Vanhan Rauman hoito- ja käyttösuunnitelma (luonnos elokuu 2015)

Transkriptio

1 (luonnos elokuu 2015) Kuva 1. Vanha Raatihuone.

2 1 SISÄLLYS JOHDATUS VANHAN RAUMAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAAN 2 Vanhan Rauman visio Unescon maailmanperintösopimus 3 Vanha Rauma maailmanperintökohteena 4 Vanhan Rauman yleiaailmalliset arvot 5 Eheys ja autenttisuus 5 TOIMIJAT, OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT 8 Globaali maailmanperintöhallinto 8 Kansallinen maailmanperintöhallinto 9 Rauman kaupunki maailmanperintökohteen toimijana 11 Korjausrakentamiskeskus Tammela 11 Vanhan Rauman Erityiselin 12 Vanhan Rauman hoitokunta 13 Aktiiviset yhdistykset 14 Viranomais- ja oppilaitosyhteistyö 16 Kansainvälinen maailmanperintöyhteistyö 17 Toimijat ovat myös osallisia 18 VANHAN RAUMAN SUOJELU, SUUNNITTELU JA KÄYTTÖ 19 Kohteen historiaa 19 Voimassa oleva lainsäädäntö ja maankäytön suunnitelmat 21 Asemakaava 22 Arkeologia ja muinaisjäännökset 24 RISKIENHALLINTA JA STRATEGISET KEHITTÄMISALUEET 25 Esimerkillisesti hoidettu kulttuuriympäristö 26 Elävä Vanha Rauma ja hyvin toimiva yhteistyö osallisten kesken 33 LOPPUSANAT 39 LIITTEET 40 Advisory Body Evaluation 1991 Old Rauma 40 Old Rauma Outstanding Universal Value Statement 41 Maailmanperintökohteen hallinnan ja hoidon kehittämisen työkalut 43 Voimassa oleva asemakaava ja suojelumerkinnät 44 Satakunnan maakuntakaava 46 Vanhan Rauman arkeologisesti merkittävien alueiden luokittelu 47 Korjausrakentamiskeskus Tammelan projektit 48 KUVALUETTELO 50 LÄHTEET 51

3 2 JOHDATUS VANHAN RAUMAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAAN Kunnolla hoidettuna tästä kulttuurihistoriallisesta muistomerkistä, joka samalla on normaalia elinvoimaisempi ja monipuolisempi kaupunginosa, voi kehittyä todellinen aarre Rauman kaupungille (Pekka Kärki 1969) 1 Hoito- ja käyttösuunnitelman (management plan) tarkoituksena on ohjata maailmanperintökohteen suojelua, käyttöä ja kehittämistä. Suunnitelmassa osoitetaan, miten maailmanperintökohteen yleiaailmallista erityisarvoa (OUV) säilytetään tehokkaasti nykyisille ja tuleville sukupolville. Unescon maailmanperintökomitea on linjannut, että jokaisella maailmanperintökohteella pitää olla ajantasainen hoito- ja käyttösuunnitelma. 2 Hoito- ja käyttösuunnitelma ei korvaa olemassa olevia lakisääteisiä maankäytön ohjausvälineitä (mm. maankäyttö ja rakennuslaki, laki rakennusperinnön suojelusta) vaan täydentää niitä. n suuntaviivoja on hahmoteltu jo 2000-luvun loppupuolella ja näitä aineistoja on hyödynnetty käsillä olevassa suunnitelmassa soveltuvin osin. Hoitoja käyttösuunnitelman laatimisprosessiin on kuulunut keskeisille sidosryhmille suunnatut työpajat, joissa oli edustettuina paikalliset asukkaat ja yrittäjät sekä eri hallinnonalojen valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset viranomaiset. Työpajoissa on käytetty maailmanperintökomitean ja IUCN:n kehittämiä maailmanperintökohteen hallinnan ja hoidon kehittämisen työkaluja i. Vanhan Rauman hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta on vastannut Rauman kaupungin kaavoitusyksikkö sekä ympäristöt ja kiinteistöt -tulosalue. Vanhan Rauman suojelussa, suunnittelussa ja käytössä keskeisessä roolissa on viranomaistyö ja yhteistyö osallisten kanssa. Vanhan Rauman suojelu on turvattu kansallisessa lainsäädännössä kaavoituksen keinoin. Päävastuu maailmanperintökohteen kiinteistöjen ylläpidosta on yksityisillä kiinteistönomistajilla ja keskeisessä asemassa on ollut ammattimainen korjausneuvonta. Hoito- ja käyttösuunnitelman ylimmällä tasolla on visio, jonka saavuttamiseksi on määritelty strategiset kehittämistavoitteet. Vision tarkoituksena on osoittaa Vanhan Rauman maailmanperintökohteen tavoitetila vuonna Visio pohjautuu Vanhan Rauman luontaisiin vahvuuksiin elävänä ja esimerkillisesti hoidettuna kaupunginosana, jossa Rauman kaupungilla on hyvin toimivaa yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Kansainvälinen arvostus pohjautuu maailmanperintöstatukseen ja sen hyödyntämiseen mm. matkailussa. Vanhan Rauman visio 2025 Vanha Rauma on elävä, kansainvälisesti arvostettu ja esimerkillisesti hoidettu maailmanperintökohde, jossa Rauman kaupunki toimii hyvässä yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien ja muiden osallisten kanssa. i Työkalut tunnetaan nimellä Enhancing Our Heritage. Listaus työkaluista on liitteenä.

4 3 Unescon maailmanperintösopimus Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on kansojen välisen yhteistyön avulla osoittaa ja turvata maailman keskeisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvot ja säilyminen. Vanha Rauma on nimetty maailmanperintöluetteloon kulttuuriperintökohteena. Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin. 3 Unescon ii yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta on hyväksytty Unescon yleiskokouksen 17. istunnossa Pariisissa Suomi on ratifioinut sopimuksen Vuoteen 2014 mennessä sopimuksen on ratifioinut 191 maata. 4 Yleissopimuksen osapuolena oleva valtio on velvollinen määrittelemään, suojelemaan, säilyttämään, esittelemään sekä välittämään tuleville sukupolville alueellaan sijaitsevia kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Yleissopimuksen viidennessä artiklassa luetellaan toimenpiteitä, joihin valtioiden pitää ryhtyä sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu mm. toimielinten perustaminen henkilökuntineen ja tehtävien edellyttämine varoineen sekä koulutuksen ja tieteellisen tutkimustoiminnan edistäminen. Sopimuksen mukaan vastuu maailmanperintökohteista kuuluu ensisijaisesti valtiolle, mutta valtiot voivat itse päättää tarkoituksenmukaisimman tavan organisoida kohteiden hoitamisen. 5 Maailmanperintösopimuksen täytäntöönpanoa käsitellään Unescon maailmanperintökeskuksen julkaisemassa toimintaohjeistossa. iii Kuva 1. Maailmanperintökomitean todistus Vanhan Rauman lisäämisestä maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintösopimuksen (SopS 19/1987) lisäksi Suomea velvoittaa tällä hetkellä kolme muuta kulttuuriympäristön suojelua koskevaa kansainvälistä sopimusta: Euroopan rakennustaiteellisen perinno n suojelua koskeva yleissopimus (SopS 10/1992), Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinno n suojelusta (SopS 26/1995) sekä Eurooppalainen maisemayleissopimus (SopS 14/2006). Lisäksi valmisteilla on Euroopan neuvoston Faron puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä ratifiointi. ii United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization iii Operational Guidelines for the Implementation of the World Heritage Convention

5 4 Vanha Rauma maailmanperintökohteena Pohjanlahden rannalla sijaitseva Rauma on yksi harvoista Suomen keskiaikaisista kaupungeista. Kaupungin sydän on Vanha Rauma, joka koostuu noin 600 puurakennuksesta, joista suurin osa on yksityisessä omistuksessa. Vanha Rauma on pinta-alaltaan 29 hehtaaria. Alun perin Vanhan Rauman koordinaatit: N , E Laajuus: 29 hehtaaria vanha kaupunki sijaitsi meren rannalla, mutta rantaviiva on sittemmin siirtynyt noin 1,5 kilometriä kauemmaksi maankohoamisen vuoksi. Vanha Rauma on sekä asuin- että liikealue, jolla oli tullirajat 1800-luvulle asti. Asemakaavan rakenne on säilynyt keskiajalta, sisältäen epäsäännöllisen katuverkon, korttelit, tontit ja pihapiirit. Rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia ja peräisin ja 1800-luvuilta, osa kellareista on rakennuksia vanhempia. Asuinrakennukset sijoittuvat katujen myötäisesti ja ulkorakennukset, kuten eläinsuojat ja aitat, on rakennettu kapeille sisäpihoilla. 6 Rakennusten nykyinen ulkoasu on juontuu 1700-luvun ja 1800-luvun lopun asteittaisista muutoksista ja laajennuksista. Kyseisen aikakauden lopussa merenkulusta johtuva varallisuuden kasvaminen johti asuinrakennusten laajentamiseen ja modernisointiin. Tämä näkyy rakennusten julkisivuissa koristeellisena uusrenessanssityylinä sekä koristeellisina pihojen portteina. 7 Kuva 2. Uusrenessanssityylinen Marela on entinen laivanvarustajaperheen koti ja toimii nykyisin Rauman museon toimipisteenä. Kaupankäynti keskittyy vanhan kaupungin läpi kulkevien kahden pääkadun varrelle ja keskellä vanhaa kaupunkia sijaitseva kauppatori on tärkeä kohtaamispaikka paikallisille asukkaille ja tuottajille. Alun perin fransiskaaniluostariksi rakennettu keskiaikainen kirkko ja rakennettu, kauppatorin varrella sijaitseva raatihuone ovat maamerkkejä yksikerroksisten asuin- ja liikerakennusten muodostamassa harmonisessa kaupunkikuvassa. Arkkitehtonisesti yhtenäinen Vanhan Rauman kaupunkialue on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki pohjoiaisen puukaupungin rakennustekniikasta ja perinteistä. iv 8 iv Tämän sivun kursivoitu teksti on vapaa käännös englanninkielisestä Vanhan Rauman Outstanding Universal Valuedokumentista. Aiheesta enemmän seuraavalla sivulla.

6 5 Vanhan Rauman yleiaailmalliset arvot Unescon jäsenvaltiot tekevät kohde-esityksiä maailmanperintökohteiksi erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden avustuksella. Kohde-esitykset hyväksyy tai hylkää Unescon maailmanperintökomitea. Asiantuntijaorganisaatio ICOMOS teki toukokuussa 1991 esityksen maailmanperintökomitealle Vanhan Rauman hyväksymisestä maailmanperintökohteeksi. Esitystä edelsi pitkä valmisteluprosessi, jossa pohjoiaiden kesken sovittiin, että kohde-esitys pohjoiaisesta puukaupungista tulee Suomesta. Samalla Vanha Rauma edustaa noin 150 pohjoiaista puukaupunkia. Vanha Rauma hyväksyttiin Suomen ensimmäiseksi maailmanperintökohteeksi samaan aikaan Suomenlinnan merilinnoituksen kanssa maailmanperintökomitean joulukuun 1991 kokouksessa. Raumasta tuli 582:s maailmanperintökohde; vuonna 2015 maailmanperintökohteita oli 1031 kappaletta. Maailmanperintölistalle ehdolla olevilta kohteilta edellytetään yleiaailmallista erityisarvoa (Outstanding Universal Value, OUV) ja kohteen pitää täyttää vähintään yksi maailmanperintökohteille asettavista kriteereistä. 9v Kriteerin IV mukaan Vanha Rauma on arkkitehtuurilta ja kaupunkisuunnittelulta tyypillinen sekä yksi kauneimmista ja laajimmin säilyneistä pohjoiseurooppalaisista kaupungeista. Kriteerin V mukaan Rauma on ainutlaatuinen esimerkki vanhasta pohjoiaisesta puukaupungista ja todiste perinteisestä asutuksesta tässä osassa Eurooppaa. 10 Maailmanperintökohteille asetettujen OUV-kriteerien lisäksi maailmanperintökohteen tulee täyttää eheyden (integrity) ja autenttisuuden (authenticity) vaatimukset. Jotta kohde täyttää eheyden vaatimukset, pitää kohteen olla riittävän suuri ja sisältää kaikki tarvittavat elementit OUV-arvoja varten. Autenttisuutta määrittelee 1994 laadittu ns. Naran dokumentti, jonka mukaan kohteen autenttisuus on kulttuurisidonnainen arvo. Maailmanperintökohteella pitää olla myös asianmukainen suojelu- ja hallintojärjestelmä kohteen säilymisen turvaamiseksi. 11 Vanhan Rauman eheyden ja autenttisuuden vaatimukset on määritelty retrospektiivisessä OUV-dokumentissa, joka on hyväksytty 2014 maailmanperintökomitean kokouksessa. Eheys ja autenttisuus Vanha Rauma sisältää kaikki vaadittavat elementit yleiaailmallista erityisarvoa varten; yhtenäinen kaupunkialue on peräisin ja 1800-luvuilta, kun kaupunki laajeni länteen. Kaupunki sisältää kaikki eheyteen vaadittavat elementit: katuverkon, korttelit, tontit sekä itse rakennukset. Kaupungin historiallinen rakenne on muodostunut vuosisatojen aikana, sisältäen erilaisia historiallisia kerroksia. Historialliset talot, pihat, aidat ja portit, sekä perinteiset katukiveykset muodostavat yhtenäisen kaupunkikokonaisuuden. Vanhan Rauman suojavyöhyke perustuu paikalliseen topografiaan ja sen laajuus sisältää kaikki visuaaliset ja historialliset elementit maailmanperintökohteen vi 12 läheisyydessä. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa uhan maailmanperintökohteen eheydelle. v Kulttuuriperintökohteilla on kuusi erilaista kriteeriä (I-VI). Vanha Rauma valittiin kriteerien IV ja V perusteella. IV: Kohde on erinomainen esimerkki historiallisesta rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta tai kulttuurimaisemasta. V: Kohde on erinomainen esimerkki vähintään yhdelle kulttuurille ominaisesta perinteisestä asumuksesta, maan- tai merenkäytöstä, tai vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa. vi Tämän ja seuraavan kappaleen kursivoitu teksti on vapaa käännös retrospektiivisestä OUV-dokumentista. Dokumentti on liitteenä.

7 6 Vanhan Rauman autenttisuus perustuu hyvin säilyneisiin historiallisiin rakennuksiin, sisältäen erilaisia historiallisia kerroksia ja rakennusperinteitä. Kaupungin rakenne katuverkko, tontit sekä historialliset asuin- ja liikerakennukset on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Yksittäiset talot ovat hyvin säilyneitä ja ne on kunnostettu sekä restauroitu ajan mittaan, historiallinen arvo huomioiden. Kaupungissa on säilynyt aito paikan henki, kuten myös paikallinen murre. Vanha Rauma on säilyttänyt toimintonsa asuinalueena ja kaupallisena keskuksena kauppatorineen ja pääkatuja reunustavine erilaisine kauppoineen. Perinteisten rakennuenetelmien, -taitojen ja -materiaalien käyttö rakennusten ylläpidossa ja korjauksissa auttaa säilyttämään Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen hengen. 13 Kuva 3. Vanhaa pystylaudoitettua rakennustyyppiä edustava Kirsti on ennen majoittanut merimiehiä. Nykyisin rakennus on museokäytössä. Suojelu Vanhan Rauma suojelu on ratkaistu asemakaavalla. Kaupungin kehittämistä ohjaavat yksityiskohtaiset maankäytön suunnitelmat sekä valtion viranomaisten ja kaupungin yhteistyö, jolla vastataan kehityksen aiheuttamiin paineisiin 14. Suojavyöhyke Jokaisella maailmanperintökohteella pitää olla määriteltynä suojavyöhyke (buffer zone). Sen tarkoituksena on turvata maailmanperintökohteen arvojen säilyminen. Vanhan Rauman suojavyöhykkeen rajaus on tehty vuonna 2003 ja hyväksytty Unescon maailmanperintökomiteassa vuonna Kaupungin ydinkeskustan sisältävä suojavyöhyke on 142 hehtaarin laajuinen ja se ulottuu lyhyimmillään 150 metrin päähän ja laajimmillaan 850 metrin päähän Vanhan Rauman reuna-alueilta. Suojavyöhyke on osa Rauman kaupunkikeskustaa ja lähivyöhykettä. Suojavyöhykkeellä sijaitsee hyvin erilaisia toimintoja: mm. pientaloalueita, korkeita kerrostaloja sekä kaupan suuryksiköitä. Suojavyöhykkeen rakennus- ja liikennesuunnitelmissa ja toiminnoissa on otettava huomioon Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen erityisaseman vaaliminen. Merkittävistä hankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa 15. Suojavyöhyke on merkitty osayleiskaavaan, yleiskaavaan ja maakuntakaavaan.

8 kh2-38 kh kh1-78 kh1-77 kh2-17kh-28 kh-22 kh-20 kh2-23 kh2-16 kh-29 kh-21 kh-27 kh-10 kh2-18 kh-12 kh-19 kh2-14kh2-15 kh-11 kh-13 kh-25 un kh-26 sv-3 kh2-43 un kh-2 kh-11 kh-9 kh-6 kh-11 kh-4 kh-7kh-5 kh2-1 kh-3 un kh2-31 kh2-42 kh-8 kh2-32 kh sv-3 kh-30 kh2-35 kh2-40 Kuva 4. Satakunnan maakuntakaava 2014 liiteosan kartta. Kartalla rajattuina Vanha Rauma (un) ja sen suojavyöhyke (sv-3). Kh-2-merkinnöillä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kohteet. Kansalliset ja paikalliset arvot kh2-41 Maailmanperintöarvojen lisäksi Vanhaan Raumaan liittyy monia kansallisesti ja paikallisesti merkittäviä arvoja. Vanha Rauma sekä sen eteläpuolella kh2-40(suojavyöhykkeellä) sijaitsevat Onnelan ja Nummen asuinalueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä (RKY 2009). vii Vanhan Rauman Kulttuurihistoriallisia arvoja edustavat mm. rakennustaiteelliset arvot, kansanomainen rakennuskulttuuri, kaupunkiarkeologia ja talojen nimet. Vanhassa Raumassa harjoitetaan kh2-40 useita luovia ammatteja, läsnä ovat käsityöläiset ja taiteilijat. Pitsinnypläys on voimissaan erityisesti Vanhassa Raumassa. Sosiaalisia arvoja kh-314 liittyy kohteen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen asuinalueena, julkisena kaupunkitilana, kaupallisen toiminnan ja palvelujen alueena sekä merkittävänä kaupunkikulttuurin alueena. Vanhalle Raumalle on ominaista vahva paikallishenki, johon kuuluu mm. yhdistys- ja talkootoiminta. Vanhalla Raumalla on merkittävä identiteettiarvo paikalliselle väestölle. Taloudellisia arvoja liittyy Vanhan Rauman kiinteistöihin, asumiseen, elinkeinonharjoittamiseen ja matkailuun. Koulutuksellisiin ja sivistyksellisiin arvoihin kuuluu kulttuuriperintökasvatus. Vanha Rauma on arvokas tutkimus- ja opetuskohde, jota hyödyntävät useat korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset ja perusopetus. Vanhassa Raumassa toimii useita museoita, jotka välittävät tietoa maailmanperinnöstä. Matkailuoppaiden työ on myös luettavissa maailmanperintökasvatukseksi. Maailmanperintötietouden lisäksi korjausrakentamiskeskus Tammela tuo tietoutta oikean korjaamisen osaamisesta. Maanmittauslaitos, lupanro 1075/MML/09 Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/PISA/001/08 kusta-alue allisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1) SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Kulttuuriperinnön vaaliminen n maailmanperintökohde vii RKY on Museoviraston (un) laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 2009 otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Valtakunnalliseen inventointiin valitut (sv3) kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan Suomen ra- auman suojavyöhyke kennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. (Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. maiseman Saatavissa vaalimisen osoitteesta: mpäristön tai tärkeä alue (kh1, kh2) ä rakennetun ympäristön kohde (kh,kh1) vat taulukkoon 29 SATAKUNTALIITTO km 0 0,25 0,5

9 8 TOIMIJAT, OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT Vanhan Rauman maailmanperintökohteella on useita toimijoita, osallisia ja sidosryhmiä paikalliselta tasolta aina globaalille tasolle asti. Vanhan Rauman hoitotyön tärkeimmät toimijat ovat Rauman kaupunki, kiinteistönomistajat, asukkaat ja yrittäjät. Suurin osa kiinteistöistä on yksityisessä omistuksessa, joten käytännön vastuu Vanhan Rauman kiinteistöjen hoidosta on kiinteistönomistajilla. Vanhassa Raumassa asuu yhteensä noin 700 asukasta, joista suurin osa omistaa asuinkiinteistönsä. Vielä 1970-luvulla Vanhan Rauman asukkaat olivat vanhempia ja vähävaraisempia kuin raumalaiset keskimäärin. Nykyisin Vanhan Rauman asukkaat eivät eroa iän, sosio ekonomisen aseman tai tulojen suhteen suuresti muista raumalaisista. Korkea asteen koulutettujen osuus Vanhan Rauman väestöstä on merkittävästi suurempi verrattuna koko kaupungin väestöön. 16 Vanhassa Raumassa toimii noin 155 kauppaa tai palveluelinkeinoa harjoittavaa yritystä. Reilu neljännes yrityksistä omistaa liikekiinteistönsä. Yritysten huoneistoneliöiden mediaani on 100 m 2. Puolet kaikista Vanhan Rauman yrityksistä edustaa kaupan alaa (erikoiskauppa, muotikauppa) ja toinen puoli palvelualaa (mm. kampaamot, ravitsemuspalvelut). Vanhan Rauman kaikkien yritysten yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja yrityksissä työskentelee yhteensä 635 henkilöä. 17 Vanhan Rauman suojavyöhykkeellä on liiketilaa n k-m 2, josta ns. market-alueella (Pria, Citymarket) k-m Vanhassa Raumassa vierailee vuosittain noin henkilöä ja Rauman hotelleissa on noin yöpymistä vuodessa. Vanhan Rauman ja koko kaupungin suurin tapahtuma on Pitsiviikko, jossa on noin kävijää vuodessa. Pitsiviikko on laaja-alainen kaupunkifestivaali, jossa raumalainen pitsiperinne yhdistyy musiikkiesityksiin, performansseihin ja markkinatunnelmaan. Pitsiviikon suurin yksittäinen tapahtuma on Mustan Pitsin Yö. Rauman museokohteissa käy noin vierailijaa vuodessa. Globaali maailmanperintöhallinto Globaalilla tasolla maailmanperintökysymyksistä vastaavat joka toinen vuosi kokoontuva Unescon yleiskokous sekä vuosittain kokoontuva Unescon maailmanperintökomitea. Suomi on yksi maailmanperintökomitean 21 jäsenestä kaudella Maailmanperintökomitea on vastuussa maailmanperintösopimuksen täytäntöönpanosta, maailmanperintörahaston käyttötarkoituksesta sekä avustusten allokoimisesta jäsenvaltioille. Maailmanperintökomitea päättää viime kädessä, mitkä ehdotukset hyväksytään maailmanperintökohteiksi. Maailmanperintökomitea tarkastaa jäsenvaltioiden raportit maailmanperintökohteiden suojelun tilasta ja pyytää tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin suojelun edistämiseksi. Se myös päättää kohteiden lisäämisestä vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listalle ja niiden poistamisesta. Maailmanperintökomitean päätösten täytäntöönpanosta vastaa maailmanperintökeskus (WHC) ja sen sihteeristö. 19 Maailmanperintökomitean neuvoa-antavina organisaatioina toimivat ICOMOS, ICCROM ja IUCN. ICOMOS viii arvioi esityksiä kulttuurisiksi ja yhdistetyiksi maailmanperintökohteiksi. ICCROM ix tarjoaa asiantuntemusviii the International Council on Monuments and Sites ix the International Centre for the Study of the Preservation and Restoration of Cultural Property

10 9 ta maailmanperintökohteiden suojelemiseksi ja restauroimiseksi. IUCN x arvio esityksiä luonnonperintökohteiksi. 20 Jäsenvaltiot ovat velvollisia raportoimaan kohteiden suojelun tilasta (State of Conservation). Jos maailmanperintökomitea näkee kohteen tilan vaarantuneen, maailmanperintökohde voidaan siirtää vaarantuneiden kohteiden listalle. Jos kohteen yleiaailmalliset arvot ovat heikentyneet, voidaan kohde poistaa kokonaan maailmanperintöluettelosta. Kansallinen maailmanperintöhallinto Suomen valtion tasolla vastuu maailmanperintöasioista jakautuu kahden ministeriön kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kulttuuriperintökohteita koskevasta valmistelusta, ympäristöministeriö luonnonperinnöstä. Yhdistelmäkohteista ja kulttuurimaisemasta ministeriöt vastaavat yhdessä. 21 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastannut myös kansallisen maailmanperintöstrategian laatimisesta xi. 22 Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva asiantuntijavirasto, joka vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön, arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä kulttuuriomaisuuden suojelusta yhdessä muiden viranomaisten ja museolaitosten kanssa. 23 Suomen maailmanperintökohteiden yhteistyöfoorumeina toimivat ICO- MOS Suomen osaston maailmanperintötyöryhmä sekä epävirallinen, rotaatioperiaatteella toimiva maailmanperintökohteiden vuositapaaminen. Kohderyhmänä ovat kohteissa toimivat henkilöt, museo, kaavoitus, matkailu ja rakennusvalvonta. Valtion talousarviossa on varattu vuosittainen määräraha maailmanperintökohteiden entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt määrärahasta suurimman osan Museoviraston käytettäväksi maailmanperintökohteiden entistämisavustuksiin. Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt määrärahan loppuosasta avustuksia maailmanperintökohteiden tutkimus- ja valistustoimintaan. 24 Vanhan Rauman kiinteistönomistajat ovat voineet hakea Museoviraston maailmanperintöavustuksia vuodesta 2004 alkaen kiinteistöjen korjaus- ja entistämistöihin. Yleensä avustus on noin 1/3 hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Avustusten määrä vaihtelee vuosittain; vuonna 2014 Vanhaan Raumaan myönnettiin yli maailmanperintöavustuksia. Museovirasto Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, joka vastaa Vanhassa Raumassa maankäytön suunnittelun ja korjausrakentamisen osalta arkeologista kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa koskevasta viranomaistoiminnasta. Maailmanperintösopimuksen toteuttamisen päävastuu Suomessa on kulttuuriperintökohteiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriöllä, joka on delegoinut maailmanperintötoimintaan liittyvän asiantuntijatyön Museovirastolle. Museovirastossa on maailmanperintötyötä koordinoiva virkamies. Lisäksi Museovirastolla on edustajat Suomen maailmanperintökohteiden hoitokunnissa ja Raumalla myös Vanhan Rauman erityiselimessä. Museoviraston kautta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksia maailmanperintökohteiden hoitoon. Museovirasto myös valvoo avustusten käyttöä. x the International Union for Conservation of Nature xi Strategian tavoitteena on kansallisen maailmanperintöpolitiikan ja maailmanperintösopimuksen toimeenpanon linjaaminen.

11 10 ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. Satakunnan ELY-keskus on ns. yhden vastuualueen ELY-keskus, joka hoitaa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -tehtäviä. Satakunnan alueella ympäristö- ja luonnonvara- sekä liikennetehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös kulttuuriympäristön hoito. Kuvio 1. Maailmanperintöorganisaatiot Suomessa 25

12 11 Rauman kaupunki maailmanperintökohteen toimijana Rauman kaupunkiorganisaatiossa on tällä hetkellä voimassa virastojakoon perustuva organisaatiomalli, joka on muuttumassa. Vanhan Rauman työssä ratkaisevaa on kaupunkiorganisaatiossa oleva asiantuntijuus. Asiantuntijatahoja ja käytännön työn toteuttajia ovat kunnallistekninen suunnittelu ja toteutus, julkisten rakennusten ylläpito, museotoiminta, kulttuuri- ja vapaaaikatoiminta, matkailu sekä kaavoitus ja rakennusvalvonta. Rauman kaupungin ohjausresurssit sijoittuvat suurelta osin kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan. Rauman kaupunki omistaa Vanhassa Raumassa 35 rakennusta. Kaupunki ohjaa ja säätelee kaikkien Vanhan Rauman kiinteistöjen korjaus- ja rakentamistoimenpiteitä maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa. Rauman museolla on merkittävä rooli dokumentoinnissa, tutkimuksessa, näyttelyiden järjestämisessä ja vanhojen kiinteistöjen esittelyssä. Vanhassa Raumassa museokäytössä on Vanha Raatihuone, laivanvarustajan koti Marela sekä merimiehen koti Kirsti. Rauman kaupungin matkailuneuvonta sijaitsee palvelupiste Pyyrmannissa. Se tarjoaa kattavasti tietoa kaupungista, käyntikohteista, matkailupalveluista ja tapahtumista Raumalla. Matkailuneuvonta välittää Rauman oppaat ry:n opaspalveluita. Kaupungin matkailuneuvonnan resurssit ovat noin 2,5 henkilötyövuotta. Kesäaikana Rauman kaupungin matkailuneuvonnan toimipiste sijaitsee Vanhalla Raatihuoneella ja Rauman Museon toimintaa ja toimipisteitä on kehitetty matkailupalveluja tarjoaviksi. Korjausrakentamiskeskus Tammela Rauman kaupunki ylläpitää 1995 perustettua Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelaa xii. Korjausrakentamiskeskus Tammelan työsisältöä ovat olleet tiedon jakaminen oikeasta, rakennushistoriasta lähtevästä rakentamis- ja korjaamistavasta, paikan sosiaali- ja kulttuurihistoriasta sekä siihen liittyvistä arvoista, joista merkittävimpiä ovat maailmanperintöarvot. Pysyvään toimintaan on kuulunut vanhojen rakennusosien varaosapankin hoitaminen, näyttelytoiminta, koulutus ja neuvonta sekä erilaiset tapahtumat. Näiden lisäksi Tammelasta on koordinoitu monenlaisia projekteja, joiden rahoitus on tullut suurelta osin Rauman kaupungin ulkopuolelta. Keskellä Vanhaa Raumaa toimivalla korjausrakentamiskeskus Tammelalla on jatkuva yhteys kiinteistönomistajiin ja korjaajiin, liiketoiminnan harjoittajiin, asukkaisiin ja näiden yhteisöihin sekä kulttuuriympäristötoimijoihin. Tammelassa työskentelee maailmanperintökoordinaattori, projektityöntekijöitä sekä kesäoppaita. Maailmanperintökoordinaattorin tehtävänä on Rauman maailmanperintökohteiden Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen pronssikautisten hautaröykkiöiden toiminnallinen kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa, Vanhan Rauman maailmanperintöalueen suunnittelun ohjaus sekä korjausneuvonnan koordinointi. Lisäksi tehtävänä on mm. ylläpitää kohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia, toimia yhteyshenkilönä ja asiantuntijana kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja yhdistyksissä sekä hyödyntää erilaisia rahoituslähteitä. 26 xii Korjausrakentamiskeskus Tammelan toteuttamista projekteista on lisätietoa liitteessä Korjausrakentamiskeskus Tammelan projektit.

13 Kaupunginhallitus nimeää erityiselimen 12 Vanhan Rauman Taitajat Korjausrakentamiskeskus Tammela on käynnistänyt vuoden 2014 lopulla Vanhan Rauman Taitajat yhteistyön. Taitajista rakennetaan laaja yritysverkosto, jossa korjausrakentamisen parissa toimivat yritykset pääsevät osaksi Tammelassa ylläpidettävää tuotekansiota. Yhteistyöyritykset sitoutuvat Vanhan Rauman säilyttävän asemakaavan noudattamiseen, sekä asemakaavasta säädetyssä järjestyksessä myönnettyjen poikkeusten noudattamiseen. Yritykset sitoutuvat osallistumaan Vanhan Rauman rakentamisohjaukseen ja vuorovaikutukseen Rauman kaupungin ja kulttuuriperintöviranomaisten kanssa. Yritykset ylläpitävät perehtyneisyyttään perinteisten korjausrakentamiateriaalien tuntemuksen ja käytön osalta nykypäivän korjausrakentamisessa. Vanhan Rauman Taitajien palveluista on koottu tuotekansio, joka on nähtävillä korjausrakentamiskeskus Tammelassa ja myöhemmin kaupungin verkkosivuilla. Vanhan Rauman Taitajat esittelevät toimintaansa säännöllisesti korjausrakentamiskeskus Tammelassa ja taitajien työmaita dokumentoidaan Vanhassa Raumassa osana korjausrakentamisneuvontaa. Vanhan Rauman Erityiselin Vanhan Rauman asemakaavan toteuttamista on valvonut Rauman kaupunginhallituksen nimeämä Vanhan Rauman Erityiselin vuodesta 1982 alkaen. Kaavamääräysten mukaan erityiselintä on kuultava ennen kuin Vanhan Rauman aluetta koskevat luvat voidaan myöntää tai Vanhan Rauman julkisia alueita koskevat suunnitelmat hyväksyä. Erityiselimen päätehtävä on antaa rakennuslupaviranomaisille lausuntoja Vanhassa Raumassa toteutettavista rakennushankkeista. Erityiselimen varsinaisia jäseniä ovat luottamusviranhaltijat, jonka lisäksi erityiselimessä on useita asiantuntijajäseniä. Museovirasto on nimennyt edustajansa erityiselimeen ja näin asemakaavan erityiääräyksen mukaisesti rakennushankkeista ei tarvitse pyytää erikseen lausuntoa Museovirastolta. Museoviraston lausunto hankkeista on tarpeen, jos erityiselin ei ole yksimielinen. 27 Erityiselin kokoontuu tarpeen mukaan; viime vuosina erityiselin on kokoontunut noin kuusi kertaa vuodessa. Erityiselimen toimikausi on kaksivuotinen. kaavoitusarkkitehti (esittelijä) kaavoitusjohtaja Vanhan Rauman Erityiselin Luottamusviranhaltijat 4 jäsentä, joista 1 pj. Asiantuntijajäsenet Rauman kaupunki apulaiskaupunginjohtaja rakennustarkastaja Museovirasto (2 jäsentä) talotoimen johtaja museonjohtaja Kuvio 2. Vanhan Rauman Erityiselimen organisaatiokaavio.

14 Kaupunginhallitus nimeää hoitokunnan 13 Vanhan Rauman hoitokunta Jokaisella Suomen maailmanperintökohteella on hoitokunta. Vanhan Rauman hoitokunnan ensisijainen tehtävä on n laadinta, päivittäminen ja seuranta. Hoitokunnan työ on luonteeltaan operatiivista työskentelyä ja hoitokunnassa on edustettuna kaupungin eri hallintokunnat ja sidosryhmät. Hoitokunta hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehdyt muutokset tai esittää ne kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Hoitokunta kokoontuu tarpeen mukaan, suositeltavaa on kokoontua noin 4 kertaa vuodessa. Hoitokunnan toimenkuvaan kuuluu myös seminaarien järjestäminen ja tarpeen mukaan lausuntojen valmistelu maailmanperintöasioista mm. valtionhallinnon suuntaan. Hoitokunnan toimikausi on kaksivuotinen. apulaiskaupunginjohtaja (puheenjohtaja) maailmanperintökoordinaattori (sihteeri) kaavoitusarkkitehti kaavoitusjohtaja Rauman kaupunki rakennusvalvonnan edustaja Citykauppiaat talotoimen johtaja Vanhan Rauman hoitokunta Vanha Rauma Yhdistys Satakunnan Museo kunnallistekniikan johtaja matkailupäällikkö Museovirasto museojohtaja Kuvio 3. Vanhan Rauman hoitokunnan organisaatiokaavio. Ely-keskus

15 14 Aktiiviset yhdistykset Vanha Rauma Säätiö Vanha Rauma Säätiö on Rauman kaupungin ja kuuden yhdistyksen vuonna 1976 perustama organisaatio, jonka tehtävänä on toimia Rauman vanhan kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja sen omaperäisen miljöön säilyttämiseksi. Säätiön perustaneet yhdistykset ovat Vanha Rauma Yhdistys ry, Nortamo Seura ry, Rauman Kiinteistöyhdistys ry, Rauman Kilta ry, Rauman Ammatillinen Paikallisjärjestö ry ja Työväen sivistysliiton Rauman seudun opintojärjestö ry. Kaupunki ja yhdistykset nimeävät edustajansa säätiön hallitukseen ja valtuuskuntaan. Säätiöllä on ollut merkittävä rooli matalakorkoisten lainojen tarjoajana entisöinti- ja kunnostustoimenpiteisiin. Säätiö on avustanut Vanhan Rauman porttien kunnostamista ja uusien porttien rakentamista, joiden rakentamiskustannuksiin säätiö on myöntänyt 30 % avustusta. Säätiön rahoituksen avulla Vanhaan Raumaan on rakennettu 140 porttia. Kuva 5. Portti Vanhassa Raumassa. Vanha Rauma Yhdistys Vanha Rauma Yhdistys on perustettu 1974 ja rekisteröity seuraavana vuonna. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Rauman kaupunginarkkitehti Leevi Nurmi. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on toimia elävänä ja kokonaisena säilyneen Vanhan Rauman ja sen rakennushistoriallisten arvojen vaalijana. Tarkoitustaan toteuttaakseen yhdistys pyrkii edistämään Vanhan Rauman säilymiselle myönteistä ajattelutapaa, tekee aloitteita ja antaa pyydettäessä lausuntoja Vanhaa Raumaa koskevissa asioissa, opastaa rakennusten kunnostuksessa tarvittavan tiedon hankkimisessa sekä pyrkii ottamaan talteen purettavaksi tulevista taloista rakennusosia ja luovuttamaan enintään omakustannushintaan niitä Vanhan Rauman rakennusten kunnostajille. 28 Vanha Rauma Yhdistyksen ylläpitämä varaosapankki siirtyi myöhemmin Rauman kaupungin ylläpitämän korjausrakentamiskeskus Tammelan yhteyteen. Vanha Rauma Yhdistys toimii myös Vanhan Rauman asukkaiden edustajana ja edunvalvojana. Yhdistys järjestää, näyttelyitä, luentoja ja kävely-

16 15 kierroksia Vanhassa Raumassa. Tunnetuimpia tapahtumia on Pitsiviikon avoimet pihat ja pihakirppikset -tapahtuma. Kuva 6. Taiteilija Aulikki Miettisen tekemä kartta vuoden 2014 tapahtumasta. Rauman citykauppiaat Rauman yrittäjät ry:n jäsenistä koottu kaupan toimikunta ohjaa ns. Rauman citykauppiaiden toimintaa. Rauman citykauppiaat on vuodesta 2002 lähtien vastannut Rauman kaupallisen keskustan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on koota yhteen keskustan yrittäjät ylläpitämään ja kehittämään yhdessä Rauman keskustan elävyyttä. Citykauppiaat toimii keskustassa toimivien yritysten ja päättäjien välisenä linkkinä ja kehittää yritysten välistä yhteistyötä. Toiminnan eräänä keskeisenä muotona on tapahtumien järjestäminen koko keskustan alueella. Toimintaa on alusta asti vetänyt Rauma-isäntä. Hänen jatkajanaan on toiminut vuoden 2015 alusta Rauman Yrittäjien toiminnanjohtaja. Citykauppiaiden slogan on Rakastunut Raumaan xiii. Rauman yrittäjillä on ollut voimassa kesästä 2006 alkaen Rauman kaupungin kanssa yhteistoimintasopimus. Sopimuksessa on siirretty perinteisesti kaupungille kuuluvia tehtäviä Rauman yrittäjille. Sopimus kattaa Vanhan Rauman osalta yleiset katu- ja jalkakäytävät sekä puistoalueet. Sopimusalueella Rauman yrittäjillä on oikeus järjestää tapahtumia, vuokrata alueita liiketoimintojen ylläpitämiseksi, vuokrata mainospaikkoja sekä vuokrata myyntipaikkoja. xiii Citykauppiaat käyttää nykyisin yhteisöstään nimeä Rakastunut Raumaan kauppiaat, mutta tässä dokumentissa käytetään selkeyden vuoksi nimeä citykauppiaat.

17 16 Kuva 7. Rakastunut Raumaan kartta. Kuva on rajattu alkuperäisestä. Citykauppiaiden lisäksi Raumalla on toiminut aiemmin aktiivisesti Vanhan Rauman liikekeskusyhdistys. Liikekeskusyhdistys teki mm. aloitteen Vanhan Rauman pihaprojektista, joka toteutettiin 2000-luvun puolivälissä. Rauman oppaat ry:n toimijat ovat auktorisoituja Opasliiton koulutuksen saaneita matkailuoppaita. Rauman oppaiden vakituiseen tuotevalikoimaan kuuluu Vanhan Rauman kävelykierros, lisäksi valikoimaan kuuluu myös muita teemallisia kierroksia. Rauman seurakunta on merkittävä osallinen Vanhassa Raumassa. Seurakunnan omistuksessa on Pyhän Ristin kirkon ja Pyhän kolminaisuuden kirkon raunioiden lisäksi Kuapplan kiinteistö Vanhassa Raumassa sekä seurakuntatalo ja virastotalo Vanhan Rauman suojavyöhykkeellä. Viranomais- ja oppilaitosyhteistyö Rauman kaupungin ulkopuolella toimii useita tärkeitä viranomaisia, jotka ovat asiantuntijoina ja lausunnonantajina Vanhan Rauman asioissa. Merkittävimmät viranomaiset ovat ELY-keskus, Museovirasto, Satakunnan Museo ja Satakuntaliitto. Näistä kolmella ensiksi mainitulla on edustus Vanhan Rauman hoitokunnassa.

18 17 Satakunnan Museo Maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusperinnön suojelemista koskevan lain mukaisesti rakennusperinnön hoitoon liittyvät asiantuntijatehtävät kuuluvat Museovirastolle. Satakunnan maakunnassa näiden tehtävien hoito on yhteistyösopimuksella siirretty suurimmaksi osaksi Satakunnan Museon vastuulle museon toimialueella. Satakunnan Museo antaa lausuntoja mm. kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista. Satakunnan Museo ottaa kantaa toimialueensa kunnissa rakennusten purkuja muutoshankkeisiin sekä uudisrakentamiseen kulttuuriympäristössä. Lisäksi Museo on osallisena myös merkittävissä restaurointihankkeissa ja neuvoo yleisöä korjauskysymyksissä. 29 Tehtävien delegointi ei koske kuitenkaan Vanhaa Raumaa sen maailmanperintöaseman vuoksi. Tästä poikkeuksen tekee korjausneuvonta Vanhan Rauman kiinteistöillä, mihin tehtävään ainakin toistaiseksi osallistuu Satakunnan Museon rakennuskonservaattori. Satakuntaliitto Satakuntaliitto on maakuntatasoinen kuntayhtymä, jonka toiseksi suurin jäsen on Rauman kaupunki. Toiminta perustuu kuntalakiin, alueiden kehittämislakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä maakuntajakolakiin. Satakuntaliitto laatii maakuntasuunnitelman ja -ohjelman, vuosittaisen toimeenpanosuunnitelman sekä maakuntakaavan. 30 Korkeakoulut ja oppilaitokset Rauman kaupungilla, erityisesti korjausrakentamiskeskus Tammelalla on ollut pitkään yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Vanha Rauma on toiminut ekskursio-, opetus- ja tutkimuskohteena. Yhteistyötä on ollut erityisesti Turun yliopiston opettajankoulutuksen (Rauma) sekä kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman (Pori) kanssa. Tiivistä yhteistyötä on myös Aaltoyliopiston ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurin koulutusohjelmien sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Aalto-yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat ovat osallistuneet useana vuonna ns. mittausleireille 1990-luvulta alkaen. Mittausleireillä opiskelijat tutkivat ja mittaavat Vanhan Rauman rakennuksia ja laativat niiden pohjalta mittauspiirustukset käsin piirtäen. Toisen asteen oppilaitokset, kuten Winnova ja Sataedu, ovat osallistuneet korjausrakentamiseen Vanhassa Raumassa. Perusopetuksessa Vanha Rauma on suosittu luokkaretkikohde niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Vanha Rauma on ollut mukana useissa maailmanperintökasvatushankkeissa sekä paikallisesti, maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Kansainvälinen maailmanperintöyhteistyö Pohjoiainen maailmanperintöyhteistyö käynnistyi vuonna 1986 rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOSin aloitteesta. Vanhan Rauman maailmanperintökohteella on aktiivista yhteistyötä Rörosin, Visbyn sekä Luulajan kirkkokaupungin kanssa. Lisäksi aktiivista yhteistyötä on latvialaisen Kuldigan kaupungin kanssa, joka on lisätty vuonna 2011 Unescon maailmanperintökohteiden ehdokaslistalle. The Organization of World Heritage Cities (OWHC) on kaikkien maailmanperintökaupunkien yhteistyöfoorumi. Rauma kuuluu yhteistyöfoorumin Lounais-Euroopan sihteeristön toimialueelle, jonka toimisto on Saksan Regensburgissa. Kohteiden yhteyshenkilöt ovat kaupunkien pormestareita ja kaupunginjohtajia. Rauman yhteyshenkilönä ovat apulaiskaupunginjohtaja ja hallintojohtaja.

19 18 The Nordic World Heritage Network on perustettu Museoviraston ja Ruotsin Riksantikvarieämbetetin aloitteesta vuonna Verkosto toimii pohjoiaiden maailmanperintökohteiden epävirallisena yhteistyöfoorumina. Verkosto on järjestänyt konferensseja lähes vuosittain. Vuonna 2014 Nordic and Baltic World Heritage Conference järjestettiin Roskildessa. Kohderyhmänä on erityisesti maailmanperintökohteissa toimivat virkamiehet ja luottamushenkilöt. Toimijat ovat myös osallisia Osallisilla on erilaisia riippuvuussuhteita maailmanperintökohteeseen ja keskinäisiä riippuvuussuhteita toisiin osallisiin. Asukkaat ja yrittäjät ovat erittäin riippuvaisia kohteesta jo pelkästään kiinteistöjen käyttö- ja omistussuhteiden vuoksi. Osalliset ovat riippuvaisia myös maailmanperintöarvoista, jotka ohjaavat kohteen käyttöä. Vanha Rauma maailmanperintöarvoineen on merkittävä koko kaupungin vetovoimaisuuden kannalta. Vierailijat ovat merkittävä osallisuusryhmä, mutta heidän kuuleminen maailmanperintökohteen hoitoasioissa on vähintäänkin haasteellista. Vierailijat ovat osallisuusryhmänä kaikkein monimuotoisin. Monet heistä tulevat lähialueelta ja vierailevat maailmanperintökohteessa säännöllisesti, kun taas osa kävijöistä tulee kauempaa ja vierailu saattaa jäädä ainutkertaiseksi. Osallisten yhteistyön muodot vaihtelevat. Vanha Rauma Yhdistys ja Rauman yrittäjien citykauppiaat ovat edustettuina Vanhan Rauman hoitokunnassa ja kaupungin organisoimissa työryhmissä. Rauman yrittäjillä on yhteistoimintasopimus kaupungin kanssa mm. torin hallinnoinnista. Museovirasto on edustettuna Vanhan Rauman erityiselimessä ja hoitokunnassa. Paikallisten viranomaisten välinen yhteistyö vaihtelee; esimerkiksi paloviranomaiset toimivat yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa lausunnonantajana. Haasteena on ajantasaisen tiedon välittäminen Rauman kaupungin eri hallintoviranomaisille. Lisäksi vakiintunut osallistumisen foorumi puuttuu etenkin asukkaiden osalta. Kuva 8. Pyhän Ristin kirkko ja Vanhan Rauman pihapiiriä.

20 19 VANHAN RAUMAN SUOJELU, SUUNNITTELU JA KÄYTTÖ Kohteen historiaa Rauma sai kaupunkioikeudet vuonna Kaupunki paloi lähes kokonaan 1682, jolloin kaupunki rakennettiin uudelleen samalle paikalle. Kaupunkia rajasi tulliaita 1620-luvulta aina vuoteen Kaupunki alkoi laajentua entisen tulliaidan ulkopuolelle vasta 1800-luvun lopulla. G.W. Gyldenin vuonna 1841 laatima kartta Raumasta vastaa suurelta osin nykyistä Vanhaa Raumaa. Osa rakennuksia on purettu, joista huomattavimpana on ollut Raatihuoneentorin pohjoispäädyn koko korttelin poistuminen. Purkamisen myötä muotoutui nykyinen kauppatori. Neljän kilometrin mittainen Raumanjoki on alunperin ollut Äyhönjärven ja Selkämeren yhdistävä kapea salmi, joka maankohoamisen myötä on mataloitunut ja kaventunut joeksi. Joki kulkee läpi Vanhan Rauman pohjoisosan, jossa joen vanha leveä uoma on parhaiten nähtävissä. Siirryttäessä Vanhasta Raumasta kaupungin uudempaan keskustaan, muuttuu joki kanaaliksi. Kaksi kilometriä pitkä kanaali valmistui vuonna 1872 ja se yhdistää Rauman keskustan ja sataman välisen osuuden. Kuva 9. C. W. Gyldénin kartta Raumasta xiv xiv Selitteet: A Kirkko, B Vanhan kirkon rauniot ja hautauaa, C Raatihuone, D Aikaisempi triviaalikoulu, E Koulu, F Köyhäintalo G Ruiskuhuone

21 20 Vanha Rauma on jakaantunut erityyppisiin alueisiin. Kaupungin laidoilla (Kiviniemenkulma luoteessa ja Naulamäki lounaassa) on asunut käsityöläisiä sekä merimiehiä ja talot ovat olleet vaatimattomampia. Edustavimmat talot löytyvät pääkatujen, Kuninkaankadun ja Kauppakadun, varsilta. Sivukatujen talot ovat yleensä vaatimattomia ja joskus jopa talousrakennuksia. Tavallisesti talousrakennukset sijaitsevat kortteleiden sisäosissa tonttien rajoilla. 31 Erilaiset julkisivujen materiaalit luovat arvohierarkian. Katujulkisivut ovat arvokkaampia ja pihajulkisivut vaatimattomampia. Vielä 1800-luvun lopulla kaupungissa oli vuorilaudoittamattomia asuinrakennuksia. Lauta ja päre olivat yleisiä katemateriaaleja. Saumapelti ja poltettu savitiili yleistyi katteena 1900-luvun alussa ja nämä ovat nykyisinkin yleisimmät katemateriaalit asuinrakennuksissa. Ulkorakennuksissa käytetään yleensä huopaa katteena. Suuri osa rakennuksista sai uusrenessanssivuorauksen sekä tuulettuvan alapohjan ja lohkotuista kivistä tehdyn sokkelin 1800-luvun lopulla. Joissakin rakennuksissa on säilynyt 1700-luvun lopulle viittaava pystylaudoitus ja osassa on jäljellä ja 1830-lukujen leveä empirelaudoitus. Lisäksi osaa liikerakennuksista hallitsee 1900-luvun puolivälin modernistinen ilme. Ensimmäiset näyteikkunat tulivat 1890-luvulla ja 1930-luvulla oli jo rakennuksia, joiden katujulkisivussa oli pelkästään näyteikkunoita. Näyteikkunoiden koko kasvoi aina 1970-luvulle asti, mutta sen jälkeen on joissakin liikekiinteistöissä suuria näyteikkunoita pienennetty. Lähinnä sivukatujen varsilla, mutta myös yksittäisissä pääkatujen rakennuksissa on myymälähuoneita otettu takaisin asumiskäyttöön ja näyteikkunat on vaihdettu jälleen asunnon ikkunoiksi. 32 Vanhan Rauman pihat ovat alkujaan olleet savisia, hiekkaisia kenttiä tai tannermaisen tasaisia tai kallioisia rinnepihoja. Pihat olivat täysin luonnontilaisia ja niillä on ollut hyvin vähän kasvillisuutta, ainakaan istutettua. Myöhemmin kasvatettiin hyötykasveja, yrttejä ja juureksia. Hedelmäpuut ja marjapensaat yleistyivät 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset puutarhat ovat todennäköisesti kuuluneet fransiskaanimunkeille ja myöhemmin pappilalle. Kasvillisuus on vaihdellut eri kaupunginosissa luvun alussa Pohjankadun seutu ja alueen pohjoisreuna oli hyvin vehmasta ja pihoissa kasvoi suuria puita, kun taas kallioisen Naulamäen kasvillisuus oli paljon vaatimattomampaa. Liikekiinteistöjen pihoja alettiin kivetä 1800-luvun lopulla. 33 Vanhaa Raumaa suunniteltiin uudistettavaksi 1850-luvulta alkaen, ensin ruutukaavan keinoin. Vielä 1960-luvulla suunniteltiin lähes koko Vanhan Rauman rakennuskannan korvaamista kerrostaloilla. Suunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta. Rauman asemakaava-arkkitehti Reino Joukamon tekemän aloitteen pohjalta Muinaistieteellisen toimikunnan xv amanuenssi Pekka Kärki laati Vanhan Rauman rakennuksista ja miljööstä yleiskaavaan kytkeytyvän inventoinnin, joka toimi pohjana suojelulle. Oikeusvaikutteeton yleiskaava hyväksyttiin Yleiskaavassa Vanha Rauma oli merkitty vanhan kaupungin alueeksi kolmea Kauppatorin läntistä korttelia lukuun ottamatta luvun alussa alettiin laatia Vanhan Rauman suojelevaa asemakaavaa. Toimistoarkkitehti Jukka Koivulan ja asemakaava-arkkitehti Reino Joukamon laatima asemakaava vahvistettiin Kyseinen kaava on edelleen suurelta osin voimassa. 34 Jo ennen suojelevaa asemakaavaa toteutettiin alueittainen perusparannuskokeilu Vanhassa Raumassa ( ), joka antoi hyvän liikkeellelähdön myös rakentamisen ohjaustoimintaan. xv Nykyinen Museovirasto

22 21 Voimassa oleva lainsäädäntö ja maankäytön suunnitelmat Vanhan Rauman maankäytön suunnittelu perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, jossa asemakaava on ensisijainen suunnittelun väline. Tärkeimpiä oikeudellisia instrumentteja ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), sen säädöksiä tarkentava maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999), muinaiuistolaki (295/1963) sekä kirkkolaki (1054/1993) xvi. Suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka konkretisoituvat maakuntien ja kuntien suunnitelmissa sekä kaavoituspäätöksissä. 35 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston hyväksymiä tavoitteita valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäyttökysymyksistä. Erityisesti Vanhan Rauman kannalta tärkeä tavoite on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinno n arvojen säilymisen varmistaminen. 36 Maakuntakaava ja yleiskaava ovat suurpiirteisiä ja luonteeltaan strategisia. Yleiskaava kattaa koko kunnan alueen ja osa-yleiskaava laaditaan tietylle, rajatulle alueelle kunnassa. Osa-yleiskaavan kaavamerkinnät käsittävät yleensä kokonaisia kaupunginosia tai useita kortteleita. Asemakaava on pienipiirteinen ja siinä osoitetaan merkintöjä jo yksittäisiä rakennuksia koskien. Kaikilla kaavatasoilla voidaan antaa määräyksiä alueen tai kohteen kulttuurihistoriallisen merkittävyyden ja ominaisuuksien suojelemiseksi. 37 Vanhaa Raumaa koskeva kaavahierarkia valtakunnan tasolta paikallistasolle on seuraava: I. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2008 (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009) II. Satakunnan maakuntakaava 2011 III. Yleiskaava 2003 (oikeusvaikutukseton) IV. Keskustan osa-yleiskaava 2003 (oikeusvaikutteinen) V. Asemakaava (1981) Maakuntakaava Maakuntakaavassa (2011) Vanha Rauma on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, Unescon maailmanperintökohteeksi sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Pyhän kolminaisuuden kirkon rauniot on merkitty muinaiuistolain nojalla rauhoitetuksi alueeksi. Rauman keskustaajama ja laajempi ympäristö on osoitettu merkittäväksi kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeeksi. Vanha Raumaa koskevan suojelumääräyksen mukaan kohdetta on hoidettava siten, että sen arvot maailmanperinto kohteena säilyvät. Kaikista aluetta koskevista rakennussuunnitelmista ja hankkeista tulee Museovirastolle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 38 Maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Vanhan Rauman suojavyöhykkeellä sijaitsevat Tarvonsaari, kaupungintalo, kuumesairaala ja aluesairaalan alue, Onnelan alue, Nummi ja Kukonkarin alue. Alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnällä (kh) merkittäviä rakennetun ympäristön kohteita sekä Vanhan Rauman että suojavyöhykkeen alueilta xvii. 39 xvi Lisäksi laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) on tärkeä, mutta tämän lain nojalla ei ole Raumalla suojeltu kohteita. xvii Kohteet ovat Pyhän Ristin kirkko, Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot ja kirkkomaa, Vanha Raatihuone, Pinnala, Kirsti, Marela, Naol, Triviaalikoulu, Wännin päiväkoti, Kirkkosilta, Isopoikkikadun silta ja Kivisilta, Vanha rukoushuone, Seurahuone, Entinen Sofronoffin huvila, Kordelinin kaapeli, Kiwelän entinen elokuvateatterirakennus, Karin koulu, Raumanlinna ja Nummen päiväkoti.

23 22 Yleiskaava ja osayleiskaava Yleiskaavassa (2003) sekä keskustan osayleiskaavassa (2003) Vanha Rauma on merkitty rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaksi alueeksi sekä Unescon maailmanperintökohteeksi. Molempien kaavojen uudistus on vireillä (2015). Vanhaa Raumaa ja suojavyöhykettä koskevan keskustan osayleiskaavan muutoksen tavoitteena suojavyöhykkeellä on muodostaa toiminnallinen ja kaupunkitilallinen ja -kuvallinen turva maailmanperintöalueelle. 40 Osayleiskaavassa on rakennussuojelukohteiksi osoitettu Vanhan Rauman lisäksi useita suojavyöhykkeellä sijaitsevia kiinteistöjä ja kortteleita. Asemakaava Vanhassa Raumassa on suurelta osin voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava. Vanhan Rauman koillisosassa sijaitsevan Pohjankadun varren kaava vahvistettiin Muutamia, yhden tai kahden tontin käsittäviä kaavamuutoksia on tämän jälkeen tehty 11 kpl. Viimeisin, torikatosten rakentamisen mahdollistava kaavamuutos vahvistettiin Vanhan Rauman suojavyöhykkeellä on voimassa 40 eri asemakaavaa. Vuoden 1981 asemakaavassa rakennuksista n. 60 % on suojeltu S-merkinnällä ja 10 % on merkitty historiallisina ja kaupunkikuvaan sopeutuvina rakennuksina, joiden säilyttäminen on suotavaa (Hmerkintä). Loput 30 % voidaan korvata miljööseen sopeutuvilla uudisrakennuksilla. Vanhan Rauman asuin- ja liiketonteilla on yli 100 asemakaavassa suojeltavaksi (S) merkittyä piha- ja talousrakennusta. Liikekortteleissa on 15 liikerakennusta, jotka on asemakaavassa merkitty suotavaksi säilyttää (H), mutta ne voidaan korvata kaupunkikuvaan sopivilla uudisrakennuksilla. Näiden liikerakennusten lisäksi asemakaavassa on lähes 30 H-merkittyä piha- ja talousrakennusta. 41 Asemakaavan liitteenä on korjaus-, muutos- ja rakentamisohjeet, joissa on annettu ohjeita kortteleiden käyttöehdotuksista aina tarkkoihin detaljeihin asti. Vanhan Rauman asemakaavan tavoitteena on ollut rakennusten suojelun lisäksi miljöön suojelu sekä entistävät, korvaavat ja täydentävät muutokset. Asemakaavan selostukseen liitetyissä ohjeissa todetaan, että H-merkityn rakennuksen julkisivu voidaan entisöidä. Ikkunat ja aikaisempi puitejako voidaan palauttaa ja julkisivu paikata. Rakennukseen sopimaton ulkovuori voidaan korvata entisen mallisella ja julkisivu jäsentää listoituksella. Vanhat piirustukset, valokuvat ja samantyyliset rakennukset toimivat mallina entisöintiä suunniteltaessa. 42 Hyvään suunnitteluprosessiin kuuluu rakennushistorialliseen selvitykseen perustuva huolellinen arviointi siitä, mitä historiallisia kerroksia rakennuksessa on syytä ja mahdollista säilyttää. Vanhan Rauman kadut ja liikenne Vanhan Rauman kadut ovat kapeita ja mutkittelevia. Osa kaduista on oikaistu ajan saatossa, mutta kaupunkirakennetta hallitsee keskiaikaisperäinen epäsäännöllinen asemakaava. Talojen, aitojen ja porttien täysin sulkema katutila saa aikaan tiiviin kaupunkimaisen kokemuksen. Mutkittelevat kadut rajattuine näkymineen tekee kaupunkikuvan mielenkiintoiseksi ja yllätykselliseksi. 43 Kadut ovat olleet alun perin hiekkapintaisia ja niitä on vieläkin jäljellä. Katuja on kivetty jo 1600-luvulta alkaen, mutta järjestelmällisesti katuja alettiin päällystää mukulakivillä, kun kadut siirtyivät kaupungin vastuulle 1890-luvulla. Pääkatuja alettiin asfaltoida ja varustaa kapeilla betonilaatoitetuilla jalkakäytävillä 1950-luvulta alkaen ja 2010-luvuilla pääkadut kivettiin pienillä hakatuilla noppaki-

24 23 villä ja jalkakäytävät värillisillä graniittilaatoilla. 44 Pääkatujen länsipäädyssä on myös katujen sulatusjärjestelmä, jonka rakennus- ja käyttökulut on jaettu puoliksi yritysten ja kaupungin kesken. 45 Voimassa olevan asemakaavan mukaan Vanhassa Raumassa on käytettävä Vanhan Rauman historialliseen kaupunkikuvaan soveltuvia katupäällysteitä xviii. Suurin osa kaduista on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle, mutta huoltoajo ja tontille ajo on sallittu xix. Vanhassa Raumassa kadun ylittäminen on sallittua muuallakin kuin risteysten lähistöllä, sillä autoliikenteen nopeus on rajoitettu 20 kilometriin tunnissa ja kadunylityspaikkoja ei tarvitse erotella suojateiksi. Pääkaduilla ajorata erottuu jalkakäytävistä vain kivien ladonnalla. 46 Kaupunki vastaa Vanhan Rauman asiakaspysäköinnistä, sillä vanhoja kiinteistöjä ei ole velvoitettu järjestämään autopaikkoja. Vanhassa Raumassa kauppatorin ja pääkatujen varrella on maksuttomia kiekkopysäköintipaikkoja. Vanhan Rauman pääkatujen kadunvarsipysäköintiä on vähennetty ja pysäköinnissä suositaan auton jättämistä isommille maksuttomille pysäköintialueille, jotka sijaitsevat Vanhan Rauman välittömässä läheisyydessä. Vanhan Rauman pääkadut ovat suljettuina suurten tapahtumien, kuten Pitsiviikon aikaan. Valaistus, kyltit ja laitteet Asemakaavassa on annettu suosituksia kaupunkikuvaan vaikuttavista erilaisista kylteistä ja teknisistä laitteista. Suosituksen mukaan Vanhassa Raumassa jo pitkään käytettyjä seinään kiinnitettyjä valaisimia on suotavaa käyttää jatkossakin. Puistoissa, toreilla ja aukioilla käytetään ympäristöön sopivia matalia pylväsvalaisimia. Erilaisia kylttejä ja teknisiä laitteita suunniteltaessa ja sijoittaessa on otettava huomioon alueen historiallinen arvo ja ympäristöön sopivuus. Vanhassa Raumassa jokaisella talolla on nimi, jotka näkyvät talon julkisivuissa soikeina, peltisinä nimikyltteinä. Liikennemerkkien käyttöä tulisi välttää ja tarvittavat merkit tehdä pienikokoisina. Sähkömuuntajat, ym. tekniset laitteet ja erilaiset kaapelit sijoitetaan mahdollisimman huomaamattomasti. 47 Rakennusjärjestys Rauman kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys on jaoteltu rakennustoimenpiteisiin sekä maantieteellisiin osa-alueisiin. Vanhan Rauman ja Pohjankadun asemakaava-alueilla säätely on tiukinta. Kyseisillä asemakaava-alueilla vaaditaan toimenpidelupa lähes kaikkeen säädöksen käsittävään rakennustoimintaan. Myös mainoskylttien sijainnista ja koosta sekä osoite- ja kadunnimikylteistä on erikseen säädetty Vanhan Rauman ja Pohjankadun asemakaava-alueiden osalta. Rakennusjärjestyksen määräyksiä on noudatettava ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamiääräyskokoelmassa ole toisin määrätty. 48 Vanhan Rauman luonto Vanhan Rauman ja suojavyöhykkeen luonto on yllättävän monimuotoista vähäisistä puistoalueista huolimatta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä alueita ovat paahdekalliot, vanha hautauaa, Kaunisjärven ympäristö sekä Raumanjoki. Vanhan Rauman luonto on vahvasti ihmisen muokkaamaa, mutta muutama kalliokuvio on säilynyt käytännössä kokonaan luonnontilaisena. xviii Asemakaavassa kp 1 -merkintä. xix Asemakaavassa pp/ht-merkintä.

25 24 Lukuisten koristeistutusten ja -puiden myötä alueella on lintujen pesimäpaikkoja ja lintutiheys on suhteellisen korkea. 49 Pihat vaihtelevat luonnontilaisen kaltaisista erittäin muokattuihin pihoihin, monet pihoista ovat ainakin osittain kivettyjä. Pihoilla kasvaa usein lehtipuita, pensaita ja koristekasveja. Osa kasvillisuudesta on perinnekasvillisuutta eli maatiaislajikkeita. Voimassa olevissa kaavoissa ei ole määräyksiä pihoista ja niiden kasvillisuudesta; puistojen ja viheralueiden osalta suositellaan käytettäväksi perinteisiä lehtipuulajeja (lehmus, koivu, vaahtera, salava). Arkeologia ja muinaisjäännökset Rauman ainoat jäljellä olevat keskiaikaiset rakennukset ovat Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Kaupungin vanhimmat kerrostumat ovat näkymättömissä, maan sisällä. Kerrostumat ovat arvokas osa maailmanperintökohteen kulttuuriympäristöä ja tärkeä historiallinen tietolähde, jota voidaan tutkia arkeologisin kaivauksin. Arkeologian keinoin voidaan selvittää monia kaupunkien asutushistoriaan liittyviä asioita, joista ei ole muuten mahdollista saada tietoa. Maakerrostumissa on säilynyt erilaisia rakennusjäännöksiä, esineitä ja muuta materiaalia, jotka kertovat kaupungin ja sen asukkaiden historiasta. 50 Kaupunkien vanhat kulttuurikerrokset rakennusjäännöksineen ja esineineen ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka muinaiuistolaki (295/1963) rauhoittaa ilman erillistä päätöstä. Muinaisjäännöksiin ei saa kajota ilman lain nojalla annettua lupaa esimerkiksi kaivamalla, peittämällä, vahingoittamalla tai poistamalla niitä, vaikka jäännös sijaitsisi omalla maalla. Myös maasta löytyneet yli sadan vuoden ikäiset irtaimet muinaisesineet tulee toimittaa Museovirastoon tai Rauman museoon. Museovirasto ja Muuritutkimus ky ovat tehneet arkeologista valvontaa ja koekaivauksia rakennustyömaiden yhteydessä. Varsinaisia kaivauksia on tehty Kauppatorilla vuonna 2006, Kalatorilla 2010 sekä Kauppakadulla ja Isopoikkikadulla Museovirasto on luokitellut Vanhan Rauman muinaisjäännösalueen kolmeen luokkaan xx ja laatinut ohjeistuksen yksityisillä tonteilla tapahtuviin kaivutöihin Rauman kaupunkiarkeologisella muinaisjäännösalueella. Ohjetta päivitetään säännöllisesti ja se löytyy Museoviraston verkkosivuilta. 52 Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioiden muinaiuistoalueen ja sen lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alue, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristöihin. Kaikista aluetta koskevista suunnitelmista tulee Museovirastolle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 53 Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot, hauta-alue ja ympäröivä puisto sisältää kaupunkikuva-arvojen lisäksi paljon kulttuurihistoriaa. Kohteeseen on tarkoitus laatia kunnostamissuunnitelma. Alueen kunnostamisen tavoitteena on raunion säilyvyyden tukeminen ja kohteen kulttuurihistorian esittely. xx Luokat ovat: 1.todennäköisesti säilynyt ja tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoinen alue, 2.luultavasti ainakin osittain säilynyt ja tutkimuksellisesti mielenkiintoinen alue, sekä 3.tuhoutunut alue. Kartta rajatusta alueesta luokitteluineen on liitteenä.

26 25 RISKIENHALLINTA JA STRATEGISET KEHITTÄMISALUEET Vanhan Rauman uhkatekijät Riskienhallinnan tarkoituksena on tunnistaa Vanhaa Raumaa kohtaavat mahdolliset uhat, määritellä tavoitteet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Maailmanperintökohdetta kohtaavat uhat voivat vaikuttaa kielteisesti kohteeseen sekä heikentää kohteen edustamia maailmanperintöarvoja. Vanhan Rauman yleiaailmalliset erityisarvot perustuvat laajaan ja hyvin säilyneeseen alueeseen pohjoiaisena puukaupunkina. Erityisarvojen lisäksi eheyden ja autenttisuuden vaatimukset on luettavissa osaksi maailmanperintöarvoja: Vanhan Rauman eheys ja autenttisuus muodostuu hyvin säilyneestä kaupunkirakenteesta katuverkosta, kortteleista, tonteista sekä rakennuksista sisältäen erilaisia historiallisia kerroksia. Historialliset talot, pihat, aidat ja portit, sekä perinteiset katukiveykset muodostavat yhtenäisen kaupunkikokonaisuuden. Yksittäiset talot ovat hyvin säilyneitä ja ne on kunnostettu sekä restauroitu ajan mittaan, historiallinen arvo huomioiden. Vanha Rauma on säilyttänyt toimintonsa asuinalueena ja kaupallisena keskuksena kauppatorineen ja pääkatuja reunustavine erilaisine kauppoineen. 54 Maailmanperintökomitealle tehdyssä kausiraportoinnissa xxi (2013) on arvioitu Vanhaa Raumaa kohtaaviksi ajankohtaisiksi uhkiksi liikenteen vaikutukset, tuholaiset ja mikro-organiit sekä tulipalot. Potentiaalisia uhkia ovat asumiseen ja kaupankäyntiin liittyvä kehitys sekä energiaratkaisut. Suurin osa ajankohtaisista uhkista tulee maailmanperintökohteen sisäpuolelta ja potentiaalisista uhkista suurin osa tulee alueen ulkopuolelta. 55 Hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä järjestetyissä työpajoissa tuli esille osittain edellä mainittuja, mutta myös monia muita uhkia. Oleellista uhkien tunnistamisessa on uhkien vakavuuden ja ajankohtaisuuden tiedostaminen. Strategiset kehittämisalueet Vanhaa Raumaa kohtaavien uhkien hallinta tapahtuu strategisten kehittämistavoitteiden kautta. Strategiset kehittämistavoitteet ovat riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi hyvin toimiva yhteistyö osallisten kesken on edellytys kulttuuriympäristön esimerkilliselle hoidolle ja nämä tukevat yhdessä Vanhan Rauman elävyyttä. Strategisten kehittämistavoitteiden alaisuuteen kuuluu useita alatavoitteita, jotka konkretisoituvat erillisessä käytännön toimenpidesuunnitelmassa. Toimenpidesuunnitelmaan kirjataan toimenpiteiden toteutustavat, vastuutahot, aikataulut, kustannusvaikutukset ja seuranta. xxi Joka kuudes vuosi jäsenvaltiot vastaavat kausiraportointiin (Periodic Reporting).

27 26 Elävä Vanha Rauma Esimerkillisesti hoidettu kulttuuriympäristö Hyvin toimiva yhteistyö osallisten kesken Kuvio 4. Vanhan Rauman strategiset kehittämisalueet. Esimerkillisesti hoidettu kulttuuriympäristö Vanhan Rauman kulttuuriympäristö muodostuu rakennetusta ympäristöstä, luonnonympäristöstä sekä arkeologisesta perinnöstä. Vanhan Rauman kulttuuriympäristön oikeudellinen suojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain työvälineiden lisäksi rakennusperinnön säilyttäminen edellyttää tietoa rakennusten arvokkaista ominaisuuksista ja vanhoista työmenetelmistä sekä kiinteistönomistajien valmiutta hyödyntää tätä tietoa. Nähtävissä olevaan kulttuuriperintöön liittyy alueen ja kiinteistöjen sosiaalihistoria sekä arkeologiset arvot, joiden huomioon ottaminen myös kuuluu rakentamiseen ja korjaamiseen. Paloturvallisuuden edistäminen Vanhan Rauman kulttuuriympäristön vakavin uhka on edelleen laajamittainen tulipalo, joka uhkaa kaikkia kohteen edustamia maailmanperintöarvoja. Tulipalot saavat aikaan peruuttamattomia vahinkoja ja voivat vaarantaa jopa maailmanperintöstatuksen. Useimmiten tulipalojen syynä on ihmisten huolimattomuus. TAVOITTEET: Vanhan Rauman paloturvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Palontorjuntakeinot turvaavat ihmisten ja rakennusten säilymisen. Paloturvallisuus on huomioitu niin arkipäivän rutiineissa kuin yleisötapahtumissa. Tehdyt toimenpiteet Vanhan Rauman rakennusten paloturvallisuutta on edistetty rakenneratkaisuin, nuohouksen yhteydessä ja erikseen tehdyin palotarkastuksin. Paloturvallisuudelle riskialtis yritystoiminta on ohjattu Vanhan Rauman ulkopuolelle. Ilotulitusrakettien käyttö alueella on kokonaan kielletty. Sam-

28 27 mutusresursseja voidaan pitää tarkoituksenmukaisina. Paloturvallisuuden ylläpitämiseksi Vanhassa Raumassa järjestetään palotarkastusten lisäksi Vanha Rauma -koulutusta palomiehille. Yleisötapahtumien järjestämisessä poistetaan paloturvallisuusriskit ja ajoväylillä ns. hyo kkäyskadut säilytetään avoimina sammutustilanteita varten. Paloturvallisuuden edistämisessä avainasemassa on neuvonta. Tätä jatketaan järjestämällä säännöllisesti paloturvallisuuskoulutusta myös kiinteistönomistajille, asukkaille ja yrittäjille. Paloturvallisuuden parantamisen hyvä työväline on riskianalyysi, joka voidaan tehdä yksittäisille rakennuksille 56. Riskianalyysissa kartoitetaan yksilöllisesti rakennuksen vahvuudet palossa sekä rakennusta uhkaavat tekijät ja etsitään vaihtoehtoja poistaa tai vähentää uhkia. Riskianalyysi ottaa huomioon kunkin rakennuksen erityispiirteet. 57 Liikkuminen ja liikenne Autoliikenne lisää ilman epäpuhtauksia ja liikenteen aiheuttama tärinä vaurioittaa talojen perustuksia. Vilkkaasti liikennöidyt kadut ovat muodostaneet turvallisuusongelmia ja huoltoliikenteen sovittaminen kapeille kaduille on haasteellista. TAVOITTEET: Vanha Rauma on vahvistunut jalankulku- ja pyöräilypainotteisena kohteena, jossa autoilu on edelleen sallittu. Huoltoliikenne huomioi Vanhan Rauman ominaispiirteet. Tehdyt toimenpiteet Henkilö- ja kuorma-autoliikenteen Vanhalle Raumalle aiheuttamat ongelmat on tiedostettu jo vuoden 1981 asemakaavaa laadittaessa ja suurin osa kaduista on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Liikenteen haitallisiin vaikutuksiin on tartuttu määrätietoisesti. Vanhassa Raumassa liikennettä on rajoitettu monin tavoin; nopeusrajoitus on laskettu 20 kilometriin tunnissa, parkkipaikkojen määrää on vähennetty ja raskaalla liikenteellä ei ole läpiajo-oikeutta. Rauman kaupungin keskustan kehittämishanke on uudistanut julkisia ulkotiloja Rauman keskustassa ja Vanhassa Raumassa. Vanhan Rauman liikennöinnin rajoitukset ja katujen parantamistoimenpiteet ovat edistäneet jalankulkijoiden turvallisuutta ja helpottaneet jalankulkijoille kohteen saavutettavuutta. Toteutettavat toimenpiteet Vanhan Rauman liikennöintiä voidaan vielä kehittää. Liikuntarajoitteiset pystyvät liikkumaan pääkaduilla ja torilla, mutta liikerakennuksiin ei pääsääntöisesti ole esteetöntä kulkua. Esteettömyyden toteuttaminen vanhoissa puutaloissa on haasteellista, mutta kaupungin omistamien kiinteistöjen, kuten Tammelan, muuttamista osittain esteettömäksi tutkitaan. Tietyt kadunvarret ovat jatkuvasti pysäköityjä, joka muodostaa uhan paloturvallisuudelle ja vaikutta negatiivisesti kaupunkikuvaan. Osa tonteista on niin pieniä, ettei autoa voi pysäköidä pihaan. Tästä johtuen Vanhan Rauman reunalla sijaitsevista pysäköintialueilta on tarpeen osoittaa pysyvät parkkipaikat niitä tar-

29 28 vitseville asukkaille. Huoltoliikenteen kehittämiseksi laaditaan suunnitelma, jossa selvitetään mm. pienempien jäteautojen käyttömahdollisuus. Laadukkaan korjausrakentamisen edistäminen Korjausrakentamisen haasteena on ymmärtää korjaamisen oikea ajoitus, arvokkaan patinan ja rakennusvaurion ero, uuden tekniikan sopeuttamiskeinot kaupunkikuvassa sekä täydennysrakentamisen, uusien rakennuspintojen ja ulkotilakoristeiden vaikutukset vanhan ympäristön havaitsemiseen ja kokemiseen. Haastetta lisää neuvonnan, pätevien suunnittelijoiden ja tekijöiden puute sekä vanhentuneeksi katsottava asemakaava. Rauman kaupungin korjausneuvonta on toteutettu vuodesta 2014 alkaen jaetun vastuualueen konseptina, jonka käyttöönottoon on liittynyt useita haasteita. Haasteena on ollut mm. sujuva rakennusneuvonnan saaminen ja tiedonkulku eri viranomaisten välillä. Oikea tieto ei ole myöskään aina tavoittanut kiinteistönomistajia. Rakennushankkeissa ei aina käytetä maailmanperintökohteen luonnetta ymmärtäviä suunnittelijoita ja toisaalta pätevistä suunnittelijoista on myös pulaa. Vanhan Rauman maailmanperinnön vaaliminen edellyttää erityisrahoitusta kaikille vastuutahoille. Rahoituksen ehtyminen on vakava uhkakuva, joka piirtyy julkisen talouden näkymistä. TAVOITTEET: Vanhan Rauman kiinteistönomistajat saavat asiantuntevaa korjausneuvontaa ja käyttävät päteviä suunnittelijoita. Rakennuksia pidetään jatkuvasti kunnossa niiden ominaisuuksia kunnioittaen ja maailmanperintöarvot säilyttäen. Uhanalaiset rakennukset ovat säilyneet ja kunnostettu. Historiallisesti arvokkaat kerrokset sekä arkeologinen perintö ovat säilyneet. Rauman kaupunkiorganisaatiossa on korkea Vanha Rauma-tietoisuus ja tahtotila Vanhan Rauman kehittämiseksi. Tehdyt toimenpiteet Korjausneuvonta on paitsi neuvojen jakamista myös suunnitteluohjausta, avustusta rahoituksen hakemisessa sekä viranomaispäätösten valmistelua. Korjausrakentamiskeskus Tammela, Rauman kaupungin rakennusvalvonta ja kaavoitusyksikkö välittävät oikeaa tietoa historiallisista rakennuksista ja kertovat minkälaisia toimenpiteitä rakennukselle saa tehdä. Korjausneuvontaa järjestetään myös erilaisten projektien ja kaupungin yhteistyöverkostojen, mm. Vanhan Rauman Taitajien, puitteissa. Korjausneuvonnan työpanos vastaa noin yhtä henkilötyövuotta. Korjausrakentamisen sukupolvenvaihdosta edistetään alan oppilaitosten ja Vanhan Rauman Taitajien yhteistyötä lisäämällä ja harjoittelupaikkoja tarjoamalla. Korjausrakentamiskeskus Tammelassa järjestetään säännöllisesti työnäytöksiä ja lyhyitä käytännön kursseja. Niiden avulla Vanhan Rauman kiinteistöjen parissa toimivat voivat ylläpitää ja kehittää korjausrakentamisen osaamista. Toteutettavat toimenpiteet

30 29 Jatkossa Rauman kaupunki turvaa rakennusvalvonnan ja kaavoitusyksikön riittävät resurssit Vanhan Rauman korjausneuvonnan hoitamiseksi. Korjausrakentamiskeskus Tammelassa järjestetään korjausneuvontaa erikseen ilmoitettuina aikoina. Arkeologisten kaivausten käytännöistä tiedotetaan entistä tehokkaammin yhdessä Museoviraston kanssa ja kiinteistönomistajia kannustetaan olemaan hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon kaivauksia suunniteltaessa. Kriittisessä tilassa oleviin rakennuksiin kanavoidaan ulkopuolista rahoitusta. Korjausrakentamiskeskus Tammelan ylläpitämän vanhojen rakennusosien varaosapankin toimintaa kehitetään jatkossa tuomalla tuotteisiin enemmän vaihtuvuutta ja lisäämällä yhteistyötä Vanha Rauma Yhdistyksen kanssa. Rakennusvaraosien saatavuutta edistetään verkostoitumisen avulla. Varaosia voidaan kunnostaa käyttäjiä varten esim. oppilaitosyhteistyönä. Rauman Museon ja Tammelan toimintaan kuuluu ympäristökasvatus oppilaitosten kanssa ja yhteistyötä ympäristökasvatuksen parissa tiivistetään entisestään. Vanhan Rauman kiinteistönomistajia, asukkaita ja yrittäjiä varten laaditaan Vanhan Rauman infopaketti, jossa kerrotaan mitä erityisesti pitää huomioida Vanhassa Raumassa asumisessa ja yrittämisessä. Infopaketista selviää mm. maailmanperintöarvoja kunnioittavan korjausrakentamisen ja mainonnan pääpiirteet sekä Vanhan Rauman asioista vastaavien henkilöiden yhteystiedot. Asemakaavan uudistaminen Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa voimakkaidenkin muutosten tekemisen suojelluille rakennuksille sekä suojelemattomien rakennusten purkamisen. Vanhan Rauman erityiselin on onnistunut tulkitsemaan kaavaa maailmanperintöarvot säilyttäen, mutta juridisesti tähän sisältyy suuria haasteita. Monia asemakaavassa suojeltuja piha- ja talousrakennuksista uhkaa hoitamattomuus. Laajamittaiset muutokset sekä rakennusten purkaminen hävittävät historiallisesti arvokkaita kerroksia sekä uhkaavat kohteen eheyttä ja autenttisuutta. TAVOITTEET: Vanhaa Raumaa koskevat kaavat ovat ajantasaisia ja maailmanperintöarvot huomioivia. Tehdyt toimenpiteet Asemakaava sisältää vaatimukset Vanhan Rauman rakennuskulttuuriarvojen ja erityisten vaatimusten huomioon ottamisesta korjaamisessa ja uudisrakentamisessa. Vaatimusten soveltamiseen on muodostunut käytäntöjä, jotka ovat syntyneet kiinteistönomistajien, suunnittelijoiden, Vanhan Rauman erityiselimen ja muun viranomaisohjauksen yhteistyönä vuosikymmenien aikana. Asemakaavan uudistamisen pohjatyötä on tehty mm. inventointien muodossa. Toteutettavat toimenpiteet Asemakaavoitus käynnistyy varsinaisesti, kun keskustan osayleiskaava on hyväksytty. Vanhan Rauman asemakaavan uudistamiseen tähtäävä keskustan osayleiskaava valmistunee vuonna

31 Osayleiskaavassa määritellään Vanhaa Raumaa ja suojavyöhykettä koskevat tärkeimmät periaatteet. Osayleiskaavan pohjalta uudistetaan Vanhan Rauman asemakaavaa vaiheittain. Asemakaavoituksessa rakennussuojelua tarkistetaan ajanmukaisiin selvityksiin perustuen. Asemakaavaa uudistettaessa on otettava huomioon myös Vanhan Rauman kaupunkitila kokonaisuudessaan. Asemakaavassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä mm. pihoja ja katukiveyksiä koskien. Yhteisen rakentamistavoitteen hallitsemiseksi laaditaan asemakaavaan kytkeytyvät Vanhan Rauman rakentamistapaohjeet. Rakennusten muutostöissä voi hyödyntää Vanhan Rauman ja 1900-lukujen vaihteen rakennuslupapiirustuksia sekä tehtyjä inventointeja. Aineisto on skannattu ja sitä on luovutettu ilmaiseksi kiinteistöjen omistajille ja suunnittelijoille. Aineisto on myös osittain julkaistuna kaupungin verkkosivuilla. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Pihat, puistot ja luonto ovat arvokas osa Vanhan Rauman kulttuuriympäristöä, vaikka niihin ei suoranaisesti liity maailmanperintöarvoja. Luonnon monimuotoisuutta heikentää tulokaslajit ja perinnekasvillisuuden häviäminen sekä Raumanjoen saastuminen. Taimenkannat ovat viime vuosina elpyneet joen kunnostustoimien ansiosta, mutta ihmistoiminta edelleen uhkaa joen tilaa. Esimerkiksi porauskaivon lietteitä on välillä valunut Raumanjokeen. TAVOITTEET: Vanhan Rauman luonto on monimuotoinen ja pihoilla on säilynyt vanhoja perinnekasveja. Raumanjoen ympäristön tila on parantunut ja taimenkanta on vahvistunut. Toteutettavat toimenpiteet Vanha Rauman luontoselvityksiä on tehty kaavoituksen yhteydessä ja näiden pohjalta voidaan laatia hoitosuunnitelmia Vanhan Rauman viheralueille. Vanhan Rauman perinnekasvillisuus inventoidaan ja perinnekasvillisuuden turvaamiseksi valvotaan Vanhan Rauman maanvaihtoa. Samalla asukkaille tiedotetaan perinnekasvillisuuden tärkeydestä. Puistoalueiden monimuotoisuutta lisätään istuttamalla uusia koristepensaita pieniin ryhmiin. Puistoalueiden luonnontilaisen kaltaiset kalliomuodostumat ovat pienilmastoltaan merkittäviä ja suotavaa säilyttää ennallaan. Lintujen tärkeät pesimäpuut selvitetään ja toisaalta rakennuksille haitallinen puusto poistetaan.

32 31 Kuva 10. Krann ja Raumanjoki Raumanjoen kunnostamista jatketaan. Kunnostaminen tarkoittaa toisaalta sen rantakiveysten ja töyräiden hoitoa ja palauttamista varhaisempaan muotoonsa ja toisaalta huolehtimista joen ekologiasta. Taimenten kutupaikkojen ja poikasten kasvuun sopivien alueiden lisääminen nykyisestä edellyttäisi Raumanjoen porrastuksen vähentämistä eli Nahkatehtaanpadon madaltamista ja mahdollisesti myös luonnonkoskeksi muuttamista. Ilmastonmuutokseen varautuminen Ilmastonmuutos merkinnee lämpötilan pitkäaikaisten keskiarvojen kohoamista. Tällöin Vanhassa Raumassa erityinen uhka on talvisateen sataminen vetenä eikä lumena. Ilmiö aiheuttaa pitkäkestoista kosteutta rakennusten ulkorakenteissa ja maaperässä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä on rankkasateilla merkitystä myös Vanhassa Raumassa. Sen sijaan meren pinnan kohoamisen ristiriitaisista arvioista vain suurinta nousua ennustavat voivat merkitä riskiä Vanhalle Raumalle. Puurakenteille haitalliset sienet ja hyönteiset ovat lämpenemisen ja kosteuden kasvun hyötyjiä. Usein toistuvat jäätymiset ja sulamiset lisäävät tiili- ja betonirakenteiden rapautumista. Ilmastonmuutos on myös lyhentänyt merkittävästi julkisivumaalauksen kestoikää. Kulttuuriympäristössä voi uhkana olla myös ilmastonmuutoksen torjumisen toimenpiteet. Uudet energiantuotanto- ja energiansäästöratkaisut saattavat aiheuttaa vaurioita rakenteissa ja kaupunkikuvassa. Ilmastonmuutos ja ilmastonmuutoksen torjumisen ratkaisut voivat muodostaa uhan kohteen eheydelle ja autenttisuudelle. TAVOITTEET: Viranomaiset, asukkaat ja yrittäjät ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmanperintökohteeseen sekä osaavat varautua muutoksiin. Toteutettavat toimenpiteet Ilmastonmuutokseen varautuminen tarkoittaa Vanhassa Raumassa toisaalta ennustettujen haittavaikutusten torjumista ja toisaalta ilmastonmuutoksen torjumisen kulttuuriympäristölle aiheutta-