Maakuntahallitus Esityslista 8/2013

Transkriptio

1 -1, MH :00 Maakuntahallitus Esityslista 8/2013 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-19 SAAPUVILLA Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Lehtonen Aki Maaskola Mika, 1. vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Siren Saara-Sofia Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Kaunisto Timo Aalto Tino Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Kattelus Lauri Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Rantanen Matti Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna Andersson Li Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Vs. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Petteri Orpo puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

2 1, MH :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on postitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu on postitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 2, MH :00 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Juhani Pilpola ja Mari Saario.

4 3, MH :00 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

5 4, MH :00 HALL: 135/2013 OSAAMISRYHMIEN JOHTAJIEN PALKANTARKISTUKSET Asia Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan paikallisen järjestelyerän kohdentamissa tulee huolehtia siitä, että johto ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Valmistelija JS/mk Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liitossa on jo pitkään ollut käytössä menettely (mh ), jossa paikallisten järjestelyerien kohdentaminen on perustunut lähimmän esimiehen arviointiin koskien työntekijän tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista työsuoritusta. Vuosittain jaettavien järjestelyvarojen kohdennuksessa on edellä mainitusta syystä jätetty johtoryhmän jäsenet tarkastelun ulkopuolelle. jolloin he ovat voineet jäävittömämmin suorittaa alaistensa työtehtävien vaativuuden ja työntekijöiden työsuorituksen arvioinnin. Tällöin on perusteltua, että johdon palkkausta tarkastellaan aika ajoin erillisinä päätöksinä, jotta voidaan turvata palkkojen suhteellinen kilpailukyky. Viimeisimmät johtajia koskeneet harkinnanvaraiset palkankorotukset tehtiin kesäkuussa 2010 (mh ). Aluekehitysjohtajan toimenkuvaan lisättiin elokuussa 2011 (mh ) lakkautetun ohjelmajohtajan viran tehtävät ja samalla tarkistettiin palkkausta tehtävien vaativuuden kasvun suhteessa. Maakuntajohtajan palkkaa tarkistettiin keväällä 2011 (mh ). Aluekehitysjohtajan nykyinen palkka on euroa/kk. Suunnittelu-, edunvalvonta- ja hallintojohtajan palkat ovat euroa/kk. Maakuntahallitus päättää korottaa osaamisryhmien johtajien palkkaa alkaen siten, että vaikutus kokonaispalkkaan on 250 euroa/kk. Päätös Tarja Nuotio, Markku Roto, Heikki Saarento ja Janne Virtanen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon ehdotuksesta maakuntahallitus päätti jättää asian pöydälle. Maakuntahallitus päättää korottaa osaamisryhmien johtajien palkkaa alkaen siten, että vaikutus kokonaispalkkaan on 250 euroa/kk. Lisätietoja Maakuntajohtaja Juho Savo p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 5, MH :00 HALL: 56/2013 KAARINAN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Asia Kaarinan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan myöntänyt Mikko Seppälälle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valinnut uuden jäsenen hänen tilalleen. Salon kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakunta-valtuuston varajäseneksi Mikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Kaarinan kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Kaarinan kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Mikko Eskelisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

7 6, MH :00 HALL: 152/2013 VASEMMISTOLIITON ALOITE MAAKUNTAVALTUUSTON SIIRTYMISESTÄ SÄHKÖISEEN KOKOUSKÄYTÄNTÖÖN Asia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on esittänyt Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa seuraavan aloitteen: Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että maakuntavaltuusto siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle seuraavan vastauksen: Nykyisen käytännön mukaan maakuntavaltuuston esityslistat liitteineen lähetetään kirjepostina ja pöytäkirja sähköpostina. Esityslista ja pöytäkirja liitteineen ovat saatavissa liiton kotisivulta sähköisessä muodossa (pdf). Maakuntahallitus päättää, että lokakuun 2013 alussa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsenille ja varajäsenille lähetään tiedustelu valmiudesta paperittomaan kokoushallintaan maakuntavaltuuston kokouksissa. Tällöin kartoitetaan jäsenien ja varajäsenien valmiudet toimia pelkästään sähköisellä kokousmateriaalilla (esityslista ja liitteet). Kokousmateriaali tullaan toimittamaan ainoastaan sähköisesti ko. valmiudet omaaville henkilöille. Muille esityslista liitteineen lähetetään edelleen myös kirjepostina. Liitolla ei ole varattu rahoitusta sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisestä jäsenille mahdollisesti aiheutuviin ICT-kuluihin. Päätös Lisätietoja Viitaten edellä esitettyyn vastaukseen maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että asia todetaan loppuun käsitellyksi. Hallintojohtaja Markku Roto p ,

8 7, MH :00 HALL: 138/2013 LIIKENNESUUNNITTELIJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan julistaa haettavaksi liikennesuunnittelijan toimen ensisijaisesti sisäisellä ja toissijaisesti ulkoisella haulla. Liikennesuunnittelijan toimenkuvaan sisältyy: 1) maakuntakaavoitus ja muu maakunnan suunnittelu (liikenteen teemavastuu), 2) liikennejärjestelmätyö ja liikenneteeman lausuntojen valmistelu ja 3) liikenteen hankkeisiin ja yhteistyöryhmiin liittyvät tehtävät. Hakuilmoituksessa toimeen valittavalta edellytettiin soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä työkokemusta alueiden käytön ja liikennejärjestelmien suunnittelutehtävistä. Lisäksi edellytettiin hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä vähintään tyydyttävää ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Varsinais-Suomen liiton henkilöstölle suunnattu sisäinen haku toteutettiin ajalla Hakuun saatiin määräaikaan mennessä 2 hakemusta: FT Laura Leppänen ja VTM Malla Rannikko- Laine. Laura Leppänen toimii määräaikaisena sijaisena maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä mm. maakuntakaavoitus- ja liikennesuunnittelutehtävissä. Malla Rannikko-Laine toimii määräaikaisena sijaisena edunvalvonnan ja kuntapalvelujen osaamisryhmässä mm. kansanedustaja- ja kuntayhteistyötehtävissä. Molemmat hakijat haastateltiin. Ansiovertailussa ja haastatteluissa painotettiin aluesuunnittelun ja - tutkimuksen tietotaitoja sekä kykyä tiivistää ja esittää suunnitelmia ja selvityksiä. Haastattelijoina toimivat suunnittelujohtaja Heikki Saarento ja vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Hakijoista tehdyn ansiovertailun ja suoritettujen haastattelujen perusteella Leppänen täyttää kattavammin liikennesuunnittelijan tehtävien hoidon edellyttämät vaatimukset. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/JV/MR/en Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää valita liikennesuunnittelijan toimeen FT Laura Leppäsen lukien. Toimen tehtäväkohtainen palkka on 3571 euroa/kk. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 7, MH :00 / Pykälän liite: Liikennesuunnittelija yhteenveto Varsinais-Suomen liitto Yhteenveto liikennesuunnitelijan toimea hakeneista liiton työntekijöistä Laura Leppänen Malla Rannikko- Laine Syntymävuosi Koulutus FM 2003 (maantiede), FT 2011 VTM 2010 (valtiotiede) Työkokemus n. 10 v (ml. tohtorikoulutus) n. 9 v (ml. osa- aikainen myyntityö) Työkokemus / liikenne n. 5 v - Työkokemus / liitto n. 1,5 v 7 kk Ruotsi Tyydyttävä Hyvä Englanti Erinomainen / hyvä (k/s) Hyvä / sujuva Huomioitavaa Työkokemus ja väitöskirjan aihe liikenteen ja aluerakenteen suunnittelun vaatimusten mukaisia. Osallistunut liitossa liikenneasioiden edunvalvontaan. Osallistunut liitossa liikenneasioiden edunvalvontaan sekä ollut valtionvarainvaliokunnan liikennejaoston jäsenen avustaja.

10 8, MH :00 EAKR-OHJELMAN UUDET HANKKEET, MYÖNTEINEN PÄÄTÖS Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa koskeva hakemus (oheismateriaalina): 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 43/2013, Visiitti -Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke (hakija: Turun seudun kehittämiskeskus) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa käynnistetään vierailutoiminnan verkosto, kilpailutetaan operaattorit vierailukeskustoimintaa hoitamaan, kirjoitetaan yhteinen tarina ja tuotetaan sähköisen vierailukeskusmateriaalin perustaso. Projektin tuloksena syntyy laadukas, toimintamallin mukaisesti toimiva vierailutoiminta ja verkosto, joka toimii yrittäjien ja operaattorien vetämänä. Toimintamalli sisältää virtuaalisen materiaalin, jota voidaan käyttää pohjana kaikissa alueen vierailukeskuksissa ja showroomeissa. Perusmateriaali esittelee Varsinais-Suomen kokonaisuutena, johon yritykset voivat liittää oman esittelymateriaalinsa. Yrityksiä on jo sitoutettu mukaan ja toiminta kohdistuu koko Varsinais-Suomen alueelle. Hankkeen toteutusaika on Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee maakuntaohjelman toimintalinjaa Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot. Perustelut päätösesitykselle: Hanke parantaa yritysten sekä alueen kilpailukykyä houkuttelemalla alueelle investointeja, uusia yrityksiä ja osaajia. Vierailutoiminnankehittäminen hyödyttää ennen kaikkea yrityksiä, mutta myös Varsinais-Suomen aluetta ja sen kaupunkeja sekä koko Suomea. Hankkeen tuloksena syntyy koko maakuntaa palveleva verkosto- ja toimintamalli. Hanke 43/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä Valmistelija Ehdotus TN/VR Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turun seudun kehittämiskeskukselle myönnetään projektille Visiitti -Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke (43/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Turun seudun kehittämiskeskukselle myönnetään projektille Visiitti - Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke (43/2013) Rakennerahastot (yhdistetty) rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa.

11 8, MH :00 Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , Erikoissuunnittelija Carola Gunell p ,

12 9, MH :00 EAKR-OHJELMAN HANKKEET, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraavat EAKR ohjelmaa koskevat hakemukset (oheismateriaalina). 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 42/2013, Yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus (hakija: Turun yliopisto) Hankekuvaus: Tavoitteena on aikaansaada kattava opus seuraavien neljän vuoden aikana (vuoteen 2017 mennessä) yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta, opetuksesta sekä tulevaisuudennäkymistä Turun yliopistossa. 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 39/2013, Jaatilanjoen silta (hakija Someron kaupunki) Hankekuvaus: Jaatilanjoen sillan suunnittelu ja rakentaminen sekä yhdistävien tieosuuksien rakentaminen Tehdastielle ja Tehdaskujalle. Nykyinen kulkuyhteys Jaatilantietä pitkin Jaatilan teollisuusalueelle on kapea ja mutkainen. Tiellä on sattunut useita raskaan ajoneuvon ojaansuistumisia ja samalla väylällä kulkevat kävelijät ja pyöräilijät. Sillalla turvataan alueella jo toimivien yritysten logistiset toimintamahdollisuudet sekä edistetään uusien yritys- ja teollisuustonttien kaavoittamista alueelle. Yhteys maakuntaohjelmaan: Toimiva liikennejärjestelmä Hankkeet 42/2013 ja 39/2013 on käsitelty Varsinais-Suomen hankeryhmässä Valmistelija Ehdotus TN/VR/PP Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR rahaa Turun yliopisto: 42/2013, Yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus Someron kaupunki: 39/2013, Jaatilanjoen silta Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR rahaa Turun yliopisto: 42/2013, Yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus Someron kaupunki: 39/2013, Jaatilanjoen silta

13 9, MH :00 Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , Erikoissuunnittelija Carola Gunell p , Erikoissuunnittelija Petteri Partanen p ,

14 10, MH :00 HALL: 154/2013 OSALLISTUMINEN EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONTATAPAAMISIIN BRYSSELISSÄ Asia Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston edunvalvontatapaamiset järjestetään Brysselissä Edunvalvontatapaamisten tarkoituksena on välittää EU-sidosryhmille (MEP:it ja muut avainhenkilöt) tietoa Turussa kesäkuussa 2014 järjestettävistä Itämeritapahtumista ja EU:n Meripäivästä 2016 ja muista edunvalvonnallisesti ajankohtaisista asioista. Matkan tarkoituksena on myös valmistautua uuteen EU-ohjelmakauteen tarjoamalla informaatiota 2014 alkavasta EU-ohjelmakaudesta Turun ja Varsinais-Suomen kannalta tärkeimmillä elinkeinosektoreilla (esim. innovaatio- ja tutkimusrahoitus, pk-yritystoiminta, laivanrakennus, rakennerahastot Itämeren alueella, kaupunkipolitiikka jne). Tarkoituksena on myös huomioida Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston 15- vuotistoimintavuosi. Matkan aikana järjestetään mm. edunvalvontalounas suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille sekä sidosryhmävastaanotto Suomen pysyvässä EU-edustustossa, jossa juhlapuhujana kuullaan mm. Komission varapuheenjohtaja Olli Rehniä. Kuullaan myös asiantuntijaesitykset liikennepolitiikkaan, innovaatiorahoitukseen, Leadership2020-strategiaan sekä tulevaan rakennerahasto ja meripolitiikkaan liittyen. Valmistelija JS/TN/SP/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää neljän henkilön edustuksestaan Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppatoimiston järjestämään vuosiseminaariin Brysselissä ke-to Lisätietoja Erikoissuunnittelija Sonja Palhus p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

15 11, MH :00 EDUNV: 23/2013 KANNANOTTO SAARISTO-OSAKUNTIEN HUOMIOIMISEKSI VALTIOLLISISSA ALUETUKIJAOISSA Asia Euroopan komissio vahvisti alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille Suomen tulevan tukialueen kokonaisväestöpeitoksi päätettiin 26,03 %, josta harvaanasuttujen alueiden (c-alueet) osuus on 24,18 % ja ennalta määrittelemättömien c-alueiden osuus 1,85 %. Harvaan asutut alueet päätettiin samaisessa komission päätöksessä ja ne kohdentuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Ennalta määrittelemättömät c-alueet päätetään kansallisesti suuntaviivojen kriteereitä noudattaen ja näiden alueiden asukasmäärä voi olla enintään n asukasta. Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa Valtiollisten aluetukien suuntaviivat esitetään, että ennalta määrittelemättömiin c-alueisiin sisällytetään osia Ahvenanmaasta, saaristokunnat sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunta. Saaristo-osakuntien saaristo-osat eivät näin ollen kuuluisi enää uudella EU-ohjelmakaudella Suomen tukialueeseen. Päättyvällä EU-ohjelmakaudella alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmassa Itä- ja Pohjois-Suomen ulkopuolella sijaitsevat saaristoalueet nimettiin korostettua huomiota tarvitseviksi haasteellisiksi alueiksi ja sisältyivät tukialueeseen. Muistion mukaan Ahvenanmaan osien, harvan asutuksen ulkopuolisten varsinaisten saaristokuntien sekä mukaan esitetyn Saarijärven Viitasaaren seutukunnan jälkeen väkilukua jäisi jaettavaksi noin asukasta. Länsi- ja Etelä-Suomen saaristo-osakuntien saaristo-osissa asui yhteensä pysyvää asukasta. Näin ollen Länsi- ja Etelä-Suomen yhteenlaskettu saaristoosien asukasmäärä ylittää jäljelle jäävän raamin noin asukkaalla. Oheismateriaalina on kartta Varsinais-Suomen saaristokunnista sekä saaristo-osakunnista. Valmistelija JV/MR-L/lk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus hyväksyy työ- ja elinkeinoministeriölle annetun kannanoton saaristoosakuntien huomioimiseksi valtiollisissa aluetukijaoissa : Länsi- ja Etelä-Suomen saaristo-osakuntien saaristo-osissa kokoaikaisesti asuvan saaristoväestön määrä ei ole suuri, noin asukasta. Silti työ- ja elinkeinoministeriön muistion mukaan nämä saaristo-osat eivät enää kuuluisi tulevalla EU:n ohjelmakaudella tukialueeseen, koska ennalta määrittelemättömien c-alueiden kokonaisasukasmäärä (n ) ylittyy noin ihmisellä. Saaristoalueet tarvitsevat kuitenkin korostettua aluepoliittista huomiota ja tukea myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella , jotta kansallisen saaristolain tavoitteet voidaan saavuttaa. Tukialueeseen kuulumisella turvataan osaltaan elinkeinojen, palveluiden ja yritysten toimintaedellytyksiä saaristossa sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen saaristokulttuurin säilymistä maassa. Jos lopullinen päätös jättää saaristo-osakuntien saaristo-osat tukialueen ulkopuolelle, on esitys ristiriidassa saaristolain (494/81) 4 :n, alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/51/2009) 31 :n sekä hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puoltaman ja työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2012 hyväksymän valtakunnallisen saaristopoliittisen toimenpideohjelman kanssa. Laissa saariston kehityksen edistämisestä (494/81), 9 :ssä sanotaan, että valtioneuvosto määrää saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Saaristokuntia ja kunnan saaristo-osia määrättäessä on perusteena pidetty saariston vakinaisen väestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Kuntaliitos on muuttanut saaristo-osakuntia kun entisiä saaristokuntia on liitetty yhteen saaristo-osakuntien kanssa. Uudet kuntarakenteet asettavat saaristo-olosuhteista

16 11, MH :00 EDUNV: 23/2013 johtuvia lisähaasteita kunnille. Saaristo-olosuhteissa tapahtuva palvelutuotanto on kalliimpaa kuin mantereella. Saaristossa välimatkat ovat pitkiä, eikä palveluiden suuren mittakaavan etuja voida hyödyntää. Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset nousevat saaristossa korkeaksi ja koulukuljetuskustannukset erittäin korkeiksi saaristoisuuden takia. Myös vanhustenhuollossa kalleimmat hoitopäivähinnat ovat saariston pienissä yksiköissä. Lisäksi esimerkiksi yhteysalus- ja lossimatkojen taakse tehdyt kotikäynnit nostavat kotihoidon kuluja. Saaristoon joudutaan myös tekemään suuria investointeja vesi- ja viemäriverkkoon ja julkisen liikenteen hoitaminen aiheuttaa kunnille lisäkuluja. Varsinais-Suomen liitto haluaa kiinnittää huomiota c-alueiden nimeämiseen, jota Komissio linjaa hyväksytyssä suuntaviiva-asiakirjassa. Komission mukaan valinnan perusteet olisi kohdistuttava tiettyihin sosioekonomisiin, maantieteellisiin tai rakenteellisiin ongelmiin. Liitto pyytää vielä työ- ja elinkeinoministeriötä arvioimaan ja vertaamaan saaristo-osakuntia muihin tuen piiriin suunniteltuihin alueisiin, kuten Saarijärven Viitasaaren seutukuntaan tai sen osaan. Varsinais-Suomen liitto esittää, että saaristo-osakuntien saaristoalueet nostetaan myös alkavalla ohjelmakaudella valtiollisissa aluetuissa tukialueeseen. Jos saaristo-osakuntien saaristoalueita ei ole mahdollista kokonaisuutena sisällyttää tukialueeseen, tulee alueeseen sisällyttää ne saaristoalueet, joissa on suurin saaristoasukkaiden määrä. Varsinais-Suomen liiton arvion mukaan juuri näillä alueilla tuen tarve ja vaikuttavuus on suurin. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh ;

17 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristokunnat_karttaliite_mh2013_09_23 Varsinais-Suomen saaristokunnat sekä saaristo-osakunnat Pyhäranta Saaristokunnat Saaristo-osakunnat Saaristo-osakuntien saaristoalueet Laitila Oripää Loimaa Uusikaupunki Mynämäki Pöytyä Vehmaa Kustavi Taivassalo Masku Nousiainen Rusko Aura Tarvasjoki Lieto Marttila Koski Tl Somero Raisio Naantali Turku Kaarina Paimio Salo Sauvo Parainen Kemiönsaari ± km SK

18 12, MH :00 EDUNV: 22/2013 LAUSUNTO PERUSTUSLAIN 25 :N TARKISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Asia Oikeusministeriö pyytää kirjeellään Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa perustuslain 25 :n tarkistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksesta mennessä. Työryhmä ehdottaa perustuslain 25 :n tarkistamista siten, että sen 2 momentissa säädettäisiin vaalipiirien vähimmäismääräksi yhdeksän ja enimmäismääräksi kaksitoista. Tämän lisäksi Ahvenanmaan maakunta muodostaisi edelleen oman vaalipiirinsä. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2013 lain vaalilain 5 ja 11 :n muuttamisesta siten, että nykyiset Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Manner-Suomen vaalipiirien lukumääräksi tuli näin 12. Uutta vaalipiirijakoa on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2015 eduskuntavaleissa. Perustuslain 25 :n toisessa momentissa säädetään vaalipiirijaon perusteista tällä hetkellä seuraavasti: Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodostaa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien enimmäismääräksi Manner-Suomessa kirjataan Vaalipiirijako on perustunut vuodesta 1906 vuoteen 1998 asti lääninjakoon siten, että lääni muodosti vaalipiirin, jollei lääniä sen suuruuden vuoksi ollut jaettu kahteen tai useampaan osaan. Lääninhallinnon uudistuksen jälkeen vaalipiirijako on perustunut pääsääntöisesti maakuntajakoon. Maakuntia on nykyisin 18. Vaalipiirin väestömääräinen koko vaikuttaa piilevän äänikynnyksen korkeuteen. Piilevällä äänikynnyksellä tarkoitetaan sitä laskennallista osuutta vaalipiirissä annetuista äänistä, joka takaa puolueelle yhden edustajapaikan. Vaalipiirien väliset erot piilevän äänikynnyksen korkeudessa alkoivat kasvaa 1970-luvulta lähtien vaalipiirien kokoerojen kasvaessa. Nykyisissä vaalipiireissä korkeimmat piilevät äänikynnykset ovat Lapin (12,5 %), Satakunnan (10,0 %) ja Keski-Suomen (9,1 %) vaalipiirissä. Vaalien suhteellisuuden kannalta olisi ihanteellista, että vaalipiirit olisivat toisiinsa nähden väestömäärältään suunnilleen yhtä suuria. Valmistelija JV/MR-L/lk Maakuntajohtajan ehdotus Oikeusministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa perustuslain 25 :n tarkistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksesta. Työryhmä ehdottaa perustuslain 25 :n tarkistamista siten, että sen 2 momentissa säädettäisiin vaalipiirien vähimmäismääräksi yhdeksän ja enimmäismääräksi kaksitoista nykyisen 12 ja 18 sijaan. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2013 lain vaalilain muuttamisesta siten, että Manner-Suomen vaalipiirien lukumäärä laski 14:sta 12:sta. Ehdotuksessa esitetään, että perustuslakia muutettaisiin, jotta tarvittaessa jatkossakin väestömäärän muutoksiin voidaan reagoida. Eduskuntavaalien vaalijärjestelmällä tavoitellaan eduskunnan kokoonpanossa yhtäältä poliittista suhteellisuutta ja toisaalta alueellista edustavuutta. Alueellinen edustavuus pyritään toteuttamaan vaalipiirijaon avulla. Väestöpohjaltaan pienten vaalipiirien osalta puoluekannatuksen suhteellisuus toteutuu huonosti verrattuna väestöpohjaltaan suuriin vaalipiireihin. Pienien vaalipiiri-

19 12, MH :00 EDUNV: 22/2013 en osalta ns. piilevä äänikynnys nousee korkeaksi. Tällä hetkellä korkeimmat piilevät äänikynnykset ovat Lapin, Satakunnan ja Keski-Suomen vaalipiirissä. Väestöennusteiden mukaan seuraavien 20 vuoden aikana vaalilain muutoksella yhdistetyissä Kymen, Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä väestönkehitys on laskeva. Maan pienimmiksi jäävissä vaalipiireissä Lapissa nykyinen väestömäärä näyttää pysyvän ennallaan ja Satakunnan vaalipiirissä laskevan. Vaalipiirijaolla ja siihen perustuvalla vaalipiirien koolla eli paikkamäärällä on vaikutusta puolueiden ehdokasasetteluun ja kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Vaikka vaalien suhteellisuuden kannalta olisi ihanteellista, että vaalipiirit olisivat toisiinsa nähden väestömäärältään suunnilleen yhtä suuria, ei Suomessa voida vähentää vaalipiirien lukumäärää enää merkittävästi ilman, että alueellinen edustavuus heikkenee. Ehdotetut vähimmäis- ja enimmäismäärät säilyttäisivät nykyisen vaalijärjestelmän olennaiset piirteet ennallaan ja perustuslaissa asetetut reunaehdot vaalipiirijaolle merkitsisivät myös sitä, että maakuntajako säilyisi edelleen vaalipiirijaon pääasiallisena pohjana. Ehdotettu perustuslain muutos asettaa kuitenkin nykyistä tiukemmat rajat vaalilaille säätää vaalipiiristä. Käytännössä nykyisiä vaalipiirejä ei voitaisi jakaa ilman että samalla yhdistettäisiin joitakin vaalipiirejä. Esimerkiksi Satakunnan tai Keski-Suomen vaalipiiri pitäisi yhdistää johonkin muuhun vaalipiiriin, jotta esimerkiksi jo kertaalleen jaettu Uudenmaan vaalipiiri voitaisiin jälleen jakaa. Varsinais-Suomen liitto pitää esitystä perusteltuna, koska vaalipiirien määrää on voitava jatkossakin tarkastella uudelleen, jos piilevä äänikynnys nousee liian korkeaksi vaalipiirissä väestökehityksen myötä. Tällöin vaalipiirien yhdistäminen voi edesauttaa suhteellisuuden parempaa toteutumista ja samalla osaltaan parantaa politiikan uskottavuutta ja lisätä kansalaisten kiinnostusta vaaleja kohtaan. Liiton näkemyksen mukaan maakuntajaon tai sen kerrannaisen ja vaalipiirijaon tulisi noudattaa samoja aluerajauksia jatkossakin. Lausunto lähetetään: Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh ,

20 13, MH :00 EDUNV: 21/2013 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN TE-TOIMISTON TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ, SIJAINNISTA JA MUISTA TE-PALVELUIDEN TOTEUTTAMISTAVOISTA Asia Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää kirjeellään Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa tekemästään esityksestä, joka koskee TE-toimistojen määrää, sijaintia ja muita TE-palveluiden toteuttamistapoja. Maakunnan liiton lausunto tulee toimittaa viimeistään Varsinais- Suomen ELY-keskukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän linjauksen mukaisesti koko maassa siirryttiin ELY-keskusaluekohtaisesti yhden hallinnollisen TE-toimiston rakenteeseen alkaen. Varsinais-Suomessa linjauksen toteuttaminen merkitsi yhdeksän itsenäisen TE-toimiston lakkauttamista ja yhden maakunnallisen TE-toimiston perustamista. Varsinais-Suomeen perustetulla TEtoimistolla on nykyisin 12 toimipaikkaa. Lausuntopyyntö koskee Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluverkon edelleen kehittämistä. Lähtökohtana toimipaikkasuunnittelussa on valtiovarainministeriön julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen (Asiakaspalvelu hanke), johon sisältyy eri hallinnonalojen toimijoiden asiakaskäyntipalveluverkoston vähentäminen, ja toisaalta niiden kokoaminen yhteisiin palvelupisteisiin. Hankkeessa esitetään, että kunnan, TE-toimiston, poliisin lupapalvelun, maistraatin, verohallinnon, Kelan ja ELY-keskuksen asiakaspalvelu voi tapahtua yhteispalvelupisteissä, joiden maantieteellinen sijainti säädetään lailla siten, että 90 %:lla asukkaista on asiakaspalvelupisteeseen maanteitse tai rautateitse lyhyempi matka kuin 40 km. Yhteisessä asiakaspalvelussa tarjotaan TE-toimiston asiakaspalvelua palveluneuvojan antamana tai etäpalveluna. Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen loppuraportissa ja siihen liittyvässä hallituksen esitysluonnoksessa on esitetty kaksi palveluverkkovaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yhteiset asiakaspalvelupisteet korvaavat toimijakohtaiset käyntiasiointipisteet siirtymäajan jälkeen lähes koko maassa. Yhteispalvelupisteitä olisi 164 nykyisessä kunnassa. Toisessa vaihtoehdossa yhteiseen asiakaspalveluun siirryttäisiin ensin alueilla, joilta puuttuu kahden tai kolmen järjestelmässä mukana olevan toimijan oma asiakaspalvelua antava piste. Tässä vaihtoehdossa yhteisiä asiakaspalvelupisteitä olisi 129 kunnassa. Varsinais-Suomen ELY -keskus esittää, että Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluverkkoa kehitetään niin, että maakuntaan tulee kaksi TE-toimiston omaa toimipaikkaa Turkuun ja Saloon, suunniteltuja julkisen hallinnon yhteispalvelupisteitä sekä Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin TE-toimiston henkilöstön omaa palvelua muun viranomaistoiminnan yhteyteen. Esityksen mukaan Kaarinan, Kemiönsaaren, Laitilan, Liedon, Paimion, Paraisten, Raision ja Someron toimipaikat lakkautetaan. Valmistelija JV/MR-L/lk Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liitto lausuu Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä, sijainnista ja muista TE-palveluiden toteuttamistavoista seuraavaa: Varsinais-Suomen liitto arvioi, että TE-toimiston toimipaikkaverkoston kehittämisessä tärkeää on riittävän palvelutason säilyttäminen ja palvelujen saatavuus. Vaikka julkisissa palveluissa siirrytään yhä enemmän sähköisiin palveluihin, on työvoimapalveluissa tärkeää säilyttää riittävän laajaalainen henkilökohtainen palvelu. Työvoimahallinnon työntekijöillä on oltava myös riittävää paikallistuntemusta. Esityksessä on perusteltu yhden toimipaikan mallia kiertävällä henkilöstöllä. Liitto esittää kiertävän henkilöstön käyttöä myös jatkossa. Tällöin voidaan tarjota asiantuntevaa ja laajaalaista palvelua lähellä asiakasta.

21 13, MH :00 EDUNV: 21/2013 Uudistuksessa olennaista on kehittämisen johdonmukaisuus, kun rinnakkaisia ja keskinäisriippuvaisia valtiohallinnon palveluja uudistetaan. Uudistuksia tehtäessä tulee etukäteen päättää niiden marssijärjestyksestä. TE-toimiston toimipaikkaverkostoa ei voida nyt mielekkäästi kehittää itsenäisenä kokonaisuutena, sillä valtiohallinnon julkisesta asiakaspalvelusta odotettavat ratkaisut ovat olennaisia TE-toimiston toimipaikkaverkostosta päätettäessä. VM on esittänyt Asiakaspalvelu hankkeessa julkisen asiakaspalvelun toteuttamiseen kahta eri yhteispalveluverkkovaihtoehtoa. Loppuraportin esittämä 1. vaihtoehto kattaa laajan 164 palvelupisteen verkon myös keskuskaupunkeihin, mutta ehdottaa TE-toimiston omaa toimipaikkaa vain Turkuun. VM:n 2. vaihtoehto 129 palvelupisteen verkosta ei esitä yhteispalvelupistettä maakunnan suurimpiin keskuksiin Turkuun ja Saloon, vaan näiden keskusten käyntiasiointi katsotaan turvattavan valtion viranomaisten olemassa olevalla palvelupisteverkolla. Vaihtoehto sisältää ehdotuksen TE-toimiston omista toimipaikoista Turkuun ja Saloon. TE-toimiston toimipaikkojen määrästä ja sijainnista päätettäessä on niiden kiinteä yhteys julkisen asiakaspalvelun yhteispalvelupisteverkkoon huomioitava. Jos TE-toimistolla on oma toimipaikka kunnassa, ei päällekkäiselle palvelulle tai etäyhteydelle yhteispalvelupisteessä ole perusteita. Toisaalta palvelu- ja toimipaikkaverkkoa koskevassa jatkosuunnittelussa on huolehdittava, ettei TEtoimiston omaa toimipaikkaa tulevaisuudessa lakkauteta ilman korvaavan yhteispalvelupisteen perustamista. Nyt päätettävän palveluverkon on oltava jatkon kannalta joustava, jotta muuttuviin tilanteisiin pystytään reagoimaan. Liiton mielestä palvelut on turvattava huolimatta siitä, kumpaan julkisen hallinnon asiakaspalveluverkkovaihtoehtoon päädytään. Palvelujen turvaamisessa työnhakijan palvelujen lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös palvelujen laatuun ja saatavuuteen, jotka koskevat osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten toimintaedellytysten turvaamista. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että ELY-keskuksen esitys TE-palvelujen järjestämisestä Turun kaupunkiseudulla turvaa riittävän palvelutason, mutta maakunnan muissa osissa heikentää merkittävästi TE-palvelujen saatavuutta ja palvelutasoa. Lausunto lähetetään: Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh ,

22 14, MH :00 MAANK: 124/2013 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEEN PERUSTETTAVIA VALTION LUONNOSUOJELUALUEITA KOSKEVISTA ASETUSLUONNOKSISTA Asia Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja mennessä kahdesta asetusluonnoksesta, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Varsinais-Suomeen. Kaikki alueet ovat valtion omistamia ja kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueiden perustamista ovat valmistelleet ympäristöministeriö ja Metsähallitus, jotka kuulivat eri tahojen näkemyksiä paikallisissa tilaisuuksissa viime vuonna. Asetusluonnokset, niitä koskevat esittelymuistioiden luonnokset sekä aluerajaukset ovat nähtävillä osoitteessa: Varsinais-Suomeen valtionmaalle on tarkoitus perustaa 91 uutta luonnonsuojelualuetta, joihin kuuluu muun muassa luontoarvoiltaan rikkaita lehtoja, vanhoja metsiä ja soita sekä arvokkaita lintukosteikkoja ja saaristoa. Alueet sijaitsevat eri puolella Varsinais-Suomea, ja niiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista noin tuhanteen hehtaariin. Perustettavien uusien luonnonsuojelualueiden pinta-ala on yhteensä lähes hehtaaria, mikä vastaa noin 1 % maakunnan maapintaalasta. Suojelualueet perustetaan joko valtioneuvoston asetuksella tai ympäristöministeriön asetuksella. Oheismateriaalina on kartta perustettavista valtion luonnonsuojelualueista ja maakuntakaavan virkistys- ja suojelualueista. Valmistelija HS/TJ/en Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Varsinais-Suomen liitto toteaa, etteivät perustettavat luonnonsuojelualueet ole ristiriidassa vahvistettujen maakuntakaavojen suunnitellun maankäytön kanssa. Samalla liitto haluaa kuitenkin nostaa esille jo maakuntakaavaratkaisujen perusteena olevien linjausten mukaisesti tarpeet turvata suojelualueiden monipuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet myös tuleville sukupolville. Alueilla on suuri merkitys lähiluonnon kokemisessa ja henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamisessa. Varsinais-Suomen liitto edellyttää perustettavien luonnonsuojelualueiden säännösten yhteensovittamista niiden perinteisten käyttömuotojen (mm. virkistys, retkeily, kalastus ja metsästys) mahdollistamiseksi suojelualueiden perustamisen jälkeenkin. Lisätietoja ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23 14, MH :00 / Pykälän liite: v_ja_s_alueet (2) Varsinais-Suomen V- ja S-alueet sekä VN:n asetuksellla perustettavat luonnonsuojelualueet 2 1 ± 0 Maakuntakaavan virkistys ja suojelu km VIRKISTYSKOHTEET SUOJELU VIRKISTYSALUE

24 15, MH :00 MAANK: 50/2011 VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMAVAIHEMAAKUNTAKAAVA, VALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ TEHDYT VALITUKSET Asia Ympäristöministeriö on kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa antamaan vastineensa maakuntavaltuuston tekemästä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyihin valituksiin. Vastineet on pyydetty toimittamaan mennessä. Vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on tehty yhteensä kuusi ympäristöministeriölle osoitettua valitusta. 1. Matti Kipinoinen, Sven Lindholm ja Thomas Wallenius 2. Anders Örnmark, asiamies Sakari Niemelän, asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n välityksellä 3. Taaleritehdas Oy, Taamir Fareed 4. Föreningen Konstsamfundet r.f., asiamiehen Klaus Metsä-Simolan, asianajotoimisto Borenius Oy:n välityksellä 5. Erkki ja Kirsi Jaakola-Siimes 6. Stefan Strandberg Valituksissa vaaditaan vaihemaakuntakaavan vahvistamatta jättämistä mm. lainvastaisuuteen vedoten. Valituksissa esille nostetut asiat ovat olleet pääosin esillä jo aiemmin kaavaprosessin eri vaiheissa ja niitä koskevista kannanotoista ja muistutuksista on asianosaisille annettu vastineet. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto on hyväksyessään kaavan päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä. Ympäristöministeriön päätös valtuuston päätöksestä tehdyistä valituksista ja vaihemaakuntakaavan vahvistamisesta on oikeusharkintainen. Jos vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisiin selvityksiin ja täyttää 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset, eikä se muutoin ole lainvastainen, on ympäristöministeriön vahvistettava vaihemaakuntakaava. Vahvistamiseen ei liity tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Oheismateriaalina ovat maakuntavaltuuston päätöksistä tehdyt valitukset sekä niihin liiton virastossa laaditut vastineet. Valitusten liitteet ovat nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/AK/en Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä maakuntavaltuuston Varsinais-Suomen tuulivaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyihin valituksiin liiton virastossa laaditut vastineet, 2. todeta ympäristöministeriölle, ettei Varsinais-Suomen tuulivaihemaakuntakaavan vahvistamiselle ole valituksissa esitettyjä laillisia esteitä. Lisätietoja luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124

125

126

127

128

129

130

131

132

133

134

135

136

137

138

139

140

141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä Vastineet Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston tekemästä tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyihin valituksiin Ympäristöministeriöön on tehty kuusi (6) valitusta maakuntavaltuuston päätöksestä hyväksyä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava. Ympäristöministeriö on pyytänyt toimittamaan vastineet valituksiin sähköpostitse viimeistään mennessä. Ympäristöministeriö tulee myöhemmin erikseen pyytämään vastineet eri ministeriöiden tuulivoimavaihemaakuntakaavasta antamiin lausuntoihin. Valituksen hyväksymispäätöksestä ovat esittäneet: 1. Matti Kipinoinen, Sven Lindholm ja Thomas Wallenius 2. Anders Örnmark, asiamies Sakari Niemelän, asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n välityksellä 3. Taaleritehdas Oy, Taamir Fareed 4. Föreningen Konstsamfundet r.f., asiamiehen Klaus Metsä-Simolan, asianajotoimisto Borenius Oy:n välityksellä 5. Erkki ja Kirsi Jaakola-Siimes 6. Stefan Strandberg Valituksiin on laadittu valituskohtaiset erilliset vastineet. 1. Matti Kipinoinen, Sven Lindholm ja Thomas Wallenius Asia: a) Suorat ja yhteisvaikutukset asuinympäristöön, työllisyyteen ja talouteen Näsen (tv 101) tuulivoimapuiston ja muiden Uudenmaan puolella vireillä olevien hankkeiden kanssa Raaseporin pohjoisosissa b) Vaikutukset luonnonydinalueisiin ja hiljaisiin alueisiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin c) Melu-, välke- ja vilkkumisvaikutus d) Maakuntakaavamerkintöjen määrällinen mitoitus suhteessa ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, maakuntakaavan ohjausvaikutus Vastine: Vastineessa on käsitelty kaavaratkaisun sisältökysymyksiä ja sen tarkoituksenmukaisuutta ainoastaan siltä osin kuin niillä perustellaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen laillisuutta. Maakuntavaltuusto on harkintavaltansa puitteissa päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin tukeutuen. Vaihemaakuntakaava perustuu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu on tehty ja perusteltu vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavatasolle kuuluvalla tarkkuudella. Maakuntavaltuuston päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

152 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä Varsinais-Suomen liitto esittää ympäristöministeriölle valituksen hylkäämistä ja vaihemaakuntakaavan vahvistamista alla olevin perustein. a) Uudenmaan maakunnan rajalla Näsen tuulivoima-alue rajautuu Uudenmaan maakuntakaavassa merkittyyn metsäalueeseen, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisten verkostojen kannalta merkittävä (kaavamerkintä MLY). Osin Näsen alue rajautuu myös alueeseen, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alueen halki kulkee myös 110-kilovoltin sähkönsiirtolinja sekä kantatie, joka on osoitettu niin Salon seudun kuin Uudenmaan maakuntakaavoissa. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan ja sitä tukevissa selvityksissä on Näsen alueen itäpuolelta jätetty luonnonarvojen ja hiljaisiin alueisiin liittyvien arvojen vuoksi osoittamatta mahdollisesti soveltuvia alueita, jo tuulivoimaselvityksen aikana (kaavaselostus sivu 17 ja liitekartta 5). Peruste Näsen alueen osoittamiselle tuulivoimatuotantoon eikä esimerkiksi mahdolliseksi luonnonydinalueeksi tai hiljaiseksi alueeksi on ollut alueella kulkeva sähkönsiirtolinja, tielinjaus ja kalliokiviaineksen tuottamiseen varatut alueet Uudenmaan puolella. Nämä seikat pirstovat jo nyt alueen luonnonarvoja sekä aiheuttavat mm. melua. Ylimaakunnallisia vaikutuksia on tutkittu selvityksissä ja kaavatyössä useilla eri menetelmillä. Maisemallisesti kriittisimmät kohteet myös Uudenmaan puolella on todettu, tunnistettu ja vaikutukset arvioitu selvitystöiden aikana. Lisäksi Uudenmaan liiton kanssa on käyty neuvotteluita ja keskusteluita sekä pyydetty lausuntoja kaavatyön ja selvitystöiden eri vaiheissa. Raaseporin kunnalta on pyydetty myös lausunnot maakuntakaavasta. Saatujen lausuntojen ja tehtyjen selvitysten perusteella ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet valituksessa esitetyn Näsen alueen osoittamisen maakuntakaavassa. Sähkönsiirtoverkkoon kohdistuvien vaikutusten osalta Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt lausunnot ja käynyt neuvotteluita mm. Fingridin ja Fortumin sähkönsiirtoverkoista vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Kaikkien tuulivoimatuotantoalueiden toteutuessa edellyttää se nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjan vahvistamista Kemiönsaaren ja Salon välillä. Kapasiteetin lisäys tehdään nykyistä johtokäytävää hyödyntäen, jolloin vaikutukset niin ympäristöön kuin maankäyttöön jäävät vähäisiksi (kaavaselostus s. 13). Sähköyhtiöiden asiantuntijoiden esittämät verkkovahvistukset eivät aiheuta vaikutuksia tai muutoksia sähköverkkoon Raaseporin alueella. b) Varsinais-Suomen alueelta laaditussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on selvitystyön aikana tutkittu useiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisedellytyksiä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on kiinnitetty huomiota tuulivoimapuistojen keskittämiseen ja maakunnallisesti parhaiten soveltuvien alueiden sijaintien osoittamiseen. Myös muiden teemojen, kuten luonnonydinalueiden, ekologisten yhteyksien, laajojen metsäalueiden ja hiljaisten alueiden sijainteja ja toteutumisedellytyksiä on arvioitu mm. paikkatietomenetelmin laadittujen karttatarkastelujen perusteella. Selvityksissä on voitu todentaa, että valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyille eri teemoille jäävät toteutumismahdollisuudet Varsinais-Suomessa tuulivoima-alueiden toteutumisen jälkeenkin. Tehtyjen selvitysten ja niiden tulosten perusteella tuulivoimavaihemaakuntakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. c) Tuulivoima-alueiden rajausperusteet on kuvattu tuulivoimaselvityksessä ja kaavaselostuksessa. Käytetty minimietäisyys vyöhyke kuvastaa sitä aluetta, jonne tuulivoimaloita tulee yksityiskohtaisten selvitysten perusteella suunnitella. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden sijaintipaikkoja eikä siinä siten voida määrittää tuulivoimaloista aiheutuvia melu-, välke- tai vilkkumisvaikutuksia. Maakuntakaavaselostuksessa on todettu että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kyseisiin haittavaikutuksiin ja haittavaikutuksia arvioitaessa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia säädöksiä ja ohjeistuksia (kaavaselostus sivu 14 ja 15).

153 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä d) Maakuntakaavan tavoitteet ja ohjausvaikutus ulottuu yli vuoden 2020 tavoitteiden, minkä vuoksi maakuntakaavan merkinnät mahdollistavat enemmän tuulivoimarakentamista kuin vuodelle 2020 asetetut tavoitteet. Maakuntakaavaan merkityillä alueilla on maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamista koskeva rajoitus. Rajoituksen määritys perustuu ympäristöministeriön maakuntakaavamerkintä oppaan ohjeistuksiin ja Varsinais-Suomen vahvistettujen maakuntakaavojen merkintöjen yhdenmukaisuuteen. Tuulivoima-alueiden toteutus tulee ratkaista kuntakaavoituksella eikä maakuntakaavan alueille tulla soveltamaan mm. lunastusmenettelyä. Maakuntakaavan ohjausvaikutus koskee ensisijaisesti suuria tuulivoima-aluekokonaisuuksia siten, että 10 tai yli 10 tuulivoimalan muodostamat kokonaisuudet maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolella katsotaan maakuntakaavan vastaisiksi. Pienempiä kokonaisuuksia lukuun ottamatta maakuntakaavassa erityisistä syistä kohdemerkinnöin osoitettuja alueita ei ole tarkoitus ohjata maakuntakaavalla, vaan niiden toteutusedellytykset harkitaan kuntatason suunnittelussa.

154 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä 2. Valittaja: Anders Örnmark, asiamies Sakari Niemelän, asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n välityksellä Asia: a) Vaikutukset asuin- ja elinympäristöön, tehtyjen selvitysten riittävyys b) Ylimaakunnallisten vaikutusten arvioinnin riittävyys c) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi ja niihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin riittävyys d) Melu-, välke- ja vilkkumisvaikutus e) Maakuntakaavamerkintöjen määrällinen mitoitus suhteessa ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, maakuntakaavan ohjausvaikutus Vastine: Vastineessa on käsitelty kaavaratkaisun sisältökysymyksiä ja sen tarkoituksenmukaisuutta ainoastaan siltä osin kuin niillä perustellaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen laillisuutta. Maakuntavaltuusto on harkintavaltansa puitteissa päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin tukeutuen. Vaihemaakuntakaava perustuu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu on tehty ja perusteltu vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavatasolle kuuluvalla tarkkuudella. Maakuntavaltuuston päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Varsinais-Suomen liitto esittää ympäristöministeriölle valituksen hylkäämistä ja vaihemaakuntakaavan vahvistamista alla olevin perustein. a) Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa on kartalla esitetty eri luokitteluita alueiden soveltumattomuus perusteista (kaavaselostus, liitekartta 3). Lähtökohtaisesti suurin tuulivoimatuotantoa rajaava tekijä on ollut asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen ja erityisesti tuulivoiman niihin kohdistama melu-, välke- ja vilkkumisvaikutus (kaavaselostus, liitekartta 2, tuulivoimaselvitys s. 6). Useat alueet on todettu tuulivoimalle soveltumattomiksi myös muilla perusteilla, kuten luonto- tai maisemaarvojen tai teknistenrajoitteiden vuoksi (liitekartat 6, 7 ja 8). Soveltuvien alueiden valinta on siis perustunut useiden eri kriteerien täyttymiseen. Linnustovaikutusten arviointi on tehty Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet selvityksen perusteella kaikkien tuulivoima-alueiden osalta. Muut maankäyttömuodot on huomioitu kaavatyön aikana mm. kuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa, kaavalausunnoista saadun palautteen perusteella sekä kokonaismaakuntakaavan merkinnät huomioiden (kaavaselostus, kohta 9 ja 10). Maakuntakaavan merkinnöillä ei ole todettu olevan vaikutuksia muihin maankäytön suunnitelmiin. Valituksessa esitetty muiden maankäyttömuotojen asettaminen alisteiseen asemaan tai maakuntakaavan perustuslain vastaisuus ei ole perusteltu, sillä maakuntakaava ohjaa muuta maankäyttöä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (mm. MRL 32 ). Sähkönsiirtoverkkoon kohdistuvien vaikutusten osalta Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt lausunnot ja käynyt neuvotteluita mm. Fingridin ja Fortumin sähkönsiirtoverkoista vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Kaikkien tuulivoimatuotantoalueiden toteutuessa edellyttää se nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjan vahvistamista Kemiönsaaren ja Salon välillä. Kapasiteetin lisäys tehdään nykyistä johtokäytävää hyödyntäen, jolloin vaikutukset niin ympäristöön kuin maankäyttöön jäävät vähäisiksi (kaavaselostus s. 13). Sähköyhtiöiden asiantuntijoiden esittämät verkkovahvistukset eivät aiheuta vaikutuksia tai muutoksia sähköverkkoon Raaseporin alueella.

155 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä b) Ylimaakunnallisia vaikutuksia on tutkittu selvityksissä ja kaavatyössä useilla eri menetelmillä. Maisemallisesti arvokkaat kohteet myös naapurimaakuntien puolelta on huomioitu, tunnistettu ja vaikutukset arvioitu selvitystöiden aikana maakuntataso huomioiden. Lisäksi Uudenmaan liiton kanssa on käyty neuvotteluita ja keskusteluita sekä pyydetty lausuntoja kaavatyön ja selvitystöiden eri vaiheissa. Raaseporin kunnalta on pyydetty myös lausunnot maakuntakaavasta. Saatujen lausuntojen ja tehtyjen selvitysten perusteella ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet valituksessa esitetyn Näsen alueen osoittamisen maakuntakaavassa. Uudenmaan maakunnan rajalla Näsen tuulivoima-alue rajautuu Uudenmaan maakuntakaavassa merkittyyn metsäalueeseen, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisten verkostojen kannalta merkittävä (kaavamerkintä MLY). Osin Näsen alue rajautuu myös alueeseen, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alueen halki kulkee myös 110-kilovoltin sähkönsiirtolinja sekä kantatie, joka on osoitettu niin Salon seudun kuin Uudenmaan maakuntakaavoissa. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan ja sitä tukevissa selvityksissä on Näsen alueen itäpuolelta jätetty luonnonarvojen ja hiljaisiin alueisiin liittyvien arvojen vuoksi osoittamatta mahdollisesti soveltuvia alueita, jo tuulivoimaselvityksen aikana (kaavaselostus sivu 17 ja liitekartta 5). Peruste Näsen alueen osoittamiselle tuulivoimatuotantoon eikä esimerkiksi mahdolliseksi luonnonydinalueeksi tai hiljaiseksi alueeksi on ollut alueella kulkeva sähkönsiirtolinja, tielinjaus ja kalliokiviaineksen tuottamiseen varatut alueet Uudenmaan puolella. Nämä seikat pirstovat jo nyt alueen luonnonarvoja sekä aiheuttavat mm. melua. Näsen alueen osalta on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan Salon kaupungin yleiskaavatyössä ja alueen YVA-prosessissa tuotettua materiaalia (kaavaselostus, taulukko 5). Kaavatyö on alkanut Salon kaupungilla vuonna 2010 ja YVA-menettely käynnistyi yhteysviranomaisen lausunnon perusteella tammikuussa 2011, lisäksi hanketoimijan toimesta alueelta on laadittu esiselvitys vuonna Vaikka hankealuetta suunnitellaan kuntatasolla yhtenä aluekokonaisuutena, ei sitä ole esitetty maakuntakaavassa yhtenä laajana alueena, sillä se ei ole täyttänyt aluerajausten osalta niitä kriteerejä, joita on edellytetty maakuntakaavassa osoitetuilta alueilta (kaavaselostus, kohta 6). Alueet sijaitsevat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että ne yhdessä muodostavat maakunnallisen yhden laajan kokonaisuuden ja ovat sen vuoksi osoitettu maakuntakaavassa kahtena erillisenä tv-alueena. c) Varsinais-Suomen alueelta laaditussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on selvitystyön aikana tutkittu useiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisedellytyksiä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on kiinnitetty huomiota tuulivoimapuistojen keskittämiseen ja maakunnallisesti parhaiten soveltuvien alueiden sijaintien osoittamiseen. Myös muiden teemojen, kuten luonnonydinalueiden, ekologisten yhteyksien, laajojen metsäalueiden ja hiljaisten alueiden sijainteja ja toteutumisedellytyksiä on arvioitu mm. paikkatietomenetelmin laadittujen karttatarkastelujen sekä alan asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella (tuulivoimaselvitys s. 8-9, kaavaselostus kohdat 5, 7 ja 8). Selvityksissä on voitu todentaa, että valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyille eri teemoille jäävät toteutumismahdollisuudet Varsinais-Suomessa tuulivoimaalueiden toteutumisen jälkeenkin. Tehtyjen selvitysten ja niiden tulosten perusteella tuulivoimavaihemaakuntakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. d) Tuulivoima-alueiden rajausperusteet on kuvattu tuulivoimaselvityksessä ja kaavaselostuksessa. Käytetty minimietäisyys vyöhyke kuvastaa sitä aluetta, jonne tuulivoimaloita tulee yksityiskohtaisten selvitysten perusteella suunnitella. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden sijaintipaikkoja eikä siinä siten voida määrittää tuulivoimaloista aiheutuvia melu-, välke- tai vilkkumisvaikutuksia. Maakuntakaavaselostuksessa on todettu että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kyseisiin haittavaikutuksiin ja haittavaikutuksia arvioitaessa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia säädöksiä ja ohjeistuksia (kaavaselostus s. 14 ja 15).

156 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä e) Maakuntakaavan tavoitteet ja ohjausvaikutus ulottuu yli vuoden 2020 tavoitteiden, minkä vuoksi maakuntakaavan merkinnät mahdollistavat enemmän tuulivoimarakentamista kuin vuodelle 2020 asetetut tavoitteet (kaavaselostus, kohta 7) Maakuntakaavaan merkityillä alueilla on maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamista koskeva rajoitus. Rajoituksen määritys perustuu ympäristöministeriön maakuntakaavamerkintä oppaan ohjeistuksiin ja Varsinais-Suomen vahvistettujen maakuntakaavojen merkintöjen yhdenmukaisuuteen. Tuulivoima-alueiden toteutus tulee ratkaista kuntakaavoituksella eikä maakuntakaavan alueille tulla soveltamaan mm. lunastusmenettelyä. Maakuntakaavan ohjausvaikutus koskee ensisijaisesti suuria tuulivoima-aluekokonaisuuksia siten, että 10 tai yli 10 tuulivoimalan muodostamat kokonaisuudet maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolella katsotaan maakuntakaavan vastaisiksi. Pienempiä kokonaisuuksia ei estetä tuulivoimavaihemaakuntakaavalla, vaan niiden toteutusedellytykset harkitaan kuntatason suunnittelussa. (kaavaselostus, kohta 6,2 ja 10)

157 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä 3. Taaleritehdas Oy, Taamir Fareed Asia: a) Maakuntakaavan ohjausvaikutus, yli 10 tuulivoimalan kokonaisuuksien rakentamisen mahdollistaminen maakuntakaavan merkintöjen ulkopuolelle b) En-kohdemerkintöjen lisääminen ja Stortervon alueen merkinnän palauttaminen Vastine: Vastineessa on käsitelty kaavaratkaisun sisältökysymyksiä ja sen tarkoituksenmukaisuutta ainoastaan siltä osin kuin niillä perustellaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen laillisuutta. Maakuntavaltuusto on harkintavaltansa puitteissa päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin tukeutuen. Vaihemaakuntakaava perustuu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu on tehty ja perusteltu vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavatasolle kuuluvalla tarkkuudella. Maakuntavaltuuston päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Varsinais-Suomen liitto esittää ympäristöministeriölle valituksen hylkäämistä ja vaihemaakuntakaavan vahvistamista alla olevin perustein. a) Maakuntakaavaan on merkitty ne alueet jotka ovat seudullisesti merkittäviä ja siten toteutuakseen edellyttävät maakuntakaavan merkintää. Kaavaprosessissa on valtakunnalliseen ohjeistukseen tukeutuen päädytty siihen, että Varsinais-Suomessa seudullisesti merkittäviä ovat 10 tai useamman tuulivoimalan muodostamat kokonaisuudet. Varsinais-Suomen alueella on merkittäviä ja laajoja kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaita alueita ja kohteita sekä vähäisessä määrin mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia laajoja yhtenäisiä metsä- ja erämaa-alueita. Jotta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden useat eri teemoja koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa, tulee kaikki eri maankäyttöteemat huomioida laajaalaisesti, mikä on peruslähtökohta maakuntakaavan laadinnassa. Vaihemaakuntakaavan laadinnassa on huomioitu Varsinais- Suomen kokonaismaakuntakaavojen muun maankäytön tavoitteet, suunnitelmat ja merkinnät. Koko maakuntaa koskevia laajaalaisia vaikutuksia ja eri valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisedellytyksiä ei ole perusteltua vaatia selvitettäväksi yksittäisen tuulivoimahankkeen selvitysten yhteydessä. Tämän vuoksi nämä rajoitteet on huomioitu maakuntakaavatyössä, MRL 24 mukaisesti, ja niiden perusteella osa, laajoistakin alueista on todettu tuulivoimalle soveltumattomiksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, myös muiden kuin tuulivoimarakentamisen keskittämisen tavoite, toteutumisen turvaamiseksi, on maakuntakaavan merkintäedellytys asetettu 10 voimalan hankekokonaisuuksiin. Pienempien hankekokonaisuuksien toteuttaminen on mahdollista kuntakaavoituksella eikä kaikkien tiedossa tai selvityksissä mukana olevien hankkeiden merkitseminen maakuntakaavaan esimerkiksi en-kohdemerkinnöillä ole tarpeellista tai perusteltua. b) Stortervon merkintä on poistettu mm. linnustoarvojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi eikä sitä ole siten voitu pitää maakuntatasolla parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena (kaavaselostus kohta 9). Valittajalle on toimitettu karttaote ja yksityiskohtaiset perustelut alueen poistosta sähköpostitse.

158 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä 4. Föreningen Konstsamfundet r.f., asiamiehen Klaus Metsä-Simolan, asianajotoimisto Borenius Oy:n välityksellä Asia: a) Maakuntakaavan ohjausvaikutus b) Selvitysten riittävyys, erityisesti linnustoselvitys Vastine: Vastineessa on käsitelty kaavaratkaisun sisältökysymyksiä ja sen tarkoituksenmukaisuutta ainoastaan siltä osin kuin niillä perustellaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen laillisuutta. Maakuntavaltuusto on harkintavaltansa puitteissa päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin tukeutuen. Vaihemaakuntakaava perustuu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu on tehty ja perusteltu vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavatasolle kuuluvalla tarkkuudella. Maakuntavaltuuston päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Varsinais-Suomen liitto esittää ympäristöministeriölle valituksen hylkäämistä ja vaihemaakuntakaavan vahvistamista alla olevin perustein. a) Maakuntakaavassa osoitetut alueet eivät perustu kuntatason suunnittelussa käynnissä olevien hankkeiden sijaintiin vaan kaavatyössä tehtyihin selvityksiin. Kaavaselostuksen liitekartassa 6 on osoitettu maakuntakaavaan merkityt tuulivoimatuotantoalueet ja Varsinais-Suomessa käynnissä olevat hankkeet. Kartan perusteella voidaan todeta, ettei hankkeen käsittely kuntatasolla ole ollut perusteena alueen merkitsemiselle maakuntakaavaan, kuten valittaja esittää. Maakuntakaavaan on merkitty ne alueet jotka ovat seudullisesti merkittäviä ja siten toteutuakseen edellyttävät maakuntakaavan merkintää. Kaavaprosessissa on valtakunnalliseen ohjeistukseen tukeutuen päädytty siihen, että Varsinais-Suomessa seudullisesti merkittäviä ovat 10 tai useamman tuulivoimalan muodostamat kokonaisuudet. Varsinais-Suomen alueella on merkittäviä ja laajoja kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaita alueita ja kohteita sekä vähäisessä määrin mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia laajoja yhtenäisiä metsä- ja erämaa-alueita. Jotta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden useat eri teemoja koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa, tulee kaikki eri maankäyttöteemat huomioida laajaalaisesti, mikä on peruslähtökohta maakuntakaavan laadinnassa. Vaihemaakuntakaavan laadinnassa on huomioitu Varsinais- Suomen kokonaismaakuntakaavojen muun maankäytön tavoitteet, suunnitelmat ja merkinnät. Koko maakuntaa koskevia laajaalaisia vaikutuksia ja eri valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisedellytyksiä ei ole perusteltua vaatia selvitettäväksi yksittäisen tuulivoimahankkeen selvitysten yhteydessä. Tämän vuoksi nämä rajoitteet on huomioitu maakuntakaavatyössä, MRL 24 mukaisesti, ja niiden perusteella osa, laajoistakin alueista on todettu tuulivoimalle soveltumattomiksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, myös muiden kuin tuulivoimarakentamisen keskittämisen tavoite, toteutumisen turvaamiseksi, on maakuntakaavan merkintäedellytys asetettu 10 voimalan hankekokonaisuuksiin. Tätä pienempien kokonaisuuksien kaavoittaminen selvityksiin tukeutuen kuntatasolla on mahdollista lainsäädännön ja muiden ohjeistusten sen salliessa. Varsinais- Suomen maakuntakaava ei lähtökohtaisesti estä maakuntakaavaan merkitsemättömien alueiden suunnittelua ja kaavoitusta kuntatasolla alle 10 voimalan kokonaisuuksina, toisin kuin valituksessa esitetään.

159 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä b) Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa on linnustoarvoja selvitetty Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen ja kaavatyön aikana maakuntakaavoituksen tarkkuustaso huomioiden. Viimeisin Kemiönsaaren arvoja tarkentanut selvitys valmistui keväällä Maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoima-alueita osin merkittyjen linnuston muuttoreittien läheisyyteen, sillä linnuilla on useissa selvityksissä todettu olevan kohteellisen hyvä kyky väistää tuulivoimapuistoja mm. muuton aikana (kaavaselostus, s. 17, tuulivoimaselvitys s. 9). Vaikka muuttolinjat kulkevat laajana rintamana koko Varsinais- Suomen alueen ylitse toimii Kemiönsaaren eteläosa, jonne Olofsgårdin alue sijoittuu, muuttolintujen kerääntymisalueena. Alueelta tehdyissä yksityiskohtaisissa suunnitelmissa ja maakuntakaavatyötä varten tehdyssä lisäselvityksessä on todettu lintujen saapuvan muutonaikana leveänä rintaman kohti Kemiönsaarta, jossa muutto keskittyy saaren eteläosiin ja siitä edelleen kohti Kasnäsin niemeä. Maakuntakaavaan merkittävien alueiden osalta tulee varmistua, että alueet voivat toteutua yksityiskohtaisen suunnittelun tuloksena. Kemiönsaaren Olofsgårdin alueella ei maakuntatason selvityksillä ole voitu varmistua siitä, että alue olisi maakunnallisesti parhaiten soveltuva ja voisi toteutua yli 10 tuulivoimalan muodostamana alueena, eikä aluetta siten ole merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan eri vaiheissa on Kemiönsaaren ja Salon Järvenkylän alueita rajattu uudelleen sekä osa alueista on poistettu kokonaan mm. linnustovaikutusten vuoksi (kaavaselostus kohta 9). Valituksessa mainitut Näsen ja Järvenkylän alue sijaitsevat selkeämmin erillään muista tuulivoima-alueista, eivätkä sijaitse merkittävien linnustonkerääntymisalueiden välittömässä läheisyydessä eikä niillä ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa, kuten Olofsgårdin alueella sijaitessa Galtarbyvikenin ja Björkbodan peltoalueiden välissä. Lisäksi Olofsgårdin alueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsevat maakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet (tv 701 ja 702), jotka selvitysten perusteella soveltuvat tuulivoimatuotantoon paremmin. Alue rajautuu myös pohjoisosiltaan suoalueena suojeltuun Natura-alueeseen.

160 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä 5. Erkki ja Kirsi Jaakola-Siimes Asia: a) Alueiden valintaperusteet b) Maakuntakaavan ohjausvaikutus Vastine: Vastineessa on käsitelty kaavaratkaisun sisältökysymyksiä ja sen tarkoituksenmukaisuutta ainoastaan siltä osin kuin niillä perustellaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen laillisuutta. Maakuntavaltuusto on harkintavaltansa puitteissa päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin tukeutuen. Vaihemaakuntakaava perustuu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu on tehty ja perusteltu vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavatasolle kuuluvalla tarkkuudella. Maakuntavaltuuston päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Varsinais-Suomen liitto esittää ympäristöministeriölle valituksen hylkäämistä ja vaihemaakuntakaavan vahvistamista alla olevin perustein. Varsinais-Suomen liitto on kaavatyön aikana antanut vastineen valittajan kaavamuistutukseen, joka on valituksen liitteenä. Valituksen liitetä ja sen sisältöä ei käsitellä siihen jo laadittua vastinetta enempää tässä vastineessa. a) Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet perustuvat Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen ja tuulivoimavaihemaakuntakaavatyön aikana tehtyihin selvityksiin. Aluevalintoihin ovat vaikuttaneet useat eri seikat ja ominaisuudet. Varsinais-Suomen tiheästä asutus- ja loma-asutus sijainneista johtuen, kiinteistöjen sijainnit ovat olleet merkittävimmät tuulivoimatuotantoa rajaavat tekijät. Kaikki kiinteistöt, niin ympärivuotisen asutuksen kuin loma-asutuksen tiedot on saatu YKRruututiedoista ja kaikki tiedot ovat aiheuttaneet saman suojavyöhykkeen ruudun ympärille (kaavaselostus kohta 6.1 ja liitekartta 2). Ruututietoja ei ole painotettu asutuksen määrän tai niissä asuvien henkilöiden iän perusteella kuten valittaja esittää. Sähkölinjojen määrä ja sijainti sekä tuulisuus olosuhteet ovat hyvät koko Varsinais-Suomessa, eivätkä ne käytännössä rajoita tuulivoimatuotannon suunnittelua maakunnassa (kaavaselostus kohdat 6 ja 7, liitekartta 6). Maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet, joiden soveltuvuus ja laajuus tulevat tarkentumaan kuntatasolla tehtävissä selvityksissä. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden sijainteja. Valituksen liitteenä olevat kartat liittyvät kuntatasolla tehtävään yksityiskohtaiseen suunnitelmaan eikä se ole maakuntakaavaan liittyvä asiakirja, eikä siihen oteta kantaa tässä vastineessa. b) Maakuntakaavaan merkityillä alueilla on maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamista koskeva rajoitus. Rajoituksen määritys perustuu ympäristöministeriön maakuntakaavamerkintä oppaan ohjeistuksiin ja Varsinais-Suomen vahvistettujen maakuntakaavojen merkintöjen yhdenmukaisuuteen. Tuulivoima-alueiden toteutus tulee ratkaista kuntakaavoituksella eikä maakuntakaavan alueille tulla soveltamaan mm. lunastusmenettelyä. MRL 33 :ssä on selkeästi todettu mm. ehdollisen rakentamisrajoituksen aiheuttamat korvausvelvoitteet, mikäli lupaa ei sen perusteella myönnetä.

161 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä 6. Stefan Strandberg Asia: a) Kaavaselvitysten riittävyys ja tuulivoima-alueen Nordanå-Lövböle (tv 702) soveltuvuus tuulivoimatuotantoalueeksi b) Kaavatyössä käytettyjen selvitysten ja selvitystöiden soveltuvuus ja kaavanlaatijoiden pätevyys Vastine: Vastineessa on käsitelty kaavaratkaisun sisältökysymyksiä ja sen tarkoituksenmukaisuutta ainoastaan siltä osin kuin niillä perustellaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen laillisuutta. Maakuntavaltuusto on harkintavaltansa puitteissa päättänyt kaavaratkaisun sisällöstä kaavaa varten laadittuihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin tukeutuen. Vaihemaakuntakaava perustuu MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu on tehty ja perusteltu vaihemaakuntakaavassa maakuntakaavatasolle kuuluvalla tarkkuudella. Maakuntavaltuuston päätös ei näin ollen ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Varsinais-Suomen liitto esittää ympäristöministeriölle valituksen hylkäämistä ja vaihemaakuntakaavan vahvistamista alla olevin perustein. a) Varsinais-Suomen alueelta aiemmin laaditut tuulivoimaselvitykset ovat keskittyneet pääasiassa merialueilla ja rannikolla sijaitsevien tuulivoima-alueiden kartoitukseen. Tämä on johtunut pääasiassa tuulisuustietojen tuloksista, joiden perusteella tuulisuus on ollut tuulivoimatuotannolle liian vähäistä jo hyvin lähellä rannikkoa. Ilmatieteen laitoksen laatiman uuden tuulisuusmallinnuksen ja tuulivoimalatekniikan kehittyminen ovat mahdollistaneet myös sisämaan tuulivoima-alueiden kartoituksen. Tämän vuoksi aiemmissa selvityksissä ei ole osoitettu tai todettu tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita rannikon suurten saarien tai sisämaan alueelta. (kaavaselostus, s. 9) Maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet, joiden soveltuvuus ja laajuus tulevat tarkentumaan kuntatasolla tehtävissä selvityksissä. Maakuntakaavassa ei osoiteta yksittäisten tuulivoimaloiden sijainteja. Valituksessa osoitetut huomiot rakennusten sijainnista suhteessa lähimpiin tuulivoimaloihin perustuvat kuntatasolla ja YVA-työssä tehtyihin hanketoimijoiden arvioihin, ei maakuntakaavan aikana tehtyihin selvityksiin eikä niihin oteta kantaa tässä vastineessa. Vaihemaakuntakaavatyön aikana on pyydetty lausunnot puolustusvoimilta, Kemiön Skinnarvikin varikko-osastolta ja TUKES:lta kaivosteollisuuden SEVESO-aluerajaukseen liittyen. Edellä mainituilla tahoilla ei ollut lausuttavaa kaavassa osoitetun tuulivoima-alueen (tv 702) turvallisuuteen liittyvistä vaikutuksista. Muut maankäyttömuodot on huomioitu kaavatyön aikana mm. kuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa, kaavalausunnoista saadun palautteen perusteella sekä kokonaismaakuntakaavan merkinnät huomioiden (kaavaselostus, kohta 9 ja 10). Maakuntakaavan merkinnöillä ei ole todettu olevan vaikutuksia muihin maankäytön suunnitelmiin kuten lähialueella sijaitsevaan rantaasemakaavaan tai kaivostoiminnan alueeseen. Tuulivoimaselvityksessä on todettu mm. kaivostoiminnan aluevaltausten, valtaushakemusten ja puolustusvoimien toiminnan voivan aiheuttaa rajoitteita alueen käytölle tuulivoimatuotannolle (tuulivoimaselvitys s. 23). Maakuntakaavan muinaisjäännösmerkintöjen ei ole katsottu olevan ristiriidassa tuulivoima-alueiden suunnittelun kanssa, sillä muinaisjäännösten säilyminen voidaan turvata yksityiskohtaisen suunnittelun aikana, mm. tielinjojen ja tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen oikealla sijoittelulla. Rantakaavan ristiriidat eivät ole tulleet esille kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa, sillä tuulivoima-aluerajausta lähimmät merkinnät ovat käytännössä EP-, W-, M- ja M-1 merkinnöin tehtyjä aluevarauksia, eikä niiden ole katsottu olevan ristiriidassa maakuntakaavan tuulivoimamerkinnän kanssa.

162 15, MH :00 / Pykälän liite: Vastineet tuulivoimakaavan hyväksymispäätöksestä Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset on arvioitu tuulivoima-alueen (tv 702) osalta tuulivoimaselvityksessä. Maisema-arviot on tehty nykyisten teollisen kokoluokan (napakorkeus m) tuulivoimaloiden korkeus huomioiden. Tuulivoima-alueen (tv 702) osalta on todettu (tuulivoimaselvitys, s. 18), että merkittävimmät vaikutukset kohdentuvat Björkbodan peltoalueelle, mutta esimerkiksi Björkbodan ruukkialueen kulttuurimaisemaan ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia alueen sijainnista johtuen. Saaristomeren kulttuurimaisemaan ei ole todettu kohdentuvan merkittäviä maisemavaikutuksia (kaavaselostus s. 15). Muinaisjäännösten osalta tulee maakuntakaavamääräysten mukaisesti mm. museoviranomaisille varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntakaavoituksen ja muun yksityiskohtaisen suunnittelun aikana. Maakuntakaavan aikana on Kemiönsaaren osalta tehty keväällä 2013 lisäselvitys linnustovaikutuksista painottaen erityisesti linnuston muuttoreittejä ja kerääntymisalueita. Saatujen palautteiden perusteella on aluerajauksiin ja aluemääriin tehty myös muutoksia kaavatyön aikana (kaavaselostus kohta 9, Linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet Kemiönsaarella 2013). Yhteisvaikutusten osalta on kaavaselostuksessa todettu Kemiönsaaren yhteisvaikutukset, sekä ongelmakohdat useiden eri hankkeiden, myös maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolisten hankkeiden osalta (kaavaselostus, s. 17). Lepakkovaikutusten osalta on jo tuulivoimaselvityksen aikana todettu, ettei kattavaa aineistoa lepakoille arvokkaista alueista tai muuttoreiteistä ole saatavilla Varsinais-Suomen alueelta (kaavaselostus s. 16, tuulivoimaselvitys s. 9). Yleisesti lepakoiden ei ole todettu suosivan metsäisiä alueita, joille maakuntakaavassa esitetyt tuulivoima-alueet sijoittuvat. Lepakkoselvitysten tekeminen ja niiden tulosten huomiointi tehdään yksityiskohtaisessa suunnittelussa ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelu-ohjeen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa on huomioitu taloudelliset vaikutukset niin kiinteistön arvoihin kuin eri työllisyys näkökulmiin nähden, eikä niillä ole todettu olevan merkittävää kokonaisvaikutusta eri osa alueet huomioiden (kaavaselostus s. 16). Tuulivoima-alueen (tv 702) vaikutukset saaristoon (elinkeinot, asuminen) ovat vähäiset alueen sijaitessa Kemiönsaaren pääsaarella sisäsaaristossa. b) Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavassa on käytetty useita eri paikkatietoaineistoja useista eri lähteistä riittävien lähtötietojen saamiseksi, aineistot ovat pääosin Suomen ympäristökeskuksen ja tilastokeskuksen ylläpitämiä aineistoja. Mikäli tietoja on kaavatyön selvittämiseksi ollut tarve etsiä eri lähteistä, on tietojen oikeellisuus varmistettu niiltä tahoilta, joita tiedot koskevat. Tuulivoimakaavaa varten laaditun linnustoselvitykseen liittyvien aineistojen käyttöoikeuskysymykset ovat konsultin ja lintutieteellisen yhdistyksen välinen sopimusasia, jolla ei ole vaikutusta kaavaratkaisuun tai maakuntavaltuuston päätöksentekoon. Varsinais-Suomen liitossa kaavatyön laadintaan osallistuvat useat eri alojen asiantuntijat, joiden pätevyys on arvioitu rekrytointiprosessien yhteydessä. Kaavoituksesta vastuussa oleva henkilö on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Vaikka Aleksis Klap on tuulivoimateeman osalta esiintynyt eri tilaisuuksissa ja haastatteluissa, hän ei ole ollut vastuullisena henkilönä kaavan laadinnassa.