Vauvaperhehanke Talin alueella Voimaa yksinhuoltajavanhemmuuteen

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2009:1 Vauvaperhehanke Talin alueella Voimaa yksinhuoltajavanhemmuuteen Varhaisen tuen hanke Loppuarviointitiivistys Outi Halme, Else Kruskopf ja Kirsi Rapatti

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä(t) - Författare - Author(s) Outi Halme,Else Kruskopf,Kirsi Rapatti CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Vauvaperhehanke Talin alueella. "Voimaa yksinhuoltajavanhemmuuteen". Varhaisen tuen hanke Loppuarviointitiivistys Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2009 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 13 s. Osanumero - Del nummer Part number 2009:1 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Hankkeen kohderyhmänä on ollut alle 3- vuotiaiden lasten yksinhuoltajavanhemmat.yksinhuoltajat, joilta usein on puuttunut oma tukiverkosto. He tarvitsivat vahvistusta vanhemmuuteen sekä vuorovaikutustaitoihin lapsen kanssa. Tietämättömyys palveluista sekä kyvyttömyyttä hakea tietoa alueen lapsiperheiden palveluista on ollut yhteinen nimittäjä alueen yksinhuoltajille. Hankkeen aikana on järjestetty vertaisryhmätoimintaa vanhemmuuden tukemiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi. Yksinhuoltajien ryhmätoiminta on tapahtunut leikkipuisto Strömbergin tiloissa. Ryhmätoimintoja on vetänyt sosiaaliohjaaja ja johtava leikkipuisto-ohjaaja. Alueen lapsiperheille tarjottavien palvelut on koottu esitteeksi, joka on päivitetty hankkeen aikana. Hankkeen aikana työntekijöiden työ on kehittynyt varhaisen tuen suuntaan ja erilaiset järjestetyt koulutukset ovat tukeneet tätä. Koulutusta on tarjottu varhaisesta vuorovaikutuksesta, joka hyödyttää koko perhekeskuksen työntekijöitä sekä Munkkiniemen ja Pitäjänmäen neuvoloiden terveydenhoitajia. Hankkeen aikana on järjestetty iltatilaisuuksia alueen vanhemmille terveydenhoitajien kanssa perhevalmennukseen osallistuville perheille lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta. Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat ohjanneet äitejä ryhmiin. Alueen lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat saaneet mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistaan ja kokeilla ryhmätoiminnan vetämistä mentoroinnin avulla. Ryhmien vetämisessä on ollut mukana kokemattomampi työntekijä, joka rinnalla oppien työskentelee kokeneemman vetäjän kanssa. Tällä järjestelmällä on ollut tarkoitus kehittää moniammatillista työskentelytapaa ja turvata toiminnan jatkuminen. Työmuoto on siirtynyt myös osaksi alueen perustyötä. Yksinhuoltajille kohdistetussa ryhmätoiminnassa äitien ja lasten vuorovaikutus on vahvistunut. Äidit ovat verkostoituneet ja rohkaistuneet käyttämään alueen muitakin palveluja. Hankkeen lopussa 2008 keväällä alueen kahden kulttuurin perheille on kehitetty ryhmätoimintaa. Toiminnassa on hyödynnetty ja juurrutettu yksihuoltajaäideille kehitettyä ryhmätyömallia doc Avainsanat - Nyckelord - Key words varhaisen tuen hanke; yksinhuoltajat;voimaantuminen; verkostoituminen; perheiden palvelupaketti Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 VAUVAPERHEHANKE TALIN ALUEELLA VOIMAA YKSINHUOLTAJAVANHEMMUUTEEN TALIN VARHAISEN TUEN HANKE LOPPUARVIOINTIIVISTYS Työryhmä: Outi Halme Else Kruskopf Kirsi Rapatti Syksy 2008

4 2 Sisällys 1. HANKEKUVAUS Hankkeen tarve Kohderyhmä / hyödynsaajat Tavoitteet / tavoiteltavat tulokset Toimenpidesuunnitelma TOIMINTA HANKKEESSA VUOSINA Ryhmätoiminta Asiantuntijoiden vierailut TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Arviointikysymykset ja arviointi Ryhmätoiminnan arviointia Äitinäkökulma Lapsinäkökulma Monipuolisen tuen vaikutus vanhemmuuteen Ryhmän ohjaajan näkökulma Yhteistyönäkökulma Kehittämishaasteita...9 Liite 1. HYVÄ KÄYTÄNTÖ...11

5 3 1. HANKEKUVAUS Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Läntinen perhekeskus Vauvaperhehanke Talin alueella 1.1 Hankkeen tarve Yksinhuoltajat, joilta usein puuttuu oma tukiverkosto. He tarvitsevat vahvistusta vanhemmuuteen sekä vuorovaikutustaitoihin lapsen kanssa. Tietämättömyys alueen palveluista sekä kyvyttömyys hakea tietoa alueen lapsiperheiden palveluista on yhteinen nimittäjä alueen yksinhuoltajille. 1.2 Kohderyhmä / hyödynsaajat Alle 3-vuotiaiden lasten yksinhuoltajavanhemmat. 1.3 Tavoitteet / tavoiteltavat tulokset Vertaisryhmätoiminnan järjestäminen vanhemmuuden tukemiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi. Alueen lapsiperheille tarjottavien palvelujen kokoaminen esitteeksi. Työntekijöiden työn kehittyminen varhaisen tuen suuntaan sekä koulutuksellisen tuen tarjoaminen. 1.4 Toimenpidesuunnitelma Yksinhuoltajille järjestettiin ryhmätoimintaa Lp Strömbergin tiloissa syksyllä kertaa ja samoin järjestetään keväällä V lopulla valmistui alueen palveluesite, jota tarpeen mukaan päivitetään. Tämän lisäksi koulutusta varhaisesta vuorovaikutuksesta, joka hyödyttää koko perhekeskuksen työntekijöitä sekä Munkkiniemen ja Pitäjänmäen neuvoloiden terveydenhoitajia. Syksyn 2006 suunnitelmissa on iltatilaisuuden järjestäminen terveydenhoitajien kanssa perhevalmennukseen osallistuville perheille lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta. Hanke etenee alueen tarpeista lähtien ja vuoropuheluna alueen asukkaiden, neuvolan ja perhekeskuksen välillä. Neuvoloiden terveydenhoitajat ohjaavat äitejä ryhmiin. Alueen lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistaan ja kokeilla ryhmätoiminnan vetämistä mentoroinnin avulla. Ryhmien vetämisessä on mukana kokemattomampi työntekijä, joka rinnalla oppien työskentelee kokeneemman vetäjän kanssa. Tällä järjestelmällä on

6 4 tarkoitus kehittää moniammatillista työskentelytapaa ja turvata toiminnan jatkuminen. Työmuoto siirtyy myös osaksi alueen perustyötä. Vertaisryhmätoimintaa vetävät lastensuojelun sosiaaliohjaaja, ja johtava leikkipuisto-ohjaaja. 2. TOIMINTA HANKKEESSA VUOSINA Perhekeskuskeskuksen ja alueen neuvolan terveydenhoitajien yhteistyöneuvottelussa nousi neuvolan taholta huoli alueen perheiden kohdalla seuraavista asioista. Alueella on nuoria äitejä, joista useammat ovat myös yksinhuoltajia. Yhteisenä tekijänä on se, että heiltä puuttuu usein oma tukiverkosto uudessa elämäntilanteessa vauvan synnyttyä. Alueella asuu myös korkean koulutustason omaavia äitejä, mutta heidän kohdallaan osaamattomuutta näkyy arkipäivässä ja lasten kasvatuksessa. Yksinäisyys, tietämättömyys tai kyvyttömyys hakea tietoa alueen palveluista on ehkä yleinen nimittäjä alueen äideille. Samansuuntaisia asioita nousi myös keväällä 2005 tehdyssä Läntisen perhekeskuksen tilannekartoituksessa. Miten tuetaan nuorien yksinhuoltajaäitien vanhemmuutta uudessa, usein mullistavassakin elämäntilanteessa? Kuinka mahdollistetaan tukiverkoston muodostuminen äideille ja sitä kautta vertaistuen tarjoaminen? Hankkeen tarkoituksena on myös Talin alueen perheille tarjoamien palvelujen koonti ja tiedon jakaminen perheille. Informaatioesitteen hyöty kohdistuu sekä asiakkaille että alueen työntekijöille. Munkkiniemen ja Pitäjänmäen neuvoloiden terveydenhoitajat ovat hyvin yhteistyöhaluisia aloittamaan hankkeen perhekeskuksen kanssa ja heidän työpanoksensa tiedon saattamisessa alueen perheille tulee olemaan tärkeä. Hankkeen tavoitteena on järjestää vertaisryhmätoimintaa yksinhuoltajaäideille vanhemmuuden tukemiseksi. Lisäksi tavoitteena on koota alueen lapsiperheille tarjoamista palveluista esite, jota jaetaan neuvolassa perhevalmennuksien yhteydessä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Munkkiniemen ja Pitäjämäen terveysasemien lastenneuvoloiden terveydenhoitajien kanssa. Terveydenhoitajilla on merkittävä osuus löytää neuvolakäyntien yhteydessä äitejä ja arvioida perheiden tilannetta ja sitä kautta löytää asiakkaita ryhmätoimintaan. Vertaisryhmätoiminnalla vahvistetaan yksinhuoltajaäitien vanhemmuutta ja lisätään heidän voimavarojaan arjessa. Kun luodaan pitkäkestoisia suhteita ja sosiaalisia verkostoja, tarvitaan sekä konkreettista toimintaa että kohtaamiselle sopivia paikkoja. Leikkipuisto kohtaamispaikkana on tähän tarkoitukseen oivallinen matalan kynnyksen paikka, jonka toimintaan äidit tutustuvat ryhmätoiminnan myötä ja joka voi tulla osaksi jokapäiväistä

7 5 elämää. Tiedon saaminen alueen palveluista aktivoi äitejä hakeutumaan palveluihin ja helpottaa perheiden arjen sujuvuutta. Alueen lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistaan ja kokeilla ryhmätoiminnan vetämistä mentoroinnin avulla. Ryhmien vetämisessä on mukana kokemattomampi työntekijä, joka rinnalla oppien työskentelee kokeneemman vetäjän kanssa. Tällä järjestelmällä on tarkoitus kehittää moniammatillista työskentelytapaa ja turvata toiminnan jatkuminen. Työmuoto siirtyy näin osaksi alueen perustyötä. 2.1 Ryhmätoiminta Ryhmätoiminta järjestettiin Lp Strömbergissä, Pitäjänmäessä. Vetäjinä toimivat lastensuojelun sosiaaliohjaaja ja johtava leikkipuisto-ohjaaja sekä Lp Strömbergin kaksi ohjaajaa. Lisäksi saatiin apua tarvittaessa lastenhoitoon kotipalvelun työntekijöiltä. Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa klo puolen vuoden ajan(10 kertaa). Mukaan otettiin 6-8 äitiä lapsineen ja ryhmä oli suljettu ryhmä. Munkkiniemen ja Pitäjänmäen terveydenhoitajat ohjasivat 1-3v. lasten yh-äitejä mukaan ryhmiin. Ryhmät olivat vertaistukiryhmiä, joissa tarjottiin aamupala vapaamuotoisine keskusteluineen. Ryhmässä käsiteltävät aiheet tai yhdessä tekemiset olivat valittu äitien toiveista ja ehdotuksista. Jokaisella kerralla oli myös ohjattu vuorovaikutusleikki, jossa äiti lapsensa/lapsiensa kanssa vahvisti vuorovaikutusta lapseen/lapsiin. 2.2 Asiantuntijoiden vierailut Asiantuntijoina ryhmässä vierailivat neuvolan psykologi, terveydenhoitaja, Uusperheellisten Liiton perhepsykoterapeutti, Pääkaupungin Yksin- ja yhteishuoltajien Liiton koordinaattori, jooga-ohjaaja, kasvisruoka-asiantuntija, vyöhyketerapeutti, tanssiterapeutti, intialaisen päähieronnan osaaja. Ryhmän ohjauksessa käytettiin laululeikkejä, tunnemattoa, toimiva perhe-kortit, vahvuus-kortit, lankakerä, saviseikkailua, elämän puun piirtäminen, erilaisia tapoja ryhmän aloitukselle(haetaan tunteita ja pohditaan voimavaroja), rentoutusharjoituksia. Syksyllä-06 järjestettiin Munkkiniemen neuvolan kanssa varhaisen vuorovaikutuksen ilta, johon terveydenhoitaja kutsui yhden perhevalmennusryhmänsä(10 perhettä). Iltaan osallistuneiden vauvat olivat 3-4 kuukautta vanhoja. Ilta järjestettiin Lp Ulvilassa ja vetäjinä

8 6 toimivat neuvolan psykologi, terveydenhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, 2 lastensuojelun sosiaaliohjaajaa ja leikkipuiston ohjaaja. Hankeaikana syksystä 2005 kevääseen 2008 järjestettiin 6 ryhmää. Hankealueelta on tehty palvelupaketti, jota jaetaan eri toimijoille ja heidän kauttaan alueen asukkaille. 3. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA 3.1 Arviointikysymykset ja arviointi Hankkeen arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan toimintaa seuraavien tavoitteisiin vastaavien kysymysten kautta: Onko ja miten vertaistuki on vahvistanut vanhemmuutta ja kehittänyt vanhemman ja lapsen vuorovaikutustaitoja? Onko vertaistoiminta rakentanut omaehtoisuutta ja keskinäistä vertaistukea? Onko toiminta edesauttanut vanhempien verkostoitumista ja miten se näkyy? Ovatko työntekijöiden taidot kehittyneet vahvemmiksi varhaisen tuen työntekijöiksi? 3.2 Ryhmätoiminnan arviointia Arviointiaineiston keruu: Ryhmästä kerätään palautetietoa/ havainnointi. Mitä osalliset saivat/ aktiivinen osallisuus? Mitä kokee? Ryhmien kokemuksista otetaan oppia. Sosiaaliohjaaja tekee ryhmältä Bikvamallia soveltaen asiakashaastattelun. Havainnointi ja arviointi ryhmästä. Jatkosuunnitelmat. Koulutusten jälkeen kerätään palautetietoa ja mietitään onko koulutuksesta saatu tieto viety käytäntöön. Yhteiset arviointi- ja kehittämispäivät hanketyöntekijöille. Ryhmätoiminnan vaikutusta arvioitiin puolivuosittain toteutetuilla asiakkaiden ryhmähaastatteluilla ja/tai kirjallisilla kyselyillä. Kaikki ryhmiin osallistuneet antoivat palautteen. Ryhmähaastattelu osoittautui hyväksi tavaksi kerätä palautetta. Ryhmähaastattelussa käytettiin ulkopuolista haastattelijaa mahdollisimman aidon palautteen saamiseksi. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litterointiin käytettiin ryhmän ulkopuolista työntekijää ryhmäläisten anonymiteetin säilyttämiseksi palautetilanteessa. Lisäksi ryhmän ohjaajat ja leikkipuiston työntekijät sekä muut perheiden kanssa työskentelevät tahot kävivät reflektiivistä keskustelua yksinhuoltajaryhmän merkityksestä ja toiminnan tuloksellisuudesta perheiden kohdalla.

9 7 Ryhmän tärkeimmiksi merkityksiksi nousivat asiakaspalautteiden pohjalta: vertaistuki, verkostoituminen, jaksaminen vanhempana, päivärytmi, asiakaslähtöisyys, äitilapsisuhde, osallisuus, voimaantuminen ja tieto tarjolla olevista palveluista. Ryhmä on kuin äidin syli, johon lapsi pyrkii -Foulkes 3.3 Äitinäkökulma Ryhmään osallistuneet äidit kuvasivat vertaisryhmän tukea tärkeäksi erityisesti arjessa jaksamisen kannalta. Toisilta yksinhuoltajaäideiltä sai uskoa siihen, että selviää. Arkisuudessaan eräs äiti kiteytti osan tästä tuesta sanoilla: Kun ajattelin, että Liisakin kertoi siivonneensa eilen, niin kyllä minäkin jaksan. Vertaisuus antoi mahdollisuuden käsitellä kipeitäkin tuntoja mm. yksinäisyyteen, vanhemmuuteen, lapsen biologiseen isään tai uuden parisuhteen toiveisiin liittyen. Tuttu, suljettu pienryhmä antoi tähän turvallisen mahdollisuuden. Toisilta ryhmäläisiltä saatiin uusia näkökulmia asioihin. Ryhmään osallistuneet äidit kokivat ryhmässä voimakasta mehenkeä. 3.4 Lapsinäkökulma Äidit näkivät, että heidän suhtautumisensa omaan lapseen oli muuttunut positiivisemmaksi, koska ryhmä oli vahvistanut omaa jaksamista ja sitä kautta jaksamista lapsen kanssa. Ryhmä oli rohkaissut äitejä tekemään kotona lapsen kanssa asioita, joita oli tehty ryhmässä yhdessä. Näistä ovat esimerkkeinä leipominen, askartelu, maalaus ja vuorovaikutusleikit. Äidit näkivät ryhmän lapsen kannalta turvallisena paikkana harjoitella sosiaalistumista. 3.5 Monipuolisen tuen vaikutus vanhemmuuteen Vertaisryhmästä äidit ovat saaneet tukea omaan jaksamiseensa arjessa yksinhuoltajavanhempana. Eräs äiti totesi ryhmäpalautteessaan että, Jos ei olisi ryhmää, olisi vaan kotona ja masentuisi lisää. Toisten ryhmäläisten tuen lisäksi myös tuki ryhmän ohjaajilta koettiin tärkeäksi.

10 8 Palautteissa mainittiin, että ryhmässä oli tilaa keskustelulle ja äideille tuli tunne, että siitä mitä minulle kuuluu haluttiin todella kuulla. Ryhmästä sai myös tietoa siitä mistä apua voi saada - sekä ryhmän ohjaajilta että toisilta ryhmäläisiltä. Äidit kokivat, että ryhmässä pidettiin huolta sekä äideistä että lapsista. Äideistä tuntui hyvältä, että heidän lapsiinsa kohdistettiin positiivista huomiota ja että ryhmän ohjaajat suhtautuivat lapsiin lämmöllä. Ryhmä koettiin osaksi lapsiperheen päivärytmiä. Aamulla kokoontuva ryhmä auttoi joitain äitejä löytämään päivärytmin kotiäidin perheeseen. Ryhmä muodostui osaksi perheiden viikko-ohjelmaa. Alueen palvelut tulivat perheille tutummiksi erityisesti leikkipuistotoimintaan oli ryhmän kautta helpompi integroitua. Äidit verkostoituivat keskenään ja tapasivat perheineen toisiaan ryhmätapaamisten ulkopuolella. Työelämään siirtyvän ryhmäläisen toivomuksesta käynnistettiin Pääkaupunkiseudun yksinja yhteishuoltajaliiton Yksinhuoltajien olohuone -toiminta leikkipuisto Strömbergissä. Yksinhuoltajien olohuone kokoontuu iltaisin ja mahdollistaa työssäkäyvien tai opiskelevien vanhempien osallistumisen vertaisryhmään. Olohuonetoiminta on täysin itseohjautuvaa toimintaa, jota suunnittelevat ja toteuttavat yksinhuoltajaäidit itsenäisesti. Yksi hankeryhmän äideistä toimi aktiivisesti Strömbergin Yksinhuoltajaolohuoneen vetäjänä. 3.6 Ryhmän ohjaajan näkökulma Ryhmän ohjaajille ryhmä on ollut hyvä näköalapaikka alueen yksinhuoltajaperheen arkeen. Ryhmän periaatteena on ollut asiakaslähtöisyys, joka on tarkoittanut ryhmäläisten mielipiteiden kuulemista ja ryhmään kohdistuvien toiveiden ja odotusten kartoittamista jokaisen ryhmäkauden alussa ja sen aikana. Toiveita on myös pyritty toteuttamaan toiminnassa. Ryhmien ohjaamisen myötä ohjaajan tiedot ovat karttuneet ja taidot kehittyneet. Erityisesti on opittu kannustamaan ryhmän äitejä yhdessä toimimiseen ja ryhmän ulkopuolella verkostoitumiseen. Hankkeen ansiosta mahdollistuneet koulutukset, vertaistapaamiset vauvaperhehankkeiden kanssa ja opintomatkat ovat antaneet uusia näkökulmia. 3.7 Yhteistyönäkökulma Hankkeen myötä käynnistyi yhteistyö lastensuojelun, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen terveysasemien, leikkipuistojen ja kotipalvelun kanssa, joista muodostui hankkeen ohjausryhmä.

11 9 Alueen toimijoille järjestettiin yhteistä koulutusta; lastenpsykiatri Jukka Mäkelän varhaisen vuorovaikutuksen koulutus, ryhmätheraplay ja Stakesin Huoli puheeksi -koulutus, johon osallistui myös päivähoidon työntekijöitä. Läntisen perheryhmän sosiaaliohjaaja osallistui Mannerheimin Lastensuojeluliiton videoavusteinen perhe ja vuorovaikutusohjauskoulutukseen. Syksyllä 2006 järjestettiin Varhaisen vuorovaikutuksen ilta leikkipuisto Ulvilassa. Illan toteuttivat yhdessä Munkkiniemen neuvolan terveydenhoitaja, psykologi, leikkipuiston ohjaaja, lastensuojelun sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Iltaan osallistui neuvolan perhevalmennuksesta koottu ryhmä, joiden vauvat olivat n. 3 kuukauden ikäisiä. Alueen palveluista koottiin perheiden palvelupaketti, jota päivitetään ja jaetaan puolivuosittain yhteistyökumppaneille. Hankkeen rahoista ostettiin kaksi vauvatin nukkea joista toinen annettiin Munkkiniemen neuvolan terveydenhoitajien ja toinen perhekeskukseen perhevalmennusta tukemaan. Neuvolan terveydenhoitajan aloitteesta syntyi uusi ryhmätoiminta kahden kulttuurin perheille. Terveydenhoitaja kertoi, että neuvolassa on paljon kahden kulttuurin perheitä, jotka tarvitsevat lisätukea kasvatuskysymyksiin, lapsen kielen kehitykseen sekä vanhemmuuteen. Saimme apua ryhmän suunnitteluun kehittämiskonsultti Merja Svenskiltä sekä kouluttaja, tutkija Jonna Roosilta. Kokoonnuimme muutaman kerran ns. opinpajoihin, jossa pohdittiin kahden kulttuurin perheiden problematiikkaa. Helmikuussa 2008 käynnistyi leikkipuisto Ulvilassa ryhmä kaksikulttuuristen perheiden äideille ja lapsille. Ryhmä tarjoaa vertaistukea perheille, joissa toinen vanhempi on eri kulttuurista. Ryhmässä pohditaan lapsen kasvatusta kahden kulttuurin välissä ja keskustellaan lapsen kahdenkulttuurin identiteetin vahvistamisesta. Ryhmän tarkoitus on yhteisen tekemisen kautta tuoda iloa lapsen ja vanhemman arkeen. Yhdessä koettu ilo vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Ryhmän ohjaajina toimivat leikkipuiston sosiaaliohjaaja, kotipalvelun perhetyöntekijä sekä varhaisen tuen sosiaaliohjaaja. Ryhmään on ollut paljon tulijoita, eikä kaikkia halukkaita ole voitu ottaa mukaan. 3.8 Kehittämishaasteita Käynnistämisessä haasteellisinta oli löytää yksinhuoltajaäitejä ryhmään. Ryhmästä on tiedotettu paikallislehdissä, neuvoloiden terveydenhoitajien, lastensuojelun ja kotipalvelun kautta sekä mm. alueen leikkipuistojen ja terveysasemien ilmoitustauluilla. Ryhmä on

12 10 tarkoitettu pienryhmäksi, johon otetaan 6-8 äitiä. Ensimmäiseen ryhmään osallistui kolme äitiä lapsineen. Enimmillään ryhmässä on ollut kahdeksan äitiä lapsineen. Mikä olisi paras tapa tavoittaa kohderyhmäläiset? Kahden kulttuurin ryhmätoiminnassa käytimme niitä tietotaitoja, joita olimme saaneet ohjatessamme yksinhuoltajia. Päinvastoin kuin yksinhuoltajille suunnatuissa ryhmissä, kahden kulttuurin perheille suunnattuun ryhmätoimintaan on ollut enemmän tulijoita kuin on pystytty vastaanottamaan. Tämä kertoo sen, että tällaiselle toiminnalle on todellinen tarve juuri nyt. Kahden kulttuurin ryhmätoiminta jatkuu syksyllä 2008 ja keväällä piirrokset: Anne Pummila

13 11 Liite 1. HYVÄ KÄYTÄNTÖ Antakaa työmuodolle/käytännölle lyhyt ja napakka nimi: Vauvaperhehanke Talin alueella Työmuodon kohderyhmä (yksi tai useampi) lapsi-vanhempi-yhdessä Jokin muu, mikä? yksinhuoltajat Mihin tarpeeseen ko. työmuoto kohderyhmän osalta mielestänne vastaa? Yksinhuoltajien verkostoitumiseen; alueen palvelujen löytäminen, vertaistuki Minkälaista muutosta työmuodolla tavoitellaan asiakkaan elämässä? Yksinhuoltajien arjen helpottuminen; toisten vertaisten löytäminen, kodin ulkopuolelle suuntautuminen, lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toiminnan toteuttajat: merkitkää kaikki, jotka osallistuvat työmuodon toteuttamiseen: Terveystoimi,neuvola Leikkipuisto Lastensuojelu Kertokaa halutessanne tarkemmin toiminnan toteuttajista: Toiminnan kuvaus; mm. miten toiminta on järjestetty (tarvittavat resurssit, yhteistyökumppanit ja muut välttämättömät tekijät, jotka ovat edellytyksenä ko. toimintamuodolle) sekä työmuodon prosessi (toiminnan käytännön eri vaiheet, miten asiakkaat osallistuvat jne.) Ryhmätoimintaan osallistuu 4 työntekijää; 2 lp-työntekijää(painopiste lasten kanssa työskentelyssä) ja 1 ls-sosiaaliohjaaja, 1 joht.lp-ohjaaja(painopiste aikuisten kanssa työskentelyssä)ryhmä toimii lp Strömbergin tiloissa ja vartuhankkeiden rahoitus. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa klo puolen vuoden ajan(10 kertaa)mukaan otetaan 6-8 äitiä lapsineen ja ryhmä on suljettu ryhmä. Yhteistyökumppaneina Munkkiniemen - ja Pitäjänmäen neuvolat. Terveydenhoitajat ohjaavat 1-3v. lasten yh-äitejä mukaan ryhmään. Ryhmä on vertaistukiryhmä, jossa tarjotaan aamupala vapaamuotoisine keskusteluineen, vanhempien ja lasten ryhmät erikseen ja vuorovaikutusleikit, joiden tarkoituksena on vuorovaikutuksen vahvistaminen. Ryhmässä käsitellään asioita, joita äidit ovat toivoneet, ulkopuolisia asiantuntijoita ohjaamassa keskustelua tai toimintaa muutamilla

14 12 ryhmäkerroilla(äitien toivomusten perusteella) Ryhmään on kutsuttu neuvolan psykologi, jooga-ohjaaja, kasvisruoka-asiantuntija, vyöhyketerapeutti, tanssiterapeutti, nukketeatteri, intialaisen päähieronnan osaaja. Ryhmän ohjauksessa käytetään laululeikkejä, tunnemattoa, toimiva perhe-kortit, vahvuus-kortit, lankakerä, saviseikkailua, elämän puun piirtäminen, erilaisia tapoja ryhmän aloitukselle(haetaan tunteita ja pohditaan voimavaroja), rentoutusharjoituksia. Syksyllä-06 järjestettiin Munkkiniemen neuvolan kanssa varhaisen vuorovaikutuksen ilta, johon terv.hoitaja kutsui yhden perhevalmennusryhmänsä(10 perhettä) Iltaan osallistuneiden vauvat olivat 3-4 kuukautta vanhoja, ilta järjestettiin lp Ulvilassa, työntekijöinä osallistuivat neuvolan psykologi, terv.hoitaja, ls-sos.työntekijä, 2 ls-sos.ohjaajaa, lp-ohjaaja. Hankealueelta on tehty palvelupaketti, jota jaetaan eri toimijoille ja heidän kauttaan alueen asukkaille. Hankkeen varoilla järjestetty vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen liittyvää koulutusta; Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän luennot sekä LTO Sinikka Savolan ryhmätheraplayn ohjaaja-koulutus (koulutuksiin osallistuneet läntisen perhekeskuksen työntekijät)hankkeesta on hyötynyt koko perhekeskus. Minkä tasoista muutosta työmuoto on saanut aikaan asiakkaan/asiakkaiden elämässä? Arvioi oman tuntumanne mukaisesti asteikolla ARVIO hankkeesta = 8 Pohtikaa edellisessä vastauksessa antamaanne numeroarviota: miten muutosta on todennettu? Merkitse kaikki vaihtoehdot: Työyhteisössä-käydyn-keskustelun avulla Asiakaskyselyn avulla Havainnoinnin avulla Haastattelemalla asiakkaita Työmuodon arviointi: Mitä muutosta olette havainneet asiakkaiden elämäntilanteessa, jonka arvioitte johtuvan ko. työmuodon käytöstä? Kuvatkaa omin sanoin: Esim. ryhmässä oleva äiti ryhtyi vetämään leikkipuistossa MLL:n perhekahvilaa. Asiakkaat ovat löytäneet erilaisia tukimuotoja ja-palveluja. Äidit ovat vahvistuneet ja solmineet ystävyyssuhteita keskenään. Jos asiakkaat ovat arvioineet työmuotoa, kertokaa, millaista arviota olette saaneet: ÄITIEN KOKEMUKSIA Saa puhua ihmisten kanssa, jotka eivät säikähdä. Kun täältä virkistyneenä lähtee niin sillon on loppupäivä tosi kiva. Lapsille on kiva, kun ne saa seuraa. Me ei olla pahemmin

15 13 käyty missään ulkopuolisissa paikoissa, tulee sitten lähdettyä muuallekin kun on aloittanut täällä tämän. Niin vähän mulla aikuiskontakteja että ne on ollut tosi tärkeitä. Kavereita täällä on, mä just ajattelin, että täytyy pyytää puhelinnumeroita. Oli ongelmia niin mulle soitettiin, että kuis sä jaksat? -"just se, että kun on niin vähän aikuiskontakteja mulla täällä(asuinalueella), ne ovat ollu tosi tärkeitä." -"kun me ei olla pahemmin käyty silleen missään ulkopuolisissa paikoissa, tulee sitten lähdettyä muuallekin kun on aloittanut täällä tämän(ryhmän). Ja tulee vähän nää puistotkin tutuiksi." -"kuuntelemalla sitä, että toisilla onkin jotain muita ongelmia kuin meillä. Niin ja ymmärtää ettei meillä kaikki niin huonosti olekaan ku meiltä puuttui toi ongelma. Niin että saa suhteutettua niitä." -"ei ole kiva jos on liian iso ryhmä, kauheeta. Pieni on kaunista." Miten arvioitte työmuodon ja hyvän käytännön levittämistä; onko sen käyttö mielestänne mahdollista jossain toisessa ympäristössä? Halutessanne voitte antaa myös levittämiseen liittyen kehittämisehdotuksia. Työmuotoa voi mainiosti käyttää ja hyödyntää toisessa ympäristössä. Hankkeessa mukana ollut lp-ohjaaja on ollut theraplay-kouluksessa mukana ja ryhtyy uudessa ryhmässä käyttämään tätä menetelmää yhdessä ls-sos.ohjaajan kanssa

16 Helsingin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Tietopalvelu PL Helsingin kaupunki p Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä :1 Nina Vuori, Pirkko Ulvinen, Maarit Mäkelä, Pipsa Rusama, Fosi Aden ja Eeva Monto: Somalitaustaisten asiakkaiden varhaista tukea rakentamassa vuosina Pihlajiston varhaisen tuen hankkeen loppuarviointiraportti 2008:2 Outi Paulig: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palvelukeskustoiminnan kehittämisohjelma vuosille :3 Suvi Nieminen: Perhetyö päivähoidon ympäristössä Kivikossa ja Länsi-Kontulassa. Varhaisen tuen hanke :4 Jenni Mölkänen: Helsingin matkapalvelukeskus. Selvitys matkapalvelun käyttämättömyyden syistä 2008:5 Katri Laaninen ja Kirsi Lukka: Kontulan vauvaperhehanke. Varhaisen tuen hanke :6 Anu Jäppinen, Päivi Smeds, Leena Alho ja Annina Aaltonen: Tukea muutokseen tekstiviestillä. Voimapiirihankkeen loppuraportti. 2008:7 Jussi Tervola: Helsingin matkapalvelun asiakastyytyväisyys vuonna :8 Tatjana Tsempoi ja Tuula Virtanen (toim.): Verso varhaisen tuen monikulttuurinen perhetyö. Venäjänkieliset perheet. Varhaisen tuen hanke :9 Marika Salovaara ja Yussuf Sabad: Verso varhaisen tuen monikulttuurinen perhetyö. Somalialaiset perheet. Varhaisen tuen hanke :10 Else Kruskopf, Eeva Monto ja Tuula Virtanen: Varhaisen tuen koordinaattorit sisäisen kehittämistyön tuki. Varhaisen tuen hanke :11 Elisa Korhonen, Eeva Monto, Sisko Paavola, Pirkko Ulvinen, Marjatta Tuokko ja Nina Vuori: Ala-Malmin verkostoyhteistyöhanke. Loppuraportti. Varhaisen tuen hanke :12 Riitta Aholainen, Pirjo Akkanen, Teija Grundström, Anne Ikäheimonen, Urpo Lappi, Eeva Monto, Outi Pesonen-Laine, Minna Raitanen ja Leena Suomela: Jakomäen varhaisen tuen kumppanuushanke. Loppuraportti. Varhaisen tuen hanke :13 Marja-Liisa Lehtimäki-Kauppinen ja Eeva Monto: Yhteiset lapsemme Maunulassa ja Veräjälaaksossa. Loppuraportti. Varhaisen tuen hanke :14 Jonna Lehtosaari: Varhaisen tuen sosiaaliohjauksen konsultti. Varhaisen tuen hanke :1 Outi Halme, Else Kruskopf ja Kirsi Rapatti: Vauvaperhehanke Talin alueella: Voimaa yksinhuoltajavanhemmuuteen. Varhaisen tuen hanke Loppuarviointitiivistys