Bernhardinkoira JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Bernhardinkoirain. Hyväksytty Bernhardinkoirayhdistys ry:n yleiskokouksessa SKL-FKK xx.x.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bernhardinkoira JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Bernhardinkoirain. Hyväksytty Bernhardinkoirayhdistys ry:n yleiskokouksessa 22.4.2006 SKL-FKK xx.x."

Transkriptio

1 Bernhardinkoira Bernhardinkoirain JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bernhardinkoirayhdistys ry:n yleiskokouksessa SKL-FKK xx.x.20xx

2 Sisällys 1. Johdanto Rodun tausta Rodun historia Rodun kehitys Suomessa Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Tehollinen populaatiokoko Populaation lähempi tarkastelu Sukusiitos Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut rodulla Suomessa todetut merkittävät sairaudet Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet Vähemmän vakavat sairaudet Ulkomuoto Terveysnäkökohdat rotumääritelmässä Rotumääritelmä ja sen tulkinta Järjestöorganisaatio ja sen historia Jalostustoimikunnan organisaatio Yhteenveto aiempaan tavoiteohjelmaan verrattuna Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Jalostusohjesääntö lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle Rotujärjestön tavoitteet Strategiat Uhat Mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma Jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi Kuolinsyykartoitus Terveyskysely Jalostustarkastus Kouluttaminen ja tiedonjako Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liite 1 Rotukohtaiset erikoisohjeet Bernhardinkoirayhdistys ry

3 Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle 1. Johdanto Bernhardinkoirasta, koiramaailman jättiläisestä ja kuulusta Alppien hengenpelastajakoirasta, on olemassa kaksi eri muunnosta, lyhyt- ja pitkäkarvainen bernhardinkoira. Rotumääritelmässä näiden kahden rodun eroavaisuudet jaotellaan karvanlaadun mukaan (s ). Muut rodulle ominaiset yksityiskohdat, kuten koko, rotutyyppi, anatomia ja liikunta ovat molemmilla yhteneväiset. Koska rotumääritelmä karvanlaatua lukuun ottamatta on sama, myös jalostuksen tavoiteohjelma on yhteinen molemmille variaatiolle. Lyhyt- ja pitkäkarvaiset bernhardinkoirat polveutuvat samoista kantakoirista. Jalostustavoitteiden laatimisessa on huomioitu Suomen Kennelliiton yleiset rotukoiran jalostukseen liittyvät eettiset ja moraaliset näkökohdat sekä rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman laatimista ohjaavat suositukset. Bernhardinkoirayhdistys ry on yleiskokouksessaan käsitellyt ja hyväksynyt kulloinkin voimassa olevan rotukohtaisen jalostusohjesäännön (s ). Jalostusohjesääntö on tarkoitettu harrastajille ja kasvattajille ohjeeksi ja keinoksi pyrkiä yhteiseen tavoitteeseen: vaalia rodun tasoa sekä edesauttaa sen kehittymistä ja säilymistä. Jalostusohjesäännön suositusten noudattamista seuraa yleiskokouksen valitsema jalostustoimikunta, joka toimii myös jäsenistöä opastavana ja neuvoa antavana elimenä. Kulloinkin voimassa olevan jalostusohjesäännön laatimisessa on huomioitu rodun sen hetkinen terveydellinen tilanne, rodun kehityksen suunta ja populaation laajuus. Jalostusohjesääntö on julkaistu rotujärjestön julkaisussa, Bernhardinkoira -lehdessä sekä rotujärjestön www-sivuilla (www.bernhardinkoirayhdistys.com). Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoitus on sekä edistää rotutuntemusta bernhardinkoirien osalta että ennen kaikkea toimia ohjeistajana jokaiselle rotua kasvattavalle tai rodun kasvattamista suunnittelevalle. Bernhardinkoirien vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat 1990-luvun»massatuotantovuosien«jälkeen laskeneet huimasti ja rodun geneettinen kanta on edelleen erittäin suppea. Rodun säilymisen ja kehittymisen kannalta sekä sen terveydellisten, ulkomuodollisten ja luonteeseen olennaisesti liittyvien ominaisuuksien vuoksi olisikin tärkeää pyrkiä laajentamaan rodun geneettistä kantaa. Työ on tehtävä äärimmäistä huolellisuutta, rehellisyyttä ja avoimuutta suosivassa ilmapiirissä, yhteistyössä kaikkien rotua harrastavien kesken. Rodun geneettinen kanta ei ole suppea vain meillä Suomessa, vaan se on suppea myös muualla maailmassa. Sen vuoksi rodun kasvatus- ja jalostuskysymyksissä korostuu rotutuntemuksen lisäksi rodun populaation tuntemus kokonaisuudessaan. Uusien verilinjojen liittäminen olemassa olevaan kantaan ei onnistu yksiselitteisesti tuontikoiran hankkimisella ja sen ottamisella jalostuskäyttöön, vaan nimenomaan rotu- ja sukutaulutuntemuksella. Tuontikoira ei ole yhtä kuin»uutta verta«tässä rodussa, vaikka näin usein ajatellaankin. Toisaalta rodussa noudatetaan ja ihannoidaan eri maissa toisistaan poikkeavien rotumääritelmien mukaisia koiria (mannereurooppalainen, amerikkalainen, englantilainen). Erilaisten rotumääritelmien kirjo jalostustyössä vieraannuttaa rotua alkuperäisestä tyypistä, mikäli meillä noudatettavasta FCI:n rotumääritelmästä ei kasvatus- ja jalostustyössä välitetä, tai jos tavoitteet eivät tähtää luonteen ja terveyden lisäksi rotutyypilliseen koiraan. Bernhardinkoirien jalostuksen tavoiteohjelman, jota on tukemassa jalostusohjesääntö sekä rotuamme koskevien PEVISA-sääntöjen (ks. s. 11) tarkoitus on ensisijaisesti edistää rodun kokonaisvaltaista kehittymistä ja myös populaation kasvattamista harkituin jalostuksellisin toimenpitein. Populaation ja rodun geneettisen kannan kasvattamisessa sukusiitosaste noussee tarkan seurannan alle. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma bernhardinkoirille on rodun harrastajalle suunnattu käsikirja: bernhardinkoiran rotutuntemus: FCI:n rotumääritelmä ja miten sitä tulkitaan omaan koiraan/ koiriin rodun kanta: mistä koiramme on tänä päivänä tehty, ts. tilannekatsaus rotuun jalostuksen tavoitteet: mihin tavoitteisiin pyritään ja miksi pyrimme niihin jalostukselliset toimeenpano-ohjelmat: keinot, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa säännöt ja ohjeet: rodun kehittämiseksi yhä parempaan ja terveempään suuntaan tarvitaan yhteistyötä ja yhteisiä sääntöjä sekä tavoitteita, joita sitoudutaan noudattamaan seuranta ja arviointi: tiedonsaannin tärkeys korostuu; koskee jokaista rotua harrastavaa mitä yksittäinen koiranomistaja tai kasvattaja voi tehdä, ja mitä tulee tehdä, edistääkseen omalta osaltaan bernhardinkoirarodun kehittymistä yhä paremmaksi ja terveemmäksi? Jalostuksen tavoiteohjelma

4 2. Rodun tausta 2.1 Rodun historia Bernhardinkoirien esi-isinä kirjallisuus mainitsee useimmiten Rooman vallan aikaiset sotakoirat sekä tiibetinmastiffin. Nämä ovat ns. yleisiä olettamuksia rodun synnystä. Mitään varmoja todisteita esiisistä ei ole löytynyt. Bernhardinkoirien kirjoitettu historia alkanee vuodesta 962 jkr., jolloin rikkaan paronin poika Bernhard de Menthon rakennutti Sveitsin ja Italian rajalle luostarin suojaksi ja turvaksi matkaajille. Vuonna 1555 raivoisa tulipalo tuhosi luostarin lähes täydellisesti, jolloin kaikki tiedot mahdollisesta koirien käyttämisestä luostarin munkkien apuna hävisivät. Ensimmäinen kuva alppimastiffista, kuten bernhardinkoiraa tuolloin nimitettiin on Salvator Rosan piirustus vuodelta Ensimmäinen kirjoitettu kuvaus luostarin koirista on vuodelta Tällöin priori Ballalu mainitsee, että vuonna 1700 kaniikki Camos teetätti laitteen, johon pani koiran pyörittämään paistinvarrasta. Aluksi koirat olivat lähinnä apuna arkisissa askareissa ja toimivat myös vahtikoirina. Vasta myöhemmin matkaajien kertomuksissa koirat auttavat munkkeja pelastustehtävissä. Bernhardinkoirat kuvailtiin tuolloin epätavallisen suuriksi koiriksi, joilla oli lyhyt, tuuhea turkki ja vahvat, pitkät raajat sekä erinomainen hajuaisti ja kyky vaistota lumivyöryt, joita Alpeilla saattoi syntyä aivan yllättäen. Väritykseltään koirat olivat lähes valkoisia, myöhemmin ruskeasta väristä tuli vallitseva. Pääasiallinen koirien tehtävä oli talvella pitää polut auki luostarista alppimajoille sekä toimia tavaroiden kantajina ja vetäjinä. Kuuluisin ja tunnetuin luostarin koirista oli Barry I vom Grossen St. Bernhard ( ), jonka kerrotaan pelastaneen noin 40 ihmisen hengen. Koska luostarin koirapopulaatio oli hyvin suljettu syrjäisen ja vaikeakulkuisen sijaintinsa johdosta, alkoi sukusiitos pian rappeuttaa koiria. Munkit alkoivat risteyttää koiriinsa sekä newfoundlandinkoiria että pyreneittenkoiria. Näin syntyi bernhardinkoiran pitkäkarvainen muunnos. Työkoiriksi näistä pitkäkarvaisista yksilöistä ei ollut, sillä lumi paakkuuntui lujasti turkkiin vaikeuttaen koirien työskentelyä Alppien lumisissa sääoloissa. Munkit lahjoittivat pitkäkarvaiset pois ja jatkoivat lyhytkarvaisten, työhön sopivimpien koirien jalostusta. Luostarin ulkopuolella alkuperäistyyppisiä bernhardinkoiria kasvatti herra Heinrich Schumacher ( ). Hänen päämääränään oli jalostaa Barryn kaltaisia koiria niin ulkomuodoltaan kuin luonteeltaankin. Siinä hän myös onnistui. Samoihin aikoihin pitkäkarvainen rotumuunnos oli tullut maailmalla äärettömän suosituksi seurakoiraksi. Tyyppi poikkesi alkuperäisestä luostarikoirasta suuresti. Nämä pitkäkarvaiset olivat raskaspäisiä, rungoltaan tanakampia eivätkä yhtä eläväisiä ja toimeliaita kuin lyhytkarvaiset. Herra Schumacher ei voinut hyväksyä tätä muotivirtauksen aikaansaamaa rotutyyppiä vaan lahjoitti koiransa pois. Näillä koirilla jalostusta jatkoivat mm. herrat Carl Steiner, kennel von Rigi sekä Fritz Bloch, kennel von Biel. Vuonna 1887 hyväksyttiin Sveitsissä bernhardinkoirien rotumääritelmä. Sitä laadittaessa olivat esikuvina sekä luostarin että Schumacherin koirat. Kaikkia tyydyttävänä kompromissiratkaisuna hyväksyttiin myös bernhardinkoiran pitkä karvanlaatu. Bernhardinkoirien huippu-ajanjakso oli , ns. Die Goldene Ära. Tuon ajan kasvattajat saivat aikaan bernhardinkoiria, joiden kaltaisia ei enää toisen maailmansodan jälkeen ole nähty. Bernhardinkoirien yleistyessä 1960-luvulla alkoi rodusta selvästi erottua neljä eri tyyppiä: sveitsiläinen, saksalainen, englantilainen sekä amerikkalainen tyyppi. Näistä englantilainen ja amerikkalainen poikkeavat selvästi FCI:n hyväksymästä bernhardinkoirien rotumääritelmästä. 2.2 Rodun kehitys Suomessa Suomessa bernhardinkoiria on ollut jo 1900-luvun alusta asti. Varsinainen kasvatustyö alkoi kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Rodun alkuajan maineikkain kasvattaja oli neiti Ester Grönroos, jonka Bellros-kennelin kasvateista monet tulivat valioiksi. Hänen tunnetuin koiransa oli Englannista vuonna 1951 tuotu uros Snowband Invader. Muita tuon ajan kasvattajia oli mm. emäntä Anni Haarla, kennel Haelan, jonka maineikkain koira oli v Saksasta tuotu uros Orlando v. Brentano-Schloss luvulle tultaessa rodun suosio alkoi huimasti nousta. Huippu saavutettiin vuosina Tuona aikana rekisteröitiin bernhardinkoiria ennätykselliset 3014 yksilöä! 2000-luvun alkuvuosina suosio romahti. Vuotuiset rekisteröintimäärät jäivät jopa alle sadan. Taulukko 1. Bernhardinkoirien rekisteröintimääriä Suomessa Vuosi Lyhytkarvaiset Pitkäkarvaiset Yhteensä Bernhardinkoirayhdistys ry

5 3. Nykytilanne 3.1 Populaation koko ja rakenne Kun tarkastellaan bernhardinkoirien populaation kokoa ja rakennetta nykypäivänä, on tarkasteltava hiukan rodun rekisteröintimäärien kehitystä aikaisemmilta vuosilta. Viereisellä sivulla olevaan taulukkoon 1 on kerätty vuodesta 1976 vuoteen 1993 lyhyt- ja pitkäkarvaisten bernhardinkoirien rekisteröintimäärät. Alla olevassa taulukkossa 2 on vuosien rekisteröintimäärät. Taulukkoon 3 on eriteltynä vuosina rekisteröidyt lyhyt- ja pitkäkarvaiset koirat, nartut ja urokset sekä tuontikoirien määrä. Lisäksi taulukosta selviää vuosittain vaikuttaneiden kasvattajien määrä. Taulukosta näkyy kuinka rodun rekisteröintimäärä on romahtanut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Uutta nousua on havaittavissa vuosien 2003 ja 2004 rekisteröintien ja tuontikoirien määrässä. 3.2 Tehollinen populaatiokoko Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa eniten se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman suureksi (ns. matadorijalostus). Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimukset täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti eikä yhtä koiraa käytettäisi liikaa. Kullekin rodulle pystytään laskemaan käytettyjen narttujen ja urosten avulla ns. tehollinen populaatiokoko. Tämän avulla pystytään määrittämään jalostuspohjan laajuus. Tehollisen koon ollessa alle 50, on populaatio erittäin haavoittuvaisessa tilanteessa. Tehollinen koko ei juuri kasva jos yhtä ja samaa urosta käytetään hyvin monelle nartulle. Jalostuspohjaa voidaan laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä useita narttuja ja uroksia. Tehollinen populaatiokoko lasketaan kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), jossa Nm on jalostusurosten ja Nf jalostusnarttujen lukumäärä. Kaava olettaa koirille tasaiset jälkeläismäärät sekä sen, että koirat eivät ole sukua, ja että paritukset ovat sattumanvaraisia. Taulukkoon 4 on laskettu vuosien bernhardinkoiran tehollinen populaatiokoko. Taulukko 2. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät Suomessa Vuosi Lyhytkarvaiset Pitkäkarvaiset Yhteensä joista tuonnit Taulukko 3. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät, tuonnit, jalostukseen käytetyt koirat, syntyneet nartut ja urokset sekä kasvattajamäärät vuosina Vuosi Syntyneet pentueet Rekist. lyhytkarv Rekist. pitkäkarv Rekist. pentuja yht joista tuonnit Jalost. käyt. nartut Jalost. käyt. urokset Syntyneet nartut Syntyneet urokset Kasvattajat (kpl) Taulukko 4. Bernhardinkoirien tehollinen populaatiokoko vuosina Vuosi Vuosi , , , , , , , , , , ,20 Jalostuksen tavoiteohjelma

6 3.3 Populaation lähempi tarkastelu Taulukosta 5 selviää prosenteittain kuinka monella Suomessa vuosina rekisteröidyllä pennullä on tuontivanhempi/-vanhemmat. Vuosina Suomeen tuotujen bernhardinkoirien lähtömaat näkyvät taulukosta 6. Taulukko 7 näyttää Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa rekisteröityjen bernhardinkoirien määrät vuosina Taulukkoa 8 voi käyttää apuna aikaisemmin käytettyjen lonkkakuvaustulosten vertaamisessa nykyisiin kuvauslausuntomerkintöihin. Viereisen sivun taulukosta 9 näkyy Suomessa vuosina jalostukseen käytetyt urokset sekä ko. urosten pentumäärät, myös jälkeläisten jälkeläisten osalta. Taulukko 5. Siitokseen käytettyjen tuontikoirien jälkeläisten osuus rekisteröinneistä vuosina Vuosi Tuonti-% Kotim-% Vuosi Tuonti-% Kotim-% Taulukko 6. Tuontikoirien lähtömaa vuosina Tuontikoirien lähtömaa Ruotsi (21) Eesti (11) Norja (10) Sveitsi (5) Saksa (4) Italia (2) Yhdysvallat (2) Alankomaat (1) Belgia (1) Itävalta (1) Ranska (1) Tanska (1) Taulukko 7. Bernhardinkoirien rekisteröinnit vuosina Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Mukana luvuissa ovat maassa syntyneet sekä maahantuodut koirat Vuosi Suomi Saksa Ruotsi Taulukko 8. Lonkkakuvaustulosmerkintöjen vastaavuus Merkintätapa Aikaisempia nykyisin merkintätapoja Terveet lonkat A tai B A1, A2, B1, B2, X*, *, H I-aste C C1, C2, X1, D1 II-aste D D1, D2, X2 III-aste E E1, D3, X3 IV-aste E E2, D4, X4 (Merkintä D1: riippuu kuvausvuodesta, tarkoittaako tunnus I- vai IIastetta.) 6 Bernhardinkoirayhdistys ry

7 Taulukko 9. Urokset, joille on rekisteröity viisi (5) tai enemmän pentuetta vuosina Taulukkoon on merkitty uroksen vanhemmat karvanlaatuineen (K = lyhytkarvainen, L = pitkäkarvainen) ja kuvaustuloksineen sekä uroksen pentueiden, jälkeläisten ja jälkeläisten jälkeläisten määrä. Tuontikoirat ja ulkomaiset koirat on merkitty kursiivilla. Uros Isä Emä Pentueet Isänä Isoisänä Sawanna s Gustav-Starboy L C2 Sawanna s Capman-Starboy L X* Familjärs Therese Arleen L X* Snöhyddans Jupiter L X* Top Valley Black Prince L X* Lohamras Lovisa L X* Snöhyddans Nicky Nacky L Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool s Lovliness L H Supermassun Sweet Teddybear L C Sankt-Jättens Columbus L D Supermassun Brigide Wolmer L B Lohamras Robin L X* Lohamras Dennis L Lohamras Felicia L Black La Ritaz L X* Bänz des Grandes Finages Eva de la Combettaz Berntiers Zimon L Burtonswood Be Defiant L Berntiers Olivia L Milennas Bruno L D2 Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* Tootsie Rools Impala L X* Berntiers Universum L Dein Hard s Ettiminett L X* Bisons Saul L X* Mark vom Bismarckturm K Bisons Nelly L Dein Hard s Regular Fellow L X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hard s Kajsa Kavat L X* Xyrus vom Baronenschloss L D2/1 Puma vom Fugerhof K A Quira vom Bismarckturm L A Berntiers Quling L X* Helmut v. Wijk-Heim L X* Dein Hard s Kornelia L Sanct Weronicas Don Carlo L D King-Balu v. Geutenreuth L A Ulla vom Bismarckturm L E Sankt-Jättens Columbus L D Mat-Saint Geronimo L X1 Schlafens Fräulein L Kivipolun Nikke L X* Lecibsin Niklas L X1 Sirpaleen Amanda L X Snöhyddans Noble Hertigen L D Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool s Lovliness L H Mat-Saint Geronimo L X1 Buccanier L Mat-Saint Bessi L Snöhyddans Roy Orbison L D/1 Kings Row Liberty L E1 Snöhyddans Noor L B Foliant s Paniagudo L D Taapermannin Tapsi K D2/0 Foliant s Christine L D Bosse L Lohamras Robin L X* Bernhearts Aruscka L X Dein Hard s Harlequin Spot L D Tootsie Rool s Proud Pruducer L X* Dein Hard s Wild Blossom L X* Benjami L E2 Azo L Roxette L Juuso L Tootsie Rool s Impala L X* Schlafens Enten-Tenten L X Supermassun Caesar Camillo L B2 Berntiers Zimon L Maksboid Wanisa L Mat-Saint Arsene L D2 Isontassun Ernest L D2 Mat-Saint Muster Mandi L X* Foliant s Kashmir K B/0 Taapermannin Tapsi K D2/0 Isontassun Little Tiger L D Astor Holzfluh K A2 Uran v. Schwyzerländli L Cessica com Guldenthal K Bande L Panu L X* Dein Hard s Remargable Emma L X* Top Valley Black Prince L X* Top Valley Wogans Winner L Top Valley Roxana L King Balu vom Geutenreuth L A Vestus v.d. Drei Helmen Gora vom Geutenreuth Beatricen Eric Jr L C Supermassun Sweet Teddybear L C Ransulan Hellä L A/ Supermassun Impossible Boy L D Snöhyddans Nicky Nacky L A Supermassun Brigide Wolmer L B Mat-Saint Kentaurus L X Buccanier L Mat-Saint Bessi L Kultakedon Hermanni L B Sanct Weronicas Don Carlo L D Rantatuulen Odette L C/ Mat-Saint Hannibal L Berntiers Quling L X* Mat-Saint Clara L Pideraq s Ihme Teddy Jr K D Supermassun Sweet Teddybear L C Pideraq s American Answer K B Schlafens Konstantin Mosegårdens Faron L Dein Hard s Zelena L X Heitlegårdens Big Foot L A Bernegården s Tamlin L E Bernegården s Victoria L D Milennas Burt L D* Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* Buccanier L Bernhards L X* Odette v. Rigihang K X* Schlafens Alfred L A Astor Holzfluh K A2 Diana v.d Niedermatt L A/ Mat-Saint Frank Higginson K A Higgins von der Aparten Höfen K Alpjättens Benedictine K A Bisons Loango L Hank vom Sankt Joseftift Vickys Fanny Sankt-Jättens Picasso L B Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten s Julia L D Sankt-Jättens Lonard L D Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten s Jamie L D Mat-Saint Gulliver L X* Buccanier L Mat-Saint Bessi L Schlafens Yngve Törn L A/0 Sankt-Jättens Columbus L D Judith De Sous La Dent L B Alpjättens Al-Capone L El-Blizard L Schlafens Blanka L Rancheron Fharon L Tootsie Rool s Impala L X* Schlafens Kleopatra Foliant s Alfons L Milennas Burt L Isontassun Little Tiger L D Dietrich vom Wingert L C Kord vom Wingert L A Yasmin vom Wingert L C Junior L Milennas Bruno L D2 Miska L Saint Emily Edison L A2 Xyrus vom Geutenreuth L E1 Isontassun Lady L A Foliant s Larisso L C/1 Kevin vom Guldenthal L D1 Foliant s Christine L D Taapermannin Tapsi K D/0 Xirus vom Geutenreuth K D2 Alpjättenäs Dina K D Wulf vom Baronenschloss L B1 Nelson vom Bismarckturm L A Briska vom Irmengrund L A Jalostuksen tavoiteohjelma

8 Kaavio 1. Suomessa vuosina syntyneiden pentujen isälinjat. Kaavion pylväistä selviää pentueet, joiden takana on Mat- Saint Geronimo sekä pentueet, joiden takana on sekä Mat- Saint Geronimo että Sanct Weronicas Don Carlo -sukuiset koirat. Muut-pylväs osoittaa pentueita, joiden takana ei ole näitä kahta urosta eli ne pentueet, joiden taustalta löytyy amerikkalaisia tai vanhoja pohjoismaalaisia verilinjoja. 3.4 Sukusiitos Sukusiitos näkyy lähinnä heikentyneenä hedelmällisyytenä ja alentuneena elinvoimana. Alentunut elinvoimaominaisuus näkyy mm. pienentyneenä syntymäpainona, hitaana kasvuna sekä tautien vastustuskyvyn alenemisena. Sukusiitoksen haittoja kutsutaan yleisesti sukusiitosdepressioksi. Mikä sitten on sukusiitosaste ja milloin se on haitallista? Sukusiitosaste ilmoittaa keskimääräisinä prosentteina sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (=geenin eri ilmenemismuodot) ovat keskenään samanlaisia (ja samalta esivanhemmalta peräisin) eli homotsygoottisia. Lieväksi sukusiitokseksi lasketaan jo serkusparitus (vanhempien sukulaisuus 12.5 %, jolloin pentujen sukusiitosaste 6.25 %). Monen koirarodun kohdalla populaatioiden sukusiitosaste (ja samalla sukulaisuus) on jo niin korkea, että niiden genomit ovat lähes samoja. Haitallisen sukusiitoksen karkeana arvona voidaan pitää noin 10 % yksittäisille koirille, koko rodulle vain 1-2 %. Yleinen suositus on että se ei olisi yli 6.25 % yksittäisille koirille. Kaavio 1 havainnollistaa sitä, miten vahvasti Suomessa vuosina syntyneiden pentujen taustalta löytyy kahta uroskoiraa: Mat-Saint Geronimoa ja Sanct Weronicas Don Carloa. Viereisen sivun taulukko 10 liittyy kaavioon 1. Seuraavalla aukeamalla olevassa taulukossa 11 on selvitetty Suomessa vuosien eniten käytettyjen urosten suhteellinen osuus kolmevuotiskausittain. Tuontiurokset ovat taulukossa kursiivilla. Taulukkoon 12 on selvitys tehty lyhyemmältä ajalta kaksivuotiskausittain. 4. Luonne ja käyttöominaisuudet Nykyisen rotumääritelmän mukaan bernhardinkoiran luonteen tulee olla ystävällinen ja valpas, temperamentiltaan rauhallisesta eloisaan. Hylkäävinä virheinä rotumääritelmä pitää arkuutta ja aggressiivisuutta. Viereisen sivun alalaidassa olevasta taulukosta 13 selviää vuosina luonnetestattujen ja testin läpäisseiden bernhardinkoirien määrä. Luonnetestit eivät anna suoraa kuvaa siitä, millainen bernhardinkoiran luonne on tänä päivänä. Testeissä käyvät ainoastaan ne koiranomistajat, jotka aktiivisesti harrastavat koiriensa kanssa. Keski- Euroopassa bernhardinkoirien luonnetestaukset ovat yleistynyt viime vuosina. Pelastuskoirana bernhardinkoira on tänä päivänä lähinnä kirjoitetuissa tarinoissa ja ihmisten kertomuksissa. Sveitsissä luostarissa bernhardinkoiraa kasvatetaan enää turistien vuoksi sitä varten perustetussa bernhardinkoirasäätiössä. Luostarin vierailijat voivat kesäaikaan ihailla suuria mahtavia alppikoiria luostarin pihamaalla, samalla kun ostavat bernhardinkoira-aiheisia tuliaisia. Bernhardinkoirien kanssa voi harrastaa monipuolisesti erilaisia koiralajeja kuten tottelevaisuutta, hakua, jälkeä tai raunioita. Parhaimmillaan bernhardinkoira on kuitenkin ihmisten kanssa tai vaikkapa vetokoirana. Näyttelyissä näkee jonkin verran varautuneita tai hiukan arkoja bernhardinkoiria. Tällaiset koirat tulisi tarkistaa luonteen puolesta ennen kuin ne hyväksytään jalostuskäyttöön. Rodun tulee esiintyä varmasti ja luoksepäästävästi, joten varautuneen tai aran koiran jalostuskäyttö hyväksytynkin luonnetestin jälkeen on erittäin kyseenalaista. Arkuuden on todettu periytyvän erittäin voimakkaasti, joten arka koira ei ole sovelias jalostukseen. Myös vihainen koira voi periyttää taipumusta vihaisuuteen. Kasvattajan tulee nähdä rotu ystävällisenä ja yhteiskuntakelpoisena jo pelkästään sen koon ja voiman takia. Tämän vuoksi tulee karsia jalostustyöstä ne koirat, joilla on pienikin särö luonteessa. Vastuuntuntoinen kasvattaja tarjoaa jo pentuvaiheessa pennuilleen sosiaalistumisvaiheen, ja opastaa pennunostajaa koiran nuoruuskauden koulutuksessa ja ohjaamisessa. Bernhardinkoiran pentujen tulee kasvaa ihmisten lähellä saaden runsaasti ihmiskontakteja, yksilöllistä käsittelyä ja niiden tulee tottua normaaleihin elämisen ääniin jo kasvattajan luona. 8 Bernhardinkoirayhdistys ry

9 Taulukko 10. Seuraavat sukutaulut on otettu mukaan selventämään muutaman hyvin paljon käytetyn jalostusuroksen taustoja ja miten kaaviossa 1 mainitut koirat Mat-Saint Geronimo ja Sanct Weronicas Don Carlo esiintyvät niiden sukutauluissa. iiii. Xaver von Geutenreuth iii. Puma vom Fugerhof iiie. Eike vom Fugerhof ii. Xyrus von Geutenreuth iiei. Kaspar v. Geutenreuth iie. Uta von Geutenreuth iiee. Kora v.d. Drei Helmen i. Taapermannin Tapsi ieii. Mark v. Bismarckturm iei. Bison Sambo ieie. Bisons Nelly ie. Alpjättens Dina iiei. Mat-Saint Geronimo iee. Alpjättens Bijou iiee. Skogstjärn's Arima-Atic Foliant's Paniagudo eiii. Buccanier ei. Sankt-Jättens Columbus eii. Mat-Saint Geronimo eiie. Mat-Saint Bessi e. Foliant's Christine ee. Isontassun Little Tiger eie. Schlafens Fräulein eei. Bisons Saul eee. Isontassun Fatima eiei. Black la Ritaz eiee. Schlafens Bagatell eeii. Mark v. Bismarckturm eeie. Bisons Nelly eeei. Bisons Loango eeee. Skogstjärns Ameca-Atic Kultakedon Hermanni i. Sanct Weronicas Don Carlo e. Rantatuulen Odette ii. King-Balu vom Geutenreuth ie. Ulla v. Bismarckturm ei. Xyrus v. Baronenschloss ee. Sanct Weronicas Carmencita iii. Vestus v.d.drei Helmen iie. Cora von Geutenreuth iei. Quanto vom Bismarckturm iee. Bisons Wang eii. Puma vom Fugerhof eie. Quira v. Bismarckturm eei. Ronny vom Baronenschloss eee. Arnika v.d. Drei Helmen iii. Edgar a.d. Kaiser Haus iiie. Puck v.d.drei Helmen iiei. Albert vom Elbhang iiee. Quarta v. Geutenreuth ieii. Cliff v. Baronenschloss ieie. Norma v. Bismarckturm ieei. Varo del Soccorso ieee. Kessi v. Rosenkeller eiii. Xaver v. Geutenreuth eiie. Eike vom Fugerhof eiei. Cliff v. Baronenschloss eiee. Norma v. Bismarckturm eeei. Marko v. Bismarckturm eeie. Briska v. Irmengrund eeei. Xaver v. Geutenreuth eeee. Pucki v.d. Drei Helmen Taulukko 13. Luonnetestatut bernhardinkoirat vuosina Vuosi Kpl Hyväks. Hylätyt Vuosi Kpl Hyväks. Hylätyt Jalostuksen tavoiteohjelma

10 Taulukko 11. Vuosina viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kolmivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla) Ajan- Rek. % jakso yht. -osuus Mat-Saint Berntiers Buccanier Top Valley Bisons Geronimo Zimon Black Prince Loango ,6 53 jälk. 9,2 % 39 jälk. 6,8 % 35 jälk. 6,1 % 35 jälk. 6,1 % 32 jälk. 5,6 % Lohamras Tootsie Rool s Bisons Snöhyddans Berntiers Robin Impala Saul Jupiter Zimon ,8 144 jälk. 16,0 % 75 jälk. 8,7 % 62 jälk. 7,2 % 53 jälk. 6,2 % 51 jälk. 5,9 % Snöhyddans Snöhyddans Sankt-Jätten s Sawannas Snöhyddans Jupiter Nicky Nacky Columbus Gustav-Starboy Noble Hertigen ,4 155 jälk. 11,0 % 141 jälk. 10,0 % 84 jälk. 6,0 % 77 jälk. 5,5 % 71 jälk. 5,0 % Sawannas Supermassun Supermassun Xyrus v. Wulf v. Gustav-Starboy Caesar Camillo Sweet Teddybear Baronenschloss Baronenschloss ,3 111 jälk. 7,3 % 68 jälk. 4,5 % 64 jälk. 4,2 % 63 jälk. 4,2 % 62 jälk. 4,1 % Supermassun Sanct Weronicas Xyrus v. Snöhyddans Sankt-Jätten s Sweet Teddybear Don Carlo Baronenschloss Roy Orbison Picasso ,8 99 jälk. 13,0 % 40 jälk. 5,3 % 38 jälk. 5,0 % 33 jälk. 4,3 % 32 jälk. 4,2 % Foliant s Beatricen Schlafens Kultakedon Pideraq s Kashmir Eric Jr Alfred Hermanni Ihme Teddy Jr ,7 41 jälk. 8,2 % 37 jälk. 7,4 % 34 jälk. 6,8 % 28 jälk. 5,6 % 28 jälk. 5,6 % Foliant s Dietrich Kultakedon Beatricen Myllykosken Paniagudo v. Wingert Hermanni Eric Jr Focus ,3 38 jälk. 15,4 % 32 jälk. 13,4 % 15 jälk. 6,1 % 13 jälk. 5,8 % 10 jälk. 4,1 % Taulukko 12. Vuosina viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kaksivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla) Ajan- Rek. % jakso yht. -osuus Supermassun Xyrus v. Sanct Weronicas Mat-Saint Wulf v. Sweet Teddybear Baronenschloss Don Carlo Arsene Baronenschloss ,1 79 jälk. 11,7 % 49 jälk. 7,2 % 32 jälk. 4,7 % 31 jälk. 4,6 % 26 jälk. 3,9 % Supermassun Sanct Weronicas Sankt-Jätten s Foliant s Sankt-Jätten s Sweet Teddybear Don Carlo Lonard Kashmir Picasso ,3 73 jälk. 14,0 % 37 jälk. 7,1 % 24 jälk. 4,6 % 24 jälk. 4,6 % 21 jälk. 4,0 % Foliant s Supermassun Dein Hard s Beatricen Alimax Kashmir Sweet Teddybear Chet Atkins Eric Jr ,2 33 jälk. 9,7 % 25 jälk. 7,4 % 23 jälk. 6,8 % 23 jälk. 6,8 % 19 jälk. 5,6 % Kultakedon Dietrich Schlafens Heitlogården s Beatricen Hermanni v. Wingert Alfred Big Foot Eric Jr ,1 35 jälk. 13,8 % 33 jälk. 13,0 % 28 jälk. 11,1 % 26 jälk. 10,3 % 20 jälk. 7,9 % Foliant s Foliant s Schlafens Beatricen Mat-Saint Paniagudo Åska Corleone Eric Jr Kojak ,8 27 jälk. 25,5 % 8 jälk. 7,6 % 8 jälk. 7,6 % 7 jälk. 6,6 % 7 jälk. 6,6 % Farm of Charm s Misakan Tao du Marron- Calmato s Sanct Weronicas Remington Denver nier de Clintussy Pavarotti Saul ,4 30 jälk. 17,0 % 19 jälk. 10,7 % 18 jälk. 10,2 % 16 jälk. 9,0 % 15 jälk. 8,5 % 10 Bernhardinkoirayhdistys ry

11 5. Terveys 5.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet (SKL-FKK:n koirarekisteriohjeen rotukohtaiset PEVISA-säännöt: Liite 1, sivu 27.) Lonkkanivelen kasvuhäiriö HD Lonkkanivelen kasvuhäiriö (dysplasia) eli HD tarkoittaa epänormaalisti muodostuneita lonkkaniveliä. Ominaisuus on kvantitatiivisesti perinnöllinen, jolloin HD:n ilmenemiseen vaikuttavat useat geeniparit sekä ympäristötekijät. Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta 14 selviää vuosina kuvattujen bernhardinkoirien kuvaustulokset. Lisäksi taulukkoon on liitetty kunkin vuoden rekisteröintimäärät, jotta saadaan jonkinlainen kuva kuinka paljon vuosittain rekisteröinnin määrästä kuvataan koiria. Tulokset on laskettu prosenttiosuuksin. Taulukon paksumpi viiva kuvaa vaihetta, jolloin jalostuskäytöstä kiellettiin E- lonkkaiset koirat (PEVISA ). Lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamista haitoista koirien jokapäiväisessä elämässä on varsin vähän tutkimustuloksia. Vain muutama koiranomistaja on ilmoittanut yhdistyksen jalostustoimikunnalle mahdollisesta lonkkanivelen leikkaushoidosta, tai päätöksestä lopettaa koira lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamien vakavien liikunta- ja ylösnousuvaikeuksien vuoksi. Välttämättä lievä lonkkanivelen kehityshäiriö ei vaikuta bernhardinkoiran elämään, varsinkaan jos koiralla pidetään hyvää lihaskuntoa yllä. Vasta iän myötä nivelet alkavat vaivata koiraa enemmän. Kehityshäiriö kuitenkin estää käyttämästä koiraa täysipainoisesti esimerkiksi vetokoirana tai tottelevaisuuskilpailuissa, joissa koira joutuu hyppäämään esteen yli. Yleensä vakavammat oireet ilmestyvät koiran ikääntyessä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö tulisi huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. PEVISAn mukaisesti vuoden 1997 alusta ei ole saanut enää käyttää jalostukseen E-asteisia koiria. Lisäksi jalostusohjesääntö edellytti, että D-lonkkalausutun koiran jalostuskäytössä toisen osapuolen tuli olla terve (A tai B). PEVISA-ohjelman jatkamisesta päätettiin rotujärjestön vuoden 2006 yleiskokouksessa siten, että vuoden 2007 alusta rekisteröinnin raja-arvona on HD C. Jalostukseen käytettävien koirien lähisukulaisten ja mahdollisten aiempien jälkeläisten HD- ja ED-tulokset tulisi kuitenkin edelleen tutkia mahdollisten vakavien nivelten kasvuhäiriöiden esiintymisen varalta. Jos lähisukulaisten lonkat ovat rodun keskiarvoa huomattavasti huonommat tulisi koiran käyttöä jalostukseen välttää. Pahasti nivelrikkoisen (arthrosis) koiran jalostuskäyttöä tulee vakavasti harkita. Keski-Euroopassa on saatu jo vuosikausia huomattavasti parempia tuloksia lonkkakuvauksissa, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että heillä on enemmän jalostusmateriaalia käytettävissään ja näin paljon helpompi valita siitokseen terveemmät yksilöt. Esimerkkinä tässä on kaavio 2 (s. 13), Saksan Bernhardinkoiraklubin kuvaustulokset vuosilta Kyynärnivelen kasvuhäiriö ED Kyynärnivelessä voi esiintyä useampia erilaisia kasvuhäiriöitä, joita ei voida kaikkia erotella virallisessa kyynärniveltutkimuksessa käytetyssä röntgenkuvausasennossa. Vaikka koira olisi jouduttu leikkaamaan kasvuhäiriön vuoksi, voi kuvaustulos siltikin olla melko hyvä. Tämä kuitenkin heikentää kuvaustuloksen arvoa, mikäli leikkaushoito jätetään ilmoittamatta mietittäessä koiran perimän ennustetta. Bernhardinkoirien jalostuksessa ED-tuloksia ei vielä pystytä paljonkaan hyödyntämään, sillä vasta vuonna 2002 kyynärnivelkuvaukset tulivat pakollisiksi jalostuskoirille pentuetta rekisteröitäessä. Sivulla 13 olevaan taulukkoon 15 on kerätty vuosien ED-kuvaustulokset. Kyynärnivelen kasvuhäiriön haitoista bernhardinkoiran jokapäiväiseen elämään ei myöskään ole saatavissa luotettavaa tutkimustietoa. Muutamasta leikkaushoidosta on tiedotettu yhdistyksen jalostustoimikunnalle. Ensimmäisen asteen kehityshäiriö ei sanottavimmin vaikuta koiran liikkumiseen tai elämiseen, mutta astetta tai kahta pahempi kehityshäiriö saattaa invalidisoida jo hyvin nuorenkin koiran. ED ilmenee myös vanhoilla koirilla jäykkyytenä ja ontumisena. Lisäksi paha kehityshäiriö etujaloissa saattaa estää koiran käytön harrastuksissa, sillä koiran painosta suurin osa on etujalkojen varassa. Kyynärnivelen kehityshäiriö tulisi huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. Bernhardinkoirilla kuvaustulos ei vielä rajoita jalostuskäyttöä, mutta tulisi tarkkaan harkita käyttääkö jalostukseen huonompaa kuin I-astetta sairastavaa yksilöä. Lisäksi on pyrittävä käyttämään tervettä jalostusparia toisen osapuolen ollessa sairas. Kaaviossa 3 (s. 13) kuvataan Saksan Bernhardinkoiraklubin ED-kuvaustulokset vuosilta Taulukkoon 16 (sivulla 14) on kerätty eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytäntö. Taulukko on koottu WUSB:in (Welt Union der St. Bernhard Klubs) vuoden 2005 kokouksessa. 5.2 Muut rodulla Suomessa todetut merkittävät sairaudet Bernhardinkoirayhdistyksen jalostustoimikunta on jo vuosien ajan yrittänyt kerätä tietoa bernhardinkoirien kuolinsyistä, mutta huonolla menestyksellä. Siksi muiden sairauksien kuin lonkka- ja kyynärnivelkasvuhäiriöiden kartoittaminen on ollut hyvin vaikeaa. Nyky-bernhardinkoirien yhä alhaisemman keskiiän takia olisi hyvä, jos koiranomistajat ilmoittaisivat koiransa kuolinsyyn, jotta yhdistyksen jalostustoimikunta saisi laajemman käsityksen bernhardinkoirien kuolinsyistä. Hyvin harvoin enää näkee näyttelyissä hyvin vanhoja bernhardinkoiria. Muutamia vuosikymmeniä sitten bernhardinkoira eli huomattavasti vanhemmaksi, keski-iän ollessa vuotta. Tänä päivänä keski-ikä jäänee 7-8 vuoden ikään. Kasvatustyössä olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös eliniän pituuteen. Jalostuksen tavoiteohjelma

12 Taulukko 14. Lonkkakuvaustulokset vuosina suhteutettuina rekisteröintimääriin. Kuvaustulokset on esitetty prosenttiosuuksina (%) kaikista kuvatuista. Paksumpi viiva näyttää ajankohdan ( ), jolloin E-lonkkaiset koirat rajattiin pois jalostuskäytöstä. A. Pitkäkarvaiset Vuosi Rek. Tutk. Tutk./rek. Terveitä A B C D E (kpl) (kpl) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) ,9 28,2 13,4 14,7 11,1 25,2 36, ,4 20,2 9,5 10,7 17,8 28,2 32, ,2 27,8 12,5 15,3 16,3 37,5 17, ,2 23,0 10,4 12,7 3,4 39,5 31, ,9 13,7 4,1 9,6 13,7 39,5 33, ,6 14,6 6,9 7,6 14,6 55,3 14, ,9 15,4 2,7 12,7 20,0 47,2 14, ,4 13,5 2,3 11,2 24,8 40,5 21, ,7 16,3 8,8 7,5 25,0 51,3 7, ,3 25,9 9,3 16,6 11,1 53,7 9, ,2 23,6 10,9 12,7 34,6 38,2 2, ,8 24,3 5,4 18,9 24,3 51, ,6 17,2 10,3 6,9 24,1 55,3 3, ,8 7,4 3,7 3,7 48,2 40,7 3, ,0 25,0 12,5 12,5 25,0 50, ,6 26,7-26,7 26,7 33,3 13, ,5 50,0 30,0 20,0-50,0 - B. Lyhytkarvaiset Vuosi Rek. Tutk. Tutk./rek. Terveitä A B C D E (kpl) (kpl) (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) ,0 33,3 33,3-33,3 33, ,0 33,3 33,3-0 66, ,3 80,0 40,0 40,0 20, ,4 100,0 50,0 50, ,5 35,3 23,5 11,8 17,6 35,3 11, ,1 28,5 14,3 14,2 7,0 57,0 7, ,3 49,8 18,0 31,8 31,8 9,0 9, ,4 45,5 27,3 18,2 22,7 27,3 4, ,8 40,9 27,3 13,6 9,1 50, ,6 38,9 16,7 22,2 27,8 33, ,0 75,0 37,5 37,5 12,5 12, ,3 25,0 12,5 12,5 25,0 50, , , ,8 60,0 40,0 20,0 40, ,5 40,0 20,0 20,0 30,0 20,0 10, ,9 50,0 50,0-16,6 33, ,8 28,6 28,6-28,6 42,9-12 Bernhardinkoirayhdistys ry

13 Taulukko 15. Bernhardinkoirien kyynärnivelkuvaustulokset vuosilta Paksumpi viiva näyttää ajankohdan, jolloin kyynärnivelkuvaus liitettiin PEVISA:an ( ). Vuosi Rek. Tutk. 0-aste 1-aste 2-aste 3-aste (kpl) (kpl) (kpl) (kpl) (kpl) (kpl) Kaavio 2. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio lonkkakuvaustuloksista vuosilta HD-schwer on vaikein lonkkaaste ja HD-frei tarkoittaa lonkiltaan tervettä koiraa. Kaavio 3. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio kyynärkuvaustuloksista vuosilta ED-Grad 3 tarkoittaa kuvausastetta 3 ja ED-Frei kyynäriltään tervettä koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelma

14 Taulukko 16. Eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytännöt (WUSB Kysely jäsenmaiden terveystutkimuksista) Jäsen- Lonkkakuv. Kyynärpääkuv. Jäsenmaa määrä Vapaaeht. Pakoll. Vapaaeht. Pakoll. Alankomaat (Hollandsche Sint Bernhardclub) 550 x x 2) Belgia (Belgische Sint-Bernardclub)? x Espanja (Club Espanjol del Perro de San Bernardo) 300 x Irlanti (Saint Bernard Club of Ireland) 50 x Italia (Club Italiano San Bernardo Antonio Morsiani) 300 x x 1) Itävalta (Österreichischer Klub für St. Bernhardshunde) 140 x x Luxemburg (Club du St. Bernard et des Bouviers Suisse) 53 x x Norja (Norsk Sankt Bernhard Klub) 185 x x x 3) Portugali 1 (Associacão Portuguesa dos Amigos do Cão São Bernardo) 80 x Portugali 2 (Clube Português do Cão de São Bernardo) 70 x Ranska (Club Francais du Saint Bernard) 700 x x Saksa 1 (St. Bernhards-Klub e. V.) 1216 x x Saksa 2 (Bernhardiner-Club Deutschland) 100 x x Skotlanti (St. Bernard Club of Scotland) 90 x x Slovakia (Klub chovatel ov Svätobenardskych psov) 70 x Suomi (Bernhardinkoirayhdistys) 294 x x Sveitsi (Schweizerischer St. Bernhards-Klub) 403 x x Tanska (Dansk St. Bernard Klub) 108 x x Tsekki (Klub chovatelu svatobernardskych psu)? x Unkari (Hungaria Szentbernathegyi Klub)? x Yhdysvallat (Saint Bernard Club of America) 70 x x 1) omanlainen rekisterikirja kattojärjestöltä; 2) vain yhdistyksen jäsenkasvattajilta; 3) alkaen vuodesta 2006 Seuraavaan on koottu yhteen lyhyesti niitä sairauksia, joita bernhardinkoirilla on esiintynyt. Sairaudet on jaoteltu seuraavasti: 1. Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet 2. Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet 3. Vähemmän vakavat sairaudet Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet Kasvain- ja syöpäsairaudet Luusyöpä ja elinkasvaimet, kuten maksan ja pernan hyvän- ja pahanlaatuiset uudismuodostumat, ovat bernhardinkoirilla lisääntyneet. Yleensä koira on lähes veteraani-ikäinen, kun nämä sairaudet ilmenevät. Joitakin sellaisia tapauksia on ollut, joissa nuori koira on jouduttu lopettamaan luusyövän takia. Lisäksi koirilla esiintyy nisä- ja kiveskasvaimia, mutta ne eivät yleensä ole kovin aggressiivisia. Luotettavia tutkimustuloksia sairauksista ei ole kerätty, ja olisikin suotavaa, että koiranomistajat olisivat aktiivisempia saadaksemme tarkemmat tiedot erilaisista syöpä- ja kasvaintyypeistä. Mahalaukunkiertymä Mahalaukunkiertymään törmää lähes jokainen bernhardinkoirien kasvattaja. Tarkkaan ei tiedetä, mistä tämä vatsan toiminnan häiriö alkaa, mutta ruokinta on yksi osasyyllinen sen syntyyn. Sairauden perinnöllisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Äkillisesti syntyvä kaasuuntumistila, joka hyvin lyhyen, jopa vajaan puolen tunnin tai ehkä puolen päivän kuluessa johtaa mahalaukunkiertymään, on osittain rakenteellinen ja osittain ympäristötekijöistä johtuva, kiireellistä eläinlääkäriapua vaativa sairaus. Tiedämme, että muun muassa bernhardinkoira kuuluu rotuihin, joilla on taipumusta sairastua laajentumaan ja sitä seuraavaan kiertymään. Voimakas rasitus lähellä ruokailua, ruoan koostumus ja muut huonosti tunnetut tekijät edesauttavat sairauden syntyä. Kun mahalaukku laajenee, koira tuntee kipua joka näkyy eri tavalla eri yksilöillä. Kardiomyopatiat Kardiomyopatiat ovat sydänlihaksen sairauksia. Niitä on dilatoiva, eli sydäntä laajentava, sekä hypertrofinen, jossa sydämen seinämä paksuuntuu. Kardiomyopatioiden syyt ovat epäselviä, mutta tietyillä koiraroduilla niitä esiintyy muita rotuja enemmän. Koirilla yleisin kardiomyopatia on ns. dilatoiva kardiomyopatia, jota esiintyy enimmäkseen suurikokoisilla koirilla. Tämän sairauden seurauksena sydämen supistumiskyky alenee, seinämä ohenee ja sydän laajenee. Tämä johtaa loppuvaiheessa tilanteeseen, jossa sydän ei pysty pumppaamaan 14 Bernhardinkoirayhdistys ry

15 tarvittavaa verimäärää eteenpäin. Oireilu alkaa usein hyvin nopeasti ilman ennakoivia merkkejä. Koska sydäntutkimuksia harvoin tehdään oireettomille eläimille, kardiomyopatiapotilaat ovat usein hyvin huonossa kunnossa tutkimuksia aloitettaessa. Tämän vuoksi hoitoennuste on epävarma ja usein koiran oireilua voidaan helpottaa vain lyhyeksi aikaa. Synnytysheikkoudet, pienet pentueet ja lisääntymisongelmat Voimakkaasti sisäsiitetyissä bernhardinkoiralinjoissa on todettu emoilla synnytysvaikeuksien lisääntymistä, uroksilla heikkoa sukupuoliviettiä ja huomattavasti pienentyneitä pentuekokoja. Uroksien eturauhastulehduksia esiintyy jonkin verran. Lisäksi astutuksen yhteydessä tarttuva herpes-virus voi aiheuttaa pikkupentujen kuolemia Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet Epilepsia Epilepsiaa on esiintynyt muutamissa sukulinjoissa useammassa polvessa, mutta kaikkia koiria ei ole virallisesti diagnosoitu sairauteen. Epilepsiaa sairastava bernhardinkoira saadaan hyvin usein lääkityksellä elämään normaalia koiran elämää, mutta jalostuskäyttöön siitä ei enää ole mahdollisen periytyvän epilepsian vuoksi. Aina on muistettava, että epileptistyyppisen kohtauksen syynä voi olla lukuisa joukko muita sairauksia, esimerkiksi aivokasvain tai monet eri sisäelinsairaudet. OCD eli osteokondritis dissecans OCD eli osteokondritis dissecans on luustosairaus, johon on vasta viime vuosina alettu kiinnittää jalostuksellista huomiota. Tautia esiintyy tietyssä kasvuvaiheessa yleisimmin nopeakasvuisilla, isokokoisilla koirilla. Ensimmäiset oireet havaitaan usein n. neljän kuukauden ikäisellä pennulla, joka ontuu ajoittain. Ontuman syytä on vaikea paikallistaa ja ajallisestikin ontuman vakavuus vaihtelee suuresti. Oireet ilmaantuvat koiran lähtiessä liikkeelle ja vähenevät sen liikkuessa edelleen. OCD-muutoksia voi esiintyä monissa eri nivelissä, esim. olka-, kyynär-, polvi- ja kinnernivelessä. OCD on kivulias kasvuhäiriö, joka johtaa nivelruston vaurioihin ja jopa irtokappaleiden muodostumiseen nivelen sisälle. Tavallisimmin OCD-muutoksia esiintyy olkanivelessä. Taudin perussyynä pidetään perinnöllistä taipumusta (nopeakasvuisuuden myötä) yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Hoitona käytetään joko konservatiivista hoitoa (ruokinnan korjaus ja ohjattu liikunta) tai leikkaushoitoa (irtokappaleet poistetaan nivelestä). Sisäelinsairaudet Sisäelinsairauksia esiintyy jossain määrin myös bernhardinkoirilla. Niistä maksa- ja haimatulehdukset sekä sokeritauti ovat yleisimmät Vähemmän vakavat sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tavallisimpia tuki- ja liikuntaelinsairauksia bernhardinkoirilla ovat jo mainittujen lonkka- ja kyynärnivelkasvuhäiriön lisäksi polven risti- ja/tai nivelsidevauriot, olkanivelen, kintereen ja polven osteokondroosit ja rakenteelliset ongelmat kuten nivelten liika löysyys (kintereet) ja suorat kulmaukset (polvi- ja lapakulmaus). Hoitona on yleisesti ruokinta ja liikunta sekä leikkaushoito. Entropium ja ektropium Entropium, eli silmäluomien kääntyminen sisäänpäin, ja ektropium, eli silmäluomien kääntyminen ulospäin, ovat yleisimmät bernhardinkoirien silmäsairauksista. Usein leikkaushoidolla ei saavuteta korjaavaa vaikutusta, vaan koira joudutaan leikkaamaan uudemman kerran. Uudessa rotumääritelmässä on kiinnitetty huomiota silmien muotoon. Silmäluomien tulee olla luonnollisen tiiviit, vain pieni poimu alaluomessa ja yläluomessa sallitaan, ja vain hiukan sidekudosta saa näkyä. Virheenä pidetään liian löysiä silmäluomia ja hylkäävänä virheenä on pidettävä entropiumia ja ektropiumia. Hampaat ja purentavirheet Bernhardinkoirien hampaiden koko on ajan saatossa pienentynyt ja koirilla esiintyy tämän lisäksi hyvin usein ikenien liikakasvua. Purentavirheistä tyypillisin on alapurenta, josta tiivis alapurenta hyväksytään näyttelyarvostelussa. Leikkaava saksi- tai tasapurenta ovat toivottavat. Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota purennan lisäksi hampaiden kokoon ja ikenien liikakasvuun. Allergiat ja iho-ongelmat Iho-ongelmista hyvin tyypillinen on märkivä, ns. hot spot -ihotulehdus, jota esiintyy lähes kaikilla bernhardinkoirilla jossakin elämän vaiheessa, yleensä kesäisin uintiretkien jälkeen. Varsinaisia allergioita ei bernhardinkoirilla ole kartoitettu, mutta joidenkin koirien tiedetään olevan ruoka-aineyliherkkiä. Atopiaa, silmä- ja korvatulehduksia sekä ihon kutinaa saattaa esiintyä allergian yhteydessä. Karvatuppitulehdus on tulehdus tassujen ja polkuanturoiden välissä, ja bernhardinkoirilla verrattain yleinen sairaus. Sairauden aiheuttaa mm. ulkoinen ärsyke tai yliherkkyys, hiiva- ja sieni-infektiot sekä sellaiset psyykkiset häiriöt, jotka aiheuttavat tassujen nuolemista. Ihomuutoksista eristetään usein bakteereita, esim. stafylokokki, mutta bakteerien katsotaan olevan toissijaisia taudin aiheuttajia. Taudin hoito vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, ja vaikka potilas paranisikin, saattaa tauti helposti uusia. Muita sairauksia Bernhardinkoirilla esiintyy myös hyvin yleisiä koirasairauksia kuten korva- ja silmätulehduksia, napatyrää, kivesvikaa ja virtsatietulehduksia. Jalostuksen tavoiteohjelma

16 6. Ulkomuoto Bernhardinkoirajalostuksen tärkeimmät painopisteet ovat mahdollisimman hyvä terveys (johon liittyy myös toive pitkäikäisyydestä), rodunomainen luonne ja rodunomainen ulkomuoto. Viimeksi mainittu selviää rotumääritelmästä, jonka tulisi olla jokaisen kasvattajan ohjenuorana heti terveyden ja luonteen jälkeen. Emme tarvitse kauniita ja hyväluonteisia koiria, mikäli niillä on vakavia sairauksia. Ei ole myöskään oikeutettua lisätä yksilöitä, vaikka ne olisivatkin terveitä, jos luonteissa on vähänkin huomauttamista. Pelkkä ulkonäkö ei sekään saa olla tärkein valintaperuste, toisaalta rotumääritelmät on aikoinaan laadittu siksi, että eri rodut pystytään erottamaan toisistaan juuri eri rotujen ominaispiirteiden avulla. Mikäli bernhardinkoiran rotutyyppi häviää, on aivan sama vaikka sitten kasvattaisimme mitä tahansa»peruskoiraa«, vaikka se olisikin terve ja hyväluonteinen. Bernhardinkoiran ulkomuoto on kehittynyt sen alkuperäisessä työtehtävässä: pelastuskoirana lumisilla Alpeilla. Sen on täytynyt olla suuri ja voimakas, korkearaajainen koira, jolla on kohtuulliset kulmaukset ja voimakkaat liikkeet. Alkuperäisen bernhardinkoiran turkki oli nykyisen lyhytkarvaisen muunnoksen kaltainen, pitkäkarvaisuus on jalostettu myöhemmin. Jotta pitkä karva ei yksipuolisilla jalostusvalinnoilla muuttuisi liian pehmeäksi ja pitkäksi laadultaan (vrt. työolosuhteet talvella), on lyhytkarvaista muunnosta aika ajoin lisättävä pitkäkarvaisen muunnoksen kantaan. Karvanlaatujen risteytyksillä on tietysti myös rotutyypin yhtenäisenä pitämisen tarkoitus. 6.1 Terveysnäkökohdat rotumääritelmässä Rotumääritelmä on aikojen saatossa muuttunut. Viimeisin on hyväksytty vuoden 2004 alussa, ja siinä painottuu aiempia versioita enemmän fysiologinen»normaalius«. Kuitenkin esim. bernhardinkoiran silmistä on kaikissa aiemmissa rotumääritelmissä ollut maininta, että niissä on pieni vekki ylä- ja alaluomessa, eli ns. salmiakinmuotoiset silmät. Tätä ominaisuutta ei siis pystytä yhdessä eikä kahdessakaan sukupolvessa muuttamaan, vaikka nykyään toivotaankin luonnollisen tiiviitä luomia. Kuono-osaan toivotaan enemmän pituutta, kuin mitä aiemmat rotumääritelmät ovat esittäneet. Riittävän pitkä kuono, suuri kirsu ja suuret sieraimet edesauttavat koiran normaalia hengitystä. Vähemmän poimuja päässä vähentää iho-ongelmia. Rintakehän muodolla on vaikutusta taipumukseen saada vatsalaukun kiertymiä. Tulisi huolehtia siitä, etteivät rintakehät ole liian lyhyitä, pyöreitä tai syviä. Terve anatomia aikaansaa terveet liikkeet. Terverakenteisen koiran liikeradat ovat oikeat, eikä kulumia tule. Ranteiden tulee olla sopivasti viistot, liian jäykät välikämmenet eivät anna raajalle tarvittavaa joustoa. Veltot kintereet horjuttavat koko takaosan liikettä. 6.2 Rotumääritelmä ja sen tulkinta (selitykset kursiivilla) Bernhardinkoira (St. Bernhardshund) FCI:n ryhmä 2, numero 61 Hyväksytty: FCI , SKL-FKK FCI:n luokitus: Ryhmä 2, pinseri ja snautserityyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimenkoirat, alaryhmä 2 molossityyppiset; käyttökoetulosta ei vaadita. Alkuperämaa: Sveitsi Käyttötarkoitus: Seura-, vahti- ja pihakoira. Lyhyt historiaosuus: Munkit perustivat 1000-luvulla suuren Bernhardin solan kohdalle metrin korkeudelle majatalon matkaajien ja pyhiinvaeltajien turvapaikaksi luvun puolivälistä lähtien siellä pidettiin kookkaita vuoristokoiria vahteina ja suojelijoina. Näitä koiria on kuvattu maalauksissa vuodesta 1695 lähtien sekä munkkien majatalon asiakirjamerkinnässä vuonna Koiria alettiin pian pitää seurana ja erityisesti lumeen ja sumuun eksyneiden matkaajien pelastajina. Useat eri kielillä julkaistut aikakirjat sekä Bernhardin solan Napoleonin kanssa ylittäneiden sotilaiden tarinat kertovat lukuisista ihmisistä, joita nämä koirat ovat pelastaneet»valkoiselta kuolemalta«. Bernhardinkoirien, joita siihen aikaan nimitettiin myös»barry-koiriksi«, maine levisi 1800-luvulla yli koko Euroopan, ja legendaarisesta Barrysta tuli pelastuskoirien esikuva. Bernhardinkoiran suoranaisia esi-isiä olivat lukuisat sillä seudulla eläneet suuret maatiaiskoirat, joista jalostettiin muutaman sukupolven aikana sovitun ihannetyypin mukaisesti nykyinen rotu. Bernin läheltä, Hollingenista kotoisin oleva Heinrich Schumacher oli ensimmäinen, joka alkoi kirjata koiriensa sukutauluja vuonna Helmikuussa 1884 aloitettiin»sveitsiläisen kantakirjan«(shsb) julkaiseminen. Ensimmäinen rekisteröity koira oli bernhardinkoira Léon, ja myös seuraavaksi rekisteröidyt 28 koiraa olivat bernhardinkoiria. Sveitsin Bernhardinkoiraklubi perustettiin Baselissa Kansainvälisen kynologisen kongressin yhteydessä bernhardinkoira tunnustettiin virallisesti sveitsiläiseksi koiraroduksi ja rotumääritelmä vahvistettiin. Siitä lähtien bernhardinkoira on ollut Sveitsin kansalliskoira. Yleisvaikutelma: Bernhardinkoirasta on kaksi muunnosta: lyhytkarvainen (kaksinkertainen karvapeite) ja pitkäkarvainen. Molemmat muunnokset ovat huomattavan kookkaita ja niillä on vaikuttava yleisvaikutelma; niillä on sopusuhtainen, voimakas, tiivis ja lihaksikas runko, mahtava pää ja tarkkaavainen ilme. 16 Bernhardinkoirayhdistys ry

17 Tärkeitä mittasuhteita: Ihanteellinen säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen (mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen) on 9 : 10. Ihanteellinen säkäkorkeuden suhde rinnan syvyyteen on kuvattu seuraavassa piirroksessa. Pään kokonaispituus on hieman yli kolmannes säkäkorkeudesta. Kuonon syvyyden (tyvestä mitattuna) suhde kuonon pituuteen on lähes 2 : 1 Kuono on hieman pitempi kuin 1/3 pään kokonaispituudesta. Kallo-osa: Voimakas, leveä, sivusta ja edestä katsottuna hieman kaareva. Koiran ollessa tarkkaavainen, korvien kiinnityskohta ja päälaki muodostavat suoran linjan, joka yhtyy sivuilla pehmeästi kaartuen voimakkaasti kehittyneisiin korkeisiin poskiin. Otsapenger on jyrkkä. Niskakyhmy on vain hieman erottuva, kulmakaaret voimakkaasti kehittyneet. Selvästi erottuva otsauurre alkaa otsapenkereestä ja jatkuu keskelle kalloa ja sen yli. Otsanahka muodostaa silmien yläpuolelle kevyitä ryppyjä, jotka suuntautuvat otsauurretta kohti. Koiran ollessa tarkkaavainen rypyt ovat kohtalaisen näkyvissä, muutoin lähes huomaamattomat. Otsauurre on hyvin oleellinen, ilman uurretta ei muukaan pään muoto voi olla kohdallaan. Kallo-osan kuuluu olla leveä ja kulmikas, ei pyöreä pallomainen. Otsanahassa voi olla ryppyjä, mutta ei silmien yläpuolella valuvaa nahkaa. Silmien tulee aina näkyä, rypyt eivät saa olla niin voimakkaita, että ne antavat synkän vaikutelman. Otsapenger: Erittäin korostunut. Otsapenkereen tulee olla jyrkkä, mikä ei tarkoita, että sen tulisi olla korkea. Mikäli otsapenger on korkea ja pyöreä, häviää otsauurre, päästä tulee pyöreä ja korvat kiinnittyvät liian alas. Silmien välissä kuonon tyvessä tulee olla selvä kuoppa, koko bernharinkoiran pää rakentuu tämän kuopan ympärille. Voimakkuuden tulee ilmentyä koossa, liikuntatavassa, luustossa ja lihaksistossa. Raajojen ja rungon mittasuhteiden tulee olla vähintään 50:50 %, enintään 55:45 % - jalkojen tulee siis olla korkeammat kuin rungon syvyys. Minimisäkäkorkeus on minimisäkäkorkeus; ylärajaa ei ole, kunhan koira on sopusuhtainen. Mahtava pää tarkoittaa, että koira on oikeastaan etupainoinen, mikä siis asettaa suuret vaatimukset etuosan rakenteelle. Nartulle voidaan sallia hieman kevyempi pää, mutta kulmikkuuden ja ilmeen tulee säilyä. Päässä ei saa olla liikaa nahkaa, koiralla ei ole älykäs ilme, jos päässä on liikaa poimuja - ei myöskään, jos pää on liian kuiva. Bernhardinkoiralla ei koskaan saa olla vihainen ilme, ilmeen tulee olla vakava, mutta lempeä. Käyttäytyminen / luonne: Ystävällinen ja valpas. Temperamentti on rauhallisesta eloisaan. Pää: Massiivinen, mahtava ja hyvin ilmeikäs. Pää on hyvin voimakas! Jos kallo-osa on kapea tai pyöreä, voimakkuus häviää, korvien kiinnitys tulee liian alas tai taakse. Korkeat, voimakkaasti kehittyneet poskiluut tuovat oikean ilmeen, ne edesauttavat voimakkuutta ja saavat aikaan kuivemman pään. Liiallinen nahka päässä näkyy mm. juuri tässä kohdin, mikäli poskiluut eivät ole riittävän voimakkaat. Voimakkaat kulmakaaret edesauttavat jyrkkää otsapengertä. Niin poskiluut kuin kulmakaaretkin vaikuttavat merkittävästi silmien oikeaan sijaintiin ja ilmeeseen. Kirsu: Musta, leveä ja kulmikas. Sieraimet ovat hyvin avoimet. Aina musta, hyvin voimakas ja leveä. Siis suuri kirsu, jossa on suuret, avoimet sieraimet. Pienessä kirsussa ei voi olla laajoja ja avoimia sieraimia. Kuono-osa: Tasaleveä. Kuononselkä on suora, ja siinä on matala uurre. Kuonon ihannepituus on hieman pidempi kuin 1/3 pään kokonaispituudesta. Kuono ei saa olla kapeneva. Edestä katsottuna huulilinja muodostaa nurinpäin käännetyn U:n, ei V:tä. Kuononselkä ei saa olla laskeva, eikä kupera, sen tulee olla tasainen ja suora. Sallittua on myös, jos kuononselkä nousee hiukan kirsua kohden. Kuononselän uurre on häviämässä, sitä tapaa enää kovin harvoin. Huulet: Huulten reunat ovat mustapigmenttiset. Ylähuulet ovat voimakkaasti kehittyneet ja kiinteät, eivät liian riippuvat, muodostavat laajan kaaren kirsua kohti. Suupielet ovat näkyvissä. Huulipigmentin tulee olla täydellinen. Se tarkoittaa myös mustaa pigmenttiä kirsun alapuolella. Voimakkaasti kehittyneet ylähuulet tarkoittaa, että ne ovat paksut ja ryhdikkäät, eivät ohuet lerpukat. Alareunastaan niiden tulee olla kauniisti kaartuvat, muodostaen puolipallon; alaleuasta, huulista ja koko kuonoosasta saa oikean käsityksen vain kun koira pitää leukansa suljettuina. Läähättävä koira voi antaa edullisemman vaikutelman kuin todellisuudessa onkaan. Alahuulia ei saa olla liikaa, ei valuvia hetuloita. Leuat / hampaat / purenta: Ylä- ja alaleuka ovat voimakkaat, leveät ja yhtä pitkät. Hyvin kehittynyt, säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purenta tai tasapurenta. Tiivis alapurenta sallitaan. P1 ja M3- hampaiden puuttuminen suvaitaan. Normaali saksipurenta on toivottavin, sallittuja ovat myös tasapurenta ja leikkaava alapurenta. Hampaiden tulee olla voimakkaat, suhteessa pään kokoon, ei siis rivi riisiryynejä, joissa vielä puutoksia. Jalostuksen tavoiteohjelma

18 Silmät: Keskikokoiset, väriltään tummanruskeasta pähkinänruskeaan ja kohtalaisen syvällä sijaitsevat. Ystävällinen ilme. Luonnollisen tiiviit luomet ovat toivotut. Pieni poimu alaluomessa, jolloin vain hieman sidekudosta näkyy, sekä pieni poimu yläluomessa sallitaan. Silmäluomien reunat ovat kauttaaltaan pigmentoituneet. Silmät eivät saa olla liian lähellä, eivätkä kaukana toisistaan, eivät ulkonevat, pullottavat (vrt. poskiluut ja kulmakaaret). Ns. salmiakkisilmät ovat erittäin toivotut ja antavat rodunomaisen ilmeen. Tosin tässä nykyisessä rotumääritelmässä pyritään fysiologis esti terverakenteisempaan silmän muotoon. Vekki ei kuitenkaan saa olla liioiteltu, se aiheuttaa tulehduksia eikä edesauta älykästä ilmettä. Silmien värin tulee mieluiten olla mahdollisimman tumma. Korvat: Keskikokoiset, ylös ja leveästi kiinnittyneet. Korvan rusto on paksu. Korvalehdet ovat taipuisat, kolmionmuotoiset ja kärjestään pyöristyneet. Korvien takaosa on hieman ulkoneva, etureuna poskenmyötäinen. Korvien sijainti on riippuvainen kallon muodosta. Korvalehden ja -ruston tulee olla paksu, jotta ryhdikkyys säilyy. Koiran kuuluu nostaa korviaan ollessaan tarkkaavainen. Korvien kiinnityskohdat eivät saa olla liioitellut, jolloin tulee perhosmainen vaikutelma, eivätkä myöskään liian heikot; molemmissa tapauksissa koko pään vaikutelma muuttuu. Kaula: Voimakas ja riittävän pitkä. Kohtuullisesti leuanalus- ja kaulanahkaa. Bernhardinkoiralla ei saa olla liioitellun pitkä kaula, sillä ei saa olla liian elegantti ylälinja. Kaulan tulee olla voimakas ja lihaksikas antaen kuvan, että koira jaksaa kantaakin jotain. Liiallinen kaula- tai kurkunalusnahka ei ole toivottavaa. Runko: Yleisvaikutelmaltaan mahtava, tasapainoinen, vaikuttava ja lihaksikas. Säkä: Selvästi erottuva. Selkä: Leveä, vahva ja kiinteä. Selkälinja on suora ja vaakatasossa lanneosaan asti. Selkä on melko pitkä, hyvin leveä, voimakas ja suora. Sen tulee pysyä vakaana myös liikkeessä. Nuoret koirat ovat kevyitä jo kasvuvauhdin ja ruokinnan määrääminä, niillä selkä voi olla lievä ns. karpinselkä. Myös selän lihaskuntoon tulee kiinnittää huomiota. Lantio: Pitkä, hieman laskeva, liittyy sulavasti hännäntyveen. Lyhyt, pysty lantio saa aikaan sen, että häntä nousee jopa rullalle. Tällainen on ehdottomasti väärin. Rintakehä: Kohtuullisen syvä, ei kuitenkaan tynnyrimäinen, ei kyynärpäiden alapuolelle ulottuva. Kylkiluut ovat selvästi kaarevat. Voimakas, hyvin kaareutunut rintakehä, ei litteä. Eturinta on leveä, voimakkaasti kehittynein lihaksin. Rintakehä ei saa olla tynnyrimäinen, eikä liian syvä. Kyynärpäiden alapuolelle ulottuva rintakehä tekee koirasta matalan / etumatalan. Liian syvä runko yhdistettynä mataliin raajoihin pilaa koiran mittasuhteet. Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva kohoaa hieman. Häntä: Hännäntyvi on leveä ja voimakas, häntä pitkä ja raskas. Viimeinen nikama ulottuu vähintään kintereeseen. Koiran ollessa rauhallinen, häntä riippuu suoraan alaspäin tai viimeinen kolmannes hieman ylöspäin kaartuneena. Koiran innostuessa hännän asento on korkeampi. Häntä on melko korkealle kiinnittynyt, tyvestä leveä ja voimakas. Mikäli häntä nousee liian korkealle, pilaa se kokonaiskuvan. Raajat Eturaajat Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat, yhdensuuntaiset ja melko leveäasentoiset. Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat, ne eivät ole taipuneet ulos- eikä sisäänpäin. Lavat: Viistot, lihaksikkaat ja tiiviisti rungonmyötäiset. Olkavarret: Lapoja pitemmät. Lavan ja olkavarren välinen kulma ei saa olla liian tylppä. Tällä haetaan lyhyempää ja korkearaajaisempaa koiraa uusimmassa rotumääritelmässä verrattuna vanhaan. Kyynärpäät: Rungonmyötäiset. Kyynärvarret: Suorat, vahvaluustoiset ja kuivalihaksiset. Välikämmenet: Edestä katsottuna kyynärvarsien suorana jatkeena, sivusta katsottuna hieman viistot. Ranteiden tulee olla joustavat, mutta eivät taipuneet. Ei myöskään jäykät»pukinjalat«. Käpälät: Leveät. Varpaat ovat voimakkaat, tiiviisti yhdessä ja hyvin kaareutuneet. Tiiviit kissankäpälät, ei haravarpaita, ei pitkiä varpaita. Alunperin bernhardinkoiran tuli kyetä kulkemaan jäisessä lumessa pitkiä matkoja, mikä asettaa myös anturoille kovat vaatimukset. Takaraajat Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat kohtalaisesti kulmautuneet ja lihaksikkaat. Takaa katsottuna ne ovat yhdensuuntaiset, eivät ahdasasentoiset. Takaraajat eivät saa olla ylikulmautuneet, kulmauksia tulee kuitenkin olla sen verran, että koira pystyy takaraajoillaan liikkumaan voimakkaalla työnnöllä. Reiden on oltava leveä ollakseen lihaksikas. Reidet: Voimakkaat, lihaksikkaat ja leveät. 18 Bernhardinkoirayhdistys ry

19 Tämän sivun kuvat eivät kuulu viralliseen rotumääritelmään Uroksen ja nartun mittasuhteet Uroksen pää edestä Molemmat väärin! Nartun pää edestä Oikeanmallinen kuono-osa Rodunomaiset kulmaukset RUNGON PAINOPISTE Oikea rakenne Matala, ylikulmautunut, pyöreä rintakehä Pieni poimu ala- ja yläluomessa sallitaan. Silmäluomien reunat ovat kauttaaltaan pigmentoituneet. Liikkeet ovat tasapainoiset ja maatavoittavat. Takaraajoilla on hyvä työntö, selkälinja pysyy kiinteänä ja vakaana. Piirrokset Dr. Antonio Morsiani Jalostuksen tavoiteohjelma

20 Polvet: Hyvin kulmautuneet, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Sääret: Viistot ja melko pitkät. Kintereet: Hieman kulmautuneet ja vakaat. Välijalat: Takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset. Käpälät: Leveät. Varpaat ovat voimakkaat, tiiviisti yhdessä ja hyvin kaareutuneet. Kannukset sallitaan, mikäli ne eivät häiritse liikuntaa. Liikkeet: Tasapainoiset ja maatavoittavat. Takaraajoilla on hyvä työntö, selkälinja pysyy kiinteänä ja vakaana. Etu- ja takaraajat liikkuvat yhdensuuntaisesti. Bernhardinkoiran tulee liikkua pitkällä, voimakkaalla askeleella. Sipsuttavat, jäykät ja lyhyet askeleet eivät kuulu tälle rodulle. Karvapeite Karva: Lyhytkarvainen (kaksinkertainen karvapeite): Peitinkarva on tiheää, sileää, rungonmyötäistä ja kovaa. Runsaasti aluskarvaa. Reisien takaosassa on vähäiset housukarvat, hännän karvapeite on tiheä. Pitkäkarvainen: Peitinkarva on keskipitkää ja suoraa, runsaasti aluskarvaa. Pään etuosassa ja korvissa karva on lyhyttä, reisissä ja lantiolla useimmiten hieman laineikasta. Eturaajoissa on hapsut, reisien takaosassa runsaat housukarvat. Häntä on tuuheakarvainen. Karvapeitteen tulee olla hyvin tiivistä, vahva pohjavilla. Ei saa olla liian lyhyttä, ei pehmeää, eikä liian karkeaa. Hieman laineikas peitinkarva sallitaan. Karva ei saa olla liian pitkää, tällöin se on myös usein liian ohutta, silkkistä ja pehmeää. Laineikkuus sallitaan, mutta ei kiharuus. Nuorilla koirilla tavataan joskus kiharahkoa peitinkarvaa, joka muuttuu iän mukana. Väri: Perusväri on valkoinen, jossa erikokoisia punaruskeita läiskiä (valkokirjava) tai selän ja kupeet peittävä punaruskea mantteli (mantteliväritys). Valkokirjava ja yhtenäinen mantteli ovat tasavertaiset. Juovikas punaruskea väri on sallittu ja kellanruskea suvaitaan. Tumma maski on toivottava. Vähäinen musta häivähdys rungossa suvaitaan. Vaadittavat valkeat värimerkit: Rinta, käpälät, hännän pää, kuono-osa, läsi ja niskaläikkä. Toivottavat värimerkit: Valkoinen kaulus. Symmetrinen tumma maski. Kirjava ja manttelikoira ovat samanarvoisia. Ei ole virhe, jos valkoinen on vallitseva väri. Punaisen kaikki sävyt tummasta mahonginpunaisesta oranssinkeltaiseen ovat sallittuja. Virhe on, jos punaisen ja valkoisen rajalla on musta reuna. Lievä epäpuhdas väri; Koko pilkut raajoissa ja kuonossa voidaan suvaita. Tumma maski ja tummat korvat antavat rodulle sen oikean ilmeen, maskissa on kuitenkin oltava myös ruskean sävyä, eikä pää saa olla liian synkän värinen. Säkäkorkeus: Urokset cm ja nartut cm. Yllämainitun säkäkorkeuden ylitys ei ole virhe, mikäli yleisvaikutelma on tasapainoinen ja liikkeet virheettömät. Hylkääviin virheisiin on liitetty minimisäkäkorkeuden alitus. Virheet: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. puutteellinen sukupuolileima tasapainoton yleisvaikutelma liian lyhyet raajat suhteessa koiran kokoon (matalaraajaisuus) voimakkaat poimut päässä ja kaulassa liian lyhyt tai liian pitkä kuono ulospäin kiertyvät alahuulet muun hampaan kuin P1:n ja M3:n puuttuminen; pienet hampaat (erityisesti etuhampaat) lievä alapurenta vaaleat silmät liian löysät silmäluomet notko tai köyry selkä takakorkeus tai jyrkästi laskeva lantio selän päälle rullautuva häntä toivottavien värimerkkien puuttuminen käyrät tai voimakkaasti ulkokierteiset eturaajat niukasti kulmautuneet takaraajat, länkisäärisyys tai pihtikinttuisuus virheelliset liikkeet kihara karvapeite epätäydellinen tai puuttuva pigmentti kirsussa tai sen ympärillä, huulissa tai silmäluomissa virheellinen perusväri, esim. punaruskeat täplät tai pilkut valkoisella alueella. Hylkäävät virheet: arkuus ja aggressiivisuus yläpurenta, voimakas alapurenta sinisilmäisyys (herasilmä) ulko- tai sisäkierteiset silmäluomet (ektropium tai entropium) täysin valkoinen tai täysin punaruskea karvapeite (perusväri puuttuu) muun kuin mainitun värinen karvapeite minimisäkäkorkeuden alitus. Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä. Huom. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. 20 Bernhardinkoirayhdistys ry

Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle 2012 2016

Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle 2012 2016 Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle 2012 2016 1. Johdanto Bernhardinkoirasta, koiramaailman jättiläisestä ja kuulusta Alppien hengenpelastajakoirasta, on olemassa kaksi

Lisätiedot

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 225 Hyväksytty: FCI 12.1.1993 SKL-FKK 10.8.1993 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia KÄYTTÖTARKOITUS: Vahtikoira

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 10 FCI:n numero: 307 Hyväksytty: FCI 17.4.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso.

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 6 FCI:n numero: 66 Hyväksytty: FCI 5.5.2003 Kennelliitto 3.12.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Ryhmä: 5 FCI:n numero: 199 Hyväksytty: FCI 3.11.1999 SKL-FKK 23.2.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 7 Hyväksytty: FCI 22.11.2012 Kennelliitto 11.12.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Pohjoismainen

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 183 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH Azawakh, FCI 307 Alkuperämaa Mali KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. Paimentolaiset arvostivat yhtä lailla sen kauneutta kuin kumppanuutta. LYHYT

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 1 FCI:n numero: 141 Hyväksytty: FCI 25.5.2009 Kennelliitto 30.6.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG)

Lisätiedot

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 186 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 10 FCI:n numero: 193 Hyväksytty: FCI 22.11.2006 Kennelliitto 17.6.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali

ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali Ryhmä: 2 FCI:n numero: 173 Hyväksytty: FCI 30.3.2009 SKL-FKK 26.1.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite Ryhmä: 1 FCI:n numero: 166 Hyväksytty: FCI 23.12.2010 SKL-FKK 11.1.2011 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Lisätiedot

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 9 FCI:n numero: 218 Hyväksytty: FCI 15.9.2010 Kennelliitto 1.12.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000)

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000) ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000) KÄYTTÖTARKOITUS: Nopeavauhtiseen ja näön avulla tapahtuvaan jäniksen ajometsästykseen käytettävä

Lisätiedot

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 143 Hyväksytty: FCI 14.2.1994 SKL-FKK 8.2.1995 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N LUOKITUS: Seura-,

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä: 5 FCI:n numero: 14 Hyväksytty: FCI 27.5.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

DOGO ARGENTINO 1/6 (DOGO ARGENTINO) Alkuperämaa: Argentiina

DOGO ARGENTINO 1/6 (DOGO ARGENTINO) Alkuperämaa: Argentiina Ryhmä: 2 FCI:n numero: 292 Hyväksytty: FCI 2.8.2012 Kennelliitto 10.10.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry DOGO ARGENTINO 1/6 (DOGO ARGENTINO) Alkuperämaa: Argentiina KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N

Lisätiedot

Eurasier Tuomarikoulutus 2014

Eurasier Tuomarikoulutus 2014 Eurasier Rodun historia Eurasierin kehittyminen omaksi rodukseen alkoi 1960-luvulla Saksassa risteyttämällä chow-chow ja wolfspitz (keeshond). Tavoitteena oli ihanteellinen seura/perhekoira, jossa yhdistyy

Lisätiedot

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki Ryhmä: 9 FCI:n numero: ei FCI-rotu Hyväksytty CMKU 15.11.2008 Kennelliitto 21.10.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 5 FCI:n numero: 304 Hyväksytty: FCI 2.3.2011 Kennelliitto 20.3.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 341 Hyväksytty: FCI 6.6.2007 SKL-FKK 3.9.2013 Suomen KennelliittoFinska Kennelklubben ry BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

KANARIANDOGGI 1/5 (DOGO CANARIO) Alkuperämaa: Espanja

KANARIANDOGGI 1/5 (DOGO CANARIO) Alkuperämaa: Espanja Ryhmä: 2 FCI:n numero: 346 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KANARIANDOGGI 1/5 (DOGO CANARIO) Alkuperämaa: Espanja KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

Skotlanninhirvikoira

Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty

Lisätiedot

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja Ryhmä: 7 FCI:n numero: 90 Hyväksytty: FCI 9.11.1998 Kennelliitto 14.4.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO. Paikka: Raisio aika: ##### sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock

JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO. Paikka: Raisio aika: ##### sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: ##### Nimi: synt: Stenrikas Hurtiga Hedda 11.7.2006 sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock rek.nro S47901/2002 Emä: Stenrikas

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

PUOLANVINTTIKOIRA 1/6 (CHART POLSKI) Alkuperämaa: Puola

PUOLANVINTTIKOIRA 1/6 (CHART POLSKI) Alkuperämaa: Puola Ryhmä: 10 FCI:n numero: 333 Hyväksytty: FCI 1.10.1999 SKL-FKK 4.10.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PUOLANVINTTIKOIRA 1/6 (CHART POLSKI) Alkuperämaa: Puola M.Davidson Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Jalostustarkastuskaavake

Jalostustarkastuskaavake Jalostustarkastuskaavake Rekisterinumero FI11881/12 Tatuointi/mikrosirunro 956000001731142 Koiran nimi Kennelnimi DARMA SORMAN Syntymäpäivä 23.11.2011 Karvanlaatu LK/PK LK Kasvattaja Omistaja Terveystulokset

Lisätiedot

PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru

PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru Ryhmä: 5 FCI:n numero: 310 Hyväksytty: FCI 13.8.2013 Kennelliitto 8.10.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru Pohjoismainen

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

BLANCOLIN O MALLEY BLANCOLIN. Bernard Léger Sveitsi. Isälinja BRUNO VICKY VOM FUGERHOF. Emälinja

BLANCOLIN O MALLEY BLANCOLIN. Bernard Léger Sveitsi. Isälinja BRUNO VICKY VOM FUGERHOF. Emälinja Jalostustarkastuskaavake Rekisterinumero FI44335/10 Tatuointi/mikrosirunro 981098102588169 Koiran nimi Kennelnimi BLANCOLIN O MALLEY BLANCOLIN Syntymäpäivä 28.6.2012 Karvanlaatu LK/PK PK Kasvattaja Omistaja

Lisätiedot

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007 Nimi: Jaxonville Leo Lottovoitto synt: 18.6.2006 sp uros rek.nro FIN35240/06 Isä: Cimillan Indescribable rek.nro FIN31258/98 Emä: Stenrikas

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 314 Hyväksytty: FCI 19.01.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Pohjoismainen

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 SVKL:n erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 Kanarianpodenco Kanarianpodenco Kanarianpodenco http://www.kelb-tal-fenek.de/podcan/pcbilder.htm Kanarianpodenco Kanarianpodenco, FCI 329 Alkuperämaa Kanariansaaret

Lisätiedot

HOMER OD STRAZCU HOR OD STRAZCU HOR. Bernard Léger Sveitsi. Isälinja. Emälinja BETY Z RUBANICIEK

HOMER OD STRAZCU HOR OD STRAZCU HOR. Bernard Léger Sveitsi. Isälinja. Emälinja BETY Z RUBANICIEK Jalostustarkastuskaavake Rekisterinumero FI12623/10 Tatuointi/mikrosirunro Koiran nimi HOMER OD STRAZCU HOR Kennelnimi OD STRAZCU HOR Siru: 941000001953439 Tatuointi: 3640 Syntymäpäivä 20.8.2009 Karvanlaati

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Ryhmä:1 FCI:n numero:55 Hyväksytty: FCI 6.12.2013 Kennelliitto 4.2.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 167 Hyväksytty: FCI 22.1.1999 Kennelliitto 24.3.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Ulkomuodon jalostustarkastus

Ulkomuodon jalostustarkastus Ulkomuodon jalostustarkastus Jalostustarkastuksen tulokset ovat julkisia. Aika Paikka Järjestäjä (yhdistys) Tunnistusmerkintä (TM) Rotu TM tarkastettu, tark. nimi tekstaten Rotukoodi Koiran nimi Rek.nro

Lisätiedot

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

AMERIKANAKITA 1/5 (AMERICAN AKITA) Alkuperämaa: Japani Kehittäjämaa: USA

AMERIKANAKITA 1/5 (AMERICAN AKITA) Alkuperämaa: Japani Kehittäjämaa: USA Ryhmä: 5 FCI:n numero: 344 Hyväksytty: FCI 29.1.2015 Kennelliitto 14.4.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AMERIKANAKITA 1/5 (AMERICAN AKITA) Alkuperämaa: Japani Kehittäjämaa: USA KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje RUOTSINLAPINKOIRA - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje 1 RUOTSINLAPINKOIRA (Svensk Lapphund) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä 5 FCI:n numero 135 Hyväksytty: FCI 22.9.2000 SKL-FKK 20.10.2001 KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

WHITE VILLAN ACE VENTURA

WHITE VILLAN ACE VENTURA Pieksämäki 7.6, Tuire Okkola FLAMMEUS KEPPONEN 16195/08 PEN 2. 7 kk nuori uros jonka turkin laatu tänään vielä erittäin pehmeä. Kuono-osa tulee vielä kehittyä ja pään täyttyä silmien alta. Hyvä pigmentti

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Rotumääritelmä. Tyyppierot kolmen rodun välillä: bernhardinkoira landseer newfoundlandinkoira

Rotumääritelmä. Tyyppierot kolmen rodun välillä: bernhardinkoira landseer newfoundlandinkoira Rotumääritelmä sen tulkinta ja arvosteluohjeet Tyyppierot kolmen rodun välillä: bernhardinkoira landseer newfoundlandinkoira Tulkinnan ja arvosteluohjeet ovat laatineet: Elina Haapaniemi, Marion Klok,

Lisätiedot

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ Rodun historiaa Jo 1400-luvulta löytyy maalauksia eri puolilta Eurooppaa pienistä kääpiöspanieleista, jotka

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

PORTUGALINVESIKOIRA 1/5 (CÃO DE AQUA PORTUGUÉS) Alkuperämaa: Portugali

PORTUGALINVESIKOIRA 1/5 (CÃO DE AQUA PORTUGUÉS) Alkuperämaa: Portugali Ryhmä: 8 FCI:n numero: 37 Hyväksytty: FCI 30.3.2009 Kennelliitto 26.1.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PORTUGALINVESIKOIRA 1/5 (CÃO DE AQUA PORTUGUÉS) Alkuperämaa: Portugali KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

PYRENEITTENPAIMENKOIRA PK

PYRENEITTENPAIMENKOIRA PK JALOSTUSTARKASTUSKAAVAKE 1(1) PYRENEITTENPAIMENKOIRA PK Koiran nimi: Maanäären Wäinö FIN34559/04 Tutkimustulokset: Korkeus: 47 Omistaja: Lonkat B / C Kyynärät 0 / 0 uros X Polvet EI narttu Silmät OK Osoite:

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Jalostustarkastus Kanteleen NS-talolla Pukkilassa 30.9.2006 Tuomareina Karin Bergbom ja Harry Tast

Jalostustarkastus Kanteleen NS-talolla Pukkilassa 30.9.2006 Tuomareina Karin Bergbom ja Harry Tast Jalostustarkastus Kanteleen NS-talolla Pukkilassa 30.9.2006 Tuomareina Karin Bergbom ja Harry Tast Tasdale Last Laughin ryhmä: Tyypiltään ja kooltaan yhtenäinen. Oikea raajakorkeus. Takaluisut ja pyöreät

Lisätiedot

PYRENEITTENPAIMENKOIRA

PYRENEITTENPAIMENKOIRA JALOSTUSTARKASTUSKAAVAKE 1(1) PYRENEITTENPAIMENKOIRA Koiran nimi: Vagabond de la Tuile au Loup ER47706/04 synt 05.05.1997 Tutkimustulokset: Korkeus: 45 cm Omistaja: Lonkat C / B Kyynärät 0 / 0 uros X Polvet

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Lexa Rekisterinumero FI46302/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Tuomarikoulutus tiibetinmastiffit

Tuomarikoulutus tiibetinmastiffit Tuomarikoulutus tiibetinmastiffit Kuvamateriaali Paula Kangassalon arkistot ja Marja Talvitien Elena Suomelan sekä yhdistyksen arkistot Materiaalin tarkoitus on kertoa tärkeitä yksityiskohtia ja rodun

Lisätiedot

MEKSIKONKARVATONKOIRA KARVATON MUUNNOS KARVALLINEN MUUNNOS (XOLOITZCUINTLE VARIEDAD SIN PELO - VARIEDAD CON PELO) Alkuperämaa: Meksiko

MEKSIKONKARVATONKOIRA KARVATON MUUNNOS KARVALLINEN MUUNNOS (XOLOITZCUINTLE VARIEDAD SIN PELO - VARIEDAD CON PELO) Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 5 FCI:n numero: 234 Hyväksytty: FCI 16.2.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen KennelliittoFinska Kennelklubben ry MEKSIKONKARVATONKOIRA KARVATON MUUNNOS KARVALLINEN MUUNNOS (XOLOITZCUINTLE VARIEDAD

Lisätiedot