Asumakangas. Huttulahti. Luukaarteen laavu. KUOPION MOOTTORIKELKKAREITIT Reittisuunnitelma; Asumakangas Vehmersalmi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asumakangas. Huttulahti. Luukaarteen laavu. KUOPION MOOTTORIKELKKAREITIT Reittisuunnitelma; Asumakangas Vehmersalmi"

Transkriptio

1 Asumakangas Huttulahti Luukaarteen laavu KUOPION MOOTTORIKELKKAREITIT Reittisuunnitelma; Asumakangas Vehmersalmi

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO REITIN PERUSTIEDOT SUUNNITTELUPERIAATTEET ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ALUEEN MUU KÄYTTÖ TURVALLISUUS LUONTOARVOT JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT SUOJELUALUEET, POHJAVESIALUEET JA MUUT TÄRKEÄT LUONTOKOHTEET VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN, KASVILLISUUTEEN JA ILMAAN MELUHAITAT REITIN PERUSTAMISMENETTELY REITIN PITÄJÄ MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MENETTELY REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAREITIN SIIRTÄMINEN JA LAKKAUTTAMINEN REITIN RAKENTAMINEN PUUSTON RAIVAUS JA POHJAN TASAUS REITTIRAKENTEET REITIN MERKITSEMINEN JA OPASTEET REITIN YLLÄPITO KUSTANNUSARVIO SUUNNITTELUSSA KÄYTETYT LÄHTEET LIITTEET 1. Yleiskartta (1:45 000) 2. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueen lausunto moottorikelkkareitin suunnittelusta Vehmersalmen Huttujärven luoteispohjukassa 3. Maanomistajaluettelot ja lyhyt kuvaus reittitoimenpiteistä: 3.1 Reittivaihtoehto Reittivaihtoehto Reittivaihtoehto Reittivaihtoehto Reitin muutosehdotus metsoalueen kiertämiseksi 4. Reittikartat 6 kpl (1:10 000) 5. Savon Voima Oyj:n lausunto kelkkareitin sijoittamisesta sähkölinjan alueelle 6. Tietoa tiesuunnitteluun nro 82, Tiehallinnon ohje, Moottorikelkkareitin tai -uran ja maantien risteäminen (Tiehallinto, liikennetekniikka, ) 7. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto/muistio moottorikelkkareitin maantien ylityskohdista 8. Luettelo reitillä käytettävistä liikennemerkeistä 9. Tyyppikuvat reittimerkistä, opastaulusta ja opasteesta

3 2 1 Johdanto Moottorikelkkailun kasvun myötä on tullut tarve ohjata kelkkailua entistä tarkemmin. Rekisteröityjen kelkkojen määrä on tasaisesti kasvanut aina 2000-luvun alusta lähtien. Perustamalla virallisia kelkkailureittejä saadaan minimoitua kelkkailusta aiheutuvat haitat, perustettua kelkkailijan kannalta mielekkäät ja hyvin hoidetut reitit sekä tuotua kelkkailutoiminta paremmin virallisen valvonnan piiriin. Hoidettuja, turvallisia kelkkailureittejä voidaan myös uskottavammin markkinoida ja hyödyntää matkailuelinkeinossa. Valtakunnallisena tavoitteena on saada koko maan kattava runkoreitistö, joka koostuu virallisista reiteistä. Keskittämällä ajaminen hyvin suunnitelluille ja valvotuille reiteille saadaan kelkkailutoiminta hallitummaksi ja turvallisemmaksi. Pohjois-Savon alueella on tehty moottorikelkkareittien suunnittelutyötä jo luvun puolivälistä lähtien. Tällöin erityisesti ulkoilureittien suunnittelu kohdistui Koillis-Savoon. Samassa yhteydessä on suunniteltu ja rakennettu alueen kuntia yhdistävää kelkkauraverkostoa. Kuopion ja entisen Karttulan alueella reitit ovat osa em. kelkkauraverkostoa ja urien käyttö perustuu kuntien ja maanomistajien välillä tehtyihin käyttöoikeussopimuksiin. Pohjois-Savon ympäristökeskus (nykyisin ELY) on aikaisemmin koordinoinut reittien suunnitteluun ja virallistamiseen liittyviä toimintoja. Reittihankkeiden voimin on suunniteltu ja osin virallistettu kelkkareittejä Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Rautavaaran ja Tuusniemen sekä Sisä- Savon kuntien alueella. Sittemmin ELY-keskus on luopunut reittisuunnittelusta. Reittisuunnittelu Kuopion seudulla ja Koillis-Savossa on saanut jatkoa uuden hankkeen myötä. Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen -hanke (MoViRa) toteutetaan EAKR-rahoituksella vuosina Hankkeen tavoitteena on suunnitella kelkkareitit Kuopioon ja Siilinjärvelle sekä rakentaa Koillis-Savon reitit valmiiksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemien reittisuunnitelmien pohjalta. Tämä reittisuunnitelma koskee Kuopion kaupungin alueelle suunniteltua moottorikelkkareittiä Asumakangas Vehmersalmen taajama Luukaarteen laavu. Reitti sijaitsee itäisen Kuopion alueella halkoen Vehmersalmea pohjoisesta etelään. Reitin pituus on noin 20 km. Reitti kuuluu Kuopion, Siilinjärven ja Koillis- Savon moottorikelkkareittien virallistamis- ja rakentamishankkeeseen. Hanke on vastannut reittisuunnittelun toteutuksesta. Suunnitelmaraportin pohjana on käytetty Pohjois-Savon ympäristö-/ely-keskuksen tekemiä reittisuunnitelmia. Raportissa erityisesti kappaleissa 6-9 on em. suunnitelmista lainattuja osioita. Moottorikelkkareitti perustetaan 6 metriä leveänä maastoliikennelain mukaisesti vahvistetun reittisuunnitelman perusteella kunnan hakemalla reittitoimituksella. Viralliset moottorikelkkareitit ovat tieliikennelain alaisia teitä, joilla on yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla lumipeitteen aikana. Reitin virallistamiseksi on siitä laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Virallisella reitillä on oltava pitäjä, jonka tehtävänä on vuosittain huolehtia siitä, että reitti on käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa ja turvallinen käyttäjälle. Vastuu reitin käyttämisestä ja mahdollisesti reitille aiheutuneista vahingoista on reitin käyttäjällä (huolehtimisperiaate).

4 3 2 Reitin perustiedot Kuopion alueella on jääyhteydet mukaan lukien noin 300 km epävirallisia kelkkauria. Lisäksi nykyisin Kuopioon kuuluvassa Nilsiässä on noin 100 km pituinen kelkkauraverkosto. Entisen Karttulan kunnan alueella uria on em. 300 km:stä vajaat 90 km. Karttulan kelkkaurista on aikanaan tehty silloisen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimesta reittisuunnitelma osana Sisä-Savon ulkoilureittihanketta. Kyseisen suunnitelman mukaan Karttulan kelkkareitti on perustettu 4 metriä leveänä maastoliikennelain mukaisesti maanomistajan ja reitin pitäjän välisillä sopimuksilla. Reittitoimitusta ei Karttulan reiteille/urille siten ole tehty. Karttulan reittisuunnitelman hyväksymisestä ei suunnittelun aikana ole löytynyt lainvoimaista viranhaltijapäätöstä lukuun ottamatta erillistä Airakselaan tehtyä reittisuunnitelmaa, mikä käsittää noin 5 km pitkän reittiosuuden. Muun Karttulan osalta ei näiden lähtötietojen perusteella voida puhua kelkkareiteistä vaan kysymyksessä ovat epäviralliset kelkkaurat. Myös em. Airakselan hyväksytty reittiosuus suunnitellaan uudelleen hankkeen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Karttulan alueen kelkkaurilta on yhteydet Tervon kautta Vesannolle ja Rautalammille sekä Suonenjoelle. Itä-Karttulasta puolestaan jatkuu yhteys niin ikään Tervoon ja siitä Maaningalle. Airakselasta on yhteydet keskeisempään Kuopioon sekä Suonenjoelle ja Leppävirran kautta Etelä-Savon reitteihin. Kuopiosta pääsee liittymään Siilinjärven ja Koillis-Savon reitteihin Kallaveden vesistöylityksen kautta. Reittisuunnittelu on alkanut Kuopiossa syksyllä 2012 ja suunnittelu on aloitettu Karttulan alueen kelkkaurista edeten muualle Kuopioon. Tämän suunnitelman reitti Asumakangas Vehmersalmen taajama Luukaarteen laavu on itäiseen Kuopioon sijoittuva, pääosin nykyiselle kelkkauralle suunniteltu reitti. Itäisessä Kuopiossa on noin 90 km olemassa olevaa kelkkauraverkostoa kun vesistöylitykset lasketaan mukaan uriin. Itäisen Kuopion urat on suunnittelun alkuvaiheessa jaettu erillisiin suunnittelukokonaisuuksiin seuraavasti: 1) Vaajasalo Riistavesi Tuusniemen raja, 2) Asumakangas Vehmersalmen taajama Luukaarteen laavu ja 3) Puutossalmi Enonlahti Kohi. Suunnittelu on aloitettu Vehmersalmen taajamaa halkovalta kelkkauralta ja reitti on alun alkaen ollut tarkoitus perustaa pääosin nykyiselle kelkkauralle muutamia pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Vehmersalmen taajaman läpi kulkee nykyisin kelkkaura, jota pitkin on yhteys taajamassa olevalle huoltoasemalle. Taajaman halki kulkeva ura on jo suunnittelun alkuvaiheessa suunniteltu jätettäväksi virallistamisen ulkopuolelle, sillä kooltaan pienessä taajamassa kelkkailun haittavaikutukset korostuvat ja urayhteys on todettu paikoin jopa vaaralliseksi mm. kohdassa, jossa kelkkailijat ja hiihtäjät kohtaavat. Ongelmana on myös virallisen reitin perustaminen urheilukentän laidalle. Nykyinen kelkkaura kulkee kentän eteläpuolelta aivan rivitalokorttelin välittömässä läheisyydessä. Reittisuunnittelun yhtenä periaatteena on vähentää ja välttää vaarallisia vesistöylityksiä. Asumakangas Vehmersalmen taajama Luukaarteen laavu - reitillä on useita vesistöjä, joista kierrettäväksi on suunniteltu ainoastaan reitin pohjoisosissa oleva Keskimmäinen Suojärvi. Muut järvet, kuten Saitta, Hormajärvi ja

5 4 Huttujärvi ovat muodoiltaan sellaisia, että niiden kiertäminen vaatisi useiden, jopa kymmenen kilometrin poikkeamismatkan nykyiseltä kelkkauralta. Tällöin uutta reittiä tulisi rakennettavaksi niin pitkiä matkoja, että jo reitin rakentamiskustannukset nousisivat kohtuuttoman korkeiksi. Suunnittelutyön aikana on kuitenkin tutkittu Huttujärven kiertämismahdollisuuksia järven pohjoispuolelta, alueelta tulleen asukaspalautteen vuoksi. Keskimmäisen Suojärven kierto on suunniteltu toteutettavaksi järven itäpuolelta Savon Voiman 110 kv:n sähkölinjan aluetta hyödyntäen siten kuin se on maastollisesti mahdollista. Maasto on sähkölinjan alueella erittäin kivistä ja korkeuserot ovat paikoin suuria. Kelkkaura kulkee jo nykyisin kyseisellä sähkölinjalla noin 6 km pituisen matkan, joten sähkölinjalla kulkeva reittiosuus on Keskimmäisen Suojärven kierron jälkeen noin 7 km. Mikäli sähkölinjan alue osoittautuu kelkkareitin perustamisen kannalta mahdottomaksi, reitti on karttatarkastelun ja osin myös maastokatselmuksen perusteella todettu mahdolliseksi viedä sähkölinjan itäpuolelle maastonmuotoja/korkeuskäyriä mukaillen. Ongelmana on, etteivät alueen kiinteistöjen omistajat ole antaneet suostumustaan reitille muutoin kuin sähkölinjaa hyödyntäen. Suunniteltava reitti alkaa pohjoisessa Asumakankaan tuntumasta Kuopion kaupungin omistuksessa olevalta Niittylahden tilalta. Tästä reitti jatkaa kaakkoon kohti Mustamäen laavua. Laavulta reitti jatkuu edelleen kaakkoon Kaijanmäelle, josta reitti suuntautuu Kangasjärven pohjois-/koillisosaan. Tästä reitti kulkee tilojen rajalinjaa pitkin kohti sähkölinjan aluetta, mihin Keskimmäisen Suojärven kierto on suunniteltu. Reitti kulkee em. sähkölinjalla kaakon suuntaan ylittäen Litmalahti- Vartiala maantien (mt 5400). Tien ylityksen jälkeen reitti on suunniteltu edelleen em. sähkölinjan alueelle aina Koistinmäkeen saakka. Koistinmäestä reitti jatkaa lounaaseen ylittäen Haukijoki-maantien (16408). Reitti laskeutuu Saitan rantaan kiinteistön rajalinjaa pitkin. Saitan vesistöylitys jää epäviralliseksi jääyhteydeksi, jonka jälkeen reitti jatkuu kaupungin omistuksessa olevan tilan kautta Hormajärvelle. Hormajärven ylitys on tarkoitettu Saitan ohella epäviralliseksi jääyhteydeksi. Hormajärven kiertäminen olisi helpohkosti toteutettavissa kaupungin omistaman ja yhden yksityisen tilan kautta, mutta Saitan ylityksen jäädessä entiselleen, myös Hormajärven kierto on jätetty suunnitelmassa toteuttamatta. Järvien kiertoa on katsottu suunnittelun aikana kokonaisuutena ja niiden yhdenmukainen kierto muodostaisi uutta reittiä lähes 10 km. Lisäksi kierto aiheuttaisi turhaa risteilyä Litmalahti-Vartiala maantien yli, sillä tie tulisi ylittää kaksi kertaa lyhyellä matkalla. Hormajärveltä reitti jatkaa vielä sähkölinjan alueella Vehmersalmen sähköasemalle saakka, josta reitti on suunniteltu osin uutta linjausta pitkin Huttujärven rantaan. Huttujärven vesistöylitys on alun perin suunniteltu jätettäväksi virallistamisen ulkopuolelle epäviralliseksi jääyhteydeksi. Reitti on suunniteltu jatkuvan virallisena jälleen maa-alueella Huttujärven eteläpuolelta muutaman tilan kautta Luukaarteen laavulle Suvasveden rantaan. Suunnitelman mukaiselta reitiltä on yhteydet myös Kallavedelle reitin pohjoisosista Vaajasalon kautta. Reitiltä pääsee liittymään Riistaveden kautta myös Koillis-Savon reiteille. Taukopaikkoina toimivat Mustamäen ja Luukaarteen laavut. Luukaarteen

6 5 laavulta on yhteys Suvasveden kautta Soisalossa olevaan kelkkauraan (Puutossalmi Enonlahti Kohi). Kyseistä kelkkauraa ei ehditä reittihankkeen puitteissa suunnittelemaan vaan se tulee tässä vaiheessa jäämään epäviralliseksi uraksi. 2.1 Suunnitteluperiaatteet Suunnittelussa on käytetty vanhoja kelkkauria uusien linjauksien lähtökohtana. Entinen ura sopii sijainniltaan muutoin virallisen kelkkareitin pohjaksi, mutta mm. vaikeat vesistöosuudet on pyritty minimoimaan. Kyseisen reitin varrella on kuitenkin useita sellaisia vesistöjä, joiden kiertäminen on todettu vaikeaksi mm. uudesta reitistä muodostuvien korkeiden rakentamiskustannusten vuoksi. Vesistöosuuksia on vältetty/vähennetty mahdollisuuksien mukaan niiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi. Jäällä liikkumiseen liittyy aina mm. turvallisuusriski. Vesilaki sallii jääalueilla vapaan liikkumisen, eikä maastoliikennelaissa ole vesistöillä liikkumista rajoitettu. Siten merkityltä reitiltä poikkeaminen on mahdollista ja vesistöosuudet jäävät epävirallisiksi yhteyksiksi. Kelkkailusta aiheutuva meluhaitta korostuu jäällä ja riski muista häiriöstä esim. ranta-asukkaille kasvaa. Jääalueet lisäävät myös reitin ylläpidon kustannuksia ja lyhentävät reitin vuotuista käyttöaikaa. Toisaalta myös jääalueille pääseminen voi olla esim. kalastajille tärkeää, joten virallisilta reiteiltä tulisi olla yhteysmahdollisuuksia vesistöille tarpeen mukaan. Reittisuunnitelmassa on huomioitu mahdollisuus liittyä Suvasveden jäälle Luukaarteen laavulta. Lisäksi Vaajasalon kautta pääsee liittymään nykyisin epävirallista kelkkauraa pitkin Kallavedelle, josta on useita mahdollisuuksia siirtyä reiteille/urille. Reittisuunnittelun yleisenä periaatteena on pyrkiä minimoimaan kelkkailusta aiheutuvia häiriöitä. Suunnittelussa huomioidaan nykyiset ja mahdolliset tulevat asuinalueet ja muut maankäyttötarpeet. Reittien linjauksen yhteydessä on selvitetty erilaiset suojelu- ja Natura-alueet, suojeluohjelmiin sisältyvät kohteet, hiljaiset alueet, pohjavedenottamot, tärkeät pohjaveden muodostumisalueet sekä muut erityisalueet. Kelkkailumääristä ei suunnittelun aikana ole ollut tarkkaa tietoa. Hankkeella ei ole ollut mahdollisuutta/resursseja tutkia kelkkamääriä tarkemmin, vaan reittien suunnittelu perustuu valtionhallinnon, Pohjois-Savon kuntien sekä maakunnan liiton toimesta aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Päätöksissä ylimaakunnallinen ja virallinen kelkkareitistö on nähty tarpeelliseksi monin eri perustein. Asumakangas Vehmersalmen taajama Luukaarteen laavu välisen reitin arvioidaan olevan vähäliikenteinen. Kelkkailu keskittyy talviviikonloppuihin ja hiihtolomakaudelle. Yksittäisiä kelkkoja arvioidaan liikkuvan yleisesti Kuopion reiteillä arkisin. Reittisuunnitteluun ovat osallistuneet myös maanomistajat. Lähtökohtana on ollut maanomistajien mahdollisuus vaikuttaa reitin sijaintiin suunnittelun alusta alkaen. Heille on lähetetty tiedote, kyselylomake sekä kartta suunnitellusta linjauksesta, jolloin he ovat voineet kommentoida suunnitelmaa tai esittää siihen omia näkemyksiään. Suunnittelun alkuvaiheessa maanomistajille on järjestetty alueittain/reittiosuuksittain suunnitteluiltoja, joissa on esitelty reittihanketta ja alustavia reittilinjauksia. Tilaisuuksissa on voinut esittää mielipiteitä reittilinjauksen

7 6 sijaintiin ja mm. sitä kautta osallistua suunnitteluun. Maanomistajien lisäksi suunnitteluun ovat voineet vaikuttaa myös sellaiset naapuritilat, joilla on vakituista asutusta metrin päässä suunnitellusta reittilinjasta. Kyseiset naapurit on joko kutsuttu suunnitteluiltoihin tai heitä on pyydetty kirjeitse tai muutoin ottamalla yhteyttä kommentoimaan suunniteltavaa reittilinjausta. Suunnitteluiltoihin on kutsuttu myös suunnittelualueesta riippuen kyläyhdistysten ja -toimikuntien sekä kelkkakerhojen edustajia. Tutkittuja reittivaihtoehtoja on ollut nykyisen taajaman halkovan kelkkauran hyödyntämisen lisäksi neljä. Vaihtoehdoista on pidetty yksi maanomistajailta ja muut vaihtoehdot on tutkittu kirjallisen kyselyn ja siitä saatujen yhteydenottojen kautta. Maanomistajien kanssa reittilinjausta on käyty läpi puhelimitse, sähköpostilla ja henkilökohtaisten maanomistajakäyntien sekä maastokatselmusten yhteydessä. Maanomistajailtojen lisäksi reittisuunnitelmasta on tavoitteena pitää sen valmistuttua avoin yleisötilaisuus, johon kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua. Tämän reittisuunnitelman osalta yleisötilaisuutta ei ole hankeajan päättymisen vuoksi ehditty pitää. Suunnittelun aikana tutkitut reittilinjausvaihtoehdot on esitetty yleiskartassa liitteenä 1. Ensimmäinen vaihtoehto esiteltiin maanomistajille nuorisotalo Majakassa tammikuussa Paikalla oli runsas osanotto ja reittilinjaukseen saatiin jo tuolloin muutamia tarkennuksia. Hanke herätti siinä määrin kiinnostusta, että tilaisuudesta tehtiin lehtijuttu Soisalon Seutu lehteen, mikä oleellisesti paransi reittisuunnittelun näkyvyyttä. Toinen vaihtoehto otettiin tutkintaan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisen naapuritilallisen näkemysten johdosta. He esittivät reittilinjauksen siirtoa Huttujärven pohjukasta toisaalle käyttövesikaivonsa sijaitessa melko lähellä suunniteltua reittiä. Reittilinjaus ylittää suunnitelman mukaan kaivolta Huttujärven pohjoispuolelle liittyvän talousvesijohdon. Johdon on arvioitu olevan melko lähellä maanpintaa, joten kelkkareitti voi huonosti toteutettuna aiheuttaa johtoon jäätymisriskin. Toisen vaihtoehdon mukaisilta maanomistajilta kysyttiin reitin sijoittumista kirjeitse. Valtaosa vastaajista oli reittilinjauksen sijoittumista vastaan, joten suunnittelua päädyttiin jatkamaan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti. Suunnittelun edetessä linjausta on tarkennettu maanomistajien ja myös naapureiden tilakohtaiset näkemykset, maastonäkökohdat ja reitin yleislinjaus huomioon ottaen. Reitti sijoittuu pääpiirteissään nykyisin käytössä olevalle kelkkauralle. Muutama tilakohtainen linjauksen muutos on tehty maanomistajien tai naapureiden esittämien näkökohtien mukaisesti. Suunnittelun aikana Huttujärven pohjukkaan esitetyn reittivaihtoehdon mukaisten naapuritilojen selvitysten mukaan järven matalassa pohjukassa on havaittu viitasammakon elinalue. Reittisuunnittelun aikana ei ole ollut mahdollisuutta todentaa lajin esiintymistä, mutta Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueen asiantuntijoiden mukaan viitasammakon esiintyminen on otettava suunnittelussa huomioon siten, ettei luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun sammakon elinoloja saa heikentää. ELY-keskuksen mukaan viitasammakko voidaan luotettavasti todentaa alueelta seuraavan kerran keväällä ELY-keskuksen lausunto on esitetty suunnitelman liitteenä 2.

8 7 Mahdollisen viitasammakkopopulaation vuoksi otettiin tutkintaan vielä kaksi muuta reittivaihtoehtoa, jotka kulkisivat Huttujärven pohjoispuolella siten, että Huttujärvi tulisi kierretyksi kokonaan. Esitettyjen vaihtoehtojen mukaan virallinen reitti päättyisi Huttujärven itäpuolelle Huttulahden rantaan, menemättä aiempien vaihtoehtojen mukaisesti Luukaarteen laavulle. Liitteissä 3 on esitetty kaikkien reittivaihtoehtojen mukaiset kiinteistöjen omistajatiedot, suhtautuminen reitin sijoittamiseksi tiloille sekä lyhyt yhteenveto reittitoimenpiteistä tila tilalta. Tutkitut reittilinjausvaihtoehdot on esitetty tarkemmin liitteenä 4 olevissa kartoissa. Kartoissa on esitetty reitin kulku tilakohtaisesti ja muut reitin kannalta olennaiset tekijät. Reittilinjauksen mittaus on ehditty toteuttaa vain osittain. Nykyiselle kelkkauralle sijoittuvaa reittiä ei ole tiukan aikataulun vuoksi mitattu. Mittauksia on tehty ainoastaan nykyiseltä kelkkauralta poikkeaviksi suunniteltuihin muutamiin muutoskohtiin. Kaikkia suunnitelmassa esitettyjä vaihtoehtoja ei ole paikannettu maastossa. Mittaukset on tehty Trimble GeoExplorer 6000 sarjan GeoXH (3,5G) GPS-laitteella kevään ja syksyn 2014 aikana. Laitteella on saatu paikannettua reitin likimääräinen keskilinjan sijainti. Mittaustarkkuus vaihteli mittauksissa 0,5 metristä jopa 5-10 metriin riippuen maaston peitteisyydestä ja käytössä olleiden satelliittien määrästä. Mittaustulokset on tarkennettu GPS Pathfinder Officen korjauslaskentaohjelmalla. Suunnitellulle reitille ei rakenneta erikseen levähdys- tai taukopaikkoja. Taukopaikkoina toimivat nykyisinkin käytössä olevat Mustamäen ja Luukaarteen laavut. Reitin varrella on yksi huoltoasema, jonne liittyminen tapahtuu epävirallista kelkkauraa pitkin nykyisellään joko Ryönänmäentien länsipuoleiselta uralta tai Huttujärveltä päin hyppyrimäen ja urheilukentän tuntumasta. Vehmersalmen kirkonkylän alueelle laadittavalla asemakaavalla on jatkossa vaikutusta siihen, mitä kautta huoltoasemalle kuljetaan. Yhteys huoltoasemalle on joka tapauksessa suunniteltu virallistamisen ulkopuolelle jätettäväksi. 2.2 Alueen kaavoitustilanne Reittiä suunniteltaessa on selvitetty reitin vaikutusalueen kaavoitustilanne. Suunnittelussa on huomioitu myös alueen mahdolliset muut maankäyttötarpeet. Kuopion seudun maakuntakaavan ohella reitin vaikutusalueella on voimassa vuodelta 1994 oleva Kuopion itärannan yleiskaava (Kurkiharju, Ranta-Toivala, Jännevirta), Vehmersalmen kunnan pohjoisosien rantaosayleiskaava vuodelta 2002 ja vuonna 1991 vahvistettu kirkonkylän osayleiskaava. Lisäksi reitin vaikutusalueelle kohdistuu pieniltä osin myös Länsi-Riistaveden eteläosan yleiskaava ja Suvasveden länsiosien rantaosayleiskaava. Reitin vaikutusalueella on asemakaava-alueita ainoastaan Vehmersalmen taajamassa. Kirkonkylän alueella on voimassa tällä hetkellä yhteensä 13 eri asemakaavaa. Asemakaavojen päivitystyötä valmistellaan parhaillaan.

9 8 Kuopion seudun maakuntakaava Suunniteltu reittilinjaus on nykyisen kelkkauran osalta osoitettu Kuopion seudun maakuntakaavassa (vahvistettu YM:ssä ) ohjeellisena moottorikelkkailureittinä. Kaavassa on annettu suunnittelumääräys kelkkareittien suunnittelusta siten, että reitin yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Reitti sijoittuu pohjoisosastaan maakuntakaavaan merkityn Niittylahden retkeily- ja ulkoilualueen (VR ) koillisreunaan. Reitti kulkee kohti Vehmersalmen taajamaa pääosin kaavaan merkityllä voimalinjan (110 kv) alueella. Taajaman osalta kaavaan on merkitty useita muinaismuistokohteita (kivikautiset asuinpaikat) reitin läheisyydessä. Reitti ei sijoitu kaavassa merkitylle Suvasveden saaret -hiljaiselle alueelle (hil ). Maakuntakaavaotteet reitin vaikutusalueen osalta on esitetty kuvissa 1 ja 2 (s. 8 ja 9). Kuva 1: Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta [1]. Kuvassa näkyy suunnitelman mukaisen kelkkareitin pohjoispuoli. Moottorikelkkareitti on merkitty kaavaan niittikuviolla. Niittylahden VR-alue on merkitty kaavaan kirkkaan vihreällä. VR-alueen koilliskulmasta (kuvan vasen ylälaita) haarautuu Vaajasalo - Riistavesi välinen reitti. Asumakangas Vehmersalmen taajama Luukaarteen laavu -reitti siirtyy VR-alueelta kaakkoon kaavassa merkitylle 110 kv:n sähkönsiirtolinjalle.

10 9 Kuva 2: Kuopion seudun maakuntakaava Vehmersalmen kirkonkylän alueella [1]. Nykyinen kelkkaura laskeutuu taajamaan kuvan ylälaidassa olevalta sähkönsiirtolinjalta. Reitti poikkeaa linjalta Saitan ja Hormajärven vesistöjen ylitysten kohdalla. Virallinen kelkkareitti on vaihtoehdossa 1 suunniteltu Huttujärven rantaan päättyväksi, mistä reitti jatkuu epävirallisena jääyhteytenä länteen. Huttujärven eteläpuolella reitti on suunniteltu virallistettavaksi Luukaarteen laavulle saakka, mistä jatkuu epävirallinen jääyhteys Soisalon saareen. Suvasveden saaret on merkitty maakuntakaavassa hil-merkinnällä (vaalea violetti rajaus). Yleiskaavat Kuopion itärannan yleiskaavassa ei ole osoitettu kelkkareittiä/-uraa. Vehmersalmen kunnan pohjoisosien royk:ssa nykyinen kelkkaura on merkitty retkeilyä ja kelkkailua osoittavalla yhteisellä merkinnällä. Kaavassa reitti sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueella (M) olevalle voimalinjan alueelle. Kelkkareitti sivuaa myös Länsi-Riistaveden yleiskaavaa kaavan eteläosassa. Kaavaan ei ole merkitty kelkkareittiä. Reitti sijoittuu kaavassa merkityn voimalinjan länsipuolelle, mistä se laskeutuu Kangasjärven pohjoispäähän. Kaavaan on merkitty ulkoilureitti, joka on osittain nykyisen kelkkauran sijainnin mukainen Kangasjärven pohjoisosassa. Reitti on suunniteltu kaavan mukaisella alueella nykyiselle kelkkauralle ja se sijoittuu kaavassa M-alueelle. Kirkonkylän osayleiskaavassa ei ole merkitty kelkkareittiä. Kaavassa on osoitettu ulkoilureitti, joka osittain mukailee nykyistä kelkkauraa. Suunniteltu kelkkareitti sijoittuu kaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Suvasveden länsiosien royk:ssa kelkkareitti on merkitty kaava-alueella ulkoilureittien kanssa yhteisellä merkinnällä. Kaava-alue rajautuu keskustaajaman kaakkoispuolelle ja nykyinen kelkkaura on osoitettu kaavassa osittain. Kaavassa Saahkarin luoteisosassa oleva Suoniemi on merkitty luontoarvoiltaan arvokkaaksi alueeksi. Kelkkaura kulkee nykyisin Saahkarin yli em. luoteiskulmassa. Reitti on suunniteltu linjattavaksi Saahkarin länsipuolelle rannan kautta, josta se palaa entiselle uralle. Yleiskaavoissa ei ole tekijöitä, jotka vaikuttaisivat kelkkareitin suunnitteluun.

11 10 Kuva 3: Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta [2]. Kuvaan on lisätty suunnitelman mukainen kelkkareitti (VE1) kaava-alueella. Asemakaavat Vehmersalmen kirkonkylän alueella on voimassa tällä hetkellä yhteensä 13 eri asemakaavaa. Pääosin kaavat on tehty rakennuskaavoina ja laajalla alueella on voimassa vuonna 1976 voimaan tullut kaava (nro 1070). Alueen asemakaavojen päivitystyö on valmisteilla ja kaavamuutos tähtää kaavojen ajantasaistamiseen. Kaavan valmistumisen ajankohdasta ei ole reittisuunnittelun aikana ollut tarkkaa tietoa. Asemakaavoituksesta vastaavaa tahoa on kuitenkin informoitu reittisuunnittelusta ja he ovat kommentoineet reittivaihtoehtoja. Reittivaihtoehtojen 1 tai 2 toteutuessa tulee huomioida asemakaavan rajaus sekä Huttujärven pohjukan lounaispuolella olevat rakennukset.

12 11 Kuva 4: Vehmersalmen nykyinen asemakaavatilanne. Alueella on voimassa yhteensä 13 asemakaavaa, joista 12 on rakennuskaavoja vuosilta Nykyinen kelkkaura näkyy kuvassa sinisellä katkoviivalla. Asemakaavaindeksi näkyy kuvassa mustaksi rajattuina alueina. Kuva on MapInfo-aineistoa. 2.3 Alueen muu käyttö Reitti sijoittuu pohjoisosastaan pääosin asumattomille alueille. Reitti ohittaa paikoin muutamia kesäasuntoja melko läheltä. Reitin tullessa lähemmäs taajamaa, sen läheisyydessä on jonkin verran vakituista asutusta pääasiassa Ryönänmäentien ylityspaikan tuntumassa tien molemmilla puolilla. Asutus on reittiin nähden naapuritiloilla ja naapureille on lähetetty tiedote reittisuunnittelusta ja heitä on pyydetty suunnitteluvaiheessa kommentoimaan reittilinjausta. Kelkkareitti sijoittuu Savon Voiman sähkönsiirtolinjalle (Pärttylinmäki-Vehmersalmi, 110 kv) noin 7 km:n pituisella matkalla. Savon Voima Oyj on antanut lausunnon reitin sijoittamisesta. Lausunto on liitteenä 5. Tampattu reittialue voi houkutella reitille kelkkailijoiden lisäksi myös muita käyttäjiä. On mahdollista, että koiran ulkoiluttajat, hiihtäjät, kävelijät ja taajamien läheisyydessä jopa mopoilijat saattavat löytää nämä uudet liikkumisväylät. Muilla moottoriajoneuvoilla kuin moottorikelkoilla liikkuminen virallisella reitillä on laitonta. Jalan ja hiihtäen liikkuminen on sallittua jokamiehen oikeuksien nojalla. Reitin varrelle on tarvittaessa syytä laittaa muuta käyttöä koskevia ohjeita joko liikennemerkein tai muuten tiedottamalla. Reitin muuta käyttöä erityisesti kelkkailukaudella on seurattava ja tarvittaessa puututtava siihen.

13 Turvallisuus Viralliset moottorikelkkareitit parantavat liikenneturvallisuutta verrattuna tilanteeseen, missä kelkkailu ohjautuisi hallitsemattomasti valvomattomille epävirallisille urille. Reitinpidossa huomiota tulee kiinnittää erityisesti kohtiin, missä reitti risteää teiden, katujen tai muiden ulkoilureittien kanssa. Suunnitellulla reitillä on yhteensä viisi maantien ylitystä. Näiden lisäksi reitti ylittää pohjoisesta alkaen seuraavat yksityistiet: Kangasjärventie, Saitankankaantie, Saitanjärventie ja Lempelänniementie. Kyseisten maanteiden ja muiden teiden ylityspaikat on reittisuunnitelmassa tarkoitus jättää ennalleen lukuun ottamatta Ryönänmäentien ylitystä, jonka sijaintiin vaikuttaa reittivaihtoehdon lopullinen valinta. Ylityspaikat/liittymät tarkistetaan reitin rakentamisvaiheessa ja tarvittaessa niitä parannetaan entisen Tiehallinnon ohjeistuksen (Tietoa tiesuunnitteluun nro 82, Tiehallinto, liikennetekniikka ) mukaisesti. Ohje on suunnitelman liitteenä 6. Maantiet, jotka risteävät suunnitellun kelkkareitin kanssa on luetteloitu alla taulukossa 1. Maanteiden ylityspaikat/liittymät on tarkastettu ennakkokatselmuksessa Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajan kanssa. ELY-keskuksen tekemä muistio katselmuksesta on suunnitelman liitteenä 7. Taulukko 1: Yhteenveto suunnitellun reitin varrella olevista yleisten teiden ylityksistä. Maantie KVL Liittymän tietoja 16369, Niittylahti 27 Nykyiset liittymät ovat näkemien kannalta kohtuullisessa paikassa, mutta liittymiä ei ole rakennettu tiesuunnitteluohjeistuksen (nro 82) mukaisesti. Liittymien rakenne tulee parantaa reitin rakentamisvaiheessa ja huolehdittava tieliikennettä kelkkareitistä varoittavien liikennemerkkien asentamisesta. 5400, Litmalahti- Vartiala 16408, Haukijoki 539, Kylmälahti- Vehmersalmi- Salonkylä 16409, Vehmersalmi 190 Nykyisten liittymien paikat eivät täytä liikenneturvallisuusvaatimuksia, sillä näkemä pohjoiseen päin on heikko. Myös tieliikenteelle tarkoitetut varoitusmerkit puuttuvat. Liittymä suositellaan siirrettäväksi pohjoisen suuntaan mäen harjanteen päälle. Liittymän/liittymien rakentaminen tulee tehdä em. ohjeen mukaisesti. 41 Nykyisen ylityspaikan osalta näkemä länteen on heikko. Tieliikenteelle tarkoitetut varoitusmerkit puuttuvat. Näkemää voidaan parantaa siirtämällä kelkkaliittymä nykyisen, Kivirinteelle menevän, käyttämättömänä olevan tien liittymän yhteyteen. Näkemän kannalta paras paikka kelkkaliittymälle on Kivirinteentien liittymästä noin 100 metriä länteen. Reitin rakentamisvaiheessa tulee harkita, tehdäänkö kokonaan uusi liittymä. 302 Nykyiset liittymät Vehmersalmen sähköaseman kohdalla näkemien kannalta sopivassa kohdassa. Liittymien rakenne ei ole Tiehallinnon ohjeistuksen mukainen. Korkeuserot vaikeuttavat liittymien rakentamista, mutta ne on parannettava reitin virallistamisen yhteydessä. Kelkkareitistä varoittavat liikennemerkit puuttuvat maantieltä. 377 Nykyinen liittymä Vehmersalmen SEO:lle jää pois käytöstä mikäli reittisuunnitelman mukaisista reittilinjausvaihtoehdoista jokin otetaan virallistamisen piiriin. Suunnitelmassa esitetty Vehmersalmentielle (Ryönänmäentielle) kahta eri liittymän paikkaa, joista reitin toteutuessa vain toinen tulee jäämään käyttöön. Huttujärven pohjukkaan suunnitellun virallisen reitin mukainen liittymä on näkemiltään hyvä, mutta liittymä on reitin rakentamisvaiheessa rakennettava suunnitteluohjeiden mukaisesti. Toinen kelkkaliittymävaihtoehto Mäntymäelle vievän yksityistieliittymän yhteyteen todettiin katselmuksessa näkemiltään niin heikoksi, ettei se sovellu kelkkaliittymän paikaksi. Rakentamisvaiheessa huomioitava myös tieliikennettä varoittavien liikennemerkkien asentaminen tielle liittymän molemmin puolin.

14 13 Onnettomuustilanteisiin varautuminen Mikäli reitillä tapahtuu onnettomuus, Pohjois-Savon ELY-keskus on aikaisemmissa reittisuunnitelmissaan maininnut, että onnettomuustilanteiden varalta reitinpitäjälle suositellaan joko nimikylttien käyttöä tai pelastuspistejärjestelmään tutustumista ja käyttöönottoa. Pelastuspistejärjestelmästä ei ole olemassa yleistä ohjeistusta, joten kelkkailun samoin kun risteävän muun liikenteen turvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi teiden ylityksien yhteyteen ja vesistöjen rannoille voi olla tarpeen asentaa nimikylttejä, joista tarvittaessa saa nopeasti selvitettyä oman sijaintinsa. 3 Luontoarvot ja ympäristönäkökohdat Kelkkareitti on pyritty suunnittelemaan alueille, joissa se ei vaaranna olemassa olevia luontoarvoja. Nykyisen uran muutosta vaativat suunnittelukohteet on esimerkiksi heti suunnittelun alussa linjattu kauas hiljaisiksi luokitelluilta alueilta. Yleisesti ottaen reitin linjauksessa tulisi hyödyntää erilaisia joutomaa-alueita kuten sähkölinjojen reuna-alueita tai esimerkiksi teollisuudelle varattujen alueiden reunaalueita, joilla ei ole ympäristöllisiä arvoja. Suunniteltu reitti perustetaan pääosin olemassa olevalle kelkkauralle. Reitille on pyritty uralta poikkeavien muutoskohtien osalta etsimään maastossa valmiita uria kuten metsäteitä ja metsäkoneuria. Reitin kokonaispituus on valittavasta vaihtoehdosta riippuen noin km pitkä. 3.1 Suojelualueet, pohjavesialueet ja muut tärkeät luontokohteet Suunniteltu reitti ei sijoitu suojelualueille eikä pohjavesialueille. Noin 1,5 km:n päässä reitistä on Soisalon pohjoisosassa oleva Ritokankaan pohjavesialue, mutta reitillä ei ole vaikutusta ko. alueeseen. Kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden tekemän selvityksen mukaan reittialueella ei esiinny uhanalaisia lajeja. Pohjois-Savon ELY-keskus on puolestaan antanut lausunnon (liite 2) Huttujärvellä mahdollisesti esiintyvästä viitasammakkopopulaatiosta. Lajin esiintyminen tulee todentaa alueelta ennen reitin rakentamista, mikäli virallinen reitti toteutetaan VE1:n mukaisesti. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin mukainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on direktiivillä kielletty. Viitasammakko on arvioitu Suomessa melko yleiseksi ja elinvoimaiseksi lajiksi suojelustatuksestaan huolimatta. Lajin esiintymisessä voi kuitenkin olla alueellisesti suurtakin vaihtelua. Lajin mahdollinen esiintyminen Huttujärven pohjukassa on otettu reittisuunnittelussa huomioon etsimällä vaihtoehtoisia linjauksia em. järven kiertämiseksi. VE1 on tutkituista vaihtoehdoista ainoa, johon maanomistaja on antanut suostumuksensa. Muita esitettyjä vaihtoehtoja maanomistajat eivät ole hyväksyneet.

15 14 Metsäkanalintujen soidinalueista on pyydetty selvitystä Vehmersalmen riistanhoitoyhdistykseltä. Yhdistyksen mukaan nykyisen reitin varrella, sähkönsiirtolinjalla sijaitsee yksi metson soidinpaikka. Myös voimalinjalla olevan nykyisen kelkkauran itäpuolella on havaittu metsoalue. Metsojen soidinalueisiin liittyen asiaa on kommentoitu myös Pohjois-Savon Riistakeskuksen toimesta. Riistakeskuksen mukaan kaikkein paras vaihtoehto olisi viedä kelkkareitti vähintään metsoalueen reunaan. Nykyisellä kelkkauralla olevan metsoalueen kiertämiseksi on esitetty vaihtoehtoa ja vaihtoehtoisen linjauksen osalta on kuultu maanomistajia, joiden tiloille em. vaihtoehto kohdistuisi. Palautuneiden vastausten perusteella metsoalueen kiertäminen ei ole mahdollista. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan metson ja teeren soidinalueisiin ja muuttolintujen levähdyspaikkoihin nähden suositellaan jätettäväksi kelkkareitiltä esimerkiksi 300 m suojaetäisyys. Vaihtoehtoisesti reitillä voidaan alentaa myös nopeusrajoitusta jos reitti kulkee soidinalueiden läheisyydessä [3, s. 32]. Vehmersalmen riistanhoitoyhdistyksen mukaan metsoalueen sijaitessa nykyisellä, pitkään käytetyllä kelkkauralla, reittilinjauksen muutos ei ole tarpeen kun reitille asetetaan normaalia kelkkailunopeutta alhaisempi nopeusrajoitus (esim. 30 km/h). Myös lisäkilven käyttö nähdään riistanhoitoyhdistyksen mukaan tarpeellisena. Lisäkilvellä ilmoitetaan erikseen metson soidinalueesta. On myös huomioitava, että metson varsinainen soidin alkaa yleensä vasta huhtikuussa, jolloin kelkkailukausi on lähes poikkeuksetta jo päättynyt. Myös tämän eriaikaisuuden perusteella reitti olisi kaikkein parhaiten perustettavissa nykyiselle voimalinjan alueella olevalle kelkkauralle. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että metsoalueen kiertämiseksi ehdotettu linjaus on aiheuttanut vastustusta maanomistajien toimesta, joiden maille uutta linjaa on ehdotettu. Maanomistajien näkemysten mukaan reitti rasittaisi nykyisellä voimalinjan alueella tilallisia kaikkein vähiten, sillä voimalinja itsessään on jo rasite. Lisäksi reitin perustaminen nykyiselle uralle on huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin uuden reitin rakentaminen metsoalueen kiertämiseksi. Pohjois-Savon Metsäkeskus on tarkistanut reittilinjauksen suhteessa metsälakikohteisiin. Selvityksen mukaan reittialueella on yksi puro, joka on Metsäkeskuksen tiedoissa merkitty mete-kohteeksi. Puro sijaitsee osittain Kuopion kaupungin omistuksessa olevalla tilalla ja puron nykytilasta on kysytty myös Kuopion kaupungin Metsien ja vesialueiden palvelut -yksiköstä. Sieltä saamien tietojen mukaan puroa ei käytännössä ole nykyisin havaittavissa, sillä alue on soistunut ja kasvanut umpeen. Puron ylitystä varten ei ole erillistä rumpu- tai siltarakennetta, sillä rakenteet ovat tarpeettomia. Suunnitelmassa ko. mete-kohde on kuitenkin huomioitu siten, että reitti esitetään linjattavaksi hieman nykyistä uraa pohjoisemmaksi tilusrajalle, jolloin reittialue ei ulotu mete-kohteeseen ja toisaalta reitti saadaan kuivemmalle maa-alustalle. Mikäli reitti perustetaan entiselle kelkkauralleen, on suositeltavaa kysyä tarkempia tietoja purosta Pohjois-Savon Metsäkeskukselta.

16 Vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen ja ilmaan Kelkkareittien vaikutukset maaperään ja kasvillisuuteen kohdistuvat vain reitin ja sen liitännäisalueiden maapohjaan. Reitin rakenne on kevyt ja kapea, joten se ei katkaise ekologista vyöhykettä tai estä kasvien leviämistä. Tutkimusten mukaan lumipeitteen aikana tapahtuva moottorikelkkaliikenne ei juuri vaikuta alueen maapohjaan, mutta ympäristöään syvemmältä jäätyvä reitti voi aiheuttaa kasveille kylmävaurioita. Epätasainen reittipohja joudutaan käyttöajan pidentämiseksi tasoittamaan koneellisesti, mikä muuttaa maaperän rakennetta ja kasvistoa reittialueella. Moottorikelkkojen polttoainejärjestelmässä tapahtuvan epätäydellisen palamisen seurauksena reittien lähituntumassa voi esiintyä epäterveellisiä hiukkas- ja häkäpäästöjä. Reittien liikennemäärät huomioon ottaen päästöt ovat niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu varsinaisia terveyshaittoja. Haitta kohdistuu pääasiassa itse kelkkailijaan tai kelkan/reen kyydissä olevaan henkilöön. Merkittävin vaikutus on pakokaasuista syntyvä epämiellyttävä katku, joka voi hetkellisesti häiritä alueella samaan aikaan liikkuvia. Vähemmän päästöjä tuottavat moottorikelkat tulevat yleistymään sitä mukaa kun kelkkakalusto uusiutuu. Vuonna 2006 ovat astuneet voimaan Yhdysvaltain pakokaasupäästöviranomaisen EPA:n (Environmental Protection Agency) päästörajoitukset uusille kelkoille (Recreational Vehicle Exhaust Emission Standards). Päästörajoja sovelletaan myös Suomessa myytäviin moottorikelkkoihin. Rajoitukset ovat tiukentuneet portaittain siten, että vuonna 2012 kaikkien uusien kelkkojen on ollut täytettävä tiukimmat päästökriteerit [4]. Taulukkoon 2 s. 16 on koottu yksittäisissä hankekunnissa ja koko Pohjois-Savossa olevien moottorikelkkojen aiheuttamat päästöt suhteutettuna kelkkamääriin. Laskennassa on käytetty vertailutietona VTT:n LIPASTO:sta (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä) saatua Suomen työkoneiden päästölaskentajärjestelmän tulostiedostoa (TYKO 2011, tiedosto on päivitetty v. 2012). Päästöt on määritetty TYKO:ssa koko Suomen bensiinikäyttöisesti ajettaville, ammatti- ja muuhun käyttöön soveltuville 2- ja 4-tahtikelkoille. Työkoneiden päästöluvut on TYKO:ssa laskettu huomioiden suomalaisen laitekannan ominaispiirteet kuten ikäjakauma ja keskimääräinen tehonkäyttö [5]. Taulukon kunnittaiset kelkkamäärät (v. 2012) on saatu Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) ajoneuvorekisteristä [6]. Saadut päästöarvot ovat viitteellisiä, sillä päästömääriä on vertailtu ainoastaan kelkkamäärien suhteessa.

17 16 Taulukko 2: Moottorikelkkojen aiheuttamat päästöt hankekunnissa. Laskenta on tehty TYKO 2011 tulostiedoston tietojen perusteella. Arvot ovat suuntaa-antavia [5,6]. Kelkkamäärät Nimellisteho CO HC NOx Part. CH4 N2O SO2 CO2 Kulutus Pa Energia Tehonkäyttö Kunta kpl kw t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a m3 TJ/a GWh/a [milj.kwh/a] Juankoski ,13 0,5 0,2 0 0, ,1 Kaavi ,08 0,2 0,1 0 0, ,1 Kuopio , ,1 Nilsiä ,19 0,7 0,3 0 0, ,2 Rautavaara ,15 0,6 0,2 0 0, ,1 Siilinjärvi ,35 1,3 0,6 0 0, ,3 Tuusniemi ,08 0,3 0,1 0 0, ,1 YHT ,6 3,5 0 0, ,1 Pohjois- Savo , ,4 Taulukon päästömääristä voidaan nähdä, että kelkkailusta syntyy melko merkittäviäkin häkä- ja hiilidioksidipäästöjä. Verrattaessa päästömääriä muiden moottoriajoneuvojen päästöihin, erityisesti kelkkailun aiheuttamat häkäpäästöt ovat suuret. Lisätietoa muun liikenteen päästöistä löytyy mm. samaisesta Lipastojärjestelmästä. Taulukon arvot kuvaavat päästömääriä suhteutettuna hankekunnissa rekisteröityihin kelkkamääriin, joten ne eivät kerro, kuinka suuret päästöt ovat esimerkiksi tietyillä reittiosuuksilla. Kelkkatyyppi vaikuttaa myös oleellisesti päästöjen syntymiseen ja määriin. Kun ajatellaan Suomessa olevaa kokonaisliikennesuoritetta, kelkkailun aiheuttamat päästöt ovat merkityksettömiä kelkkailun liikennesuoritteen ollessa 0 % kokonaisliikennesuoritteesta [7]. Suunniteltu reitti on lisäksi arvioitu vähäliikenteiseksi, joten päästöillä ei ole käytännössä merkitystä. Muista suunnittelun aikana havaituista vaikutuksista mainittakoon reitin siisteys. Reitin risteämiskohdat voivat olla kelkkailijoiden taukopaikkoja varsinkin sellaisilla reittiosuuksilla mistä on pitkät etäisyydet varsinaisiin taukopaikkoihin. Maastossa on havaittu roskia tällaisilla taukoon soveltuvilla risteysalueilla. Risteämiskohtiin olisi suositeltavaa laittaa jäteastia roskaamisen ehkäisemiseksi. Vastaavissa risteämiskohdissa on havaittu myös jälkiä nuotiosta, joten reitin viitoituksessa ja reittikartoissa tulisi selkeästi ilmoittaa lähimmät tulentekopaikat. 3.3 Meluhaitat Moottorikelkkailun ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat meluhaitat. Meluhaitan merkitystä korostaa moottorikelkkojen käyttö muutoin hiljaisessa ympäristössä. Melu korostuu lisäksi jääalueilla ajettaessa, missä melua vaimentavia tekijöitä ei ole ja nopeudet ovat suuremmat kuin maastossa. Pohjois-Savon ympäristö-/ely-keskuksen aikaisempien reittisuunnitelmien mukaan moottorikelkkojen äänenvoimakkuus standardin SAE J192A mukaan mitattuna ei saa ylittää 78 db. Äänen voimakkuus sitä tuottavasta kohteesta etäännyttäessä riippuu monesta tekijästä kuten lämpötilasta, äänen taajuudesta, äänen tiellä olevista esteistä sekä maanpinnan muodosta ja kasvillisuudesta.

18 17 Moottorikelkkojen aiheuttama melu syntyy lähellä maanpintaa, joten maasto ja ennen kaikkea lumi, joka vaimentaa tehokkaasti äänitasoa, vaikuttavat äänen etenemiseen. Moottorikelkkareittien aiheuttamaa meluhaittaa vähennetään reitin oikealla sijoittelulla maastoon. Taajaman läheisyydessä on todennäköisesti aina myös muuta liikennettä, jolloin moottorikelkka ei ole ainoa melunlähde. Ottaen huomioon suunnitellun reitin arvioidut liikennemäärät, meluhaitat reitillä ovat hyvin vähäisiä. Kelkkamelu on lisäksi luonteeltaan hetkittäistä, joten meluhaitta on vähäisempää kuin esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä tapahtuva jatkuva melu. Ajonopeudella on suuri merkitys moottorikelkkamelun synnyssä. Nopeuden noustessa kasvavat myös melutasot, tosin eivät aivan suoraviivaisesti. Ajonopeuden ohella ajotyylillä on huomattava vaikutus kelkkamelun syntyyn. Mittausten mukaan kiihdytykset nostavat melutasoja useilla desibeleillä verrattuna tasaiseen ajonopeuteen [8 s. 25, 34]. Reitillä on pyritty siihen, että välimatka vakituiseen asutukseen olisi vähintään 150 metriä, mutta se ei kaikkialla ole toteutunut. Etäisyys jää 150 m pienemmäksi erityisesti kohdissa, missä reitti on tarkoitus perustaa nykyiselle kelkkauralle. Mikäli reitti perustetaan VE1:n mukaisesti Hutunpohjaan, linjaus sijoittuu m:n etäisyydelle muutamaan reitin naapurikiinteistöön nähden, joissa on vakituista asutusta. Näitä kiinteistöjä on tiedotettu kelkkareitin suunnittelusta ja osa kiinteistöjen omistajista on vastustanut reitin sijoittamista Hutunpohjaan. Melutilanne ei kuitenkaan ko. kiinteistöillä tule nykyisestä muuttumaan, sillä kelkkaura kulkee nykyiselläänkin Huttujärven jäällä, jonka rantaan se on linjattu myös VE1:ssa. Suunnitelmassa Huttujärven vesistöylitys jää virallistamisen ulkopuolelle epäviralliseksi jääyhteydeksi. 150 m:n suojaetäisyys on määritetty valtioneuvoston yleisten melutason ohjearvojen (VNp 993/1992) sekä Ruotsissa moottoriradoille käytettyjen ohjearvojen mukaan (taulukko 3, s. 18). Käytetty suojaetäisyys on loma-asumiseen käytettävä arvo oletuksella, että reitti kulkee maastossa, jossa kohteen ja reitin välisellä matkalla noin puolet maastosta on metsän peittämää. Lapissa käytetään yleisesti 100 metrin suojaetäisyyttä [3, s. 28]. Loma-asumiseen käytetyn arvon soveltamisella on pyritty varmistamaan riittävä suojaetäisyys. Nykyisen kelkkauran läheisyydessä olevilla tiloilla melutilanne ei tule muuttumaan reitin virallistamisen myötä. Kelkkailu keskittyy viikonloppuihin ja kelkkamäärien arvioidaan jäävän suunnitellulla reitillä suhteellisen vähäisiksi. Tarvittaessa reitille voidaan asettaa esimerkiksi 60 km/h pienempi nopeusrajoitus sellaisilla taajamaalueiden ulkopuolisilla alueilla, missä vakituista asutusta on lähellä reittiä.

19 18 Taulukko 3: Moottorikelkkamelun suojaetäisyydet [3, s. 28]. Alueet, joihin ohjetta Suojaetäisyys (m) Perustelut sovelletaan Metsämaasto Avonainen maasto Asumiseen käytettävät alueet tai virkistysalueet taajamissa ja niiden läheisyydessä 50** ** Nopeusrajoitus 40 km/h; hetkellinen maksimimelutaso (L AFmax ) < 60 db. Keskiäänitaso (L Aeq ) <55 db. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Alueet, joilla halutaan korostaa rauhallista äänimaisemaa *** Nopeusrajoitus 60 km/h; (L AFmax ) < 50 db. Keskiäänitaso (L Aeq ) < 45 db Kiihdytyksen hetkellinen melutaso (L AFmax ) enintään noin 35 db. Keskiäänitaso (L Aeq ) < 30 db. **Suositus koskee taajama/alueita. Sovelletaan tapauskohtaisesti. Lapissa yleisenä suosituksena on pidetty 100 m:n suojaetäisyyttä vakituisesti asutuista taloista tai loma-asunnoista. ***Esim. hiljaiset luonnonrauha-alueet, jotkut kansallis- ja luonnonpuistot tai hiljaisena pidettävät retkeily- ja virkistysalueet. 4 Reitin perustamismenettely Moottorikelkkareitti voidaan perustaa maastoliikennelain (1710/95) mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella tai reittitoimituksella. Kuopioon ja Siilinjärvelle suunniteltavat moottorikelkkareitit on tarkoitus perustaa lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella reittitoimituksen kautta. Maastoliikennelain 15 :n mukaan reittisuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesialueilla sijaitsevat reittiosuudet perustetaan epävirallisina urina, koska maastoliikennelaki ei rajoita vesilaissa säädettyä yleisoikeutta vesialueella liikkumiseen. Tarkempia ohjeita moottorikelkkailureittiä koskevien asioiden käsittelystä löytyy maastoliikenneasetuksesta (10/1996). Ympäristölautakunnan päätökseen haetaan muutosta kunta- ja hallintolakien säännösten perusteella. Ulkoilulain mukaan ulkoilureitti voidaan toimittaa pelkän kaavan perusteella. Ulkoilulakia ei kuitenkaan sovelleta maastoliikennelain 17 :n mukaan kelkkareittitoimituksissa. Näin ollen myös asemakaava-alueilla vaaditaan reittisuunnitelma.

20 Reitin pitäjä Maastoliikennelain 14 :n mukainen reitin pitäjä Asumakangas Vehmersalmi välisellä reitillä on Kuopion kaupunki. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkareitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa. Reitin pitäjän hyväksyy kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/86) tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta. Reitin pitäjän vaihtamiseen tarvitaan saman viranomaisen hyväksyminen. 4.2 Maastoliikennelain mukainen menettely Kelkkareittien virallistamiseen liittyy prosessi, jonka tarkoitus on varmistaa kaikkien kelkkareittiä koskevien asianomaisten näkemysten huomioon ottaminen ja kuulluksi tuleminen. Itse reittisuunnittelua koskevat säännökset ovat varsin suppeat. Suunnittelussa on pyritty siihen, että maanomistajien kanssa on jo alkuvaiheessa löydetty yhteisymmärrys reitin sijoittumiseksi kullekin tilalle. Tilalliset ovat siten itse voineet vaikuttaa reitin sijaintiin. Myös lähinaapureiden näkemykset on pyritty huomioimaan. Sivulla 20 olevassa kaaviossa 1 on kuvattu, kuinka reittisuunnitelma valmistuttuaan etenee saadakseen lainvoiman, jolloin reittitoimituksen tekeminen on mahdollista. Kuopion kaupungin organisaatiossa reittisuunnitelmat ovat olleet valmisteluvaiheessa, ennen varsinaista ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsittelyä, hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta ainoastaan hyväksyy reittisuunnitelman esittämisen eteenpäin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle, joka on reittisuunnitelmien hyväksymisen osalta toimivaltainen viranomainen. Tätä ei em. kaaviossa ole erikseen esitetty.

21 20 Kaavio 1: Reittisuunnittelun etenemisen maastoliikennelakiin perustuva prosessi. TARVE REITIN RAKENTAMISEEN REITIN PITÄJÄN LAATIMA REITTISUUNNITELMA TIEDOTUS ESITYKSESTÄ Kunnan ilmoitustaulu 14 vrk Viranomaisten lausunnot 14 vrk lehti-ilmoitus YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 14 vrk Asianosaisten lausunnot Oikaisuvaatimus Päätöksestä tiedottaminen 14 vrk + lehti 30 vrk LAINVOIMAINEN REITTISUUNNITELMA HALLINTO-OIKEUS Joko: Kirjallinen sopimus maanomistaja/ reitin pitäjä Haettava vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä Tai: Reittitoimitus Merkitään ao. kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä pyytää. Määritellään: alueen rajat kartta kulku ja rajat maastoon tarpeellisin osin reitillä oleva aidan portti/veräjä korvaukset 3 kk:n kuluessa kiinteistörekisteriin merkitseminen

KOPION MOOTTORIKELKKAREITIT. Reittisuunnitelma; Uuhimäki - Ranta-Toivala

KOPION MOOTTORIKELKKAREITIT. Reittisuunnitelma; Uuhimäki - Ranta-Toivala KOPION MOOTTORIKELKKAREITIT Reittisuunnitelma; Uuhimäki - Ranta-Toivala 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 REITIN PERUSTIEDOT... 3 2.1 SUUNNITTELUPERIAATTEET... 4 2.2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 2.3 ALUEEN MUU

Lisätiedot

Reittisuunnitelma; Huosioinen Lapinmäki II

Reittisuunnitelma; Huosioinen Lapinmäki II Huosioinen Lapinmäki KUOPION MOOTTORIKELKKAREITIT Reittisuunnitelma; Huosioinen Lapinmäki II Kuopion kaupunki/kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen

Lisätiedot

Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen (MoViRa)

Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen (MoViRa) Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen (MoViRa) 1.3.2012-31.12.2014 Hankkeen taustaa ja tavoitteet Hanke ei ollut ainutlaatuinen Muualla Pohjois-Savossa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA 1 1. HANKKEEN TAVOITTEET JA TARKOITUS Hankkeen tavoitteena on virallistaa noin 205 km moottorikelkkareittiä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 72 26.08.2014. 72 Asianro 4235/10.03.01.02/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 72 26.08.2014. 72 Asianro 4235/10.03.01.02/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 72 Asianro 4235/10.03.01.02/2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen/lapinmäki - Pieni Neulamäki - Rauhalahti / Helvi Heinonen-Tanski

Lisätiedot

Kaavin moottorikelkkailureitti reittisuunnitelma Polvijärven raja - Maarianvaara - Outokummun raja. SISÄLTÖ 1 Johdanto... 2

Kaavin moottorikelkkailureitti reittisuunnitelma Polvijärven raja - Maarianvaara - Outokummun raja. SISÄLTÖ 1 Johdanto... 2 1 SISÄLTÖ 1 Johdanto... 2 2 Reitin perustiedot... 2 2.1 Suunnitteluperiaatteet... 3 2.2 Alueen kaavoitustilanne... 3 2.3 Alueen muu käyttö... 4 2.4 Turvallisuus... 4 3 Luontoarvot ja ympäristönäkökohdat...

Lisätiedot

Vuosselin ulkoilureitti

Vuosselin ulkoilureitti 10.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. REITIN PERUSTIEDOT.. 3 2.1 REITTISUUNNITTELU. 3 2.2 KAAVOITUSTILANNE, SUOJELUALUEET SEKÄ ALUEEN MUU KÄYTTÖ. 4 2.3 REITIN TURVALLISUUS JA MERKITSEMINEN.4 3.

Lisätiedot

Nilsiän moottorikelkkailureitti reittisuunnitelma AnnaMarintie-Suuri-Pieksä. 1 Johdanto 1

Nilsiän moottorikelkkailureitti reittisuunnitelma AnnaMarintie-Suuri-Pieksä. 1 Johdanto 1 1 Johdanto 1 2 Reitin perustiedot 1 2.1 Suunnitteluperiaatteet 2 2.2 Alueen kaavoitustilanne 3 2.3 Alueen muu käyttö 3 2.4 Turvallisuus 3 3 Luontoarvot ja ympäristönäkökohdat 4 3.1 Suojelualueet, pohjavesialueet

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys 9/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 59 10.06.2014. 59 Asianro 2310/10.03.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 59 10.06.2014. 59 Asianro 2310/10.03.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 59 Asianro 2310/10.03.01/2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Itä-Karttula - Souru / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Vikajärven osayleiskaavan muutos Tilojen RN:o 6:46, 6:26 ja 5:108 alueilla sekä moottorikelkkareitin osalta Valtatie 4:n ja

Rovaniemen kaupunki Vikajärven osayleiskaavan muutos Tilojen RN:o 6:46, 6:26 ja 5:108 alueilla sekä moottorikelkkareitin osalta Valtatie 4:n ja Rovaniemen kaupunki Vikajärven osayleiskaavan muutos Tilojen RN:o 6:46, 6:26 ja 5:108 alueilla sekä moottorikelkkareitin osalta Valtatie 4:n ja kantatie 82:n risteysalueella. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Päristele talven ihmemaassa

Päristele talven ihmemaassa Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta.

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne

Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne Moottorikelkkailureittien ohjaavuus ja muu maastoliikenne REILA, Lappi-toimijoiden tapaaminen 13.10.2015 Lapin AMK 15.10.2015 Maastoliikennelaki (1710/95) 1 Lain tarkoitus on ehkäistä haittoja, joita luonnolle

Lisätiedot

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6 Maakuntahallitus 21.3.2016 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maisema-alue -kuuleminen Aineisto on kunnissa ja ELY-keskusten

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Versio 1.0 Matti Manninen 26.3.2008 2007 Suunnittelukohde 30.4.2008 Page 2 Melulähteet Tässä selvityksen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 15.02.2017 Sivu 1 / 1 4219/2016 10.03.01 20 Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta maantien 120 (Vihdintie) parantaminen maanteiden 1324 ja 11365 liittymän kohdalla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.2014, tark. 26.11.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNENIEMEN KOILLISRANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue ILOMANTSI Kirkonkylä Päiväys 30.1.2015 KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA 1 INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA Inarin kunta Tekninen osasto Teemu Mikkola reittimestari 3.7.2014 2 Sisällysluettelo: Alkusanat 3 Yleistä 4 Reitinpitäjä 5 Reitin osalliset ja selvitykset

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

16T-2 Meluselvitys

16T-2 Meluselvitys 16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 103 03.12.2014

Tekninen lautakunta 103 03.12.2014 Tekninen lautakunta 103 03.12.2014 NURMES, PIELISEN-KUOKKASTENJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA -LAAJENNUS (ELLUN ALUEEN MOOTTORIKELKKA- JA KOIRAVALJAKKOURA SEKÄ YHTEISKÄYTTÖ MÖNKIJÄLLE JA

Lisätiedot