Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2013 Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on? 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 2 l 2013 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä...4 MIKES on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Uusi päästökauppakausi uudet vaatimukset...8 EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä. SI-opas on uusittu...9 Opas on saatavana painettuna tai sähköisenä versiona, Tarkka aika mitä se on?...10 Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet useilla yhteiskunnan aloilla. Läpimurto sähkön siirron mittauksissa...12 Maailman tarkin miljoonan voltin mittaus suoritettiin kesällä Aalto-yliopiston suurjännitehallissa. Ajankohtaisia tapahtumia...14 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Metrologia - suomalaisen laadun kulmakivi Valtioiden välisen metrisopimuksen allekirjoituksesta tuli tämän vuoden toukokuussa kuluneeksi 138 vuotta. Aika ei ole yhtään himmentänyt sopimuksen merkitystä. Mittaamisesta on tullut itsestään selvä osa arkipäiväämme ja erilaiset mittaustulokset ohjaavat päätöksentekoamme. Monien merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen perustuu metrologisiin ratkaisuihin. Erityisesti tämä koskee energiaa, ympäristöä ja terveydenhuoltoa. Yhtä lailla metrologiaa tarvitaan liikenteen, elintarviketurvallisuuden, kemiallisten ja säteilymittausten sekä tietoturvan laadun yhtenäistämisessä ja varmistamisessa. Metrologian tärkeys on huomattu joka paikassa. Kaikki merkittävät talousmahdit ja kehittyneiden valtioiden hallitukset tukevat metrologiaa sen tarjoamien kilpailuetujen vuoksi. Kiina on hyvä esimerkki metrologiaan satsaamisesta. Kiina on viimeisen neljän vuoden aikana 25-kertaistanut investointinsa metrologiseen tutkimukseen ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. Ja sen huomaa. Pekingin esikaupunkialueella on 50 hehtaarin huippumoderni metrologiapuisto ja Pekingin keskustassa ja Shanghaissa on molemmissa edistykselliset tutkimuskeskukset. Kiinasta on pikavauhtia tulossa metrologian hallitsija. Tästä saattaa syntyä kaupan este: Kiinan markkinoille pääsy tulee edellyttämään tuotteiden ja erilaisten teknologisten ratkaisujen metrologista jäljitettävyyttä. Kiinan lisäksi Intia on jo nelinkertaistanut ja USA on tuplaamassa metrologiaan panostamisen vuoteen 2017 mennessä. Eurooppa ja samalla Suomi jäävät jälkeen, jos mitään ei tehdä. Metrologiaan tehtävien investointien taso ja rooli tieteellisen huippuosaamisen ja teollisen kilpailukyvyn edistäjänä on koko Euroopan asia. Yksi jäsenvaltio ja jopa yhdessä toimiva valtioryhmä ei pysty kilpailemaan maailmanlaajuisessa mittakaavassa ilman merkittäviä investointeja. Euroopan unioni on ottamassa asian vakavasti. EU-komissio on valmistellut 600 miljoonan euron metrologian tutkimusohjelmaa, joka tulee vielä istuvan parlamentin päätettäväksi. Suunniteltu ohjelma on jatkoa nykyiselle metrologian ohjelmalle. Nykyinen ohjelma on todettu hyvin toimivaksi ja se on luonut korkeatasoista yhteistyötä eri maiden välille. Suomen osuus on ollut yli 5 % nykyisestä ohjelmasta. Meistä on tullut merkittävä eurooppalainen metrologian toimija. Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä on päästy eroon kotikutoisesta tutkimustoiminnasta ja tutkimuksen laatu on noussut aivan uudelle tasolle. Uudella, Horisontti ohjelman rinnalle suunnitellulla metrologian tutkimusohjelmalla pyritään vahvistamaan Euroopan roolia kansainvälisessä metrologiayhteisössä. Tässä on Suomelle iskun paikka. Ottamalla vähintään 4 %:n siivu ohjelmasta pysymme kansainvälisellä huipputasolla ja pystymme tukemaan suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli suunnitellut MIKESiä koskevat organisaatiouudistukset toteutetaan siten, että metrologia ja akkreditointi jatkavat itsenäisinä brändeinä, ne tukevat Suomen menestymistä kiristyvillä markkinoilla. Metrologiaa pitää hyödyntää entistä enemmän maamme kilpailukyvyn edistämisessä ja uusien teknologiainnovaatioiden markkinoille tuomisessa. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä Metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huikeasti Euroopan tutkimus- ja kehitysohjelman EMRP:n (European Metrology Research Programme) ansiosta. Mittatekniikan keskus (MIKES) on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Eurooppalainen metrologian tutkimus - ja kehitysohjelma EMRP käynnistyi vuonna 2007 ja ohjelman ensimmäiset projektit aloitettiin vuotta myöhemmin. Ohjelman tavoitteena on ollut integroida eurooppalaista tutkimusta ja näin on myös tapahtunut MIKESin tutkimusprofessori Erkki Ikosen mielestä. - MIKES on ollut alusta asti mukana ja on kyennyt muiden suomalaisten osallistujien kanssa integroitumaan hyvin eurooppalaiseen tutkimusyhteisöön. Parhaimmillaan tutkimusryhmät ja konsortiot työskentelevät kuin samassa maassa ja melkeinpä kuin samassa organisaatiossa. Tämän ansiosta tutkimuksen taso on noussut ja projektin käynnistyessä ollaan jo vähintään Euroopan huipulla. Arviollaan Ikonen tarkoittaa nimenomaan metrologian tutkimusta. Tutkimuksen soveltamisessa ja vaikuttavuuden parantamisessa riittää vielä tekemistä, vaikka hyviä esimerkkejä alkaa jo löytyä. MIKES merkittävä toimija EMRP-ohjelman hauissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti ja päihittänyt mm. muut Pohjoismaat kirkkaasti. Erkki Ikosen mielestä menestys johtuu yksinkertaisesti Suomen halusta panostaa metrologian tutkimukseen naapurimaitamme enemmän. - Suurin panostus on tehty MIKESiin ja sen tutkimusryhmien toimintaedellytyksiin, mistä hyvänä esimerkkinä on Otaniemeen valmistunut toimitalo. Taloa alettiin puuhata siksi, että MIKESillä oli jo tuolloin riittävästi aktiviteettejä ja toimitalon ansiosta aktiviteetit ovat vain lisääntyneet. Yksi suurista MIKESin eduista on se, että lähes kaikki metrologia-alueet ovat yhteisen sijainnin takia kiinteässä yhteistyössä. Täällä syntyy eri suurealueiden välisiä projekteja ehkä helpommin ja enemmän kuin monissa muissa maissa, Ikonen kiteyttää. Hänen mukaansa MIKESin tutkimustoiminta on ollut jo vuosikymmenen ajan aktiivisempaa kuin eurooppalaisissa sisarlaitoksissa keskimäärin. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut metrologian tutkimukseen suuremmilla resursseilla kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, minkä seurauksena EU-resurssejakin on saatu tutkimustyöhön naapurimaita runsaammin. EMRP-ohjelma on myös mahdollistanut mukana olevien tutkimuslaitosten erikoistumisen. Pieni ei yksin voi tehdä kaikkea, mutta yhdessä laitokset täydentävät toisiaan. Esimerkiksi sähkömetrologia koko suurealueena olisi MIKESin kaltaiselle pienelle tutkimuslaitokselle aivan liian iso tehtäväkenttä, mutta suurealueen sisältä valittu kansallisesti tärkeä erikoistumisalue johtaa helpommin huippututkimukseen. - EMRP-ohjelmassa työ tehdään konsortioissa, joihin kuuluvat tutkimuspartnerit tulevat eri maista. Isoissa tutkimuslaitoksissa kehitys on monesti siiloutunutta eikä tutkimusprojekti paljoakaan muuta totuttuja tutkimuskäytäntöjä. Sen sijaan pienten kohdalla asia on toisin. MIKESin ja monien muiden pienten tutkimuslaitosten on pakko tehdä oikeaa yhteistyötä konsortioissa. Näin EMRP-ohjelma on merkittävästi lisännyt MIKESin verkottumista, Ikonen arvioi. Odotettua parempia tuloksia EMRP-projekteista vasta pieni osa on päättynyt. Valtaosa projekteista on käynnissä ja osa vielä käynnistymättä. MIKESissä on tällä hetkellä meneillään 38 EMRP-projektia, joiden projektivastaavat edustavat MIKESiä aktiivisesti projektien kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimusprofessori Ikonen mainitsee muutamia MIKESin EMRPprojekteja, joita hän pitää metrologiatutkimuksen vaikuttavuuden parantamisen kannalta erityisen kiinnostavina. - Yksi merkittävistä päättyneistä EMRP-projekteista on syksyllä 2010 käynnistynyt suurjännitteisten tasasähköyhteyksien mittaustekniikkaan liittyvä HVDC-projekti (Metrology for High Voltage Direct Current). Viime kesänä projekti huipentui valmistuneen tasajännitejakajan menestyksekkääseen testausvaiheeseen ja kalibrointiin Aalto-yliopiston suurjännitehallissa, jonne konsortion tutkijat saapuivat. Toteutettu tasajännitejakaja mahdollistaa jännitemuuntimien tarkan kalibroinnin valmistajien laboratorioissa ennen niiden toimittamista käyttöpaikalle. Sähkönsiirron kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ja häviöiden pieneneminen merkitsee toiminnan tehostumista ja tuntuvia säästöjä. - Toinen hyvä esimerkki päättyneistä projekteista on PQED-projekti (Predictable Quantum Efficient Detector). Siinä MIKES johti työpakettia, jossa saavutettiin merkittävä parannus optisen tehon mittaustarkkuudessa erikoisrakenteisen pii-fotodiodin avulla, Ikonen selventää. 4

5 Vuosien varrella MIKESillä on ollut lukuisia vaikuttavia EMRP-projekteja, joiden ansiosta metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huimasti. Ensimmäiset MIKESin koordinoimat EMRP-projektit käynnistyivät tänä kesänä, tutkimusprofessori ja MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtaja Erkki Ikonen sanoo. Hän toimii myös EMRP-komitean varapuheenjohtajana. Tutkimus voi parhaimmillaan johtaa optisen radiometrian syvälliseen muutokseen helppokäyttöisemmän tekniikan avulla. Uuteen tekniikkaan perustuvia detektoreja on jo saatavissa suomalaisesta yrityksestä. Mainitut projektit ovat hänen mielestään vain jäävuoren huippu, sillä MIKESillä on lukuisia mielenkiintoisia EMRP-projekteja meneillään tai alkamassa. Merkittävää on, että tänä kesänä käynnistyivät ensimmäiset MIKESin koordinoimat projektit, joiden ansiosta voidaan mm. parantaa teollisuuden prosessisäätöä ja havaita puhdastilojen ilmassa vaikuttavia haitallisia aineita. EMRP vaihtuu EMPIRiksi MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtajana toimiva Ikonen on vastannut EMRPinformaation jakamisesta Suomessa. MIKESin lisäksi kansalliseen metrologiajärjestelmään kuuluvia yhteistyötahoja ovat Säteilyturvakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto. Hän pitää työtään EMRP:n parissa erittäin mielenkiintoisena. - Työni pitää sisällään ohjelman käytännön pyörittämisen Suomessa eli toiminnan ohjeistamisen sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tutkimusohjelmaa johtaa EMRP-komitea, jonka varapuheenjohtajana olen toiminut ja osallistunut EMRP:n puolesta projektiesitysten arviointikonferenssin työhön tarkkailijana. Aikaisemmin vastaavien tutkimusohjelmia integroivien hankkeiden ongelmana on ollut se, että osallistuvat maat eivät lupauksistaan huolimatta olekaan kyenneet osoittamaan tutkimukseen tarvittavia varoja. Nyt EMRP-ohjelmaan on luotu mekanismi, jolla tämä ongelma on saatu ratkaistua. Marraskuun lopulla selvisivät viimeiset EMRP-ohjelmassa rahoitettavat projektit, jotka käynnistyvät ensi kesänä ja päättyvät vuonna Suomen osalta tämäkin haku meni erittäin hyvin (15 rahoitettavaksi valittua projektia, joista yhdessä MIKES on koordinaattorina). Viimeisen EMRP-haun teemana oli energiaja ympäristö, mikä on yksi MIKESin painopistealueista CLEEN-kytköksen myötä. Alustavan laskelman mukaan Suomeen EMRP-ohjelmasta kokonaisuudessaan saatavan rahoituksen osuus, 4,9 %, on huomattavasti suurempi kuin ohjelman nimellinen laskennallinen rahoitusosuus 4,0 %. Vuoden 2014 alusta starttaa EMPRohjelman kehittyneempi versio, eurooppalainen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelma EMPIR, jonka tavoitteena on toteuttaa metrologiatutkimusta niin, että tutkimuksen vaikuttavuus paranee. - Odotuksemme myös tämän ohjelman suhteen ovat korkealla. EMPIRohjelma eroaa edeltäjästään siinä, että metrologiajärjestelmän ulkopuolisten organisaatioiden osuus ohjelmassa on kaksinkertainen. Tämä merkitsee mm. MIKESille lisääntyviä yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa, sillä EMPIRohjelman rahoitusmalli on yliopistoille suotuisa, Ikonen arvioi. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö MIKESin viimeiset EMRP-ohjelmasta rahoitettavat 14 projektia: SolCell Metrology for III-V materials based high efficiency multi-junction solar cells SmartGrid II Measurement tools for Smart Grid stability and quality HIGHGAS Metrology for high-impact greenhouse gases ThinErgy Traceable characterisation of thin-film materials for energy applications MetEOC2 Metrology for earth observation and climate Biogas Metrology for biogas MetroDecom Metrology for decommissioning nuclear facilities PhotoClass Towards an energy-based parameter for photovoltaic classification MetNH3 Metrology for ammonia in ambient air DriveTrain Traceable measurement of drive train components for renewable energy systems MeteoMet2 Metrology for essential climate variables Atmoz Metrology for atmospheric total column ozone FutureGrids Non-conventional voltage and current sensors for future power grids MESaIL Metrology for efficient and safe innovative lighting *) MIKES koordinoi FutureGrids-projektia 5

6 Uusi päästökauppakausi toi uudet vaatimukset Energiamarkkinavirasto ja FINAS-akkreditointipalvelu ovat kansallisen päästökauppajärjestelmämme tukipilarit. Vuoden alussa käynnistynyt uusi päästökauppakausi toi tullessaan monia muutoksia ja kasvatti kumppanusten yhteistyötä entisestään. EU:n päästökaupan kolmas kausi käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu saakka. Uusi kausi tuo mukanaan monia muutoksia kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailuun, todentamiseen, päästöoikeuksien ilmaisjakoon ja hankeyksiköiden käyttöön. Myös Energiamarkkinaviraston (EMV), kansallisen päästökauppaviranomaisen, ja FINASin, kansallisen akkreditointielimen, yhteistyö saa säännellymmät raamit komission asetuksen, (EU) N:o 600/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja akkreditoinnista eli ns. komission todentamisasetuksen myötä. - Koko päästökaupan olemassa oloajan yhteistyömme ja tiedonvaihtomme FINASin kanssa on ollut hyvin vapaamuotoista. Komission todentamisasetus tuo meidän ja FINASin keskinäiseen tiedonvaihtoon, joka koskee todentajan todentamistehtävien hoitoa ja todentajien hyväksyntään liittyviä asioita, uudet säännöt. Sama koskee myös molempien kansainvälisiä suhteita, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman kuvailee. Energiamarkkinavirastolla on todentamisyhteistyötä FINASin kanssa myös Uusiutuvan Energian ryhmässä. Uusin yhteistyön muoto liittyy biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyskriteereihin, joka koskee myös päästökauppaa. - Kestävyyskriteerien osalta yhteistyömme FINASin kanssa on vasta aluillaan, mutta työnjako on selvä. FINAS akkreditoi kestävyyslain mukaiset todentajat kuten tuotantotuen ja päästökaupan puolellakin minkä jälkeen todentajat tarvitsevat vielä Energiamarkkinaviraston hyväksynnän ollakseen toimivaltaisia. Vaikka Suomen lainsäädäntö on tässä asiassa yksi Euroopan tiukimmista, kyseinen menettely on mielestämme toimiva, hankevastaava Nora Kankaanrinta Uusiutuvan energian ryhmästä sanoo. EU:lla vahva rooli päästökaupassa Energiamarkkinavirastossa päästökauppakauden vaihtumiseen on valmistauduttu jo pitkään. Sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin järjestelmäkehitys aloitettiin jo keväällä 2012 ja saman vuoden syksyllä järjestelmän ensimmäinen osa oli jo toimintavalmis. Tänä syksynä päivitysvuorossa ovat olleet päästöselvitys-, todentamisraportti- sekä todentajan hyväksymishakemuspohjien päivitykset. FINETSin ansiosta Energiamarkkinavirastossa uskotaan tiedonvaihdon FINASin kanssa säilyvän joustavana uusista kuvioista huolimatta. 6

7 Sujuvaa yhteistyötä tarvitaankin, sillä kolmas päästökauppakausi tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia entiseen kauteen verrattuna. Melkoisen muutoksen kokevat mm. ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet. - Uudella kaudella ilmaisten päästöoikeuksien määrä perustuu harmonisoituihin EU-tason sääntöihin ja kansallinen harkinta poistuu. Merkittävä muutos on se, että puolet jaettavista päästöoikeuksista huutokaupataan ja sähköntuotannon ilmaisjaosta luovutaan täysin. Vuoteen 2020 mennessä ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrä myös vähenee asteittain nykyisestä 80 %:sta noin 30 %:iin, Backman kertoo. Kaiken kaikkiaan päästökauppa on tästä eteenpäin entistä EU-painotteisempaa. Syynä on komission asetus (EU) N:o 601/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista, jota kutsutaan lyhyesti komission tarkkailuasetukseksi. Koko EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä, jota myös valvotaan yhtenevillä säännöillä. Vuonna 2012 käyttöön otettu unionin rekisteri on sekin osoitus toiminnan siirtymisestä voimakkaasti EUtasolle, sillä rekisteri korvaa aiemmat kansalliset rekisterit. Unionin rekisterijärjestelmästä säännellään komission rekisteriasetuksella. - Rekisteriasetuksen merkittävimpiä päästöoikeustilin haltijoita koskevia muutoksia ovat hankeyksiköiden käyttöä ja säilyttämistä koskevat rajoitukset. Tänä syksynä tuli voimaan hankeyksiköiden enimmäismäärää käsittelevä asetus, ns. RICE-asetus (Regulation on International Credit Entitlement), Backman toteaa. RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Uusia toimialoja, uusia asetuksia Uuden päästökauppakauden käynnistyminen merkitsi myös uusien toimialojen mukaantuloa kaupan piiriin. Näillä aloilla hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupan kohteena ovat alumiinin primäärituotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt. - Vaikka uusia toimialoja tuli päästökaupan piiriin useita, Suomessa tuli neljä. Ne ovat kipsin kuivaus ja kalsinointi, orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto, vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto sekä typpihapon tuotanto ja tuotannon typpioksiduulipäästöt. Näiden uusien toimialojen lisäksi soveltamisalaan tuli myös kaksi muuta toimintoa, rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW) ja muiden kuin rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW), Backman luettelee. Siltä osin kuin komission asetukset ovat yleisellä tasolla, jäsenmaat voivat kansallisella tasolla tarkentaa sääntelyä. Suomessa tarkennusoikeus kuuluu työja elinkeinoministeriölle, joka on antanut omat asetuksensa tarkkailuun ja todentamiseen liittyen. Uudet asetukset ja vaatimukset merkitsivät lisätöitä niin päästökauppaviranomaiselle kuin toiminnanharjoittajille. Esimerkiksi komission tarkkailuasetus tuli voimaan runsas vuosi sitten ja edellytti kaikkien laitosten päästölupien uusimista. Erityisesti tiedonhallintaan, mittalaitteisiin ja laadunvarmistukseen liittyvät vaatimukset ovat aiempaa yksityiskohtaisempia. - Saimme lupahakemusten tulvan sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin kautta. Päästökauppakauden lupahakemuksia tuli viime vuoden lopulla noin 600 ja jouduimme rekrytoimaan määräaikaisia työtekijöitä selvitäksemme niiden käsittelystä. Nyt valtaosa on jo käyty läpi ja koko urakka saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, Backman kertoo. EMV on antanut toiminnanharjoittajille lisäaikaa niin, että epävarmuusarviointi liitetään osaksi tarkkailusuunnitelmaa vuoden 2014 aikana. Tällä hakemusten käsittelyä on voitu nopeuttaa. Kestävyyskriteerit määrittävät bionesteet Päästökauppalakiin tehtiin muutos, joka koski biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyttä ja se astui voimaan Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksessaan energian tuotantoon käytettyjen bionesteiden päästökertoimeksi nollan, bionesteiden on täytettävä biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa, kestävyyslaissa, säädetyt kestävyyskriteerit. - Bionesteiden kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan koko kalenterivuodelta joko kestävyyslain mukaisilla kestävyystodistuksilla tai toiminnanharjoittajan omalla hyväksytyllä kestävyyslain mukaisella kestävyysjärjestelmällä. Koska lainmuutos tuli vasta kalenterivuoden puolivälissä, vuoden 2013 osalta kriteerien täyttyminen osoitetaan normaalista poiketen Energiamarkkinavirastolle toimitettavalla kirjallisella lomakkeella, Backman täsmentää. Tulevina vuosina bionesteille on hankittava kestävyyslain mukainen kestä- > 7

8 Päästökauppa on entistä EUpainotteisempaa. Komission antamat uudet tarkkailu- ja todentamisasetukset muodostavat koko EU-alueelle harmonisoidun ja keskitetyn päästökauppajärjestelmän, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman (vas.) arvioi. Hänen rinnallaan Uusiutuvan energian ryhmän hankevastaava Nora Kankaanrinta. > vyystodistus tai toteutettava toiminnanharjoittajan oma, Energiamarkkinaviraston hyväksymä kestävyysjärjestelmä, jotta bionesteen voi raportoida päästökertoimella nolla. - Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys voidaan käytännössä osoittaa kahdella tavalla. Valittavana on komission hyväksymä vapaaehtoinen järjestelmä tai jäsenvaltion kansallinen järjestelmä. Komissio on hyväksynyt useita vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka vastaavat RESdirektiivin vaatimuksia ja jotka hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa biopolttoaineiden kestävyyden osoittamisen menetelmiksi. Mikäli toiminnanharjoittaja osoittaa kestävyyden kansallisen järjestelmän kautta, hänellä tulee olla oma kestävyysjärjestelmä, jonka ulkopuolinen todentaja varmentaa ja Energiamarkkinavirasto hyväksyy. Bionesteiden kestävyyden osoittamisesta vapaaehtoisten järjestelmien kautta on lähiaikoina tulossa lisäohjeita Energiamarkkinavirastolta, Kankaanrinta opastaa. Kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan päästökauppatodentajalle. Komission todentamisasetus tuli voimaan kesällä 2012 ja sen mukaan todentajan on oltava akkreditoitu niille soveltamisaloille, joihin kuuluvien laitosten päästöselvityksiä hän todentaa. RES-direktiivin tavoitteet toteutumassa Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu RES-direktiivi annettiin vuonna Biopolttoaineita ja -nesteitä koskeva ns. kestävyyslaki edistää osaltaan direktiivin asettamien kansallisten tavoitteiden toteutumista. - RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus viime vuoden loppukulutuksesta on ennakkotietojen mukaan laskennallisesti 37 %, mikä on jo lähes sama kuin EU:n Suomelle asettama 38 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä. EU ei kuitenkaan hyväksy biopolttoaineita ja -nesteitä uusiutuvan energian loppukulutuksen laskentaan mukaan ennen kuin kestävyysjärjestelmät ovat hyväksytty, Nora Kankaanrinta toteaa. Hänen mielestään biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat itse olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Energiamarkkinavirasto on avoimesti keskustellut toiminnanharjoittajien ja yhteistyöviranomaisten kanssa ja tällä tavoin pyrkinyt luomaan järkeviä toimintatapoja kestävyyden osoittamiseen. Virasto myös ohjeistaa kotisivuillaan toiminnanharjoittajia avaamalla selkokielelle mm. lain mukaisia kestävyyskriteerejä ja neuvomalla hakemusmenettelyssä. Myös todentajien työtä helpotetaan vastaavanlaisella ohjeistuksella. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 8

9 Uusi SI-opas SI-opas maksaa 15 euroa + alv 24 %. Se on A5-kokoa. Oppaassa on 76 sivua. Se on ladattavissa SFS:n verkkokaupasta ja saatavissa myös painettuna julkaisuna. Lisätiedot Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän esittelevä SI-opas on uusittu. Oppaan on tehnyt Suomen standardisoimisliiton Mittayksikkökomitea. Sen ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1973 SI-järjestelmän ensimmäisen suomenkielisen standardin SFS 2300 (1971) jälkeen. Oppaan mittavampi uusiminen tuli ajankohtaiseksi uusien ISO/IEC standardien myötä. Nyt valmistuneessa 6. painoksessa oppaan yleinen rakenne on säilytetty, mutta teksti on muutettu uusien standardien mukaiseksi. Sen laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös opetusalalla ja elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys. Näin oppaasta tuli edeltäjiään laajempi. Mitä opas pitää sisällään? Oppaan 1. luku toteaa SI-järjestelmän alkuperän ja merkityksen sekä sen kansainvälisen ja kansallisen aseman. Luvuissa esitellään järjestelmän periaatteet, peruskäsitteet ja terminologia. Suureen ja yksikön käsitteitä on myös selvennetty sekä ISQ-suurejärjestelmä ja sille rakentuva SI-yksikköjärjestelmä on erotettu toisistaan. Luku 5 käsittelee lyhyesti SI-järjestelmään kuulumattomien muiden yksiköiden asemaa. Uusi standardi tunnustaa niiden käytön väistämättömänä tosiasiana. Luvun 6 kirjoitusohjeissa tarkastellaan suureiden, yksiköiden ja niiden tunnusten merkintätapoja ja käyttöä suomenkielisessä esityksessä. Luku 7 esittelee yksitellen tärkeimmät eri aloilla käytetyt suureet. Sillä on pyritty kattamaan nykyisen peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja korkeakoulujen luonnontieteiden ja tekniikan opetuksen tarpeet. Joissakin kohdissa järjestystä on muutettu suureiden välisten yhteyksien ja opetuksessa tarkoituksenmukaisen käyttöönottojärjestyksen korostamiseksi. Merkitykseltään lähisukuisia suureita on myös ryhmitetty yhteisten alaotsikoiden alle. Hymynaamoilla opastusta muiden yksiköiden käyttöön Kullekin suureelle esitetään ensin suurenimi ja tunnus sekä sen merkityksen lyhyt luonnehdinta, suureen käsitteen määritelmän mukaisesti, tiettyjen olioiden tai ilmiöiden ominaisuutena. Sen jälkeen todetaan suureen SI-yksikön tunnus ja nimi. Suureen yleisimmät käytössä olevat muut yksiköt muunnoskertoimineen esitetään jaettuina kolmeen luokkaan: Lisäyksiköt, jotka on hyväksytty SI-yksiköiden rinnalla pysyvään tai tilapäiseen käyttöön erityisaloilla. Yksiköt, joita ei niiden merkityksen vuoksi ole luokiteltu vanhentuneiksi tai poistuviksi. Vanhentuneita tai poistuviksi luokiteltuja yksiköitä, joita vielä esiintyy kirjallisuudessa. Lukua 7 täydentävät dimensiottomien suureiden ja ordinaalisuureiden lyhyet tarkastelut. Viimeisenä on kirjallisuusviitteiden luettelo. Kaarle Kurki-Suonio (emer. prof) Kati Heiskanen/SFS 9

10 Tarkka aika mitä se on? Nyky-yhteiskunta pyörii kirjaimellisesti kellon tarkkuudella. Pienetkin häiriöt saattavat vaikuttaa jokapäiväisten laitteiden toimintaan ja uhkaavat myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeitä mekanismeja. Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet merkittävästi useilla yhteiskunnan aloilla. Mittatekniikan keskus (MIKES) ylläpitää ja kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää ja toimii kansallisena mittanormaalilaboratoriona kymmenellä suurealueella, mm. aika- ja taajuussuureissa. MIKES myös ylläpitää vetymasereiden ja Cesium-kellojen avulla Suomen aikaa UTC(MIKE). - Osallistumme jatkuvasti kansainväliseen ajan avainvertailuun ja maailmanajan (UTC) ylläpitoon. Tärkeä osa työtämme on myös ajasta muodostettavan tarkan taajuuden tuottaminen muiden perussuureiden, esimerkiksi pituuden ja sähkön, realisointia varten. Tämän lisäksi välitämme tarkan ajan muun yhteiskunnan käyttöön pääasiassa tietoliikenneverkkoja käyttäen ja kalibroimme asiakaslaitteita, mm. oskillaattoreita ja kelloja, johtava metrologi, TkT Mikko Merimaa tiivistää aika- ja taajuuslaboratorion tehtävät. Tehtävässään ajan ja taajuuden mittanormaalilaboratoriona MIKES on menestynyt erinomaisesti. Suomen ajan epävarmuus on nykyisin noin 10 nanosekuntia ja taajuuden lyhytaikainen (10 min) suhteellinen epävarmuus on ja vuorokausitasolla Näillä tuloksilla MIKESin tuottama UTC-aika on ollut maailmanlaajuisesti viiden parhaan UTC-realisaation joukossa jatkuvasti yli kahden vuoden ajan. Ajan tarkkuusvaatimukset kasvaneet MIKES ei aio luopua paikastaan metrologialaitosten kärkijoukossa tulevaisuudessakaan. Siitä pitää huolen parhaillaan kehitettävänä oleva optinen kello, joka valmistuttuaan nostaa MIKESin profiilia entisestään. MIKESistä tulee tuolloin maailmanlaajuisesti yksi harvoista metrologialaitoksista, jotka osallistuvat maailmanajan ylläpitoon primääritasolla. - Primääritaajuusnormaalin optisen Sr + -kellon kehityshanketta viedään eteenpäin Suomen Akatemian rahoittamassa TOSIC-tutkimushankkeessa. Siihen liittyy EMRP-tutkimusohjelmaan sisältyvä Ion Clock-hanke, jonka tavoitteena on ionikellojen epävarmuuden edelleen pienentäminen, sekä ITOC-hanke, jonka tavoitteena on integroida optiset kellot maailman aikajärjestelmään. Näiden lisäksi MIKESissä on käynnissä Euroopan komission seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hanke ionikellon tarvitsemien valonlähteiden tutkimukseen. Viimeksi mainitun hankkeen mahdollistaa Marie Curie -rahoitusmuodon käyttö, Merimaa luettelee. MIKES on mukana partnerina myös EMRP-ohjelman NeatFT-hankkeessa. Siinä tutkitaan valtioiden välisten aika- ja taajuuslinkkien rakentamista Euroopassa. Tällä hetkellä kyseisessä hankkeessa selvitetään Geodeettisen laitoksen tutkimusaseman, Metsähovin, ja Ruotsin Onsalan radio-observatorioiden yhdistämistä toisiinsa. Jos yhdistäminen onnistuisi, havainnoissa voitaisiin käyttää yhteistä aikakantaa. MIKESin yhteistyö Geodeettisen laitoksen ja erityisesti laitoksen Geodesian ja geodynamiikan osaston kanssa on jatkunut vuosikymmeniä. Yksi nykyisistä yhteistyöhankkeista liittyy Metsähovissa tehtäviin havaintoihin. Monipuolisin havaintolaittein varustettu Metsähovin tutkimusasema osallistuu kansainvälisiin pitkäkantainterferometrian (Very Long Baseline Interferometry, VLBI) havaintokampanjoihin, joihin tarvitaan atomikellojen tuottamaa tarkkaa aikaa. - VLBI on ainoa tekniikka, jolla saadaan määritettyä Maan asento avaruudessa. Tietoa tarvitaan mm. satelliittipaikannusjärjestelmien ylläpitoa varten. Tarkkaa aikaa ja erityisesti aikaeromittausta tarvitaan myös satelliittien ratojen määrittämiseen satelliittilaserin avulla, osastonjohtaja, professori Markku Poutanen kertoo. Hän arvioi käsityksen ajasta muuttuneen huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Muutos tapahtui siinä vaiheessa, kun etäisyyden mittauksessa siirryttiin mittaamaan signaalin kulkuaikaa. Hän havainnollistaa arviotaan kertomalla esimerkin satelliittipaikannuksen tarpeista. 10

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Anne Backman Energiamarkkinavirasto Oikeudellinen perusta Komission asetus (EU) N:o 601/2012 (myöhemmin komission päästöjen

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö 1. Prosessi 2. Todentajaksi hyväksyminen 3. Todentajan tehtävät 4. Todentajien ohjeistus

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Lain täytäntöönpano Energiamarkkinavirastossa Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto 16.5.2013 OHJELMA Tilaisuuden avaus Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentajainfo 8.4.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Sisältö Lakibiopolttoaineista ja bionesteistä Aikataulu Kestävyyskriteerit

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa

Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Centre for Metrology MIKES MIKES METROLOGY Metrologian peruskäsitteet uusissa kansissa 26.1.2017 Sari Saxholm, VTT MIKES Aiheet Mittayksikkökomitea SFS-käsikirja

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Nora Kankaanrinta Hankevastaava Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö EMV:n ohjeistus Uusia asioita Mitä tuleman pitää

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa Todentajapäivä 27.10.2016 Aino-Mari Keskinen Sisältö 1. Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa 2. Kestävyyslain mukainen varmentaminen 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA

AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA AJANKOHTAISTA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN ILMAISJAOSTA KAUDELLA 2013-2020 Juha Rajala Työ- ja elinkeinoministeriö Päästökaupan ajankohtaispäivä Helsingissä Messukeskus Vuonna 2015 tapahtuneiden muutosten vaikutus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen Harri Haavisto 24.1.2017 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki Sisältö Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys ILUC-direktiivi

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään

Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Todentajien hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään Infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Anne Backman Lakimies Todentajan tehtävät Varmentaa, että voimalaitos täyttää laissa säädetyt edellytykset voimalaitoksen

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. syyskuuta 206 (OR. en) 2092/6 FIN 549 INST 359 PE-L 49 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Budjettikomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n asiak.

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Eurokoodi 2012 seminaari Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin OJ:ssa 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta /2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta /2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2013 28/2013 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista päästökauppakaudella 2013 2020

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä 10.4.2013 Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Sisältö Siirtymäajat Unionin lupa Biosidivalmisteet Käsitellyt esineet Tehoaineen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen 1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetusneuvos Petteri Kauppinen Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot