RAKENTAMISTAPAOHJEET. äijälänrannan asuntomessut pientalot - AP J Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I. asuntomessut 2014.
|
|
- Sakari Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAKENTAMISTAPAOHJEET äijälänrannan asuntomessut 2014 pientalot - AP asuntomessut 2014 J Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I äijälänranta
2 Lentokuva Vallas Oy Viistokuva Äijälänrannasta pohjoisen suunnasta Asuntomessut Jyväskylässä 2014, laaturyhmä Rakentamistapaohjeet, työryhmä Taitto Kuvat Paino Pasi Heiskanen, Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Leila Strömberg, asemakaava-arkkitehti Erkki Jaala, projektipäällikkö Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Anu Hakala, kiinteistömanageri (aluevalvoja) Vesa Kantokoski, lupapäällikkö Risto Mustonen, lupainsinööri Teppo Nikkilä, maankäyttöteknikko Jari Lohi, rakennuttajapäällikkö Erkki Jaala, projektipäällikkö Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Anu Hakala, kiinteistömanageri (aluevalvoja) Vesa Kantokoski, lupapäällikkö Risto Mustonen, lupainsinööri Marja Pelo, maisema-arkkitehti yo Annukka Larsen, valaistuskoordinaattori Mauri Hähkiöniemi Ellei toisin mainita Mauri Hähkiöniemi ja Marja Pelo Kopijyva Jyväskylä 2
3 sisällysluettelo rakentamistapaohjeet, sisältö ja tarkoitus 4 tavoitteet yleisiä ohjeita 4 6 asemakaavamääräykset korttelialueet korttelikohtaiset määräykset kortteli 213 kortteli 214 kortteli 215, tontit 3-10 kortteli 215, tontit 1 ja 2 kortteli 221 kortteli 222 kortteli 223 aidat jätteenkeräys piha-alueet korttelit , 221, 223 kortteli 222: Green Factor valaistus
4 1 rakentamistapaohjeet, sisältö ja tarkoitus Rakentamistapaohjeet k0skevat vuoden 2014 Äijälänrannan asuntomessualueen pientalotontteja, korttelit ja Rakentamistapaohjeissa esitetään tonttialueiden toteuttamista ja rakentamista koskevia sitovia määräyksiä, jotka täydentävät asemakaavamääräyksiä. Sitovien määräysten lisäksi annetaan yleisiä ohjeita ja suosituksia, joilla mahdollistetaan yhtenäisen ja tasapainoisen sekä omaleimaisen kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen muodostuminen. Rakentamistapaohjeissa esitetyt määräykset, ohjeet ja suositukset koskevat niin rakennuksia kuin piha-alueitakin. Rakennustapaohjeet on laatinut Jyväskylän Äijälänrannan asuntomessut 2014 laaturyhmä ja asuntomessutoimikunta on hyväksynyt rakentamistapaohjeet noudatettaviksi messualueen pientalotonttien hakumenettelyssä. Rakentamistapaohjeet sidotaan noudatettaviksi tontinluovutusehdoissa sekä rakentajien, Jyväskylän kaupungin ja Suomen Asuntomessujen kesken solmittavissa monikantasopimuksissa. 2 tavoitteet Äijälänrannan alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskusta-alueesta, alueelta on kuitenkin näköyhteys Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevaan keskustaan. Äijälänranta sijaitsee Jyväskylän kaupunkirakenteessa erityisen näkyvällä ja täydennysrakentamisen kannalta otollisella paikalla. Äijälänrannan alue on nykyisellään rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta. Äijälänrannan alueella asuu tulevaisuudessa noin asukasta. Äijälänrannasta muodostuu monimuotoinen asuntoalue Jyväsjärven rannalle, jossa asuntoja on niin pientaloissa kuin kerrostaloissa. Äijälänrannan pientaloalueen ja Jyväsjärven väliin jää linnustoltaan arvokas luontoalue. Asuntomessualueelle on tavoitteena luoda tiivis, kaupunkimainen ja monimuotoinen asuinympäristö. Toteutettavien pientalojen tulee edustaa tämän päivän arkkitehtuuria. Tavoitteena on hyvin suunnitellut, toimivat ja energia- sekä kustannustehokkaat kaupunkirakentamiseen soveltuvat asuinrakennukset sekä piha-alueet. Kaikki hankkeet tulee suunnitella kantavan kehittämisaiheen, konseptin tai luovan teknisen tai toiminnallisen idean ympärille. Äijälänrannan asuntomessujen teemat ovat: aalto [kekseliäs arkkitehtuuri, tuunattu design, arjen innovaatiot, elämänlaatu] puu - tarha [ekologinen asuminen, puurakentaminen, innovaatiot puun käytössä, viihtyisä eläminen, pihan laittaminen, puutarhassa viihtyminen, viljely kotipuutarhassa, luontoarvojen huomioon ottaminen, luontobongaus] äijä [miehen tilat, urbaani äijä, asumisen laatu, perhetutkimus] Pientaloalueelle toteutettavien hankkeiden tulee ilmentää asuntomessujen teemoja. 4
5 asuntomessualue 5
6 3 Katot Kattomateriaalin värin tulee olla tumman harmaa. Asemakaavamääräyksistä poiketen myös viherkatot sallitaan. Viherkattojen käyttäminen etenkin piharakennuksissa on suositeltavaa. Auma- ja mansardikatyleisiä ohjeita Asuntomessualueelle muodostetaan erilaisia osa-alueita. Tavoitteena on saada riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia kuitenkin tarjoten samalla alueelta mahdollisuudet monenlaisten asumisratkaisujen toteutukselle. Rakennushankkeelle on oltava nimettynä pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pääsuunnittelijan vaatimustaso on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2; Rakennusten suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet ( ). Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja muita viranomaisohjeita. Piha-alueiden suunnittelijan tulee olla koulutukseltaan suunnitteluhortonomi, miljöösuunnittelija, maisemasuunnittelija tai maisema-arkkitehti. Viherrakentajan työstä vastaavan työnjohtajan tulee olla koulutukseltaan hortonomi, puutarhateknikko tai puutarhuri. Rakennusten ja piha-alueiden valaistuksen suunnittelussa on suositeltavaa käyttää asianmukaisen koulutuksen saanutta ammattitaitoista ja pätevää suunnittelijaa. Esteettömyys Tonttien ulkoalueet ja asunnot tulee suunnitella mahdollisimman esteettömiksi. Rakennusten sijoittuminen tontilla Päärakennus, autotalli/-katos ja muut piharakennukset voidaan sijoittaa tontilla vapaasti, ellei asemakaavassa tai näissä ohjeissa muuta määrätä. Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida asemakaavassa esitetyt rakennusalan rajat. Osalla tonteista on määrätty rakennus rakennettavaksi kiinni rakennusalan rajaan (nuolimerkintä, Äijälänrannantien ja Rekoolikadun varsi). Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien (sade- ja sulamisvesien) käsittely. Autosuojat Autosuoja tulee sijoittaa tontilla niin, että sen ja asuinrakennuksen edustalle muodostuu luonteva istutuksin, pinnoittein ja rakentein jäsennelty piha-alue. Tonttiliittymien pinnoitteiden tulee liittyä luontevasti katuun. Äijälänrannantieltä ja Rekoolikadulta ajo autosuojaan tulee toteuttaa tontilta, ei suoraan kadulta. Julkisivut Pääasiallisia julkisivumateriaaleja ei ole määritelty. Julkisivumateriaaleja tulee käyttää selkeinä yhtenäisinä pintoina. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Hirsirakennukseen ei saa toteuttaa ns. perinteistä pitkää nurkaa, toteutuksen tulee olla ilman näkyviä nurkkia. Julkisivuissa tulee välttää tarpeettoman korkeita sokkeliosuuksia, yli metrin korkuista sokkelia ei saa rakentaa. Kortteleissa 221, 222 ja 223 sekä korttelin 215 tonteilla 1 ja 2 rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää yhtä päävärisävyä. Päävärisävyä tulee olla vähintään 60 prosenttia yhtenäisestä julkisivupinnasta. Päävärisävyjen tulee olla murrettuja tai taitettuja, puhtaita värisävyjä ei saa käyttää. Rakennusten päävärisävyinä tulee käyttää tässä rakennustapaohjeessa kortteleittain esitettyjä värisävyjä. 6
7 toja ei saa rakentaa. Mansardikattojen osalta poikkeuksena on kortteli 213. Katuliittymät Tonttien katuliittymien leveys saa olla enintään 5 metriä. Lisäksi saa rakentaa erillisen käyntiportin, jonka leveys saa olla enintään 1,2 metriä. Katuliittymä ja siihen liittyvä etupiha (autosuojan edusta yms.) tulee toteuttaa luontevin pinnoittein, istutuksin ja rakentein. Tonttiliittymässä käytetty päällyste tulee ulottaa katupäällysteeseen asti, tarvittaessa katualueen puolelle. Pihat Tavoitteena on pihojen korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus. Tonteille tulee laatia yksityiskohtaiset pihasuunnitelmat, joissa esitetään pihojen toiminnot, maastonmuotoilut, sade- ja sulamisvesien (hulevesien) käsittelyperiaatteet, pintamateriaalit, istutukset, valaisinmallit ja -tyypit sekä muut piharakenteet. Piha-alueiden käsittelyssä tulee suosia ratkaisuja, joilla vältytään voimakkailta maastonmuotoiluilta. Vierekkäisten tonttien tulee liittyä maastonmuodoiltaan luontevasti toisiinsa sekä muuhun ympäristöön (lähivirkistysalueeseen ja katualueeseen). Jyrkät korkeustasojen vaihtelut tulee hoitaa tukimuuriratkaisulla. Mikäli porrastuksen korkeudeksi tulee yli 1 m, tulee porrastus toteuttaa vähintään kahdessa osassa. Rakenteellisia muuriratkaisuja käytettäessä on muuri varustettava kaiteella tai muulla kulun estävällä ratkaisulla, mikäli putoamiskorkeus on yli 0,5 m. Piha-alueiden suunnittelusta ja toteutuksesta ohjeistetaan tarkemmin rakentamistapaohjeiden kappaleessa 9. Hulevedet Rakennusten sijoittelua tontille, rakennuksen korkeusasemaa ja tontin pinnantasauksia suunniteltaessa on erityisesti otettava huomioon sade- ja sulamisvesien (hulevesien) johtamis- ja käsittelyratkaisut tontilla. Tavoitteena on imeyttää ja viivyttää hulevesiä tonteilla toteuttamalla erilaisia luonnonmukaisia tai teknisiä ratkaisuja. Lähempänä kuin viisi metriä rakennuksista ei hulevesiä viivyttäviä tai imeyttäviä rakenteita tule toteuttaa. Hulevesien mahdollisesta johtamisesta viereiselle tontille tai viereisen tontin kautta tulee laatia erilliset rasitesopimukset. Hulevesien käsittelyä, ainakin osittain, tontilla pidetään erityisen suositeltavana. Tarkempia ohjeita ja suosituksia hulevesien käsittelystä annetaan rakennustapaohjeiden kappaleessa 9. Energia Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön, ellei rakennuksen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ole uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä (poikkeamat kaukolämpöön liittymisestä MRL 57 a ). 7
8 4 asemakaavamääräykset Alla olevat asemakaavamääräykset koskevat kaikkia asuntomessualueen pientalotontteja. Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. AP-2-korttelialueella rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. AP-2-korttelialueille rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. AP-2-korttelialueilla rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. (poikkeamat velvoitteesta MRL 57 a ) 8
9 asemakaava
10 5 korttelialueet Asuntomessualueen pientalot sijoittuvat Äijälänrannantien länsi- ja eteläpuolelle Freesiatien, Daaliatien, Krookustien ja Rekoolikadun varteen selkeiksi korttelikokonaisuuksiksi. Alueen asemakaavassa koko pientaloalueen ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi on osoitettu tumman harmaa kattoväritys. Rakennustapaohjeissa pientaloalue on jaettu seitsemäksi alueeksi asemakaavan korttelialueen rajoihin perustuen. Aluejaolla osoitetaan muutamia keskeisiä ominaisuuksia, joilla rakennusryhmät saadaan sovitettua yhteen. Kortteli 213 Korttelialueen tonteille voidaan rakentaa julkisivuväritykseltään ja materiaaleiltaan monimuotoisia rakennuksia. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Kortteli 214 Korttelialueen tonteille voidaan rakentaa julkisivumateriaaleiltaan monimuotoisia rakennuksia. Rakennusten julkisivuvärityksen tulee olla tiilen tai punamullan punainen. Kortteli 215, tontit 3-10 Korttelialueen tonteille 3-10 voidaan rakentaa julkisivuväritykseltään ja materiaaleiltaan monimuotoisia rakennuksia. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Kortteli 215, tontit 1 ja 2 Korttelialueen tonteille 1 ja 2 tulee rakentaa julkisivuväritykseltään vaaleita (valkoinen - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Kortteli 221 Korttelialueen tonteille tulee rakentaa julkisivuväritykseltään tummia (musta - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Kortteli 222 Korttelialueen tonteille tulee rakentaa julkisivuväritykseltään vaaleita (valkoinen - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Kortteli 223 Korttelialueen tonteille 3, 4 ja 5 tulee rakentaa julkisivuväritykseltään tummia (musta - harmaa - ruskea) rakennuksia. Tonteille 1 ja 2 voi rakentaa tummia (musta - harmaa - ruskea) tai vaaleita (valkoinen - harmaa - ruskea) rakennuksia. Värien tulee olla murrettuja värisävyjä. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. ESIMERKINOMAISET TUMMAT SÄVYT ESIMERKINOMAISET RUSKEAT SÄVYT ESIMERKINOMAISET VAALEAT/HARMAAT SÄVYT 564X 548X 572X 565X 612X 613X 557X 558X 559X 561X 562X 545X 619X 571X 618X 569X 617X 615X 10
11 36 ap 8 ap tummat tai vaaleat julkisivut VII VII 8 ap korttelialueet 36 ap 11 ap 36 ap 223 ANSARITIE tummat julkisivut VI VI 10 ap 36 ap 34 ap 11 ap FREESIATIE 222 ÄIJÄLÄNRANNANTIE vaaleat julkisivut 14 ap V V 13 ap 38 ap DAALIATIE 221 tummat julkisivut 14 ap IV IV 14 ap KROOKUSTIE ÄIJÄLÄNRANNANTIE vaaleat julkisivut 214 punaiset julkisivut REKOOLIKATU N vapaa väritys RAUHANIEMENTIE vapaa väritys S
12 6 korttelikohtaiset määräykset kortteli 213 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys on vapaa, värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Aumakattoa ei saa rakentaa. Rakennusten yksi julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Tontilla 5 päärakennuksen julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa ja autosuojan julkisivu kiinni Rekolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, maaston mukaisesti porrastuvia. Tontilla 5 päärakennus kaksikerroksinen. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata äijälänranta-aidalla ja Rekoolikatuun sekä Rauhaniementiehen rajautuvat tontin rajat pensasaidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Rantaraittiin rajatuvat tontin rajat tulee toteuttaa vaihtelevanlevyisenä ja korkuisena istutusvyöhykkeenä (ks. kappale 9). Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta 509X 606X 618X 527X 584X 571X 586X 526X 12
13 Kortteli 213 havainnekuvaan rajattuna 13
14 kortteli 214 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuvärityksen tulee olla tiilen tai punamullan punainen. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Rakennusten yksi julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Tonteilla 4 ja 5 päärakennuksen julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa ja autosuojan julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, maaston mukaan porrastuvia. Tonteilla 4 ja 5 päärakennus kaksikerroksinen. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Rekoolikatuun rajautuvat tontin rajat tulee toteuttaa pensasistutuksina. Tonttien väliset rajat tulee toteuttaa pensasistutuksina niin, että viimeinen kolmannes rajasta jätetään rajaamatta. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Korttelin keskelle osoitetun istutettavan alueen kohdalla tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta 524X 525X 526X 532X 533X 534X 14
15 Kortteli 214 havainnekuvaan rajattuna 15
16 kortteli 215, tontit 3-10 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys on vapaa, värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Vierekkäisillä tonteilla rakennusten päävärien tulee olla erilaiset. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Rakennusten yksi julkisivu kiinni Rekoolikadun puoleisessa rakennusalanrajassa. Rakennusalanrajaan kiinni rakennettava rakennus voi olla autokatos. Autokatos tulee sijoittaa kadun suuntaisesti. Autokatoksen katon tulee olla loiva pulpettikatto, joka laskee kadulta pois päin. Päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, maaston mukaisesti porrastuvia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Rekoolikatuun ja Rauhaniementiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata pensasaidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta 509X 606X 618X 527X 584X 571X 586X 526X 16
17 Korttelin 215 tontit 3-10 havainnekuvaan rajattuna 17
18 kortteli 215, tontit 1 ja 2 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys vaalea (valkoinen - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tontilla 2 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Tontilla 1 päärakennus yksi-kaksikerroksinen ja tontilla 2 kaksi-kolmekerroksinen. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuva tontinraja tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta Vaaleat päävärit 619X 571X 618X 557X 558X 559X 561X 562X 545X Vaaleata pääväriä voidaan taittaa näillä ruskean sävyillä 18
19 Korttelin 215 tontit 1 ja 2 havainnekuvaan rajattuna 19
20 kortteli 221 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys tumma (musta - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tonteilla 3 ja 4 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Rakennus tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen osaan tai muuten siten, että tontille jää selkeä yhtenäinen piha-alue hulevesien käsittelylle sekä muille pihatoiminnoille. Tonteilla 1, 2, 5 ja 6 päärakennukset yksi-kaksikerroksisia ja tonteilla 3 ja 4 kaksikerroksisia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontinrajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata tonttien takapihan puoleiselta viimeiseltä kolmannekselta. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta 557X 558X 559X 561X 562X 545X 564X X 572X 565X 612X 613X
21 Kortteli 221 havainnekuvaan rajattuna 21
22 kortteli 222 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys vaalea (valkoinen - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tonteilla 3 ja 4 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Rakennus tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen osaan tai muuten siten, että tontille jää selkeä yhtenäinen piha-alue hulevesien käsittelylle sekä muille pihatoiminnoille. Tonteilla 1, 2, 5 ja 6 päärakennukset yksi-kaksikerroksisia ja tonteilla 3 ja 4 kaksikerroksisia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuva tontinraja tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata tonttien takapihan puoleiselta viimeiseltä kolmannekselta. Tonttien piha-alueet toteutettava vihertehokkuus -periaatteiden mukaisesti (Green Factor) (ks. kappale 9). Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta Vaaleat päävärit 619X 571X 618X 557X 558X 559X 561X 562X 545X Vaaleata pääväriä voidaan taittaa näillä ruskean sävyillä 22
23 Kortteli 222 havainnekuvaan rajattuna 23
24 kortteli 223 Asemakaavamääräykset (sitovat) Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. Rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. Rakennukset ja piha-alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Viereisten rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Kaava-alueen eteläosan loivilla rinnetonteilla rakennukset tulee porrastaa maastonmuodot huomioiden. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. VL/s-alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. Tonttien maaperän rakennettavuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennuksia ja piha-alueita perustettaessa tulee tehdä tarvittavat rakennettavuuden parantamistoimenpiteet (esim. paalutus ja stabilointi). Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Hulevesien käsittelyä ohjaa tarkemmin alueelle laadittu lähiympäristösuunnitelma. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Muut määräykset (sitovat) Julkisivuväritys tonteilla 3, 4 ja 5 tumma (musta - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivuväritys tonteilla 1 ja 2 joko vaalea (valkoinen - harmaa - ruskea) tai tumma (musta - harmaa - ruskea), värien tulee kuitenkin olla murrettuja värisävyjä. Päärakennuksen ja piharakennuksen päävärin tulee olla sama. Julkisivumateriaali vapaa. Puujulkisivuissa laudoituksen tulee olla yhdensuuntaista sokkelista räystääseen. Auma- tai mansardikattoa ei saa rakentaa. Tonteilla 1, 2 ja 3 rakennuksen yksi julkisivu kiinni Äijälänrannantien puoleisessa rakennusalanrajassa. Tonteilla 4 ja 5 päärakennukset yksi-kaksikerroksisia, tontilla 3 kaksikerroksinen ja tonteilla 1 ja 2 kaksi-kolmekerroksisia. Rakennuksiin voi toteuttaa torniaiheen. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontinrajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta on esitetty kappaleessa 7 ja 9. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontinrajat tulee aidata erillisen aitausohjeen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet piha-alueiden suunnittelusta on esitetty sivuilla Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat värisävyt Tikkurilan Puutalot värikartta 557X 558X 559X 561X 562X 545X 619X 571X 618X 564X 548X 572X 565X 612X 613X 24
25 Kortteli 223 havainnekuvaan rajattuna 25
26 7 aidat Alueelle suunnitellaan yhtenäinen aitamalli äijälänranta-aita, jota tulee käyttää aidattavilla tonteilla. Aidan pääasiallisena materiaalina on peittomaalattu puu. Aitaan voi yhdistää kiviaineksista tukimuuria. Äijälänranta-aidan aitamalli määritellään myöhemmin. Äijälänrannantiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata äijälänranta-aidalla. Rekoolikatuun rajautuvat tontin rajat tulee aidata max. 120 cm korkealla leikatulla pensasaidalla. Freesiatiehen, Daaliatiehen ja Krookustiehen rajautuvat tontin rajat tulee aidata max 60 cm korkealla pensasaidalla tai rakenteellisella muuri- tai puuaitaratkaisulla (esimerkkiratkaisuja kappaleessa 9). Korttelien sisällä tonttien välisiä rajoja aidattaessa tulee aitaaminen hoitaa ensisijaisesti istutuksilla. Tonttien väliselle rajalle saa toteuttaa vain yhden aidan. Kortteleissa 214, 221 ja 222 ei saa aidata tonttien välisten rajojen viimeistä kolmannesta. Lähivirkistysalueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata kappaleessa 9 osoitetulla tavalla. Tonttien aitaamiskaavio on esitetty oheisessa kuvassa. aidattava äijälänranta-aidalla aidattava pensasaidalla -Rekoolikadun varsi max 120 cm korkea - Freesiatien, Daliatien ja Krookustien varsi max 60 cm korkea (mahdollisuus myös rakenteelliseen aitaamiseen) aidattava kappaleessa 9 esitetyn periaatteen mukaisesti 26 aitaaminen ei pakollista, aidattaessa aidattava esisijaisesti istutuksilla kappaleessa 9 esitetyn mukaisesti
27 8 jätteenkeräys Jätteiden keräyksen järjestämisen periaatetta ei ole näiden rakentamistapaohjeiden valmistumiseen mennessä vielä ratkaistu. Alueelle tutkitaan kiinteistöjen yhteistä syväkeräysjärjestelmää sekä kiinteistökohtaista järjestelmää. Jätteiden keräyksen järjestämisen periaate ratkaistaan ennen tonttien varauspäätösten tekemistä. Syväkeräysjärjestelmä Kiinteistöjen yhteisiä jätteiden keräyspisteitä perustetaan asukasmäärän ja kiinteistöjen sijainnin mukaisesti tarvittava määrä liikenteellisesti sopiviin paikkoihin (paikat määritellään myöhemmin). Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä syväkeräysjärjestelmään ja osallistua järjestelmän tyhjentämisestä sekä kunnossapidosta syntyviin kuluihin. Kiinteistökohtainen jätteenkeräys Mikäli syväkeräysjärjestelmää ei tehdä tulee jätteiden keräys järjestää tonttikohtaisesti. Järjestettäessä jätteiden keräys tonttikohtaisesti tulee keräyspiste sijoittaa autokatoksen/-tallin yhteyteen niin, ettei erillistä jätteiden keräyspistettä rakenneta. Jätteiden keräysastioiden tulee sijaita katoksessa niin, että ne eivät näy katukuvassa hallitsevana elementtinä. Keräyspisteiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon kaupungin yleiset ohjeet pisteen sijainnista tontilla. 27
28 9 piha-alueet Yleiset periaatteet Asuntomessualueen pihojen osalta erityisenä tavoitteena on korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus. Äijälänrannan asuntomessualueen tontit jakaantuvat sijaintinsa perusteella eriluonteisiin pihoihin. Luonnonmukaiseen lähivirkistysalueeseen (asemakaavan VL/s-alue) rajoittuvat pihat ovat luonteeltaan luonnonmukaisempia, niissä painotetaan myös sade- ja sulamisvesien eli hulevesien luonnonmukaisia hallintaratkaisuja. Kortteli 222 on nimetty erityiseksi vihertehokkuus (Green Factor) kortteliksi, jossa tavoitteena on erityisesti monimuotoiset ja luonnonmukaiset viherrakentamisratkaisut. Toisaalta alueen historiasta (kaupungin vanha taimitarha-alue) sekä sijainnista Viherlandian naapurissa kumpuaa myös monipuolisen puutarhakulttuurin esille tuominen Rekoolikadun varren kortteleissa. Tontin istutuksista ja pihan suunnitteluratkaisuista on esitettävä pihasuunnitelma. Piha-alueiden suunnittelijan tulee olla koulutukseltaan suunnitteluhortonomi, miljöösuunnittelija, maisemasuunnittelija tai maisema-arkkitehti. Viherrakentajan työstä vastaavan työnjohtajan tulee olla koulutukseltaan hortonomi, puutarhateknikko tai puutarhuri. Pihojen suunnittelijoita ja rakentajia: Rakennustapaohjeissa koskien piha-alueita on ensin esitetty periaatteet koskien muita kuin vihertehokkuus-korttelia eli kortteleita , 221 ja 223. Vihertehokkuus-korttelia 222 koskeva ohjeistus on esitetty omana kokonaisuutenaan. Muissakin kortteleissa voidaan soveltaa myös vihertehokkuus-ajattelua, erityisen luontevaa se olisi korttelissa 221. Vihertehokkuus-ajattelun yleisperiaatteita on avattu tarkemmin ohjeistuksen aluksi (alkaen s. 37). Rakennustapaohjeita täydentämään laaditaan huhtikuuhun 2012 mennessä mallipiharatkaisuja sekä pihasuunnittelijoille suunnattu tarkempi ohjeistus vihertehokkuus-asian huomioon ottamisesta suunnittelussa. Pihojen suunnittelun pohjaksi on hyvä tutustua myös koko Äijälänrannan alueelle laadittuun lähiympäristösuunnitelmaan ( Siellä on mm. esitetty teemoja, joita voi hyödyntää myös pihojen ideoinnissa. Lähiympäristösuunnitelma koskee pääasiassa yleisiä alueita, mutta siellä on esitetty joitakin periaatekuvia koskien myös tonttien ratkaisuja. Lähiympäristösuunnitelma on osin vanhentunut, ja mikäli ristiriitaisuuksia esiintyy, noudatetaan tässä rakentamistapaohjeessa esitettyä. Äijälänrannan alueelle on tavoitteena toteuttaa myös korkeatasoista taidetta, joka sopii asuntomessujen teemoihin (esim. käyttäen puuta). Myös pihoille on suositeltavaa tuoda taidetta joko integroituna pihan rakenteisiin tai erillisinä taideteoksina esim. sisääntulopihojen yhteyteen. Äijälänrannan alueelle on laadittu koko aluetta koskeva taidekonsepti, joka löytyy täältä: aijalanranta_taidekonsepti.pdf. 28
29 korttelit , 221, 223 Toimintojen sijoittuminen tontilla Sisääntulopiha on sijoitettava tontin kadun puoleiselle pihalle. Sisääntulopihan yhteyteen sijoitetaan myös mahdollinen huoltopiha. Korttelissa 221 on rakennukset suositeltavaa sijoittaa siten, että korttelin keskelle takapihalle muodostuu yhtenäinen viheralue- ja hulevesipainannekokonaisuus (ks. enemmän kappaleessa Hulevesien käsittely). Postilaatikot tulee sijoittaa ryhmiin seuraavien periaatteiden mukaisesti: Korttelin 223 tonteille 1 ja 2 tulee sijoittaa yhteinen postilaatikkoteline Äijälänrannantien varteen. Tarkemmasta sijoittumisesta sovitaan tontinomistajien kesken. Freesia-, Daalia- ja Krookustien varteen sijoittuvien tonttien postilaatikot sijoitetaan katukohtaisesti ryhmiin. Postilaatikoiden suositeltavat sijoituspaikat ovat Freesiatiellä korttelin 223 tontin 4 tai korttelin 222 tontin 2 kohdalla, Daaliatiellä korttelin 222 tontin 5 tai korttelin 221 tontin 2 kohdalla sekä Krookustiellä korttelin 221 tontin 5 tai korttelin 215 tontin 2 kohdalla. Korttelissa 213 postilaatikot sijoitetaan ryhmään. Ryhmän suositeltava sijoituskohta on tontin 3 kohdalla. Korttelissa 214 postilaatikot sijoitetaan tonttikohtaisesti Rekoolikadun varteen. Korttelissa 215 sijoitetaan yhteinen postilaatikkoryhmä tonttien 4 ja 5 sekä tonttien 8 ja 9 rajan kohdalle. Lumien kasaamiselle tulee varata pihoilla riittävästi tilaa. Tonttien rajat Tonttien rajakohtiin kadun, puiston ja naapurien suuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tonttien rajoilla on maanpinnan tai mahdollisten rakenneratkaisujen liityttävä luontevasti toisiinsa, erityisesti jyrkkiä luiskia tulee välttää. Katuihin rajautuvien reunojen tulee muodostaa toisiinsa luontevasti kytkeytyviä ja visuaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden muodostavia. Tontin maastonmuotoilujen tulee pysyä kokonaan tontin rajojen sisäpuolella. Tonttien pinnanmuodot tulee ratkaista siten, ettei tontin reunalle synny yli yhden metrin korkuisia korkeuseroja. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapurintontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri rajaan kiinni ilman naapurin suostumusta. Rakenteelliset sekä pensasaidat tulee sijoittaa joko tonttien rajalle tontinomistajien niin sopiessa, tai kokonaan tontin puolelle kuitenkin niin, ettei samalle rajalle sijoiteta kahta aitaa vierekkäin. Rajakohdissa, joissa on sovittu hulevesien johtamisesta naapurin tontin kautta, tulee hulevesipainanteen tai muun ratkaisun sijoittua tontin rajalle muodostaen yhtenäisen molemmille tonteille ulottuvan kokonaisuuden (koskee mm. korttelia 214 sekä 221). Korttelien sisällä tonttien väliset aidat on suositeltava toteutettavan ensisijaisesti pensasistutuksilla. Kortteleissa 214 ja 221 korttelin keskiosan viimeinen 1/3 rajasta tulee jättää aitaamatta. Tontin reunalle istutettavien puiden ja pensaiden oksiston ja juuriston on pysyttävä täysikasvuisinakin oman tontin puolella, ellei naapuritontin omistajan kanssa ole toisin sovittu. Rakenteellisia aitoja koskevat ohjeistukset on esitetty kohdassa 7. 29
30 Yleisiin alueisiin (katuihin, virkistysalueisiin sekä rantaraittiin) rajautuvien tonttien reunojen suhteen tulee osa-alueittain noudattaa seuraavaa: Rekoolikatuun rajautuvien tonttien kadun puoleiselle reunalle tulee toteuttaa leikattu pensasaita, jonka maksimikorkeus on 120 cm. Krookustien, Daaliatien ja Freesiatien varren tonttien kadun puoleinen reuna tulee toteuttaa maksimissaan 60 cm korkuisena joko pensasaitana tai rakenteellisena muuri- tai puuaitaratkaisuna. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tonttien väliseen luontevaan vaihtumiskohtaan. Ohessa esimerkkiratkaisuja reunan käsittelystä. Korttelissa 213 rantaraitin suuntaan rajautuvalle reunalle tulee toteuttaa rajaava istutusvyöhyke, joka voidaan toteuttaa esim. vapaasti kasvavana pensasaitana tai pensaiden ja puiden vaihtelevana istutusvyöhykkeenä. Korkeudeltaan pensaiden tulisi olla vähintään 100 cm. Ohessa esimerkkiratkaisuja reunan käsittelystä. Lähivirkistysalueeseen VL/s rajautuvien korttelien 215, 221 ja 223 reunat tulee rajata selkeästi rantapuistikosta, rakenteeseen ei saa rakentaa kulkuaukkoa (poikkeuksena hulevesien johdattamiseksi mahdollisesti tarvittavat aukot. Suositeltavaa on yhdistellä kasvillisuutta rajaavaan rakenteeseen. Rajautumisesta on esitetty periaatteellisia kuvia ohessa. Periaatekuva tonttien rajautumisesta Krookustiehen, Daaliatiehen sekä Freesiatiehen Periaatekuva tonttien rajautumisesta rantaraittiin (kortteli 213) 30
31 Periaatekuva tonttien rajautumisesta rantaraittiin (kortteli 213) Periaatekuva tonttien rajautumisesta rantaraittiin (kortteli 213) Periaatekuva tonttien rajautumisesta VL/s -alueeseen Periaatekuva tonttien rajautumisesta VL/s -alueeseen 31
32 Pinnanmuotoilu Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön sekä rakennuksen korkeusasemiin. Rakennuksen sokkelista on toteutettava riittävä maanpinnan kallistus (vähintään kolmen metrin matkalla 1:20 kallistus). Erityisesti luiskina toteutettavissa tasausratkaisuissa on luiskan viimeistelyyn ja käsittelytapaan kiinnitettävä huomiota. Luiskat suositellaan toteutettavan ensisijaisesti kasvipeitteisinä, kuitenkin korkeintaan 1:2 jyrkkä luiska on mahdollista ja suositeltavaa verhota istutuksilla. Kasvipinta voidaan toteuttaa mm. maanpeitekasvillisuutena, perenna- tai pensasistutuksilla. Verhoaminen erilaisilla päällystemateriaaleilla, kuten sepelillä tai luonnonkivillä on mahdollista. Yli 1:3 jyrkät luiskat tulee toteuttaa muuna kuin leikattavana nurmikkoina. Yli 1:2 jyrkissä luiskissa on suositeltavaa käyttää erikoisrakenteita kasvualustan valumisen estämiseksi. Mahdolliset tukimuurit saavat olla korkeintaan metrin korkuisia. Yli 0,5 metrin rakenteelliset tukimuurit on suojattava yläosastaan aidalla, kaiteella tai muulla ratkaisulla putoamisvaaran vuoksi. Mikäli korkeusero enemmän kuin 1 m, tulee porrastus toteuttaa vähintään kahdessa osassa. Tontin pinnantasauksissa on huomioitava mahdollinen hulevesien luonnonmukainen käsittely (ks. seuraava kappale hulevesien käsittelystä). Periaatekuva tonttien välisen korkeuseron ratkaisemisesta tukimuurilla Hulevesien käsittely Periaatekuva tonttien välisen korkeuseron ratkaisemisesta tukimuurilla Hulevedet ovat maan pinnalta sekä rakennetuilta pinnoilta, kuten katoilta ja kiveyksiltä, pois johdettavia sade- ja sulamisvesiä. Tavoitteena Äijälänrannassa on johtaa, viivyttää ja imeyttää hulevesiä mahdollisimman paljon jo tonteilla. Hulevesien käsittelyyn tarkoitetut menetelmät ovat osa tontin kuivatusta. Ne eivät korvaa tai poista pihaalueiden ja rakennuspohjan rakenteellisen kuivatuksen tarvetta. Tontit on liitettävä hulevesiverkostoon, johon johdetaan ne vedet, joita ei voida imeyttää tontilla. Lähivirkistysalueeseen (VL/s) rajautuvilla ton- 32
33 teilla voidaan hulevesiä johtaa puistoon. Kortteleissa 221 ja 223 koko korttelin hulevedet on mahdollista johtaa puistoon, mikäli siitä naapurien kanssa sovitaan ja tonttien kesken tehdään hulevesien johtamiseksi rasitesopimukset. Tällöinkin on varauduttava ylivuototapauksissa hulevesien johtamiseen hulevesiviemäriin. Tonttikohtaiset menetelmät ovat kiinteistönomistajan vastuulla, mistä johtuen niiden on suositeltavaa olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan yksinkertaisia, helposti toteutettavissa sekä kustannuksiltaan edullisia. Tonttikohtaiset hulevesien hallintamenetelmät tulee suunnitella tapauskohtaisesti. Menetelmät tulee sijoittaa ja mitoittaa kullekin pihalle sopivaksi. Menetelmien suunnittelusta vastaa tontin omistaja tai hänen suunnittelijansa. Hulevedet johdetaan tontilla joko pinta- tai putkijärjestelmillä. Putkijärjestelmiä eli salaojia ja sadevesiviemäreitä voidaan käyttää, mikäli vesien hoitaminen takaisin maan pinnalle, esimerkiksi sadepuutarhaan, on maanpinnan korkeuksien perusteella mahdollista. Pintaratkaisuina hulevesiä johdetaan kallistuksilla, jiireillä, painanteilla tai kouruilla. Esim. kattovedet voidaan syöksytorven luota ohjata keskitetysti kivetyn painanteen kautta kasvillisuuspeitteiselle alueelle. Kattovesien keräämistä varten voidaan käyttää joko maan pinnalle tai maan alle sijoitettavia vesisäiliöitä, jotka ovat kehittyneempiä versioita perinteisestä tynnyri syöksytorven juurella ratkaisusta. Oheisessa kuvassa on esimerkki syöksytorven alle maan tasoon sijoitettavasta vesisäiliöstä, josta vettä voidaan hyödyntää kastelukäyttöön. Myös seuraavassa kappaleessa mainitun viivytyskaivannon voi toteuttaa siten, että siihen voi muodostua pysyvää vesitilavuutta, jota on mahdollista käyttää kasteluvetenä. Tällainen vesisäiliö tai viivytyskaivanto voi sijaita myös tontin etupihalla kadun puolella, jolloin ylivuoto johdetaan kadun sadevesiviemäriin. Periaatekuvia kattovesien keräämisestä ja kasteluveden varastoinnista Hulevesien viivyttämiseksi ja imeyttämiseksi voidaan toteuttaa maan alle sijoitettavia viivytyskaivantoja tai viivytysrakenteita (mm. hulevesikasetteja tai -kennoja) ja/tai maan päällisiä viivytyspainanteita. Painanteen tarkoituksena on viivyttää hulevettä, mutta jossain määrin myös imeyttää sitä maaperään sen laadusta riippuen. Maaperän imeytyskykyä voi parantaa massanvaihdoin. Viivytyspainanteen syvyys on n. 10 cm, tavoitteena on vain hetkellinen lammikoituminen. Painanteisiin suunnitellaan ylivuoto, joka johdetaan joko hulevesiverkostoon tai kortteleissa 215, 221 ja 223 ylivuoto voidaan johtaa lähivirkistysalueen rantapuistoon. Hulevesipainanteita kannattaa mahdollisuuksien mukaan toteuttaa tontilla mahdollisimman hajautettuna, jolloin vesien johtaminen helpottuu, kun eri puolilla tonttia muodostuvia hulevesiä ei tarvitse ohjata pitkiä matkoja keskitettyyn painanteeseen. Koska hulevesipainanteet aina imeyttävät jonkun verran vettä maaperään, tulee ne sijoittaa riittävälle etäisyydelle kuivatusta vaativista rakenteista (vähintään 3 metrin päähän). Mikäli hulevesipainanne sijoittuu maastonmuodoiltaan kuivatettavan rakenteen yläpuolelle on etäisyysvaatimus 10 metriä ja lisäksi on huolehdittava rakenteen kuivatuksesta. 33
RAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.
LisätiedotPalojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
LisätiedotPalojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
LisätiedotPÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä
LisätiedotJyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3
Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-
LisätiedotKAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotKAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE
Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotAINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotSIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET
SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
LisätiedotRakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17
Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.
LisätiedotRakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE
Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...
LisätiedotJ Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I. asuntomessut 2014. äijälänranta. asuntomessualueen tontinhakuohje
asuntomessut 2014 J Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I äijälänranta asuntomessualueen tontinhakuohje 1 ASUNTOMESSUALUEEN TONTINHAKUOHJE Sisällysluettelo 1. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 2 2. Messujen teemat
LisätiedotRakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20
Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS
LisätiedotARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN
LisätiedotSILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
LisätiedotRakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16
Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET
ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01 3 m kaava-alueen
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotKORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
LisätiedotAsemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue.
LisätiedotGERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE
GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360
1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
Lisätiedot1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.021 Lähivirkistysalue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten,
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 1.053 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimisto- sekä yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa erilaisia järjestö- ja kansalaistoimintaa
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 7.133 Autopaikkojen korttelialue. Suluissa
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotSijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.
Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,
LisätiedotSANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015
SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
LisätiedotKOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.
Lisätiedot1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,
LisätiedotTARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET
Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
LisätiedotKAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET
KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:
1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
LisätiedotGREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti
GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti viherpolitiikan toimenpide periaatteen osana 12/2012 valmistui maisema-arkkitehtuurin diplomityö (Marja Pelo): Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä diplomityössä
LisätiedotBOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet
Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
Lisätiedot1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 2.03 5.01 Opetustoimintaa palvelevien
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.
LisätiedotNIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET
13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotMääräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista
LisätiedotJ A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12
1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotMURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT
LisätiedotPUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET
PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET Nummi-Pusulan kunta Arkkitehtitoimisto A+ 6.5.2008 2 RAKENNUSTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että Pusulan
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:
ROVANIEMEN KAUPUNKI YLIKYLÄ-VENNIVAARA 04.05.20 11 RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: 10154, 10155, 10156, 10157, 10218, 10153, 10220, 10151, 10222,10219, 10152, 10221, 10150, 10147, 10148, 10224, 10140,
LisätiedotVIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT
RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotHANGAKSEN PIENTALOALUEEN ETELÄSOSA
Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet HANGAKSEN PIENTALOALUEEN ETELÄSOSA KULTAPIISKUNTIE, PIETARYRTINTIE JA VIRMAJUURENTIE 251. kaupunginosan korttelit 26-34. 14.10.2016 päiv. 1.9.2017 SISÄLTÖ
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotSAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
LisätiedotJÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE
RAKENTAMISTAPAOHJE JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 9.6.2014 Ilmari Mattila RAKENTAMISTAPAOHJE HARJMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 Sijaintikartta LUONNONLÄHEISTÄ
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163
RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotRakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.
YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa
LisätiedotAO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotHOLMANKOSKI. Tornion kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAKENNUSTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE
Tornion kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAKENNUSTAPAOHJEEN TARKOITUS 2.5.2017 HOLMANKOSKI 21. PIRKKIÖN KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 176-181 RAKENNUSTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE Rakennuksen
Lisätiedot2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
LisätiedotNämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus 16.2.2015).
SASTAMALAN KAUPUNKI 1/3 RANTA-KUKKURIN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE 16.2.2015 1. OHJEEN TARKOITUS Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus 16.2.2015).
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle
Lisätiedot12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa
LisätiedotPORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209
PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin
LisätiedotUTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111
Nro 0230002 Kaavatunnus 306 Ak3111 KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE RAKENTAMISTAPAOHJEET AO-39 KORTTELIT 409-412 JA 414-415 AO-40 KORTTELI 413 JA KORTTELIN 407 OSA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS
Lisätiedothttp://tkuwebmap/webmap/content/result.htm
Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa
LisätiedotRANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)
RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu
LisätiedotKALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE
KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)
JÄMSÄN KAUPUNKI LINTUVUOREN ASEMAKAAVA 40. kaupunginosa, Himos Honkalan kylä, Patajoen kylä (luonnos) 10.12.2013 YLEISTÄ Tämä rakentamistapaohje täydentää Lintuvuoren asemakaavaa ja se on laadittu ohjeellisena.
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
Lisätiedot