja sen lähiympäristössä tehnyt vuodesta 1925 lähtien. Kirja voinee olla myös pohjana tulevalle tutkimukselle, kun vuonna 2025 julkaistaneen Tarmon 100-vuotishistoria. Pitäjänmäellä 8. marraskuuta 1999 Heikki J. Eskelinen Esko Kanerva 6

7 Tarmon perustajajäsen Lauri Manninen ( ) oli seuran ensimmäinen puheenjohtaja kymmenen vuotta. 7

8 1. PITÄJÄNMÄKI JA PITÄJÄNMÄEN TARMO Tarmon perustamisaikaan 1920-luvulla Pitäjänmäki oli teollisuusseutua, joka kuului Helsingin pitäjään. Paikkakunnan suurin yritys ja työllistäjä oli Strömbergin tehdas. Rantarata valmistui vuonna 1902, ja se antoi uutta eloa Pitäjänmäkeen. Työväenyhdistys perustettiin maaliskuussa Oman talon yhdistys hankki vuonna Kolme vuotta myöhemmin taloon rakennettiin juhlasali ja näyttämö. Työväentalosta tuli myös Tarmon toiminnan keskuspaikka. Pitäjänmäen halki virtaa Mätäjoki, joka aikoinaan oli Vantaanjoen alkuperäinen, mahtavan leveä uoma. Talin pelloilla näkyvät vieläkin sen muinaiset penkereet. Patterinmäki Pajamäessä kuului ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin linnoitusketjuun. Toisen maailmansodan aikana kallioiden huipulle rakennettiin ilmatorjunta-asemat. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja, pesäkkeitä ja ammuskellareita on yhä nähtävissä mäen kallioilla. Helsingin pitäjän länsilaidalla sijainnut Pitäjänmäki eli Sockenbacka liitettiin Helsinkiin sotien jälkeen vuonna Alueliitos merkitsi Tarmolle piirin vaihtoa ja joutumista kamppailemaan entistä kovempien kilpakumppaneiden kanssa syntysanat työväentalossa 8 Pitäjänmäen Tarmon syntysanat lausuttiin sunnuntaina 8. helmikuuta Silloin kokoontui Pitäjänmäen työväenyhdistyksen talossa joukko Helsingin pitäjään kuuluneen kylän aktiiveja keskustelemaan urheiluseuran tarpeellisuudesta. Perustavan kokouksen avasi kaupanhoitaja Arthur Tulonen, ja hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteerinä kokouksessa toimi Valtter Lindholm. Pöytäkirja toteaa: Voimistelu ja urheiluseuran perustaminen paikkakunnalle katsottiin välttämättömäksi ja päätettiin se yksimielisesti perustaa. Pöytäkirja ei kerro, montako henkeä perustavaan kokoukseen osallistui. Keskusjärjestöksi TUL Jo kolmannessa kokouspykälässä otettiin kantaa keskusjärjestöön. Vaihtoehtoja oli hiljattain itsenäistyneessä maassa kaksi: SVUL ja TUL. Katkeran veljessodan perintönä maa oli jakautunut kahtia myös urheilurintamalla. Valkoinen Suomi kuului porvarilliseen SVUL:iin ja työväenliikkeen kannattajat TUL:iin. Pitäjänmäen kokous valitsi yksimielisesti jälkimmäisen, mikä kokouspaikka työväentalo ja asukkaiden työläistausta huomioon ottaen oli luonnollista. Uuden seuran säännöiksi hyväksyttiin TUL:n mallisäännöt. Seuran nimestä käytiin pöytäkirjan mukaan vilkas keskustelu, ja lopulta kokous päätyi ristimään sen Pitäjänmäen Voimistelu ja Urheiluseuraksi. Nimi kirjoitettiin aluksi ilman voimistelu-sanan jälkeen kuuluvaa yhdysmerkkiä. Johtokunnan tehtäväksi annettiin sopivan lisänimen keksiminen.

9 Tarmon edustajia TUL:n piirijuhlilla Lohjalla Lauri Manninen johtoon Urheiluseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin 33-vuotias Lauri Manninen, varapuheenjohtajaksi Bruno J. Salminen ja sihteeriksi Valtter Lindholm. Heidän lisäkseen tuli johtokuntaan neljä vakinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Seuran johtajaksi tarkoittanee jonkinlaista toiminnanjohtajaa valittiin Arthur Tulonen, josta pöytäkirjassa käytettiin pelkästään sukunimeä. Liittymismaksuksi pöytäkirjassa käytettiin sanaa sisäänkirjoitusmaksu hyväksyttiin viisi markkaa. Aikuisten kuukausijäsenmaksun suuruudeksi tuli 1,50 markkaa ja nuorten yksi markka. Uusi seura osoitti jo ensimmäisessä kokouksessaan olevansa todellinen urheiluseura. Kokous keskusteli harjoitusillan tarpeellisuudesta ja antoi asian johtokunnan tehtäväksi. Johtokuntaa vielä evästettiin, että harjoitusillan järjestämiseksi on toimittava ripeästi. Niin ikään kokous jätti johtokunnan huoleksi nuorten osaston perustamisen. Perinnöksi Tarmo sai entiseltä V. ja U. Seuralta, jolla tarkoitetaan Kisaa, muutamia metallipalkintoja, pöytäkirjoja, jäsenkortteja, kassakirjan sekä 75 markaa rahaa. Johtokunta liitti ne Tarmon omaisuudeksi. Lauri Manninen oli aikaisemmin toiminut Kisan varapuheenjohtajana. Nimeksi Tarmo Urheiluseuran toinen yleiskokous pidettiin jo kahden viikon kuluttua sunnuntaina 22. helmikuuta kello 11. Esityslistalla oli monia tärkeitä asioita, muiden muassa seuran nimen valinta ja lajikysymyksestä päättäminen. 9

10 Aluksi pohdittiin kilpailun järjestämistä sopivan nimen löytämiseksi seuralle. Asia ratkesi kuitenkin nopeasti, kun Arthur Tulonen ehdotti Tarmo-nimeä. Johtokunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Seuralla on siten ollut sama nimi käytössä koko 75-vuotisen historiansa ajan. Tiettävästi nimen vaihtamista on pohdittu vain kerran 1980-luvun alussa. Kokous keskusteli myös naisosaston perustamisesta. Osaston tarpeellisuutta pohtimaan asetettiin toimikunta, johon valittiin Elma Kivistö ja Suoma Hagell. Naisosasto perustettiin, ja johtokunnan edustajaksi siihen tuli Uuno Autere. Myöhemmin todettiin, ettei hänellä ole osastossa työvelvollisuutta. Kantaa otettiin myös puku- ja lajikysymyksiin, jaostojen perustamiseen sekä merkkiluonnoksen valmisteluun. Johtokunta ehdotti, että Tarmo ottaisi harjoitettavakseen kaikki urheilulajit. Kokous oli toista mieltä, ja niin seuran ohjelmaan päätettiin ottaa vain voimistelun sauva- ja vapaaliikkeet, nyrkkeily, paini sekä kesäurheilut, jolla ilmeisesti tarkoitettiin lähinnä yleisurheilua. Maaliskuussa johtokunta päätti hankkia opettajat, jonkinlaiset valmentajat, voimalajeihin. Painin opettajaksi pyydettiin August Reiniä. Nyrkkeilyopettajan etsiminen jäi Uuno Autereen tehtäväksi. Tarmon ensimmäinen toimintavuosi 1925 oli varsin vilkas. Yleiskokous istui asioita pohtimassa kerran kuukaudessa paitsi touko-, elo- ja syyskuussa, jolloin pöytäkirjan mukaan oli muita hommia. Johtokunta kokoontui peräti 21 kertaa. Keväällä perustettu urheilujaosto piti sekin 12 kokousta. Vuoden 1925 kokonaissaldoksi tuli 47 kokousta ja 333 pykälää, kuten sihteeri Valtter Lindholm seuran toimintakertomuksessa totesi. Tarmon johtomiehiä 1940-luvun puolivälissä. Takarivissä Matti Kaijanmäki (vas.), Väinö Eddi Peltonen, Aarne Sundholm ja Josef Båsk. Eturivissä Uuno Autere, Väinö Viljanen, Arthur Tulonen ja Arvi Manninen. 10

11 Kilpailut käyntiin Tärkein seuran jaostoista oli urheilujaosto. Se suunnitteli seuran kilpailu- ja harjoitustoimintaa ja ryhtyikin toimimaan ripeästi. Tarmolaisille järjestettiin sisämestaruuskilpailut jo maaliskuun lopulla Pääsymaksuakin perittiin. Voittajalle päätettiin antaa mestaruuskirja, jonka hän sai pitää hallussaan seuraavaan kisaan saakka. Myös nuorille oli heti kilpailuja. Pikkupojille, vuotiaille, järjestettiin vauhdittoman pituuden ja kolmiloikan mittelöt. Kisa-asuksi määrättiin mustat housut ja valkoinen paita. Helluntaina toukokuun lopulla 1925 Tarmo päätti järjestää kesäurheilukisan ja sen jälkeen illanvieton. Talvella 1926 järjestettiin seuran ensimmäiset hiihtokilpailut. Tammikuussa 1926 Tarmo sai kiertokirjeen, jossa ehdotettiin yhteistoimintaa porvarillisen urheiluliiton SVUL:n kanssa. Seuran johtokunta otti asiaan jyrkän kielteisen kannan, mutta vei asian kuukausikokoukseen. Se oli samaa mieltä kuin johtokunta: porvareiden kanssa ei veljeillä edes urheilukentällä. Hankintoja ja harjoituksia Urheiluvälineitä alettiin hankkia heti. Ensimmäisiä hankintoja olivat kiekko, keihäs ja seiväs. Pojille hankittiin kuula ja keihäs. Syksyllä 1925 päätettiin ostaa sekunttari eli sekuntikello ja 25 metrin mittanauha. Johtokunta keskusteli myös piikkikenkien eli piikkarien hankkimisesta mutta hylkäsi ajatuksen. Tarmolaisten harjoitukset kiinnostivat myös ulkopuolisia, jotka tulivat norkoilemaan työväentalolle. Siksi seuran johto päätti kieltää sivullisilta pääsyn harjoituksiin. Ilmeisesti salissa oli tupakoitu, sillä johtokunta määräsi harjoituksiin tupakointikiellon. Työväentalo oli talvella melko kylmä. Talossa oli vain yksi puulämmitteinen uuni, ja pakkasilla sisälämpö laski usein kymmeneen asteeseen. Tytöt jumppasivat käsineet kädessä ja vaatteet päällä; voimistelupukujen käyttö oli mahdotonta. Ohjelmallisia iltamia Ohjelmallisia iltamia pidettiin työväentalossa useita heti vuoden 1925 aikana. Maaliskuun lopulla järjestettiin ensimmäiset Tarmon karkelot kello 1/ eli Pääsymaksuksi määrättiin aikuisilta 6 markkaa ja lapsilta 3 markkaa. Tilaisuuteen hankittiin soittamaan hanuristi. Vaikka talo oli kylmä, iltamissa ihmisjoukko lämmitti salin. Ohjelma oli miltei kaikissa iltamissa samanlainen: tervetuliaissanat, runo, lausuntaa, lyhyt puhe, voimisteluesitys, paini- tai nyrkkeilynäytös ja ilveily tai pieni näytelmä. Yleisö sai sitten onkia, heittää nuolta, arvailla hernepullon sisällön määrää ja nuken nimeä. Joissakin iltamissa oli myös kaurapata, rengaspöytä ja tinttamareski. Viimeksi mainittu oli humoristinen esitys, jossa esiintyjistä näkyivät vain kasvot pahviseinään tehdyistä rei istä. 11

12 Kesäiset tanssit Pitäjänmäellä. Helmikuun lopussa 1926 pidetyssä vuosijuhlassa oli myös ohjelmaa. Kuultiin torvisoittoa, ihailtiin poikien voimistelujoukkueen notkeusesityksiä ja miesvoimistelijoiden pyramidinäytöstä, kajautettiin yhteislauluna Työväen marssi ja lopuksi saatiin tanssia tunnin ajan. Sota uhkaa 12 Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyminen ja sodan uhka näkyivät myös Tarmon toiminnassa syksystä 1939 alkaen. Suunnitelmia kuitenkin tehtiin Tarmossa syksyllä 1939 toiveikkaasti. Elokuun lopulla johtokunta keskusteli 15-vuotisjuhlan järjestämisestä helmikuussa Talvimestaruuskilpailut sovittiin pidettäviksi helmikuun toisena sunnuntaina Kukaan tuskin osasi aavistaa, että silloin monet seuran urheilijoista hiihtäisivät ja taistelisivat sotarintamalla. Johtokunta piti kokouksen 1. marraskuuta 1939 ja päätti siirtää poikien sisäharjoituksia kunnes yleinen tilanne, liikekannallepano, selviäisi ja joukkoja pääsisi kotiin reservistä. Suurin osa asekuntoisista miehistä oli kutsuttu asepalvelukseen, kun Neuvostoliitto oli lokakuun alussa vaatinut Suomea lähettämään neuvottelijan Moskovaan. Baltian maiden kohtalosta jo aavistettiin, mitä Moskovan neuvotteluissa on odotettavissa. Liikekannallepano toteutettiin ylimääräisten kertausharjoitusten (YH) nimellä lokakuun puolivälissä 1939, ja myös monet tarmolaiset saivat silloin kutsun armeijan harmaisiin. Marraskuun kokouksen toisessa pykälässä päätettiin peittää urheilukoppien ikkunat ilmeisestikin ilmapommitusten varalta.

13 Huolta sodan uhreista Johtokunta kokoontui talvisodan alettua vasta 7. tammikuuta Heti toisessa pykälässä keskusteltiin sodasta ja sen vaikutuksista. Johtokunta pohti, mitä mahdollisuuksia seuralla olisi auttaa rintamalla kaatuneiden ja haavoittuneiden tarmolaisten omaisia. Yksimielisesti päätettiin avustaa kaatuneen seuran jäsenen omaista 500 markan summalla niin kauan kuin rahat riittävät. Avustusten jakaminen jäi rahastonhoitaja Arvi Mannisen tehtäväksi. Talvisodan päätyttyä Tarmon johtokunta kokoontui 29. maaliskuuta Tulevaisuudenusko eli vahvana: päätettin pitää vuosikokous 14. huhtikuuta ja jakaa silloin vuoden 1939 palkinnot. Sota-aika näkyi tarjoilun niukkuudessa; kahvin sijasta vuosikokousvieraat saivat teetä tai mehua. Johtokunta päätti jättää toimintasuunnitelman laatimatta vuodeksi 1940 nykyisen tilanteen takia. Epämääräisellä sanonnalla viitattiin käytyyn sotaan ja edelleen jatkuvaan sotatilaan. Kokouksessaan huhtikuun puolivälissä 1940 johtokunta keskusteli Länsi-Uudenmaan piirin kirjeestä, jossa tiedusteltiin sodassa haavoittuneiden seuran jäsenten kohtaloa. Tarmon johtokunta siirsi asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Levottomasta ajasta huolimatta Tarmo halusi urheilla. 24. huhtikuuta 1940 päätettiin tiedustella Loviisan Riennolta, olisiko mahdollista järjestää yleisurheiluottelua vaikean tilanteen päätyttyä. Yhden sankarivainajan vanhempien avustamisesta Tarmon johtokunta kieltäytyi. Johtokunta ilmoitti, että mainittu J. S. oli kokonaan lyönyt laimin jäsenmaksunsa maksamisen, ja siksi hänen katsottiin eronneen seurasta. TUL:n piirin kiertokirjeessä kyseltiin Tarmon sodassa olleista ja kaatuneista. Johtokunta päätti lähettää piirille tilaston Tarmon rintamalla olleista, haavoittuneista ja kaatuneista jäsenistä. Sairaaloissa oleville haavoittuneille jäsenille lähetettiin noin 75 markan arvoiset lahjapaketit. Piirin vuosikokous päätti perustaa kaatuneiden piirin urheilijoiden muistorahaston. Tarmon johtokunta ilmoitti kartuttavansa rahastoa. Norjan työväen urheilujärjestö lahjoitti suomalaisen veljesjärjestönsä kautta jaettavaksi apurahan TUL:n kaatuneiden tai haavoittuneiden jäsenten omaisille. Tarmon johtokunta päätti hakea avustusta vaikeasti haavoittuneelle tarmolaiselle Veikko Järviselle, jonka lupaava painiura päättyi talvisotaan. Kahdeksan sankarivainajaa Vuosina Tarmon toiminta oli varsin hiljaista. Suuri osa vuotiaista miehistä oli rintamilla, ja monet naiset osallistuivat kotirintamalla sotaponnistuksiin. Talvi- ja jatkosodassa kaatui kahdeksan Tarmon jäsentä. Talvisodan sankarivainajia olivat Matti Laine, Erkki Lönnqvist sekä jalkapalloilijaveljekset Antti ja Toivo Nurminen. Jatkosodassa kaatuivat Kaino Saarmio, Martin Thilman, Fjalar Wetzell ja Viljo Tikkanen. Heistä kolme ensinmainittua pelasi jalkapalloa. Kaino Saarmio ja Viljo Tikkanen on haudattu Pitäjänmäen pieneen sankarihautausmaahan. 13

14 V&U.S. (voimistelu- ja urheiluseura) Tarmon punakantinen kunniakirja vuodelta Maljoja ja ansiomerkkejä Sotien jälkeen Tarmon urheilu- ja järjestötoiminta virisi nopeasti. Tammikuussa 1945 päätettiin 20-vuotisjuhlan järjestämisestä maaliskuussa. Samoihin aikoihin seuran vuosikokous päätti, että ansioituneille tarmolaisille ryhdytään jakamaan ansiomerkkejä. Siitä pitäen merkkejä on myönnetty lähinnä seuran vuosijuhlien yhteydessä. Samoihin aikoihin alkuvuodesta 1945 Tarmon perustajiin kuulunut johtaja Arthur Tulonen lahjoitti pokaalin seuran 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Kiertopalkinnon nimi oli Mailerien malja, ja siitä kilpailtiin 800 ja metrin juoksussa. Pokaalin sai omakseen kolmella kiinnityksellä. Uusia suosikkilajeja olivat jääpallo ja sen pian syrjäyttänyt jääkiekko sekä suunnistus. Tarmo oli seurana sosiaalidemokraattien kirjoissa. Kun kommunistit saivat sotien jälkeen Neuvostoliiton vaatimuksesta toimintamahdollisuudet, he perustivat Pitäjänmäelle kilpailevan urheiluseuran. Jonkin verran seurat yrittivät yhteistyötä silloisessa kansanrintaman hengessä. Järjestettiin erityisesti tanssi-iltamia, mutta lähinnä kirjanpidosta syntyneiden riitojen takia yhteistoiminta loppui lyhyeen. 14

15 1945 Friherrsiin alaosasto Alkuvuodesta 1945 Friherrsiin päätettiin perustaa Tarmon alaosasto. Moni pitäjänmäkeläinen oli hankkinut 1930-luvulla maapalstan Friherrsistä, joka oli silloin metsäistä seutua. Useimmat jatkoivat urheilua Tarmossa. Friherrsin asukasmäärä kasvoi tasaisesti, ja alueen urheilijat ryhtyivät puuhaamaan omaa urheiluseuraa. Vanhat tarmolaiset eivät kuitenkaan halunneet erota emäseurastaan, joten Friherrsiin perustettiin Tarmon alaosasto. Uudella alaosastolla oli omat harjoituksensa ja kilpailunsa. Jäsenmäärä lisääntyi mutta pysyi melko pienenä. Tunnetuimpia seuran aktiiveista olivat entinen Tarmon rahastonhoitaja Arvi Manninen sekä nuorista Kalevi Laaksonen ja Martti Sarlin, Tarmon tuleva puheenjohtaja. Vuonna 1948 alaosasto itsenäistyi, jolloin sen toiminta Tarmossa päättyi. Puheenjohtajaksi ei halukkaita Vuonna 1950 Tarmo sai oman lipun 25-vuotisjuhliinsa. Vuosijuhlassa toimitettiin lipun naulaus luvun alkupuolella ei Tarmon johtotehtäviin ollut tungosta. Johtokunnan jäsenet vaihtuivat tiuhaan, ja erityisesti puheenjohtajaksi tuntui olevan vaikeuksia löytää vapaaehtoisia. Ennakkoluulottomasti Tarmon sihteeriksi valittiin kuitenkin nainen. Tarmon 25-vuotisjuhlissa 1950 toimitettiin seuran lipunnaulaus Pitäjänmäen työväentalossa. 15

16 Tarmon ryhdikäs joukkue piirijuhlilla 1950-luvun alussa. Eila Riuttu, naimisiin mentyään Järvinen, hoiti sihteerin tehtäviä vuosina Tammikuussa 1955 Tarmon vuosikokous jouduttiin keskeyttämään neuvottelua varten, koska halukkaita puheenjohtajaksi ei löytynyt. Tauollakaan ei löydetty ratkaisua, ja keskustelu jatkui pitkään. Lopulta puheenjohtaja Aaro Kanervo lupautui ottamaan nuijan haltuunsa vielä vuoden ajaksi. Joulukuussa 1955 Tarmo järjesti ylimääräisen valmistavan vuosikokouksen. Ongelmaksi nousi jälleen puheenjohtajakysymys, sillä yhtään tehtävään halukasta ei löydetty. Varsinainen vuosikokous pidettiin tammikuussa 1956, ja jälleen tarvittiin puheenjohtajavaalissa neuvottelutauko. Lopulta Aaro Kanervo suostui jatkamaan. Talvella 1957 jatkui sama ongelma. Taas kerran piti kokous keskeyttää, ja taas kerran Aaro Kanervo lupautui jatkamaan. Hän asetti kuitenkin ehdoksi, että vuoden 1956 johtokunta pysyisi koossa. TUL vai SVUL? luvun lopulla Sosiaalidemokraattinen puolue ja TUL repesivät kahtia. Työväenliikkeen ristiriidat heijastuivat myös TUL:n urheiluseurojen toimintaan. Monet työläisurheiluseurat erosivat tai erotettiin liitosta. Myös Pitäjänmäen Tarmon keskusjärjestö vaihtui. Tarmon ero TUL:sta oli pitkällinen ja hieman sekava tapahtumasarja. Pari vuotta 1950-luvun lopulla näyttää menneen niin, ettei kukaan oikein tiennyt, mihin keskusjärjestöön Tarmo kuului.

17 Sosiaalidemokraattien vaikutusvaltainen puoluesihteeri Väinö Leskinen puhumassa Tarmon 30-vuotisjuhlassa 1955 Pitäjänmäen uudessa kansakoulussa. Tarmon puheenjohtaja Aaro Kanervo tervehtimässä juhlayleisöä seuran 30-vuotisjuhlassa

18 Kiista TUL:n kanssa alkoi lähinnä jääkiekosta. Tarmo halusi pelata kiekkoa SVUL:n sarjoissa, mutta TUL ei sitä hyväksynyt. Tarmon vuosikokouksessa tammikuussa 1955 esitelmöi piirisihteeri E. Simula liittokysymyksestä. Sen jälkeen seuran piirikokousedustajia evästettiin asiasta. Seuran 30-vuotisjuhlaan huhtikuun alussa 1955 saatiin puhumaan yksi maan tärkeimmistä poliitikoista, SDP:n värikäs puoluesihteeri Väinö Leskinen. Tarmon johtokunta pohti syksyllä 1955 urheilupoliittista tilannetta ja totesi, ettei se ollut tyydyttävä. Asiaan palattiin vuosikokouksessa tammikuussa Keskustelun alusti puheenjohtaja Aaro Kanervo. Puheenvuoroja käytettiin paljon ja useimmissa todettiin puheenjohtajan tavoin, ettei tilanne ole lainkaan tyydyttävä. Piirikokousedustajia evästettiin jälleen: elleivät piirin voimasuhteet muutu, ei Tarmo aseta piiritoimikuntaan eikä sen jaostoihin jäseniään. Tarmon johtokunta keskusteli heinäkuussa 1956 valtakunnan liittoasiasta. Vaaka alkoi kallistua SVUL:n suuntaan, ja 13. joulukuuta 1956 päätettiin lähettää liittymishakemus Suomen Jääkiekkoliittoon. TUL huolestui: jo pari päivää myöhemmin sai Tarmo keskusliitosta kirjelmän, jossa vaadittiin yleisen kokouksen kuulemista jääkiekkoasiassa. TUL määräsi, että kokous oli pidettävä viimeistään 10. tammikuuta Tarmo järjesti sovinnonhaluisesti ylimääräisen kokouksen, joka siunasi johtokunnan päätöksen. Äänestyksessä annettiin 16 ääntä johtokunnan ja Suomen Jääkiekkoliiton puolesta; TUL:ia puoltavia ääniä ei tullut yhtään. Johtokunta pidättäytyi äänestämästä. Kokous hyväksyi siten Tarmon liittymisen Suomen Jääkiekkoliittoon. Myöhemmin tammikuussa 1957 pidetty vuosikokous ei enää keskustellut asiasta ero TUL:sta 18 TUL:n historiassa todetaan, että Pitäjänmäen Tarmo erotettiin TUL:sta kevään 1957 kuluessa. Syyksi mainitaan liittyminen Suomen Jääkiekkoliittoon yhdessä 23 muun seuran kanssa. Tarmon pöytäkirjojen mukaan asia ei ollut aivan näin yksiviivainen. Tammikuun 1958 vuosikokouksessa puheenjohtaja Aaro Kanervo loi katsauksen seuran urheiluliittojäsenyyteen. Hän kosketteli myös vuoden 1957 aikana ilmennyttä seuran sisäistä eripuraa, mutta totesi sen liioitelluksi. Huhtikuun alussa 1958 Tarmo piti ylimääräisen kokouksen, jonka esityslistalla oli tärkeä ehdotus: SVUL:n Helsingin piiriin liittyminen. Kokous päätti kuitenkin lykätä eroaan TUL:sta ja jäi odottamaan asioiden kehitystä. Jatkovuosikokouksessa tammikuun puolivälissä 1959 Tarmo kuului vielä TUL:iin, koska liiton Helsingin piiriedustajiksi valittiin Väinö Kuukauppi ja Aarne Paananen. Jääkiekkoliiton kokousedustajaksi tuli Bengt Ölander. Kokous päätti ehdottaa Uuno Auteretta TUL:n Helsingin piiritoimikuntaan. Keskusliittokysymyksestä käytiin vilkas keskustelu Tarmon ylimääräisessä kokouksessa marraskuun lopulla Pöytäkirjan mukaan kärkevän mielipiteiden vaihdon aiheutti kysymys eroamisesta TUL:n Helsingin piiristä. Kokous päätti siirtää kysymyksen ratkaisemisen vuosikokoukseen. Seuraavassa pykälässä todettiin, että vaikka seura on SVUL:n alainen, ei se muuta nimeään. Ratkaiseva vuosikokous pidettiin tammikuussa Seuran johto yritti edelleen lykätä päätöksentekoa liittokysymyksessä, mutta kokous vaati asian äänestykseen. Vuosikokousosanottajat äänestivät sitten selkeästi SVUL:n puolesta, ja niin Tarmo erosi TUL:sta. Seuran entinen puheenjohtaja Uuno Autere puolestaan ilmoitti heti eroavansa Tarmosta ja poistui kokoussalista.

19 1961 nimi lyhenee Tarmon vuosikokous päätti maaliskuussa 1961 lyhentää seuran nimen Pitäjänmäen Tarmo ry:ksi. Aikaisempi virallinen nimi oli alkuperäinen Pitäjänmäen Voimistelu- ja Urheiluseura Tarmo ry. Selvennykseksi todettiin, että nimi lyhennetään ainostaan käytännön syistä. Kaikki kokouksen osanottajat hyväksyivät muutoksen. Yleinen kokous 27. syyskuuta 1961 tutustui SVUL:in mallisääntöihin ja keskusteli niiden pykälistä. Mallisäännöt hyväksyttiin seuran toimintasäännöiksi yksimielisesti. Tarmo ei halunnut katkaista välejä työväenyhdistyksen kanssa eikä käynyt vieroksumaan työväentaloa. Kun seura sai tietää, että Pitäjänmäen työväentalon iso sali on vapaana seuran erilaisiin tilaisuuksiin, ryhtyi johtokunta tutkimaan, voisiko Tarmo käyttää salia. Huhtikuussa 1961 Pajamäki-seura ilmoitti Tarmolle, että se haluaisi antaa urheilujaostonsa Tarmon hoitoon. Ansiomerkkien saajia 40-vuotisjuhlassa keväällä Ylärivissä Onni Kärpälä (vas.), Bengt Ölander, Yrjö Kuuluvainen, Eero Vaittinen, Olli Kaijanmäki, Mauno Riuttu, Matti Kaijanmäki, Henry Wikström ja Eila Järvinen. Alarivissä Gunnar Laurila, tuntematon, Kalevi Laaksonen, Aarne Paananen, Terttu Nyqvist, Arvi Manninen, Kauko Järvinen, Alli Reuna (o.s. Manninen) ja Reino Johansson. 19

20 1962 Tarmo-lehti Oman Tarmo-lehden julkaiseminen alkoi maaliskuussa Lehti on ilmestynyt siitä saakka keskeytyksettä. Aluksi lehti oli A4-kokoinen ja 4 8-sivuinen; ensimmäinen numero tosin vain 1-sivuinen. Jokaisessa numerossa luotiin katsaus seuran toimintaan ja annettiin tietoja tulevista tapahtumista. Ensimmäisen vuoden aikana Tarmo-lehti ilmestyi peräti viisi kertaa, sittemmin julkaisutahti harveni hieman. Ensimmäinen vastaava toimittaja oli rahastonhoitaja Kauko Järvinen, jonka idea lehden julkaiseminen oli. Painos oli noin kappaletta. Lehdessä oli myös mainoksia. Ilmoittajat olivat lähinnä Pitäjänmäen alueen yrityksiä. Julkaisussa oli usein myös pikku-uutisia kuten Tarmon pukusuojaan 1962 tehdystä murrosta. Numerossa 5/1962 pohdittiin Tarmo-lehden tarkoitusta ja tarvetta. Sen mukaan sysäys lehden perustamiseen tuli vuoden 1962 alussa vuosikokouksessa. Lehden tarvetta perusteltiin seuran toimialueen laajuudella; Pitäjänmäen lisäksi siihen kuuluivat Konala, Mäkkylä ja Pajamäki. Julkaisua tarvittiin yhteydenpidon parantamiseksi. Lehden avulla piirin asiat saatiin jäsenten tietoon, ja lehti auttoi vetämään urheilusta kiinnostuneet mukaan aktiiviseen toimintaan. Pitäjänmäkeen muuttaneet uudet asukkaat saivat lehdestä tiedon Tarmon olemassaolosta. Tarmo-lehden kirjoittajina toimivat pääasiassa eri jaostojen jäsenet. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että kirjoitukset olivat aitoja, mutta kritiikin puuttumista pelättiin. Juhlakavalkadi 40-vuotisjuhlassa Vasemmalla pitkäaikainen puheenjohtaja ja puuhamies Aaro Kanervo. 20

21 Sali täyttyi Tarmon 40-vuotisjuhlassa keväällä Ansiomerkkien jako 60-vuotisjuhlassa keväällä Vasemmalla seuran aikaisempi puheenjohtaja Antero Virtanen. 21

22 Lehti esitti toivomuksen, että seuran vanhemmat jäsenet tarttuisivat kynään ja kirjoittaisivat oman näkemyksensä asioista. Yhteenvetona Tarmon johto uskoi, että lehti oli otettu vastaan myönteisesti: ulkoasuun ja sisältöön oltiin tyytyväisiä. Vuonna 1971 lehden koko pieneni puoleen entisestä, mutta sivumäärä vastaavasti lisääntyi. Ilmestymistiheydeksi vakiintui 2 3 kertaa vuodessa, kunnes 1990-luvulla lehteä on julkaistu vain kerta vuodessa. Lehti on pyrkinyt myös vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin luvun lopulla julkaistiin kipakka kirjelmä harjoitusvuorojen supistamisesta, 1990-luvulla kirjoitettiin jäähallin ja tekojääradan tarpeellisuudesta. Tarmo-lehden painosmäärä on vuosien kuluessa noussut noin kappaleeseen. Julkaisua jaetaan edelleen talkoovoimin ilmaiseksi kaikkiin alueen koteihin ja yrityksiin. Vuosijuhlia ja historiikkeja 22 Tarmon 40-vuotisjuhlat pidettiin maaliskuussa Seuran lehden juhlanumero saattoi kehaista aiheellisesti, että seura oli paikkakuntansa suurin ja toimeliain urheilu- ja liikuntatyön hoitaja. Vuoden 1964 aikana oli ohjattuja harjoitus- ja kilpailutunteja Jokaista harjoitustuntia kohden oli 33 osanottajaa. Juhlien jälkeen valmistui pitkäaikaisen tarmolaisaktiivin Reino Johanssonin kokoama historiikki vuosilta vuotisjuhlakilpailut järjestettiin Pitäjänmäen urheilukentällä toisena helluntaipäivänä 7. kesäkuuta Vuosijuhlia on järjestetty näyttävin menoin myös 1975, 1985 ja Juhlien yhteydessä on julkaistu suppea historiikki seuran vaiheista ja jaettu ansiomitaleita aktiivisille jäsenille. Vuonna 1962 julistettiin kilpailu Tarmon merkistä. Ehdotuksia tuli runsaasti. Ennen 60-vuotisjuhliaan 1980-luvun puolivälissä Tarmo julisti kilpailun tarran suunnittelusta. Hyviä esityksiä tuli paljon, ja raati valitsi Jarkko Huovisen piirroksen. Jarkko oli seuran B68-juniori, ja hän sai palkinnoksi jääkiekkomailan seuran parhaalle haarikka Vuonna 1966 Tarmon johtokunta ryhtyi valitsemaan vuosittain seuran parhaan urheilijan. Kimmokkeen tähän antoi neljä paikkakunnan K-kauppiasta, jotka lahjoittivat Tarmolle hienon hopeisen haarikan. Siihen kaiverrettiin vuosittain parhaaksi valitun nimi. Sääntöjen mukaan haarikka kiertää ikuisesti, mutta vuoden urheilija sai omakseen sen pienoismallin. Haarikan lahjoittajat olivat Valinta-Sipari Pajamäki, Valinta-Mäkelä Konala, Valinta-Sinerlahti Pitäjänmäki ja Nuolitien Valinta Pitäjänmäki. Ensimmäisen kiinnityksen palkintoon sai yleisurheilija Pertti Käck, jonka Tarmon johtokunta valitsi vuoden 1966 parhaaksi. Käck oli monipuolinen yleisurheilijalahjakkuus juoksijana sekä pituus- ja korkeushyppääjänä. Hän kunnostautui myöhemmin myös valmentajana. Vuoden urheilijan valintaa jatkettiin reilut 20 vuotta, mutta perinne päättyi ainakin toistaiseksi 1987.

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT SUOMEN SALIBANDYLIITON HUOMIONOSOITUKSET. Kunniajäsen. Hopeinen ansiomerkki Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki.

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT SUOMEN SALIBANDYLIITON HUOMIONOSOITUKSET. Kunniajäsen. Hopeinen ansiomerkki Seuratoiminnan kultainen ansiomerkki. ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Suomen Salibandyliitto ry:n huomionosoituksia voidaan myöntää henkilöille, seuroille tai muille yhteisöille, jotka ovat edistäneet liiton ja/tai alueiden toimintaa ja/tai muuten toimineet

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2013 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 19.11.2013 klo 09:30-11:00 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: 22.11.2014 klo. 17.00 Paikka: Oulun Remonttimylly Oy, Riihitie 13 Läsnä: Helena Jokikokko, Marjo Meriruoko, Mervi Meriruoko, Mari Meriruoko, Riikka Hyrkäs,

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2013 PÄHKINÄNKUORESSA 3 PAINOPISTEET NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALALLA 3 1. Seuratoiminta 3 2. 3 PAINOPISTEET AIKUISTEN LIIKUNNAN TOIMIALALLA 4 1. 4 2. Seuratoiminta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

Aika: 24.1.2015 klo 17.00 Paikka: Tampere, Media 54 saunatila iso, Satakunnankatu 18 A, 5.krs

Aika: 24.1.2015 klo 17.00 Paikka: Tampere, Media 54 saunatila iso, Satakunnankatu 18 A, 5.krs Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2015 Aika: 24.1.2015 klo 17.00 Paikka: Tampere, Media 54 saunatila iso, Satakunnankatu 18 A, 5.krs Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Aino Oura Petri Immonen Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta. F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2011 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

VUOSIKOKOUSMATERIAALI. Kevätkokous 2015

VUOSIKOKOUSMATERIAALI. Kevätkokous 2015 Espoo Ringside Golf ERG ry Nurmikartanontie 5 02920 Espoo VUOSIKOKOUSMATERIAALI Kevätkokous 2015 26.4.2015 Espoo Ringside Golf klubitalo, osoitteessa Nurmikartanontie 5, 02920 Espoo Sisältää: Kokouskutsu

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 3/11 1 (5)

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 3/11 1 (5) SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 3/11 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS Aika Tiistai 19.4.2011 klo 18.00 Paikka Liiton keskustoimisto, Helsinki Osanottajat Sirpa Paatero (3) puheenjohtaja Kari Uotila

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Kaukalopalloseurat ja yksittäiset joukkueet Liiton alueet:, Oulu, Etelä- Suomi, Keski- Suomi, Itä- Suomi, Etelä- Karjala, Pohjois- Suomi Uusi liikuntalaki * Valtakunnallisuuden

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2015 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Lentopalloseura JOHDANTO Toimintavuoden 2015 syksyllä käynnistyi Lentopalloseura Pieksämäen Tsemppi 82:n 34. toimintakausi. Se tietää sitä,

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2014 Aika: 10.1.2014 klo 18.00 Paikka: Tampere, Messukylänkatu 23, Munkkimiesten kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Susanne Viljanmaa Aino Oura Marjo Westerlund Mika Selkamo

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Ultimatejaoston toimintaohje

Ultimatejaoston toimintaohje 1 Johdanto Ultimatejaoston toimintaohje 1.1 Taustaa Vuonna 1998 liiton operatiivinen toiminta siirrettiin hallituksen kokouksista eri lajeihin keskittyvien jaostojen vastuulle. Samalla hallituksen jäsenmäärä

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Kellokosken Alku ry Pöytäkirja 08/2012 Jalkapallojaos 11.09.2012

Kellokosken Alku ry Pöytäkirja 08/2012 Jalkapallojaos 11.09.2012 Kellokosken Alku ry Pöytäkirja 08/2012 Jalkapallojaos 11.09.2012 Aika: 11.9.2012 klo 18.30 Paikka: Kellokosken jäähallin kahvio 1. Kokouksen avaus Kokous avattiin klo 18.30 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot

Luonnos. Yhdistyksen nimenä on Leppävaaran Sisu r.y. ja kotipaikkana Espoon kaupunki

Luonnos. Yhdistyksen nimenä on Leppävaaran Sisu r.y. ja kotipaikkana Espoon kaupunki Edelliset hyväksytyt säännöt ovat vuodelta 1982 Esitys TUL:n mallisääntöjen mukaan, kohdassa tilintarkastajat ja varatilintarkastajat/toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat on Leppävaaran Sisun

Lisätiedot

C. SUOMEN SOTILASURHEILULIITON HUOMIONOSOITUKSET JA NIIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET SEKÄ OHJEITA ERÄIDEN MUIDEN HUOMIONOSOITUKSIEN ESITTÄMISESTÄ

C. SUOMEN SOTILASURHEILULIITON HUOMIONOSOITUKSET JA NIIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET SEKÄ OHJEITA ERÄIDEN MUIDEN HUOMIONOSOITUKSIEN ESITTÄMISESTÄ C. SUOMEN SOTILASURHEILULIITON HUOMIONOSOITUKSET JA NIIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET SEKÄ OHJEITA ERÄIDEN MUIDEN HUOMIONOSOITUKSIEN ESITTÄMISESTÄ 1. YLEISTÄ Suomen Sotilasurheiluliitto ry myöntää esityksestä

Lisätiedot