Uusi muhkea 12-sivuinen!

Transkriptio

1 1/2005 Yrityspalvelujen yhteistyö syvenee sivu 2 Iittalan kehittäminen vauhdissa sivu 4 Jaspicomille INNOSUOMI sivu 7 Uusi muhkea 12-sivuinen! Uskoa yrittäjyyteen maaseudulle ja taajamiin Vuosi 2004 valoi uskoa Kanta-Hämeen suotuisaan kehitykseen. Maakunnassa on vetovoimaa niin uusien asukkaiden kuin yritysten saamiseksi. Seutukunnan kehitykselle on hyvä, jos sekä taajamat että maaseutu voivat hyvin. Itse yrittäjyydessä pätevät samat periaatteet yrityksen sijainnista riippumatta. Rahoitus ja monet säädökset saattavat sen sijaan maaseudulla toimia toisin kuin taajamien yrityksillä. Siksi seudullisia yrityspalveluja on tarpeen katsoa myös maaseudun näkökulmasta. Yrityspalveluja parantamalla madalletaan yrittäjän alkutaipaleen kynnyksiä, jotta yrittäjä voisi keskittyä yrityk- sensä menestymisen kannalta olennaisimpiin asioihin. Joulukuun alussa Hämeenlinnan seudulle laajentunut Sypve-hanke katsoo yrityspalveluyhteistyötä maaseudun toimijoiden näkökulmasta. Hankerahoitusta hyödynnetään tarjoamalla asiantuntijaapua yrittäjille poikkeuksellisen edullisesti. Matkailu toimii esimerkkinä yrittäjien ja asiantuntijoiden seudullisen yhteistyön tuloksellisuudesta. Kaupungin palvelut ja tapahtumat tuovat seudulle matkailijoita, joiden tarpeet antavat myös ympäröivälle maaseudulle mahdollisuuksia yrittämiseen ja investointeihin. Uusyrityskeskuksen jo päättynyt maaseutuyrittämisen hanke mahdollisti aloittaville yrittäjille yhtäläiset palvelut olipa yrittäjän tausta maaseudulla tai taajamissa. Opittu käytäntö jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Sypve jatkaa yrityspalvelujen kehittämistä maaseudun näkökulmasta. Toivottavasti projektin päätyttyä meillä on lisää toimivia käytäntöjä. Maaseutuyrittäjien neuvontahanketta toteuttavat Hämeenlinnan seudulla ProAgria Häme ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Hämeen Maaseutukeskus muutti syksyllä nimensä ProAgria Häme ry:ksi. Nimen muutos kuvaa myös muutosta ajattelussamme ja toiminnassamme. Tavoitteemme on asiakasyritystemme menestys hämäläisellä maaseudulla olipa yrityksen tausta maatilalla tai missä tahansa toiminnassa maaseudulla. Jaakko Kivinen toimitusjohtaja, ProAgria Häme ry

2 2 Seudulliset yrityspalvelut kokoavat rivejään asiakkaitten parhaaksi Seudulliset yrityspalvelut kokoavat rivejään asiakkaittensa parhaaksi. Viime kesäkuussa kolmentoista tahon allekirjoittama yhteispalveluasiakirja takaa tahojen välille syntyneen yhteyden ja vuorovaikutuksen sekä aikaa myöten kehittyvän sidoksen. Tarkoituksena on syventää seutukunnan julkisten yritys- ja elinkeinotoiminnan palveluorganisaatioiden yhteistyötä kaikille avoimien yritysneuvontapalvelujen asiakaskeskeisessä tuottamisessa ja jakelussa. Toimitusjohtaja Jouni Haajanen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä sanoo tahojen ryhtyvän kehittämään yhteiskoulutusta. Parhaillaan selvitetään kunkin tahon henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet TE - keskuksen paneutuessa koulutusohjelman laatimisen. Osaamisen kehittämistarpeiden kattamiseksi tehdään työtä valtakunnallisesti Seudulliset Yrityspalvelut projektin kanssa. Lisäksi verkoston sisällä välitetään tietoa jo olemassa olevasta koulutustarjonnasta. - Nyt ensimmäistä kertaa laajentuneena, 12-sivuisena ilmestynyt Hämeenlinnan seudun yritysuutiset on yksi osoitus yhteisen viestinnän lisäämisestä. Lehden laajentuminen toi mukaan uusia toimijoita. -sivuilla käynnistyy vuoden alussa myös yhteinen yrittäjyyden sähköinen sivusto, jolta löytyvät mm. kaikkien tahojen yhteystiedot, selvittää Haajanen. Yhteistyökumppanit ovat suunnitelleet myös yhteisen esitteen laatimista. Kuluvaa vuotta 2005 edetään kasvun teemalla. Keväällä Kastellissa järjestetään tilaisuus, jossa kumppanukset esittelevät keinojaan auttaa yrityksiä kasvun tiellä. Syksyn ohjelmaan valmistellaan yrityssenssit - tyyppistä tapahtumaa, jolla tähdätään Hämeenlinnan seudun verkosto- ja alihankintasuhteiden vahvistamiseen. Palveluita kehitetään Yrityspalveluita pyritään myös kehittämään. Niinpä Haajasen mukaan yhteistyökumppanit aikovat tuottaa yhteisvoimin yhteisen palvelutuotteen omistajanvaihdoksiin. - Eri osapuolilla on annettavaa, mutta kukaan ei yksin pysty ratkaisemaan yrittäjän tarpeita vaativassa prosessissa. - Meillä kaikilla on sama asiakaskunta, yrittäjät ja yritykset Meillä on erilaisia toimintakulttuureja: yhteisöjä, yhdistyksiä, yrityksiä, kuntia. Kaikista näistä parhaat puolet poimimalla pääsemme hyvään lopputulokseen, uskoo Haajanen. Yrityspalveluita tuotettaessa pyritään myös miettimään, voiko ne tuottaa yksityinen yrityspalveluyritys. Julkisen yrityspalvelun tarkoituksena ei ole kilpailla yksityisen yritystoiminnan kanssa. Yhteistyöosapuolet ovat: Hämeen TE-keskus, Finnvera Oyj Lahden aluekonttori, ProAgria Hämeen maaseutukeskus, Kanta-Hämeen verotoimisto, Hämeenlinnan maistraatti, Hämeen Yrittäjät ry, Hämeen Kauppakamari, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen uusyrityskeskus, Hämeenlinnan työvoimatoimisto, Janakkalan työvoimatoimisto, Hämeenlinnan seudun teknologiakeskus Oy ja Hauhon kunta. Yhteistyökumppaneista kuvassa mukana apulaisaluejohtaja Eero Vesalainen Finnveran Lahden konttorista, toimitusjohtajat Tuomas Siltala Hämeen Kauppakamarista, Pekka Savolainen Hämeen TEkeskuksesta, Jouni Haajanen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä, Pekka Jalava Hämeenlinnan Seudun teknologiakeskuksesta, Olli Kari Hämeen uusyrityskeskuksesta sekä yrityspalvelupäällikkö Jusa Susia Hämeen TEkeskuksesta.

3 3 120-vuotias Wetterhoff tähyilee tulevaisuuteen uudistumalla Wetterhoff-nimen ympärillä on viime vuosina tapahtunut niin paljon, että kunnianarvoisa Fredrika-rouva kuuntelisi uutisia silmät ymmyrkäisinä. Hän taitaisi olla perin iloissaan siitä, että hänen 120 vuotta sitten perustamansa, Suomen tunnetuin käsiteollisuusopisto ei vaipunut satavuotiseen uneen, vaan on kehittynyt ja edelleen kehittyy nykyaikaiseksi verkottuneeksi oppilaitokseksi. Lisenssiyritys Wetterhoff Yrityspalveluilla tuli ensimmäinen toimintavuosi täyteen vuoden lopulla. Fredrika Wetterhoff-säätiön Hannele Yrjö Koskinen sanoo, että uusimpana lisenssiyrityksenä jatkaa Studiokutomo Vappu Oravala Wetterhoff Oy:n ulkoistaessa vuosisataisen kutomotoimintansa. Wetterhoff Oy:n palveluksessa kutojana palvellut Oravala ryhtyy kehittämään kutomonsa toimintaa. Myös Wetterhoffin puolelta uutta yrittäjää on sparrattu ja kannustettu. - Kutomotoiminnan ulkoistamispäätös oli todella kova, sillä kutominen on aina kuulunut Wetterhoffin toimenkuvaan. Tällä ratkaisulla käsinkutominen ei talosta lopu, sanoo Yrjö-Koskinen. Parhaillaan Oravala valmistaa osaa 120-vuotisjuhlan seinätekstiilikilpailuun osallistuvista töitä. Ilahduttavaa Fredrika Wetterhoffsäätiön kannalta ovat säätiön toiminnanjohtajan Yrjö-Koskisen mielestä kortteliin sijoittuneet muutkin alan yritykset: konservointi- ja tekstiilituotteita valmistava Aiviga Ky sekä pellava- ja painotuotteita valmistava T:mi Maarit Keisari. Pienet yritykset ovat löytäneet yhteistyöstä ja verkostoitumisesta voimaa kuin myös lisää mahdollisuuksia. - Wetterhoffin myymälä on nyt remontissa ja saa sen myötä uutta ilmettä jopa tuotteisiin. Tarjolle tulee uusien käsityöläisten uudentyyppisiä tuotteita. Näyttelytilassa on vuoden mittaan kymmenkunta näyttelyä. Loppukeväästä markkinoiden oppilaiden kanssa yhteistyössä toteutettu Toukokuu-tuotesarja. Kevään aikana Värimestari Erkki Yrjölä huuhtelee joulunpunaista lankaa. Huuhtelun jälkeen lanka lingotaan ja kuivataan. esitellään talon osaamista ja syyspuolella keskitytään teemoihin, joiden tuotekehitysprosessi on vielä kesken, kertoo Wetterhoff Oy:n toimitusjohtaja Jaana Rantanen. Kulttuurialan koulutusta tarjotaan korkea-asteella Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun ja ohjaustoiminnan koulutusohjelmissa sekä toisella asteella Koulutuskeskus Tavastiassa. Hamk:in muotoilun koulutusohjelmajohtaja Juha Laurikainen sanoo, että tekstiiliverstas, neulestudio sekä lasi- ja keramiikkaverstas toimivat uudenlaisina oppimisympäristöinä, joissa oppiminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Hamkin muotoilunkoulutusohjelma suuntautuu Innoparkiin sen uudisrakennusten valmistuttua parin vuoden kuluttua. Tekstiiliverstas muuttaa remontoituihin vanhoihin Hattelmalan tiloihin jo kesällä ja tekstiiliopetus vuoden loppuun mennessä. Opetuksen puolella pisimpään toiminut tekstiiliverstas tekee yhteis- työtä ympäri Suomea erilaisten tahojen kanssa. Esimerkkeinä yhteistyökumppaneista Laurikainen mainitsee Paola Suhosen ja Lustwearin. Teollisesti kutova yksikkö tekee ensimmäiselle kankaita ja neulestudio jälkimmäiselle neuleita. Lasi ja keramiikka osasto on ollut mukana mm. Helsingin Kampin liikekeskuksen rakentamisessa. - Opiskelijat oppivat tuotannon ja tekemisen kautta yrittämisen filosofiaa. Tulevaisuuden koulutusohjelmien yhdistelmät tuovat lisää uusia haasteita. Hamkiin ollaan perustamassa K&T eli Koulutus- ja Tutkimuskeskuksia, joten ohjelma muuttaa rakennettaan jo tämän vuoden puolella. sanoo Laurikainen. Vaikka koulutus on Wetterhoffin korttelista siirtymässä pois, ei se kuitenkaan tarkoita yhteistoiminnan loppumista. Korttelissa yrityksiä palvelevat edelleen Värjäämö, Wetterhoff Yrityspalvelut, Tekstiiliverstas, Neulestudio sekä Studiokutomo Vappu Oravala.

4 4 Iittalaan suunnitellaan Suomen designkehtoa Iittala, Home & Heart of Finnish Design, Suomen designkehto on tähtäimessä Iittala Oy Ab:llä, Kalvolan kunnalla ja Kehittämiskeskus Oy Hämeellä, kun ne yhteistuumin suunnittelevat keinoja Iittalan lasimäen ilmeen uusimiseksi. Yhteistyökumppaneilla on harras toive siitä, että kehittämishanke kiinteistöinvestointeineen on valmis vuonna Tuolloin on aihetta myös juhlaan, sillä Iittalan lasitehdas täyttää 125, Aalto-vaasi 70 ja Iittala-brandi 50 vuotta. Kalvolan kunta käy parhaillaan Iittala Oy AB:n kanssa neuvotteluja kiinteistöyhtiön aikaansaamiseksi. Sen muodostamisen jälkeen alkaa rakennesuunnittelu sekä kiinteistön vuokralaisten hankinta. Hankkeen ohjausryhmässä mukana oleva toimitusjohtaja Jouni Haajanen sanoo, että yhteistyökumppanit ovat vakaasti sitä mieltä, että Iittalan lasimäelle ei muodosteta perinteistä kauppakeskusta, vaan korkealaatuista muotoilun kehtoa. - Myös sen ulkoasusta pitää huokua korkealaatuinen Iittala-brandi designmuseo, lasimuseo, lasin puhaltaminen ja kesäisin naivistinäyttely, valottaa Haajanen. Iittala Oy Ab:n tiedotuspäällikkö Päivi Jantunen näkisi maassamme mielellään muun maailman trendin, muotoilumatkailun kehittymisen. - Se olisi erinomaista ja sopii maahamme. Mikäpä olisi ihmisten sukeltaessa muotoilun juurille ja maailmaan täällä Iittalassa, hehkuttaa Jantunen, Iittala Home & Heart hankkeen idealuonnoksessa näkyy vasemmalla nykyinen myymälärakennus. Sen taakse nykyisen ravintolan tiloihin suunnitellaan lasinpuhallustoiminnan laajentamista. Oikealla on lasimuseo. Kaikki rakennukset yhdistetään toisiinsa käytävällä. Alue tornin takana on ravintolan kesäterassi. joka Aallon juhlavuonna 1998 oli ajamassa ns. Aalto-matkailua, ohjaamassa väkeä maailmankuulun arkkitehdin ja taiteilijan luomisen syntysijoille. Maamerkki näkyy moottoritielle Iittala Home & Heart keskuksessa laajennetaan suunnitelmien mukaan Iittalan myymälän käytettävissä olevaa tilaa ja luodaan puitteet edustavalle esittelylle. Rakennukseen tullee kolme erityyppistä ravintolaa ja vuokrataan kymmentä pientä kojua halukkaille yrittäjille. Infopiste ja kaikkien palveluiden yhteinen kassa sijaitsevat pääsisäänkäynnin vieressä. Kiinteistöön tulee myymälätilaa 450, ravintolatilaa 350 ja myyntitilaa 300 neliötä. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa. FEC Finance & Enterprise Consultin arkkitehti Esa Salokorven suunnitelmien pääosassa on erittäin näyttävä julkisivu, jossa välkkyy lasi. Rakennuksen perusrakenteissa on lisäksi terästä ja graniittia. Tärkein kaikista on näyttävä maamerkki, ehkä korkea torni tai sitä vastaava. Se kohoaa niin korkealle, että se ohjaa moottoritien kulkijoita Iittalaan. Toimialojen kehittämisellä pääpaino aluekeskusohjelmassa lähivuosina Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmassa keskitytään vuoteen 2006 saakka seudun vahvojen toimialojen kehittämiseen voimassa olevan seutu- ja elinkeinostrategian pohjalta. Pinnalla ovat osaamisen ja innovaatioympäristön sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen, korkeata- soinen asuminen sekä verkottuminen muiden ohjelma-alueiden kanssa. Koko ohjelmakauden ajan vahvistetaan erityisesti seudun innovaatioympäristöä. Tärkein kehityshanke on InnoSteel, jonka toiminta keskittyy metallituotteiden ja teräsrakentamisen tuotekehitykseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. InnoSteel on yhteistyöverkosto ja innovaatioympäristö. Siellä kohtaavat opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten osaaminen sekä palvelujen kysyntä ja tarjonta. Koulutustehdas tuottaa kehityspalveluja, joilla nostetaan metalli- ja konepajatekniikan osaa-

5 5 mista siten, että uudet innovaatiot ja teknologiat saadaan käyttöön seudun yrityksissä. Osaamisrungon muodostavat Hämeenlinnan seudun korkeakouluohjelman viisi seudulle sijoittuvaa koulutus- ja tutkimuskeskusta. Aluekeskusohjelman kautta rahoitetaan myös Lammin biologiselle asemalle sijoitettavaa ympäristötutkimuksen professuuria. Tärkeimmät erillishankkeet ovat Täydennyskoulutuksen Häme ja uutena käynnistyvä yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhanke Näytön paikkoja nuorille. Kaikilla näillä hankkeilla tähdätään siihen, että Hämeenlinnan seudusta tulisi vetovoimainen sijoituspaikka yrityksille. Vuoden 2006 loppuun mennessä on tarkoituksena saada myös suunnitellut lähes 500 miljoonan euron kehittämishankkeet keskeisiltä osiltaan käyntiin. Tärkeimmät niistä ovat Hämeenlinnan moottoritien ja Aulangon alueiden kehittäminen, Verkatehdas-hanke sekä Innoparktoimintakonsepti. Uutena käynnistyy Hämeenlinnaasumiskaupunki hanke, joka suunnittelee, toteuttaa ja testaa asumisen vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Tavoitteena on vahvistaa asuntopolitiikan sekä kaupunkisuunnittelun merkitystä kaupungin kehitystä ohjaavaksi. Verkottumisessa aluekeskusohjelmien keskeinen toiminta liittyy kasvukäytäväyhteistyöhön ja Hämeenlinna- Lahti yhteistyöstrategian toimien toteuttamiseen. Yritysten kehityshankkeita edistämään palkattu kolme kehityspäällikköä Yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla -hanke keskittyy parantamaan metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä maakunnassa. Hanke tarjoaa osallistuville yrityksille monipuolisia tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämisen työkaluja, koulutusta ja yhteistyöverkostoa. Yritysten kehityshankkeita edistämään on palkattu kolme tekniikan ja liiketoiminnan kehityspäällikköä, diplomi-insinöörit Heikki Meriläinen, Matti Säily ja ekonomi Vesa Tuomela. Kaikki tuotekehitystoimintansa kehittämisestä ja tehostamisesta kiinnostuneet metallialan uudet yrittäjät sekä nykyiset yritykset voivat ottaa yhteyttä heihin. Loppuvuonna 2004 käynnistyneen hankeen tavoitteena on avustaa uusia yrittäjiä sekä jo toimivia pk-yrityksiä innovaatioprosessien toteutuksessa. Hanke on osa Hämeen ammattikorkeakoulun isännöimää laajempaa InnoSteel -kokonaisuutta ja hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Aktiivinen tuotekehitystoiminta parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, saa aikaan uutta kannattavaa yrittäjyyttä sekä parantaa alueen työllisyyttä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat metallialalla toimivat Kanta- Hämeen uudet yrittäjät sekä pkyritykset. Mukaan on suunniteltu otettavan kolmisenkymmentä aloittavaa yrittäjää ja kymmenkunta toimivaa pk-yritystä. Alueellisen innovaatiotoiminnan kehittäminen lisää merkittävästi uusien yrittäjien, metallituoteyritysten ja osaamiskeskittymien verkottumista ja keskinäistä yhteistyötä.

6 6 Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen toimipaikoista yksi sijaitsee Hämeenlinnan seudun teknologiakeskuksessa. Kolmensadan neliön tilat ovat joskus osin tyhjillään, koska siellä työskentelevät yksitoista henkilöä ovat tuon tuosta matkan päällä Kokkola-Loviisa välisellä Länsi-Suomen alueella. Metsähallituksen keskeinen toimiala on metsätalous, joka tuottaa noin 90 prosenttia liikelaitoksen liikevaihdosta. Hämeenlinnan toimipaikassa työskentelee metsätalouden ja tontteja myyvän ja vuokraavan Laatumaan sekä luonnonsuojelusta vastaavan Luontopalvelun palveluksessa olevia henkilöitä. Matkailupalveluihin erikoistunut Villi Pohjola ja Etelä-Suomen Luontopalvelut pitävät majaansa Aulangon toimipaikassa, puistometsän keskellä. Metsähallituksen toimipaikan toimijoiden yhdyshenkilönä Hämeenlinnassa on metsätalousinsinööri Seppo Alkula. - Metsähallituksen tehtäviä hoitaa suhteellisen pieni joukko. Se tietää pitkiä työmatkoja myös täällä Etelä- Suomessa. Alkulan mukaan Metsähallitus ja sen palveluksessa oleva väki pitää Metsähallituksen toimipaikka palvelee läntistä Suomea Metsätalousinsinööri Seppo Alkula metsätalouden Länsi-Suomen alueesta, Laatumaan maakaupoista vastaava metsänhoitaja Hannu Liljeroos, Laatumaan tonttimyynnistä vastaava Ensio Repola ja kenttäesimies Pekka Hakala. sijoittumista teknologiakeskukseen oivallisena ratkaisuna. Metsähallitus käyttää teknologiakeskuksen palveluja, kuten siivousta, postinjakelua ja neuvottelutiloja ajanmukaisine laitteineen. - Metsähallituksella on hyvät tietojärjestelmät ja varsinkin paikkatietojärjestelmää pidetään erinomaisena. Näin yhteydet eri tiimien ja palvelujen välillä pelaavat hyvin, sanoo Alkula. Suomen eoppimiskeskus ry on kolmivuotisen toimintansa aikana kehittänyt toimintojaan valtakunnallisesti merkittäviksi tarjoamalla uusia ja tehokkaita keinoja e- oppimiseen. Yhdistys on verkottumisen rakentaja, tukiorganisaatio ja e-oppimisen tietokeskus. Näin kiteyttää yhdistyksen toiminnan projektipäällikkö Titi Tamminen. - Pyrimme valtakunnallisesti verkottamaan erilaisia toimijoita keskenään. Hämeenlinnassa on käynnistymässä alalla toimijoiden e-oppimisen klusteri, joita toimii myös muutamassa muussa Maa- ja kallioperäaineksia myyvällä ja markkinoivalla Morenialla on toimipaikka Tampereella. Metsähallituksen tytäryhtiöinä toimivat Forelia Oy, joka myy siemeniä ja taimia sekä tarjoaa metsänuudistamisen palveluja sekä Foria-Öbf Forstmanagement GmbH (50%), joka on Metsähallituksen ja Itävallan valtion metsistä vastaavan osakeyhtiön yhteisyritys. Suomen eoppimiskeskus tarjoaa osaamiseen uusia ja tehokkaita keinoja Projektipäällikkö Titi Tamminen ja suunnittelija Päivi Nieminen. kaupungissa. Klustereiden toimintaa verkotetaan keskenään ja samalla mietitään, miten e-oppimisen ilosanomaa parhaiten vietäisiin eteenpäin, nauraa Tamminen. Suomen eoppimiskesksen toiminnassa on mukana toimittaja- ja käyttäjäyrityksiä, oppilaitoksia, kehittäjäorganisaatioita, asiantuntijoita ja alasta kiinnostuneita. - Yhdistyksemme tekee yhteistyötä mm. Laatukeskus Oy:n ja Henry ry:n kanssa. Heidän kanssaan määritellään elearning-laatukriteerejä, jotka julkistetaan huhtikuussa, lupaa Titi Tamminen. Hän lisää yhteistyökumppaneiden

7 7 listaan tältä alueelta myös Hämeen osaamiskeskuksen, Aina Groupin, Mediamaisterin, HAMK:in, Mikrolinnan, Ambientian, Tampereen yliopiston ja Hämeenlinnan seudun teknologiakeskuksen (HSTK). HSTK:lla on useita yrityksille suunnattuja e-oppimisen hankkeita, joissa mukana olemalla voi edistää tuotemarkkinointia ja asiakaskoulutusta. Suomen eoppimiskeskuksen tunnetuin tuote on eeemeli- laatukilpailu. Tamminen luonnehtii kilpailua yhdistyksen tunnetuimmaksi tuotteeksi ja alalla arvostetuksi kilpailuksi. Toinen tuote SeOppi lehti jaetaan yrityksille, oppilaitoksille ja alasta kiinnostuneille. e-oppimisen tukipalveluita ovat myös erilaiset seminaarit ja tapahtumat. Huhtikuussa on tulos- sa. mm. e-oppimisen tulevaisuuden näkymät -seminaari, jossa asiantuntijat antavat vinkkejä e-learning ratkaisujen käyttöönottoon. Suomen eoppimiskeskus jakaa runsaasti mm. ajankohtaista uutis- ja tapahtumatietoa internet-sivustojensa kautta osoitteessa Älykäs elektroniikka ohjaa älykästä mekaniikkaa Älykäs elektroniikka ohjaa älykästä mekaniikkaa! Yksinkertaisesti sanottu, mutta paljon sisältävä lause kuvaa Hämeenlinnan seudun teknologiakeskuksessa sijaitsevan Jaspicom Oy:n kehittelemää älyistuinta, josta yritys sai viime marraskuussa INNOSUOMI 2004 palkinnon. Toimitusjohtaja Pertti Niemi muistuttaa, että palkinto tuli jo kääntyvän autonistuimen neljännestä sukupolvesta. Vuonna 1995 perustettu yhtiö on kääntyvää istuinta valmistanut jo satoihin suomalaisautoihin. Viimeisimpään kehittelytyöhönsä Niemi on erittäin tyytyväinen. - Tämä laite toimii hyvin geometrisesti. Ratkaisu, joka on nyt jo patentoitu vaivasi minua noin puolitoista vuotta lojuen jopa puoli vuotta työpöydällä, ennen kuin sen huomasin, nauraa Niemi. Niemen oli ratkaistava istuimen alle sijoitettavien osien mahtuminen paikoilleen, niin että istuimen hyvät ominaisuudet säilyvät. Laitteen piti kestää myös 20 g:n kiihtyvyys äkillisissä jarrutustilanteissa. Miten tuotteeseen liittyvä älykortti sitten syntyi? Pertti Niemi sanoo, että tässä tapauksessa se syntyi sivutuotteena, kun piti kehittää uuden sukupolven toimiva kääntyvä istuin, joka on helppokäyttöinen. - Meillä ei itsellä ole elektroniikan osaamista, Tekesin kautta oikea yhteistyökumppani löytyi. Tulevaisuudessa istuimen ohjainta eli älykorttia voidaan ohjata vaikkapa auton omalla virta-avaimella kun väylätekniikka autoissa kehittyy. Kun kuljettaja lähestyy autoa, hän avaa ovet elektronisesti avainta näyttämällä. Kun ovet ovat avautuneet samalla Jaspicomin hallituksen puheenjohtaja Raimo Tuuli esitteli INNOSUOMI-palkintotilaisuudessa kääntyvää istuinta presidentti Tarja Haloselle ja hänen puolisolleen Pentti Arajärvelle toimitusjohtaja Pertti Niemen kanssa. ( Kuvan lähde: Innosuomi kuva-arkisto, kuvaaja Juha Rahkonen) avaimella voidaan kääntää istuin sopivaan asentoon, kohottaa sitä tai säätää selkänojaa. Pertti Niemi kertoo, että ohjainkortille ollaan löydetty käyttöä moniin arkielämän sovelluksiin. Helppokäyttöinen laite käy yleisimpiin automalleihin eikä sitä erota normaalista istuimesta. Sijoituksena se on euron luokkaa. Tampereen kaupunki valitsi Jaspicom Oy:n sopimustoimittajaksi kilpailuttamisen jälkeen vuonna Istumia käyttävät kasvavassa määrin ikääntyneet autoilijat ja taksit, varsin tarpeellisia ne ovat inva-autoissa. Myös erittäin pitkät ja isokokoiset henkilöt ovat huomanneet kääntyvän istuimen helpottavan autoon menoa. Pertti Niemi aloitti aikanaan perheen varaosaliikkeessä Lammilla autonistuimien maahantuonnin ja tuli siinä tutuksi niihin liittyvien ongelmien kanssa. Hän ryhtyi kehittelemään omaa tuotetta. Tekesin tuotekehitysprojektin avulla voitiin tuote kehittää valmiiksi. Globaalina tuotteena se on jo nyt herättänyt kiinnostusta varsin kaukaakin. Lammilta teknologiakeskukseen Yrittäjät Aila ja Pertti Niemi päättivät muuttaa pari vuotta sitten Lammilta Hämeenlinnan seudun teknologiakeskukseen. - Halusimme saada lisää kontaktipintaa ja lisää uskottavuutta. Taidamme olla helmi esimerkki siitä, mitä hyötyä yrittäjälle on sijaita oikeassa ympäristössä. Teknologiakeskuksen tehtävä on kristallisoitunut meidän kohdallamme saatuamme palkinnon. Tämä kasvuympäristö on meidän kaltaisellemme yritykselle todella onnistunut, miettii Pertti Niemi. Jaspicomissa pystytään keskittymään nyt omaan osaamiseen. Yritys käyttää teknologiakeskuksen palveluita. Päivittäinen kommunikointi voi tuottaa uusia hyödyllisiä kontakteja unohtamatta elintärkeää verkostoitumista. Älykortit ja kääntyvien istuimien mekaniikka valmistutetaan edelleen alihankkijoilla. Myös asennukset on ulkoistettu.

8 8 Starttirahajärjestelmän laajentamisella tavoitellaan pk-yritysten määrän kasvua Vuoden alussa käynnistyneellä starttirahajärjestelmän laajentamisella tavoitellaan pk-yritysten määrän kasvua. Hämeenlinnan työvoimatoimiston johtaja Harri Jokinen sanoo, että kaksivuotisen kokeilun aikana tuetaan nyt myös niitä, jotka lähtevät yrittäjäksi joko kotoa, työelämästä tai opiskelunsa päätettyään. - Uudistuksen jujuna on lisätä yrittäjyyttä ja sitä kautta työllisyyttäkin. Lain myötä päätöksiä laajennetulla mallilla voidaan tehdä tämän ja ensi vuoden aikana. Starttirahaa myönnetään maksimissaan kymmeneksi kuukaudeksi. Päätös tehdään kahdessa jaksossa. Toinen jakso on ehdollinen. Se myönnetään vain, jos yritystoiminta on käynnistynyt suunnitelman mukaan, mutta ei vielä kuitenkaan tuota riittävää toimeentuloa, selvittää Jokinen. Ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta starttiraha on 650 euroa ja väliarvioinnin jälkeisten neljän kuukauden ajalta 500 euroa kuukaudessa. Apulaisjohtaja Marja-Leena Suominen otti vuoden alusta vastuulleen starttiraha-asiat. Hän kertoo saaneensa kyselyjä jo viime vuoden puolella, koska uudistuksesta tiedotettiin jo alkukesästä. - On selvää, että starttirahan hakijoiden määrä lisääntyy. Veikkaisimme määrän nousevan noin puolitoistakertaiseksi, uskoo Suominen. Starttiraha ei ole yritystuki Hämeenlinnan työvoimatoimiston johtaja Harri Jokinen ja apulaisjohtaja Marja-Leena Suominen lupaavat, että starttirahasta saa päätöksen viikosta muutamaan viikkoon lausunnon saamisesta riippuen. Suominen korostaa sitä, ettei starttiraha ole yritystuki. Se myönnetään, jos arvioidaan yrittäjäksi aikovan sitä tarvitsevan toimeentulonsa tukemiseksi. Starttiraha madaltaa niiden kynnystä, jotka ovat ikänsä haaveilleet yrittäjäksi ryhtymisestä. Työvoimatoimistoon starttirahaa hakemaan marssiva henkilö johdatetaan alkuneuvottelujen jälkeen Hämeen Uusyrityskeskukseen, jossa yritysidea ja sen kannattavuus punnitaan tarkoin. Lopullinen päätösvalta rahan myöntämisestä jää työvoi- matoimiston harteille. Työvoimatoimisto edellyttää myös, että hakijalla on kokemusta yrittäjyydestä tai että hän on saanut tai saa yrittäjäkoulutusta.

9 9 Hämeen matkailuvuosi käynnistyi Hämeen yhteisellä näytönpaikalla Matka 2005 messuilla, jotka järjestettiin jo 19.kerran Helsingin Messukeskuksessa tammikuun päivinä. Häme esittäytyi Hämematkailualuekokonaisuutena yhteistyössä matkailuyrittäjien, maakunnan, seutukuntien sekä kuntien kanssa. Matkamessuilla esittäytyminen toimi myös matkailun kenraaliharjoituksena vuoden toiseen yhteiseen näytönpaikkaan Häme Senaatintorilla 2005 tapahtumaan kesäkuuta. - Noin 300 m 2 Häme-osastolla työskenteli messujen aikana jopa 150 matkailu- ja tapahtuma-alan yrittäjää ja toimijaa, kertoo Hämeen Matkailu Oy:n markkinointipäällikkö Kati Tiitola. Messujen tarjonta oli tänä vuonna koottu viiden teemaosion alle. Kulttuurin ja tapahtumien Häme osastolla Hämeen matkailuvuosi avautui matkamessuilla Yhteistyötä tiivistämällä monipuolista yritysneuvontaa esittäytyivät mm. Hämeen museot ja käyntikohteet sekä tapahtumat. KokousHäme osastolla omia palveluitaan esittelivät linna-, kartano-, hotellija maaseutuelämyskokoukset oheispalveluineen. EräHäme - luonto- ja erämatkailuosiossa pääsi tutustumaan Hämeen erä- ja luontomatkailukohteisiin sekä maaseutumatkailukohteisiin. GolfHäme osastolla voi kokeilla golftaitojaan sekä tutustua Hämeen golftarjontaan mm. ensi kesänä valmistuvaan PGA-tason Vanajanlinna Golf & Country Club. Suurta yleisöä viihdytti PuuhaHäme -osastolla oma Häme-pomppulinna. Uutuutena Matka 2005 messuilla oli myyntitori. - Tulevan lomasesongin aktiivilomailijan matkailutuotteet löytyvät Hämeestä teemojen golf, luonto- ja erämatkailun parista. Tavoitteena kehitellyillä aktiiviloma -tuotteilla on lisätä Hämeen vetovoimaa matkailualueena erityisesti uusien kohderyhmien keskuudessa. Yhteistyössä yrityskentän kanssa on parannettu kesälle 2005 sekä GolfHäme ja Erä- Häme -teemojen tarjontaa ja sisältöä, kertoo Hämeen Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman. - Harrastukset ja mielenkiinto vaikuttavat entistä selkeämmin lomakohteen lopulliseen valintaan. Myös Hämeen matkailutarjontaa halutaan kehittää palvelemaan vaativammankin matkailijan toiveita. Maaseutuyrittäjien neuvontahanke SYPVE:n tavoitteena on luoda seudullinen yritysneuvonnan asiantuntijaverkosto, joka pystyy vastaamaan maaseudun yritysten tarpeisiin käynnistettäessä uutta tai laajennettaessa aikaisempaa toimintaa. Hämeenlinnan seudulla SYPVE:n vastuullinen toteuttaja on ProAgria Häme yhteistyökumppaninaan kehittämiskeskus Oy Häme. Hankkeen päärahoittajana on Hämeen TE-keskuksen maaseutuosasto. Yrityssuunnittelija Arto Laine ProAgria Hämeestä ja yritysasiamies Timo Kärkkäinen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä aloittivat hankkeen parissa joulukuun alussa viime vuonna. Tiivistämällä näiden kahden toimijan yhteistyötä pyritään löytämään yrittäjille sopivimmat neuvontaa antavat henkilöt. Sekä Pro Agrialla että kehittämiskeskuksella on omien toimialo- jensa osaamista, joiden yhdistämisellä yrittäjille tahdotaan tarjota parasta mahdollista palvelua. Arto Laine kehottaa tekemään jo nyt päätökset yritystoiminnan aloittamiseksi tai kehittämiseksi. ALMAohjelman investointituet ovat yritysten haettavissa vielä vuoden 2005 aikana. Isoissa rakennushankkeissa on syytä olla liikkeellä jo tämän kevään aikana. - SYPVE hankkeena kestää helmikuuhun 2006, jonka jälkeen uskomme sen jatkavan jossain muodossa yrittäjien neuvontapalvelujen kehittämistä, sanoo Laine. Tullaan tutuiksi Laine ja Kärkkäinen pestattiin vetämään hanketta viime joulukuun alussa. Nyt miehillä on kiire tulla tutuksi erilaisille sidosryhmille, kuten esimerkiksi maaseutusihteereille, tuottajille, pankeille, yrittäjien järjestöille ja Hämeen ammattikorkeakoululle. - Meidän tehtävämme on saada yrittäjät hereille. Niiden, jotka ovat jo päättäneet investoida, tulisi tehdä lopullinen päätös kiireesti. Yli 50-vuotiaisiin yrittäjiin otamme yhteyksiä tammikuusta alkaen pitkin kuluvaa vuotta. Tammikuun alussa meillä on omistajanvaihdokseen liittyvä tuotteistamistilaisuus. Keskitymme kehittämään omistajanvaihdospalvelua, johon puolestaan kehittämiskeskus painottaa, selvittää Kärkkäinen. Laine uskoo hankkeen aikana maatilasidonnaisia investointihankkeita syntyvän parisenkymmentä ja sukupolvenvaihdostapauksia ehkä hiukan enemmän. SYPVE-asioissa palvelevat Arto Laine puh arto.laine@proagria.fi, Timo Kärkkäinen puh tai , timo.karkkainen@myotatuuli.com Hankkeen vastuuhenkilö on kehityspäällikkö Aarre Suonpää, puh , aarre.suonpaa@proagria.fi.

10 10 Toimitusjohtajakurssit päässeet hyvään vauhtiin Myyntiponnisteluja ei koskaan kannata lopettaa lyhyeen ainakaan hämäläisten kanssa, nauraa Hämeen TE keskuksen kehittämispäällikkö Marja Suominen. Viisi vuotta sai konsulttitoimiston johtaja kaupitella toimitusjohtajakurssia ennen kuin Hämeen TE keskus tilasi ensimmäisensä vuonna Silloin päästiin hyvään vauhtiin ja nyt toteutuksia on kertynyt kaikkiaan kahdeksan. Yhdeksäs kurssi on käynnissä ja kymmenes alkaa helmikuussa. Kurssitodistuksen on saanut käteensä yli sata osallistujaa Hämeen TE keskuksen alueelta. Suurin osa osallistujista on ollut alle nelikymppisiä, johtotehtävissä vähän aikaa toimineita tai niihin siirtyviä. Myös vanhemmat tietotaitonsa päivittäjät ovat saaneet osansa kurssin monipuolisesta annista. Osallistujat tulevat eri toimialoilta, mikä antaa oman mielenkiintoisen lisänsä kokonaisuuteen. Kurssin pituus on kaikkiaan 20 päivää. Kokoontumisia on kerran kuukaudessa kahden päivän jaksoissa. Lisäksi on yksi yrityskohtainen konsultointipäivä. Kurssi on osoittautunut osallistujille oivalliseksi tavaksi tutustua toisiin vastaavassa asemassa oleviin, vaihtaa kokemuksia ja luoda omia kontakteja. Samalla on ollut mahdollisuus keskustella TE keskuksen yrityksille tarjoamista palveluista, koska usealle kurssille on osallistunut myös TE keskuksen henkilökuntaa. - Kursseja on ollut helppo markkinoida. Kysyntää on jatkuvasti ja sitä lisää omalta osaltaan yhä yleistyvät sukupolvenvaihdokset, sanoo Marja Suominen. Kurssin suorittaneille on luvassa jatkoa. Toimitusjohtajakurssit ovat nimittäin saaneet jatko-osan, TJ Extran, joka alkaa Siihen osallistuu tj kurssin käyneitä neljän TE keskuksen alueelta. Hämäläisiä heistä on neljä. Tarkoituksena on syventää peruskurssilta saatuja oppeja ja laajentaa kokemus- ja kontaktipintaa. TJ Extra sisältää yhdeksän kahden päivän koulutusjaksoa sekä kolme päivää yrityskohtaista konsultointia. Toimitusjohtaja Risto Sahan ja työntekijä Juha Koskinen sylissään puhtaista kangaspalasista Dafecorin menetelmällä valmistettu imeytysmattorulla. Risto Sahaa kiinnosti osaamisen lisääminen Turenkilaisen Dafecor Oy:n toimitusjohtajaa Risto Sahaa kiinnosti osaamisen lisääminen. Siihen hän löysi avun TE-keskuksen omien markkinointikanavien kautta. Toimitusjohtajakurssilta hän kertoo saaneensa pintapuolisen leikkauksen monista keskeisistä asioista. - Hyvä, että kaikkia osa-alueita käydään läpi. Pienen yrityksen aloittavalle johtajalle on hyvä, että tietää kaikesta vähän. Erityisen pätevää ohjausta saimme laskentapuolelle, jolloin syvennyimme yrityksen kannattavuuteen, vakavaraisuuteen, perinteisiin tunnuslukuihin ja tuotto-odotuksiin. Se oli myös helposti omaksuttavissa, kehuu Saha. Saha oli mukana kaikissa lähiopetuspäivissä, joka oikeastaan olikin kelkassa pysymisen edellytys. Hän lähtee myös maaliskuussa alkavaan TJ Extraan syventämään tietämystään toivoen, että johonkin asiaan pureu- dutaan syvemmin. - Kurssilla rakentunut verkosto on varmasti tulevaisuudessa hyödyllinen, puntaroi Saha. Risto Saha on ollut Dafecorin palveluksessa sen perustamisesta alkaen ja viimeiset neljä vuotta toimitusjohtajana. Kymmenen vuotta perustettu yritys tuottaa ympäristömyönteisiä ratkaisuja hyväksikäyttäen tekstiiliteollisuuden tuotantohaaskioita. - Uuden kankaan pinta-alasta menee vaateteollisuudessa haaskuuseen melkoinen määrä. Esimerkiksi vuonna 1996 haaskioita syntyi 7 miljoonaa kiloa, jotka nyt käytetään valmistamiimme tuotteisiin. Dafecor tekee haaskioista eli uudesta puhtaasta kankaasta teollisuuteen imeytysmattoja, puutarhojen kasvualustoja, rakentamiseen erilaisia eristysnauhoja ja huopia, huonekalujen verhoiluvanuja ja mm. Ekokemille räätälöityjä pakkaustuotteita. Kaikki valtakunnalliset jakelijat toimittavat Dafecorin tuotteita.

11 11 Uusyrityskeskusten starttirahalausunnoissa viime vuonna 46 prosentin kasvu Uusyrityskeskusneuvonta jatkuu ennätysvauhtia. Starttirahalausuntojen määrä on lisääntynyt peräti 46 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Hämeen uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Olli Kari uskoo, että syynä on starttirahan uudistamisesta käyty keskustelu sekä kuuden kuukauden toiminnan jälkeen annettavien jatkolausuntojen määrän lisääntyminen. Starttirahan laajentaminen koskemaan myös muita kuin työttömiä tulee Karin mukaan olemaan uusyrityskeskukselle erittäin haasteellista, sillä uudistuksen edellyttämän neuvonnan lisärahoitus vaikuttaa alimitoitetulta. - Uusyrityskeskusten neuvonnan avulla perustettiin tammi-syyskuussa viime vuonna noin uutta yritystä kasvun ollessa kuusi prosenttia edellisvuoteen. Yhteensä 30 uusyrityskeskuksessa kävi yli 9000 uutta asiakasta, tietää Kari. Hämeen uusyrityskeskuksessa kävi viime vuonna peräti 441 uutta asiakasta. Nousu verrattuna edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Asiakaskäyntejä oli 2302 nousun ollessa 16 prosenttia, Neuvonantajakäyntejä uusyrityskeskuksessa tehtiin 809 ja nousu oli 24 prosenttia. Uusia yrityksiä viime vuonna perustettiin 183 Määrä kasvoi edellisvuodesta 6 prosenttia. Työpaikkoja viime vuonna syntyi 298 ja se tietää 8 prosentin kasvua. Perustettujen yritysten eloonjäämisprosentti oli edelleen huikeat 94%. Vertailussa hyvä sijoitus Hämeen uusyrityskeskus sijoittuu valtakunnallisessa vertailussa erinomaisesti. Hämeenlinnan toimisto on kakkossijalla (1765) Tampereen ( 1894) jälkeen asiakaskäyntien määrässä, kolmossijalla(627) Tampereen (1111) ja Espoon (843) jälkeen neuvonantajakäyntien määrässä. Viitosena se on uusien työpaikkojen luojana Espoon(322), Helsingin (298), Tampereen (287) ja Vantaan (267) jälkeen. Hämeen uusyrityskeskuksen alueella uusia työpaikkoja luotiin 259 kappaletta. Yritysbarometri vuodelta 2003 Vuonna 2003 aloittaneille yrittäjille toteutetussa yritysbarometrissa oli mukana 130 yrittäjän otoksesta 112, joissa on yhteensä 192 työpaikkaa, yritysten liikevaihto yhteensä noin 7Meur, keskimääräinen liikevaihto/ yritys n eur. Palvelualoilla näistä yrityksistä toimi 61, tuotannon alalla 23 ja kaupan alalla 21 yritystä. Kaikkiaan 54 prosentilla yrityksen toiminta oli nopeassa kasvussa, ja vain kahdella prosentilla laskussa. Kaikkiaan 92 prosenttia kertoi, että käynti uusyrityskeskuksessa vaikutti ratkaisevasti päätökseen perustaa yritys ja lähteä yrittäjäksi. Sieltä he kertoivat saaneensa asiantuntevaa ja nopeaa palvelua. Yleisarvosanaksi henkilökunnan ja neuvoantajien palvelusta annettiin kiitettävä yhdeksän. 99 % kävijöistä voisi suositella käyntiä ystävälleenkin palvelupisteessä, jonka sijaintia pidettiin mainiona. Hallitus vuodelle 2005 Hämeen uusyrityskeskuksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa aluejohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj Kari Tainio ja jäsenet ovat Jouni Haajanen, Harri Jokinen, Jari Jyrkiäinen, Jorma Kalliosaari, Jaakko Kivinen, Maarit Kuusela, Heikki Lindroth, Pekka Nissilä, Juha Nuutinen, Kari Ojala, Simo Ostrovski, Katri Pietilä, Petri Roininen, Ismo Selinummi, Topi Tiitola, Jaakko Valpio, Kyösti Vehmas, Antero von Bell ja Reima Väyrynen. Yritysneuvoja Outi Myllymaa, toimitusjohtaja Olli Kari ja projektipäällikkö Leena Maukonen palvelevat asiakkaita Hämeen uusyrityskeskuksessa.

12 12 Hämeenlinnan seudun asukasluku kasvoi taas marraskuussakin. Riihimäen ja Forssan seutujen pienistä -6 notkahduksista huolimatta koko Hämeen asukasluku kasvoi marraskuussa Tammi-marraskuun kasvuluvut seuduittain: Hämeenlinnan seutu + 540, Forssan seutu + 59,Riihimäen seutu + 311, koko Häme Hämeenlinnan Seutukunnan EUtoimisto lopetti toimintansa vuoden 2004 lopussa hyvässä ohjelmatilanteessa. Hanketoiminta osataan seudulla jo suhteellisen hyvin. Nyt on aika alkaa valmistautua kauden päättymiseen ja vuoden 2006 jälkeiseen tilanteeseen. EU-hankkeiden merkitys seudun kehitykselle on merkittävä. Samanlaista aluekehitystyötä tekee Aluekeskusohjelma, jonka eteenpäin viemisestä Pekka Komulainen on ottanut vastuun vuoden vaihteessa. Aluekeskusohjelman merkitys korostuu lähivuosina, kun EU-instrumentteja korvataan kotimaisilla vastineilla. EUvälineitä jää toki ohjelmakauden päätyttyäkin. Ne ovat tosin hieman haastavampia. Tietoja EU-ohjelmista on tänä päivänä hyvin haettavissa jo netinkin kautta Ohjelmajohtaja Pekka Komulaisen yhteystiedot: puh , , faksi , pekka.komulainen@kehittamiskeskus.com Vuoden 2004 Uusyrittäjäksi Hämeenlinnan seudulla valittiin Hämeenlinnan teknologiakeskuksessa sijaitseva Kotirinki Oy, jota vetävät yrittäjät Veli-Matti ja Pirjo Pihlainen. ajankohtaista Hämeen Messuille on tulossa vilkas messukevät. Hämeen Messut järjestää kevään aikana neljä ei tapahtumaa. Kausi alkaa Kädentaitajat- käsityömessuilla ja seuraavana vuorossa ovat Pääsiäismarkkinat Hämeen keskiaikaisessa linnassa Kevään Kalamarkkinat pidetään Hämeensaaressa 16. ja 17.4.ja tiukan kevään päättää Viihtyisä KOTI / RATE-messut Hämeenlinnan jäähalleilla Näille messuille odotetaan myös hämeenlinnalaisia yrittäjiä näytteilleasettajiksi. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta Tekstiili- ja vaatetustekniikan ja tuotantotalouden opiskelija Virve Kentta Tampereen teknillisestä yliopistosta tekee diplomityötään Kehittämiskeskus Oy Hämeessä. Työ on osa Wetterhoff-brandin kehityshanketta. Hän tutkii, miten verkostoitunut asiantuntijaorganisaatio voi tarjota osaamistaan pk-yrityksille kehitysresurssiksi. Case-organisaationa on Wetterhoff-kokonaisuus, johon kuuluu monentyyppistä toimintaa koulutuksesta yritystoimintaan. Lisätietoja: virve.kentta@hamk.fi. Verokorttiruuhkathan toistuvat verotoimistossa alkuvuodesta vuosittain. Uutuutena verokortteihin on tullut nyt tämä mahdollisuus valita. Laskemme muutosverokortteja runsaasti myös pitkin vuotta, joten vaikka osa palkanlaskijoista olisi jo ottanut uuden verokortin käyttöön helmikuun palkanlaskentaa varten viikolla 4, tämä valinnan mahdollisuus on voimassa myös noissa mahdollisissa muutosverokorteissa, ja siten käypää asiaa, kerrotaan Kanta-Hämeen verotoimistosta. Hämeenlinnan seudun täydennyskoulutustoimijat ja elinkeinoyhtiö ovat kuluneena vuotena kehittäneet aktiivisesti täydennyskoulutusta ja luoneet yhteistä Täydennyskoulutuksen Hämettä. Hämeenlinnan seudusta tehdään entistä vetovoimaisempaa täydennyskoulutusseutua. Kuuden täydennyskoulutusyksikön verkostosta asiakas saa tarpeittensa mukaista koulutusta yhdellä yhteydenotolla. Uusia asiakkaita tavoitellaan koko eteläisen Suomen alueelta. Täydennyskoulutuksen Häme haluaa palvella asiakkaitaan erityisesti kärkituotteiden avulla. Kärkituotteet täyttävät erityisen korkeat laatuvaatimukset ja edustavat kunkin yksikön erityisosaamista. Ne ovat muokattavia, kulloiseenkin asiakastarpeeseen räätälöitäviä koulutuksia. Ensimmäisten yhteisten kärkituotteiden sisällöissä korostuvat esimiestyön ja johtamisen, työnohjauksen, työhyvinvoinnin ja hoitotyön, elintarviketurvallisuuden, laadun kehittämisen ja talouden teemat sekä osaamis- ja tarvekartoitukset. Täydennyskoulutuksen Hämeen kärkituotteita esittelemässä edestä vasemmalta lukien koulutuspäällikkö Tuulikki Similä-Lehtinen, apulaisrehtori Risto Kostiainen, takaa vasemmalta kouluttaja Ulla Piekkari, projektisihteeri Johanna Ranta, rehtori Jari Tiainen ja koulutuspäällikkö Liisa Mikkola. Uusi Aulankoa markkinoiva taulu on noussut Helsinki-Tampere -moottoritien varteen. Jättitaulun tilaajana on Aulanko -verkkohankeen tuloksena syntynyt Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry. Yhdistyksen tehtävänä on markkinoida Aulangon aluetta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Projektipäällikkö Marjo Salo iloitsee, että kauan odotettu Aulangon comeback on alkanut myönteisesti. Aulangon matkailutuotteista ja tapahtumista lisää - sivuilla. Uudessa Moottoritien taulussa komeilee tunnettu Aulangon näkötorni, joka kutsuu vieraita Aulangolle! PÄÄTOIMITTAJA Jouni Haajanen jouni.haajanen@kehittamiskeskus.com TOIMITUS Anneli Heräjärvi anneli.herajarvi@mail.htk.fi puhelin (03) , LAY-OUT Hämeenlinnan City-Mainos Oy SIVUNVALMISTUS JA PAINO Suomalainen Kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy: 2/2005 vko12, 3/2005 vko 20, 4/2005 vko 35 KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME Linnankatu 6, Hämeenlinna puhelin (03) , faksi (03) etunimi.sukunimi@ kehittamiskeskus.com