Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle

2 1. Johdanto Bernhardinkoirasta, koiramaailman jättiläisestä ja kuulusta Alppien hengenpelastajakoirasta, on olemassa kaksi eri muunnosta, lyhyt- ja pitkäkarvainen bernhardinkoira. Rotumääritelmässä näiden kahden rodun eroavaisuudet jaotellaan karvanlaadun mukaan (s ). Muut rodulle ominaiset yksityiskohdat kuten koko, rotutyyppi, anatomia ja liikunta ovat molemmilla yhteneväiset. Koska rotumääritelmä karvanlaatua lukuun ottamatta on sama, myös jalostuksen tavoiteohjelmaon yhteinen molemmille variaatiolle. Lyhyt- ja pitkäkarvaiset bernhardinkoirat polveutuvat samoista kantakoirista. Jalostustavoitteiden laatimisessa on huomioitu Suomen Kennelliiton yleiset rotukoiran jalostukseen liittyvät eettiset ja moraaliset näkökohdat sekä rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman laatimista ohjaavat suositukset. Bernhardinkoirayhdistys ry on yleiskokouksessaan käsitellyt ja hyväksynyt kulloinkin voimassa olevan rotukohtaisen jalostusohjesäännön (s ). Jalostusohjesääntö on tarkoitettu harrastajille ja kasvattajille ohjeeksi ja keinoksi pyrkiä yhteiseen tavoitteeseen: vaalia rodun tasoa sekä edesauttaa sen kehittymistä ja säilymistä. Jalostusohjesäännön suositusten noudattamista seuraa yleiskokouksen valitsema jalostustoimikunta, joka toimii myös jäsenistöä opastavana ja neuvoa antavana elimenä. Kulloinkin voimassa olevan jalostusohjesäännön laatimisessa on huomioitu rodun sen hetkinen terveydellinen tilanne, rodun kehityksen suunta ja populaation laajuus. Jalostusohjesääntö on julkaistu rotujärjestön julkaisussa, Bernhardinkoira -lehdessä sekä rotujärjestön www-sivuilla (www. bernhardinkoira.fi). Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoitus on sekä edistää rotutuntemusta bernhardinkoirien osalta että ennen kaikkea toimia ohjeistajana jokaiselle rotua kasvattavalle tai rodun kasvattamista suunnittelevalle. Bernhardinkoirien vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat 1990-luvun»massatuotantovuosien«jälkeen laskeneet huimasti ja rodun geneettinen kanta on edelleen erittäin suppea. Rodun säilymisen ja kehittymisen kannalta sekä sen terveydellisten, ulkomuodollisten ja luonteeseen olennaisesti liittyvien ominaisuuksien vuoksi olisikin tärkeää pyrkiä laajentamaan rodun geneettistä kantaa. Työ on tehtävä äärimmäistä huolellisuutta, rehellisyyttä ja avoimuutta suosivassa ilmapiirissä, yhteistyössä kaikkien rotua harrastavien kesken. Rodun geneettinen kanta ei ole suppea vain meillä Suomessa, vaan se on suppea myös muualla maailmassa. Sen vuoksi rodun kasvatus- ja jalostuskysymyksissä korostuu rotutuntemuksen lisäksi rodun populaation tuntemus kokonaisuudessaan. Uusien verilinjojen liittäminen olemassa olevaan kantaan ei onnistu yksiselitteisesti tuontikoiran hankkimisella ja sen ottamisella jalostuskäyttöön, vaan nimenomaan rotu- ja sukutaulutuntemuksella. Tuontikoira ei ole yhtä kuin»uutta verta«tässä rodussa, vaikka näin usein ajatellaankin. Toisaalta rodussa noudatetaan ja ihannoidaan eri maissa toisistaan poikkeavien rotumääritelmien mukaisia koiria (mannereurooppalainen, amerikkalainen, englantilainen). Erilaisten rotumääritelmien kirjo jalostustyössä vieraannuttaa rotua alkuperäisestä tyypistä, mikäli meillä noudatettavasta FCI:n rotumääritelmästä ei kasvatus- ja jalostustyössä välitetä, tai jos tavoitteet eivät tähtää luonteen ja terveyden lisäksi rotutyypilliseen koiraan. Bernhardinkoirien jalostuksen tavoiteohjelman, jota on tukemassa jalostusohjesääntö sekä rotuamme koskevien PEVISA-sääntöjen (ks. s. 11) tarkoitus on ensisijaisesti edistää rodun kokonaisvaltaista kehittymistä ja myös populaation kasvattamista harkituin jalostuksellisin toimenpitein. Populaation ja rodun geneettisen kannan kasvattamisessa sukusiitosaste noussee tarkan seurannan alle. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma bernhardinkoirille on rodun harrastajalle suunnattu käsikirja: bernhardinkoiran rotutuntemus: FCI:n rotumääritelmä ja miten sitä tulkitaan omaan koiraan/koiriin rodun kanta: mistä koiramme on tänä päivänä tehty, ts. tilannekatsaus rotuun jalostuksen tavoitteet: mihin tavoitteisiin pyritään ja miksi pyrimme niihin jalostukselliset toimeenpano-ohjelmat: keinot,joilla tavoitteet voidaan saavuttaa säännöt ja ohjeet: rodun kehittämiseksi yhä parempaan ja terveempään suuntaan tarvitaan yhteistyötä ja yhteisiä sääntöjä sekä tavoitteita, joita sitoudutaan noudattamaan seuranta ja arviointi: tiedonsaannin tärkeys korostuu; koskee jokaista rotua harrastavaa mitä yksittäinen koiranomistaja tai kasvattaja voi tehdä, ja mitä tulee tehdä, edistääkseen omalta osaltaan bernhardinkoirarodun kehittymistä yhä paremmaksi ja terveemmäksi? 2. Rodun tausta 2.1 Rodun historia Bernhardinkoirien esi-isinä kirjallisuus mainitsee useimmiten Rooman vallan aikaiset sotakoirat sekä tiibetinmastiffin. Nämä ovat ns. yleisiä olettamuksia rodun synnystä. Mitään varmoja todisteita esi-isistä ei ole löytynyt. Bernhardinkoirien kirjoitettu historia alkanee vuodesta 962 jkr., jolloin rikkaan paronin poika Bernhard de Menthon rakennutti Sveitsin ja Italian rajalle luostarin suojaksi ja turvaksi matkaajille. Vuonna 1555 raivoisa tulipalo tuhosi luostarin lähes täydellisesti, jolloin kaikki tiedot mahdollisesta koirien käyttämisestä luostarin munkkien apuna hävisivät. Ensimmäinen kuva alppimastiffista, kuten bernhardinkoiraa tuolloin nimitettiin on Salvator Rosan piirustus vuodelta Ensimmäinen kirjoitettu kuvaus luostarin koirista on vuodelta Tällöin priori Ballalu mainitsee, että vuonna 1700 kaniikki Camos teetätti laitteen, johon pani koiran pyörittämään paistinvarrasta. Aluksi koirat olivat lähinnä apuna arkisissa askareissa ja toimivat myös vahtikoirina. Vasta myöhemmin matkaajien kertomuksissa koirat auttavat munkkeja pelastustehtävissä. Bernhardinkoirat kuvailtiin tuolloin epätavallisen suuriksi koiriksi, joilla oli lyhyt, tuuhea turkki ja vahvat, pitkät raajat sekä erinomainen hajuaisti ja kyky vaistota lumivyöryt, joita Alpeilla saattoi syntyä aivan yllättäen. Väritykseltään koirat olivat lähes valkoisia, myöhemmin 2 Bernhardinkoirayhdistys JTO

3 ruskeasta väristä tuli vallitseva. Pääasiallinen koirien tehtävä oli talvella pitää polut auki luostarista alppimajoille sekä toimia tavaroiden kantajina ja vetäjinä. Kuuluisin ja tunnetuin luostarin koirista oli Barry I vom Grossen St. Bernhard ( ), jonka kerrotaan pelastaneen noin 40 ihmisen hengen. Koska luostarin koirapopulaatio oli hyvin suljettu syrjäisen ja vaikeakulkuisen sijaintinsa johdosta, alkoi sukusiitos pian rappeuttaa koiria. Munkit alkoivat risteyttää koiriinsa sekä newfoundlandinkoiria että pyreneittenkoiria. Näin syntyi bernhardinkoiran pitkäkarvainen muunnos. Työkoiriksi näistä pitkäkarvaisista yksilöistä ei ollut, sillä lumi paakkuuntui lujasti turkkiin vaikeuttaen koirien työskentelyä Alppien lumisissa sääoloissa. Munkit lahjoittivat pitkäkarvaiset pois ja jatkoivat lyhytkarvaisten, työhön sopivimpien koirien jalostusta. Luostarin ulkopuolella alkuperäistyyppisiä bernhardinkoiria kasvatti herra Heinrich Schumacher ( ). Hänen päämääränään oli jalostaa Barryn kaltaisia koiria niin ulkomuodoltaan kuin luonteeltaankin. Siinä hän myös onnistui. Samoihin aikoihin pitkäkarvainen rotumuunnos oli tullut maailmalla äärettömän suosituksi seurakoiraksi. Tyyppi poikkesi alkuperäisestä luostarikoirasta suuresti. Nämä pitkäkarvaiset olivat raskaspäisiä, rungoltaan tanakampia eivätkä yhtä eläväisiä ja toimeliaita kuin lyhytkarvaiset. Herra Schumacher ei voinut hyväksyä tätä muotivirtauksen aikaansaamaa rotutyyppiä vaan lahjoitti koiransa pois. Näillä koirilla jalostusta jatkoivat mm. herrat Carl Steiner, kennel von Rigi sekä Fritz Bloch, kennel von Biel. Vuonna 1887 hyväksyttiin Sveitsissä bernhardinkoirien rotumääritelmä. Sitä laadittaessa olivat esikuvina sekä luostarin että Schumacherin koirat. Kaikkia tyydyttävänä kompromissiratkaisuna hyväksyttiin myös bernhardinkoiran pitkä karvanlaatu. Bernhardinkoirien huippu-ajanjakso oli , ns. Die Goldene Ära. Tuon ajan kasvattajat saivat aikaan bernhardinkoiria, joiden kaltaisia ei enää toisen maail- Taulukko 1. Bernhardinkoirien rekisteröintimääriä Suomessa vuosi lyhytkarv. pitkäkarv. yht Taulukko 2. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät Suomessa Päivitys taulukossa 2B. vuosi lyhytk. pitkäk. yht. joista tuonnit Taulukko 3. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät, tuonnit, jalostukseen käytetyt koirat, syntyneet nartut ja urokset sekä kasvattajamäärät vuosina Päivitys taulukossa 3B. Vuosi Synt. pentueet Rekist. lyhytk Rekist. pitkäk Rekist. yht joista tuonnit Jalost. käyt. nartut Jalost. käyt. urokset Synt. nartut Synt. urokset Kasvattajat kpl Bernhardinkoirayhdistys JTO 3

4 Taulukko 3B. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät, tuonnit, jalostukseen käytetyt koirat, syntyneet nartut ja urokset sekä kasvattajamäärät vuosina KoiraNet luettu Vuosi Synt. pentueet Rekist. lyhytk Rekist. pitkäk Rekist. yht joista tuonnit Jalost. käyt. nartut Jalost. käyt. urokset Synt. nartut Synt. urokset Kasvattajat kpl Taulukko 2B. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät Suomessa KoiraNet luettu vuosi lyhytk. pitkäk. yht. mansodan jälkeen ole nähty. Bernhardinkoirien yleistyessä 1960-luvulla alkoi rodusta selvästi erottua neljä eri tyyppiä: sveitsiläinen, saksalainen, englantilainen sekä amerikkalainen tyyppi. Näistä englantilainen ja amerikkalainen poikkeavat selvästi FCI:n hyväksymästä bernhardinkoirien rotumääritelmästä. 2.2 Rodun kehitys Suomessa joista tuonnit Suomessa bernhardinkoiria on ollut jo 1900-luvun alusta asti. Varsinainen kasvatustyö alkoi kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Rodun alkuajan maineikkain kasvattaja oli neiti Ester Grönroos, jonka Bellros-kennelin kasvateista monet tulivat valioiksi. Hänen tunnetuin koiransa oli Englannista vuonna 1951 tuotu uros Snowband Invader. Muita tuon ajan kasvattajia oli mm. emäntä Anni Haarla, kennel Haelan, jonka maineikkain koira oli v Saksasta tuotu uros Orlando v. Brentano-Schloss luvulle tultaessa rodun suosio alkoi huimasti nousta. Huippu saavutettiin vuosina Tuona aikana rekisteröitiin bernhardinkoiria ennätykselliset 3014 yksilöä! 2000-luvun alkuvuosina suosio romahti. Vuotuiset rekisteröintimäärät jäivät jopa alle sadan. 3. Nykytilanne 3.1 Populaation koko ja rakenne Kun tarkastellaan bernhardinkoirien populaation kokoa ja rakennetta nykypäivänä, on tarkasteltava hiukan rodun rekisteröintimäärien kehitystä aikaisemmilta vuosilta. Oheiseen taulukkoon 1 on kerätty vuodesta 1976 vuoteen 1993 lyhyt- ja pitkäkarvaisten bernhardinkoirien rekisteröintimäärät. Taulukkossa 2 on vuosien rekisteröintimäärät. Taulukkoon 3 on eriteltynä vuosina rekisteröidyt lyhyt- ja pitkäkarvaiset koirat, nartut ja urokset sekä tuontikoirien määrä. Lisäksi taulukosta selviää vuosittain vaikuttaneiden kasvattajien määrä. Taulukosta näkyy kuinka rodun rekisteröintimäärä on romahtanut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Uutta nousua on havaittavissa vuosien 2003 ja 2004 rekisteröintien ja tuontikoirien määrässä. 3.2 Tehollinen populaatiokoko Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa eniten se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman suureksi (ns. matadorijalostus). Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimukset täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti eikä yhtä koiraa käytettäisi liikaa. Kullekin rodulle pystytään laskemaan käytettyjen narttujen ja urosten avulla ns. tehollinen populaatiokoko. Tämän 4 Bernhardinkoirayhdistys JTO

5 avulla pystytään määrittämään jalostuspohjan laajuus. Tehollisen koon ollessa alle 50, on populaatio erittäin haavoittuvaisessa tilanteessa. Tehollinen koko ei juuri kasva jos yhtä ja samaa urosta käytetään hyvin monelle nartulle. Jalostuspohjaa voidaan laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä useita narttuja ja uroksia. Tehollinen populaatiokoko lasketaan kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), jossa Nm on jalostusurosten ja Nf jalostusnarttujen lukumäärä. Kaava olettaa koirille tasaiset jälkeläismäärät sekä sen, että koirat eivät ole sukua, ja että paritukset ovat sattumanvaraisia. Taulukkoon 4 on laskettu vuosien bernhardinkoiran tehollinen populaatiokoko. 3.3 Populaation lähempi tarkastelu Taulukosta 5 selviää prosenteittain kuinka monella Suomessa vuosina rekisteröidyllä pennullä on tuontivanhempi/-vanhemmat. Vuosina Suomeen tuotujen bernhardinkoirien lähtömaat näkyvät taulukosta 6. Taulukko 7 näyttää Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa rekisteröityjen bernhardinkoirien määrät vuosina Taulukkoa 8 voi käyttää apuna aikaisemmin käytettyjen lonkkakuvaustulosten vertaamisessa nykyisiin kuvauslausuntomerkintöihin. Viereisen sivun taulukosta 9 näkyy Suomessa vuosina jalostukseen käytetyt urokset sekä ko. urosten pentumäärät, myös jälkeläisten jälkeläisten osalta. Taulukko 4. Bernhardinkoirien tehollinen populaatiokoko vuosina Päivitys taulukossa 4B. Vuosi TP Vuosi TP , , , , , , , , , , ,20 Taulukko 4B. Bernhardinkoirien tehollinen populaatiokoko vuosina KoiraNet luettu Vuosien korjaukset (KoiraNetin pohjalta) kursiivilla. Vuosi TP Vuosi TP , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 Taulukko 5. Siitokseen käytettyjen tuontikoirien jälkeläisten osuus rekisteröinneistä vuosina Päivitys taulukossa 5B. Vuosi Tuonti-% Kotim-% Vuosi Tuonti-% Kotim-% ,3 46, ,6 71, ,3 67, ,1 82, ,7 47, ,1 93, ,1 42, ,9 76, ,8 51, ,4 80, ,3 68, ,6 81, ,2 91, ,2 53, ,1 60, ,9 91, ,3 58, ,4 93, ,4 59, ,6 54, ,1 70, ,2 68,8 Taulukko 5B. Siitokseen käytettyjen tuontikoirien jälkeläisten osuus rekisteröinneistä vuosina KoiraNet luettu Vuosi Tuonti-% Kotim-% Vuosi Tuonti-% Kotim-% ,5 48, ,7 44, ,2 46, ,8 62, ,8 22,2 Bernhardinkoirayhdistys JTO 5

6 Taulukko 6. Tuontikoirien lähtömaa vuosina Päivitys taulukossa 6B Ruotsi (21) Viro (11) Norja (10) Sveitsi (5) Saksa (4) Italia (2) 2 Yhdysvallat (2) 1 1 Alankomaat (1) 1 Belgia (1) 1 Itävalta (1) 1 Ranska (1) 1 Tanska (1) 1 Taulukko 6B. Tuontikoirien lähtömaa vuosina KoiraNet luettu Yht Ruotsi Viro Norja Sveitsi Saksa Italia 2 Yhdysvallat 2 Alankomaat Belgia 2 2 Itävalta 1 Ranska Tanska Puola Tsekki Unkari 1 1 Taulukko 7. Bernhardinkoirien rekisteröinnit vuosina Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Mukana luvuissa ovat maassa syntyneet sekä maahantuodut koirat. Päivitys taulukossa 7B. Taulukko 7B. Bernhardinkoirien rekisteröinnit vuosina Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Mukana luvuissa ovat maassa syntyneet sekä maahantuodut koirat. KoiraNet luettu , St. Bernhard-Klub e.v. Zuchtbuch ja Hundsport-lehti Suomi Saksa Ruotsi Bernhardinkoirayhdistys JTO

7 Taulukko 8. Lonkkakuvaustulosmerkintöjen vastaavuus. merkintätapa nykyisin aikaisempia merkintätapoja Terveet lonkat A tai B A1, A2, B1, B2, X*,*,H I-aste C C1, C2, X1, D1 II-aste D D1, D2, X2 III-aste E E1, E2, X3 IV-aste E E2, D4, X4 Merkintä D1: Riippuu kuvausvuodesta, tarkoittaako tunnus I- vai II-astetta. Taulukko 9B. Urokset, joille on rekisteröity viisi (5) tai enemmän pentuetta vuosina Taulukkoon on merkitty uroksen vanhemmat karvanlaatuineen (K = lyhytkarvainen, L = pitkäkarvainen) ja kuvaustuloksineen sekä uroksen pentueiden, jälkeläisten ja jälkeläisten jälkeläisten määrä. Tuontikoirat ja ulkomaiset koirat on merkitty kursiivilla. Vahvennetulla on merkitty mahdolliset korjaukset/lisäykset verrattuna aiempaan taulukkoon 9. KoiraNet luettu uros isä emä pentueet Sawanna s Gustav-Starboy L C2 Sawanna s Capman-Starboy L X* Familjärs Therese Arleen L X* Snöhyddans Jupiter L X* Top Valley Black Prince L X* Lohamras Lovisa L X* Snöhyddans Nicky Nacky L Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool s Lovliness L H Supermassun Sweet Teddybear L C Sankt-Jättens Columbus L D Supermassun Brigide Wolmer L B Lohamras Robin L X* Lohamras Dennis L Lohamras Felicia L Black La Ritaz L X* Bänz des Grandes Finages Eva de la Combettaz Berntiers Zimon L Burtonswood Be Defiant L Berntiers Olivia L Milennas Bruno L D2 Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* Tootsie Rools Impala L X* Berntiers Universum L Dein Hard s Ettiminett L X* Bisons Saul L X* Mark vom Bismarckturm K Bisons Nelly L Dein Hard s Regular Fellow L X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hard s Kajsa Kavat L X* Xyrus vom Baronenschloss L D2/1 Puma vom Fugerhof K A Quira vom Bismarckturm L A Berntiers Quling L X* Helmut v. Wijk-Heim L X* Dein Hard s Kornelia L Sanct Weronicas Don Carlo L D King-Balu v. Geutenreuth L A Ulla vom Bismarckturm L E Sankt-Jättens Columbus L D Mat-Saint Geronimo L X1 Schlafens Fräulein L Kivipolun Nikke L X* Lecibsin Niklas L X1 Sirpaleen Amanda L X Snöhyddans Noble Hertigen L D Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool s Lovliness L H Mat-Saint Geronimo L X1 Buccanier L Mat-Saint Bessi L Snöhyddans Roy Orbison L D/1 Kings Row Liberty L E1 Snöhyddans Noor L B Foliant s Paniagudo L D Taapermannin Tapsi K D2/0 Foliant s Christine L D Bosse L Lohamras Robin L X* Bernhearts Aruscka L X isänä isoisänä Bernhardinkoirayhdistys JTO 7

8 Dein Hard s Harlequin Spot L D Tootsie Rool s Proud Pruducer L X* Dein Hard s Wild Blossom L X* Benjami L E2 Azo L Roxette L Juuso L Tootsie Rool s Impala L X* Schlafens Enten-Tenten L X Supermassun Caesar Camillo L B2 Berntiers Zimon L Maksboid Wanisa L Mat-Saint Arsene L D2 Isontassun Ernest L D2 Mat-Saint Muster Mandi L X* Foliant s Kashmir K B/0 Taapermannin Tapsi K D2/0 Isontassun Little Tiger L D Astor Holzfluh K A2 Uran v. Schwyzerländli L Cessica com Guldenthal K Bande L Panu L X* Dein Hard s Remargable Emma L X* Top Valley Black Prince L X* Top Valley Wogans Winner L Top Valley Roxana L King Balu vom Geutenreuth L A Vestus v.d. Drei Helmen Gora vom Geutenreuth Beatricen Eric Jr L C Supermassun Sweet Teddybear L C Ransulan Hellä L A/ Supermassun Impossible Boy L D Snöhyddans Nicky Nacky L A Supermassun Brigide Wolmer L B Mat-Saint Kentaurus L X Buccanier L Mat-Saint Bessi L Kultakedon Hermanni L B Sanct Weronicas Don Carlo L D Rantatuulen Odette L C/ Mat-Saint Hannibal L Berntiers Quling L X* Mat-Saint Clara L Pideraq s Ihme Teddy Jr K D Supermassun Sweet Teddybear L C Pideraq s American Answer K B Schlafens Konstantin Mosegårdens Faron L Dein Hard s Zelena L X Heitlegårdens Big Foot L A Bernegården s Tamlin L E Bernegården s Victoria L D Milennas Burt L D* Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* Buccanier L Bernhards L X* Odette v. Rigihang K X* Schlafens Alfred L A Astor Holzfluh K A2 Diana v.d Niedermatt L A/ Mat-Saint Frank Higginson K A Higgins von der Aparten Höfen K Alpjättens Benedictine K A Bisons Loango L Hank vom Sankt Joseftift Vickys Fanny Sankt-Jättens Picasso L B Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten s Julia L D Sankt-Jättens Lonard L D Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten s Jamie L D Mat-Saint Gulliver L X* Buccanier L Mat-Saint Bessi L Schlafens Yngve Törn L A/0 Sankt-Jättens Columbus L D Judith De Sous La Dent L B Alpjättens Al-Capone L El-Blizard L Schlafens Blanka L Rancheron Fharon L Tootsie Rool s Impala L X* Schlafens Kleopatra Foliant s Alfons L Milennas Burt L Isontassun Little Tiger L D Dietrich vom Wingert L C Kord vom Wingert L A Yasmin vom Wingert L C Junior L Milennas Bruno L D2 Miska L Saint Emily Edison L A2 Xyrus vom Geutenreuth L E1 Isontassun Lady L A Foliant s Larisso L C/1 Kevin vom Guldenthal L D1 Foliant s Christine L D Taapermannin Tapsi K D/0 Xirus vom Geutenreuth K D2 Alpjättenäs Dina K D Wulf vom Baronenschloss L B1 Nelson vom Bismarckturm L A Briska vom Irmengrund L A Bernhardinkoirayhdistys JTO

9 Jalostusurokset vuosina isä emä pentueita kpl isoisänä Sawanna s Gustav-Starboy LC2 Sawanna s Capman-Starboy LX* Familjärs Therese Arleen LX* /120 Snöhyddans Jupiter LX* Top Valley Black Prince LX* Lohamras Lovisa LX* Snöhyddans Nicky Nacky LA Kings Row Urban Cowboy LH Tootsie Rool s Lovliness LH /215 Supermassun Sweet Teddybear LC Sankt-Jätten s Columbus LX2 Supermassun Brigide Wolmer LB /243 Lohamras Robin LX* Lohamras Dennis L Lohamras Felicia L 22/23 144/ /419 Black La Ritaz L X* Bänz des Grandes Finages Eva de la Combettaz Berntiers Zimon L Burtonswood Be Defiant L Berntiers Olivia L Milennas Bruno LD2 Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda LD* Tootsie Rools Impala LX* Berntiers Universum L Dein Hards Ettiminett LX* Bisons Saul LX* Mark vom Bismarckturm K Bisons Nelly L 17/16 94/93 263/221 Dein Hards Regular FellowL X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hards Kajsa Kavat LX* Xyrus vom Baronenschloss LD2/1 Puma vom Fugerhof K A Quira vom Bismarckturm LA Berntiers Quling L X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hards Kornelia L Sanct Weronicas Don Carlo LD King-Balu v.geutenreuth LA Ulla vom Bismarckturm LE /137 Sankt-Jätten s Columbus L Mat-Saint Geronimo L Schlafens Fräulein L /456 Kivipolun Nikke LX* Lecibsin Niklas LX1 Sirpaleen Amanda LX Snöhyddans Noble Hertigen Kings Row Urban Cowboy LH Tootsie Rool s Lovliness LH Mat-Saint Geronimo L Buccanier L Mat-Saint Bessi L Snöhyddans Roy Orbison LD/1 Kings Row Liberty LE1 Snöhyddans Noor LB Foliant s Paniagudo LD Taapermannin Tapsi KD2/0 Foliant s Christine LD /51 Bosse L Lohamras Robin LX* Bernhearts Aruscka LX Dein Hards Harlequin Spot Tootsie Rool s Proud Producer LX* Dein Hards Wild Blossom LX* /61 Benjami L E2 Azo L Roxette L Juuso Tootsie Rools Impala LX* Schlafens Enten-Tenten LX Wulf vom Baronenschloss LB1 Nelson vom Bismarckturm LA Briska vom Irmengrund LA 11 26/68 51 Supermassun Caesar Camillo L B2 Berntiers Zimon L Maksboid Wanisa L Mat-Saint Arsene LD2 Isontassun Ernest LD2 Mat-Saint Muster Mandi LX* Foliant s Kashmir K B/0 Taapermannin Tapsi KD2/0 Isontassun Little Tiger LD Astor Holzfluh K A2 Uran v.schwyzerländli L Cessica vom Guldenthal K /130 Bande L Panu L X* Dein Hards Remargable Emma LX* Top Valley Black Prince LX* Top Valley Wogans Winner L Top Valley Roxana L King Balu v.geutenreuth L A Vestus v.d.drei Helmen Cora v.geutenreuth Beatricen Eric Jr LC Supermassun Sweet Teddybear LC Ransulan Hellä LA/ /5 Sanct Weronicas Caligula L D Ronny vom Baronenschloss LHD3 Arnika von den Drei Helmen HD Supermassun Impossible Boy LD Snöhyddans Nicky Nacky LA Supermassun Brigide Wolmer L B Bernhardinkoirayhdistys JTO 9

10 Mat-Saint Kentaurus LX* Buccanier L Mat-Saint Bessi L Mat-Saint Hannibal L Berntiers Quling Mat-Saint Clara L Kultakedon Hermanni LB Sanct Weronicas Don Carlo LD Rantatuulen Odette LC/ /28 Pideraq s Ihme Teddy Jr KD Supermassun Sweet Teddybear LC Pideraq s American Answer KB Schlafens Konstantin Mosegårdens Faron L Dein Hards Zelena LX Heitlegårdens Big Foot LA Bernegården s Tamlin LE Bernegården s Victoria LD /97 Milennas Burt LD* Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda LD* Buccanier L Bernhards LX* Odette v Rigihang KX* Schlafens Alfred LA Astor Holzfluh K A2 Diana v.d.niedermatt LA/ /17 Mat-Saint Frank Higginson KA Higgins v.d.aparten Höfen K Alpjättens Benedictine KA 6 40/41 69/78 Bisons Loango L Hank vom Sankt Joseftift Vickys Fanny Sankt-Jätten s Picasso LB Sankt-Jätten s Columbus LX2 Sankt-Jätten s Julia LD Sankt-Jätten s Lonard LD Sankt-Jätten s Columbus LX2 Sankt-Jätten s Jamie LD Mat-Saint Gulliver LX* Buccanier L Mat-Saint Bessi L Schlafens Yngve Törn LA/0 Sankt-Jätten s Columbus LX2 Judith De Sous La Dent LB King-Baronen s Indiana Jones LD/0 Heitlegårdens Big Foot LA Veronica von St.Florian LC/ Tao du Marronier de Clintussy LC/1 Carlo von den Donauauen L Xynthia van t hof ten Eynder Alphof Sokrates L D Uwe v Merlotreu L Alphofs Furka L H Quaro vom Bismarckturm KA Cliff vom BaronenschlossLHD2 Norma vom Bismarckturm L A Rancheron Fharon L Tootsie Rools Impala LX* Schlafens Cleopatra L Foliant s Alfons LD Milennas Burt LD* Isontassun Little Tiger LD Alpjättens Al-Capone L El-Blizard L Schlafens Blanka L Dietrich vom Wingert LC Kord vom Wingert LA Yasmin vom Wingert LC /34 Junior Milennas Bruno LD2 Miska Saint Emily Edison LA2 Xyrus vom Geutenreurth LE1 Isontassun Lady LA Foliant s Larisso LC/1 Kevin vom Guldenthal LD1 Foliant s Christine LD /30 Taapermannin Tapsi KD/0 Xirus v.geutenreuth KD2 Alpjätten s Dina KD Karvakatastrooffin Mäenosaatanssia Kleinbarons Boombastic L C/0 Dein Hards Tea for Two KA/ Kings Row Liberty L E Sweetholm s Gad A Bout L LTD Antsey Pants v King Row L Sandtrees Counrty Boy v Odin KA/0 Bogelund s Odin L Sandtrees Southern Lace Bernhardinkoirayhdistys JTO

11 3.4 Sukusiitos Sukusiitos näkyy lähinnä heikentyneenä hedelmällisyytenä ja alentuneena elinvoimana. Alentunut elinvoimaominaisuus näkyy mm. pienentyneenä syntymäpainona, hitaana kasvuna sekä tautien vastustuskyvyn alenemisena. Sukusiitoksen haittoja kutsutaan yleisesti sukusiitosdepressioksi. Mikä sitten on sukusiitosaste ja milloin se on haitallista? Sukusiitosaste ilmoittaa keskimääräisinä prosentteina sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (=geenin Kaavio eri 1. ilmenemismuodot) Sivu 8 ei muutoksia ovat keskenään samanlaisia (ja samalta esivanhemmalta peräisin) eli homotsygoottisia. Lieväksi sukusiitokseksi lasketaan jo serkusparitus (vanhempien sukulaisuus 12.5 %, jolloin Kaavio pentujen 1. sukusiitosaste Sivu 8 ei muutoksia 6.25 %). Monen koirarodun kohdalla populaatioiden sukusiitosaste (ja samalla sukulaisuus) on jo niin korkea, että niiden genomit ovat lähes samoja. Haitallisen sukusiitoksen karkeana arvona voidaan pitää noin 10 % yksittäisille koirille, koko rodulle vain 1 2 %. Yleinen suositus on että se ei olisi yli 6.25 % yksittäisille koirille. Kaavio 1 havainnollistaa sitä, miten vahvasti Suomessa vuosina syntyneiden pentujen taustalta löytyy kahta uroskoiraa: Mat-Saint Geronimoa ja Sanct Weronicas Don Carloa. Viereisen sivun taulukko 10 liittyy kaavioon 1. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa 11 on selvitetty Suomessa vuosien eniten käytettyjen urosten suhteellinen osuus kolmevuotiskausittain. Tuontiurokset ovat taulukossa kursiivilla. Taulukkoon 12 on selvitys tehty lyhyemmältä ajalta kaksivuotiskausittain. Kaavio 1. Suomessa vuosina syntyneiden pentujen isälinjat. Kaavion pylväistä selviää pentueet, joiden takana on Mat-Saint Geronimo sekä pentueet, joiden takana on sekä Mat-Saint Geronimo että Sanct Weronicas Don Carlo -sukuiset koirat. Muut -pylväs osoittaa pentueita, joiden takana ei ole näitä kahta urosta eli ne pentueet, joiden taustalta löytyy amerikkalaisia tai vanhoja pohjoismaalaisia Taulukko 10. Sivu verilinjoja. 9 ei muutoksia Taulukko 10. Sivu 9 ei muutoksia Taulukko 10. Seuraavat sukutaulut on otettu mukaan selventämään muutaman hyvin paljon käytetyn jalostusuroksen taustoja ja miten kaaviossa 1 mainitut koirat Mat-Saint Geronimo ja Sanct Weronicas Don Carlo esiintyvät niiden sukutauluissa. Bernhardinkoirayhdistys JTO 11

12 Taulukko 11. Vuosina viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kolmivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). Päivitys taulukossa 11B. ajan- rek. % jakso yht. -osuus Mat-Saint Berntiers Top Valley Bisons Geronimo Zimon Buccanier Black Prince Loango ,6 % 53 jälk. 9,2 % 39 jälk. 6,8 % 35 jälk. 6,1 % 35 jälk. 6,1 % 32 jälk. 5,6 % Lohamras Tootsie Rool s Bisons Snöhyddans Berntiers Robin Impala Saul Jupiter Zimon ,8 % 144 / 16,0 % 75 / 8,7 % 62 / 7,2 % 53 / 6,2 % 51 / 5,9 % Snöhyddans Snöhyddans Sankt-Jätten s Sawannas Snöhyddans Jupiter Nicky Nacky Columbus Gustav-Starboy NobleHertigen ,4 % 155 / 11,0 % 141 / 10,0 % 84 / 6,0 % 77 / 5,5 % 71 / 5,0 % Sawannas Supermassun Supermassun Xyrus v. Wulf v. Gustav-Starboy CaesarCamillo SweetTeddyb. Baronenschloss Baronenschloss ,3 % 111 / 7,3 % 68 / 4,5 % 64 / 4,2 % 63 / 4,2 % 62 / 4,1 % Supermassun SanctWeron. Xyrus v. Snöhyddans Sankt-Jätten s SweetTeddyb. Don Carlo Baronenschloss Roy Orbison Picasso ,8 % 99 / 13,0 % 40 / 5,3 % 38 / 5,0 % 33 / 4,3 % 32 / 4,2 % Foliant s Beatricen Schlafens Kultakedon Pideraq s Kashmir Eric Jr Alfred Hermanni IhmeTeddyJr ,7 % 41 / 8,2 % 37 / 7,4 % 34 / 6,8 % 28 / 5,6 % 28 / 5,6 % Foliant s Dietrich Kultakedon Beatricen Myllykosken Paniagudo v. Wingert Hermanni Eric Jr Focus ,3 % 38 / 15,4 % 32 / 13,4 % 15 / 6,1 % 13 / 5,8 % 10 / 4,1 % Taulukko 11B. Vuosina viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kolmivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). SKL:n KoiraNet luettu Ajanjakso rekisteröintejä yhteensä 288 % -osuus 39,90 Farm of Charm s Remington 30 jälk. 10,40 Tao du Marronier de Clintussy 27 jälk. 9,40 King-Baronen s Indiana Jones 23 jälk 7,98 Misakan Denver 19 jälk. 6,59 Calmato s Pavarotti 16 jälk. 5,55 Ajanjakso rekisteröintejä yhteensä 280 % -osuus 43,20 Alpin des Terres de Glenn-More 31 jälk. 11,10 Walking on Sunshine v.h.borgesbos 30 jälk. 10,70 King-Baronen s Rules The World 23 jälk. 8,2 Dein Hard s Chocolate Starcraft 19 jälk. 6,78 Karvakatastrooffin Mäenosaatanssia 18 jälk Bernhardinkoirayhdistys JTO

13 Taulukko 12. Vuosina viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kaksivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). Päivitys taulukossa 12B. ajan- rek. % jakso yht. -osuus Supermassun Xyrus v. SanctWeronicas Mat-Saint Wulf v. Sweet Teddyb. Baronenschloss Don Carlo Arsene Baronenschloss % 79 jälk. / 11,7 % 49 jälk. / 7.24 % 32 jälk. / 4.73 % 31 jälk. / 4.6 % 26 jälk. / 3.85 % Supermassun SanctWeronicas Sankt-Jätten s Foliant s Sankt-Jätten s Sweet Teddyb. Don Carlo Lonard Kashmir Picasso % 73 / 14.0 % 37 / 7.1 % 24 / 4.6 % 24 / 4.6 % 21 / 4.02 % Foliant s Supermassun Dein Hard s Beatricen Kashmir Sweet Teddyb. Chet Atkins Eric Jr Alimax % 25 / 7.4 % 23 / 6 % 23 / 6.8 % 19 / 5.6 % 33 / 9.7 % Kultakedon Dietrich Schlafens Heitlogården s Beatricen Hermanni v. Wingert Alfred Big Foot Eric Jr % 35 / 13.8 % 33 / % 28 / 11.1 % 26 / 10.3 % 20 / 7.9 % Foliant s Foliant s Schlafens Beatricen Mat-Saint Paniagudo Åska Corleone Eric Jr Kojak % 27 / 25.5 % 8 / 7.6 % 8 / 7.6 % 7 / 6.6 % 7 / 6.6 % Taulukko 12B. Vuosina viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kaksivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). SKL:n KoiraNet luettu Ajanajakso rekisteröintejä yhteensä 215 % -osuus 47,90 King-Baronen s Indiana Jones 26 jälk. 12,09 Tao du Marronier de Clintussy 26 jälk. 12,09 Karvakatastrooffin Mäenosaatanssia 23 jälk. 10,69 Kjenslias Edward 15 jälk. 6,98 Unix de val du Morakopf 13 jälk. 6,04 Ajanjakso rekisteröintejä yhteensä 186 % -osuus 62,37 Alpin des Terres de Glenn-More 31 jälk. 16,66 Walking on Sunshine v.h.borgesbos 30 jälk. 16,13 King-Baronen s Rules The World 23 jälk. 12,36 Dein Hard s Chocolate Starcraft 19 jälk. 10,20 Exodus van t hof ten Eynder 13 jälk. 6,98 Bernhardinkoirayhdistys JTO 13

14 4. Luonne ja käyttöominaisuudet Nykyisen rotumääritelmän mukaan bernhardinkoiran luonteen tulee olla ystävällinen ja valpas, temperamentiltaan rauhallisesta eloisaan. Hylkäävinä virheinä rotumääritelmä pitää arkuutta ja aggressiivisuutta. Taulukosta 13 selviää vuosina luonnetestattujen ja testin läpäisseiden bernhardinkoirien määrä ja päivitetystä taulukosta 13B luonnetestatut vuosilta Bernhardinkoiralta ei vaadita hyväksyttyä luonnetestitulosta valioitumiseen tai jalostuksen ehtona, joten hyväksytty taulukoissa tarkoittaa rodun osalta luonnetestin eri osa-alueiden yhteispistemäärää, joka ylittää +75. Luonnetestit eivät anna suoraa kuvaa siitä, millainen bernhardinkoiran luonne on tänä päivänä. Testeissä käyvät yleensä ne koiranomistajat, jotka aktiivisesti harrastavat koiriensa kanssa muutenkin aktiivisesti. Keski- Euroopassa bernhardinkoirien luonnetestaukset ovat yleistyneet viime vuosina. Pelastuskoirana bernhardinkoira on tänä päivänä lähinnä kirjoitetuissa tarinoissa ja ihmisten kertomuksissa. Sveitsissä luostarissa bernhardinkoiraa kasvatetaan enää turistien vuoksi sitä varten perustetussa bernhardinkoirasäätiössä. Luostarin vierailijat voivat kesäaikaan ihailla suuria mahtavia alppikoiria luostarin pihamaalla, samalla kun ostavat bernhardinkoira-aiheisia tuliaisia. Bernhardinkoirien kanssa voi harrastaa monipuolisesti erilaisia koiralajeja kuten tottelevaisuutta, hakua, jälkeä tai raunioita. Parhaimmillaan bernhardinkoira on kuitenkin ihmisten kanssa tai vaikkapa vetokoirana. Näyttelyissä näkee jonkin verran varautuneita tai hiukan arkoja bernhardinkoiria. Tällaiset koirat tulee tarkistaa luonteen puolesta ennen kuin ne hyväksytään jalostuskäyttöön. Rodun tulee esiintyä varmasti ja luoksepäästävästi, joten varautuneen tai aran koiran jalostuskäyttö ns. hyväksytynkin luonnetestin jälkeen on erittäin kyseenalaista. Arkuuden on todettu periytyvän erittäin voimakkaasti, joten arka koira ei ole sovelias jalostukseen. Myös vihainen koira voi periyttää taipumusta vihaisuuteen. Kasvattajan tulee nähdä rotu ystävällisenä ja yhteiskuntakelpoisena jo pelkästään sen koon ja voiman takia. Tämän vuoksi tulee karsia jalostustyöstä ne koirat, joilla on pienikin särö luonteessa. Vastuuntuntoinen kasvattaja tarjoaa jo pentuvaiheessa pennuilleen sosiaalistumisvaiheen, ja opastaa pennunostajaa koiran nuoruuskauden koulutuksessa ja ohjaamisessa. Bernhardinkoiran pentujen tulee kasvaa ihmisten lähellä saaden runsaasti ihmiskontakteja, yksilöllistä käsittelyä ja niiden tulee tottua normaaleihin elämisen ääniin jo kasvattajan luona. Taulukko 13. Luonnetestatut bernhardinkoirat vuosina Päivitys taulukossa 13B. vuosi kpl hyväksyttyjä hylättyjä Taulukko 13 B. Luonnetestatut bernhardinkoirat vuosina (SKL KoiraNet ). vuosi kpl hyväksyttyjä Terveys Lonkkanivelen kasvuhäiriö HD Lonkkanivelen kasvuhäiriö (dysplasia) eli HD tarkoittaa epänormaalisti muodostuneita lonkkaniveliä. Ominaisuus on kvantitatiivisesti perinnöllinen, jolloin HD:n ilmenemiseen vaikuttavat useat geeniparit sekä ympäristötekijät. Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta 14 selviää vuosina kuvattujen bernhardinkoirien kuvaustulokset ja taulukosta 14B vuosien kuvaustulokset. Lisäksi taulukkoon on liitetty kunkin vuoden rekisteröintimäärät, jotta saadaan jonkinlainen kuva kuinka paljon vuosittain rekisteröinnin määrästä kuvataan koiria. Tulokset on laskettu prosenttiosuuksin. Taulukon paksumpi viiva kuvaa vaihetta, jolloin jalostuskäytöstä kiellettiin E-lonkkaiset koirat (PEVISA ). Lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamista haitoista koirien jokapäiväisessä elämässä on varsin vähän tutkimustuloksia. Vain muutama koiranomistaja on ilmoittanut yhdistyksen jalostustoimikunnalle mahdollisesta lonkkanivelen leikkaushoidosta, tai päätöksestä lopettaa koira lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamien vakavien liikunta- ja ylösnousuvaikeuksien vuoksi. Välttämättä 14 Bernhardinkoirayhdistys JTO

15 lievä lonkkanivelen kehityshäiriö ei vaikuta bernhardinkoiran elämään, varsinkaan jos koiralla pidetään hyvää lihaskuntoa yllä. Vasta iän myötä nivelet alkavat vaivata koiraa enemmän. Kehityshäiriö kuitenkin estää käyttämästä koiraa täysipainoisesti esimerkiksi vetokoirana tai tottelevaisuuskilpailuissa, joissa koira joutuu hyppäämään esteen yli. Yleensä vakavammat oireet ilmestyvät koiran ikääntyessä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö tulee huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. PEVISA:n mukaisesti vuoden 1997 alusta ei ole saanut enää käyttää jalostukseen E-asteisia koiria. Lisäksi jalostusohjesääntö edellytti, että D-lonkkalausutun koiran jalostuskäytössä toisen osapuolen tuli olla terve (A tai B). PEVISA -ohjelman jatkamisesta päätettiin rotujärjestön vuoden 2006 yleiskokouksessa siten, että vuoden 2007 alusta rekisteröinnin raja-arvona on HD C. Jalostukseen käytettävien koirien lähisukulaisten ja mahdollisten aiempien jälkeläisten HD- ja ED-tulokset tulisi kuitenkin edelleen tutkia mahdollisten vakavien nivelten kasvuhäiriöiden esiintymisen varalta. Jos lähisukulaisten lonkat ovat rodun keskiarvoa huomattavasti huonommat tulee koiran käyttöä jalostukseen välttää. Pahasti nivelrikkoisen (arthrosis) koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Keski-Euroopassa saatiin aiemmin huomattavasti parempia tuloksia lonkkakuvauksissa, mikä ilmeisesti johtui siitä, että heillä on enemmän jalostusmateriaalia käytettävissään ja näin helpompi valita siitokseen terveemmät yksilöt. Esimerkkinä tästä on kaavio 2: Saksan Bernhardinkoiraklubin kuvaustulokset vuosilta Uudempaa tilastotietoa ei ole saatavilla rodun jalostuksen tavoiteohjelman päivitykseen mennessä (12/2011/mt). Kyynärnivelen kasvuhäiriö ED Kyynärnivelessä voi esiintyä useampia erilaisia kasvuhäiriöitä, joita ei voida kaikkia erotella virallisessa kyynärniveltutkimuksessa käytetyssä röntgenkuvausasennossa. Vaikka koira olisi jouduttu leikkaamaan kasvuhäiriön vuoksi, voi kuvaustulos siltikin olla melko hyvä. Tämä kuitenkin heikentää kuvaustuloksen arvoa, mikäli leikkaushoito jätetään ilmoittamatta mietittäessä koiran perimän ennustetta. Bernhardinkoirien jalostuksessa ED-tuloksia pystytään nykyisin jo hyvin hyödyntämään, sillä vuonna 2002 kyynärnivelkuvaukset tulivat pakollisiksi jalostuskoirille pentueen rekisteröinnin ehdoksi (PEVISA) ja lisäksi myöhemmin PEVISA-ohjelmaan lisättiin kyynärkuvauksen raja-arvoksi kaksi (2), tutkimuksen alaikärajaksi 18 kk sekä virallinen lausunto ennen astutusta, kuten on lonkkakuvauslausunnonkin osalta. PEVISA-ohjelmaa tarkennettiin näiltä osin alkaen. Taulukkoon 15 on kerätty vuosien EDkuvaustulokset. Kyynärnivelen kasvuhäiriön haitoista bernhardinkoiran jokapäiväiseen elämään on jo saatavissa luotettavaa tutkimustietoa. Muutamasta leikkaushoidosta on tiedotettu yhdistyksen jalostustoimikunnalle. Ensimmäisen asteen kehityshäiriö ei sanottavimmin näytä vaikuttavan koiran liikkumiseen tai elämiseen, mutta astetta tai kahta pahempi kehityshäiriö saattaa invalidisoida jo hyvin nuorenkin koiran. ED ilmenee myös vanhoilla koirilla jäykkyytenä ja ontumisena. Lisäksi paha kehityshäiriö etujaloissa saattaa estää koiran käytön harrastuksissa, sillä koiran painosta suurin osa on etujalkojen varassa. Kyynärnivelen kehityshäiriö tulee huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. Bernhardinkoirilla kuvaustulos Kaavio 2. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards- Klub e. V.) kaavio lonkkakuvaustuloksista vuosilta HD-schwer on vaikein lonkkalausuntoaste ja HD-frei tarkoittaa lonkiltaan tervettä koiraa. Päivitys kaaviossa 2B. Kaavio 2B. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e.v.) kaavio lonkkakuvaustuloksista vuosilta HD-schwer on vaikein lonkka-aste ha HD-frei tarkoittaa lonkiltaan tervettä koiraa. Vuosikirjasta 2010 TG Uusinta kaaviota ei ole saatavilla tavoiteohjelman päivitykseen per Bernhardinkoirayhdistys JTO 15

16 Taulukko 14. Lonkkakuvaustulokset vuosina suhteutettuina rekisteröintimääriin. Kuvaustulokset on esitetty prosenttiosuuksina (%) kaikista kuvatuista. Paksumpi viiva näyttää ajankohdan ( ), jolloin E-lonkkaiset koirat rajattiin pois jalostuskäytöstä. Päivitys taulukossa 14B. A. Pitkäkarvaiset vuosi rek. tutk. tutk./ rek. % terveitä A % B % C % D % E % E-lonkkaiset koirat pois jalostuskäytöstä B. Lyhytkarvaiset vuosi rek. tutk. tutk./ rek. % terveitä A % B % C % D % E % E-lonkkaiset pois jalostuskäytöstä Bernhardinkoirayhdistys JTO

17 Taulukko 14B. Lonkkakuvaustulokset vuosina suhteutettuina rekisteröintimääriin. Kuvaustulokset on esitetty prosenttiosuuksina (%) kaikista kuvatuista ja eritelty rotu sekä pitkä- että lyhytkarvaisiin. (SKL KoiraNet ). A. Pitkäkarvaiset vuosi rek. kpl tutk. kpl tutk./rek. % terveitä % A % B % C % D % E % , % 28 % 24 % 28 % 0 % , % 38 % 21 % 25 % 4 % , % 17 % 28 % 50 % 0 % , % 20 % 20 % 26 % 3 % , % 23 % 15 % 15 % 0 % , % 33 % 33 % 33 % 0 % B. Lyhytkarvaiset (luettu ; tarkistettu SKL:n KoiraNet) vuosi rek. kpl tutk. kpl tutk./rek. % terveitä % A % B % C % D % E % , % 14 % 14 % 14 % 0% , % 24 % 24 % 14 % 3 % , % 29 % 21% 29 % 0 % , % 17 % 8 % 42 % 0 % , % 22 % 17 % 22 % 0 % , % 20 % 40 % 20 % 20 % Kaavio 3. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio kyynärkuvaustuloksista vuosilta ED-Grad 3 tarkoittaa kuvausastetta 3 ja ED-Frei kyynäriltään tervettä koiraa. Päivitys kaaviossa 3B. Kaavio 3B. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio kyynärkuvaustuloksista vuosilta ED-Grad 3 tarkoittaa kuvausastetta 3 ja ED-Frei kyynäriltään tervettä koiraa. Vuosikirjasta 2010 TG Uusinta kaaviota ei ole saatavilla tavoiteohjelman päivitykseen per Bernhardinkoirayhdistys JTO 17

18 rajoittaa koiran jalostuskäyttöä alkaen siten, että raja-arvona on ED:n aste 2, mutta tulisi tarkkaan harkita käyttääkö jalostukseen huonompaa kuin tervettä tai korkeintaan ED 1 lausuttua yksilöä. Mikäli toisella on jokin muu lausunto kuin ED 0, tulee toisen osapuolen olla kyynärnivelten osalta terve. Kaaviossa 3 (s. 18) kuvataan Saksan Bernhardinkoiraklubin ED-kuvaustulokset vuosilta Taulukkoon 16 (sivulla 14) on kerätty eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytäntö. Taulukko on koottu WUSB:in (Welt Union der St. Bernhard Klubs) vuoden 2005 kokouksessa. 5.1 Muut rodulla Suomessa todetut merkittävät sairaudet Bernhardinkoirayhdistyksen jalostustoimikunta on jo vuosien ajan kerännyt tietoa bernhardinkoirien kuolinsyistä. Muiden sairauksien kuin lonkka- ja kyynärnivelkasvuhäiriöiden kartoittaminen on helpottunut kuolinsyykyselyiden avulla ja lisäksi rodun elinvoimaisuutta voidaan seurata keski-ikää tilastoimalla hyödyntäen rinnakkain sekä Jalostustietojärjestelmää että rodun omaa kuolinsyykartoitusta. Bernhardinkoirien keski-iän, ja siten elinvoimaisuuden seurannan vuoksi olisi hyvä, jos koiranomistajat ilmoittaisivat koiransa kuolinsyyn, jotta yhdistyksen jalostustoimikunta saa yhä laajemman käsityksen bernhardinkoirien terveydentilasta sekä rotua uhkaavista sairauksista tai heikkouksista kuolinsyitä kartoittamalla. Harvemmin näkee esim. näyttelyissä hyvin vanhoja bernhardinkoiria, mutta veteraani-ikäisiä, eli yli kahdeksanvuotiaita tavataan harrastuksen parissa vuosittain. Muutamia vuosikymmeniä sitten bernhardinkoira eli huomattavasti vanhemmaksi, keski-iän ollessa vuotta. Tänä päivänä keskiikä jäänee 7-8 vuoden ikään. Kasvatustyössä olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös eliniän pituuteen. 5.2 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet SKL-FKK:n koirarekisteriohjeen rotukohtaiset PEVISAsäännöt on julkaistu syyskokouksen hyväksymässä jalostusohjesäännössä s.35. Seuraavaan on koottu yhteen lyhyesti niitä sairauksia, joita bernhardinkoirilla on esiintynyt. Sairaudet on jaoteltu seuraavasti: 1. Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet 2. Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet 3. Vähemmän vakavat sairaudet Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet Taulukko 15. Bernhardinkoirien kyynärnivelkuvaustulokset vuosilta Kyynärnivelten tilastoinnissa on molemmat karvanlaatumuunnokset yhdessä. Paksumpi viiva näyttää ajankohdan, jolloin kyynärnivelkuvaus liitettiin PEVISA:an ( ). Päivitys taulukossa 15B. Kasvain- ja syöpäsairaudet Luusyöpä ja elinkasvaimet, kuten maksan ja pernan hyvän- ja pahanlaatuiset uudismuodostumat, ovat bernhardinkoirilla yleisiä. Usein koira on lähes veteraani-ikäinen, kun nämä sairaudet ilmenevät, mutta myös sellaisia tapavuosi rekist. kuvatut 0-aste 1-aste 2-aste 3-aste Taulukko 15B. Lyhyt- ja pitkäkarvaisten bernhardinkoirien kyynärnivelkuvaustulokset vuosilta per SKL KoiraNet. Tutkimusmäärien alapuolella on prosentuaaliset osuudet tutkituista. vuosi rek. (kpl) ( ) yht. 818 tutk. (kpl) % % % % % % % % 0-aste 1-aste 2-aste 3-aste % % % % % % % % 7 16 % 7 18 % 5 18 % 4 7 % 4 8 % 3 8 % 8 15 % % 4 9 % 4 10 % 1 4 % 5 9 % 6 12 % 1 3 % 2 4 % 23 7 % 1 2 % 2 8 % 2 7 % 2 4 % 4 8 % 2 5 % 3 6 % 16 5 % 18 Bernhardinkoirayhdistys JTO

19 Taulukko 16. Eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytännöt (WUSB Kysely jäsenmaiden terveystutkimuksista) WUSB Kysely jäsenmaiden terveystutkimuksista jäsenmäärä HD (lonkat) vap.eht. HD pakollinen ED (kyynärpäät) vap.eht. ED pakollinen Hollandsche Sint Bernhardclub (Alankomaat) 550 X X 2) Belgische Sint-Bernardclub (Belgia)? X Club Espanol del Perro de San Bernardo (Epanja) 300 X Saint Bernard Club of Ireland (Irlanti) 50 X Club Italiano San Bernardo Antonio Morsiani (Italia) 300 X X 1) Österreichischer Klub für St. Bernhardshunde (Itävalta) 140 X X Club du St. Bernard et des Bouviers Suisse (Luxemburg) 53 X X Norsk Sankt Bernhard Klub (Norja) 185 X X X 3) Asssociacão Portuguesa dos Amigos do Cão São Bernardo (Portugali 1) 80 X Clube Português do Cão de São Bernardo (Portugali 2) 70 X Club Francais du Saint Bernard (Ranska) 700 X X St. Bernhards-Klub e. V. (Saksa 1) 1216 X X Bernhardiner-Club Deutschland (Saksa 2) 100 X X St. Bernard Club of Scotland (Skotlanti) 90 X X Klub chovatel ov Svätobenardskych psov (Slovakia) 70 X Bernhardinkoirayhdistys (Suomi) 294 X X Schweizerischer St. Bernhards-Klub (Sveitsi) 403 X X Dansk St. Bernhard Klub (Tanska) 108 X X Klub chovatelu svatobernardskych psu (Tsekki)? X Hungaria Szentbernathegyi Klub (Unkari)? X Saint Bernard Club of America (USA) 70 X X 1) omanlainen rekisterikirja kattojärjestöltä; 2) vain yhdistyksen jäsenkasvattajilta; 3) alkaen vuodesta 2006 Bernhardinkoirayhdistys JTO 19

20 uksia on ollut, joissa nuori koira on jouduttu lopettamaan luusyövän tai kasvainten takia. Lisäksi bernhardinkoirilla esiintyy myös nisä- ja kiveskasvaimia ja tilastoinnin valossa ne ovat yleensä joko aggressiivisia tai niitä ei huomata riittävän ajoissa, jotta koira voitaisiin lääketieteen keinoin parantaa. Tutkimustuloksia on kerätty omistajille ja kasvattajille suunnatuilla kyselyillä vuodesta Kuolinsyykartoitukseen kirjattuja ilmoituksia on 101 kpl per On kuitenkin erittäin tärkeää, että koiranomistajat olisivat yhä aktiivisempia saadaksemme tarkempaa tietoa rodun tilasta myös rodulle ominaisten kasvain- ja syöpäsairauksien vuoksi. Mahalaukunkiertymä Mahalaukunkiertymään törmää lähes jokainen bernhardinkoirien kasvattaja ja/tai omistaja. Tarkkaan ei tiedetä, mistä tämä vatsan toiminnan häiriö alkaa, mutta ruokinta on yksi osasyyllinen sen syntyyn. Äkillisesti syntyvä kaasuuntumistila, joka hyvin lyhyen, jopa vajaan puolen tunnin tai ehkä puolen päivän kuluessa johtaa mahalaukunkiertymään, on osittain rakenteellinen ja osittain ympäristötekijöistä johtuva, kiireellistä eläinlääkäriapua vaativa sairaus. Tiedämme, että muun muassa bernhardinkoira kuuluu rotuihin, joilla on taipumusta sairastua laajentumaan ja sitä seuraavaan kiertymään. Voimakas rasitus lähellä ruokailua, ruoan koostumus ja muut huonosti tunnetut tekijät edesauttavat sairauden syntyä. Suvuittain voidaan myös todeta alttiutta vaivan ilmenemiseen. Kun mahalaukku laajenee, koira tuntee kipua joka näkyy eri tavalla eri yksilöillä. Kardiomyopatia Kardiomyopatiat ovat sydänlihaksen sairauksia. Niitä on dilatoiva, eli sydäntä laajentava, sekä hypertrofinen, jossa sydämen seinämä paksuuntuu. Kardiomyopatian syy ovat epäselvä, mutta tietyillä koiraroduilla sitä esiintyy muita rotuja enemmän. Koirilla yleisin kardiomyopatia on ns. dilatoiva kardiomyopatia, jota esiintyy enimmäkseen suurikokoisilla koirilla. Tämän sairauden seurauksena sydämen supistumiskyky alenee, seinämä ohenee ja sydän laajenee. Tämä johtaa loppuvaiheessa tilanteeseen, jossa sydän ei pysty pumppaamaan tarvittavaa verimäärää eteenpäin. Oireilu alkaa usein hyvin nopeasti ilman ennakoivia merkkejä. Koska sydäntutkimuksia harvoin tehdään oireettomille bernhardinkoirille, kardiomyopatiapotilaat ovat usein hyvin huonossa kunnossa tutkimuksia aloitettaessa. Tämän vuoksi hoitoennuste on epävarma ja usein koiran oireilua voidaan helpottaa vain lyhyeksi aikaa. Synnytysheikkoudet, pienet pentueet ja lisääntymisongelmat Voimakkaasti sisäsiitetyissä bernhardinkoiralinjoissa on todettu emoilla synnytysvaikeuksien lisääntymistä, uroksilla heikkoa sukupuoliviettiä ja huomattavasti pienentyneitä pentuekokoja. Uroksien eturauhastulehduksia esiintyy jonkin verran. Lisäksi herpes-virus voi aiheuttaa sikiö- tai pikkupentujen kuolemia Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet Epilepsia Epilepsiaa on esiintynyt muutamissa sukulinjoissa useammassa polvessa, mutta kaikkia koiria ei ole virallisesti diagnosoitu sairauteen. Epilepsiaa sairastava bernhardinkoira saadaan hyvin usein lääkityksellä elämään normaalia koiran elämää, mutta jalostuskäyttöön siitä ei enää ole mahdollisen periytyvän epilepsian vuoksi. Epileptistyyppisen kohtauksen syynä voi olla myös muita sairauksia, esimerkiksi aivokasvain. OCD eli osteokondritis dissecans OCD eli osteokondritis dissecans on luustosairaus, johon on vasta viime vuosina alettu kiinnittää jalostuksellista huomiota. Tautia esiintyy tietyssä kasvuvaiheessa yleisimmin nopeakasvuisilla, isokokoisilla koirilla. Ensimmäiset oireet havaitaan usein n. neljän kuukauden ikäisellä pennulla, joka ontuu ajoittain. Ontuman syytä on vaikea paikallistaa ja ajallisestikin ontuman vakavuus vaihtelee suuresti. Oireet ilmaantuvat koiran lähtiessä liikkeelle ja vähenevät sen liikkuessa edelleen. OCD-muutoksia voi esiintyä monissa eri nivelissä, esim. olka-, kyynär-, polvi- ja kinnernivelessä. OCD on kivulias kasvuhäiriö, joka johtaa nivelruston vaurioihin ja jopa irtokappaleiden muodostumiseen nivelen sisälle. Tavallisimmin OCD-muutoksia esiintyy olkanivelessä. Taudin perussyynä pidetään perinnöllistä taipumusta (nopeakasvuisuuden myötä) yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Hoitona käytetään joko konservatiivista hoitoa (ruokinnan korjaus ja ohjattu liikunta) tai leikkaushoitoa (irtokappaleet poistetaan nivelestä). Sisäelinsairaudet Sisäelinsairauksia esiintyy myös bernhardinkoirilla. Niistä maksa- ja haimatulehdukset sekä sokeritauti ovat yleisimmät Vähemmän vakavat sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tavallisimpia tuki- ja liikuntaelinsairauksia bernhardinkoirilla ovat jo mainittujen lonkka- ja kyynärnivelkasvuhäiriön lisäksi polven risti- ja/tai nivelsidevauriot, olkanivelen, kintereen ja polven osteokondroosit ja rakenteelliset ongelmat kuten nivelten liika löysyys (kintereet) ja suorat kulmaukset (polvi- ja lapakulmaus). Hoitona on yleisesti ruokinta ja liikunta sekä leikkaushoito. Entropium ja ektropium Entropium, eli silmäluomien kääntyminen sisäänpäin, ja ektropium, eli silmäluomien kääntyminen ulospäin, ovat yleisimmät bernhardinkoirien silmäsairauksista. Usein leikkaushoidolla ei saavuteta korjaavaa vaikutusta, vaan 20 Bernhardinkoirayhdistys JTO