Maakuntahallitus Esityslista 8/2013

Transkriptio

1 -1, MH :00 Maakuntahallitus Esityslista 8/2013 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-19 SAAPUVILLA Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Lehtonen Aki Maaskola Mika, 1. vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Siren Saara-Sofia Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Kaunisto Timo Aalto Tino Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Kattelus Lauri Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Rantanen Matti Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna Andersson Li Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica 1 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Vs. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Petteri Orpo puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

2 1, MH :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on postitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu on postitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. MR/mk Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 2, MH :00 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. JS/MR/mk Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Juhani Pilpola ja Mari Saario.

4 3, MH :00 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

5 4, MH :00 HALL: 135/2013 OSAAMISRYHMIEN JOHTAJIEN PALKANTARKISTUKSET Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan paikallisen järjestelyerän kohdentamissa tulee huolehtia siitä, että johto ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. JS/mk Varsinais-Suomen liitossa on jo pitkään ollut käytössä menettely (mh ), jossa paikallisten järjestelyerien kohdentaminen on perustunut lähimmän esimiehen arviointiin koskien työntekijän tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista työsuoritusta. Vuosittain jaettavien järjestelyvarojen kohdennuksessa on edellä mainitusta syystä jätetty johtoryhmän jäsenet tarkastelun ulkopuolelle. jolloin he ovat voineet jäävittömämmin suorittaa alaistensa työtehtävien vaativuuden ja työntekijöiden työsuorituksen arvioinnin. Tällöin on perusteltua, että johdon palkkausta tarkastellaan aika ajoin erillisinä päätöksinä, jotta voidaan turvata palkkojen suhteellinen kilpailukyky. Viimeisimmät johtajia koskeneet harkinnanvaraiset palkankorotukset tehtiin kesäkuussa 2010 (mh ). Aluekehitysjohtajan toimenkuvaan lisättiin elokuussa 2011 (mh ) lakkautetun ohjelmajohtajan viran tehtävät ja samalla tarkistettiin palkkausta tehtävien vaativuuden kasvun suhteessa. Maakuntajohtajan palkkaa tarkistettiin keväällä 2011 (mh ). Aluekehitysjohtajan nykyinen palkka on euroa/kk. Suunnittelu-, edunvalvonta- ja hallintojohtajan palkat ovat euroa/kk. Maakuntahallitus päättää korottaa osaamisryhmien johtajien palkkaa alkaen siten, että vaikutus kokonaispalkkaan on 250 euroa/kk. Tarja Nuotio, Markku Roto, Heikki Saarento ja Janne Virtanen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Maakuntahallitus Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon ehdotuksesta maakuntahallitus päätti jättää asian pöydälle. Maakuntahallitus päättää korottaa osaamisryhmien johtajien palkkaa alkaen siten, että vaikutus kokonaispalkkaan on 250 euroa/kk. Maakuntajohtaja Juho Savo p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 5, MH :00 HALL: 56/2013 KAARINAN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Kaarinan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan myöntänyt Mikko Seppälälle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valinnut uuden jäsenen hänen tilalleen. Salon kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakunta-valtuuston varajäseneksi Mikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. MR/MK Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Kaarinan kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Kaarinan kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Mikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

7 6, MH :00 HALL: 152/2013 VASEMMISTOLIITON ALOITE MAAKUNTAVALTUUSTON SIIRTYMISESTÄ SÄHKÖISEEN KOKOUSKÄYTÄNTÖÖN Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on esittänyt Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa seuraavan aloitteen: Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että maakuntavaltuusto siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön MR/mk Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle seuraavan vastauksen: Nykyisen käytännön mukaan maakuntavaltuuston esityslistat liitteineen lähetetään kirjepostina ja pöytäkirja sähköpostina. Esityslista ja pöytäkirja liitteineen ovat saatavissa liiton kotisivulta sähköisessä muodossa (pdf). Maakuntahallitus päättää, että lokakuun 2013 alussa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsenille ja varajäsenille lähetään tiedustelu valmiudesta paperittomaan kokoushallintaan maakuntavaltuuston kokouksissa. Tällöin kartoitetaan jäsenien ja varajäsenien valmiudet toimia pelkästään sähköisellä kokousmateriaalilla (esityslista ja liitteet). Kokousmateriaali tullaan toimittamaan ainoastaan sähköisesti ko. valmiudet omaaville henkilöille. Muille esityslista liitteineen lähetetään edelleen myös kirjepostina. Liitolla ei ole varattu rahoitusta sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisestä jäsenille mahdollisesti aiheutuviin ICT-kuluihin. Viitaten edellä esitettyyn vastaukseen maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että asia todetaan loppuun käsitellyksi. Hallintojohtaja Markku Roto p ,

8 7, MH :00 HALL: 138/2013 LIIKENNESUUNNITTELIJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Maakuntahallitus päätti kokouksessaan julistaa haettavaksi liikennesuunnittelijan toimen ensisijaisesti sisäisellä ja toissijaisesti ulkoisella haulla. Liikennesuunnittelijan toimenkuvaan sisältyy: 1) maakuntakaavoitus ja muu maakunnan suunnittelu (liikenteen teemavastuu), 2) liikennejärjestelmätyö ja liikenneteeman lausuntojen valmistelu ja 3) liikenteen hankkeisiin ja yhteistyöryhmiin liittyvät tehtävät. Hakuilmoituksessa toimeen valittavalta edellytettiin soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä työkokemusta alueiden käytön ja liikennejärjestelmien suunnittelutehtävistä. Lisäksi edellytettiin hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä vähintään tyydyttävää ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Varsinais-Suomen liiton henkilöstölle suunnattu sisäinen haku toteutettiin ajalla Hakuun saatiin määräaikaan mennessä 2 hakemusta: FT Laura Leppänen ja VTM Malla Rannikko- Laine. Laura Leppänen toimii määräaikaisena sijaisena maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä mm. maakuntakaavoitus- ja liikennesuunnittelutehtävissä. Malla Rannikko-Laine toimii määräaikaisena sijaisena edunvalvonnan ja kuntapalvelujen osaamisryhmässä mm. kansanedustaja- ja kuntayhteistyötehtävissä. Molemmat hakijat haastateltiin. Ansiovertailussa ja haastatteluissa painotettiin aluesuunnittelun ja - tutkimuksen tietotaitoja sekä kykyä tiivistää ja esittää suunnitelmia ja selvityksiä. Haastattelijoina toimivat suunnittelujohtaja Heikki Saarento ja vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Hakijoista tehdyn ansiovertailun ja suoritettujen haastattelujen perusteella Leppänen täyttää kattavammin liikennesuunnittelijan tehtävien hoidon edellyttämät vaatimukset. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. HS/JV/MR/en Maakuntahallitus päättää valita liikennesuunnittelijan toimeen FT Laura Leppäsen lukien. Toimen tehtäväkohtainen palkka on 3571 euroa/kk. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 8, MH :00 EAKR-OHJELMAN UUDET HANKKEET, MYÖNTEINEN PÄÄTÖS Hankerahoitusjaosto Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa koskeva hakemus (oheismateriaalina): 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 43/2013, Visiitti -Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke (hakija: Turun seudun kehittämiskeskus) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa käynnistetään vierailutoiminnan verkosto, kilpailutetaan operaattorit vierailukeskustoimintaa hoitamaan, kirjoitetaan yhteinen tarina ja tuotetaan sähköisen vierailukeskusmateriaalin perustaso. Projektin tuloksena syntyy laadukas, toimintamallin mukaisesti toimiva vierailutoiminta ja verkosto, joka toimii yrittäjien ja operaattorien vetämänä. Toimintamalli sisältää virtuaalisen materiaalin, jota voidaan käyttää pohjana kaikissa alueen vierailukeskuksissa ja showroomeissa. Perusmateriaali esittelee Varsinais-Suomen kokonaisuutena, johon yritykset voivat liittää oman esittelymateriaalinsa. Yrityksiä on jo sitoutettu mukaan ja toiminta kohdistuu koko Varsinais-Suomen alueelle. Hankkeen toteutusaika on Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot. Perustelut päätösesitykselle: Hanke parantaa yritysten sekä alueen kilpailukykyä houkuttelemalla alueelle investointeja, uusia yrityksiä ja osaajia. Vierailutoiminnankehittäminen hyödyttää ennen kaikkea yrityksiä, mutta myös Varsinais-Suomen aluetta ja sen kaupunkeja sekä koko Suomea. Hankkeen tuloksena syntyy koko maakuntaa palveleva verkosto- ja toimintamalli. Hanke 43/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä Ehdotus TN/VR Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turun seudun kehittämiskeskukselle myönnetään projektille Visiitti -Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke (43/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Turun seudun kehittämiskeskukselle myönnetään projektille Visiitti - Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke (43/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa.

10 8, MH :00 Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , Erikoissuunnittelija Carola Gunell p ,

11 9, MH :00 EAKR-OHJELMAN HANKKEET, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraavat EAKR ohjelmaa koskevat hakemukset (oheismateriaalina). 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 42/2013, Yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus (hakija: Turun yliopisto) Hankekuvaus: Tavoitteena on aikaansaada kattava opus seuraavien neljän vuoden aikana (vuoteen 2017 mennessä) yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta, opetuksesta sekä tulevaisuudennäkymistä Turun yliopistossa. 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 39/2013, Jaatilanjoen silta (hakija Someron kaupunki) Hankekuvaus: Jaatilanjoen sillan suunnittelu ja rakentaminen sekä yhdistävien tieosuuksien rakentaminen Tehdastielle ja Tehdaskujalle. Nykyinen kulkuyhteys Jaatilantietä pitkin Jaatilan teollisuusalueelle on kapea ja mutkainen. Tiellä on sattunut useita raskaan ajoneuvon ojaansuistumisia ja samalla väylällä kulkevat kävelijät ja pyöräilijät. Sillalla turvataan alueella jo toimivien yritysten logistiset toimintamahdollisuudet sekä edistetään uusien yritys- ja teollisuustonttien kaavoittamista alueelle. Yhteys maakuntaohjelmaan: Toimiva liikennejärjestelmä Hankkeet 42/2013 ja 39/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä Ehdotus TN/VR/PP Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR rahaa Turun yliopisto: 42/2013, Yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus Someron kaupunki: 39/2013, Jaatilanjoen silta ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR rahaa Turun yliopisto: 42/2013, Yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus Someron kaupunki: 39/2013, Jaatilanjoen silta

12 9, MH :00 Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , Erikoissuunnittelija Carola Gunell p , Erikoissuunnittelija Petteri Partanen p ,

13 10, MH :00 HALL: 154/2013 OSALLISTUMINEN EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONTATAPAAMISIIN BRYSSELISSÄ Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston edunvalvontatapaamiset järjestetään Brysselissä Edunvalvontatapaamisten tarkoituksena on välittää EU-sidosryhmille (MEP:it ja muut avainhenkilöt) tietoa Turussa kesäkuussa 2014 järjestettävistä Itämeritapahtumista ja EU:n Meripäivästä 2016 ja muista edunvalvonnallisesti ajankohtaisista asioista. Matkan tarkoituksena on myös valmistautua uuteen EU-ohjelmakauteen tarjoamalla informaatiota 2014 alkavasta EU-ohjelmakaudesta Turun ja Varsinais-Suomen kannalta tärkeimmillä elinkeinosektoreilla (esim. innovaatio- ja tutkimusrahoitus, pk-yritystoiminta, laivanrakennus, rakennerahastot Itämeren alueella, kaupunkipolitiikka jne). Tarkoituksena on myös huomioida Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston 15- vuotistoimintavuosi. Matkan aikana järjestetään mm. edunvalvontalounas suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille sekä sidosryhmävastaanotto Suomen pysyvässä EU-edustustossa, jossa juhlapuhujana kuullaan mm. Komission varapuheenjohtaja Olli Rehniä. Kuullaan myös asiantuntijaesitykset liikennepolitiikkaan, innovaatiorahoitukseen, Leadership2020-strategiaan sekä tulevaan rakennerahasto ja meripolitiikkaan liittyen. JS/TN/SP/ml Maakuntahallitus päättää neljän henkilön edustuksestaan Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppatoimiston järjestämään vuosiseminaariin Brysselissä ke-to Erikoissuunnittelija Sonja Palhus p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

14 11, MH :00 EDUNV: 23/2013 KANNANOTTO SAARISTO-OSAKUNTIEN HUOMIOIMISEKSI VALTIOLLISISSA ALUETUKIJAOISSA Euroopan komissio vahvisti alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille Suomen tulevan tukialueen kokonaisväestöpeitoksi päätettiin 26,03 %, josta harvaanasuttujen alueiden (c-alueet) osuus on 24,18 % ja ennalta määrittelemättömien c-alueiden osuus 1,85 %. Harvaan asutut alueet päätettiin samaisessa komission päätöksessä ja ne kohdentuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Ennalta määrittelemättömät c-alueet päätetään kansallisesti suuntaviivojen kriteereitä noudattaen ja näiden alueiden asukasmäärä voi olla enintään n asukasta. Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa Valtiollisten aluetukien suuntaviivat esitetään, että ennalta määrittelemättömiin c-alueisiin sisällytetään osia Ahvenanmaasta, saaristokunnat sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunta. Saaristo-osakuntien saaristo-osat eivät näin ollen kuuluisi enää uudella EU-ohjelmakaudella Suomen tukialueeseen. Päättyvällä EU-ohjelmakaudella alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmassa Itä- ja Pohjois-Suomen ulkopuolella sijaitsevat saaristoalueet nimettiin korostettua huomiota tarvitseviksi haasteellisiksi alueiksi ja sisältyivät tukialueeseen. Muistion mukaan Ahvenanmaan osien, harvan asutuksen ulkopuolisten varsinaisten saaristokuntien sekä mukaan esitetyn Saarijärven Viitasaaren seutukunnan jälkeen väkilukua jäisi jaettavaksi noin asukasta. Länsi- ja Etelä-Suomen saaristo-osakuntien saaristo-osissa asui yhteensä pysyvää asukasta. Näin ollen Länsi- ja Etelä-Suomen yhteenlaskettu saaristoosien asukasmäärä ylittää jäljelle jäävän raamin noin asukkaalla. Oheismateriaalina on kartta Varsinais-Suomen saaristokunnista sekä saaristo-osakunnista. JV/MR-L/lk Maakuntahallitus hyväksyy työ- ja elinkeinoministeriölle annetun kannanoton saaristoosakuntien huomioimiseksi valtiollisissa aluetukijaoissa : Länsi- ja Etelä-Suomen saaristo-osakuntien saaristo-osissa kokoaikaisesti asuvan saaristoväestön määrä ei ole suuri, noin asukasta. Silti työ- ja elinkeinoministeriön muistion mukaan nämä saaristo-osat eivät enää kuuluisi tulevalla EU:n ohjelmakaudella tukialueeseen, koska ennalta määrittelemättömien c-alueiden kokonaisasukasmäärä (n ) ylittyy noin ihmisellä. Saaristoalueet tarvitsevat kuitenkin korostettua aluepoliittista huomiota ja tukea myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella , jotta kansallisen saaristolain tavoitteet voidaan saavuttaa. Tukialueeseen kuulumisella turvataan osaltaan elinkeinojen, palveluiden ja yritysten toimintaedellytyksiä saaristossa sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen saaristokulttuurin säilymistä maassa. Jos lopullinen päätös jättää saaristo-osakuntien saaristo-osat tukialueen ulkopuolelle, on esitys ristiriidassa saaristolain (494/81) 4 :n, alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/51/2009) 31 :n sekä hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puoltaman ja työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2012 hyväksymän valtakunnallisen saaristopoliittisen toimenpideohjelman kanssa. Laissa saariston kehityksen edistämisestä (494/81), 9 :ssä sanotaan, että valtioneuvosto määrää saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Saaristokuntia ja kunnan saaristo-osia määrättäessä on perusteena pidetty saariston vakinaisen väestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Kuntaliitos on muuttanut saaristo-osakuntia kun entisiä saaristokuntia on liitetty yhteen saaristo-osakuntien kanssa. Uudet kuntarakenteet asettavat saaristo-olosuhteista

15 11, MH :00 EDUNV: 23/2013 johtuvia lisähaasteita kunnille. Saaristo-olosuhteissa tapahtuva palvelutuotanto on kalliimpaa kuin mantereella. Saaristossa välimatkat ovat pitkiä, eikä palveluiden suuren mittakaavan etuja voida hyödyntää. Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset nousevat saaristossa korkeaksi ja koulukuljetuskustannukset erittäin korkeiksi saaristoisuuden takia. Myös vanhustenhuollossa kalleimmat hoitopäivähinnat ovat saariston pienissä yksiköissä. Lisäksi esimerkiksi yhteysalus- ja lossimatkojen taakse tehdyt kotikäynnit nostavat kotihoidon kuluja. Saaristoon joudutaan myös tekemään suuria investointeja vesi- ja viemäriverkkoon ja julkisen liikenteen hoitaminen aiheuttaa kunnille lisäkuluja. Varsinais-Suomen liitto haluaa kiinnittää huomiota c-alueiden nimeämiseen, jota Komissio linjaa hyväksytyssä suuntaviiva-asiakirjassa. Komission mukaan valinnan perusteet olisi kohdistuttava tiettyihin sosioekonomisiin, maantieteellisiin tai rakenteellisiin ongelmiin. Liitto pyytää vielä työ- ja elinkeinoministeriötä arvioimaan ja vertaamaan saaristo-osakuntia muihin tuen piiriin suunniteltuihin alueisiin, kuten Saarijärven Viitasaaren seutukuntaan tai sen osaan. Varsinais-Suomen liitto esittää, että saaristo-osakuntien saaristoalueet nostetaan myös alkavalla ohjelmakaudella valtiollisissa aluetuissa tukialueeseen. Jos saaristo-osakuntien saaristoalueita ei ole mahdollista kokonaisuutena sisällyttää tukialueeseen, tulee alueeseen sisällyttää ne saaristoalueet, joissa on suurin saaristoasukkaiden määrä. Varsinais-Suomen liiton arvion mukaan juuri näillä alueilla tuen tarve ja vaikuttavuus on suurin. erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh ;

16 12, MH :00 EDUNV: 22/2013 LAUSUNTO PERUSTUSLAIN 25 :N TARKISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Oikeusministeriö pyytää kirjeellään Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa perustuslain 25 :n tarkistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksesta mennessä. Työryhmä ehdottaa perustuslain 25 :n tarkistamista siten, että sen 2 momentissa säädettäisiin vaalipiirien vähimmäismääräksi yhdeksän ja enimmäismääräksi kaksitoista. Tämän lisäksi Ahvenanmaan maakunta muodostaisi edelleen oman vaalipiirinsä. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2013 lain vaalilain 5 ja 11 :n muuttamisesta siten, että nykyiset Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Manner-Suomen vaalipiirien lukumääräksi tuli näin 12. Uutta vaalipiirijakoa on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2015 eduskuntavaleissa. Perustuslain 25 :n toisessa momentissa säädetään vaalipiirijaon perusteista tällä hetkellä seuraavasti: Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodostaa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien enimmäismääräksi Manner-Suomessa kirjataan Vaalipiirijako on perustunut vuodesta 1906 vuoteen 1998 asti lääninjakoon siten, että lääni muodosti vaalipiirin, jollei lääniä sen suuruuden vuoksi ollut jaettu kahteen tai useampaan osaan. Lääninhallinnon uudistuksen jälkeen vaalipiirijako on perustunut pääsääntöisesti maakuntajakoon. Maakuntia on nykyisin 18. Vaalipiirin väestömääräinen koko vaikuttaa piilevän äänikynnyksen korkeuteen. Piilevällä äänikynnyksellä tarkoitetaan sitä laskennallista osuutta vaalipiirissä annetuista äänistä, joka takaa puolueelle yhden edustajapaikan. Vaalipiirien väliset erot piilevän äänikynnyksen korkeudessa alkoivat kasvaa 1970-luvulta lähtien vaalipiirien kokoerojen kasvaessa. Nykyisissä vaalipiireissä korkeimmat piilevät äänikynnykset ovat Lapin (12,5 %), Satakunnan (10,0 %) ja Keski-Suomen (9,1 %) vaalipiirissä. Vaalien suhteellisuuden kannalta olisi ihanteellista, että vaalipiirit olisivat toisiinsa nähden väestömäärältään suunnilleen yhtä suuria. JV/MR-L/lk Oikeusministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa perustuslain 25 :n tarkistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksesta. Työryhmä ehdottaa perustuslain 25 :n tarkistamista siten, että sen 2 momentissa säädettäisiin vaalipiirien vähimmäismääräksi yhdeksän ja enimmäismääräksi kaksitoista nykyisen 12 ja 18 sijaan. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2013 lain vaalilain muuttamisesta siten, että Manner-Suomen vaalipiirien lukumäärä laski 14:sta 12:sta. Ehdotuksessa esitetään, että perustuslakia muutettaisiin, jotta tarvittaessa jatkossakin väestömäärän muutoksiin voidaan reagoida. Eduskuntavaalien vaalijärjestelmällä tavoitellaan eduskunnan kokoonpanossa yhtäältä poliittista suhteellisuutta ja toisaalta alueellista edustavuutta. Alueellinen edustavuus pyritään toteuttamaan vaalipiirijaon avulla. Väestöpohjaltaan pienten vaalipiirien osalta puoluekannatuksen suhteellisuus toteutuu huonosti verrattuna väestöpohjaltaan suuriin vaalipiireihin. Pienien vaalipiiri-

17 12, MH :00 EDUNV: 22/2013 en osalta ns. piilevä äänikynnys nousee korkeaksi. Tällä hetkellä korkeimmat piilevät äänikynnykset ovat Lapin, Satakunnan ja Keski-Suomen vaalipiirissä. Väestöennusteiden mukaan seuraavien 20 vuoden aikana vaalilain muutoksella yhdistetyissä Kymen, Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä väestönkehitys on laskeva. Maan pienimmiksi jäävissä vaalipiireissä Lapissa nykyinen väestömäärä näyttää pysyvän ennallaan ja Satakunnan vaalipiirissä laskevan. Vaalipiirijaolla ja siihen perustuvalla vaalipiirien koolla eli paikkamäärällä on vaikutusta puolueiden ehdokasasetteluun ja kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Vaikka vaalien suhteellisuuden kannalta olisi ihanteellista, että vaalipiirit olisivat toisiinsa nähden väestömäärältään suunnilleen yhtä suuria, ei Suomessa voida vähentää vaalipiirien lukumäärää enää merkittävästi ilman, että alueellinen edustavuus heikkenee. Ehdotetut vähimmäis- ja enimmäismäärät säilyttäisivät nykyisen vaalijärjestelmän olennaiset piirteet ennallaan ja perustuslaissa asetetut reunaehdot vaalipiirijaolle merkitsisivät myös sitä, että maakuntajako säilyisi edelleen vaalipiirijaon pääasiallisena pohjana. Ehdotettu perustuslain muutos asettaa kuitenkin nykyistä tiukemmat rajat vaalilaille säätää vaalipiiristä. Käytännössä nykyisiä vaalipiirejä ei voitaisi jakaa ilman että samalla yhdistettäisiin joitakin vaalipiirejä. Esimerkiksi Satakunnan tai Keski-Suomen vaalipiiri pitäisi yhdistää johonkin muuhun vaalipiiriin, jotta esimerkiksi jo kertaalleen jaettu Uudenmaan vaalipiiri voitaisiin jälleen jakaa. Varsinais-Suomen liitto pitää esitystä perusteltuna, koska vaalipiirien määrää on voitava jatkossakin tarkastella uudelleen, jos piilevä äänikynnys nousee liian korkeaksi vaalipiirissä väestökehityksen myötä. Tällöin vaalipiirien yhdistäminen voi edesauttaa suhteellisuuden parempaa toteutumista ja samalla osaltaan parantaa politiikan uskottavuutta ja lisätä kansalaisten kiinnostusta vaaleja kohtaan. Liiton näkemyksen mukaan maakuntajaon tai sen kerrannaisen ja vaalipiirijaon tulisi noudattaa samoja aluerajauksia jatkossakin. Lausunto lähetetään: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh ,

18 13, MH :00 EDUNV: 21/2013 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN TE-TOIMISTON TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ, SIJAINNISTA JA MUISTA TE-PALVELUIDEN TOTEUTTAMISTAVOISTA Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää kirjeellään Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa tekemästään esityksestä, joka koskee TE-toimistojen määrää, sijaintia ja muita TE-palveluiden toteuttamistapoja. Maakunnan liiton lausunto tulee toimittaa viimeistään Varsinais- Suomen ELY-keskukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän linjauksen mukaisesti koko maassa siirryttiin ELY-keskusaluekohtaisesti yhden hallinnollisen TE-toimiston rakenteeseen alkaen. Varsinais-Suomessa linjauksen toteuttaminen merkitsi yhdeksän itsenäisen TE-toimiston lakkauttamista ja yhden maakunnallisen TE-toimiston perustamista. Varsinais-Suomeen perustetulla TEtoimistolla on nykyisin 12 toimipaikkaa. Lausuntopyyntö koskee Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluverkon edelleen kehittämistä. Lähtökohtana toimipaikkasuunnittelussa on valtiovarainministeriön julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen (kaspalvelu hanke), johon sisältyy eri hallinnonalojen toimijoiden asiakaskäyntipalveluverkoston vähentäminen, ja toisaalta niiden kokoaminen yhteisiin palvelupisteisiin. Hankkeessa esitetään, että kunnan, TE-toimiston, poliisin lupapalvelun, maistraatin, verohallinnon, Kelan ja ELY-keskuksen asiakaspalvelu voi tapahtua yhteispalvelupisteissä, joiden maantieteellinen sijainti säädetään lailla siten, että 90 %:lla asukkaista on asiakaspalvelupisteeseen maanteitse tai rautateitse lyhyempi matka kuin 40 km. Yhteisessä asiakaspalvelussa tarjotaan TE-toimiston asiakaspalvelua palveluneuvojan antamana tai etäpalveluna. Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen loppuraportissa ja siihen liittyvässä hallituksen esitysluonnoksessa on esitetty kaksi palveluverkkovaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yhteiset asiakaspalvelupisteet korvaavat toimijakohtaiset käyntiasiointipisteet siirtymäajan jälkeen lähes koko maassa. Yhteispalvelupisteitä olisi 164 nykyisessä kunnassa. Toisessa vaihtoehdossa yhteiseen asiakaspalveluun siirryttäisiin ensin alueilla, joilta puuttuu kahden tai kolmen järjestelmässä mukana olevan toimijan oma asiakaspalvelua antava piste. Tässä vaihtoehdossa yhteisiä asiakaspalvelupisteitä olisi 129 kunnassa. Varsinais-Suomen ELY -keskus esittää, että Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluverkkoa kehitetään niin, että maakuntaan tulee kaksi TE-toimiston omaa toimipaikkaa Turkuun ja Saloon, suunniteltuja julkisen hallinnon yhteispalvelupisteitä sekä Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin TE-toimiston henkilöstön omaa palvelua muun viranomaistoiminnan yhteyteen. Esityksen mukaan Kaarinan, Kemiönsaaren, Laitilan, Liedon, Paimion, Paraisten, Raision ja Someron toimipaikat lakkautetaan. JV/MR-L/lk Varsinais-Suomen liitto lausuu Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä, sijainnista ja muista TE-palveluiden toteuttamistavoista seuraavaa: Varsinais-Suomen liitto arvioi, että TE-toimiston toimipaikkaverkoston kehittämisessä tärkeää on riittävän palvelutason säilyttäminen ja palvelujen saatavuus. Vaikka julkisissa palveluissa siirrytään yhä enemmän sähköisiin palveluihin, on työvoimapalveluissa tärkeää säilyttää riittävän laajaalainen henkilökohtainen palvelu. Työvoimahallinnon työntekijöillä on oltava myös riittävää paikallistuntemusta. Esityksessä on perusteltu yhden toimipaikan mallia kiertävällä henkilöstöllä. Liitto esittää kiertävän henkilöstön käyttöä myös jatkossa. Tällöin voidaan tarjota asiantuntevaa ja laajaalaista palvelua lähellä asiakasta.

19 13, MH :00 EDUNV: 21/2013 Uudistuksessa olennaista on kehittämisen johdonmukaisuus, kun rinnakkaisia ja keskinäisriippuvaisia valtiohallinnon palveluja uudistetaan. Uudistuksia tehtäessä tulee etukäteen päättää niiden marssijärjestyksestä. TE-toimiston toimipaikkaverkostoa ei voida nyt mielekkäästi kehittää itsenäisenä kokonaisuutena, sillä valtiohallinnon julkisesta asiakaspalvelusta odotettavat ratkaisut ovat olennaisia TE-toimiston toimipaikkaverkostosta päätettäessä. VM on esittänyt kaspalvelu hankkeessa julkisen asiakaspalvelun toteuttamiseen kahta eri yhteispalveluverkkovaihtoehtoa. Loppuraportin esittämä 1. vaihtoehto kattaa laajan 164 palvelupisteen verkon myös keskuskaupunkeihin, mutta ehdottaa TE-toimiston omaa toimipaikkaa vain Turkuun. VM:n 2. vaihtoehto 129 palvelupisteen verkosta ei esitä yhteispalvelupistettä maakunnan suurimpiin keskuksiin Turkuun ja Saloon, vaan näiden keskusten käyntiasiointi katsotaan turvattavan valtion viranomaisten olemassa olevalla palvelupisteverkolla. Vaihtoehto sisältää ehdotuksen TE-toimiston omista toimipaikoista Turkuun ja Saloon. TE-toimiston toimipaikkojen määrästä ja sijainnista päätettäessä on niiden kiinteä yhteys julkisen asiakaspalvelun yhteispalvelupisteverkkoon huomioitava. Jos TE-toimistolla on oma toimipaikka kunnassa, ei päällekkäiselle palvelulle tai etäyhteydelle yhteispalvelupisteessä ole perusteita. Toisaalta palvelu- ja toimipaikkaverkkoa koskevassa jatkosuunnittelussa on huolehdittava, ettei TEtoimiston omaa toimipaikkaa tulevaisuudessa lakkauteta ilman korvaavan yhteispalvelupisteen perustamista. Nyt päätettävän palveluverkon on oltava jatkon kannalta joustava, jotta muuttuviin tilanteisiin pystytään reagoimaan. Liiton mielestä palvelut on turvattava huolimatta siitä, kumpaan julkisen hallinnon asiakaspalveluverkkovaihtoehtoon päädytään. Palvelujen turvaamisessa työnhakijan palvelujen lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös palvelujen laatuun ja saatavuuteen, jotka koskevat osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten toimintaedellytysten turvaamista. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että ELY-keskuksen esitys TE-palvelujen järjestämisestä Turun kaupunkiseudulla turvaa riittävän palvelutason, mutta maakunnan muissa osissa heikentää merkittävästi TE-palvelujen saatavuutta ja palvelutasoa. Lausunto lähetetään: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh ,

20 14, MH :00 MAANK: 124/2013 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEEN PERUSTETTAVIA VALTION LUONNOSUOJELUALUEITA KOSKEVISTA ASETUSLUONNOKSISTA Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja mennessä kahdesta asetusluonnoksesta, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Varsinais-Suomeen. Kaikki alueet ovat valtion omistamia ja kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueiden perustamista ovat valmistelleet ympäristöministeriö ja Metsähallitus, jotka kuulivat eri tahojen näkemyksiä paikallisissa tilaisuuksissa viime vuonna. Asetusluonnokset, niitä koskevat esittelymuistioiden luonnokset sekä aluerajaukset ovat nähtävillä osoitteessa: Varsinais-Suomeen valtionmaalle on tarkoitus perustaa 91 uutta luonnonsuojelualuetta, joihin kuuluu muun muassa luontoarvoiltaan rikkaita lehtoja, vanhoja metsiä ja soita sekä arvokkaita lintukosteikkoja ja saaristoa. Alueet sijaitsevat eri puolella Varsinais-Suomea, ja niiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista noin tuhanteen hehtaariin. Perustettavien uusien luonnonsuojelualueiden pinta-ala on yhteensä lähes hehtaaria, mikä vastaa noin 1 % maakunnan maapintaalasta. Suojelualueet perustetaan joko valtioneuvoston asetuksella tai ympäristöministeriön asetuksella. Oheismateriaalina on kartta perustettavista valtion luonnonsuojelualueista ja maakuntakaavan virkistys- ja suojelualueista. HS/TJ/en Varsinais-Suomen liitto toteaa, etteivät perustettavat luonnonsuojelualueet ole ristiriidassa vahvistettujen maakuntakaavojen suunnitellun maankäytön kanssa. Samalla liitto haluaa kuitenkin nostaa esille jo maakuntakaavaratkaisujen perusteena olevien linjausten mukaisesti tarpeet turvata suojelualueiden monipuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet myös tuleville sukupolville. Alueilla on suuri merkitys lähiluonnon kokemisessa ja henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamisessa. Varsinais-Suomen liitto edellyttää perustettavien luonnonsuojelualueiden säännösten yhteensovittamista niiden perinteisten käyttömuotojen (mm. virkistys, retkeily, kalastus ja metsästys) mahdollistamiseksi suojelualueiden perustamisen jälkeenkin. ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

21 15, MH :00 MAANK: 50/2011 VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVA, VALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ TEHDYT VALITUKSET Ympäristöministeriö on kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa antamaan vastineensa maakuntavaltuuston tekemästä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyihin valituksiin. Vastineet on pyydetty toimittamaan mennessä. Vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on tehty yhteensä kuusi ympäristöministeriölle osoitettua valitusta. 1. Matti Kipinoinen, Sven Lindholm ja Thomas Wallenius 2. Anders Örnmark, asiamies Sakari Niemelän, asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n välityksellä 3. Taaleritehdas Oy, Taamir Fareed 4. Föreningen Konstsamfundet r.f., asiamiehen Klaus Metsä-Simolan, asianajotoimisto Borenius Oy:n välityksellä 5. Erkki ja Kirsi Jaakola-Siimes 6. Stefan Strandberg Valituksissa vaaditaan vaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä mm. lainvastaisuuteen vedoten. Valituksissa esille nostetut asiat ovat olleet pääosin esillä jo aiemmin kaavaprosessin eri vaiheissa ja niitä koskevista kannanotoista ja muistutuksista on asianosaisille annettu vastineet. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto on hyväksyessään kaavan päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä. Ympäristöministeriön päätös valtuuston päätöksestä tehdyistä valituksista ja vaihemaakuntakaavan vahvistamisesta on oikeusharkintainen. Jos vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisiin selvityksiin ja täyttää 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset, eikä se muutoin ole lainvastainen, on ympäristöministeriön vahvistettava vaihemaakuntakaava. Vahvistamiseen ei liity tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Oheismateriaalina ovat maakuntavaltuuston päätöksistä tehdyt valitukset sekä niihin liiton virastossa laaditut vastineet. Valitusten liitteet ovat nähtävillä kokouksessa. HS/AK/en Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä maakuntavaltuuston Varsinais-Suomen tuulivaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyihin valituksiin liiton virastossa laaditut vastineet, 2. todeta ympäristöministeriölle, ettei Varsinais-Suomen tuulivaihemaakuntakaavan vahvistamiselle ole valituksissa esitettyjä laillisia esteitä. luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

22 16, MH :00 MAANK: 133/2013 VASTINE ALUEHALLINTOVIRASTOLLE ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOIRASTON PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN TURUN LENTOASEMAN YMPÄRISTÖLUPAA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut Varsinais-Suomen liitolle tilaisuuden kirjallisen vastineen antamiseen Ruskon kunnan, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen, Finavia Oyj:n sekä Heikki Raikon Vaasan hallintooikeudelle osoittamista päätöstä koskevista valituksista. Valitukset koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä ( nro 107/2013/1), jossa Finavia Oyj:lle myönnetään Turun lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupa. Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu vastine on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään sähköisesti osoitteeseen Turun lentoaseman toimintaa koskevasta ympäristöluvasta jätetyt valitukset koskevat melualueen laajuutta ja melualueen määrittämiseen liittyviä mittauksia (Ruskon kunta ja Heikki Raiko), lentoaseman ilta-aikaista toimintaa, jäänesto- ja muiden kemiallisten aineiden varastointia ja tankkausta, pohjavesitarkkailua, toiminnan raportointia sekä eräitä muita lupamääräyksiä koskettavia säännöksiä (Finavia Oyj). Lisäksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jättämä valitus käsittelee meluun ja sen vaikutuksien hallintaan liittyviä määräyksiä, pohjavesivaikutuksiin liittyviä määräyksiä, sekä lentoaseman vaikutusten huomioimista Pomponrahkan Naturaalueeseen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vaatii Finavia Oyj:lle myönnetyn Turun lentoaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan kumoamista ja asian palauttamista käsittelyyn Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. HS/LL/en Varsinais-Suomen liitto toteaa vastineenaan, että Turun lentoaseman toiminta on maakunnan kansainvälisten yhteyksien kannalta keskeisessä asemassa. Turun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen 4. suurin ja kansainvälisen rahtiliikenteen volyymilla mitattuna Suomen 2. merkittävin lentoasema. Lisäksi Turun lentoasema toimii Helsinki- Vantaan varalentoasemana. Turun lentoaseman liikenteestä yli 75 % suuntautuu kansainväliseen liikenteeseen lentoaseman liikenne ei ole korvattavissa muilla liikennemuodoilla. Lentoyhteyksillä on Turun seudulla merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Varsinais-Suomen liitto korostaa, että Turun lentoaseman toimintaa koskevasta ympäristöluvasta tehtyjen valitusten jatkokäsittely ja sen johdosta tehtävät päätökset eivät saa vaarantaa Turun lentoaseman toimintaa. erikoissuunnittelija Laura Leppänen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23 17, MH :00 MAANKÄYTTÖJAOSTON ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Maankäyttöjaoston pöytäkirja Lausunto Nousiaisten kunnanhallitukselle Nousiaisten kunnan keskustan ja kirkonseudun osayleiskaavaluonnoksesta (M114/ ) Lausunto Kemiönsaaren Lövön pohjoisosan ranta-asemakaavamuutoksesta (M109/ ) Lausunto Salon Kiikalan alueen kiinteistön maa-aineslupahakemuksesta (M121/ ) Lausunto Oripään kunnalle Oripään Kangasnummen maa-aineslupahakemuksesta (M111/ ) Lausunto Oripään kunnalle Killin sora-alueen maa-aineslupahakemuksesta (M106/ ) Lausunto Kakonjärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (M125/ ) Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Nousiaisten sikalahanketta (M103/ ) Lausunto Ilmatar Somero Oy:n tuulivoimahankkeen suunnittelutarvehakemukseen (M120/ ) Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle valtatien 9 ja maantien 224 Auran keskustan eritasoliittymän alustavasta yleissuunnitelmasta (M113/ ) Suunnittelujohtajan lausunto Paraisten kaupungille koskien Iniön Norrbyn Johansholman rantaasemakaavaa (M112/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Kemiönsaaren kunta: Amosparkenin asemakaava, uusittu ehdotus (M57/ ) 2. Kustavin kunta: Laupusten ranta-asemakaavan muutos (Ramsinmaa ja Lootholmi) (M117/ ) 3. Liikenne- ja viestintäministeriö: Laajakaista kaikille hankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistio (M119/ ) 4. Naantalin kaupunki: Asemakaavan muutosluonnos Rantakatu 20, Naantali (M118/ ) 5. Paimion kaupunki: Muurassuontien asemakaavan muutos, kortteli 1002 ja osakortteli 1008, kaavaehdotus (M116/ ) 6. Pirkanmaan ELY-keskus: Voimamylly Oy:n Humppilan-Urjalan tuulivoimapuisto-hankkeen YVAselostus (M110/ ) 7. Urjalan kunta: Urjalan oikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan kaavaluonnos (M115/ ) 8. Ympäristöministeriö: Varsinais-Suomeen perustettavia valtion luonnonsuojelualueita koskevat asetusluonnokset (M124/ ) Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. HS/en Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

24 18, MH :00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A muut B sairaudet C poissaolot lapsen sairauden vuoksi D virkavapaudet/työlomat E kokemus-/ammattialalisät F 5 - muut henkilöstöasiat G CB valtion vastinraha N 8 Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB- valtion vastinrahoituksen maksatuspäätökset X EAKR ohjelman maksatuspäätökset Y maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z Hallintojohtajan päätökset: - projektien maksatushakemusten maksuunpano K MK Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

25 19, MH :00 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Petteri Orpo päättää kokouksen.