Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on?

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2013 Uusi päästökauppakausi - uudet vaatimukset Läpimurto sähkön siirron mittauksissa Tarkka aika - mitä se on? 1

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 2 l 2013 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä...4 MIKES on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Uusi päästökauppakausi uudet vaatimukset...8 EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä. SI-opas on uusittu...9 Opas on saatavana painettuna tai sähköisenä versiona, Tarkka aika mitä se on?...10 Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet useilla yhteiskunnan aloilla. Läpimurto sähkön siirron mittauksissa...12 Maailman tarkin miljoonan voltin mittaus suoritettiin kesällä Aalto-yliopiston suurjännitehallissa. Ajankohtaisia tapahtumia...14 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: jenni.kuva@mikes.fi puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Metrologia - suomalaisen laadun kulmakivi Valtioiden välisen metrisopimuksen allekirjoituksesta tuli tämän vuoden toukokuussa kuluneeksi 138 vuotta. Aika ei ole yhtään himmentänyt sopimuksen merkitystä. Mittaamisesta on tullut itsestään selvä osa arkipäiväämme ja erilaiset mittaustulokset ohjaavat päätöksentekoamme. Monien merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen perustuu metrologisiin ratkaisuihin. Erityisesti tämä koskee energiaa, ympäristöä ja terveydenhuoltoa. Yhtä lailla metrologiaa tarvitaan liikenteen, elintarviketurvallisuuden, kemiallisten ja säteilymittausten sekä tietoturvan laadun yhtenäistämisessä ja varmistamisessa. Metrologian tärkeys on huomattu joka paikassa. Kaikki merkittävät talousmahdit ja kehittyneiden valtioiden hallitukset tukevat metrologiaa sen tarjoamien kilpailuetujen vuoksi. Kiina on hyvä esimerkki metrologiaan satsaamisesta. Kiina on viimeisen neljän vuoden aikana 25-kertaistanut investointinsa metrologiseen tutkimukseen ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. Ja sen huomaa. Pekingin esikaupunkialueella on 50 hehtaarin huippumoderni metrologiapuisto ja Pekingin keskustassa ja Shanghaissa on molemmissa edistykselliset tutkimuskeskukset. Kiinasta on pikavauhtia tulossa metrologian hallitsija. Tästä saattaa syntyä kaupan este: Kiinan markkinoille pääsy tulee edellyttämään tuotteiden ja erilaisten teknologisten ratkaisujen metrologista jäljitettävyyttä. Kiinan lisäksi Intia on jo nelinkertaistanut ja USA on tuplaamassa metrologiaan panostamisen vuoteen 2017 mennessä. Eurooppa ja samalla Suomi jäävät jälkeen, jos mitään ei tehdä. Metrologiaan tehtävien investointien taso ja rooli tieteellisen huippuosaamisen ja teollisen kilpailukyvyn edistäjänä on koko Euroopan asia. Yksi jäsenvaltio ja jopa yhdessä toimiva valtioryhmä ei pysty kilpailemaan maailmanlaajuisessa mittakaavassa ilman merkittäviä investointeja. Euroopan unioni on ottamassa asian vakavasti. EU-komissio on valmistellut 600 miljoonan euron metrologian tutkimusohjelmaa, joka tulee vielä istuvan parlamentin päätettäväksi. Suunniteltu ohjelma on jatkoa nykyiselle metrologian ohjelmalle. Nykyinen ohjelma on todettu hyvin toimivaksi ja se on luonut korkeatasoista yhteistyötä eri maiden välille. Suomen osuus on ollut yli 5 % nykyisestä ohjelmasta. Meistä on tullut merkittävä eurooppalainen metrologian toimija. Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä on päästy eroon kotikutoisesta tutkimustoiminnasta ja tutkimuksen laatu on noussut aivan uudelle tasolle. Uudella, Horisontti ohjelman rinnalle suunnitellulla metrologian tutkimusohjelmalla pyritään vahvistamaan Euroopan roolia kansainvälisessä metrologiayhteisössä. Tässä on Suomelle iskun paikka. Ottamalla vähintään 4 %:n siivu ohjelmasta pysymme kansainvälisellä huipputasolla ja pystymme tukemaan suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli suunnitellut MIKESiä koskevat organisaatiouudistukset toteutetaan siten, että metrologia ja akkreditointi jatkavat itsenäisinä brändeinä, ne tukevat Suomen menestymistä kiristyvillä markkinoilla. Metrologiaa pitää hyödyntää entistä enemmän maamme kilpailukyvyn edistämisessä ja uusien teknologiainnovaatioiden markkinoille tuomisessa. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 EMRP Euroopan metrologiayhteisön yhdistäjä Metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huikeasti Euroopan tutkimus- ja kehitysohjelman EMRP:n (European Metrology Research Programme) ansiosta. Mittatekniikan keskus (MIKES) on tiennäyttäjä Pohjoismaiden joukossa, sillä Suomi on panostanut merkittävästi alan tutkimukseen. Eurooppalainen metrologian tutkimus - ja kehitysohjelma EMRP käynnistyi vuonna 2007 ja ohjelman ensimmäiset projektit aloitettiin vuotta myöhemmin. Ohjelman tavoitteena on ollut integroida eurooppalaista tutkimusta ja näin on myös tapahtunut MIKESin tutkimusprofessori Erkki Ikosen mielestä. - MIKES on ollut alusta asti mukana ja on kyennyt muiden suomalaisten osallistujien kanssa integroitumaan hyvin eurooppalaiseen tutkimusyhteisöön. Parhaimmillaan tutkimusryhmät ja konsortiot työskentelevät kuin samassa maassa ja melkeinpä kuin samassa organisaatiossa. Tämän ansiosta tutkimuksen taso on noussut ja projektin käynnistyessä ollaan jo vähintään Euroopan huipulla. Arviollaan Ikonen tarkoittaa nimenomaan metrologian tutkimusta. Tutkimuksen soveltamisessa ja vaikuttavuuden parantamisessa riittää vielä tekemistä, vaikka hyviä esimerkkejä alkaa jo löytyä. MIKES merkittävä toimija EMRP-ohjelman hauissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti ja päihittänyt mm. muut Pohjoismaat kirkkaasti. Erkki Ikosen mielestä menestys johtuu yksinkertaisesti Suomen halusta panostaa metrologian tutkimukseen naapurimaitamme enemmän. - Suurin panostus on tehty MIKESiin ja sen tutkimusryhmien toimintaedellytyksiin, mistä hyvänä esimerkkinä on Otaniemeen valmistunut toimitalo. Taloa alettiin puuhata siksi, että MIKESillä oli jo tuolloin riittävästi aktiviteettejä ja toimitalon ansiosta aktiviteetit ovat vain lisääntyneet. Yksi suurista MIKESin eduista on se, että lähes kaikki metrologia-alueet ovat yhteisen sijainnin takia kiinteässä yhteistyössä. Täällä syntyy eri suurealueiden välisiä projekteja ehkä helpommin ja enemmän kuin monissa muissa maissa, Ikonen kiteyttää. Hänen mukaansa MIKESin tutkimustoiminta on ollut jo vuosikymmenen ajan aktiivisempaa kuin eurooppalaisissa sisarlaitoksissa keskimäärin. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut metrologian tutkimukseen suuremmilla resursseilla kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, minkä seurauksena EU-resurssejakin on saatu tutkimustyöhön naapurimaita runsaammin. EMRP-ohjelma on myös mahdollistanut mukana olevien tutkimuslaitosten erikoistumisen. Pieni ei yksin voi tehdä kaikkea, mutta yhdessä laitokset täydentävät toisiaan. Esimerkiksi sähkömetrologia koko suurealueena olisi MIKESin kaltaiselle pienelle tutkimuslaitokselle aivan liian iso tehtäväkenttä, mutta suurealueen sisältä valittu kansallisesti tärkeä erikoistumisalue johtaa helpommin huippututkimukseen. - EMRP-ohjelmassa työ tehdään konsortioissa, joihin kuuluvat tutkimuspartnerit tulevat eri maista. Isoissa tutkimuslaitoksissa kehitys on monesti siiloutunutta eikä tutkimusprojekti paljoakaan muuta totuttuja tutkimuskäytäntöjä. Sen sijaan pienten kohdalla asia on toisin. MIKESin ja monien muiden pienten tutkimuslaitosten on pakko tehdä oikeaa yhteistyötä konsortioissa. Näin EMRP-ohjelma on merkittävästi lisännyt MIKESin verkottumista, Ikonen arvioi. Odotettua parempia tuloksia EMRP-projekteista vasta pieni osa on päättynyt. Valtaosa projekteista on käynnissä ja osa vielä käynnistymättä. MIKESissä on tällä hetkellä meneillään 38 EMRP-projektia, joiden projektivastaavat edustavat MIKESiä aktiivisesti projektien kokouksissa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimusprofessori Ikonen mainitsee muutamia MIKESin EMRPprojekteja, joita hän pitää metrologiatutkimuksen vaikuttavuuden parantamisen kannalta erityisen kiinnostavina. - Yksi merkittävistä päättyneistä EMRP-projekteista on syksyllä 2010 käynnistynyt suurjännitteisten tasasähköyhteyksien mittaustekniikkaan liittyvä HVDC-projekti (Metrology for High Voltage Direct Current). Viime kesänä projekti huipentui valmistuneen tasajännitejakajan menestyksekkääseen testausvaiheeseen ja kalibrointiin Aalto-yliopiston suurjännitehallissa, jonne konsortion tutkijat saapuivat. Toteutettu tasajännitejakaja mahdollistaa jännitemuuntimien tarkan kalibroinnin valmistajien laboratorioissa ennen niiden toimittamista käyttöpaikalle. Sähkönsiirron kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ja häviöiden pieneneminen merkitsee toiminnan tehostumista ja tuntuvia säästöjä. - Toinen hyvä esimerkki päättyneistä projekteista on PQED-projekti (Predictable Quantum Efficient Detector). Siinä MIKES johti työpakettia, jossa saavutettiin merkittävä parannus optisen tehon mittaustarkkuudessa erikoisrakenteisen pii-fotodiodin avulla, Ikonen selventää. 4

5 Vuosien varrella MIKESillä on ollut lukuisia vaikuttavia EMRP-projekteja, joiden ansiosta metrologisen tutkimusyhteistyön taso on noussut huimasti. Ensimmäiset MIKESin koordinoimat EMRP-projektit käynnistyivät tänä kesänä, tutkimusprofessori ja MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtaja Erkki Ikonen sanoo. Hän toimii myös EMRP-komitean varapuheenjohtajana. Tutkimus voi parhaimmillaan johtaa optisen radiometrian syvälliseen muutokseen helppokäyttöisemmän tekniikan avulla. Uuteen tekniikkaan perustuvia detektoreja on jo saatavissa suomalaisesta yrityksestä. Mainitut projektit ovat hänen mielestään vain jäävuoren huippu, sillä MIKESillä on lukuisia mielenkiintoisia EMRP-projekteja meneillään tai alkamassa. Merkittävää on, että tänä kesänä käynnistyivät ensimmäiset MIKESin koordinoimat projektit, joiden ansiosta voidaan mm. parantaa teollisuuden prosessisäätöä ja havaita puhdastilojen ilmassa vaikuttavia haitallisia aineita. EMRP vaihtuu EMPIRiksi MIKES-Aalto Mittaustekniikan johtajana toimiva Ikonen on vastannut EMRPinformaation jakamisesta Suomessa. MIKESin lisäksi kansalliseen metrologiajärjestelmään kuuluvia yhteistyötahoja ovat Säteilyturvakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto. Hän pitää työtään EMRP:n parissa erittäin mielenkiintoisena. - Työni pitää sisällään ohjelman käytännön pyörittämisen Suomessa eli toiminnan ohjeistamisen sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tutkimusohjelmaa johtaa EMRP-komitea, jonka varapuheenjohtajana olen toiminut ja osallistunut EMRP:n puolesta projektiesitysten arviointikonferenssin työhön tarkkailijana. Aikaisemmin vastaavien tutkimusohjelmia integroivien hankkeiden ongelmana on ollut se, että osallistuvat maat eivät lupauksistaan huolimatta olekaan kyenneet osoittamaan tutkimukseen tarvittavia varoja. Nyt EMRP-ohjelmaan on luotu mekanismi, jolla tämä ongelma on saatu ratkaistua. Marraskuun lopulla selvisivät viimeiset EMRP-ohjelmassa rahoitettavat projektit, jotka käynnistyvät ensi kesänä ja päättyvät vuonna Suomen osalta tämäkin haku meni erittäin hyvin (15 rahoitettavaksi valittua projektia, joista yhdessä MIKES on koordinaattorina). Viimeisen EMRP-haun teemana oli energiaja ympäristö, mikä on yksi MIKESin painopistealueista CLEEN-kytköksen myötä. Alustavan laskelman mukaan Suomeen EMRP-ohjelmasta kokonaisuudessaan saatavan rahoituksen osuus, 4,9 %, on huomattavasti suurempi kuin ohjelman nimellinen laskennallinen rahoitusosuus 4,0 %. Vuoden 2014 alusta starttaa EMPRohjelman kehittyneempi versio, eurooppalainen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelma EMPIR, jonka tavoitteena on toteuttaa metrologiatutkimusta niin, että tutkimuksen vaikuttavuus paranee. - Odotuksemme myös tämän ohjelman suhteen ovat korkealla. EMPIRohjelma eroaa edeltäjästään siinä, että metrologiajärjestelmän ulkopuolisten organisaatioiden osuus ohjelmassa on kaksinkertainen. Tämä merkitsee mm. MIKESille lisääntyviä yhteistyömahdollisuuksia yliopistojen kanssa, sillä EMPIRohjelman rahoitusmalli on yliopistoille suotuisa, Ikonen arvioi. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö MIKESin viimeiset EMRP-ohjelmasta rahoitettavat 14 projektia: SolCell Metrology for III-V materials based high efficiency multi-junction solar cells SmartGrid II Measurement tools for Smart Grid stability and quality HIGHGAS Metrology for high-impact greenhouse gases ThinErgy Traceable characterisation of thin-film materials for energy applications MetEOC2 Metrology for earth observation and climate Biogas Metrology for biogas MetroDecom Metrology for decommissioning nuclear facilities PhotoClass Towards an energy-based parameter for photovoltaic classification MetNH3 Metrology for ammonia in ambient air DriveTrain Traceable measurement of drive train components for renewable energy systems MeteoMet2 Metrology for essential climate variables Atmoz Metrology for atmospheric total column ozone FutureGrids Non-conventional voltage and current sensors for future power grids MESaIL Metrology for efficient and safe innovative lighting *) MIKES koordinoi FutureGrids-projektia 5

6 Uusi päästökauppakausi toi uudet vaatimukset Energiamarkkinavirasto ja FINAS-akkreditointipalvelu ovat kansallisen päästökauppajärjestelmämme tukipilarit. Vuoden alussa käynnistynyt uusi päästökauppakausi toi tullessaan monia muutoksia ja kasvatti kumppanusten yhteistyötä entisestään. EU:n päästökaupan kolmas kausi käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu saakka. Uusi kausi tuo mukanaan monia muutoksia kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailuun, todentamiseen, päästöoikeuksien ilmaisjakoon ja hankeyksiköiden käyttöön. Myös Energiamarkkinaviraston (EMV), kansallisen päästökauppaviranomaisen, ja FINASin, kansallisen akkreditointielimen, yhteistyö saa säännellymmät raamit komission asetuksen, (EU) N:o 600/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöraporttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja akkreditoinnista eli ns. komission todentamisasetuksen myötä. - Koko päästökaupan olemassa oloajan yhteistyömme ja tiedonvaihtomme FINASin kanssa on ollut hyvin vapaamuotoista. Komission todentamisasetus tuo meidän ja FINASin keskinäiseen tiedonvaihtoon, joka koskee todentajan todentamistehtävien hoitoa ja todentajien hyväksyntään liittyviä asioita, uudet säännöt. Sama koskee myös molempien kansainvälisiä suhteita, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman kuvailee. Energiamarkkinavirastolla on todentamisyhteistyötä FINASin kanssa myös Uusiutuvan Energian ryhmässä. Uusin yhteistyön muoto liittyy biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyskriteereihin, joka koskee myös päästökauppaa. - Kestävyyskriteerien osalta yhteistyömme FINASin kanssa on vasta aluillaan, mutta työnjako on selvä. FINAS akkreditoi kestävyyslain mukaiset todentajat kuten tuotantotuen ja päästökaupan puolellakin minkä jälkeen todentajat tarvitsevat vielä Energiamarkkinaviraston hyväksynnän ollakseen toimivaltaisia. Vaikka Suomen lainsäädäntö on tässä asiassa yksi Euroopan tiukimmista, kyseinen menettely on mielestämme toimiva, hankevastaava Nora Kankaanrinta Uusiutuvan energian ryhmästä sanoo. EU:lla vahva rooli päästökaupassa Energiamarkkinavirastossa päästökauppakauden vaihtumiseen on valmistauduttu jo pitkään. Sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin järjestelmäkehitys aloitettiin jo keväällä 2012 ja saman vuoden syksyllä järjestelmän ensimmäinen osa oli jo toimintavalmis. Tänä syksynä päivitysvuorossa ovat olleet päästöselvitys-, todentamisraportti- sekä todentajan hyväksymishakemuspohjien päivitykset. FINETSin ansiosta Energiamarkkinavirastossa uskotaan tiedonvaihdon FINASin kanssa säilyvän joustavana uusista kuvioista huolimatta. 6

7 Sujuvaa yhteistyötä tarvitaankin, sillä kolmas päästökauppakausi tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia entiseen kauteen verrattuna. Melkoisen muutoksen kokevat mm. ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet. - Uudella kaudella ilmaisten päästöoikeuksien määrä perustuu harmonisoituihin EU-tason sääntöihin ja kansallinen harkinta poistuu. Merkittävä muutos on se, että puolet jaettavista päästöoikeuksista huutokaupataan ja sähköntuotannon ilmaisjaosta luovutaan täysin. Vuoteen 2020 mennessä ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrä myös vähenee asteittain nykyisestä 80 %:sta noin 30 %:iin, Backman kertoo. Kaiken kaikkiaan päästökauppa on tästä eteenpäin entistä EU-painotteisempaa. Syynä on komission asetus (EU) N:o 601/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista, jota kutsutaan lyhyesti komission tarkkailuasetukseksi. Koko EU-alueelle on muodostettu harmonisoitu ja keskitetty päästökauppajärjestelmä, jota myös valvotaan yhtenevillä säännöillä. Vuonna 2012 käyttöön otettu unionin rekisteri on sekin osoitus toiminnan siirtymisestä voimakkaasti EUtasolle, sillä rekisteri korvaa aiemmat kansalliset rekisterit. Unionin rekisterijärjestelmästä säännellään komission rekisteriasetuksella. - Rekisteriasetuksen merkittävimpiä päästöoikeustilin haltijoita koskevia muutoksia ovat hankeyksiköiden käyttöä ja säilyttämistä koskevat rajoitukset. Tänä syksynä tuli voimaan hankeyksiköiden enimmäismäärää käsittelevä asetus, ns. RICE-asetus (Regulation on International Credit Entitlement), Backman toteaa. RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Uusia toimialoja, uusia asetuksia Uuden päästökauppakauden käynnistyminen merkitsi myös uusien toimialojen mukaantuloa kaupan piiriin. Näillä aloilla hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupan kohteena ovat alumiinin primäärituotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt. - Vaikka uusia toimialoja tuli päästökaupan piiriin useita, Suomessa tuli neljä. Ne ovat kipsin kuivaus ja kalsinointi, orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto, vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto sekä typpihapon tuotanto ja tuotannon typpioksiduulipäästöt. Näiden uusien toimialojen lisäksi soveltamisalaan tuli myös kaksi muuta toimintoa, rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW) ja muiden kuin rautametallien tuotanto ja jalostus polttoyksiköissä (rajana 20 MW), Backman luettelee. Siltä osin kuin komission asetukset ovat yleisellä tasolla, jäsenmaat voivat kansallisella tasolla tarkentaa sääntelyä. Suomessa tarkennusoikeus kuuluu työja elinkeinoministeriölle, joka on antanut omat asetuksensa tarkkailuun ja todentamiseen liittyen. Uudet asetukset ja vaatimukset merkitsivät lisätöitä niin päästökauppaviranomaiselle kuin toiminnanharjoittajille. Esimerkiksi komission tarkkailuasetus tuli voimaan runsas vuosi sitten ja edellytti kaikkien laitosten päästölupien uusimista. Erityisesti tiedonhallintaan, mittalaitteisiin ja laadunvarmistukseen liittyvät vaatimukset ovat aiempaa yksityiskohtaisempia. - Saimme lupahakemusten tulvan sähköisen asiointijärjestelmän FINETSin kautta. Päästökauppakauden lupahakemuksia tuli viime vuoden lopulla noin 600 ja jouduimme rekrytoimaan määräaikaisia työtekijöitä selvitäksemme niiden käsittelystä. Nyt valtaosa on jo käyty läpi ja koko urakka saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, Backman kertoo. EMV on antanut toiminnanharjoittajille lisäaikaa niin, että epävarmuusarviointi liitetään osaksi tarkkailusuunnitelmaa vuoden 2014 aikana. Tällä hakemusten käsittelyä on voitu nopeuttaa. Kestävyyskriteerit määrittävät bionesteet Päästökauppalakiin tehtiin muutos, joka koski biopolttoaineiden ja -nesteiden kestävyyttä ja se astui voimaan Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa päästöselvityksessä laitoksessaan energian tuotantoon käytettyjen bionesteiden päästökertoimeksi nollan, bionesteiden on täytettävä biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa, kestävyyslaissa, säädetyt kestävyyskriteerit. - Bionesteiden kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan koko kalenterivuodelta joko kestävyyslain mukaisilla kestävyystodistuksilla tai toiminnanharjoittajan omalla hyväksytyllä kestävyyslain mukaisella kestävyysjärjestelmällä. Koska lainmuutos tuli vasta kalenterivuoden puolivälissä, vuoden 2013 osalta kriteerien täyttyminen osoitetaan normaalista poiketen Energiamarkkinavirastolle toimitettavalla kirjallisella lomakkeella, Backman täsmentää. Tulevina vuosina bionesteille on hankittava kestävyyslain mukainen kestä- > 7

8 Päästökauppa on entistä EUpainotteisempaa. Komission antamat uudet tarkkailu- ja todentamisasetukset muodostavat koko EU-alueelle harmonisoidun ja keskitetyn päästökauppajärjestelmän, Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän lakimies Anne Backman (vas.) arvioi. Hänen rinnallaan Uusiutuvan energian ryhmän hankevastaava Nora Kankaanrinta. > vyystodistus tai toteutettava toiminnanharjoittajan oma, Energiamarkkinaviraston hyväksymä kestävyysjärjestelmä, jotta bionesteen voi raportoida päästökertoimella nolla. - Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys voidaan käytännössä osoittaa kahdella tavalla. Valittavana on komission hyväksymä vapaaehtoinen järjestelmä tai jäsenvaltion kansallinen järjestelmä. Komissio on hyväksynyt useita vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka vastaavat RESdirektiivin vaatimuksia ja jotka hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa biopolttoaineiden kestävyyden osoittamisen menetelmiksi. Mikäli toiminnanharjoittaja osoittaa kestävyyden kansallisen järjestelmän kautta, hänellä tulee olla oma kestävyysjärjestelmä, jonka ulkopuolinen todentaja varmentaa ja Energiamarkkinavirasto hyväksyy. Bionesteiden kestävyyden osoittamisesta vapaaehtoisten järjestelmien kautta on lähiaikoina tulossa lisäohjeita Energiamarkkinavirastolta, Kankaanrinta opastaa. Kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan päästökauppatodentajalle. Komission todentamisasetus tuli voimaan kesällä 2012 ja sen mukaan todentajan on oltava akkreditoitu niille soveltamisaloille, joihin kuuluvien laitosten päästöselvityksiä hän todentaa. RES-direktiivin tavoitteet toteutumassa Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu RES-direktiivi annettiin vuonna Biopolttoaineita ja -nesteitä koskeva ns. kestävyyslaki edistää osaltaan direktiivin asettamien kansallisten tavoitteiden toteutumista. - RES-direktiivin kansalliset tavoitteet ollaan saavuttamassa aikataulun mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus viime vuoden loppukulutuksesta on ennakkotietojen mukaan laskennallisesti 37 %, mikä on jo lähes sama kuin EU:n Suomelle asettama 38 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä. EU ei kuitenkaan hyväksy biopolttoaineita ja -nesteitä uusiutuvan energian loppukulutuksen laskentaan mukaan ennen kuin kestävyysjärjestelmät ovat hyväksytty, Nora Kankaanrinta toteaa. Hänen mielestään biopolttoaineiden ja -nesteiden toimittajat ovat itse olleet aktiivisia ja edistäneet siten tavoitteiden toteutumista. Energiamarkkinavirasto on avoimesti keskustellut toiminnanharjoittajien ja yhteistyöviranomaisten kanssa ja tällä tavoin pyrkinyt luomaan järkeviä toimintatapoja kestävyyden osoittamiseen. Virasto myös ohjeistaa kotisivuillaan toiminnanharjoittajia avaamalla selkokielelle mm. lain mukaisia kestävyyskriteerejä ja neuvomalla hakemusmenettelyssä. Myös todentajien työtä helpotetaan vastaavanlaisella ohjeistuksella. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 8

9 Uusi SI-opas SI-opas maksaa 15 euroa + alv 24 %. Se on A5-kokoa. Oppaassa on 76 sivua. Se on ladattavissa SFS:n verkkokaupasta ja saatavissa myös painettuna julkaisuna. Lisätiedot Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän esittelevä SI-opas on uusittu. Oppaan on tehnyt Suomen standardisoimisliiton Mittayksikkökomitea. Sen ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1973 SI-järjestelmän ensimmäisen suomenkielisen standardin SFS 2300 (1971) jälkeen. Oppaan mittavampi uusiminen tuli ajankohtaiseksi uusien ISO/IEC standardien myötä. Nyt valmistuneessa 6. painoksessa oppaan yleinen rakenne on säilytetty, mutta teksti on muutettu uusien standardien mukaiseksi. Sen laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös opetusalalla ja elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys. Näin oppaasta tuli edeltäjiään laajempi. Mitä opas pitää sisällään? Oppaan 1. luku toteaa SI-järjestelmän alkuperän ja merkityksen sekä sen kansainvälisen ja kansallisen aseman. Luvuissa esitellään järjestelmän periaatteet, peruskäsitteet ja terminologia. Suureen ja yksikön käsitteitä on myös selvennetty sekä ISQ-suurejärjestelmä ja sille rakentuva SI-yksikköjärjestelmä on erotettu toisistaan. Luku 5 käsittelee lyhyesti SI-järjestelmään kuulumattomien muiden yksiköiden asemaa. Uusi standardi tunnustaa niiden käytön väistämättömänä tosiasiana. Luvun 6 kirjoitusohjeissa tarkastellaan suureiden, yksiköiden ja niiden tunnusten merkintätapoja ja käyttöä suomenkielisessä esityksessä. Luku 7 esittelee yksitellen tärkeimmät eri aloilla käytetyt suureet. Sillä on pyritty kattamaan nykyisen peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja korkeakoulujen luonnontieteiden ja tekniikan opetuksen tarpeet. Joissakin kohdissa järjestystä on muutettu suureiden välisten yhteyksien ja opetuksessa tarkoituksenmukaisen käyttöönottojärjestyksen korostamiseksi. Merkitykseltään lähisukuisia suureita on myös ryhmitetty yhteisten alaotsikoiden alle. Hymynaamoilla opastusta muiden yksiköiden käyttöön Kullekin suureelle esitetään ensin suurenimi ja tunnus sekä sen merkityksen lyhyt luonnehdinta, suureen käsitteen määritelmän mukaisesti, tiettyjen olioiden tai ilmiöiden ominaisuutena. Sen jälkeen todetaan suureen SI-yksikön tunnus ja nimi. Suureen yleisimmät käytössä olevat muut yksiköt muunnoskertoimineen esitetään jaettuina kolmeen luokkaan: Lisäyksiköt, jotka on hyväksytty SI-yksiköiden rinnalla pysyvään tai tilapäiseen käyttöön erityisaloilla. Yksiköt, joita ei niiden merkityksen vuoksi ole luokiteltu vanhentuneiksi tai poistuviksi. Vanhentuneita tai poistuviksi luokiteltuja yksiköitä, joita vielä esiintyy kirjallisuudessa. Lukua 7 täydentävät dimensiottomien suureiden ja ordinaalisuureiden lyhyet tarkastelut. Viimeisenä on kirjallisuusviitteiden luettelo. Kaarle Kurki-Suonio (emer. prof) Kati Heiskanen/SFS 9

10 Tarkka aika mitä se on? Nyky-yhteiskunta pyörii kirjaimellisesti kellon tarkkuudella. Pienetkin häiriöt saattavat vaikuttaa jokapäiväisten laitteiden toimintaan ja uhkaavat myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeitä mekanismeja. Vaatimukset ajan tarkkuuden suhteen ovat kasvaneet merkittävästi useilla yhteiskunnan aloilla. Mittatekniikan keskus (MIKES) ylläpitää ja kehittää tutkimustoiminnallaan kansallista mittanormaalijärjestelmää ja toimii kansallisena mittanormaalilaboratoriona kymmenellä suurealueella, mm. aika- ja taajuussuureissa. MIKES myös ylläpitää vetymasereiden ja Cesium-kellojen avulla Suomen aikaa UTC(MIKE). - Osallistumme jatkuvasti kansainväliseen ajan avainvertailuun ja maailmanajan (UTC) ylläpitoon. Tärkeä osa työtämme on myös ajasta muodostettavan tarkan taajuuden tuottaminen muiden perussuureiden, esimerkiksi pituuden ja sähkön, realisointia varten. Tämän lisäksi välitämme tarkan ajan muun yhteiskunnan käyttöön pääasiassa tietoliikenneverkkoja käyttäen ja kalibroimme asiakaslaitteita, mm. oskillaattoreita ja kelloja, johtava metrologi, TkT Mikko Merimaa tiivistää aika- ja taajuuslaboratorion tehtävät. Tehtävässään ajan ja taajuuden mittanormaalilaboratoriona MIKES on menestynyt erinomaisesti. Suomen ajan epävarmuus on nykyisin noin 10 nanosekuntia ja taajuuden lyhytaikainen (10 min) suhteellinen epävarmuus on ja vuorokausitasolla Näillä tuloksilla MIKESin tuottama UTC-aika on ollut maailmanlaajuisesti viiden parhaan UTC-realisaation joukossa jatkuvasti yli kahden vuoden ajan. Ajan tarkkuusvaatimukset kasvaneet MIKES ei aio luopua paikastaan metrologialaitosten kärkijoukossa tulevaisuudessakaan. Siitä pitää huolen parhaillaan kehitettävänä oleva optinen kello, joka valmistuttuaan nostaa MIKESin profiilia entisestään. MIKESistä tulee tuolloin maailmanlaajuisesti yksi harvoista metrologialaitoksista, jotka osallistuvat maailmanajan ylläpitoon primääritasolla. - Primääritaajuusnormaalin optisen Sr + -kellon kehityshanketta viedään eteenpäin Suomen Akatemian rahoittamassa TOSIC-tutkimushankkeessa. Siihen liittyy EMRP-tutkimusohjelmaan sisältyvä Ion Clock-hanke, jonka tavoitteena on ionikellojen epävarmuuden edelleen pienentäminen, sekä ITOC-hanke, jonka tavoitteena on integroida optiset kellot maailman aikajärjestelmään. Näiden lisäksi MIKESissä on käynnissä Euroopan komission seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hanke ionikellon tarvitsemien valonlähteiden tutkimukseen. Viimeksi mainitun hankkeen mahdollistaa Marie Curie -rahoitusmuodon käyttö, Merimaa luettelee. MIKES on mukana partnerina myös EMRP-ohjelman NeatFT-hankkeessa. Siinä tutkitaan valtioiden välisten aika- ja taajuuslinkkien rakentamista Euroopassa. Tällä hetkellä kyseisessä hankkeessa selvitetään Geodeettisen laitoksen tutkimusaseman, Metsähovin, ja Ruotsin Onsalan radio-observatorioiden yhdistämistä toisiinsa. Jos yhdistäminen onnistuisi, havainnoissa voitaisiin käyttää yhteistä aikakantaa. MIKESin yhteistyö Geodeettisen laitoksen ja erityisesti laitoksen Geodesian ja geodynamiikan osaston kanssa on jatkunut vuosikymmeniä. Yksi nykyisistä yhteistyöhankkeista liittyy Metsähovissa tehtäviin havaintoihin. Monipuolisin havaintolaittein varustettu Metsähovin tutkimusasema osallistuu kansainvälisiin pitkäkantainterferometrian (Very Long Baseline Interferometry, VLBI) havaintokampanjoihin, joihin tarvitaan atomikellojen tuottamaa tarkkaa aikaa. - VLBI on ainoa tekniikka, jolla saadaan määritettyä Maan asento avaruudessa. Tietoa tarvitaan mm. satelliittipaikannusjärjestelmien ylläpitoa varten. Tarkkaa aikaa ja erityisesti aikaeromittausta tarvitaan myös satelliittien ratojen määrittämiseen satelliittilaserin avulla, osastonjohtaja, professori Markku Poutanen kertoo. Hän arvioi käsityksen ajasta muuttuneen huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Muutos tapahtui siinä vaiheessa, kun etäisyyden mittauksessa siirryttiin mittaamaan signaalin kulkuaikaa. Hän havainnollistaa arviotaan kertomalla esimerkin satelliittipaikannuksen tarpeista. 10