Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa"

Transkriptio

1 BoF Online 2007 No. 13 Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa Anssi Kohonen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

2 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Maahanmuutto ja työvoima Maahanmuutto voi lieventää demografista murrosta Maahanmuuton jatkuvuus olennaista vanhoille jäsenmaille 9 3 Maahanmuuttajien määrät ja taustat Maahanmuuttajien määrät jäsenmaissa Muuttoliikkeen taustatekijät ja suurimmat lähtömaat Maahanmuuton syyt Maahanmuuttajien koulutusasteet 16 Kehikko 1. Ulkomaisten avainhenkilöiden veroetuudet EU:ssa 19 4 Maahanmuuttajat EU:n työmarkkinoilla Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä Maahanmuuttajien osallistumis- ja työllisyysasteet Suomen ongelmana maahanmuuttajien korkea työttömyys 25 5 Yhteenveto 27 Kirjallisuutta 29 Kuvioluettelo Kuvio 1. EU-maiden luonnollinen väestönkasvu ja nettomuutto vuosina Kuvio 2. Nuoriso- ja vanhushuoltosuhteen kehitys EU:ssa vuosina Kuvio 3. Ennuste työikäisen väestön kehityksestä vuosina Kuvio 4. Nettomuuttoasteen kehitys EU:ssa Kuvio 5. Maahanmuuttovirrat suhteessa kohdemaan väestöön vuosina 1998 ja Kuvio 6. Pitkäaikaisen maahanmuuton syyt vuonna Kuvio vuotiaiden maahanmuuttajien koulutusasteet vuosina Kuvio 8. Korkeasti koulutettujen osuus vuotiaasta väestöstä vuosina Kuvio 9. Maahanmuuttajien työllisyysasteen kehitys EU:ssa BoF Online Päätoimittaja Jouko Marttila ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 10. Maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön työllisyysasteet EU:ssa vuonna Kuvio 11. Maahanmuuttajien työllisyysaste koulutusluokittain (tiedot vuosilta ) 24 Kuvio 12. Maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön työttömyysasteet EU:ssa vuonna Kuvio 13. Maahanmuuttajien työttömyys koulutusluokittain EU:ssa vuonna Taulukkoluettelo Taulukko 1. Maahanmuuttajien määrät EU-maissa vuonna Taulukko 2. EU-maiden maahanmuuttovirtojen suurimmat alkuperämaat 15 Taulukko 3. EU-maat joissa ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelua 19 Taulukko 4. Ulkomailla syntynyt työvoima EU-maissa vuosina 2000 ja

4 BOF ONLINE Johdanto Tässä selvityksessä tarkastellaan maahanmuuttoa EU-maiden työvoiman tarjonnan näkökulmasta. Selvitys käsittää sekä unionin sisäisen että unionin ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen. Maahanmuuttoon liittyvät humanitaariset näkökohdat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, kuinka työperäinen maahanmuutto on kehittynyt EU:ssa viime vuosina ja kuinka jäsenmaiden työmarkkinat ovat hyötyneet maahanmuuttajista. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on myös se, kuinka Suomi tässä suhteessa vertautuu muihin EU-maihin. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat laajemmat kuin sen vaikutukset kohdemaan työmarkkinoihin. Keskuspankin näkökulmasta on kuitenkin perusteltua keskittyä maahanmuuton vaikutuksiin työvoiman tarjontaan ja työmarkkinoihin, koska nämä vaikutukset heijastuvat muun muassa palkanmuodostukseen ja maan potentiaaliseen talouskasvuun. Nämä tekijät ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi inflaatiokehitystä arvioitaessa. Tämän lisäksi nähtävissä oleva väestön ikääntyminen koko EU:n alueella on nostanut työperäisestä maahanmuutosta käytävän keskustelun painoarvoa. Voidaankin väittää, että juuri havahtuminen väestön ikääntymiseen on muuttanut maahanmuutosta käytävän keskustelun luonteen. Kun vielä noin 15 vuotta sitten maahanmuutosta puhuttiin lähinnä pakolaiskysymyksenä, nyt puhutaan työvoiman riittävyydestä sekä maiden keskinäisestä kilpailusta ja kyvystä houkutella uusia maahanmuuttajia. Mitä on työperäinen maahanmuutto? Hyvin laajasti määriteltynä voidaan sanoa, että olkoon maahanmuuton perusteet mitkä tahansa, jos maahanmuutto efektiivisesti kasvattaa kohdemaan työpanosta, on siinä silloin kyse työperäisestä maahanmuutosta. Kapeammin määriteltynä kyse on ainoastaan työluvan saaneista maahanmuuttajista. Koska usein muillakin perusteilla kuin työluvalla maahan muuttaneet saavat, ainakin jonkin rajoitetun ajan jälkeen, osallistua kohdemaan työmarkkinoille, on tässä selvityksessä omaksuttu työperäisen maahanmuuton laajempi määritelmä. Selvityksessä esitettyihin vertailuihin liittyy useita vaikeuksia. Ensinnäkin maahanmuuttotilastojen luotettavuus vaihtelee EU:n sisällä. Tämä johtuu siitä, että eri jäsenmaat rekisteröivät maahanmuuttajat eri tavoin. Esimerkiksi joissain maissa tiedot uusista maahanmuuttajista perustuvat väestörekisteriin kun taas joissakin lähteenä toimivat myönnetyt oleskelu- tai työluvat. Osa maista lisäksi sisällyttää turvapaikanhakijat maahanmuuttotilastoihin. Maat eroavat myös siinä, kuinka pitkäkestoinen oleskelu lasketaan maahanmuutoksi vaihtelua No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 BOF ONLINE on muutamasta kuukaudesta vuoteen. Näin ollen maahanmuuttotilastojen kansainväliseen vertailuun on syytä suhtautua varauksella. Erityisesti OECD:n ansiosta tilastojen vertailtavuus on viime vuosina kuitenkin parantunut. Oma ongelmansa on hyvin lyhytaikainen työperäinen maahanmuutto, tarkoittaen lähinnä ulkomaista vuokratyövoimaa tai unionin kansalaisten "pendelöintiä" jäsenmaiden välillä, jolloin vakinainen asuinpaikka sijaitsee toisessa jäsenmaassa samalla kun henkilö käy töissä sekä mahdollisesti asuu lyhytaikaisesti toisessa jäsenmaassa. Jälkimmäisessä tapauksessa on jo kyseenalaista voidaanko varsinaisesti puhua maahanmuutosta. Esimerkiksi Suomen osalta ei ole tarjolla tarkkaa tietoa ulkomaisen vuokratyövoiman määrästä. Maahanmuuttajalle ei myöskään ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. 1 Perinteisesti maahanmuuttajaksi luokitellaan joko vieraiden maiden kansalaiset tai ulkomailla syntyneet. Edellinen määritelmä on tavanomaisempi Euroopan maissa kun taas jälkimmäistä käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tässä selvityksessä maahanmuuttajalla tarkoitetaan ulkomailla syntynyttä ja kohdemaahan muuttanutta henkilöä. Tämän määritelmän suurin etu on se, että näin voidaan keskittyä niin sanottuihin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiin. Heidän integroitumisensa kohdemaan työmarkkinoille kuvaa selkeimmin maiden mahdollisuuksia lyhyellä keskipitkällä aikavälillä muuntaa kansainvälinen muuttoliike lisätyövoimaksi. 2 Ulkomailla syntyneiden määritteleminen maahanmuuttajiksi aiheuttaa kuitenkin eräitä lisäongelmia. Tällöin nimittäin maahanmuuttajiin lukeutuu sekä kohdemaan kansalaisuuden saaneita että ilman sitä olevia henkilöitä. Kohdemaan kansalaisuus voi vuorostaan merkittävästi vaikuttaa maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksiin, jolloin selvityksen kannalta kiinnostavat maahanmuuttajien työllistymis- ja työttömyysvertailut saattavat vääristyä riippuen maiden kansalaisuuspolitiikasta. 1 Yhteydestä riippuen maahanmuuttajaksi voidaan lukea (1) takaisinmuuttajat eli kohdemaan ulkomailla asuneet omat kansalaiset, (2) kohdemaassa asuvat vieraan maan kansalaiset tai (3) kohdemaassa asuvat ulkomailla syntyneet, jotka voivat olla joko vieraan maan tai kohdemaan kansalaisia. 2 Jos maahanmuuttaiksi luokiteltaisiin vieraiden maiden kansalaiset, joukko sisältäisi henkilöitä, jotka ovat syntyneet kohdemaassa (toisen sukupolven maahanmuuttajat) mutta eivät ole saaneet kohdemaan kansalaisuutta. He ovat työmarkkinoiden käytettävissä vasta noin 20 vuoden kuluttua syntymästä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No. 13 5

6 BOF ONLINE Maahanmuutto ja työvoima Maahanmuuton tärkeyttä EU:lle ja erityisesti EU:n vanhojen jäsenmaiden (EU-15) väestönkasvulle voidaan havainnollistaa kuvion 1 avulla. EU-15 -maissa väestön vuosittainen luonnollinen kasvu (syntymien ja kuolemien erotus) on laskenut 1960-luvulta lähtien silloisesta noin 2,5 miljoonasta henkilöstä nykyiseen noin puoleen miljoonaan henkilöön. Samalla vanhojen EU-maiden (EU-15) vuosittainen muuttovoitto (vuoden sisällä maahan muuttavien ja maasta poismuuttavien positiivinen erotus) on kasvanut lähes nollasta noin 1,5 miljoonaan henkilöön luvun lopulta lähtien maahanmuutto onkin ollut luonnollista väestönkasvua tärkeämpi väestönkasvun lähde unionin vanhoissa jäsenmaissa. Kuvio 1. EU-maiden luonnollinen väestönkasvu ja nettomuutto vuosina Nettomuutto EU-15 Luonnollinen väestönkasvu EU-15 Nettomuutto NMS-12 Luonnollinen väestönkasvu NMS Henkeä Lähde: Eurostat Selitykset: EU-15 maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Kreikka, Luxemburg, Irlanti, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Iso-Britannia. NMS-12 maat ovat Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro. Vuonna 2005 EU-15 -maista ainoastaan Tanskassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Suomessa luonnollinen väestönkasvu oli maahanmuuttoa tärkeämpi väestönkasvun lähde. Kyseisen vuoden muuttovoitosta kuitenkin valtaosa, noin miljoona henkeä, rekis No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 BOF ONLINE teröitiin Italiaan ja Espanjaan. (Euroopan komissio 2006, 71.) Viime vuosina muuttoliike EU:hun onkin suuntautunut vahvasti Etelä-Euroopan jäsenmaihin, joiden vuosittaisia maahanmuuttolukuja ovat tosin vääristäneet laittomien maahanmuuttajien virallistamiskampanjat (laittomasta maahanmuutosta lisää seuraavassa luvussa). EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneistä jäsenmaista (NMS-12) muuttaa vuodessa keskimäärin yhtä monta henkeä pois kuin mitä näihin maihin saapuu. Puola ja kaikki Baltian maat kokivat vuonna 2005 jopa muuttotappion (Euroopan komissio 2006, 71). Maahanmuuton vaikutus NMS-12 -maiden väestönkasvuun on pysynyt keskimäärin vähäisenä aina luvulta lähtien (kuvio 1), poikkeuksena erityisesti kommunismin romahtamista seurannut maastamuuttoaalto. Samaan aikaan maiden luonnollinen väestönkasvu on painunut lievästi negatiiviseksi. Keskimäärin NMS-12 -maiden väestöt pienenevät tällä hetkellä. Onkin todennäköistä, että kaikkien unionin maiden on tulevaisuudessa entistä enemmän käännettävä katseensa unionin ulkopuolelle etsiessään maahanmuuton potentiaalisia lähdemaita. Muun muassa Euroopan komission arvion mukaan unionin olisi kyettävä houkuttelemaan noin 20 miljoonaa uutta maahanmuuttajaa työmarkkinoilleen seuraavien 20 vuoden aikana Maahanmuutto voi lieventää demografista murrosta Samalla kun luonnollinen väestönkasvu Euroopassa on hiipunut, on maanosan väestö jatkanut ikääntymistään. Kuviosta 2 nähdään nuoriso- ja vanhushuoltosuhteen 4 kehitys koko EU:ssa (EU-27), euroalueella (EURO-13) ja myös Suomessa vuosina Yleisesti nuorisohuoltosuhde on laskenut ja vanhushuoltosuhde noussut. Sekä euroalueella että EU:ssa ollaan keskimäärin jo tilanteessa, jossa iäkkään väestön määrä suhteessa työikäisiin on korkeampi kuin nuoren väestön. Tämä tietää vähemmän tulevaisuuden työikäisiä ja enemmän eläkeläisiä. Suomessa tämä murrosvaihe on verrattain korkean syntyvyyden ansiosta odotettavissa vasta kuluvan vuosikymmenen lopun tienoilla, eli myöhemmin kuin EU:ssa keskimäärin. 5 3 Financial times, : "EU told to accept 20m migrant workers". 4 Nuorisohuoltosuhde kuvaa vuotiaiden ja vanhushuoltosuhde 65+ -vuotiaiden määrän suhteessa työikäiseen väestön ( vuotiaiden) määrään. 5 Katso myös Suomen Pankin julkaisu Euro & talous 1/2007. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No. 13 7

8 BOF ONLINE Kuvio 2. Nuoriso- ja vanhushuoltosuhteen kehitys EU:ssa vuosina nuoriso EU-27 nuoriso EURO-13 nuoriso Suomi vanhus EU-27 vanhus EURO-13 vanhus Suomi 30 % Lähde: Eurostat Selitykset: EU-27 -maaryhmä koostuu kaikista nykyisistä EU-maista (EU-15 ja NMS-12 -maaryhmät). EURO- 13 -maita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia ja Suomi. Maahanmuutolla voidaan korvata työikäisen väestön supistumista, erityisesti jos maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kohdemaan syntyperäinen väestö. Suomessa, Etelä-Euroopan jäsenmaissa ja Iso-Britanniassa työikäisten osuus on maahanmuuttajien joukossa selvästi suurempi kuin syntyperäisten keskuudessa (Diez Guardia & Pichelmann 2006). Suomeen muuttavista noin 75 prosenttia on työikäisiä (Torvi 2007). Muissa jäsenmaissa maahanmuuttajien ikärakenne on lähempänä syntyperäisen väestön ikärakennetta. Maahanmuutolla ei kuitenkaan voida estää väestön ikääntymistä. YK:n vuonna 2000 tekemien laskelmien mukaan EU-15 -maiden yhteenlasketun muuttovoiton tulisi nimittäin kasvaa jopa kymmenkertaiseksi nykyiseltä tasoltaan, jotta vanhushuoltosuhde säilyisi vuosituhannen vaihteen tasolla. Muuttovoiton olisi kasvettava yhtämittaisesti aina 2030-luvun ensimmäiselle puoliskolle saakka, jolloin se saavuttaisi noin 20 miljoonan henkilön vuosivauhdin. Tästä vuosittainen muuttovoitto saisi vaimentua keskimäärin miljoonaan henkilöön vuoteen 2050 mennessä (YK 2001; Münz et al. 2006). Tällainen kehitys on epärealistista, erityisesti kun otamme huomioon maahanmuuton viimeaikaisen hiipumisen (kuvio 1). Syynä ennusteen antamiin korkeisiin lukuihin on se, että myös maahanmuuttajat vanhenevat. Maahanmuuton lisäys tarkoittaa myös suurempaa joukkoa tulevaisuuden vanhuksia No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 BOF ONLINE 2.2 Maahanmuuton jatkuvuus olennaista vanhoille jäsenmaille Maahanmuuton jatkuvuus on joka tapauksessa olennaista EU:n työikäisen väestön määrälle tulevaisuudessa. Kuviosta 3 nähdään kaksi Eurostatin ennustetta (perusennuste ja ennuste ilman maahanmuuttoa) työikäisen väestön määrällisestä kehityksestä EU-15 -maissa ja vuonna 2004 unioniin liittyneissä 10 uudessa jäsenmaassa (NMS-10). Perusennusteessa työikäinen väestö molemmissa maaryhmissä alkaa supistua vuoden 2010 tietämissä. Työikäinen väestö pienenee vanhoissa jäsenmaissa yhteensä noin 40 miljoonalla hengellä ja uusissa jäsenmaissa noin 15 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Muuttoliikkeen pysähtyminen olisi kuitenkin kohtalokasta vain vanhoille jäsenmaille, ilman muuttovoittoa niiden työikäinen väestö supistuisi vuosisadan puoliväliin tultaessa 40 miljoonan sijasta 70 miljoonalla hengellä. Uusissa jäsenmaissa molemmat ennusteet seuraavat vuorostaan läheisesti toisiaan, koska maahanmuuton merkitys väestönkasvulle on näissä maissa pienempi (vrt. kuvio 1). Työvoiman määrällisen kehityksen kannalta maahanmuuttovirtojen koko on ensisijainen tekijä. Työministeriön tuore selvitys (Torvi 2007) tarjoaa vaihtoehtoisia laskelmia ulkomaalaisperäisen työvoiman tarjonnasta Suomessa vuoteen 2020 saakka. Jos muuttovoitto säilyy vuoden 2006 tasolla 6 läpi koko ennustejakson, kasvattaa maahanmuutto työvoimantarjontaa yhteensä noin hengellä vuoteen 2020 tultaessa 7. Jos muuttovoitto vuorostaan kasvaisi vuoden 2006 tasolta noin 1000 hengellä vuodessa läpi koko ennustejakson, kasvattaisivat maahanmuuttajat maamme työvoimareserviä vuoteen 2020 tultaessa noin hengellä (luvuissa on kyse koko ennustejakson kumulatiivisesta työvoiman lisäyksestä). Joten yksinomaan suuremmat maahanmuuttovirrat mahdollistaisivat noin kaksi kertaa suuremman ulkomaalaisperäisen työvoiman. Jos maahanmuuttajien osallistumisaste vuorostaan kasvaisi nykyisestä noin 70 prosentista keskimäärin noin 80 prosenttiin, kasvaisi maahanmuuton tuoma työvoiman lisäys noin 25 prosentilla molemmissa skenaarioissa. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osallistumisasteen kasvu vuorostaan toisi kertaluonteisesti arviolta noin henkeä lisää työmarkkinoille. (Torvi 2007.) 6 Torvi (2007) käyttää Tilastokeskuksen nettomaahanmuuttomääriä. Vuonna 2006 Suomen muuttovoitto oli henkeä. Näihin lukuihin kuitenkin sisältyvät Suomeen palaavat ja Suomesta lähtevät Suomen kansalaiset. Vieraiden maiden kansalaisten osuus vuosittaisesta maahanmuutosta on Suomessa noin 60 prosenttia. 7 Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006 työvoiman määrä Suomessa oli noin 2,6 miljoonaa henkeä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No. 13 9

10 BOF ONLINE Kuvio 3. Ennuste työikäisen väestön kehityksestä vuosina Henkeä EU-15 perusura (vasen ast) NMS-10 perusura (oikea ast) EU-15 ei-muuttoa (vasen ast) NMS-10 ei-muuttoa (oikea ast) Lähde: Eurostat Selitykset: NMS-10 -maita ovat edellä mainitut NMS-12 -maat (kuvion 2 selitys) poislukein Bulgaria ja Romania No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 BOF ONLINE 3 Maahanmuuttajien määrät ja taustat Viimeisten 20 vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia EU:n jäsenmaakohtaisissa muuttovirroissa. Irlanti ja Etelä-Euroopan maat ovat muuttuneet maahanmuuton lähtömaista muuttoliikkeen pääasiallisiksi kohdemaiksi (kuvio 4). Samalla perinteisten kohdemaiden kuten Saksan muuttovoitot ovat pienentyneet. Erityisesti Saksan 1990-luvun muuttoluvuissa näkyy kommunismin ja Itä-blokin romahdus. Tällöin maahan muutti suuret määrät etniseltä taustaltaan saksalaisia henkilöitä (Broadbent & Zsoldos 2007). Nettomuutto Suomeen on kasvanut hiljakseen ollen edelleen vanhojen jäsenmaiden keskiarvon alapuolella ja lähellä uusien keskieurooppalaisten jäsenmaiden, Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin, keskiarvoa (NMS-4). Kuvio 4. Nettomuuttoasteen kehitys EU:ssa EU-15 NMS-4 Suomi Irlanti Espanja Puola Saksa 18 Per 1000 henkeä Lähde: OECD 2007a Selitykset: NMS-4 maat ovat Puola, Slovakia, Tsekki ja Unkari. 3.1 Maahanmuuttajien määrät jäsenmaissa Vuoden 2006 alussa EU-jäsenmaissa oli arviolta yhteensä noin 40,5 miljoonaa ulkomailla syntynyttä henkilöä, mikä oli 8,8 prosenttia koko unionin väestöstä (Münz et al. 2006). Tähän Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

12 BOF ONLINE lukuun sisältyvät joko unionin ulkopuolella tai unionissa syntyneet mutta "vieraassa" jäsenmaassa asuvat henkilöt. Absoluuttisesti mitaten suurimmat maahanmuuttajaväestöt vuonna 2005 asuivat EU:n suurissa jäsenmaissa (taulukko 1). Selvä ykkönen oli Saksa, jossa asui lähes kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia verrattuna seuraavaksi tulevaan Iso- Britanniaan. Taulukko 1. Maahanmuuttajien määrät EU-maissa vuonna 2005 Lailliset siirtolaiset Henkeä % maan väestöstä Arviot laittomasta maahanmuutosta % maan väestöstä Henkeä Saksa ,3 Iso-Britannia ,7 Ranska ,9 Espanja , ,6 Italia , ,2 Alankomaat , ,8 1,4 Belgia ,1 Ruotsi ,5 Itävalta ,4 Kreikka , ,4 Puola ,8 Portugali , ,8 Tsekki ,1 Irlanti ,8 Tanska ,5 Unkari ,3 Slovakia ,6 Suomi ,4 Luxemburg ,4 EU-15 (ka) ,0 Arvio laittomien siirtolaisten määrästä Alankomaissa vuonna 2004, Italiassa 2002 ja vuonna 2001 sekä Portugalissa että Kreikassa. Lähde: OECD 2007a, YK World Migrant Stock The 2005 Revision, Eurostat, omat laskelmat Suhteutettuna maiden väkilukuihin suurin maahanmuuttajaväestö oli Luxemburgissa. Kaiken kaikkiaan EU:n Manner-Euroopan jäsenvaltioista Benelux-maissa, Itävallassa, Saksassa ja Espanjassa maahanmuuttajat edustavat yli kymmentä prosenttia kokonaisväestöstä. Unionin "reunavaltioista" Ruotsissa ja Irlannissa maahanmuuttajien osuus väestöstä nousee yli kymmenen prosentin. Suomen noin 3,4 prosentin väestöosuutta alhaisempi luku löytyi vuonna 2005 (vertailun 19 jäsenmaasta) vain Unkarista ja Puolasta No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 BOF ONLINE Etelä-Euroopan jäsenvaltiot ovat viime vuosina olleet julkisuudessa laittoman maahanmuuton kohdemaina, joten erityisesti näiden maiden maahanmuuttajamääriin liittyy epävarmuutta. Esimerkiksi Espanjassa asui vuonna 2005 arviolta vajaat laitonta maahanmuuttajaa (taulukko 1). Vastaavasti myös muissa EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa asuu merkittävät määrät paperittomia maahanmuuttajia. Laiton maahanmuutto ei kuitenkaan keskity ainoastaan eteläiseen Eurooppaan vaan esimerkiksi Alankomaissa on arvioitu elävän noin laittomasti maahan tullutta (taulukko 1). On arvioitu, että EU:hun kokonaisuudessaan saapuisi jopa laitonta maahanmuuttajaa joka vuosi (Diez Guardia & Pichelmann 2006). Näistä luonnollisesti osa palautetaan lähtömaihin. Viime vuosien vahva muuttoliike Etelä-Eurooppaan ja Irlantiin näkyy vuosittaisten muuttovirtojen kehityksessä (kuvio 5). Uusien maahanmuuttajien määrä suhteessa väestöön oli Espanjassa vuonna 2005 liki kuusitoistakertainen vuoteen 1998 verrattuna. Italiassa ja Portugalissa muuttovirat suhteessa väestöön kolminkertaistui ja Irlannissa vuorostaan luku kaksinkertaistui. Vanhoista jäsenmaista Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa muuttovirrat suhteessa väestöön ovat vuorostaan pienentyneet. Tsekin vahvaa kasvua selittää osittain maassa vuonna 2001 toteutettu tilastointitavan muutos, jonka jälkeen myös pakolaiset sisältyvät maan maahanmuuttolukuihin (OECD 2007a, 317). Kuvio 5. Maahanmuuttovirrat suhteessa kohdemaan väestöön vuosina 1998 ja ,0 % ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Puola Portugali Tsekki Slovakia Espanja Unkari Suomi Ranska Italia Lähteet: OECD 2007a, Eurostat, omat laskelmat Kreikka EU-15 Tanska Ruotsi Iso-Britannia Belgia Alankomaat Irlanti Saksa Itävalta Luxemburg Huom. Italian ja Tanskan viimeisin tieto vuodelta 2004, Kreikan vuorostaan vuodelta Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

14 BOF ONLINE Absoluuttisilla henkilömäärillä mitaten suurimmat muuttovirrat vuonna 2005 kohdistuivat luonnollisesti EU:n suuriin jäsenmaihin: Espanja noin , Saksa , Iso-Britannia , Italia ja Ranska henkilöä. Suurista jäsenmaista Puola on ainoa selvä poikkeus vain noin henkilöllä. Keskisuurista jäsenmaista eniten uusia maahanmuuttajia vuonna 2005 rekisteröitiin Itävaltaan, yhteensä noin henkilöä. Suomeen muutti sama vuonna noin maahanmuuttajaa. (OECD 2007a.) 3.2 Muuttoliikkeen taustatekijät ja suurimmat lähtömaat Kansainväliseen muuttoliikkeeseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on maiden väliset tuloerot. On kuitenkin havaittu, että maastamuutto hyvin köyhistä maista on itse asiassa vähäisempää kuin maastamuutto jo vähän kehittyneemmistä ja vauraammista maista. Selitykseksi on esitetty maastamuuttoon liittyviä kustannuksia. Koska hyvin köyhien maiden kansalaisilla ei välttämättä ole varaa muuttaa pois maasta, maastamuutto tulee taloudellisesti mahdolliseksi vasta määrätyn tulotason jälkeen. Lähtömaan edelleen vaurastuessa maastamuutto kuitenkin vaimenee, koska potentiaalisten maahanmuuttajien, eli lähinnä nuorten aikuisten, mahdollisuudet kotimaassa lisääntyvät. (Gallardo-Sejas et al ) Nuorten aikuisten suuri suhteellinen osuus lähtömaan väestöstä onkin toinen maastamuuttoa selvästi kasvattava tekijä. Muuttovirtojen suuntiin vaikuttavat lisäksi muun muassa maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot, esimerkiksi aiemmin muuttaneet sukulaiset tai ystävät (Diez Guardia & Pichelmann 2006). Muuttoliike näyttäisivät lisäksi vahvasti perustuvan maantieteelliseen läheisyyteen, kuten esimerkiksi Suomen ja Saksan tapauksessa, tai maiden historiallisiin siteisiin kuten kolonialismiin sekä siitä johtuvaan kielelliseen läheisyyteen, esimerkiksi Ranskan ja Portugalin tapauksessa (taulukko 2). OECD:n eurooppalaisiin jäsenmaihin vuonna 2005 suuntautuneen muuttoliikkeen suurin lähtömaa oli Puola, josta kyseisenä vuonna muutti pois yhteensä henkilöä. Puolan jälkeen eniten maahanmuuttajia eurooppalaisiin OECD-maihin tuli Romaniasta ( ), Marokosta ( ) ja Bulgariasta (82 000) (OECD 2007a, 38). On arvioitu, että kahden ensimmäisen EU-jäsenyysvuotensa aikana eli vuosina 2004 ja 2005 NMS-10 -maista (vrt. kuvion 3 selitykset) muutti yhteensä noin henkilöä EU-15 -maihin. Määrä on noin prosenttia EU-15 -maiden vastaavan ajankohdan yhteenlasketusta maahanmuutosta (Broadbent & Zsoldos 2007). Noin 54 prosenttia koko EU:hun kohdistuvasta muuttoliikkeestä onkin peräisin unionin ulkopuolelta vuonna 2005 (Diez Guardia & Pichelmann 2006) No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 BOF ONLINE Taulukko 2. EU-maiden maahanmuuttovirtojen suurimmat alkuperämaat Kohdemaa Kolme tärkeintä alkuperämaata (tuhatta henkeä) I II III Vuosi Alankomaat Saksa (5,9) Puola (5,7) UK (3,2) 2005 Belgia Ranska (10,4) Alankomaat (10,1) Marokko (7,1) 2005 Espanja Romania (94,0) Marokko (69,3) UK (41,6) 2005 Italia Romania (62,3) Albania (29,6) Marokko (24,6) 2004 Itävalta Saksa (15,6) Ent. Serbia-M. (11,5) Turkki (7,7) 2005 Kreikka Venäjä (4,8) Bulgaria (2,9) Albania (2,7) 1998 Luxemburg Portugali (3,3) Ranska (2,1) Belgia (1,0) 2005 Portugali Brasilia (9,5) Cape Verde (3,5) Moldova (1,8) 2005 Puola Ukraina (9,8) Saksa (6,1) Valko-Venäjä (2,4) 2005 Ranska Algeria (24,6) Marokko (20,0) Turkki (8,8) 2005 Ruotsi Tanska (4,0) Puola (3,4) Irak, Suomi (2,9) 2005 Saksa Puola (147,7) Turkki (36,0) Romania (23,3) 2005 Slovakia Tsekki (1,1) Saksa (0,9) Ukraina (0,6) 2005 Suomi Venäjä (2,1) Viro (1,9) Ruotsi (0,7) 2005 Tanska Kiina (1,3) Norja (1,3) Islanti (1,1) 2004 Tsekki Ukraina (23,9) Slovakia (10,1) Vietnam (4,9) 2005 Iso-Britannia Australia (33,5) Kiina (18,5) Ranska (16,2) 2001 Unkari Romania (10,3) Ukraina (2,0) Ent. Serbia-M. (1,3) 2005 Huom. Irlannin osalta on saatavissa vain tieto siitä, että maahan vuonna 2005 saapuneista hengestä tuli Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Lähde: OECD 2007a 3.3 Maahanmuuton syyt Kansainvälisesti vertailukelpoista tilastotietoa maahanmuuton syistä on saatavilla hyvin rajoitetusti. OECD on kuitenkin raportoinut oleskelulupien myöntämisperusteet eräiden EUmaiden osalta vuonna 2005 (kuvio 6). Luvuissa on kyse pitkäaikaisesta maahanmuutosta. Keskimäärin yleisin peruste pitkäaikaiselle maahanmuutolle on perhesyyt, jolloin on kyse joko työn perässä muuttavan mukana saapuvasta perheestä taikka perheiden yhdistämisestä ja muodostamisesta. Humanitaarinen maahanmuutto (turvapaikanhakijat ja/tai pakolaiset) on merkittävä peruste maahanmuutolle erityisesti Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Työluvilla muuttaneiden osuus maahanmuuttajista vaihtelee Ranskan noin 15 prosentista Iso-Britannian noin 45 prosenttiin. Myös Tanskassa ja Portugalissa yli 40 prosenttia pitkäaikaisesta maahanmuutosta on työperäistä. On kuitenkin syytä korostaa, että yleensä myös muilla perustein kuin työluvalla maahan saapuneet voivat työskennellä kohdemaassa. Työluvalla muuttaneiden työmarkkinatilanne on yleensä kuitenkin muita maahanmuuttajia parempi (OECD 2007a, 31). Tämä heijastanee myös osittain sitä, että monessa maassa työluvan myöntämisen peruste on maasta jo ennalta käsin saatu työpaikka. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

16 BOF ONLINE Kuvio 6. Pitkäaikaisen maahanmuuton syyt vuonna 2005 Työ Perhe (työntekijän mukana / yhdistäminen / muodostaminen) Humanitaarinen Muu (paluumuuttajat, eläkeläiset, jne.) Iso-Britannia Tanska Portugali Belgia Italia Saksa Itävalta Ruotsi Alankomaat Ranska 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: OECD 2007a 3.4 Maahanmuuttajien koulutusasteet Maahanmuuttajien koulutus on usein kohdemaiden mielenkiinnon kohteena. Moni maa onkin pyrkinyt houkuttelemaan erityisesti korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia kasvattaakseen työn tuottavuutta. Ulkomaalaisia avainhenkilöitä pyritään houkuttelemaan muun muassa erilaisin veroeduin (ks. kehikko 1). Sesonkiluonteista työvoiman tarvetta vähän koulutusta vaativilla aloilla on pyritty helpottamaan vähentämällä lyhyempi aikaiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa. Esimerkiksi Suomessa ulkomaiset marjanpoimijat voivat työskennellä ilman työlupaa kolmen kuukauden ajan 8. Talousteorian mukaan maahanmuuttajien sekä syntyperäisen väestön koulutus- ja osaamisjakaumien erot on yksi olennainen työmarkkinoiden tasapainoon vaikuttava tekijä (Münz et al. 2006; Diez Guardia & Pichelmann 2006). Jos maahanmuuttajat kilpailevat samoista työpaikoista syntyperäisen väestön kanssa, voi maahanmuuton seurauksena syntyperäisten palkkakehitys heiketä tai työttömyys kohota. Jos taas maahanmuutto täydentää maan osaamisjakaumaa, voivat negatiiviset seuraukset jäädä vähäisiksi ja työn tuottavuus yleisesti kasvaa. Kohdemaan työmarkkinoiden rakenne ja joustavuus ovat myös olennaisia tekijöitä sille, 8 Eräiden muiden EU-maiden erityisjärjestelyistä ks. Diez Guardia ja Pichelmann (2006) No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 BOF ONLINE kuinka työmarkkinat onnistuvat integroimaan maahanmuuttajat sekä tasapainottumaan ilman että työttömyys kasvaisi. Vanhoissa EU-jäsenmaissa keskimäärin noin 25 prosenttia maahanmuuttajista on korkeasti koulutettuja, noin 35 prosentilla on ylempi ja vajaalla 40 prosentilla korkeintaan alempi toisen asteen tutkinto (kuvio 7). Viimeaikaisen työperäisen maahanmuuton ensisijaiset kohdemaat (vrt. luku 4) eroavat toisistaan erityisesti vähän koulutettujen osalta. Nimittäin Etelä- Euroopassa vähän koulutettujen osuus on noin prosenttia, kun taas Irlannissa ja Iso- Britanniassa vähän koulutettujen osuus maahanmuuttajista on vain 25 prosenttia. Kuitenkin Espanja ja Portugali ovat Irlannin ja Iso-Britannian tavoin onnistuneet maahanmuuttajien avulla lisäämään korkeasti koulutettujen määrää maassa (kuvio 8). Muita EU-maita, joissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajien keskuudessa on syntyperäistä väestöä korkeampi, ovat vertailussa mukana olevat Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ja Tanska. Kuvio vuotiaiden maahanmuuttajien koulutusasteet vuosina Kolmas aste Ylempi toinen aste Korkeintaan alempi toinen aste Irlanti Tanska Iso-Britannia Espanja Ruotsi Suomi Unkari EU-15 Belgia Alankomaat Luxemburg Puola Portugali Ranska Kreikka Saksa Itävalta Slovakia Tsekki Italia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: OECD 2007a Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

18 BOF ONLINE Kuvio 8. Korkeasti koulutettujen osuus vuotiaasta väestöstä vuosina Syntyperäiset Ulkomailla syntyneet % vuotiasta Portugali Italia Tsekki Slovakia Lähde: OECD 2007a Puola Unkari Luxemburg Itävalta Kreikka Ranska Alankomaat Espanja Irlanti Saksa Ruotsi Iso-Britannia Belgia Tanska Suomi No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 BOF ONLINE Kehikko 1. Ulkomaisten avainhenkilöiden veroetuudet EU:ssa EU:ssa on 10 jäsenmaata, joiden verolainsäädäntö sisältää ulkomaisille avainhenkilöille kohdennettuja veroetuuksia. Bulgariasta ja Sloveniasta ei ole tietoja saatavilla. Loput 15 jäsenmaata eivät myönnä ulkomaisille avainhenkilöille erityisverokohtelua. Taulukko 3. EU-maat joissa ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelua Maa Edun pääpiirteet Kesto enintään Erityispiirteitä Alankomaat Verovapaa erilliskorvaus mahdollinen (enintään 30 % vuosipalkasta); lapsen koulukustannukset verovähenteisiä 10 vuotta Myös Alankomaiden kansalainen voi saada edun Belgia Vuositulojen tavallista korkeampi verokynnys, euroa toimialasta riippuen Väliaikainen Espanja 25 %:n alennettu verokanta - Itävalta Verovapaita kustannuksia, mm euroa kk:ssa toisessa maassa sijaitsevan asunnon hoitoon - Henkilö ei verovelvollinen Belgiaan ennen työsuhteen alkua Espanja ei asuinvaltio viimeisten 10 vuoden aikana Työsuhde enintään 5 vuotta; Itävalta ei asuinvaltio viimeisten 10 vuoden aikana Kypros 20 % palkasta verovapaata - - Malta Alennetut verokannat, enintään 30 % - Ranska Useita verovähennyksiä, mm. muuttokustannukset ja lapsen koulutus 6 vuotta Ruotsi 25 % palkasta verovapaata 3 vuotta Suomi 35 % suhteellinen verokanta 4 vuotta Tanska 25 % suhteellinen verokanta; verovapaa autoetu 3 vuotta Verojen oltava vähintään MTL 1000 (~2300 ) vuodessa Henkilö ei verovelvollinen Ranskaan ennen työsuhteen alkua Henkilö saa asua Ruotsissa enintään 5 vuotta Kk-palkka väh euroa; työsuhteen oltava yli 6 kk Kk-palkka väh. DKK (~8000 ), tutkijoilla raja alhaisempi; Tanska ei asuinvaltio viim. 3 vuoden aikana Lähteet: KPMG, PricewaterhouseCoopers, Skatteverket (Sverige), Verohallinto. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

20 BOF ONLINE Maahanmuuttajat EU:n työmarkkinoilla Työllisyys (työpaikkojen nettolisäys) on kehittynyt hyvin suurimmassa osassa EU:ta luvun puolestavälistä lähtien. Tässä kehityksessä maahanmuuttajilla on ollut oma tärkeä roolinsa. Monessa jäsenmaassa maahanmuuttajien työllisyyskehitys on nimittäin ollut syntyperäistä väestöä vahvempaa. Saksassa nähtiin vuosina jopa tilanne, jossa maahanmuuttajien työllisyys kasvoi noin 17 prosenttia samalla kun maan kokonaistyöllisyys laski noin prosentin. Suurimmat maahanmuuttajien työllisyyden kasvuluvut on samaan aikaan koettu Etelä-Euroopan maissa ja Irlannissa. (OECD 2007a, 66.) Näiden maiden työmarkkinat ovatkin unionin muihin jäsenvaltioihin verrattuna hyötyneet selvästi eniten maahanmuutosta viimeisten noin 15 vuoden aikana. Maahanmuuttajien työllisyyden kasvu selittyy sekä ulkomailla syntyneen työvoiman määrän kasvulla (seuraava osio) että maahanmuuttajien työllisyysasteiden parantumisella (osio 4.2). OECD:n arvion mukaan keskimäärin noin prosenttia maahanmuuttajien työllisyyden kasvusta vuosina selittyisi työllisyysasteen parantumisella (OECD 2007a, 67). Näin ollen työvoiman määrällinen kehitys on ollut keskeisemmässä asemassa. On kuitenkin selvää, että mitä pienempi ulkomailla syntyneen työvoiman määrän lisäys on ollut, sitä suurempi on ollut työllisyysasteen nousun merkitys. Kuitenkin Irlannissa ja EU:n kaikissa eteläisissä jäsenvaltioissa nämä molemmat maahanmuuttajien työpanosta kasvattavat tekijät ovat kasvaneet unionin keskiarvoa selvästi nopeammin 1990-luvun puolivälistä lähtien. 4.1 Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä on kasvanut 2000-luvulla lähes koko EU:n alueella (taulukko 4). Ranskaa sekä Alankomaita lukuun ottamatta kasvua on vanhoissa jäsenmaissa vähintään 20 prosenttia, ja keskimäärin ulkomailla syntynyt työvoima on kaksinkertaistunut EU-15 maissa 2000-luvulla. Suurimmat muutokset vuosina löytyvät Etelä- Euroopasta. Italiassa ulkomailla syntyneen työvoiman määrä kasvoi yli kahdeksankertaiseksi ja Espanjassa lähes viisinkertaiseksi. Uusista jäsenmaista ainoastaan Unkarista on saatavilla tieto vastaavalta ajanjaksolta. Sielläkin on nähty noin 20 prosentin kasvu. Absoluuttisesti mitattuna suurin ulkomaalaisperäinen työvoima löytyy Saksasta, noin kuusi miljoonaa henkilöä. Maan kokonaistyövoimaan suhteuttamisen jälkeenkin Saksa sijoittuu No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä International Migration Outlook 2012 Summary in Finnish Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012 Suomenkielinen tiivistelmä Read the full book on: 10.1787/migr_outlook-2012-en Maailmanlaajuisen talouskriisin

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Pohjoinen alue/eures palvelut

Pohjoinen alue/eures palvelut Yhteistyöllä kasvua tilaisuus henkilöstöpalvelualan yrityksille 2.11.2016 Tina Sundqvist, Eures asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Tuija Pahnila, Projektiasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot