Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2013 Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on? 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 2 l 2013 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä...4 MIKES on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Uusi päästökauppakausi uudet vaatimukset...8 EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä. SI-opas on uusittu...9 Opas on saatavana painettuna tai sähköisenä versiona, Tarkka aika mitä se on?...10 Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet useilla yhteiskunnan aloilla. Läpimurto sähkön siirron mittauksissa...12 Maailman tarkin miljoonan voltin mittaus suoritettiin kesällä Aalto-yliopiston suurjännitehallissa. Ajankohtaisia tapahtumia...14 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Metrologia - suomalaisen laadun kulmakivi Valtioiden välisen metrisopimuksen allekirjoituksesta tuli tämän vuoden toukokuussa kuluneeksi 138 vuotta. Aika ei ole yhtään himmentänyt sopimuksen merkitystä. Mittaamisesta on tullut itsestään selvä osa arkipäiväämme ja erilaiset mittaustulokset ohjaavat päätöksentekoamme. Monien merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen perustuu metrologisiin ratkaisuihin. Erityisesti tämä koskee energiaa, ympäristöä ja terveydenhuoltoa. Yhtä lailla metrologiaa tarvitaan liikenteen, elintarviketurvallisuuden, kemiallisten ja säteilymittausten sekä tietoturvan laadun yhtenäistämisessä ja varmistamisessa. Metrologian tärkeys on huomattu joka paikassa. Kaikki merkittävät talousmahdit ja kehittyneiden valtioiden hallitukset tukevat metrologiaa sen tarjoamien kilpailuetujen vuoksi. Kiina on hyvä esimerkki metrologiaan satsaamisesta. Kiina on viimeisen neljän vuoden aikana 25-kertaistanut investointinsa metrologiseen tutkimukseen ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. Ja sen huomaa. Pekingin esikaupunkialueella on 50 hehtaarin huippumoderni metrologiapuisto ja Pekingin keskustassa ja Shanghaissa on molemmissa edistykselliset tutkimuskeskukset. Kiinasta on pikavauhtia tulossa metrologian hallitsija. Tästä saattaa syntyä kaupan este: Kiinan markkinoille pääsy tulee edellyttämään tuotteiden ja erilaisten teknologisten ratkaisujen metrologista jäljitettävyyttä. Kiinan lisäksi Intia on jo nelinkertaistanut ja USA on tuplaamassa metrologiaan panostamisen vuoteen 2017 mennessä. Eurooppa ja samalla Suomi jäävät jälkeen, jos mitään ei tehdä. Metrologiaan tehtävien investointien taso ja rooli tieteellisen huippuosaamisen ja teollisen kilpailukyvyn edistäjänä on koko Euroopan asia. Yksi jäsenvaltio ja jopa yhdessä toimiva valtioryhmä ei pysty kilpailemaan maailmanlaajuisessa mittakaavassa ilman merkittäviä investointeja. Euroopan unioni on ottamassa asian vakavasti. EU-komissio on valmistellut 600 miljoonan euron metrologian tutkimusohjelmaa, joka tulee vielä istuvan parlamentin päätettäväksi. Suunniteltu ohjelma on jatkoa nykyiselle metrologian ohjelmalle. Nykyinen ohjelma on todettu hyvin toimivaksi ja se on luonut korkeatasoista yhteistyötä eri maiden välille. Suomen osuus on ollut yli 5 % nykyisestä ohjelmasta. Meistä on tullut merkittävä eurooppalainen metrologian toimija. Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä on päästy eroon kotikutoisesta tutkimustoiminnasta ja tutkimuksen laatu on noussut aivan uudelle tasolle. Uudella, Horisontti ohjelman rinnalle suunnitellulla metrologian tutkimusohjelmalla pyritään vahvistamaan Euroopan roolia kansainvälisessä metrologiayhteisössä. Tässä on Suomelle iskun paikka. Ottamalla vähintään 4 %:n siivu ohjelmasta pysymme kansainvälisellä huipputasolla ja pystymme tukemaan suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli suunnitellut MIKESiä koskevat organisaatiouudistukset toteutetaan siten, että metrologia ja akkreditointi jatkavat itsenäisinä brändeinä, ne tukevat Suomen menestymistä kiristyvillä markkinoilla. Metrologiaa pitää hyödyntää entistä enemmän maamme kilpailukyvyn edistämisessä ja uusien teknologiainnovaatioiden markkinoille tuomisessa. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä Metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huikeasti Euroopan tutkimus- ja kehitysohjelman EMRP:n (European Metrology Research Programme) ansiosta. Mittatekniikan keskus (MIKES) on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Eurooppalainen metrologian tutkimus - ja kehitysohjelma EMRP käynnistyi vuonna 2007 ja ohjelman ensimmäiset projektit aloitettiin vuotta myöhemmin. Ohjelman tavoitteena on ollut integroida eurooppalaista tutkimusta ja näin on myös tapahtunut MIKESin tutkimusprofessori Erkki Ikosen mielestä. - MIKES on ollut alusta asti mukana ja on kyennyt muiden suomalaisten osallistujien kanssa integroitumaan hyvin eurooppalaiseen tutkimusyhteisöön. Parhaimmillaan tutkimusryhmät ja konsortiot työskentelevät kuin samassa maassa ja melkeinpä kuin samassa organisaatiossa. Tämän ansiosta tutkimuksen taso on noussut ja projektin käynnistyessä ollaan jo vähintään Euroopan huipulla. Arviollaan Ikonen tarkoittaa nimenomaan metrologian tutkimusta. Tutkimuksen soveltamisessa ja vaikuttavuuden parantamisessa riittää vielä tekemistä, vaikka hyviä esimerkkejä alkaa jo löytyä. MIKES merkittävä toimija EMRP-ohjelman hauissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti ja päihittänyt mm. muut Pohjoismaat kirkkaasti. Erkki Ikosen mielestä menestys johtuu yksinkertaisesti Suomen halusta panostaa metrologian tutkimukseen naapurimaitamme enemmän. - Suurin panostus on tehty MIKESiin ja sen tutkimusryhmien toimintaedellytyksiin, mistä hyvänä esimerkkinä on Otaniemeen valmistunut toimitalo. Taloa alettiin puuhata siksi, että MIKESillä oli jo tuolloin riittävästi aktiviteettejä ja toimitalon ansiosta aktiviteetit ovat vain lisääntyneet. Yksi suurista MIKESin eduista on se, että lähes kaikki metrologia-alueet ovat yhteisen sijainnin takia kiinteässä yhteistyössä. Täällä syntyy eri suurealueiden välisiä projekteja ehkä helpommin ja enemmän kuin monissa muissa maissa, Ikonen kiteyttää. Hänen mukaansa MIKESin tutkimustoiminta on ollut jo vuosikymmenen ajan aktiivisempaa kuin eurooppalaisissa sisarlaitoksissa keskimäärin. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut metrologian tutkimukseen suuremmilla resursseilla kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, minkä seurauksena EU-resurssejakin on saatu tutkimustyöhön naapurimaita runsaammin. EMRP-ohjelma on myös mahdollistanut mukana olevien tutkimuslaitosten erikoistumisen. Pieni ei yksin voi tehdä kaikkea, mutta yhdessä laitokset täydentävät toisiaan. Esimerkiksi sähkömetrologia koko suurealueena olisi MIKESin kaltaiselle pienelle tutkimuslaitokselle aivan liian iso tehtäväkenttä, mutta suurealueen sisältä valittu kansallisesti tärkeä erikoistumisalue johtaa helpommin huippututkimukseen. - EMRP-ohjelmassa työ tehdään konsortioissa, joihin kuuluvat tutkimuspartnerit tulevat eri maista. Isoissa tutkimuslaitoksissa kehitys on monesti siiloutunutta eikä tutkimusprojekti paljoakaan muuta totuttuja tutkimuskäytäntöjä. Sen sijaan pienten kohdalla asia on toisin. MIKESin ja monien muiden pienten tutkimuslaitosten on pakko tehdä oikeaa yhteistyötä konsortioissa. Näin EMRP-ohjelma on merkittävästi lisännyt MIKESin verkottumista, Ikonen arvioi. Odotettua parempia tuloksia EMRP-projekteista vasta pieni osa on päättynyt. Valtaosa projekteista on käynnissä ja osa vielä käynnistymättä. MIKESissä on tällä hetkellä meneillään 38 EMRP-projektia, joiden projektivastaavat edustavat MIKESiä aktiivisesti projektien kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimusprofessori Ikonen mainitsee muutamia MIKESin EMRPprojekteja, joita hän pitää metrologiatutkimuksen vaikuttavuuden parantamisen kannalta erityisen kiinnostavina. - Yksi merkittävistä päättyneistä EMRP-projekteista on syksyllä 2010 käynnistynyt suurjännitteisten tasasähköyhteyksien mittaustekniikkaan liittyvä HVDC-projekti (Metrology for High Voltage Direct Current). Viime kesänä projekti huipentui valmistuneen tasajännitejakajan menestyksekkääseen testausvaiheeseen ja kalibrointiin Aalto-yliopiston suurjännitehallissa, jonne konsortion tutkijat saapuivat. Toteutettu tasajännitejakaja mahdollistaa jännitemuuntimien tarkan kalibroinnin valmistajien laboratorioissa ennen niiden toimittamista käyttöpaikalle. Sähkönsiirron kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ja häviöiden pieneneminen merkitsee toiminnan tehostumista ja tuntuvia säästöjä. - Toinen hyvä esimerkki päättyneistä projekteista on PQED-projekti (Predictable Quantum Efficient Detector). Siinä MIKES johti työpakettia, jossa saavutettiin merkittävä parannus optisen tehon mittaustarkkuudessa erikoisrakenteisen pii-fotodiodin avulla, Ikonen selventää. 4

5 Vuosien varrella MIKESillä on ollut lukuisia vaikuttavia EMRP-projekteja, joiden ansiosta metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huimasti. Ensimmäiset MIKESin koordinoimat EMRP-projektit käynnistyivät tänä kesänä, tutkimusprofessori ja MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtaja Erkki Ikonen sanoo. Hän toimii myös EMRP-komitean varapuheenjohtajana. Tutkimus voi parhaimmillaan johtaa optisen radiometrian syvälliseen muutokseen helppokäyttöisemmän tekniikan avulla. Uuteen tekniikkaan perustuvia detektoreja on jo saatavissa suomalaisesta yrityksestä. Mainitut projektit ovat hänen mielestään vain jäävuoren huippu, sillä MIKESillä on lukuisia mielenkiintoisia EMRP-projekteja meneillään tai alkamassa. Merkittävää on, että tänä kesänä käynnistyivät ensimmäiset MIKESin koordinoimat projektit, joiden ansiosta voidaan mm. parantaa teollisuuden prosessisäätöä ja havaita puhdastilojen ilmassa vaikuttavia haitallisia aineita. EMRP vaihtuu EMPIRiksi MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtajana toimiva Ikonen on vastannut EMRPinformaation jakamisesta Suomessa. MIKESin lisäksi kansalliseen metrologiajärjestelmään kuuluvia yhteistyötahoja ovat Säteilyturvakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto. Hän pitää työtään EMRP:n parissa erittäin mielenkiintoisena. - Työni pitää sisällään ohjelman käytännön pyörittämisen Suomessa eli toiminnan ohjeistamisen sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tutkimusohjelmaa johtaa EMRP-komitea, jonka varapuheenjohtajana olen toiminut ja osallistunut EMRP:n puolesta projektiesitysten arviointikonferenssin työhön tarkkailijana. Aikaisemmin vastaavien tutkimusohjelmia integroivien hankkeiden ongelmana on ollut se, että osallistuvat maat eivät lupauksistaan huolimatta olekaan kyenneet osoittamaan tutkimukseen tarvittavia varoja. Nyt EMRP-ohjelmaan on luotu mekanismi, jolla tämä ongelma on saatu ratkaistua. Marraskuun lopulla selvisivät viimeiset EMRP-ohjelmassa rahoitettavat projektit, jotka käynnistyvät ensi kesänä ja päättyvät vuonna Suomen osalta tämäkin haku meni erittäin hyvin (15 rahoitettavaksi valittua projektia, joista yhdessä MIKES on koordinaattorina). Viimeisen EMRP-haun teemana oli energiaja ympäristö, mikä on yksi MIKESin painopistealueista CLEEN-kytköksen myötä. Alustavan laskelman mukaan Suomeen EMRP-ohjelmasta kokonaisuudessaan saatavan rahoituksen osuus, 4,9 %, on huomattavasti suurempi kuin ohjelman nimellinen laskennallinen rahoitusosuus 4,0 %. Vuoden 2014 alusta starttaa EMPRohjelman kehittyneempi versio, eurooppalainen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelma EMPIR, jonka tavoitteena on toteuttaa metrologiatutkimusta niin, että tutkimuksen vaikuttavuus paranee. - Odotuksemme myös tämän ohjelman suhteen ovat korkealla. EMPIRohjelma eroaa edeltäjästään siinä, että metrologiajärjestelmän ulkopuolisten organisaatioiden osuus ohjelmassa on kaksinkertainen. Tämä merkitsee mm. MIKESille lisääntyviä yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa, sillä EMPIRohjelman rahoitusmalli on yliopistoille suotuisa, Ikonen arvioi. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö MIKESin viimeiset EMRP-ohjelmasta rahoitettavat 14 projektia: SolCell Metrology for III-V materials based high efficiency multi-junction solar cells SmartGrid II Measurement tools for Smart Grid stability and quality HIGHGAS Metrology for high-impact greenhouse gases ThinErgy Traceable characterisation of thin-film materials for energy applications MetEOC2 Metrology for earth observation and climate Biogas Metrology for biogas MetroDecom Metrology for decommissioning nuclear facilities PhotoClass Towards an energy-based parameter for photovoltaic classification MetNH3 Metrology for ammonia in ambient air DriveTrain Traceable measurement of drive train components for renewable energy systems MeteoMet2 Metrology for essential climate variables Atmoz Metrology for atmospheric total column ozone FutureGrids Non-conventional voltage and current sensors for future power grids MESaIL Metrology for efficient and safe innovative lighting *) MIKES koordinoi FutureGrids-projektia 5

6 Uusi päästökauppakausi toi uudet vaatimukset Energiamarkkinavirasto ja FINAS-akkreditointipalvelu ovat kansallisen päästökauppajärjestelmämme tukipilarit. Vuoden alussa käynnistynyt uusi päästökauppakausi toi tullessaan monia muutoksia ja kasvatti kumppanusten yhteistyötä entisestään. EU:n päästökaupan kolmas kausi käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu saakka. Uusi kausi tuo mukanaan monia muutoksia kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailuun, todentamiseen, päästöoikeuksien ilmaisjakoon ja hankeyksiköiden käyttöön. Myös Energiamarkkinaviraston (EMV), kansallisen päästökauppaviranomaisen, ja FINASin, kansallisen akkreditointielimen, yhteistyö saa säännellymmät raamit komission asetuksen, (EU) N:o 600/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja akkreditoinnista eli ns. komission todentamisasetuksen myötä. - Koko päästökaupan olemassa oloajan yhteistyömme ja tiedonvaihtomme FINASin kanssa on ollut hyvin vapaamuotoista. Komission todentamisasetus tuo meidän ja FINASin keskinäiseen tiedonvaihtoon, joka koskee todentajan todentamistehtävien hoitoa ja todentajien hyväksyntään liittyviä asioita, uudet säännöt. Sama koskee myös molempien kansainvälisiä suhteita, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman kuvailee. Energiamarkkinavirastolla on todentamisyhteistyötä FINASin kanssa myös Uusiutuvan Energian ryhmässä. Uusin yhteistyön muoto liittyy biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyskriteereihin, joka koskee myös päästökauppaa. - Kestävyyskriteerien osalta yhteistyömme FINASin kanssa on vasta aluillaan, mutta työnjako on selvä. FINAS akkreditoi kestävyyslain mukaiset todentajat kuten tuotantotuen ja päästökaupan puolellakin minkä jälkeen todentajat tarvitsevat vielä Energiamarkkinaviraston hyväksynnän ollakseen toimivaltaisia. Vaikka Suomen lainsäädäntö on tässä asiassa yksi Euroopan tiukimmista, kyseinen menettely on mielestämme toimiva, hankevastaava Nora Kankaanrinta Uusiutuvan energian ryhmästä sanoo. EU:lla vahva rooli päästökaupassa Energiamarkkinavirastossa päästökauppakauden vaihtumiseen on valmistauduttu jo pitkään. Sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin järjestelmäkehitys aloitettiin jo keväällä 2012 ja saman vuoden syksyllä järjestelmän ensimmäinen osa oli jo toimintavalmis. Tänä syksynä päivitysvuorossa ovat olleet päästöselvitys-, todentamisraportti- sekä todentajan hyväksymishakemuspohjien päivitykset. FINETSin ansiosta Energiamarkkinavirastossa uskotaan tiedonvaihdon FINASin kanssa säilyvän joustavana uusista kuvioista huolimatta. 6

7 Sujuvaa yhteistyötä tarvitaankin, sillä kolmas päästökauppakausi tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia entiseen kauteen verrattuna. Melkoisen muutoksen kokevat mm. ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet. - Uudella kaudella ilmaisten päästöoikeuksien määrä perustuu harmonisoituihin EU-tason sääntöihin ja kansallinen harkinta poistuu. Merkittävä muutos on se, että puolet jaettavista päästöoikeuksista huutokaupataan ja sähköntuotannon ilmaisjaosta luovutaan täysin. Vuoteen 2020 mennessä ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrä myös vähenee asteittain nykyisestä 80 %:sta noin 30 %:iin, Backman kertoo. Kaiken kaikkiaan päästökauppa on tästä eteenpäin entistä EU-painotteisempaa. Syynä on komission asetus (EU) N:o 601/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista, jota kutsutaan lyhyesti komission tarkkailuasetukseksi. Koko EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä, jota myös valvotaan yhtenevillä säännöillä. Vuonna 2012 käyttöön otettu unionin rekisteri on sekin osoitus toiminnan siirtymisestä voimakkaasti EUtasolle, sillä rekisteri korvaa aiemmat kansalliset rekisterit. Unionin rekisterijärjestelmästä säännellään komission rekisteriasetuksella. - Rekisteriasetuksen merkittävimpiä päästöoikeustilin haltijoita koskevia muutoksia ovat hankeyksiköiden käyttöä ja säilyttämistä koskevat rajoitukset. Tänä syksynä tuli voimaan hankeyksiköiden enimmäismäärää käsittelevä asetus, ns. RICE-asetus (Regulation on International Credit Entitlement), Backman toteaa. RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Uusia toimialoja, uusia asetuksia Uuden päästökauppakauden käynnistyminen merkitsi myös uusien toimialojen mukaantuloa kaupan piiriin. Näillä aloilla hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupan kohteena ovat alumiinin primäärituotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt. - Vaikka uusia toimialoja tuli päästökaupan piiriin useita, Suomessa tuli neljä. Ne ovat kipsin kuivaus ja kalsinointi, orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto, vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto sekä typpihapon tuotanto ja tuotannon typpioksiduulipäästöt. Näiden uusien toimialojen lisäksi soveltamisalaan tuli myös kaksi muuta toimintoa, rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW) ja muiden kuin rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW), Backman luettelee. Siltä osin kuin komission asetukset ovat yleisellä tasolla, jäsenmaat voivat kansallisella tasolla tarkentaa sääntelyä. Suomessa tarkennusoikeus kuuluu työja elinkeinoministeriölle, joka on antanut omat asetuksensa tarkkailuun ja todentamiseen liittyen. Uudet asetukset ja vaatimukset merkitsivät lisätöitä niin päästökauppaviranomaiselle kuin toiminnanharjoittajille. Esimerkiksi komission tarkkailuasetus tuli voimaan runsas vuosi sitten ja edellytti kaikkien laitosten päästölupien uusimista. Erityisesti tiedonhallintaan, mittalaitteisiin ja laadunvarmistukseen liittyvät vaatimukset ovat aiempaa yksityiskohtaisempia. - Saimme lupahakemusten tulvan sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin kautta. Päästökauppakauden lupahakemuksia tuli viime vuoden lopulla noin 600 ja jouduimme rekrytoimaan määräaikaisia työtekijöitä selvitäksemme niiden käsittelystä. Nyt valtaosa on jo käyty läpi ja koko urakka saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, Backman kertoo. EMV on antanut toiminnanharjoittajille lisäaikaa niin, että epävarmuusarviointi liitetään osaksi tarkkailusuunnitelmaa vuoden 2014 aikana. Tällä hakemusten käsittelyä on voitu nopeuttaa. Kestävyyskriteerit määrittävät bionesteet Päästökauppalakiin tehtiin muutos, joka koski biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyttä ja se astui voimaan Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksessaan energian tuotantoon käytettyjen bionesteiden päästökertoimeksi nollan, bionesteiden on täytettävä biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa, kestävyyslaissa, säädetyt kestävyyskriteerit. - Bionesteiden kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan koko kalenterivuodelta joko kestävyyslain mukaisilla kestävyystodistuksilla tai toiminnanharjoittajan omalla hyväksytyllä kestävyyslain mukaisella kestävyysjärjestelmällä. Koska lainmuutos tuli vasta kalenterivuoden puolivälissä, vuoden 2013 osalta kriteerien täyttyminen osoitetaan normaalista poiketen Energiamarkkinavirastolle toimitettavalla kirjallisella lomakkeella, Backman täsmentää. Tulevina vuosina bionesteille on hankittava kestävyyslain mukainen kestä- > 7

8 Päästökauppa on entistä EUpainotteisempaa. Komission antamat uudet tarkkailu- ja todentamisasetukset muodostavat koko EU-alueelle harmonisoidun ja keskitetyn päästökauppajärjestelmän, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman (vas.) arvioi. Hänen rinnallaan Uusiutuvan energian ryhmän hankevastaava Nora Kankaanrinta. > vyystodistus tai toteutettava toiminnanharjoittajan oma, Energiamarkkinaviraston hyväksymä kestävyysjärjestelmä, jotta bionesteen voi raportoida päästökertoimella nolla. - Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys voidaan käytännössä osoittaa kahdella tavalla. Valittavana on komission hyväksymä vapaaehtoinen järjestelmä tai jäsenvaltion kansallinen järjestelmä. Komissio on hyväksynyt useita vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka vastaavat RESdirektiivin vaatimuksia ja jotka hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa biopolttoaineiden kestävyyden osoittamisen menetelmiksi. Mikäli toiminnanharjoittaja osoittaa kestävyyden kansallisen järjestelmän kautta, hänellä tulee olla oma kestävyysjärjestelmä, jonka ulkopuolinen todentaja varmentaa ja Energiamarkkinavirasto hyväksyy. Bionesteiden kestävyyden osoittamisesta vapaaehtoisten järjestelmien kautta on lähiaikoina tulossa lisäohjeita Energiamarkkinavirastolta, Kankaanrinta opastaa. Kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan päästökauppatodentajalle. Komission todentamisasetus tuli voimaan kesällä 2012 ja sen mukaan todentajan on oltava akkreditoitu niille soveltamisaloille, joihin kuuluvien laitosten päästöselvityksiä hän todentaa. RES-direktiivin tavoitteet toteutumassa Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu RES-direktiivi annettiin vuonna Biopolttoaineita ja -nesteitä koskeva ns. kestävyyslaki edistää osaltaan direktiivin asettamien kansallisten tavoitteiden toteutumista. - RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus viime vuoden loppukulutuksesta on ennakkotietojen mukaan laskennallisesti 37 %, mikä on jo lähes sama kuin EU:n Suomelle asettama 38 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä. EU ei kuitenkaan hyväksy biopolttoaineita ja -nesteitä uusiutuvan energian loppukulutuksen laskentaan mukaan ennen kuin kestävyysjärjestelmät ovat hyväksytty, Nora Kankaanrinta toteaa. Hänen mielestään biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat itse olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Energiamarkkinavirasto on avoimesti keskustellut toiminnanharjoittajien ja yhteistyöviranomaisten kanssa ja tällä tavoin pyrkinyt luomaan järkeviä toimintatapoja kestävyyden osoittamiseen. Virasto myös ohjeistaa kotisivuillaan toiminnanharjoittajia avaamalla selkokielelle mm. lain mukaisia kestävyyskriteerejä ja neuvomalla hakemusmenettelyssä. Myös todentajien työtä helpotetaan vastaavanlaisella ohjeistuksella. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 8

9 Uusi SI-opas SI-opas maksaa 15 euroa + alv 24 %. Se on A5-kokoa. Oppaassa on 76 sivua. Se on ladattavissa SFS:n verkkokaupasta ja saatavissa myös painettuna julkaisuna. Lisätiedot Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän esittelevä SI-opas on uusittu. Oppaan on tehnyt Suomen standardisoimisliiton Mittayksikkökomitea. Sen ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1973 SI-järjestelmän ensimmäisen suomenkielisen standardin SFS 2300 (1971) jälkeen. Oppaan mittavampi uusiminen tuli ajankohtaiseksi uusien ISO/IEC standardien myötä. Nyt valmistuneessa 6. painoksessa oppaan yleinen rakenne on säilytetty, mutta teksti on muutettu uusien standardien mukaiseksi. Sen laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös opetusalalla ja elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys. Näin oppaasta tuli edeltäjiään laajempi. Mitä opas pitää sisällään? Oppaan 1. luku toteaa SI-järjestelmän alkuperän ja merkityksen sekä sen kansainvälisen ja kansallisen aseman. Luvuissa esitellään järjestelmän periaatteet, peruskäsitteet ja terminologia. Suureen ja yksikön käsitteitä on myös selvennetty sekä ISQ-suurejärjestelmä ja sille rakentuva SI-yksikköjärjestelmä on erotettu toisistaan. Luku 5 käsittelee lyhyesti SI-järjestelmään kuulumattomien muiden yksiköiden asemaa. Uusi standardi tunnustaa niiden käytön väistämättömänä tosiasiana. Luvun 6 kirjoitusohjeissa tarkastellaan suureiden, yksiköiden ja niiden tunnusten merkintätapoja ja käyttöä suomenkielisessä esityksessä. Luku 7 esittelee yksitellen tärkeimmät eri aloilla käytetyt suureet. Sillä on pyritty kattamaan nykyisen peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja korkeakoulujen luonnontieteiden ja tekniikan opetuksen tarpeet. Joissakin kohdissa järjestystä on muutettu suureiden välisten yhteyksien ja opetuksessa tarkoituksenmukaisen käyttöönottojärjestyksen korostamiseksi. Merkitykseltään lähisukuisia suureita on myös ryhmitetty yhteisten alaotsikoiden alle. Hymynaamoilla opastusta muiden yksiköiden käyttöön Kullekin suureelle esitetään ensin suurenimi ja tunnus sekä sen merkityksen lyhyt luonnehdinta, suureen käsitteen määritelmän mukaisesti, tiettyjen olioiden tai ilmiöiden ominaisuutena. Sen jälkeen todetaan suureen SI-yksikön tunnus ja nimi. Suureen yleisimmät käytössä olevat muut yksiköt muunnoskertoimineen esitetään jaettuina kolmeen luokkaan: Lisäyksiköt, jotka on hyväksytty SI-yksiköiden rinnalla pysyvään tai tilapäiseen käyttöön erityisaloilla. Yksiköt, joita ei niiden merkityksen vuoksi ole luokiteltu vanhentuneiksi tai poistuviksi. Vanhentuneita tai poistuviksi luokiteltuja yksiköitä, joita vielä esiintyy kirjallisuudessa. Lukua 7 täydentävät dimensiottomien suureiden ja ordinaalisuureiden lyhyet tarkastelut. Viimeisenä on kirjallisuusviitteiden luettelo. Kaarle Kurki-Suonio (emer. prof) Kati Heiskanen/SFS 9

10 Tarkka aika mitä se on? Nyky-yhteiskunta pyörii kirjaimellisesti kellon tarkkuudella. Pienetkin häiriöt saattavat vaikuttaa jokapäiväisten laitteiden toimintaan ja uhkaavat myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeitä mekanismeja. Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet merkittävästi useilla yhteiskunnan aloilla. Mittatekniikan keskus (MIKES) ylläpitää ja kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää ja toimii kansallisena mittanormaalilaboratoriona kymmenellä suurealueella, mm. aika- ja taajuussuureissa. MIKES myös ylläpitää vetymasereiden ja Cesium-kellojen avulla Suomen aikaa UTC(MIKE). - Osallistumme jatkuvasti kansainväliseen ajan avainvertailuun ja maailmanajan (UTC) ylläpitoon. Tärkeä osa työtämme on myös ajasta muodostettavan tarkan taajuuden tuottaminen muiden perussuureiden, esimerkiksi pituuden ja sähkön, realisointia varten. Tämän lisäksi välitämme tarkan ajan muun yhteiskunnan käyttöön pääasiassa tietoliikenneverkkoja käyttäen ja kalibroimme asiakaslaitteita, mm. oskillaattoreita ja kelloja, johtava metrologi, TkT Mikko Merimaa tiivistää aika- ja taajuuslaboratorion tehtävät. Tehtävässään ajan ja taajuuden mittanormaalilaboratoriona MIKES on menestynyt erinomaisesti. Suomen ajan epävarmuus on nykyisin noin 10 nanosekuntia ja taajuuden lyhytaikainen (10 min) suhteellinen epävarmuus on ja vuorokausitasolla Näillä tuloksilla MIKESin tuottama UTC-aika on ollut maailmanlaajuisesti viiden parhaan UTC-realisaation joukossa jatkuvasti yli kahden vuoden ajan. Ajan tarkkuusvaatimukset kasvaneet MIKES ei aio luopua paikastaan metrologialaitosten kärkijoukossa tulevaisuudessakaan. Siitä pitää huolen parhaillaan kehitettävänä oleva optinen kello, joka valmistuttuaan nostaa MIKESin profiilia entisestään. MIKESistä tulee tuolloin maailmanlaajuisesti yksi harvoista metrologialaitoksista, jotka osallistuvat maailmanajan ylläpitoon primääritasolla. - Primääritaajuusnormaalin optisen Sr + -kellon kehityshanketta viedään eteenpäin Suomen Akatemian rahoittamassa TOSIC-tutkimushankkeessa. Siihen liittyy EMRP-tutkimusohjelmaan sisältyvä Ion Clock-hanke, jonka tavoitteena on ionikellojen epävarmuuden edelleen pienentäminen, sekä ITOC-hanke, jonka tavoitteena on integroida optiset kellot maailman aikajärjestelmään. Näiden lisäksi MIKESissä on käynnissä Euroopan komission seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hanke ionikellon tarvitsemien valonlähteiden tutkimukseen. Viimeksi mainitun hankkeen mahdollistaa Marie Curie -rahoitusmuodon käyttö, Merimaa luettelee. MIKES on mukana partnerina myös EMRP-ohjelman NeatFT-hankkeessa. Siinä tutkitaan valtioiden välisten aika- ja taajuuslinkkien rakentamista Euroopassa. Tällä hetkellä kyseisessä hankkeessa selvitetään Geodeettisen laitoksen tutkimusaseman, Metsähovin, ja Ruotsin Onsalan radio-observatorioiden yhdistämistä toisiinsa. Jos yhdistäminen onnistuisi, havainnoissa voitaisiin käyttää yhteistä aikakantaa. MIKESin yhteistyö Geodeettisen laitoksen ja erityisesti laitoksen Geodesian ja geodynamiikan osaston kanssa on jatkunut vuosikymmeniä. Yksi nykyisistä yhteistyöhankkeista liittyy Metsähovissa tehtäviin havaintoihin. Monipuolisin havaintolaittein varustettu Metsähovin tutkimusasema osallistuu kansainvälisiin pitkäkantainterferometrian (Very Long Baseline Interferometry, VLBI) havaintokampanjoihin, joihin tarvitaan atomikellojen tuottamaa tarkkaa aikaa. - VLBI on ainoa tekniikka, jolla saadaan määritettyä Maan asento avaruudessa. Tietoa tarvitaan mm. satelliittipaikannusjärjestelmien ylläpitoa varten. Tarkkaa aikaa ja erityisesti aikaeromittausta tarvitaan myös satelliittien ratojen määrittämiseen satelliittilaserin avulla, osastonjohtaja, professori Markku Poutanen kertoo. Hän arvioi käsityksen ajasta muuttuneen huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Muutos tapahtui siinä vaiheessa, kun etäisyyden mittauksessa siirryttiin mittaamaan signaalin kulkuaikaa. Hän havainnollistaa arviotaan kertomalla esimerkin satelliittipaikannuksen tarpeista. 10

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Anne Backman Energiamarkkinavirasto Oikeudellinen perusta Komission asetus (EU) N:o 601/2012 (myöhemmin komission päästöjen

Lisätiedot

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Lain täytäntöönpanon tilanne Energiamarkkinavirastossa Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Sisältö Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen 15.6.2017 Akkreditointi tarkoittaa kansallisen akkreditointielimen antamaa todistusta siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos

Lisätiedot

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö 1. Prosessi 2. Todentajaksi hyväksyminen 3. Todentajan tehtävät 4. Todentajien ohjeistus

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa YJY:n seminaari 14.11.2006 Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto 1 Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto on vuonna

Lisätiedot

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Lain täytäntöönpano Energiamarkkinavirastossa Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto 16.5.2013 OHJELMA Tilaisuuden avaus Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentajainfo 8.4.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Sisältö Lakibiopolttoaineista ja bionesteistä Aikataulu Kestävyyskriteerit

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Centre for Metrology MIKES MIKES METROLOGY Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa 26.1.2017 Sari Saxholm, VTT MIKES Aiheet Mittayksikkökomitea SFS-käsikirja

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Nora Kankaanrinta Hankevastaava Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö EMV:n ohjeistus Uusia asioita Mitä tuleman pitää

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa Todentajapäivä 27.10.2016 Aino-Mari Keskinen Sisältö 1. Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa 2. Kestävyyslain mukainen varmentaminen 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA

AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA 2013-2020 Juha Rajala Työ- ja elinkeinoministeriö Päästökaupan ajankohtaispäivä Helsingissä Messukeskus Vuonna 2015 tapahtuneiden muutosten vaikutus

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen Harri Haavisto 24.1.2017 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki Sisältö Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys ILUC-direktiivi

Lisätiedot

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Anne Backman Lakimies Todentajan tehtävät Varmentaa, että voimalaitos täyttää laissa säädetyt edellytykset voimalaitoksen

Lisätiedot

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Versio /302/ Todentajaohje. Versio 1.2

Versio /302/ Todentajaohje. Versio 1.2 Versio 1.2 Todentajaohje Versio 1.2 Versio 1.2 1 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Todentajan rooli... 4 1.3 Todentajan tehtävät... 4 1.4 Sertifioidut todentajat... 5 2 Todentajien

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta /2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta /2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2013 28/2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista päästökauppakaudella 2013 2020

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti. (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Euroopan unionin virallinen lehti. (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 4.1.2017 L 1/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1, annettu 3 päivänä tammikuuta 2017, menettelyistä vesikulkuneuvojen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

1 Artikla. Sopimuksen tarkoitus

1 Artikla. Sopimuksen tarkoitus Liite Sopimusteksti SUOMEN TASAVALLAN JA RUOTSIN KUNINGASKUNNAN VÄLINEN SOPIMUS TIETTYIHIN JÄTEVIRTOIHIN KUULUVIEN JÄTTEIDEN SIIRROISTA MAIDEN RA- JA-ALUEILLA 1 Artikla Sopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006. Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2006 Johtokunta hyväksynyt 14.9.2006 Espoo 2006 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2006 2 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

EV 6/2011 vp HE 6/2011 vp. (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 765/2008.

EV 6/2011 vp HE 6/2011 vp. (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 765/2008. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2011 vp Hallituksen esitys laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista

Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, XXX Luonnos KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Lisätiedot

Lentoliikenteen päästökauppa ETS. Komission asetusehdotus jatkokaudeksi Janne Mänttäri

Lentoliikenteen päästökauppa ETS. Komission asetusehdotus jatkokaudeksi Janne Mänttäri Lentoliikenteen päästökauppa ETS Komission asetusehdotus jatkokaudeksi 2017-2020 Janne Mänttäri 28.3.2017 Lentoliikenteen ETS - Tausta Lentoliikenteen ETS alkoi 1.1.2012 kattaen kaikki ETA-alueen lentoasemille

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy SR311 Kestävä tietotekniikka CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Käyttöinsinööri Jari Niittylahti 18.12.2012 CSC lyhyesti Valtion omistama ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima, voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2012 30/2012 Valtioneuvoston asetus maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteista päästökauppakaudelle 2013 2020 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta

Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta Päätös 1 (6) Julkinen Gasum Oy Miestentie 1 PL 21 02151 Espoo Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta Asianosainen Vireilletulo Gasum Oy, Y-tunnus: 0969819-3 23.6.2016 Selostus

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot