Rastilan kaupunkipolku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rastilan kaupunkipolku"

Transkriptio

1 Rastilan kaupunkipolku Rastilan kaupunkipolku vie Rastbölen kartanon historiaan ja pääosin tilan maille syntyneelle vehreälle pientaloalueelle. Polulla tutustutaan myös erikoisiin luontokohteisiin Litorinameren rantalouhikkoon, hienoon kuusikujaan sekä Vanttikallion mustaan kiveen. Kaupunkipolulla nähdään lisäksi uudempaa kaupunkirakentamisen arkkitehtuuria Rastilankallion alueella.

2 1. Rastilan metroasema, Vuotie ja Vuosaaren silta Rastilan metroasema valmistui vuonna 1998 ja palvelee Rastilan sekä Meri-Rastilan asukkaita. Asemalta lähtevät liityntälinjat kulkevat Kallahden kautta Vuosaaren metroasemalle ja Keski-Vuosaareen. Alueella on myös pysäköintialue henkilöautoille. Vuosaaren metro ja Rastilan metroasema avattiin Juna kulkee uutta metroa varten rakennettua siltaa myöten Vartiokylän lahden poikki. Rastilan asema on maanpäällinen asema, jonka laituritasolla on luonnonkallioseinämä. Asema on Helsingin kaupungin rakennusviraston omaa ideointia ja sen suunnittelivat arkkitehdit Irmeli Grundström ja Juhani Vainio. Metroaseman taideteos on kuvataiteilija Timo Heinon teos Nonstop. Teos on kiinnitetty laituritason kallioleikkaukseen. Nonstop (1998) on teräksinen veistosseinämä Rastilan metroaseman kallioleikkauksessa. Teos koostuu 16 teräslevystä, jotka ovat kooltaan 3 x 2 metriä. Pituudeksi teokselle tulee 32 metriä ja painoa noin 8000 kg. Neljä levyistä on peilimäisiksi kiillotettua ruostumatonta terästä, toiset neljä on maalattu automaalaustekniikalla kiiltävän mustaksi ja loput kahdeksan ovat eri vaiheessa ruostuvaa ja rapistuvaa terästä. Ruostuvan ja ruostumattoman teräksen rinnastuksella metroaseman ympäristöteos kommentoi häviävän ja säilyvän välistä vuoropuhelua. Nonstop nimi viittaa asemalla alati kulkeviin matkustajiin, joiden loputon 2

3 liike heijastuu teoksen peilaavista pinnoista. Nimi viittaa samalla teräspintojen jatkuvaan hitaaseen rappeutumisprosessiin, joka elää eri aikamaailmassa asemalaiturin nopean rytmin kanssa. Metron rakentamisen yhteydessä Vuotien linjaus siirtyi kalliokuiluun metroradan eteläpuolelle. Aiemmin se kulki jokseenkin nykyisen Meri- Rastilan puoleisen pyörätien kohdalla. Vuotien maisemoinnissa on käytetty mm. metron louhintatöissä kertynyttä mustaa dioriittia ja istutuksia. Tien valopylväät, joiden väliin varsinaiset katuvalot on ripustettu, ovat rei itettyjä. Päiväsaikaan pylväät ja vaijerit luovat yhtenäisen tilan tunnetta. Pimeällä niiden juuressa oleva valaisin saa aikaan yhdessä perforoidun teräspinnan kanssa nk. moiree-ilmiön: ohiajavasta autosta keinovalo näyttää elävältä tulelta. Tuliefektin tarkoitus on symboloida myös sodanaikaista Helsingin ilmapuolustusta: nuotiotulien avulla vihollinen harhautettiin pudottamaan pommilastit tuolloin harvaanasutun Vuosaaren pelloille ja metsiin varsinaisen kaupunkialueen säästämiseksi. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy yhdessä Maisema-arkkitehdit Byman& Ruokonen kanssa. Vuotie päättyy Vuosaaren siltaan. Sillan rakennutti yksityisellä rahoituksella Asuntosäästäjät ry:n perustama Vuosaari-Säätiö. Hankkeen taloudellista järkevyyttä epäiltäessä säätiön puheenjohtajan Martti Ilveskorven kerrotaan sanoneen: "Aina joku hyvän sillan ostaa." Silta valmistui yhdeksässä kuukaudessa ja se vihittiin käyttöön Saman vuoden alussa Vuosaari oli liitetty Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin. Silta on pituudeltaan 417 metriä ja 18,5 metriä ja se oli valmistumisajankohtanaan Suomen toiseksi pisin silta ja pohjoismaiden pisimpiä teräsbetonisiltoja. Ja Helsingin kaupunkihan sen sitten osti. Kuvat: Anja Hinkkanen ja Matti Lipponen 3

4 2. Rastilan leirintäalue Helsingin kaupunki osti tuolloin Helsingin maalaiskuntaan kuuluneen Rastbölen kartanon ja sen maat vuonna 1951 ulkoilu- ja virkistysalueeksi. Varsinainen aidattu leirintäalue palveluineen alueelle perustettiin Kartanorakennus toimi ja 60-luvuilla mm. pensionaattina ja partiolaisten leirikeskuksena, kunnes alueelle perustettiin leirintäalue vuonna Alueella oli kuitenkin jo luvulta lähtien kesämajoja ja vuokrattavia pikkumökkejä. Ennen vuoden 1966 alueliitosta, jossa Vuosaari liitettiin kaupunkiin, telttailua harrastettiin myös nykyisen Meri- Rastilan ulkoilualueen puolella sekä Uutelassa. Mittavan matkailuvaunualueen perusparannuksen myötä Rastila sai virallisen luokituksen mukaiset kolme tähteä. Alueella voi yöpyä telttojen sekä matkailuvaunujen ja -ajoneuvojen lisäksi myös mökeissä, joita on kolmea eri kokoa: lomamökit, hirsimökit ja leirintämökit. Alueen yhteydessä toimii kesäaikana myös retkeilymaja Kesähostelli Karavaani. Urbaani Rastilan leirintäalue toimii Helsingin kaupungin liikuntaviraston alaisuudessa ja on avoinna ympäri vuoden. Paikan liikenneyhteydet ovat poikkeuksellisen hyvät; harva leirintäalue sijaitsee aivan metroaseman välittömässä läheisyydessä. Leirintäalueelle ovat nykyisin myös helsinkiläiset tervetulleita leireilemään. Kuva: Matti Lipponen 4

5 3. Rastilan kartano Rastilan (Rastbölen) kartano on yksi Vuosaaren viidestä kantatilasta ja alueella on viljelty maata jo keskiajalta lähtien. Rastbölen maat kattoivat suurimmillaan lähes koko nykyisen Meri-Rastilan ja noin puolet nykyisen Rastilan alueesta. Rastbölen kartanon alueet ulottuivat Vartiokylänlahden pohjukasta Broändasta etelään aina Ramsinniemen kärkeen asti. Raja tilan itäpuolella kulki linjaa Venemestarintie- Airoparinpolku-Vanttitie. Lisäksi kartanoon kuului pieni kaistale maata Kallahdenniemellä sekä muutamia saaria Vuosaaren edustalla. Rastbölen kartanon alueen asuttu historia alkaa keskiajalta. Varhaisin kirjallinen dokumentti on vuodelta 1540, jolloin alueella oli kolme taloa ja se käsitettiin kyläksi nimeltään Rassbölle. Vuonna 1551 kylä esiintyy nimellä Rassböhleby. Nimen alkuosa ras viittaa virtaan, vesijuoksuun ja laaksoon; Nimen nykyinen asu Rastböle (josta suomenkielinen Rastila on myöhemmin muodostettu) on kopiointivirhe ja vakiintui vasta 1800-luvulla. Rastilanpuro virtaa vielä nykyäänkin leirintäalueen ja kartanopuiston läpi; vaikkakin maan kohoamisen vuoksi melkoisesti kapeampana kuin kylän muodostumisen aikoina. Rastilalaiset talonpojat Jacob ja Mickel mainitaan laivureina 1500-luvun lopulla. Kauppaa käytiin Tallinnan ja Tukholman kanssa. 5

6 Myös merestä saatiin elantoa: maanviljelyn ja karjanhoidon ohessa kalastus oli tärkeää: Vuonna 1559 Rastilan kylän 2 nuottakuntaa (yksi nuotta = neljä miestä) vaihtoivat Viikin kuninkaankartanon kanssa 1 tynnyrin (32 kappaa (1 kappa= 4,58 litraa) yhteensä noin 146,5 litraa silakkaa 4 leiviskää suolaa vastaan. Arvokas suola käytettiin kalan ja lihan säilömiseen luvun loppupuolelta alkaen Vartiokylänlahden kaakkoisrannalla Rastilan kylän mailla, ilmeisesti Kortlahdessa, toimi kuninkaallinen laivatelakka Nörsö Bankstad. Telakka oli huomattavan suuri: vuoden 1566 palkkalistoissa mainitaan mm. 209 kirvesmiestä ja 4 seppää. Myös paikalliset talonpojat käskettiin laivanrakennukseen. Vuonna 1599 valmistui suuri sotalaiva kuningas Sigismundille, joka kävi sotaa kuninkuutta vaativaa setäänsä Kaarle Herttuaa vastaan. Amiraali Arvid Tönnerson valvoi töitä. Kun laivaa siirrettiin Tallinnaan syntyi kapina; laiva kaapattiin ja se päätyi vallankaappauksen edellisvuoden Stångejoen taistelussa varmistaneen Kaarlen kannattajille. Vielä vuonna 1634 Rassböle oli oma kylä; erotuksena Nårsöönimisestä kylästä. Vuonna 1694 kuitenkin jo osa jälkimmäistä. Rastbölen pienemmät tilat hävisivät 1600-luvun alussa ja vuosisadan puolivälissä alueella on vain yksi tila. Vuonna 1652 mainitaan Rassböle ratsutilana; ratsusotilaana toimii tilan omistajan palvelija. Ratsutila eli rustholli (rusthåll) eli rakuunatila oli yleensä suurehko tila, joka varusti verohelpotuksia vastaan kuninkaan käyttöön hevosen ja ratsusotilaan varusteineen. Tila maksoi ratsusotilaalle palkkaa ja luovutti torpan asumukseksi luvulta alkaen tilan omistajina oli useimmiten kaupungissa asuvia virkamiehiä ja upseeristoa. Viaporin merilinnoituksen rakentamisen alettua 1748 rakennettiin Rastilan lähialueille useita tiiliruukkeja linnoituksen tarpeisiin. Viaporin upseeri Jean Elfving perusti ruukin myös Rassbölen tilan maille. Rassbölen tilan ainakin vuodesta 1753 omistaneet kapteeni Anders de Bruce ja toinen upseeri Bengt von Spången perustivat myös Borgsin tilan maille Vartiokylän linnavuoren 6

7 alapuolelle rantaan hevoskäyttöisen tiiliruukin. Toinen kumppanusten ruukki sijaitsi Porslaxin ratsutilan alueella nykyisessä Aurinkolahdessa. Anders de Bruce muutti myöhemmin Hämeenlinnaan saatuaan nimityksen Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi. Vuonna 1761 Puotinkylän kartanon omistanut luutnantti (myöhemmin everstiluutnantti) Carl Magnus Jägerhorn osti Rassbölen, jonka hän myi apteekkari Wilhelm Elgille siirryttyään puolestaan vuonna 1774 Oulun läänin maaherraksi. Useimmat myöhäisemmätkään omistajat eivät itse asuneet tilalla muuten kuin kesäisin. Varsinaisesta maanviljelystä ja karjanhoidosta vastasi tilanhoitaja eli pehtori tai kartanon vuokraaja sekä tietysti varsinaiset maatilan työntekijät. Esimerkiksi luvulla kapteeni Jägerhornilla oli Rastilan tilallaan 3 renkiä ja 7 piikaa. Viimeinen kartanon yksityinen omistaja oli tuomari Walter Ahlqvist joka omisti tilan vuodesta Vuodesta 1922 tila oli vuokralla agronomi Gunnar Coleruksella. Vuonna 1951 Helsingin kaupunki osti tuolloin vielä Helsingin maalaiskunnassa sijainneen Rastbölen kartanon Ahlqvistin perikunnalta ulkoilu- ja retkeilyalueeksi. Se toimi silti vielä myös maatilana kaupungin palkkaaman isännöitsijän johdolla lähes vuosikymmenen. Itse kartanorakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja se on alunperin ollut ilman tornia. Aikaisemmat päärakennukset ovat sijainneet nykyisen Meri-Rastilan puolella sijaitsevan Märssykujan päässä olevalta mäeltä leirintäalueen portille rajoittuvalla alueella, missä myös tilan talouskeskus 7

8 navettoineen ja talleineen oli aina 1950-luvulle asti. Siellä sijaitsi myös punamultainen vilja-aitta, joka nyt on päärakennuksen ja rantasaunan välissä. Kartanon muista maatilanaikaisista rakennuksista on jäljellä tilanhoitajan rakennus kartanosta koilliseen. Kartanon puistosta on jäljellä vielä tammia, lehmuksia, vaahteroita ja sembramäntyjä sekä entisen sisäänkäynnin lehmuskuja. Puisto on kuitenkin aikanaan ulottunut aina Meri-Rastilan puolella mäellä seisovan jyhkeän tammen ympäristöön asti. Kartanon entisellä pellolla lähellä kuusiaitaa toimi vuosina myös Golfseura Suur-Helsingin Golfin 6-reikäinen golfkenttä. Alueella oli myös seuran pieni maja. Vuonna 1966 pelattiin kentällä peräti 19 kilpailua. Vuokrattu alue oli kuitenkin liian pieni täysimittaiseksi 18-reikäiseksi golfkentäksi ja seura vuonna 1967 muutti Luukkaalle. Kaupungin aikana kartanorakennus on toiminut pensionaattina, leirikeskuksena sekä Rastilan Maja nimisenä retkeily- ja ulkoilumajana. Nykyään rakennuksessa toimii ravintola Rastilan Kartano. Yläkerrassa vaikuttaa ekspressiivistä taideterapiaa opettava Inartes Instituutti. Kuvat: Anja Hinkkanen ja Matti Lipponen 8

9 4. Rastilan uimaranta ja Vartiokylänlahti Rastilan uimarannalta on hieno näkymä Vartiokylänlahdelle, Puotilan kartanolle ja Vuosaaren sillalle. Uimarannan yhteydessä on myös talviuintipaikka. Uimarannan vesi on kesäisin Vuosaaren lämpimimpiä johtuen paikan suojaisesta sijainnista ja Vartiokylänlahden mataluudesta. Helsingin kaupungin ulkoiluvirasto hoitaa rantasaunaa, joka on myös tilaussaunana käytössä ympäri vuoden. Saunassa on takkatupa, löylyhuone ja suihkutila. Saunomisajat ja varaukset selviävät leirintäalueen vastaanotosta (p ). Saunassa on sekä naisten- että miesten- ja viikonloppuisin myös sekavuoroja. Talviuintikautena avantoa pidetään auki. Vartiokylänlahti (Botbyviken; pitkään suomeksi Puotinkylänlahti) on Helsingin pisin merenlahti. Se on syntynyt ikivanhaan kalliomurtumaan, joka jatkuu aina Västersundomiin asti. Noin vuotta sitten jääpeite alkoi sulaa ja jään liikkeet näkyvät edelleen korkeilla paikoilla lahden ympäristössä. Litorinameren aikaan kuivaa maata alueella oli Vanttikallion ja Linnavuoren ja Meri- Rastilan pirunpellon kohdalla luvulle asti lahden pohjukka oli osa salmea, josta pääsi nykyisen Broändan puron uomaa kulkemaan Porvarinlahdelle asti. Tuosta salmesta on Vuosaari saanut myös nimensä (Nor = kapea salmi ja ö= saari; Norsö, joka muuttui 1700-luvulla muotoon Nordsjö. Lahden toisella puolella sijaitseva Vartiokylä (aiemmin siis Puotinkylä) on alkuaan Botby, jonka taustana on ilmeisimmin keskiaikainen miehennimi Bote. Kuvat: Anja Hinkkanen ja Matti Lipponen 9

10 5. Rastilanmäki Uimarannalta lähtee pohjoiseen Vartiokylänlahtea myötäilevä ja Rastilanmäkeä sivuava ulkoilupolku, joka kiertää koko lahden. Mäellä on kivinen ja osin hiekkainen Litorina-meren rantavalli, jonka pohjoispäässä on komea jyrkkärinteinen lohkareikko. Etelään vievä polku vie puolestaan Meri-Rastilan ulkoilualueelle aina Kortlahteen ja Ramsinniemen päähän asti. Ruovikon rajassa kasvaa tervaleppää. Rannassa kasvaa myös kurjenmiekkaa, mesiangervoa, rantakukkaa ja muita rehevän lehdon kasveja. Polkua voi kulkea myös kivikkoista harjua myöten seuraten leirintäalueen aitaa. Rastilanmäki nousee noin 25 metriä meren pinnasta. Mäki on Litorinameren aikainen vedenalainen karikko, johon etelästä ja kaakosta, aina Viipurista asti kelluneet jäävuoret ovat kiinnittyneet ja sulaessaan jättäneet kivilohkareita. Mäen itäisellä rinteellä, suojassa pohjoistuulilta ja hallalta, on sijainnut myös tilan vanha pieni peltoalue. Paikalle on rakennettu leirintäalueen huoltotiloja, mutta jäänteitä vanhasta viljelyalueesta on aidan sisäpuolella vielä löydettävissä. Paikassa, jossa polku lähestyy omakotiasutusta, sijaitsee suurten lohkareitten kivikasauma, joka on muodostunut vuotta sitten. Alue on lähes luonnontilainen, vaikka isoja kiviä on paikoin hakattu käyttöön. Kuvat: Matti Lipponen 10

11 6. Kuusiaita Komea kuusiaita rajaa kartanon aluetta pohjoiseen ja itään. Kuusten välissä kulkee suojaisa polku. Kuusiaita istutettiin vuonna 1951 rajaamaan tuolloin jo kaupungin omistukseen siirtyneen kartanon pihaja puistoalueen pohjoispuolen rintamamiesasutustonteista sekä itäpuolen Sasekan alueen uudisasutuksesta. Nyt puut aidassa ovat kasvaneet lähes kolmekymmentämetriseksi. Rastilan kartanon alue ulottui pohjoisessa aina Broändaan saakka. Sotien jälkeen kartanon pohjoisalueesta erotettiin maanluovutuslain nojalla tontteja uudisrakennuksille ns. rintamamiestonteiksi. Kuusiaita istutettiin myöhemmin erottamaan kartanon pihapuisto omakotialueesta. Kuuset kasvavat Rastilantien länsipäässä neljässä rivissä jatkuen kolmessa rivissä Venemestarintietä pitkin lähes Vuotielle saakka. Rastilantien kulmassa on villiintyneitä syreenipensaita jäänteenä vanhasta kartanopuistosta. Leirintäalueen aita sulkee nykyään kartanon entisen, vielä 1990-luvun lopulla talvisin käytössä olleen, yhteystien Rastilantietä pitkin Kallvikintielle. Kuva: Matti Lipponen 11

12 7. Rastilan vanha omakotiasutus Rastilan kartanon alueilla oli ennen talvi- ja jatkosotia muutamia tilan työtekijöiden asumuksia mutta sodan jälkeen maanluovutuslain nojalla kartano joutui luovuttamaan suurehkon alueen pohjoispuoleltaan sekä Broändasta uudisasutukseen. Osa uusista taloista oli nk. rintamamiestaloja. Suurin osa Rastilan vanhasta rakennuskannasta on purettu uudempien talojen tieltä ja tonttien täydennysrakentamisessa pihapiirit ovat usein huomattavasti pienentyneet. Siellä täällä näkyy kuitenkin vielä ja 50-lukujen rakennuksia, joissa erikoisuutena voidaan pitää harkkorakennetta ja rappausta. Monet rakentajat olivat Saseka Oy:n työntekijöitä tai muuten saivat läheiseltä tehtaalta rakennusmateriaalin edullisesti. Rintamamiestaloa voidaan pitää varsinaisena suomalaisten kestosuosikkina luvun puolivälin tienoilla alettiin rakentaa uusia pientaloja, joissa oli yhden hormin ympärille rakennettu tupa, makuukamari, sali ja eteinen. Yläkerrassa oli käyttöullakko, joka vähitellen muutettiin asuintiloiksi, perhekoon ja sen myötä tilantarpeen kasvaessa. Rintamamiestaloja rakennettiin aina 1960-luvun alkuun asti. 12

13 Lähes 20 vuotta kestäneen rakennusbuuminsa aikana rintamamiestyyppinen talo sai lisää kokoa ja näköäkin. Myös Alvar Aalto suunnitteli oman mallinsa rintamamiestalosta luvun aikana talon malli alkoi madaltua ja kaikkia tiloja ei välttämättä enää rakennettu yhden hormin ympärille. Käyttöullakko kuitenkin säilyi vielä. Myöhemmin rintamamiestalot alkoivat saada kylkeensä elintasosiipiä, joihin rakennettiin sauna- ja peseytymistilat sekä WC. Usein nämä lisäsiivet olivat joko loivia harjakattoja tai selkeästi tasakattoisia. Kuvat: Anja Hinkkanen ja Matti Lipponen 8. Vanha villa ja Lillesgården Rastilantien ja Poijutien kulmassa sijaitsi vielä 1970-luvun alussa punamultainen vanha kartanon työntekijöiden asunto, joka tunnettiin nimellä Vanha villa. Nykyään paikalla on palvelukoti Lillesgården. Vanhassa villassa, joka tuolloin oli kartanon muonamies Aaltosen asunto, toimi vuonna 1912 muutaman kuukauden ajan myös suomenkielinen kansakoulu, joka Vuosaaressa oli pitkään ilman vakituista toimitilaa. Vanhan villan tontilla on nyt ruotsinkielinen palvelukoti Lillesgården. Palvelukotia hoitaa samanniminen säätiö. Stiftelsen Lillesgården on vuonna 1967 perustettu säätiö, joka tarjoaa vuokra-asuntoja 60-vuotta täyttäneille eläkeläisille Helsingin seudulla. Säätiöllä on Rastilantie 11:ssa kaksi rakennusta: rivitalo sekä suurempi kaksikerroksinen talo. Asuntoja on yhteensä 42. Kuva: Anja Hinkkanen 13

14 9. Vanttikallio ja murroslaakso Vartiokylänlahden laakson itäisellä puolella kohoaa Vanttikallio noin 30 metrin korkeuteen merenpinnasta. Näkymä kalliolta länteen Vartiokylän Linnavuorelle on komea. Kallion päällä on siirtolohkareina Viipurin alueella tavattavaa kivilajia viborgiittia. Isomastonkujan kalliorinteen reunassa on ravinteikas kivilaji, jossa esiintyy erikoisia kalliokasveja. Kalliossa on runsaasti ns. mustaa kiveä. Mäellä sijaitsi vuosina myös Vuosaaren vesitorni, joka näkyi kaupunginosan maamerkkinä pitkälle Vuosaaren ulkopuolelle. Vanttikalliolla yleinen kiviaines on magmakiviin luokiteltaviin syväkiviin kuuluvaa gabroa. Magmakivet ovat syntyneet kiteytymällä kivisulasta. Syvällä maankuoressa hitaasti kiteytyviä magmakiviä kutsutaan puolestaan syväkiviksi eli plutoniiteiksi. Niiden rakenne on karkeampi kuin maan pinnalle 14

15 purkautuvissa pintakivissä kuten basaltissa vaikka mineraalien koostumus on sama. Syväkivet ovat muodostuneet Helsingin alueella noin miljoonaa vuotta sitten. Gabro on emäksinen syväkivilaji, jossa plagioklaasin lisäksi on tummia mineraaleja, kuten sarvivälkettä, pyrokseeneja, oliviinia sekä biotiittia ja on siksi väriltään tumman harmaata tai lähes mustaa. Gabroa on hyvin paljon Vuosaaressa muuallakin ja se on antanut nimensä myös Kallahden Mustankivenpuistolle sekä lähellä puistoa sijaitsevalla Asukastalo Gabrolle. Kivilajia käytetään paljon muistomerkeissä ja rakennuskivenä. Sen kauppanimi (yhdessä muiden tummien magmakivilajien kanssa) on musta graniitti. Noin 100 m Merikorttikuja 3:sta länteen on kiviröykkiö, joka on tulkittu pronssikautiseksi haudaksi; kasa on kuitenkin lähes tuhoutunut. Pronssikautena ei hautoihin laitettu esineistöä. Pronssikausi oli Suomessa ajanjaksolla noin eaa. ja tuolloin iso osa nykyistä Vuosaarta oli vielä merenpinnan alapuolella. Samanlaisia hautoja on lähistöllä mm. Mellunkylän Tankomäellä, Västersundomin Kasabergetilla sekä Herttoniemessä ja Kulosaaressa aivan metroradan läheisyydessä. Vuosaaressa on siis liikkunut kalastajia ja metsästäjiä jo tuhansia vuosia sitten. Kuva: Anja Hinkkanen 15

16 10. Aurinkokallio Rastilan pientaloalueen uusin laajempi rakennettu alue on Rastilantien, Vanttitien ja Pilssikujan väliin jäävä alue, joka nousi vuosituhannen vaiheessa. Alueella on sekä asumisoikeusettä omistusasuntoja. Aiemmin paikalla sijaitsi kallioinen metsä. Alueen rakentamista edelsi mittava pomminetsintäoperaatio Puolustusvoimien haravoidessa paikkaa mm. maatutkalla koska alueelle huhuttiin pudonneen suutariksi jäänyt pommi sodan aikana. Huhu osoittautui kuitenkin vääräksi eikä mitään pommiin viittaavaa löytynyt. Vanttitie 3:n kiinteistöön kuuluu myös Pilssikuja 2 ja 4. Talot on rakennettu vuonna 2000 ja arkkitehtina toimi Esko Kahri Arkkitehtuuri Oy Kahri & Co:sta. Talot ovat materiaaleiltaan slammattua kevytbetoniharkkoa ja kevennetty julkisivussa ponttilaudalla, katto taas kattotiilillä. Asuntoja yhtiössä on 50. Asunnot ovat asumisoikeusasuntoja. Vanttitie 1 ja 3 sekä Pilssitien pientalot ovat asumisoikeuskoteja. As.oy Aurinkokallio sijaitsee Vanttien ja Rastilantien kulmassa. Kuva: Anja Hinkkanen 16

17 11. Shellin alue Shellin huoltamo nousi Vuosaareen 1965 ja toimi kylän ainoana baarina tuolloin. Huoltamo saatiin tarpeeseen juuri Keski-Vuosaaren mittavimman rakennusvaiheen aikoihin. Paikasta muodostui samalla luontevasti myös uusien ja vanhempien vuosaarelaisten tapaamispaikka ja sen jukeboksista oli iloa nuorisolle vielä 1980-luvun alussa. Nykyinen rakennus on kuitenkin uudempi. Shellin huoltamon takana sijaitsi ennen suo, jonne kärrättiin yleisesti jätteitä tonteilta ajan tavan mukaisesti.rastilantien vanhempi linjaus kohti kartanoaluetta erkani Kallvikintieltä aiemmin nykyistä risteystä noin 150 metriä pohjoisempana. Myös Shellin pääkonttori toimi pitkään Vuosaaressa Ulappasaarentiellä ennen muuttoaan Vantaalle. Kuva: Anja Hinkkanen 17

18 12. Säästörasti ja Pirunkallio Rastilantie 2:ssa sijaitsevat As.oy Säästörastin kuusi pistetaloa. Talojen suunnittelijana toimi asuntosäästäjien oma arkkitehti Antti-Pekka Miettinen. Kalliota jonne talot 1970-luvulla nousivat kutsuttiin ennen Pirunkallioksi. Kallion eteläpuolella ja Airoparintien pohjoispuolella oli pitkään Sasekan työntekijöilleen rakennuttama, Vilholan alueena tunnettu, kaksikerroksisten talojen ryhmittymä, joka on purettu pois uudempien talojen tieltä. Kuvat: Eero Hildén ja Anja Hinkkanen 18

19 13. Airoparintien hartiapankkitalot ja muistokivi As.oy Säästöpari on rakennettu hartiapankkirakentamisena, jossa työtä tehtiin kukin kykyjensä ja aikansa puitteissa, omien "hartiapankkityönjohtajien" valvomana. Talojen välissä pihalla on myös hartiapankkirakentamisen muistomerkki. Hartiapankkirakentaminen oli juuri Vuosaaren 60-luvun rivitalorakentamiselle tyypillinen rakennustapa, vaikka ns. kovan rahan asuntojakin alueelle rakennettiin. Hartiapankkilaisen minimiviikkotuntimäärä oli tuntia. Kokonaistuntimäärä tuli olla keskimäärin 3000 tuntia. Hartiapankkirakentajat osallistuivat erilaisiin töihin ja eri osissa taloyhtiötä. Kun talo oli valmis arvottiin huoneistot rakentajien kesken. Usein hartiapankkilainen kuitenkin myös saattoi palkata työtekijän tilalleen täyttämään työvelvoitetta osittain tai kokonaan puolestaan. 19

20 Yhtiö on kahdessa talossa; väliin jää avara puisto. Huoneistoissa on erikoisuutena maanalainen kerros, jossa on huoneistosaunat ja joillakin oma uima-allas. Taloyhtiöllä on suojaisa leikkipuisto lapsille sekä oma väestönsuoja. Noin kg painava viborgiittilohkare ja reliefi on hartiapankkirakentamisen muistomerkki ja myös kunnianosoitus Asuntosäästäjät ry:lle sekä sen toiminnanjohtaja maisteri Martti Ilveskorvelle, joka oli rakentajien pitämä ja kunnioittama "Vuosaaren kuninkaaksi" leikkisästi tituleerattu taitava puuhamies neuvotteluissa mm. Helsingin maalaiskunnan, kaupungin ja rahoituslaitosten kanssa. Kivi on tuotu muualta ja sijoitettu nosturilla paikalleen vuonna Reliefin on suunnitellut vuosaarelainen taiteilija Liisa Mälkki. Viborgiitti on rapakiveä, joka on yleisnimitys monimuotoiselle ryhmälle happamia graniitteihin kuuluvia syväkiviä; sen tuntomerkkeinä ovat selvärajaiset vaalean kehän ympäröimät plagioglaasipalloset. Rapakivi on iältään 1,65 miljardia vuotta ja siten kallioperämme nuorinta osaa. Kuvat: Eero Hildén ja Anja Hinkkanen 20

21 14. Sillmanin kauppapuutarha Sillmanin puutarha sijaitsi Rastilantien ja Airoparintien välissä. Sillmanin puutarha sijaitsi Rastilantien ja Airoparintien välissä. Puutarha aloitti toimintansa Rastilassa 1930-luvulla ja toiminta jatkui 60-luvun lopulle asti. Kukkia myytiin vielä 70-luvun alussa. Kasvihuoneita oli kolme kappaletta, joissa Jarl ja Sofia Sillman kasvattivat kurkkua, tomaattia ja krysanteemeja. Pellolla kasvoi mansikkaa ja avolavalla kasvatettiin taimia. Puutarhuri Sillman kasvatti myös viinirypäleitä, joista valmisti itse viiniä. Kauppapuutarha oli suosittu kesätyöpaikka vuosaarelaisten nuorten keskuudessa. Hankaintien vanhat koivut tuulenpesineen reunustivat puutarhalle johtavaa tietä. Päärakennus sijaitsi Rastilantien ja Hankaintien kulmassa olevalla pienellä kukkulalla. Alueella on vielä koivuja ja omenapuita Sillmanin ajoilta. Kuva: Eero Hildén 21

22 15. Kaupparakennukset Nykyisen pyörähuollon rakennuksessa aloitti puoli vuosisataa sitten kylän ensimmäinen kauppa. Nordsjön kylän kaksi kauppaa, Lihr ja Elanto, sijaitsivat molemmat lähekkäin Kallvikintien varrella. Ne myös aloittivat toimintansa samoihin aikoihin vuonna Lihrin kauppa oli Lokitien risteyksessä nykyisen Vuosaaren Pyörähuolto Oy:n rakennuksessa. Kaupparakennuksen Kallvikintien puoleisessa päässä oli kauppa ja toisessa päädyssä sijaitsi kylän ainoa parturikampaamo. Lahja Kandolinin parturoitua oli kaikilla kylän pojilla samanlainen hiusmalli. Lihrin jälkeen kauppa oli 60-luvun alkupuolelta Sjöströmin K- Kauppana, joka siirtyi vuonna 1968 suurempiin tiloihin uuteen, nyttemmin purettuun, eteläiseen ostoskeskukseen Vuosaarentien varrelle, jonka kaupan seuraaja on nykyinen vielä suurempi K-Citymarket Vuosaari. K-kaupan jälkeen talossa toimi legendaarinen Airo-baari, josta muodostui monien vuosaarelaisten yhteinen tapaamispaikka juuri tuolloin tapahtuneen keskioluen myynnin vapautumisen avittamana. 22

23 1970-luvun alkupuolelta lähtien rakennuksessa toimi pitkään kultaseppäliike Rastilan Kulta. Rakennuksessa nykyisin toimiva polkupyöräliike on ollut Vuosaaressa jo vuodesta Aluksi se sijaitsi pitkään pohjoisessa ostoskeskuksessa; sitten eteläisessä ostoskeskuksessa Urheilu-Penttilän nimellä ja vuodesta 2001 nykyisen omistajan myötä Vuosaaren Pyörähuolto Oy nimellä. Elanto puolestaan sijaitsi vanhan Kallvikintien linjauksen (nykyinen kävely- ja pyörätie) varrella nykyisen Peräsintien 4:n tontilla. Osuusliike Elanto osti vuonna 1949 Nordsjön kylästä tontin kaupparakennusta varten, joka osuusliikkeen kiinteistöluetteloon merkittiin Kallvikin kiinteistön nimellä. Seuraavana vuonna avattiin paikalle Elannon sekatavaramyymälä. Elannon jälkeen rakennuksessa toimi pitkään huonekaluvarastomyyntiliike. Talo purettiin 90-luvun lopulla ja nykyään Elannon kaupan tontilla on omakotitalo. Kuva: Eero Hildén 23

24 16. Sasekan kerrostalot Vuosaaren ensimmäiset asuinkerrostalot nousivat vanhan Kallvikintien varteen. Nykyisessä As.Oy Venemestarintie 4:ssä sijaitsevat kolme taloa ovat alunperin Lohjan kalkkitehtaan tytäryhtiön Oy Saseka Ab:n työntekijöidensä asunnoiksi rakentamia. Kallvikintie kulki ennen sillan rakentamista talojen editse nykyistä kevyen liikenteen väylää pitkin kohti Kallvikinniemeä. Käveltäessä Lokitieltä etelään päin väylän vasemmalla puolella on vielä pieni jäännös niitystä, joka tunnettiin 1970-luvun alkuvuosina "tivolin niittynä". Paikalle saapui syksyisin aina tivoli karuselleineen, Lunaland-telttoineen, taikureineen ja norsuineen. Sasekan talot valmistuivat vuonna 1962 ensimmäisinä Vuosaaren varsinaisina asuinkerrostaloina, vain muutamaa vuotta ennen Keski-Vuosaaren suurta rakentamis-vaihetta. Talot säilyivät Lohja Oy:llä pitkään senkin jälkeen kun Saseka oli jo lopettanut toimintansa Vuosaaressa ja Lohjan fuusioituessa Wärtsilän kanssa 1990 ne siirtyivät muodostetun Metra Oy:n omistukseen. Tämä puolestaan myi ne vuonna 1994 Urlus-säätiölle. Urlus-säätiö on sodan jälkeen perustettu maanpuolustuksellinen säätiö, joka tukee avustuksilla mm. reserviläis-, veteraani- ja partiolaisjärjestöjä. Kuva: Eero Hildén 24

25 17. Keulapuisto Keulapuisto on vehreä lehtomainen metsikkö keskellä Rastilaa. Päiväkoti Keula sijaitsee Keulapuiston länsireunalla. Vanhan maanviljelyn jäljet ovat vielä nähtävissä Keulapuiston maisemassa. Nordsjön kartanon entisten peltojen ojat leikkaavat edelleen metsittynyttä aluetta. Puiston keskellä ulkoilupolkujen risteyskohdassa olevalla aukiolla sijaitsi aikanaan lato. Päiväkoti Keula on perustettu vuonna Noin sadan lapsen talossa pyritään 1-6-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmät muodostamaan ikäryhmittäin. Päiväkodissa toimii myös sosiaalista ja emotionaalista tukea tarvitsevien lasten erityisryhmä. 25

26 Syntyperäisen vuosaarelaisen Rainer Fribergin muistelua elämästä alueella 1950-luvulla: "1950-luvulla tunnettiin Vuosaaren omakotialue "Lindholmin lenkkinä". Lokitien alue tunnettiin myös nimellä "Pelto". Alue käsittää nykyisen Lokitie-Keulatie-Peräsintie -alueen omakotialueen ja sen keskelle jäävän puistoalueen. "Lindholmin lenkki" nimitys tuli siitä, että tämän hiekkatielenkin varrella asui kolme Lindholmia. Nykyisen Keulan lastentarhaa vastapäätä asuivat veljekset, joita kutsuttiin "Pikku-Kippariksi", Bjarne ja "Iso-Kippariksi", Erik. Kolmas Lindholm, Axel, jota kutsuttiin myös "Kartanon Lindholmiksi" asui ns. Söderholmin mutkassa, nykyisen Keulatien ja Venemestarintien risteyksessä. Söderholmin mutka oli saanut nimensä siitä, kun ko. kulmatontilla asui metsänvartija Söderholm ja hänen poikansa perhe autoilija Söderholm. "Kipparit" olivat saaneet nimensä siitä, kun olivat ennen kuorma-autoilijoiksi ryhtymistään kuljettaneet jaalallaan hiekkaa Sasekan tehtaalle Porvoon alueelta. Sittemmin "Iso-Kippari" ryhtyi taksiyrittäjäksi. "Pellon" alueella asuneet lapset ja nuoriso perustivat epävirallisen urheiluseuran "Pellon ponnistajat". Harjoittelu ja leikkimielinen kilpailu tapahtui "Vilholan" leikkikentän, nykyisen Airoparintien ja Lokitien väliin jääneellä alueella, joka rajoittui Fribergin ja Palomäen tontteihin. Siis nykyisen Lokitie 9:n ja 11:sta pohjoispuolelle. Samalla alueella poltettiin myös useana vuonna juhannuskokkoa. Mainittakoon, että rastilalaisilla oli oma urheiluseuransa, Rastböle Idrots Förening, RIF, joka järjesti kilpailuja oman alueen lapsille ja nuorisolle. Yhteistä tekemistä ei näillä "seuroilla" ollut. "Lindholmin lenkin" sisäpuolelle jäävää aluetta kutsuttiin "Viidakoksi". Alue on suurin piirtein nykyinen Keulapuisto. Nimensä alue sai siitä, kun entisillä pelloilla ja varsinkin ojien pientareilla kasvoi tiheässä pitkiä ohutrunkoisia koivuja. Me pojanviikarit vietimme siellä aikaa "flengaillen". So. kiipesimme niin korkealle ohueen koivuun kuin koivu vain kesti, sitten alkoi heijaus. Heiluimme korkealla koivussa useiden metrien 26

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Mariankatu 14 B, 15110 Lahti

Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Mariankatu 14 B, 15110 Lahti Arkkitehdit Oy Latva ja Vaa Miankatu 14 B, 15110 Lahti SELOSTUS MAANKÄYTTÖLUONNOKSET 15.-19.8.2014 1 LÄHTÖKOHDAT 2 HISTORIA Tkastelualue sijaitsee Vääksyn kanavan itäpuolella Päijänteen etelärannalla.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Lauttasaaren paras sijainti loistavien kulkuyhteyksien ja kauniin merenrannan läheisyydessä Tehokas pohjaratkaisu käyttää 45 m 2 tilan tehokkaasti monikäyttöinen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot