Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2013 Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on? 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 2 l 2013 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä...4 MIKES on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Uusi päästökauppakausi uudet vaatimukset...8 EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä. SI-opas on uusittu...9 Opas on saatavana painettuna tai sähköisenä versiona, Tarkka aika mitä se on?...10 Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet useilla yhteiskunnan aloilla. Läpimurto sähkön siirron mittauksissa...12 Maailman tarkin miljoonan voltin mittaus suoritettiin kesällä Aalto-yliopiston suurjännitehallissa. Ajankohtaisia tapahtumia...14 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Metrologia - suomalaisen laadun kulmakivi Valtioiden välisen metrisopimuksen allekirjoituksesta tuli tämän vuoden toukokuussa kuluneeksi 138 vuotta. Aika ei ole yhtään himmentänyt sopimuksen merkitystä. Mittaamisesta on tullut itsestään selvä osa arkipäiväämme ja erilaiset mittaustulokset ohjaavat päätöksentekoamme. Monien merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen perustuu metrologisiin ratkaisuihin. Erityisesti tämä koskee energiaa, ympäristöä ja terveydenhuoltoa. Yhtä lailla metrologiaa tarvitaan liikenteen, elintarviketurvallisuuden, kemiallisten ja säteilymittausten sekä tietoturvan laadun yhtenäistämisessä ja varmistamisessa. Metrologian tärkeys on huomattu joka paikassa. Kaikki merkittävät talousmahdit ja kehittyneiden valtioiden hallitukset tukevat metrologiaa sen tarjoamien kilpailuetujen vuoksi. Kiina on hyvä esimerkki metrologiaan satsaamisesta. Kiina on viimeisen neljän vuoden aikana 25-kertaistanut investointinsa metrologiseen tutkimukseen ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. Ja sen huomaa. Pekingin esikaupunkialueella on 50 hehtaarin huippumoderni metrologiapuisto ja Pekingin keskustassa ja Shanghaissa on molemmissa edistykselliset tutkimuskeskukset. Kiinasta on pikavauhtia tulossa metrologian hallitsija. Tästä saattaa syntyä kaupan este: Kiinan markkinoille pääsy tulee edellyttämään tuotteiden ja erilaisten teknologisten ratkaisujen metrologista jäljitettävyyttä. Kiinan lisäksi Intia on jo nelinkertaistanut ja USA on tuplaamassa metrologiaan panostamisen vuoteen 2017 mennessä. Eurooppa ja samalla Suomi jäävät jälkeen, jos mitään ei tehdä. Metrologiaan tehtävien investointien taso ja rooli tieteellisen huippuosaamisen ja teollisen kilpailukyvyn edistäjänä on koko Euroopan asia. Yksi jäsenvaltio ja jopa yhdessä toimiva valtioryhmä ei pysty kilpailemaan maailmanlaajuisessa mittakaavassa ilman merkittäviä investointeja. Euroopan unioni on ottamassa asian vakavasti. EU-komissio on valmistellut 600 miljoonan euron metrologian tutkimusohjelmaa, joka tulee vielä istuvan parlamentin päätettäväksi. Suunniteltu ohjelma on jatkoa nykyiselle metrologian ohjelmalle. Nykyinen ohjelma on todettu hyvin toimivaksi ja se on luonut korkeatasoista yhteistyötä eri maiden välille. Suomen osuus on ollut yli 5 % nykyisestä ohjelmasta. Meistä on tullut merkittävä eurooppalainen metrologian toimija. Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä on päästy eroon kotikutoisesta tutkimustoiminnasta ja tutkimuksen laatu on noussut aivan uudelle tasolle. Uudella, Horisontti ohjelman rinnalle suunnitellulla metrologian tutkimusohjelmalla pyritään vahvistamaan Euroopan roolia kansainvälisessä metrologiayhteisössä. Tässä on Suomelle iskun paikka. Ottamalla vähintään 4 %:n siivu ohjelmasta pysymme kansainvälisellä huipputasolla ja pystymme tukemaan suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli suunnitellut MIKESiä koskevat organisaatiouudistukset toteutetaan siten, että metrologia ja akkreditointi jatkavat itsenäisinä brändeinä, ne tukevat Suomen menestymistä kiristyvillä markkinoilla. Metrologiaa pitää hyödyntää entistä enemmän maamme kilpailukyvyn edistämisessä ja uusien teknologiainnovaatioiden markkinoille tuomisessa. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä Metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huikeasti Euroopan tutkimus- ja kehitysohjelman EMRP:n (European Metrology Research Programme) ansiosta. Mittatekniikan keskus (MIKES) on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Eurooppalainen metrologian tutkimus - ja kehitysohjelma EMRP käynnistyi vuonna 2007 ja ohjelman ensimmäiset projektit aloitettiin vuotta myöhemmin. Ohjelman tavoitteena on ollut integroida eurooppalaista tutkimusta ja näin on myös tapahtunut MIKESin tutkimusprofessori Erkki Ikosen mielestä. - MIKES on ollut alusta asti mukana ja on kyennyt muiden suomalaisten osallistujien kanssa integroitumaan hyvin eurooppalaiseen tutkimusyhteisöön. Parhaimmillaan tutkimusryhmät ja konsortiot työskentelevät kuin samassa maassa ja melkeinpä kuin samassa organisaatiossa. Tämän ansiosta tutkimuksen taso on noussut ja projektin käynnistyessä ollaan jo vähintään Euroopan huipulla. Arviollaan Ikonen tarkoittaa nimenomaan metrologian tutkimusta. Tutkimuksen soveltamisessa ja vaikuttavuuden parantamisessa riittää vielä tekemistä, vaikka hyviä esimerkkejä alkaa jo löytyä. MIKES merkittävä toimija EMRP-ohjelman hauissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti ja päihittänyt mm. muut Pohjoismaat kirkkaasti. Erkki Ikosen mielestä menestys johtuu yksinkertaisesti Suomen halusta panostaa metrologian tutkimukseen naapurimaitamme enemmän. - Suurin panostus on tehty MIKESiin ja sen tutkimusryhmien toimintaedellytyksiin, mistä hyvänä esimerkkinä on Otaniemeen valmistunut toimitalo. Taloa alettiin puuhata siksi, että MIKESillä oli jo tuolloin riittävästi aktiviteettejä ja toimitalon ansiosta aktiviteetit ovat vain lisääntyneet. Yksi suurista MIKESin eduista on se, että lähes kaikki metrologia-alueet ovat yhteisen sijainnin takia kiinteässä yhteistyössä. Täällä syntyy eri suurealueiden välisiä projekteja ehkä helpommin ja enemmän kuin monissa muissa maissa, Ikonen kiteyttää. Hänen mukaansa MIKESin tutkimustoiminta on ollut jo vuosikymmenen ajan aktiivisempaa kuin eurooppalaisissa sisarlaitoksissa keskimäärin. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut metrologian tutkimukseen suuremmilla resursseilla kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, minkä seurauksena EU-resurssejakin on saatu tutkimustyöhön naapurimaita runsaammin. EMRP-ohjelma on myös mahdollistanut mukana olevien tutkimuslaitosten erikoistumisen. Pieni ei yksin voi tehdä kaikkea, mutta yhdessä laitokset täydentävät toisiaan. Esimerkiksi sähkömetrologia koko suurealueena olisi MIKESin kaltaiselle pienelle tutkimuslaitokselle aivan liian iso tehtäväkenttä, mutta suurealueen sisältä valittu kansallisesti tärkeä erikoistumisalue johtaa helpommin huippututkimukseen. - EMRP-ohjelmassa työ tehdään konsortioissa, joihin kuuluvat tutkimuspartnerit tulevat eri maista. Isoissa tutkimuslaitoksissa kehitys on monesti siiloutunutta eikä tutkimusprojekti paljoakaan muuta totuttuja tutkimuskäytäntöjä. Sen sijaan pienten kohdalla asia on toisin. MIKESin ja monien muiden pienten tutkimuslaitosten on pakko tehdä oikeaa yhteistyötä konsortioissa. Näin EMRP-ohjelma on merkittävästi lisännyt MIKESin verkottumista, Ikonen arvioi. Odotettua parempia tuloksia EMRP-projekteista vasta pieni osa on päättynyt. Valtaosa projekteista on käynnissä ja osa vielä käynnistymättä. MIKESissä on tällä hetkellä meneillään 38 EMRP-projektia, joiden projektivastaavat edustavat MIKESiä aktiivisesti projektien kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimusprofessori Ikonen mainitsee muutamia MIKESin EMRPprojekteja, joita hän pitää metrologiatutkimuksen vaikuttavuuden parantamisen kannalta erityisen kiinnostavina. - Yksi merkittävistä päättyneistä EMRP-projekteista on syksyllä 2010 käynnistynyt suurjännitteisten tasasähköyhteyksien mittaustekniikkaan liittyvä HVDC-projekti (Metrology for High Voltage Direct Current). Viime kesänä projekti huipentui valmistuneen tasajännitejakajan menestyksekkääseen testausvaiheeseen ja kalibrointiin Aalto-yliopiston suurjännitehallissa, jonne konsortion tutkijat saapuivat. Toteutettu tasajännitejakaja mahdollistaa jännitemuuntimien tarkan kalibroinnin valmistajien laboratorioissa ennen niiden toimittamista käyttöpaikalle. Sähkönsiirron kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ja häviöiden pieneneminen merkitsee toiminnan tehostumista ja tuntuvia säästöjä. - Toinen hyvä esimerkki päättyneistä projekteista on PQED-projekti (Predictable Quantum Efficient Detector). Siinä MIKES johti työpakettia, jossa saavutettiin merkittävä parannus optisen tehon mittaustarkkuudessa erikoisrakenteisen pii-fotodiodin avulla, Ikonen selventää. 4

5 Vuosien varrella MIKESillä on ollut lukuisia vaikuttavia EMRP-projekteja, joiden ansiosta metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huimasti. Ensimmäiset MIKESin koordinoimat EMRP-projektit käynnistyivät tänä kesänä, tutkimusprofessori ja MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtaja Erkki Ikonen sanoo. Hän toimii myös EMRP-komitean varapuheenjohtajana. Tutkimus voi parhaimmillaan johtaa optisen radiometrian syvälliseen muutokseen helppokäyttöisemmän tekniikan avulla. Uuteen tekniikkaan perustuvia detektoreja on jo saatavissa suomalaisesta yrityksestä. Mainitut projektit ovat hänen mielestään vain jäävuoren huippu, sillä MIKESillä on lukuisia mielenkiintoisia EMRP-projekteja meneillään tai alkamassa. Merkittävää on, että tänä kesänä käynnistyivät ensimmäiset MIKESin koordinoimat projektit, joiden ansiosta voidaan mm. parantaa teollisuuden prosessisäätöä ja havaita puhdastilojen ilmassa vaikuttavia haitallisia aineita. EMRP vaihtuu EMPIRiksi MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtajana toimiva Ikonen on vastannut EMRPinformaation jakamisesta Suomessa. MIKESin lisäksi kansalliseen metrologiajärjestelmään kuuluvia yhteistyötahoja ovat Säteilyturvakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto. Hän pitää työtään EMRP:n parissa erittäin mielenkiintoisena. - Työni pitää sisällään ohjelman käytännön pyörittämisen Suomessa eli toiminnan ohjeistamisen sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tutkimusohjelmaa johtaa EMRP-komitea, jonka varapuheenjohtajana olen toiminut ja osallistunut EMRP:n puolesta projektiesitysten arviointikonferenssin työhön tarkkailijana. Aikaisemmin vastaavien tutkimusohjelmia integroivien hankkeiden ongelmana on ollut se, että osallistuvat maat eivät lupauksistaan huolimatta olekaan kyenneet osoittamaan tutkimukseen tarvittavia varoja. Nyt EMRP-ohjelmaan on luotu mekanismi, jolla tämä ongelma on saatu ratkaistua. Marraskuun lopulla selvisivät viimeiset EMRP-ohjelmassa rahoitettavat projektit, jotka käynnistyvät ensi kesänä ja päättyvät vuonna Suomen osalta tämäkin haku meni erittäin hyvin (15 rahoitettavaksi valittua projektia, joista yhdessä MIKES on koordinaattorina). Viimeisen EMRP-haun teemana oli energiaja ympäristö, mikä on yksi MIKESin painopistealueista CLEEN-kytköksen myötä. Alustavan laskelman mukaan Suomeen EMRP-ohjelmasta kokonaisuudessaan saatavan rahoituksen osuus, 4,9 %, on huomattavasti suurempi kuin ohjelman nimellinen laskennallinen rahoitusosuus 4,0 %. Vuoden 2014 alusta starttaa EMPRohjelman kehittyneempi versio, eurooppalainen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelma EMPIR, jonka tavoitteena on toteuttaa metrologiatutkimusta niin, että tutkimuksen vaikuttavuus paranee. - Odotuksemme myös tämän ohjelman suhteen ovat korkealla. EMPIRohjelma eroaa edeltäjästään siinä, että metrologiajärjestelmän ulkopuolisten organisaatioiden osuus ohjelmassa on kaksinkertainen. Tämä merkitsee mm. MIKESille lisääntyviä yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa, sillä EMPIRohjelman rahoitusmalli on yliopistoille suotuisa, Ikonen arvioi. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö MIKESin viimeiset EMRP-ohjelmasta rahoitettavat 14 projektia: SolCell Metrology for III-V materials based high efficiency multi-junction solar cells SmartGrid II Measurement tools for Smart Grid stability and quality HIGHGAS Metrology for high-impact greenhouse gases ThinErgy Traceable characterisation of thin-film materials for energy applications MetEOC2 Metrology for earth observation and climate Biogas Metrology for biogas MetroDecom Metrology for decommissioning nuclear facilities PhotoClass Towards an energy-based parameter for photovoltaic classification MetNH3 Metrology for ammonia in ambient air DriveTrain Traceable measurement of drive train components for renewable energy systems MeteoMet2 Metrology for essential climate variables Atmoz Metrology for atmospheric total column ozone FutureGrids Non-conventional voltage and current sensors for future power grids MESaIL Metrology for efficient and safe innovative lighting *) MIKES koordinoi FutureGrids-projektia 5

6 Uusi päästökauppakausi toi uudet vaatimukset Energiamarkkinavirasto ja FINAS-akkreditointipalvelu ovat kansallisen päästökauppajärjestelmämme tukipilarit. Vuoden alussa käynnistynyt uusi päästökauppakausi toi tullessaan monia muutoksia ja kasvatti kumppanusten yhteistyötä entisestään. EU:n päästökaupan kolmas kausi käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu saakka. Uusi kausi tuo mukanaan monia muutoksia kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailuun, todentamiseen, päästöoikeuksien ilmaisjakoon ja hankeyksiköiden käyttöön. Myös Energiamarkkinaviraston (EMV), kansallisen päästökauppaviranomaisen, ja FINASin, kansallisen akkreditointielimen, yhteistyö saa säännellymmät raamit komission asetuksen, (EU) N:o 600/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja akkreditoinnista eli ns. komission todentamisasetuksen myötä. - Koko päästökaupan olemassa oloajan yhteistyömme ja tiedonvaihtomme FINASin kanssa on ollut hyvin vapaamuotoista. Komission todentamisasetus tuo meidän ja FINASin keskinäiseen tiedonvaihtoon, joka koskee todentajan todentamistehtävien hoitoa ja todentajien hyväksyntään liittyviä asioita, uudet säännöt. Sama koskee myös molempien kansainvälisiä suhteita, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman kuvailee. Energiamarkkinavirastolla on todentamisyhteistyötä FINASin kanssa myös Uusiutuvan Energian ryhmässä. Uusin yhteistyön muoto liittyy biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyskriteereihin, joka koskee myös päästökauppaa. - Kestävyyskriteerien osalta yhteistyömme FINASin kanssa on vasta aluillaan, mutta työnjako on selvä. FINAS akkreditoi kestävyyslain mukaiset todentajat kuten tuotantotuen ja päästökaupan puolellakin minkä jälkeen todentajat tarvitsevat vielä Energiamarkkinaviraston hyväksynnän ollakseen toimivaltaisia. Vaikka Suomen lainsäädäntö on tässä asiassa yksi Euroopan tiukimmista, kyseinen menettely on mielestämme toimiva, hankevastaava Nora Kankaanrinta Uusiutuvan energian ryhmästä sanoo. EU:lla vahva rooli päästökaupassa Energiamarkkinavirastossa päästökauppakauden vaihtumiseen on valmistauduttu jo pitkään. Sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin järjestelmäkehitys aloitettiin jo keväällä 2012 ja saman vuoden syksyllä järjestelmän ensimmäinen osa oli jo toimintavalmis. Tänä syksynä päivitysvuorossa ovat olleet päästöselvitys-, todentamisraportti- sekä todentajan hyväksymishakemuspohjien päivitykset. FINETSin ansiosta Energiamarkkinavirastossa uskotaan tiedonvaihdon FINASin kanssa säilyvän joustavana uusista kuvioista huolimatta. 6

7 Sujuvaa yhteistyötä tarvitaankin, sillä kolmas päästökauppakausi tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia entiseen kauteen verrattuna. Melkoisen muutoksen kokevat mm. ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet. - Uudella kaudella ilmaisten päästöoikeuksien määrä perustuu harmonisoituihin EU-tason sääntöihin ja kansallinen harkinta poistuu. Merkittävä muutos on se, että puolet jaettavista päästöoikeuksista huutokaupataan ja sähköntuotannon ilmaisjaosta luovutaan täysin. Vuoteen 2020 mennessä ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrä myös vähenee asteittain nykyisestä 80 %:sta noin 30 %:iin, Backman kertoo. Kaiken kaikkiaan päästökauppa on tästä eteenpäin entistä EU-painotteisempaa. Syynä on komission asetus (EU) N:o 601/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista, jota kutsutaan lyhyesti komission tarkkailuasetukseksi. Koko EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä, jota myös valvotaan yhtenevillä säännöillä. Vuonna 2012 käyttöön otettu unionin rekisteri on sekin osoitus toiminnan siirtymisestä voimakkaasti EUtasolle, sillä rekisteri korvaa aiemmat kansalliset rekisterit. Unionin rekisterijärjestelmästä säännellään komission rekisteriasetuksella. - Rekisteriasetuksen merkittävimpiä päästöoikeustilin haltijoita koskevia muutoksia ovat hankeyksiköiden käyttöä ja säilyttämistä koskevat rajoitukset. Tänä syksynä tuli voimaan hankeyksiköiden enimmäismäärää käsittelevä asetus, ns. RICE-asetus (Regulation on International Credit Entitlement), Backman toteaa. RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Uusia toimialoja, uusia asetuksia Uuden päästökauppakauden käynnistyminen merkitsi myös uusien toimialojen mukaantuloa kaupan piiriin. Näillä aloilla hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupan kohteena ovat alumiinin primäärituotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt. - Vaikka uusia toimialoja tuli päästökaupan piiriin useita, Suomessa tuli neljä. Ne ovat kipsin kuivaus ja kalsinointi, orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto, vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto sekä typpihapon tuotanto ja tuotannon typpioksiduulipäästöt. Näiden uusien toimialojen lisäksi soveltamisalaan tuli myös kaksi muuta toimintoa, rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW) ja muiden kuin rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW), Backman luettelee. Siltä osin kuin komission asetukset ovat yleisellä tasolla, jäsenmaat voivat kansallisella tasolla tarkentaa sääntelyä. Suomessa tarkennusoikeus kuuluu työja elinkeinoministeriölle, joka on antanut omat asetuksensa tarkkailuun ja todentamiseen liittyen. Uudet asetukset ja vaatimukset merkitsivät lisätöitä niin päästökauppaviranomaiselle kuin toiminnanharjoittajille. Esimerkiksi komission tarkkailuasetus tuli voimaan runsas vuosi sitten ja edellytti kaikkien laitosten päästölupien uusimista. Erityisesti tiedonhallintaan, mittalaitteisiin ja laadunvarmistukseen liittyvät vaatimukset ovat aiempaa yksityiskohtaisempia. - Saimme lupahakemusten tulvan sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin kautta. Päästökauppakauden lupahakemuksia tuli viime vuoden lopulla noin 600 ja jouduimme rekrytoimaan määräaikaisia työtekijöitä selvitäksemme niiden käsittelystä. Nyt valtaosa on jo käyty läpi ja koko urakka saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, Backman kertoo. EMV on antanut toiminnanharjoittajille lisäaikaa niin, että epävarmuusarviointi liitetään osaksi tarkkailusuunnitelmaa vuoden 2014 aikana. Tällä hakemusten käsittelyä on voitu nopeuttaa. Kestävyyskriteerit määrittävät bionesteet Päästökauppalakiin tehtiin muutos, joka koski biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyttä ja se astui voimaan Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksessaan energian tuotantoon käytettyjen bionesteiden päästökertoimeksi nollan, bionesteiden on täytettävä biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa, kestävyyslaissa, säädetyt kestävyyskriteerit. - Bionesteiden kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan koko kalenterivuodelta joko kestävyyslain mukaisilla kestävyystodistuksilla tai toiminnanharjoittajan omalla hyväksytyllä kestävyyslain mukaisella kestävyysjärjestelmällä. Koska lainmuutos tuli vasta kalenterivuoden puolivälissä, vuoden 2013 osalta kriteerien täyttyminen osoitetaan normaalista poiketen Energiamarkkinavirastolle toimitettavalla kirjallisella lomakkeella, Backman täsmentää. Tulevina vuosina bionesteille on hankittava kestävyyslain mukainen kestä- > 7

8 Päästökauppa on entistä EUpainotteisempaa. Komission antamat uudet tarkkailu- ja todentamisasetukset muodostavat koko EU-alueelle harmonisoidun ja keskitetyn päästökauppajärjestelmän, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman (vas.) arvioi. Hänen rinnallaan Uusiutuvan energian ryhmän hankevastaava Nora Kankaanrinta. > vyystodistus tai toteutettava toiminnanharjoittajan oma, Energiamarkkinaviraston hyväksymä kestävyysjärjestelmä, jotta bionesteen voi raportoida päästökertoimella nolla. - Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys voidaan käytännössä osoittaa kahdella tavalla. Valittavana on komission hyväksymä vapaaehtoinen järjestelmä tai jäsenvaltion kansallinen järjestelmä. Komissio on hyväksynyt useita vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka vastaavat RESdirektiivin vaatimuksia ja jotka hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa biopolttoaineiden kestävyyden osoittamisen menetelmiksi. Mikäli toiminnanharjoittaja osoittaa kestävyyden kansallisen järjestelmän kautta, hänellä tulee olla oma kestävyysjärjestelmä, jonka ulkopuolinen todentaja varmentaa ja Energiamarkkinavirasto hyväksyy. Bionesteiden kestävyyden osoittamisesta vapaaehtoisten järjestelmien kautta on lähiaikoina tulossa lisäohjeita Energiamarkkinavirastolta, Kankaanrinta opastaa. Kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan päästökauppatodentajalle. Komission todentamisasetus tuli voimaan kesällä 2012 ja sen mukaan todentajan on oltava akkreditoitu niille soveltamisaloille, joihin kuuluvien laitosten päästöselvityksiä hän todentaa. RES-direktiivin tavoitteet toteutumassa Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu RES-direktiivi annettiin vuonna Biopolttoaineita ja -nesteitä koskeva ns. kestävyyslaki edistää osaltaan direktiivin asettamien kansallisten tavoitteiden toteutumista. - RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus viime vuoden loppukulutuksesta on ennakkotietojen mukaan laskennallisesti 37 %, mikä on jo lähes sama kuin EU:n Suomelle asettama 38 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä. EU ei kuitenkaan hyväksy biopolttoaineita ja -nesteitä uusiutuvan energian loppukulutuksen laskentaan mukaan ennen kuin kestävyysjärjestelmät ovat hyväksytty, Nora Kankaanrinta toteaa. Hänen mielestään biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat itse olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Energiamarkkinavirasto on avoimesti keskustellut toiminnanharjoittajien ja yhteistyöviranomaisten kanssa ja tällä tavoin pyrkinyt luomaan järkeviä toimintatapoja kestävyyden osoittamiseen. Virasto myös ohjeistaa kotisivuillaan toiminnanharjoittajia avaamalla selkokielelle mm. lain mukaisia kestävyyskriteerejä ja neuvomalla hakemusmenettelyssä. Myös todentajien työtä helpotetaan vastaavanlaisella ohjeistuksella. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 8

9 Uusi SI-opas SI-opas maksaa 15 euroa + alv 24 %. Se on A5-kokoa. Oppaassa on 76 sivua. Se on ladattavissa SFS:n verkkokaupasta ja saatavissa myös painettuna julkaisuna. Lisätiedot Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän esittelevä SI-opas on uusittu. Oppaan on tehnyt Suomen standardisoimisliiton Mittayksikkökomitea. Sen ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1973 SI-järjestelmän ensimmäisen suomenkielisen standardin SFS 2300 (1971) jälkeen. Oppaan mittavampi uusiminen tuli ajankohtaiseksi uusien ISO/IEC standardien myötä. Nyt valmistuneessa 6. painoksessa oppaan yleinen rakenne on säilytetty, mutta teksti on muutettu uusien standardien mukaiseksi. Sen laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös opetusalalla ja elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys. Näin oppaasta tuli edeltäjiään laajempi. Mitä opas pitää sisällään? Oppaan 1. luku toteaa SI-järjestelmän alkuperän ja merkityksen sekä sen kansainvälisen ja kansallisen aseman. Luvuissa esitellään järjestelmän periaatteet, peruskäsitteet ja terminologia. Suureen ja yksikön käsitteitä on myös selvennetty sekä ISQ-suurejärjestelmä ja sille rakentuva SI-yksikköjärjestelmä on erotettu toisistaan. Luku 5 käsittelee lyhyesti SI-järjestelmään kuulumattomien muiden yksiköiden asemaa. Uusi standardi tunnustaa niiden käytön väistämättömänä tosiasiana. Luvun 6 kirjoitusohjeissa tarkastellaan suureiden, yksiköiden ja niiden tunnusten merkintätapoja ja käyttöä suomenkielisessä esityksessä. Luku 7 esittelee yksitellen tärkeimmät eri aloilla käytetyt suureet. Sillä on pyritty kattamaan nykyisen peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja korkeakoulujen luonnontieteiden ja tekniikan opetuksen tarpeet. Joissakin kohdissa järjestystä on muutettu suureiden välisten yhteyksien ja opetuksessa tarkoituksenmukaisen käyttöönottojärjestyksen korostamiseksi. Merkitykseltään lähisukuisia suureita on myös ryhmitetty yhteisten alaotsikoiden alle. Hymynaamoilla opastusta muiden yksiköiden käyttöön Kullekin suureelle esitetään ensin suurenimi ja tunnus sekä sen merkityksen lyhyt luonnehdinta, suureen käsitteen määritelmän mukaisesti, tiettyjen olioiden tai ilmiöiden ominaisuutena. Sen jälkeen todetaan suureen SI-yksikön tunnus ja nimi. Suureen yleisimmät käytössä olevat muut yksiköt muunnoskertoimineen esitetään jaettuina kolmeen luokkaan: Lisäyksiköt, jotka on hyväksytty SI-yksiköiden rinnalla pysyvään tai tilapäiseen käyttöön erityisaloilla. Yksiköt, joita ei niiden merkityksen vuoksi ole luokiteltu vanhentuneiksi tai poistuviksi. Vanhentuneita tai poistuviksi luokiteltuja yksiköitä, joita vielä esiintyy kirjallisuudessa. Lukua 7 täydentävät dimensiottomien suureiden ja ordinaalisuureiden lyhyet tarkastelut. Viimeisenä on kirjallisuusviitteiden luettelo. Kaarle Kurki-Suonio (emer. prof) Kati Heiskanen/SFS 9

10 Tarkka aika mitä se on? Nyky-yhteiskunta pyörii kirjaimellisesti kellon tarkkuudella. Pienetkin häiriöt saattavat vaikuttaa jokapäiväisten laitteiden toimintaan ja uhkaavat myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeitä mekanismeja. Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet merkittävästi useilla yhteiskunnan aloilla. Mittatekniikan keskus (MIKES) ylläpitää ja kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää ja toimii kansallisena mittanormaalilaboratoriona kymmenellä suurealueella, mm. aika- ja taajuussuureissa. MIKES myös ylläpitää vetymasereiden ja Cesium-kellojen avulla Suomen aikaa UTC(MIKE). - Osallistumme jatkuvasti kansainväliseen ajan avainvertailuun ja maailmanajan (UTC) ylläpitoon. Tärkeä osa työtämme on myös ajasta muodostettavan tarkan taajuuden tuottaminen muiden perussuureiden, esimerkiksi pituuden ja sähkön, realisointia varten. Tämän lisäksi välitämme tarkan ajan muun yhteiskunnan käyttöön pääasiassa tietoliikenneverkkoja käyttäen ja kalibroimme asiakaslaitteita, mm. oskillaattoreita ja kelloja, johtava metrologi, TkT Mikko Merimaa tiivistää aika- ja taajuuslaboratorion tehtävät. Tehtävässään ajan ja taajuuden mittanormaalilaboratoriona MIKES on menestynyt erinomaisesti. Suomen ajan epävarmuus on nykyisin noin 10 nanosekuntia ja taajuuden lyhytaikainen (10 min) suhteellinen epävarmuus on ja vuorokausitasolla Näillä tuloksilla MIKESin tuottama UTC-aika on ollut maailmanlaajuisesti viiden parhaan UTC-realisaation joukossa jatkuvasti yli kahden vuoden ajan. Ajan tarkkuusvaatimukset kasvaneet MIKES ei aio luopua paikastaan metrologialaitosten kärkijoukossa tulevaisuudessakaan. Siitä pitää huolen parhaillaan kehitettävänä oleva optinen kello, joka valmistuttuaan nostaa MIKESin profiilia entisestään. MIKESistä tulee tuolloin maailmanlaajuisesti yksi harvoista metrologialaitoksista, jotka osallistuvat maailmanajan ylläpitoon primääritasolla. - Primääritaajuusnormaalin optisen Sr + -kellon kehityshanketta viedään eteenpäin Suomen Akatemian rahoittamassa TOSIC-tutkimushankkeessa. Siihen liittyy EMRP-tutkimusohjelmaan sisältyvä Ion Clock-hanke, jonka tavoitteena on ionikellojen epävarmuuden edelleen pienentäminen, sekä ITOC-hanke, jonka tavoitteena on integroida optiset kellot maailman aikajärjestelmään. Näiden lisäksi MIKESissä on käynnissä Euroopan komission seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hanke ionikellon tarvitsemien valonlähteiden tutkimukseen. Viimeksi mainitun hankkeen mahdollistaa Marie Curie -rahoitusmuodon käyttö, Merimaa luettelee. MIKES on mukana partnerina myös EMRP-ohjelman NeatFT-hankkeessa. Siinä tutkitaan valtioiden välisten aika- ja taajuuslinkkien rakentamista Euroopassa. Tällä hetkellä kyseisessä hankkeessa selvitetään Geodeettisen laitoksen tutkimusaseman, Metsähovin, ja Ruotsin Onsalan radio-observatorioiden yhdistämistä toisiinsa. Jos yhdistäminen onnistuisi, havainnoissa voitaisiin käyttää yhteistä aikakantaa. MIKESin yhteistyö Geodeettisen laitoksen ja erityisesti laitoksen Geodesian ja geodynamiikan osaston kanssa on jatkunut vuosikymmeniä. Yksi nykyisistä yhteistyöhankkeista liittyy Metsähovissa tehtäviin havaintoihin. Monipuolisin havaintolaittein varustettu Metsähovin tutkimusasema osallistuu kansainvälisiin pitkäkantainterferometrian (Very Long Baseline Interferometry, VLBI) havaintokampanjoihin, joihin tarvitaan atomikellojen tuottamaa tarkkaa aikaa. - VLBI on ainoa tekniikka, jolla saadaan määritettyä Maan asento avaruudessa. Tietoa tarvitaan mm. satelliittipaikannusjärjestelmien ylläpitoa varten. Tarkkaa aikaa ja erityisesti aikaeromittausta tarvitaan myös satelliittien ratojen määrittämiseen satelliittilaserin avulla, osastonjohtaja, professori Markku Poutanen kertoo. Hän arvioi käsityksen ajasta muuttuneen huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Muutos tapahtui siinä vaiheessa, kun etäisyyden mittauksessa siirryttiin mittaamaan signaalin kulkuaikaa. Hän havainnollistaa arviotaan kertomalla esimerkin satelliittipaikannuksen tarpeista. 10

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa YJY:n seminaari 14.11.2006 Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto 1 Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto on vuonna

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Anne Backman Lakimies Todentajan tehtävät Varmentaa, että voimalaitos täyttää laissa säädetyt edellytykset voimalaitoksen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy SR311 Kestävä tietotekniikka CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Käyttöinsinööri Jari Niittylahti 18.12.2012 CSC lyhyesti Valtion omistama ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon - informaatiotilaisuus henkilöstölle 7.5.2014 Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus N:o 888 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus hiilidioksidipäästöjen todentajien hyväksymismenettelystä ja todentamistehtävän suorittamisesta päästökauppakaudella 2008 2012 Annettu Helsingissä 11 päivänä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen 1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetusneuvos Petteri Kauppinen Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

CE merkintä vesihuoltotuotteissa

CE merkintä vesihuoltotuotteissa CE merkintä vesihuoltotuotteissa Vesihuolto 2014 3-4. 6. 2014 EU:n rakennustuoteasetus Rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013 CE merkintä ja suoritustasoilmoitus on pakollinen, jos Tuote kuuluu harmonisoidun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014. 11/2014 Laki. päästökauppalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014. 11/2014 Laki. päästökauppalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014 11/2014 Laki päästökauppalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2011. 544/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2011. 544/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2011 544/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus maksuttomien päästöoikeuksien hakemiseksi päästökauppakaudelle 2013 2020 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011. MIKESin toimintavuosi 2010. Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua

Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011. MIKESin toimintavuosi 2010. Kemia osa hyvää elämää. Akkreditoinnit ylläpitävät laatua Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 MIKESin toimintavuosi 2010 Kemia osa hyvää elämää Akkreditoinnit ylläpitävät laatua 1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2011 SISÄLTÖ 1/2011 8 12

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot