Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa"

Transkriptio

1 BoF Online 2007 No. 13 Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa Anssi Kohonen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

2 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Maahanmuutto ja työvoima Maahanmuutto voi lieventää demografista murrosta Maahanmuuton jatkuvuus olennaista vanhoille jäsenmaille 9 3 Maahanmuuttajien määrät ja taustat Maahanmuuttajien määrät jäsenmaissa Muuttoliikkeen taustatekijät ja suurimmat lähtömaat Maahanmuuton syyt Maahanmuuttajien koulutusasteet 16 Kehikko 1. Ulkomaisten avainhenkilöiden veroetuudet EU:ssa 19 4 Maahanmuuttajat EU:n työmarkkinoilla Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä Maahanmuuttajien osallistumis- ja työllisyysasteet Suomen ongelmana maahanmuuttajien korkea työttömyys 25 5 Yhteenveto 27 Kirjallisuutta 29 Kuvioluettelo Kuvio 1. EU-maiden luonnollinen väestönkasvu ja nettomuutto vuosina Kuvio 2. Nuoriso- ja vanhushuoltosuhteen kehitys EU:ssa vuosina Kuvio 3. Ennuste työikäisen väestön kehityksestä vuosina Kuvio 4. Nettomuuttoasteen kehitys EU:ssa Kuvio 5. Maahanmuuttovirrat suhteessa kohdemaan väestöön vuosina 1998 ja Kuvio 6. Pitkäaikaisen maahanmuuton syyt vuonna Kuvio vuotiaiden maahanmuuttajien koulutusasteet vuosina Kuvio 8. Korkeasti koulutettujen osuus vuotiaasta väestöstä vuosina Kuvio 9. Maahanmuuttajien työllisyysasteen kehitys EU:ssa BoF Online Päätoimittaja Jouko Marttila ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 10. Maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön työllisyysasteet EU:ssa vuonna Kuvio 11. Maahanmuuttajien työllisyysaste koulutusluokittain (tiedot vuosilta ) 24 Kuvio 12. Maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön työttömyysasteet EU:ssa vuonna Kuvio 13. Maahanmuuttajien työttömyys koulutusluokittain EU:ssa vuonna Taulukkoluettelo Taulukko 1. Maahanmuuttajien määrät EU-maissa vuonna Taulukko 2. EU-maiden maahanmuuttovirtojen suurimmat alkuperämaat 15 Taulukko 3. EU-maat joissa ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelua 19 Taulukko 4. Ulkomailla syntynyt työvoima EU-maissa vuosina 2000 ja

4 BOF ONLINE Johdanto Tässä selvityksessä tarkastellaan maahanmuuttoa EU-maiden työvoiman tarjonnan näkökulmasta. Selvitys käsittää sekä unionin sisäisen että unionin ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen. Maahanmuuttoon liittyvät humanitaariset näkökohdat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, kuinka työperäinen maahanmuutto on kehittynyt EU:ssa viime vuosina ja kuinka jäsenmaiden työmarkkinat ovat hyötyneet maahanmuuttajista. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on myös se, kuinka Suomi tässä suhteessa vertautuu muihin EU-maihin. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat laajemmat kuin sen vaikutukset kohdemaan työmarkkinoihin. Keskuspankin näkökulmasta on kuitenkin perusteltua keskittyä maahanmuuton vaikutuksiin työvoiman tarjontaan ja työmarkkinoihin, koska nämä vaikutukset heijastuvat muun muassa palkanmuodostukseen ja maan potentiaaliseen talouskasvuun. Nämä tekijät ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi inflaatiokehitystä arvioitaessa. Tämän lisäksi nähtävissä oleva väestön ikääntyminen koko EU:n alueella on nostanut työperäisestä maahanmuutosta käytävän keskustelun painoarvoa. Voidaankin väittää, että juuri havahtuminen väestön ikääntymiseen on muuttanut maahanmuutosta käytävän keskustelun luonteen. Kun vielä noin 15 vuotta sitten maahanmuutosta puhuttiin lähinnä pakolaiskysymyksenä, nyt puhutaan työvoiman riittävyydestä sekä maiden keskinäisestä kilpailusta ja kyvystä houkutella uusia maahanmuuttajia. Mitä on työperäinen maahanmuutto? Hyvin laajasti määriteltynä voidaan sanoa, että olkoon maahanmuuton perusteet mitkä tahansa, jos maahanmuutto efektiivisesti kasvattaa kohdemaan työpanosta, on siinä silloin kyse työperäisestä maahanmuutosta. Kapeammin määriteltynä kyse on ainoastaan työluvan saaneista maahanmuuttajista. Koska usein muillakin perusteilla kuin työluvalla maahan muuttaneet saavat, ainakin jonkin rajoitetun ajan jälkeen, osallistua kohdemaan työmarkkinoille, on tässä selvityksessä omaksuttu työperäisen maahanmuuton laajempi määritelmä. Selvityksessä esitettyihin vertailuihin liittyy useita vaikeuksia. Ensinnäkin maahanmuuttotilastojen luotettavuus vaihtelee EU:n sisällä. Tämä johtuu siitä, että eri jäsenmaat rekisteröivät maahanmuuttajat eri tavoin. Esimerkiksi joissain maissa tiedot uusista maahanmuuttajista perustuvat väestörekisteriin kun taas joissakin lähteenä toimivat myönnetyt oleskelu- tai työluvat. Osa maista lisäksi sisällyttää turvapaikanhakijat maahanmuuttotilastoihin. Maat eroavat myös siinä, kuinka pitkäkestoinen oleskelu lasketaan maahanmuutoksi vaihtelua No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 BOF ONLINE on muutamasta kuukaudesta vuoteen. Näin ollen maahanmuuttotilastojen kansainväliseen vertailuun on syytä suhtautua varauksella. Erityisesti OECD:n ansiosta tilastojen vertailtavuus on viime vuosina kuitenkin parantunut. Oma ongelmansa on hyvin lyhytaikainen työperäinen maahanmuutto, tarkoittaen lähinnä ulkomaista vuokratyövoimaa tai unionin kansalaisten "pendelöintiä" jäsenmaiden välillä, jolloin vakinainen asuinpaikka sijaitsee toisessa jäsenmaassa samalla kun henkilö käy töissä sekä mahdollisesti asuu lyhytaikaisesti toisessa jäsenmaassa. Jälkimmäisessä tapauksessa on jo kyseenalaista voidaanko varsinaisesti puhua maahanmuutosta. Esimerkiksi Suomen osalta ei ole tarjolla tarkkaa tietoa ulkomaisen vuokratyövoiman määrästä. Maahanmuuttajalle ei myöskään ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. 1 Perinteisesti maahanmuuttajaksi luokitellaan joko vieraiden maiden kansalaiset tai ulkomailla syntyneet. Edellinen määritelmä on tavanomaisempi Euroopan maissa kun taas jälkimmäistä käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tässä selvityksessä maahanmuuttajalla tarkoitetaan ulkomailla syntynyttä ja kohdemaahan muuttanutta henkilöä. Tämän määritelmän suurin etu on se, että näin voidaan keskittyä niin sanottuihin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiin. Heidän integroitumisensa kohdemaan työmarkkinoille kuvaa selkeimmin maiden mahdollisuuksia lyhyellä keskipitkällä aikavälillä muuntaa kansainvälinen muuttoliike lisätyövoimaksi. 2 Ulkomailla syntyneiden määritteleminen maahanmuuttajiksi aiheuttaa kuitenkin eräitä lisäongelmia. Tällöin nimittäin maahanmuuttajiin lukeutuu sekä kohdemaan kansalaisuuden saaneita että ilman sitä olevia henkilöitä. Kohdemaan kansalaisuus voi vuorostaan merkittävästi vaikuttaa maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksiin, jolloin selvityksen kannalta kiinnostavat maahanmuuttajien työllistymis- ja työttömyysvertailut saattavat vääristyä riippuen maiden kansalaisuuspolitiikasta. 1 Yhteydestä riippuen maahanmuuttajaksi voidaan lukea (1) takaisinmuuttajat eli kohdemaan ulkomailla asuneet omat kansalaiset, (2) kohdemaassa asuvat vieraan maan kansalaiset tai (3) kohdemaassa asuvat ulkomailla syntyneet, jotka voivat olla joko vieraan maan tai kohdemaan kansalaisia. 2 Jos maahanmuuttaiksi luokiteltaisiin vieraiden maiden kansalaiset, joukko sisältäisi henkilöitä, jotka ovat syntyneet kohdemaassa (toisen sukupolven maahanmuuttajat) mutta eivät ole saaneet kohdemaan kansalaisuutta. He ovat työmarkkinoiden käytettävissä vasta noin 20 vuoden kuluttua syntymästä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No. 13 5

6 BOF ONLINE Maahanmuutto ja työvoima Maahanmuuton tärkeyttä EU:lle ja erityisesti EU:n vanhojen jäsenmaiden (EU-15) väestönkasvulle voidaan havainnollistaa kuvion 1 avulla. EU-15 -maissa väestön vuosittainen luonnollinen kasvu (syntymien ja kuolemien erotus) on laskenut 1960-luvulta lähtien silloisesta noin 2,5 miljoonasta henkilöstä nykyiseen noin puoleen miljoonaan henkilöön. Samalla vanhojen EU-maiden (EU-15) vuosittainen muuttovoitto (vuoden sisällä maahan muuttavien ja maasta poismuuttavien positiivinen erotus) on kasvanut lähes nollasta noin 1,5 miljoonaan henkilöön luvun lopulta lähtien maahanmuutto onkin ollut luonnollista väestönkasvua tärkeämpi väestönkasvun lähde unionin vanhoissa jäsenmaissa. Kuvio 1. EU-maiden luonnollinen väestönkasvu ja nettomuutto vuosina Nettomuutto EU-15 Luonnollinen väestönkasvu EU-15 Nettomuutto NMS-12 Luonnollinen väestönkasvu NMS Henkeä Lähde: Eurostat Selitykset: EU-15 maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Kreikka, Luxemburg, Irlanti, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Iso-Britannia. NMS-12 maat ovat Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro. Vuonna 2005 EU-15 -maista ainoastaan Tanskassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Suomessa luonnollinen väestönkasvu oli maahanmuuttoa tärkeämpi väestönkasvun lähde. Kyseisen vuoden muuttovoitosta kuitenkin valtaosa, noin miljoona henkeä, rekis No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 BOF ONLINE teröitiin Italiaan ja Espanjaan. (Euroopan komissio 2006, 71.) Viime vuosina muuttoliike EU:hun onkin suuntautunut vahvasti Etelä-Euroopan jäsenmaihin, joiden vuosittaisia maahanmuuttolukuja ovat tosin vääristäneet laittomien maahanmuuttajien virallistamiskampanjat (laittomasta maahanmuutosta lisää seuraavassa luvussa). EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneistä jäsenmaista (NMS-12) muuttaa vuodessa keskimäärin yhtä monta henkeä pois kuin mitä näihin maihin saapuu. Puola ja kaikki Baltian maat kokivat vuonna 2005 jopa muuttotappion (Euroopan komissio 2006, 71). Maahanmuuton vaikutus NMS-12 -maiden väestönkasvuun on pysynyt keskimäärin vähäisenä aina luvulta lähtien (kuvio 1), poikkeuksena erityisesti kommunismin romahtamista seurannut maastamuuttoaalto. Samaan aikaan maiden luonnollinen väestönkasvu on painunut lievästi negatiiviseksi. Keskimäärin NMS-12 -maiden väestöt pienenevät tällä hetkellä. Onkin todennäköistä, että kaikkien unionin maiden on tulevaisuudessa entistä enemmän käännettävä katseensa unionin ulkopuolelle etsiessään maahanmuuton potentiaalisia lähdemaita. Muun muassa Euroopan komission arvion mukaan unionin olisi kyettävä houkuttelemaan noin 20 miljoonaa uutta maahanmuuttajaa työmarkkinoilleen seuraavien 20 vuoden aikana Maahanmuutto voi lieventää demografista murrosta Samalla kun luonnollinen väestönkasvu Euroopassa on hiipunut, on maanosan väestö jatkanut ikääntymistään. Kuviosta 2 nähdään nuoriso- ja vanhushuoltosuhteen 4 kehitys koko EU:ssa (EU-27), euroalueella (EURO-13) ja myös Suomessa vuosina Yleisesti nuorisohuoltosuhde on laskenut ja vanhushuoltosuhde noussut. Sekä euroalueella että EU:ssa ollaan keskimäärin jo tilanteessa, jossa iäkkään väestön määrä suhteessa työikäisiin on korkeampi kuin nuoren väestön. Tämä tietää vähemmän tulevaisuuden työikäisiä ja enemmän eläkeläisiä. Suomessa tämä murrosvaihe on verrattain korkean syntyvyyden ansiosta odotettavissa vasta kuluvan vuosikymmenen lopun tienoilla, eli myöhemmin kuin EU:ssa keskimäärin. 5 3 Financial times, : "EU told to accept 20m migrant workers". 4 Nuorisohuoltosuhde kuvaa vuotiaiden ja vanhushuoltosuhde 65+ -vuotiaiden määrän suhteessa työikäiseen väestön ( vuotiaiden) määrään. 5 Katso myös Suomen Pankin julkaisu Euro & talous 1/2007. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No. 13 7

8 BOF ONLINE Kuvio 2. Nuoriso- ja vanhushuoltosuhteen kehitys EU:ssa vuosina nuoriso EU-27 nuoriso EURO-13 nuoriso Suomi vanhus EU-27 vanhus EURO-13 vanhus Suomi 30 % Lähde: Eurostat Selitykset: EU-27 -maaryhmä koostuu kaikista nykyisistä EU-maista (EU-15 ja NMS-12 -maaryhmät). EURO- 13 -maita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia ja Suomi. Maahanmuutolla voidaan korvata työikäisen väestön supistumista, erityisesti jos maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kohdemaan syntyperäinen väestö. Suomessa, Etelä-Euroopan jäsenmaissa ja Iso-Britanniassa työikäisten osuus on maahanmuuttajien joukossa selvästi suurempi kuin syntyperäisten keskuudessa (Diez Guardia & Pichelmann 2006). Suomeen muuttavista noin 75 prosenttia on työikäisiä (Torvi 2007). Muissa jäsenmaissa maahanmuuttajien ikärakenne on lähempänä syntyperäisen väestön ikärakennetta. Maahanmuutolla ei kuitenkaan voida estää väestön ikääntymistä. YK:n vuonna 2000 tekemien laskelmien mukaan EU-15 -maiden yhteenlasketun muuttovoiton tulisi nimittäin kasvaa jopa kymmenkertaiseksi nykyiseltä tasoltaan, jotta vanhushuoltosuhde säilyisi vuosituhannen vaihteen tasolla. Muuttovoiton olisi kasvettava yhtämittaisesti aina 2030-luvun ensimmäiselle puoliskolle saakka, jolloin se saavuttaisi noin 20 miljoonan henkilön vuosivauhdin. Tästä vuosittainen muuttovoitto saisi vaimentua keskimäärin miljoonaan henkilöön vuoteen 2050 mennessä (YK 2001; Münz et al. 2006). Tällainen kehitys on epärealistista, erityisesti kun otamme huomioon maahanmuuton viimeaikaisen hiipumisen (kuvio 1). Syynä ennusteen antamiin korkeisiin lukuihin on se, että myös maahanmuuttajat vanhenevat. Maahanmuuton lisäys tarkoittaa myös suurempaa joukkoa tulevaisuuden vanhuksia No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 BOF ONLINE 2.2 Maahanmuuton jatkuvuus olennaista vanhoille jäsenmaille Maahanmuuton jatkuvuus on joka tapauksessa olennaista EU:n työikäisen väestön määrälle tulevaisuudessa. Kuviosta 3 nähdään kaksi Eurostatin ennustetta (perusennuste ja ennuste ilman maahanmuuttoa) työikäisen väestön määrällisestä kehityksestä EU-15 -maissa ja vuonna 2004 unioniin liittyneissä 10 uudessa jäsenmaassa (NMS-10). Perusennusteessa työikäinen väestö molemmissa maaryhmissä alkaa supistua vuoden 2010 tietämissä. Työikäinen väestö pienenee vanhoissa jäsenmaissa yhteensä noin 40 miljoonalla hengellä ja uusissa jäsenmaissa noin 15 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Muuttoliikkeen pysähtyminen olisi kuitenkin kohtalokasta vain vanhoille jäsenmaille, ilman muuttovoittoa niiden työikäinen väestö supistuisi vuosisadan puoliväliin tultaessa 40 miljoonan sijasta 70 miljoonalla hengellä. Uusissa jäsenmaissa molemmat ennusteet seuraavat vuorostaan läheisesti toisiaan, koska maahanmuuton merkitys väestönkasvulle on näissä maissa pienempi (vrt. kuvio 1). Työvoiman määrällisen kehityksen kannalta maahanmuuttovirtojen koko on ensisijainen tekijä. Työministeriön tuore selvitys (Torvi 2007) tarjoaa vaihtoehtoisia laskelmia ulkomaalaisperäisen työvoiman tarjonnasta Suomessa vuoteen 2020 saakka. Jos muuttovoitto säilyy vuoden 2006 tasolla 6 läpi koko ennustejakson, kasvattaa maahanmuutto työvoimantarjontaa yhteensä noin hengellä vuoteen 2020 tultaessa 7. Jos muuttovoitto vuorostaan kasvaisi vuoden 2006 tasolta noin 1000 hengellä vuodessa läpi koko ennustejakson, kasvattaisivat maahanmuuttajat maamme työvoimareserviä vuoteen 2020 tultaessa noin hengellä (luvuissa on kyse koko ennustejakson kumulatiivisesta työvoiman lisäyksestä). Joten yksinomaan suuremmat maahanmuuttovirrat mahdollistaisivat noin kaksi kertaa suuremman ulkomaalaisperäisen työvoiman. Jos maahanmuuttajien osallistumisaste vuorostaan kasvaisi nykyisestä noin 70 prosentista keskimäärin noin 80 prosenttiin, kasvaisi maahanmuuton tuoma työvoiman lisäys noin 25 prosentilla molemmissa skenaarioissa. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osallistumisasteen kasvu vuorostaan toisi kertaluonteisesti arviolta noin henkeä lisää työmarkkinoille. (Torvi 2007.) 6 Torvi (2007) käyttää Tilastokeskuksen nettomaahanmuuttomääriä. Vuonna 2006 Suomen muuttovoitto oli henkeä. Näihin lukuihin kuitenkin sisältyvät Suomeen palaavat ja Suomesta lähtevät Suomen kansalaiset. Vieraiden maiden kansalaisten osuus vuosittaisesta maahanmuutosta on Suomessa noin 60 prosenttia. 7 Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006 työvoiman määrä Suomessa oli noin 2,6 miljoonaa henkeä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No. 13 9

10 BOF ONLINE Kuvio 3. Ennuste työikäisen väestön kehityksestä vuosina Henkeä EU-15 perusura (vasen ast) NMS-10 perusura (oikea ast) EU-15 ei-muuttoa (vasen ast) NMS-10 ei-muuttoa (oikea ast) Lähde: Eurostat Selitykset: NMS-10 -maita ovat edellä mainitut NMS-12 -maat (kuvion 2 selitys) poislukein Bulgaria ja Romania No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 BOF ONLINE 3 Maahanmuuttajien määrät ja taustat Viimeisten 20 vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia EU:n jäsenmaakohtaisissa muuttovirroissa. Irlanti ja Etelä-Euroopan maat ovat muuttuneet maahanmuuton lähtömaista muuttoliikkeen pääasiallisiksi kohdemaiksi (kuvio 4). Samalla perinteisten kohdemaiden kuten Saksan muuttovoitot ovat pienentyneet. Erityisesti Saksan 1990-luvun muuttoluvuissa näkyy kommunismin ja Itä-blokin romahdus. Tällöin maahan muutti suuret määrät etniseltä taustaltaan saksalaisia henkilöitä (Broadbent & Zsoldos 2007). Nettomuutto Suomeen on kasvanut hiljakseen ollen edelleen vanhojen jäsenmaiden keskiarvon alapuolella ja lähellä uusien keskieurooppalaisten jäsenmaiden, Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin, keskiarvoa (NMS-4). Kuvio 4. Nettomuuttoasteen kehitys EU:ssa EU-15 NMS-4 Suomi Irlanti Espanja Puola Saksa 18 Per 1000 henkeä Lähde: OECD 2007a Selitykset: NMS-4 maat ovat Puola, Slovakia, Tsekki ja Unkari. 3.1 Maahanmuuttajien määrät jäsenmaissa Vuoden 2006 alussa EU-jäsenmaissa oli arviolta yhteensä noin 40,5 miljoonaa ulkomailla syntynyttä henkilöä, mikä oli 8,8 prosenttia koko unionin väestöstä (Münz et al. 2006). Tähän Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

12 BOF ONLINE lukuun sisältyvät joko unionin ulkopuolella tai unionissa syntyneet mutta "vieraassa" jäsenmaassa asuvat henkilöt. Absoluuttisesti mitaten suurimmat maahanmuuttajaväestöt vuonna 2005 asuivat EU:n suurissa jäsenmaissa (taulukko 1). Selvä ykkönen oli Saksa, jossa asui lähes kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia verrattuna seuraavaksi tulevaan Iso- Britanniaan. Taulukko 1. Maahanmuuttajien määrät EU-maissa vuonna 2005 Lailliset siirtolaiset Henkeä % maan väestöstä Arviot laittomasta maahanmuutosta % maan väestöstä Henkeä Saksa ,3 Iso-Britannia ,7 Ranska ,9 Espanja , ,6 Italia , ,2 Alankomaat , ,8 1,4 Belgia ,1 Ruotsi ,5 Itävalta ,4 Kreikka , ,4 Puola ,8 Portugali , ,8 Tsekki ,1 Irlanti ,8 Tanska ,5 Unkari ,3 Slovakia ,6 Suomi ,4 Luxemburg ,4 EU-15 (ka) ,0 Arvio laittomien siirtolaisten määrästä Alankomaissa vuonna 2004, Italiassa 2002 ja vuonna 2001 sekä Portugalissa että Kreikassa. Lähde: OECD 2007a, YK World Migrant Stock The 2005 Revision, Eurostat, omat laskelmat Suhteutettuna maiden väkilukuihin suurin maahanmuuttajaväestö oli Luxemburgissa. Kaiken kaikkiaan EU:n Manner-Euroopan jäsenvaltioista Benelux-maissa, Itävallassa, Saksassa ja Espanjassa maahanmuuttajat edustavat yli kymmentä prosenttia kokonaisväestöstä. Unionin "reunavaltioista" Ruotsissa ja Irlannissa maahanmuuttajien osuus väestöstä nousee yli kymmenen prosentin. Suomen noin 3,4 prosentin väestöosuutta alhaisempi luku löytyi vuonna 2005 (vertailun 19 jäsenmaasta) vain Unkarista ja Puolasta No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 BOF ONLINE Etelä-Euroopan jäsenvaltiot ovat viime vuosina olleet julkisuudessa laittoman maahanmuuton kohdemaina, joten erityisesti näiden maiden maahanmuuttajamääriin liittyy epävarmuutta. Esimerkiksi Espanjassa asui vuonna 2005 arviolta vajaat laitonta maahanmuuttajaa (taulukko 1). Vastaavasti myös muissa EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa asuu merkittävät määrät paperittomia maahanmuuttajia. Laiton maahanmuutto ei kuitenkaan keskity ainoastaan eteläiseen Eurooppaan vaan esimerkiksi Alankomaissa on arvioitu elävän noin laittomasti maahan tullutta (taulukko 1). On arvioitu, että EU:hun kokonaisuudessaan saapuisi jopa laitonta maahanmuuttajaa joka vuosi (Diez Guardia & Pichelmann 2006). Näistä luonnollisesti osa palautetaan lähtömaihin. Viime vuosien vahva muuttoliike Etelä-Eurooppaan ja Irlantiin näkyy vuosittaisten muuttovirtojen kehityksessä (kuvio 5). Uusien maahanmuuttajien määrä suhteessa väestöön oli Espanjassa vuonna 2005 liki kuusitoistakertainen vuoteen 1998 verrattuna. Italiassa ja Portugalissa muuttovirat suhteessa väestöön kolminkertaistui ja Irlannissa vuorostaan luku kaksinkertaistui. Vanhoista jäsenmaista Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa muuttovirrat suhteessa väestöön ovat vuorostaan pienentyneet. Tsekin vahvaa kasvua selittää osittain maassa vuonna 2001 toteutettu tilastointitavan muutos, jonka jälkeen myös pakolaiset sisältyvät maan maahanmuuttolukuihin (OECD 2007a, 317). Kuvio 5. Maahanmuuttovirrat suhteessa kohdemaan väestöön vuosina 1998 ja ,0 % ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Puola Portugali Tsekki Slovakia Espanja Unkari Suomi Ranska Italia Lähteet: OECD 2007a, Eurostat, omat laskelmat Kreikka EU-15 Tanska Ruotsi Iso-Britannia Belgia Alankomaat Irlanti Saksa Itävalta Luxemburg Huom. Italian ja Tanskan viimeisin tieto vuodelta 2004, Kreikan vuorostaan vuodelta Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

14 BOF ONLINE Absoluuttisilla henkilömäärillä mitaten suurimmat muuttovirrat vuonna 2005 kohdistuivat luonnollisesti EU:n suuriin jäsenmaihin: Espanja noin , Saksa , Iso-Britannia , Italia ja Ranska henkilöä. Suurista jäsenmaista Puola on ainoa selvä poikkeus vain noin henkilöllä. Keskisuurista jäsenmaista eniten uusia maahanmuuttajia vuonna 2005 rekisteröitiin Itävaltaan, yhteensä noin henkilöä. Suomeen muutti sama vuonna noin maahanmuuttajaa. (OECD 2007a.) 3.2 Muuttoliikkeen taustatekijät ja suurimmat lähtömaat Kansainväliseen muuttoliikkeeseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on maiden väliset tuloerot. On kuitenkin havaittu, että maastamuutto hyvin köyhistä maista on itse asiassa vähäisempää kuin maastamuutto jo vähän kehittyneemmistä ja vauraammista maista. Selitykseksi on esitetty maastamuuttoon liittyviä kustannuksia. Koska hyvin köyhien maiden kansalaisilla ei välttämättä ole varaa muuttaa pois maasta, maastamuutto tulee taloudellisesti mahdolliseksi vasta määrätyn tulotason jälkeen. Lähtömaan edelleen vaurastuessa maastamuutto kuitenkin vaimenee, koska potentiaalisten maahanmuuttajien, eli lähinnä nuorten aikuisten, mahdollisuudet kotimaassa lisääntyvät. (Gallardo-Sejas et al ) Nuorten aikuisten suuri suhteellinen osuus lähtömaan väestöstä onkin toinen maastamuuttoa selvästi kasvattava tekijä. Muuttovirtojen suuntiin vaikuttavat lisäksi muun muassa maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot, esimerkiksi aiemmin muuttaneet sukulaiset tai ystävät (Diez Guardia & Pichelmann 2006). Muuttoliike näyttäisivät lisäksi vahvasti perustuvan maantieteelliseen läheisyyteen, kuten esimerkiksi Suomen ja Saksan tapauksessa, tai maiden historiallisiin siteisiin kuten kolonialismiin sekä siitä johtuvaan kielelliseen läheisyyteen, esimerkiksi Ranskan ja Portugalin tapauksessa (taulukko 2). OECD:n eurooppalaisiin jäsenmaihin vuonna 2005 suuntautuneen muuttoliikkeen suurin lähtömaa oli Puola, josta kyseisenä vuonna muutti pois yhteensä henkilöä. Puolan jälkeen eniten maahanmuuttajia eurooppalaisiin OECD-maihin tuli Romaniasta ( ), Marokosta ( ) ja Bulgariasta (82 000) (OECD 2007a, 38). On arvioitu, että kahden ensimmäisen EU-jäsenyysvuotensa aikana eli vuosina 2004 ja 2005 NMS-10 -maista (vrt. kuvion 3 selitykset) muutti yhteensä noin henkilöä EU-15 -maihin. Määrä on noin prosenttia EU-15 -maiden vastaavan ajankohdan yhteenlasketusta maahanmuutosta (Broadbent & Zsoldos 2007). Noin 54 prosenttia koko EU:hun kohdistuvasta muuttoliikkeestä onkin peräisin unionin ulkopuolelta vuonna 2005 (Diez Guardia & Pichelmann 2006) No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 BOF ONLINE Taulukko 2. EU-maiden maahanmuuttovirtojen suurimmat alkuperämaat Kohdemaa Kolme tärkeintä alkuperämaata (tuhatta henkeä) I II III Vuosi Alankomaat Saksa (5,9) Puola (5,7) UK (3,2) 2005 Belgia Ranska (10,4) Alankomaat (10,1) Marokko (7,1) 2005 Espanja Romania (94,0) Marokko (69,3) UK (41,6) 2005 Italia Romania (62,3) Albania (29,6) Marokko (24,6) 2004 Itävalta Saksa (15,6) Ent. Serbia-M. (11,5) Turkki (7,7) 2005 Kreikka Venäjä (4,8) Bulgaria (2,9) Albania (2,7) 1998 Luxemburg Portugali (3,3) Ranska (2,1) Belgia (1,0) 2005 Portugali Brasilia (9,5) Cape Verde (3,5) Moldova (1,8) 2005 Puola Ukraina (9,8) Saksa (6,1) Valko-Venäjä (2,4) 2005 Ranska Algeria (24,6) Marokko (20,0) Turkki (8,8) 2005 Ruotsi Tanska (4,0) Puola (3,4) Irak, Suomi (2,9) 2005 Saksa Puola (147,7) Turkki (36,0) Romania (23,3) 2005 Slovakia Tsekki (1,1) Saksa (0,9) Ukraina (0,6) 2005 Suomi Venäjä (2,1) Viro (1,9) Ruotsi (0,7) 2005 Tanska Kiina (1,3) Norja (1,3) Islanti (1,1) 2004 Tsekki Ukraina (23,9) Slovakia (10,1) Vietnam (4,9) 2005 Iso-Britannia Australia (33,5) Kiina (18,5) Ranska (16,2) 2001 Unkari Romania (10,3) Ukraina (2,0) Ent. Serbia-M. (1,3) 2005 Huom. Irlannin osalta on saatavissa vain tieto siitä, että maahan vuonna 2005 saapuneista hengestä tuli Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Lähde: OECD 2007a 3.3 Maahanmuuton syyt Kansainvälisesti vertailukelpoista tilastotietoa maahanmuuton syistä on saatavilla hyvin rajoitetusti. OECD on kuitenkin raportoinut oleskelulupien myöntämisperusteet eräiden EUmaiden osalta vuonna 2005 (kuvio 6). Luvuissa on kyse pitkäaikaisesta maahanmuutosta. Keskimäärin yleisin peruste pitkäaikaiselle maahanmuutolle on perhesyyt, jolloin on kyse joko työn perässä muuttavan mukana saapuvasta perheestä taikka perheiden yhdistämisestä ja muodostamisesta. Humanitaarinen maahanmuutto (turvapaikanhakijat ja/tai pakolaiset) on merkittävä peruste maahanmuutolle erityisesti Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Työluvilla muuttaneiden osuus maahanmuuttajista vaihtelee Ranskan noin 15 prosentista Iso-Britannian noin 45 prosenttiin. Myös Tanskassa ja Portugalissa yli 40 prosenttia pitkäaikaisesta maahanmuutosta on työperäistä. On kuitenkin syytä korostaa, että yleensä myös muilla perustein kuin työluvalla maahan saapuneet voivat työskennellä kohdemaassa. Työluvalla muuttaneiden työmarkkinatilanne on yleensä kuitenkin muita maahanmuuttajia parempi (OECD 2007a, 31). Tämä heijastanee myös osittain sitä, että monessa maassa työluvan myöntämisen peruste on maasta jo ennalta käsin saatu työpaikka. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

16 BOF ONLINE Kuvio 6. Pitkäaikaisen maahanmuuton syyt vuonna 2005 Työ Perhe (työntekijän mukana / yhdistäminen / muodostaminen) Humanitaarinen Muu (paluumuuttajat, eläkeläiset, jne.) Iso-Britannia Tanska Portugali Belgia Italia Saksa Itävalta Ruotsi Alankomaat Ranska 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: OECD 2007a 3.4 Maahanmuuttajien koulutusasteet Maahanmuuttajien koulutus on usein kohdemaiden mielenkiinnon kohteena. Moni maa onkin pyrkinyt houkuttelemaan erityisesti korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia kasvattaakseen työn tuottavuutta. Ulkomaalaisia avainhenkilöitä pyritään houkuttelemaan muun muassa erilaisin veroeduin (ks. kehikko 1). Sesonkiluonteista työvoiman tarvetta vähän koulutusta vaativilla aloilla on pyritty helpottamaan vähentämällä lyhyempi aikaiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa. Esimerkiksi Suomessa ulkomaiset marjanpoimijat voivat työskennellä ilman työlupaa kolmen kuukauden ajan 8. Talousteorian mukaan maahanmuuttajien sekä syntyperäisen väestön koulutus- ja osaamisjakaumien erot on yksi olennainen työmarkkinoiden tasapainoon vaikuttava tekijä (Münz et al. 2006; Diez Guardia & Pichelmann 2006). Jos maahanmuuttajat kilpailevat samoista työpaikoista syntyperäisen väestön kanssa, voi maahanmuuton seurauksena syntyperäisten palkkakehitys heiketä tai työttömyys kohota. Jos taas maahanmuutto täydentää maan osaamisjakaumaa, voivat negatiiviset seuraukset jäädä vähäisiksi ja työn tuottavuus yleisesti kasvaa. Kohdemaan työmarkkinoiden rakenne ja joustavuus ovat myös olennaisia tekijöitä sille, 8 Eräiden muiden EU-maiden erityisjärjestelyistä ks. Diez Guardia ja Pichelmann (2006) No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 BOF ONLINE kuinka työmarkkinat onnistuvat integroimaan maahanmuuttajat sekä tasapainottumaan ilman että työttömyys kasvaisi. Vanhoissa EU-jäsenmaissa keskimäärin noin 25 prosenttia maahanmuuttajista on korkeasti koulutettuja, noin 35 prosentilla on ylempi ja vajaalla 40 prosentilla korkeintaan alempi toisen asteen tutkinto (kuvio 7). Viimeaikaisen työperäisen maahanmuuton ensisijaiset kohdemaat (vrt. luku 4) eroavat toisistaan erityisesti vähän koulutettujen osalta. Nimittäin Etelä- Euroopassa vähän koulutettujen osuus on noin prosenttia, kun taas Irlannissa ja Iso- Britanniassa vähän koulutettujen osuus maahanmuuttajista on vain 25 prosenttia. Kuitenkin Espanja ja Portugali ovat Irlannin ja Iso-Britannian tavoin onnistuneet maahanmuuttajien avulla lisäämään korkeasti koulutettujen määrää maassa (kuvio 8). Muita EU-maita, joissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajien keskuudessa on syntyperäistä väestöä korkeampi, ovat vertailussa mukana olevat Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ja Tanska. Kuvio vuotiaiden maahanmuuttajien koulutusasteet vuosina Kolmas aste Ylempi toinen aste Korkeintaan alempi toinen aste Irlanti Tanska Iso-Britannia Espanja Ruotsi Suomi Unkari EU-15 Belgia Alankomaat Luxemburg Puola Portugali Ranska Kreikka Saksa Itävalta Slovakia Tsekki Italia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: OECD 2007a Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

18 BOF ONLINE Kuvio 8. Korkeasti koulutettujen osuus vuotiaasta väestöstä vuosina Syntyperäiset Ulkomailla syntyneet % vuotiasta Portugali Italia Tsekki Slovakia Lähde: OECD 2007a Puola Unkari Luxemburg Itävalta Kreikka Ranska Alankomaat Espanja Irlanti Saksa Ruotsi Iso-Britannia Belgia Tanska Suomi No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 BOF ONLINE Kehikko 1. Ulkomaisten avainhenkilöiden veroetuudet EU:ssa EU:ssa on 10 jäsenmaata, joiden verolainsäädäntö sisältää ulkomaisille avainhenkilöille kohdennettuja veroetuuksia. Bulgariasta ja Sloveniasta ei ole tietoja saatavilla. Loput 15 jäsenmaata eivät myönnä ulkomaisille avainhenkilöille erityisverokohtelua. Taulukko 3. EU-maat joissa ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelua Maa Edun pääpiirteet Kesto enintään Erityispiirteitä Alankomaat Verovapaa erilliskorvaus mahdollinen (enintään 30 % vuosipalkasta); lapsen koulukustannukset verovähenteisiä 10 vuotta Myös Alankomaiden kansalainen voi saada edun Belgia Vuositulojen tavallista korkeampi verokynnys, euroa toimialasta riippuen Väliaikainen Espanja 25 %:n alennettu verokanta - Itävalta Verovapaita kustannuksia, mm euroa kk:ssa toisessa maassa sijaitsevan asunnon hoitoon - Henkilö ei verovelvollinen Belgiaan ennen työsuhteen alkua Espanja ei asuinvaltio viimeisten 10 vuoden aikana Työsuhde enintään 5 vuotta; Itävalta ei asuinvaltio viimeisten 10 vuoden aikana Kypros 20 % palkasta verovapaata - - Malta Alennetut verokannat, enintään 30 % - Ranska Useita verovähennyksiä, mm. muuttokustannukset ja lapsen koulutus 6 vuotta Ruotsi 25 % palkasta verovapaata 3 vuotta Suomi 35 % suhteellinen verokanta 4 vuotta Tanska 25 % suhteellinen verokanta; verovapaa autoetu 3 vuotta Verojen oltava vähintään MTL 1000 (~2300 ) vuodessa Henkilö ei verovelvollinen Ranskaan ennen työsuhteen alkua Henkilö saa asua Ruotsissa enintään 5 vuotta Kk-palkka väh euroa; työsuhteen oltava yli 6 kk Kk-palkka väh. DKK (~8000 ), tutkijoilla raja alhaisempi; Tanska ei asuinvaltio viim. 3 vuoden aikana Lähteet: KPMG, PricewaterhouseCoopers, Skatteverket (Sverige), Verohallinto. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 2007 No

20 BOF ONLINE Maahanmuuttajat EU:n työmarkkinoilla Työllisyys (työpaikkojen nettolisäys) on kehittynyt hyvin suurimmassa osassa EU:ta luvun puolestavälistä lähtien. Tässä kehityksessä maahanmuuttajilla on ollut oma tärkeä roolinsa. Monessa jäsenmaassa maahanmuuttajien työllisyyskehitys on nimittäin ollut syntyperäistä väestöä vahvempaa. Saksassa nähtiin vuosina jopa tilanne, jossa maahanmuuttajien työllisyys kasvoi noin 17 prosenttia samalla kun maan kokonaistyöllisyys laski noin prosentin. Suurimmat maahanmuuttajien työllisyyden kasvuluvut on samaan aikaan koettu Etelä-Euroopan maissa ja Irlannissa. (OECD 2007a, 66.) Näiden maiden työmarkkinat ovatkin unionin muihin jäsenvaltioihin verrattuna hyötyneet selvästi eniten maahanmuutosta viimeisten noin 15 vuoden aikana. Maahanmuuttajien työllisyyden kasvu selittyy sekä ulkomailla syntyneen työvoiman määrän kasvulla (seuraava osio) että maahanmuuttajien työllisyysasteiden parantumisella (osio 4.2). OECD:n arvion mukaan keskimäärin noin prosenttia maahanmuuttajien työllisyyden kasvusta vuosina selittyisi työllisyysasteen parantumisella (OECD 2007a, 67). Näin ollen työvoiman määrällinen kehitys on ollut keskeisemmässä asemassa. On kuitenkin selvää, että mitä pienempi ulkomailla syntyneen työvoiman määrän lisäys on ollut, sitä suurempi on ollut työllisyysasteen nousun merkitys. Kuitenkin Irlannissa ja EU:n kaikissa eteläisissä jäsenvaltioissa nämä molemmat maahanmuuttajien työpanosta kasvattavat tekijät ovat kasvaneet unionin keskiarvoa selvästi nopeammin 1990-luvun puolivälistä lähtien. 4.1 Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä Ulkomailla syntyneen työvoiman määrä on kasvanut 2000-luvulla lähes koko EU:n alueella (taulukko 4). Ranskaa sekä Alankomaita lukuun ottamatta kasvua on vanhoissa jäsenmaissa vähintään 20 prosenttia, ja keskimäärin ulkomailla syntynyt työvoima on kaksinkertaistunut EU-15 maissa 2000-luvulla. Suurimmat muutokset vuosina löytyvät Etelä- Euroopasta. Italiassa ulkomailla syntyneen työvoiman määrä kasvoi yli kahdeksankertaiseksi ja Espanjassa lähes viisinkertaiseksi. Uusista jäsenmaista ainoastaan Unkarista on saatavilla tieto vastaavalta ajanjaksolta. Sielläkin on nähty noin 20 prosentin kasvu. Absoluuttisesti mitattuna suurin ulkomaalaisperäinen työvoima löytyy Saksasta, noin kuusi miljoonaa henkilöä. Maan kokonaistyövoimaan suhteuttamisen jälkeenkin Saksa sijoittuu No. 13 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE YHTEENVETO: ITÄ-EUROOPPA TUTKIMUS 6.9.2007 GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE HOW FAST WILL THEY CATCH UP WITH THE OLD WEST? Tutkimus Itäisen Euroopan kasvunäkymistä: Kuinka nopeasti

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä International Migration Outlook 2012 Summary in Finnish Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012 Suomenkielinen tiivistelmä Read the full book on: 10.1787/migr_outlook-2012-en Maailmanlaajuisen talouskriisin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2012

Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 91 työtaistelua vuonna 2012 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaistelujen

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot