HÄMEENLINNAN SETLEMENTTI RY OSUMA PROJEKTI HELI LAURIKAINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN SETLEMENTTI RY OSUMA PROJEKTI HELI LAURIKAINEN"

Transkriptio

1 TOIMINTAMALLIKUVAUS YHDISTYSTEN YHTEISTYÖSTÄ JA VERKOSTOITUMISESTA OSUMA-PROJEKTIN AIKANA HÄMEENLINNAN SETLEMENTTI RY OSUMA PROJEKTI HELI LAURIKAINEN

2 TEKIJÄN TERVEHDYS Hämeenlinnan setlementti ry:n Raha-automaattiyhdistyksen tuella vv toteuttaman Osuma -projektin kokemusten mukaan verkostoituminen ja yhteistyö vahvistavat sekä kehittävät yhdistysten toimintaa. Muuttuva toimintaympäristö sekä ihmisten arjen ja osallistumisen muuttuminen haastavat myös paikallisia yhdistyksiä uudistamaan toimintaansa. Toimimalla yhdessä saadaan muutokseen tarvittavia ideoita, osaamista ja verkostoa. Yhdessä saadaan myös alueelle sellaista toimintaa, mitä yksittäinen yhdistys ei pysty yksin toteuttamaan. Sanotaan, että matka on usein tärkeämpi kuin päämäärä. Osuma-projekti oli mielenkiintoinen nelivuotinen matka keskellä hämäläistä järjestökenttää. Kädessäsi oleva toimintamalli on kuvausta Osuma-projektin matkasta. Järjestöjen toiminta ja yhteistyö elää ja kehittyy eteenpäin Osuman aikana saatujen kokemusten, tiedon ja osaamisen avulla. Toivottavasti yhteinen toimintamme ja siitä syntynyt toimintamallikuvaus innostavat erilaisia järjestöjä toimimaan entistä enemmän yhdessä. Näin voimme saada järjestökentän erityisen osaamisen kiertoon kaikkien hyödyksi. Toimintamalliin on koottu Osuma -projektin aikana kehitettyjä ja muodostuneita käytäntöjä, työskentelytapoja ja toimintoja. Toimintamallia voidaan käyttää kokonaisuudessaan tai poimia siitä eri osia ideoiksi ja vinkeiksi erilaisten järjestöjen omaan ja yhteiseen toimintaan. Lopuksi suuri kiitos Osuma projektin toteutukseen osallistuneille yhdistyksille, yhteistyökumppaneille ja rahoittajille sekä monille aktiivisille, yhteistyöhenkisille ja avarakatseisille osaajille. Hämeenlinnassa Heli Laurikainen

3 SISÄLLYS JÄRJESTÖYHTEISTYÖ OSA SETLEMENTIN TOIMINTAA 2 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ 3 JÄRJESTÖISTÄ KOOSTUVA VERKOSTO 4 KEHITTÄMIS- JA YHTEISTYÖTIIMIEN TOIMINTA 5 VERKOSTOITUMISEN FOORUMIT KOKOAVAT YHDISTYKSIÄ 7 SIDOSRYHMÄT VERKOSTOSSA 7 KOORDINAATTORI VERKOSTON OHJAAJANA 8 TOIMINTATAPOJA YHTEISTYÖHÖN JA VERKOSTOON 10 VERTAISTYÖNOHJAUSRYHMÄ JÄRJESTÖTYÖNTEKIJÖILLE 10 VAIKUTTAMISYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI 13 YHTEISTYÖNTAPOJA VAPAAEHTOISTYÖN KENTÄLLE 16 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMISTIIMI 17 VAPAAEHTOISTYÖN KOULUTUSMALLI 21 JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAPÄIVÄT 26 YHDISTYSTEN YHTEISET NETTISIVUT 27 JÄRJESTÖTREFFIT 29 TIEDONKERÄÄMINEN, TIEDOTTAMINEN JA SEURANTA 30 IDEOITA YHTEISTYÖNHÖN JA TOIMINTAAN 32 1

4 JÄRJE JESTÖYHTEISTYÖ OSA SETLEMENTIN N TOIMINTAA Hämeenlinnan setlementti ry. on vuonna 1997 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka toiminnan päämääränä on eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten monimuotoisen hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen Hämeenlinnan seudulla. Yhdistys pyrkii päämääräänsä kehittämällä ja toteuttamalla erilaisia toimintamuotoja, jotka syntyvät ihmisten arjen tarpeista ja oman aktiivisuuden pohjalta. Toiminnassa yhdistyy ammatillinen osaaminen ja osallistujien kokemustieto sekä vertaistuki. Työhön kuuluu tärkeänä osana myös vapaaehtoistoiminta, sosiaalinen osallistuminen, verkostotyö ja vaikuttaminen. Lisätietoa setlementtiyhdistyksen toiminnasta löytyy yhdistyksen verkkosivuilta: Toimintamalli on kehitetty osana setlementin järjestöyhteistyön kehittämisprojektia, Osuma (Osallisuutta yhdessä) - projektia. Projektin toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen projektiavustuksen turvin. Projektin toteuttamispaikkana oli Hämeenlinnan seutu. Projektin alkoi maaliskuussa 2005 ja projekti päättyi helmikuussa Osuma-projektin ja siten myös järjestöjen verkostoitumisen ja yhteistyön toimintamallin päämääränä, oli kansalaisten osallisuuden lisääminen edistämällä ja vahvistamalla kansalaistoimintaa ja järjestötyötä Hämeenlinnan seudulla. Taustalla oli oletus, että verkostoitu- malla ja yhteistyöllä eri kokoisilla järjestöillä on paremmat mahdollisuudet lisätä toimii- joidensa osallisuutta, hyvinvointia ja omia toimintaedellytyksiä. tyksiä. Päämärän saavuttamiseksi projekti kutsui koolle ja innosti Hämeenlinnan seudulla toimivia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä yhteistyöhön sekä kehitti yhteisiä tiedottamisen, toiminnan ja vaikuttamisen foorumeita ja toimintamalleja. Osuma-projektin tulostavoitteet olivat: - tiedon lisääntyminen järjestöissä tehtävästä työstä sekä osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä - järjestöjen ja kunnallisten toimijoiden välisten toisiaan täydentävien yhteistyöprosessien kehittyminen - järjestötoimijoiden jaksamisen ja osaamisen lisääntyminen - uudenlaisten toimitilojen, toiminta-, koulutus- ja työnohjausmallien sekä muiden yhteistyömuotojen käynnistyminen järjestöjen kesken Projektin tulostavoitteet konkretisoituivat toiminnaksi paikallisen tarpeen ja osallistujien toiveiden pohjalta kehittämisprosessin aikana. Edellytykset onnistuneeseen nistuneeseen yhteistyön koordinointiin Järjestöyhteistyön hallinto on tässä toimintamallissa sijoitettu suoraan yhteistyön taustaorganisaationa toimineen setlementtiyhdistyksen toiminnan alle. Vaihtoehtona olisi ollut perustaa yhteistyöyhdistys hallinnoimaan projektia. Projektin kokemusten mukaan yhteistyö ja toimintamallin toteuttaminen onnistuu osana yksittäisen yhdistyksen toimintaa, taa, mikäli se pystyy toimimaan taustahona tietyin periaattein ja painotuksin. 2

5 Yhteistyötä organisoivan taustayhdistyksen vaatimukset: - uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, neutraalina näyttäytyvä taustataho, jonka toimintaan osallistuminen ei leimaa osallistujia - yhteistyötahojen suhteen avoin kaikille, myös aatteellisille ja poliittisille toimijoille - taustaorganisaation toiminta ja toiminta-ajatus sekä maine yhteistyöhön soveltuva - riittävän vahva ja vaikuttava taustaorganisaatio, joka toimii valtakunnallisesti - voi hakea toiminnalle tarvittavia rahoituksia Toiminnan näkökulmasta edellytettiin että: - verkoston toiminta on aidosti osallistujien tarpeista lähtevää - yhdistyksen toiminta vain taustalla, ei aja taustaorganisaation etuja verkoston toiminnalla - osallistujiin on tasa-arvoinen ja puolueeton suhtautuminen - erilaisten toimijoiden ja yhdistysten mahdollisuus osallistua TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖSTÄ Toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Yhteistyössä ja verkostossa olivat mukana niin järjestöjen työntekijät, hallitusten jäsenet, vapaaehtoiset kuin muut osallistujat ja toimijat. Projektin toimintaan osallistui n. 45 paikallista yhdistystä. Osuma-projektin kokemusten mukaan Hämeenlinnassa toimi n. 70 paikallista sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Niistä n. 50 toimi vapaaehtoisin voimin ja palkattuja työntekijöitä oli kahdessakymmenessä. Useat järjestöistä toimivat useamman kunnan alueella seudullisesti. Mukaan toimintaan osallistui toimijoita mm. vanhus- ja eläkeläisjärjestöistä, lastensuojeluja nuorisotyön järjestöistä, potilas-, vammais-, kansanterveys-, ja päihdetyönjärjestöistä sekä työllistymistä tukevista järjestöistä. Toimintamallien kehittämiseen projektin toiminnan kautta osallistui sekä hyvin pieniä vertais- ja virkistystoimintaan perustuvia yhdistyksiä, vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan painottuvia järjestöjä että isompia palvelutuottamiseen ja kehittämistoimintaan painottuneita järjestöjä. Mukana oli toimijoita niin uusista yhdistyksistä kuin vanhoista ja perinteikkäistä yhdistyksistä. Yhdistävänä tekijänä ä oli kiinnostus yhteistyöhön, oman toiminnan ja yhteistyön kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. seen. Lähtökohtaisesti yhteistyö oli avointa kaikille toiminnasta kiinnostuneille yhdistyksille, mutta osa ryhmätoiminnoista oli kohdennettu tietylle ryhmälle käytännöllisyyden vuoksi. Eniten toiminnoissa oli mukana keskisuuret ja pienet järjestöt. Yhteistyön kautta myös alueen oppilaitokset (Hämeen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Tavastia) ja kunta (Hämeenlinnan kaupunki) sekä muutama säätiö (Kuurojen Palvelusäätiö ja Janakkalan Palvelutalosäätiö) olivat mukana toiminnassa ja verkostossa. Yhteistyöhön osallistuneet yhdistykset osallistuivat toiminnan kustannuksiin tapauskohtaisesti ja toiminnasta nousseen tarpeen mukaan. Eri järjestöjen kautta mahdollistuivat myös niiden toimitilat, välineet, toimijoiden osaaminen ja asiantuntijuus merkittäväksi resurssiksi yhteistyölle. Lisäksi toimintaan saatiin pieniä summia lahjoituksina. 3

6 Miksi kannattaa kehittää ja toimia järjestöjen kesken yhdessä? y Osuma-projektin loppuarvioinnin yhteydessä eri yhdistysten toimijat nostivat esille seuraavia yhteistyön ja verkoston tuomia hyötyjä: 1) saa yhdistyksen y toimintaa hyödyntävää käytännönläheistä tietoa - paikkakunnan yhdistysten toiminnasta ja tekemästä työstä - ajankohtaisista asioista ja toiminnasta - eri toimintamenetelmistä ja työtavoista - yhteistyön mahdollisuuksista 2) projektin toiminta tuke ukee yhdistyksen sen verkostoitumista alueella - projektin toiminta muodostanut väylän järjestökenttään - laajentanut yhdistyksen verkostoa - kontakteja yhdistyksen tekemään ohjaus- ja asiakastyöhön - mahdollistanut eri tahojen yhteisen toiminnan käynnistymisen - oman yhdistyksen paikka hahmottuu toimintakentässä ja paikkakunnalla 3) yhteistyö tuo toiminnalle näkyvyyttä - sekä yksittäiselle yhdistykselle että koko järjestökentälle - näkyvyyttä sekä paikkakunnalla että verkossa 4) yhteistyö mahdollistaa resurssiar ja voimavaroja - mahdollisuus edistää asioita ja yhdistyksen tavoitteita yhdessä - yhdessä saadaan aikaan laajempaa toimintaa - yhdessä toimiminen on usein mukavaa ja hauskaa 5) verkosto tuo osaamista ja mahdollisuuden oppimiseen yhdessä - tiimin erilainen osaaminen ja resurssit yhteiseen käyttöön - toimimalla yhdessä oppii uusia asioita ja toimintatapoja - saa omaan toimintaan hyviä ideoita ja vinkkejä - uusien ideoiden keksiminen ja toteuttaminen on usein helpompaa yhdessä JÄRJESTÖISTÄ KOOSTUVA VERKOSTO Järjestöjen yhteistyö muodostaa toimintamallissa kolmikerroksisen ja horisontaalisen yhdistysverkoston, joka yhdistää eri sektoreilla (mm. potilas-, kansanterveys-, päihde-, vammais-, ja mielenterveystyön yhdistyksiä) toimivien yhdistysten työntekijöitä ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä muita toimialalla toimivia työntekijöistä. Verkoston keskustan muodostavat yhdistyksistä kootut kehittämis- ja yhteistyötiimit. Toisen kerroksen muodostavat muut alueen yhdistykset, jotka liittyvät mukaan toimintaan osallistumalla verkostoitumista ja yhdistystoimintaa edistäviin foorumeihin. Verkoston kolmannen kerroksen muodostavat verkoston sidosryhmät ja yhteistyö kumppanit, jotka liittyvät meneillään olevaan yhteistyöhön ja kehittämistehtävään. Projektin kokemusten mukaan toimiva ja pitkäkestoinen verkosto vaatii myös verkostonvetäjän, tahon, joka huolehtii verkoston toiminnasta. Siksi toimintamalliin kuuluu myös järjestöyhteistyön koordinoinnista ja ohjaamisesta vastaavan työntekijä toimenkuvaus (jatkossa käytetään sanaa koordinaattori). Paikallistason järjestökenttä on hyvin monimuotoinen ja toiminta usein projektimuotoista ja lyhytkestoista resurssien ja henkilöiden vaihtuvuuden vuoksi. Avoin ja toimintaansa uudis- 4

7 tava verkosto mahdollistaa toiminnan säilymisen, vaikka järjestöjen toiminta välillä vaatisikin vetäytymisen pois yhteistyöstä ja keskittymisen oman yhdistyksen toimintaan. KEHITTÄMIS- JA YHTEISTYÖTIIMIEN TOIMINTA Paikallisista järjestöistä muodostuneen verkostomallin keskustan muodostavat sosiaali- ja terveysalan yhdistykset, jotka osallistuvat verkostoon erilaisten kehittämis- ja yhteistyötiimien toiminnan kautta. Tiimien toiminnassa yhdistyy keskinäinen vuoropuhelu, ideoiden ja käytänteiden vaihtaminen, yhteiskehittely sekä konkreettinen yhteinen tekeminen kuten esim. jonkun tavoitetta edistävän yhteisen tilaisuuden tai tapahtuman järjestäminen: yhdessä suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden. Kehittämis- ja yhteistyötiimien toimintaa kuvaavat seuraavat piirteet: - yhteisen toiminnan lähtökohtana on yhdistysten tarve ja kiinnostus - tiimit ovat kestoltaan määräaikaisia - osallistujamääriltään pieniä (4-10 hlö) - tiimi asettaa itse tavoitteet ja päättää toimintatavoista - työskentely tapahtuu koordinaattorin avustuksella ja ohjauksessa - vastuu toiminnasta ja tuloksista koko tiimillä - yhdessä kehitetyt ideat ja toimintatavat ovat jatkossa kaikkien käytettävissä Toimintaan osallistuminen vaatii osallistujalta sitoutumista, oman ajan ja yhdistyksen resurssien käyttämistä yhteisen toiminnan hyväksi sekä avointa vuorovaikutusta ja jakamista. Toimintaa aloittaessa on hyvä määritellä osallistujien roolit, toiminnan tavoitteet, tehdä selkeää työnjakoa ja aikataulutusta, josta lähdetään liikkeelle. Näin osallistujat tietävät mihin he sitoutuvat ja millaiseen toimintaan osallistuvat. Kokemuksia kehittämis- ja yhteistyötiimien toiminnasta Osuma-projektin aikana osa ryhmistä muodostui suuriksi (yli 10 henkilöä), jolloin niiden toiminta oli hajanaisempaa ja sitoutuminen vaihtelevaa. Tiimimäinen toiminta kannattaa, jotta voidaan toimia tarvelähtöisesti, saadaan ryhmätyöskentelystä tehokkuutta ja osallistujien erilainen osaamisen käyttöön. Järjestökentän ja toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida nopeammin tiimimäisellä toiminnalla, sillä tieto yhdistysten ja eri tiimien välillä liikkuu nopeammin ja yhteinen toiminta on joustavampaa. Tiimimäisen yhteistoiminnan haasteena on: - tiimien jäsenten sitouttaminen yhteisen tehtävän hoitamiseen - toimijoiden työnjaon ja vastuiden tasapuolinen jakautuminen - kulloisellekin toiminnalle riittävien resurssien varaaminen - luottamuksen rakentuminen ja avoin vuorovaikutus - järjestöyhteistyön lukuisten toiveiden ja tarpeiden kriittinen arviointi sekä juuri oikeiden ja olennaisten asioita tekeminen Tiimityöskentelyn osalta kehittämiskohtana projektin loppuarvioinnin aikana nousi esille tiimitapaamisten työnjako. Koordinaattorin työn helpottamiseksi, työskentelyn jäntevöittämiseksi ja tiiminjäsenten osallistamiseksi ehdotettiin osallistujista puheenjohtajan valintaa. Tehtävänä olisi tapaamisten valmistelu ja vetäminen yhdessä koordinaattorin kanssa. Puheenjohtajan tehtävä voisi olla kiertävä. 5

8 Kuvaus yhteistyönprosessin vaiheista kehittämisidea tarve kehittää yhdistyksen omat resurssit eivät riitä kaivataan uusia ideoita kootaan yhdistyksistä kehittämis- tai yhteistyötiimi Ryhmä työstää aihetta tapaamisissa sekä järjestää yhdessä tarvittaessa aiheen ympärille koulutuksia, työpajoja tai muita foorumeita päätetään prosessi arviointiin ja yhteenvetoon uusi, kehitetty toimintatapa yhdistykselle uusia ideoita yhdistystoimintaan yhteistyön muoto alueelle ymmärrystä ja osaamista yhdistykseen 6

9 VERKOSTOITUMISEN FOORUMIT KOKOAVAT YHDISTYKSIÄ Verkoston toisen kerroksen muodostavat sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja niiden toimijat, jotka osallistuvat verkoston toimintaan yhteistyössä järjestettävien foorumien kuten koulutusten, työpajojen ja tapaamisten kautta. Foorumit toimivat kohtaamisen ja vuoropuhelun paikkoina keskustan tiimien ja verkoston muiden yhdistysten välillä sekä mahdollistavat myös laajemman tutustumisen ja kasvotutumisen alueella toimivien järjestöjen kesken. Toimintatapa mahdollistaa laajemman verkostoitumisen lisäksi myös niiden toimijoiden osallistumisen verkoston toimintaan, jotka pystyvät tai haluavat osallistua verkoston toimintaan vain satunnaisesti. Verkoston toiminta pysyy näin myös avoimena, sillä säännöllisesti järjestettävien foorumeiden kautta on mahdollista tutustua eri yhdistyksiin, kuulla uusista kehittämis- ja yhteistyötiimeistä sekä liittyä niiden toimintaan mukaan. Yhdistysverkostoon kuluville yhdistyksille myös tiedotetaan alueella järjestettävästä toiminasta ja ajankohtaisista asioista. Foorumien kautta verkoston ja kehittämisja yhteistyötiimien toiminnassa saatua tietoa, ideoita ja toimintatapoja voidaan leivittää keskustasta laajemmin järjestökenttään. Vuoropuhelun kautta myös keskustassa toimivat ryhmät voivat uudistua ja verkosto pysyä elävänä muuttuvassa ja projektimuotoisessa paikalliskentässä, kun toiminta luo uusia yhteyksiä alueen yhdistyksiin ja muihin toimijoihin. Työpaja haastoi miettimään vastauksia kysymyksiin, jotka auttavat uudistamaan oman yhdistyksen toimintaa. SIDOSRYHMÄT VERKOSTOSSA Verkoston uloimman kehän muodostavat muut järjestökentän yhteistyökumppanit ja sidosryhmät, joiden kanssa joko koordinaattori tai yhdistykset ovat tekemisissä liittyen meneillään olevaan toimintaan tai tiedottamiseen. Tähän ryhmään kuuluvat mm. alueen oppilaitokset, kuntien eri toimijat ja sektorit, järjestöjen liitot ja piirit, alueen kansalaisopistot sekä paikalliset yritykset. Näiden tahojen linkittyminen verkostoon voi tapahtua eri foorumeiden kautta, tiimeissä vierailujen tai henkilökohtaisten yhteydenottojen kautta. Sidosryhmien, verkoston ja tiimien kohtaamiseksi sekä vuoropuhelun ja tiedon välittämiseksi voidaan järjestää mm. kaikille avoimia yleisö- ja luentotilaisuuksia, teemapäiviä, messuja ja myyjäisiä. 7

10 KOORDINAATTORI VERKOSTON OHJAAJANA Yksi järjestöyhteistyön toimintamalli on yhteistyön koordinaattorin tekemä työ osana verkoston toimintaa. Toimiva verkosto tarvitsee vastuuhenkilön, joka huolehtii verkoston toiminnasta ja toimivuudesta. Verkoston toimintaa tulee kehittää, uudistaa ja arvioida, jotta sen toiminnasta on hyötyä siihen osallistuville. Paikallisyhdistystoiminnassa kehittämisen rinnalla korostuu toiminnallisuus ja yhteinen tekeminen. Projektin kokemusten pohjalta järjestöyhteistyön koordinaattorin työssä korostuu järjestöjen verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen sekä tukeminen. Koordinaattorin työ ja tehtävät voidaan hahmottaa tiedonvälittäjän ja yhteyshenkilön, toiminnan ohjaajan sekä kehit- täjän roolien alle. Koordinaattorin työssä korostuu sekä tiimien ohjaaminen että verkoston ylläpitäminen ja toimiminen linkkinä eri tahojen välillä. Paikallinen järjestökenttä on toiminnaltaan ja toimijoiltaan erittäin monimuotoinen ja siksi haasteellinen kenttä. Koordinaattorin tehtävät painottuvat tilanteen ja tarpeen mukaan, eikä niitä ole mielekästä laittaa tärkeysjärjestykseen tai tarkasti rajata. Eri roolit toteutuvat osin myös päällekkäin. Projektin kokemusten ja arvioinnin mukaan koordinaattori: - tuo tasapuolisuutta toimintaan osallistumiseen ja vastuun jakautumiseen - tuo jatkuvuutta tarpeiden ja toimijoiden muuttuessa - mahdollistaa laajemman verkostoitumisen alueella - säilyttää verkoston avoimena uusille toimijoille ja toimintaideoille - tuo toimintaan monipuolisuutta - tukee toimintaideoiden muuttumista käytännön toiminnaksi - mahdollistaa vapaaehtoistoimijoiden tasapuolisemman osallistumisen Koordinaattorin torin työ ja tehtävät Tiedottaja, tiedon levittäjä - tiedon kokoaminen paikallisesti yhdistyksistä - tiedon välittäminen yhdistyksille - yhdistyskentän ja sen toiminnan esille tuominen - yhteistyö tapahtumien ja työpajojen järjestämisessä yhdistysten kanssa - kokemusten kirjaaminen ja levittäminen seudullisesti ja valtakunnallisesti - yhdistysten yhteisten www-sivujen ylläpito ja edelleen kehittäminen sekä muun tiedotustoiminnan edistäminen Toiminnan ohjaaminen - tehtäväkohtaisten ja määräaikaisten tiimien ja työryhmien koollekutsuminen ja toiminnan koordinointi - tiimien käytännöistä huolehtiminen esim. tiimien muistioiden kirjaaminen - toiminnan organisointi ja työjaosta huolehtiminen - linkkinä eri yhdistyksiin - foorumeiden rakentaminen yhteistyössä yhdistysten kanssa - yhdistysten innostaminen mukaan toimimaan - avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen 8

11 Kehittäjä - yhdistystoiminnasta nousevien kehittämistarpeiden kartoittaminen ja niihin reagointi - uudenlaisten toiminnan muotojen kehittäminen ja ideointi yhdessä eri järjestöjen kanssa - oppimisen ja hyvien käytäntöjen mahdollistaminen - henkilö- ja järjestökohtainen ohjaus sekä tuki tarvittaessa esim. tiedotustoiminnassa, projektisuunnittelussa - asioiden yhdistäminen ja oikeiden yhteistyötahojen löytäminen Haasteet koordinaattorin työssä Tilanne- ja tervekohtainen työnkuva ja laaja kenttä asettavat haasteen työmäärän ja samanaikaisten kehittämisprosessien ja toimintojen hallinnan suhteen. Tiimitoiminnan osalta on hyvä kiinnittää huomiota, ettei koordinaattorilla ole liian monta päällekkäistä tiimiä vastuullaan ja osallistujat ottavat niistä vastuuta. Mikäli työntekijä ei osaa tai hänellä ei ole mahdollisuutta rajata työtään, osallistujilta siirtyy helposti tehtäviä koordinaattorille. Järjestöyhteistyöstä vastaavalla työntekijällä tulee olla riittävästi mahdollisuuksia myös esimiesalaiskeskusteluille, työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen. Verkostomaisen kehittämis- ja yhteistoiminnan koordinointi järjestötoiminnassa on tasapainoilua ääripäiden välillä: vapaus tutkimukset yksin tekeminen rajalliset resurssit suuret linjat käytännön työt palvelutoiminta samanhenkiset ihmiset vastuu kentän ääni ja tarpeet verkostoituminen rajattomat mahdollisuudet yksittäisten ihmisten asiat luovuus, innovaatiot kansalaistoiminta erilaiset toimijat Ääripäät tekevät työstä mielenkiintoisen, mutta haasteellisen. Kun toimintaa kehitetään osallistujien osaamisen ja tarpeen pohjalta, korostuu koordinaattorin työssä osallistujien äänten kuunteleminen, osallistujien kanssa käytävä vuoropuhelu ja osallisuuden tukeminen. Verkoston toiminnassa erilaisuus on rikkaus, jos se saadaan valjastettua toiminnan voimavaraksi. 9

12 TOIMINTATAPOJA YHTEISTYÖHÖN JA VERKOSTOON Järjestöyhteistyön toimintatapoja ja käytäntöjä voidaan toteuttaa itsenäisesti eri yhdistysten yhteisissä toiminnoissa tai kuten Osuma-projektin aikana koordinaattorin ohjaamassa verkostossa. Toimittaessa ilman koordinaattoria on tärkeää, että yhteisesti valitaan ryhmästä tai toiminnasta vastuun ottava henkilö. Osa toimintamalleista voi toimia myös yhdistysten omassa toiminnassa ja sisäisessä yhteistyössä. Toiminnan toteuttaminen mallien ja käytänteiden mukaan antaa toteuttamiselle selkeyttä ja rakennetta, joka voi verkoston toiminnassa helposti kadota ja unohtua. Tavoitteiden ja tulosten saavuttaminen vaatii kuitenkin suunnitelmallista ja selkeää toimintaa sekä seurantaa ja jatkuvuutta. Toimintatapoja on hyvä soveltaa, muuntaa ja edelleen kehittää tarvittaessa paikkakunnan sekä toimijoiden tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan. Parhaassa tapauksessa ne kehittyvät paikallisiksi sovelluksiksi, jotka mahdollistavat järjestöjen toiminnan ja yhteistyön kehittymistä. Toimintamallien kuvauksissa on käytetty soveltaen Stakesin Hyvä Käytäntö toimintamallikuvauksen rakennetta. Tiimityöskentelyyn toimintamalleja: - vertaistyönohjausryhmä järjestötyöntekijöille - järjestöjen vaikuttamisryhmä - toimintamalleja yhteistyöhön vapaaehtoistyön kentällä Verkostoitumiseen toimintamalleja: - järjestöjen yhteiset nettisivut - järjestötreffit - malleja tiedon keräämiseen ja tiedottamiseen - ideoita yhteistoimintaan Toimintamalleista on saatavilla tietoa Hämeenlinnan seudun järjestöjen yhteisiltä verkkosivuilta osoitteesta VERTAISTYÖNOHJAUSRYHMÄ JÄRJESTÖTYÖNTEKIJÖILLE TEKIJÖILLE Vertaistyönohjausryhmä on järjestötyöntekijöille suunnattu ryhmämuotoinen työnohjauksen käytäntö, jossa keskeisenä työvälineenä on vertaisuus sekä voimavarana ryhmän osaaminen ja osallistuminen. Vertaistyönohjausryhmä tarjoaa mahdollisuuden pohdiskella oman työn haasteita ja peilata kokemuksia toisten järjestötyöntekijöiden kanssa. Ryhmä tarjoaa myös tukea ja virkistystä työnteon arkeen. Käytännön tarkoituksena on lisätä työntekijöiden jaksamista, hyvinvointia sekä tukea järjestötyössä tarvittavaa osaamista. Tarkempi kuvaus järjestötyöntekijöiden vertaistyönohjausryhmästä löytyy Sosiaaliportin verkkosivuilta osoitteesta Toimintamallikuvaukseen kannattaa tutustua, jos suunnittelee vertaistyönohjausryhmän aloittamista. 10

13 Edelly dellytykset vertaistyönohjausryhmän kokoamiseen Vertaistyönohjausryhmän tärkein edellytys on siihen osallistuvat järjestötyöntekijät. Ryhmä koostuu eri sosiaali- ja terveysalanjärjestöjen työntekijöistä, joita yhdistää työskentely pal- kattuna työntekijänä yleishyödyllisessä paikallisjärjestössä. Toiminta pohjautuu vahvasti osallistuvien työntekijöiden osaamiseen, joten ryhmän työskentely muotoutuu osallistujien mukaan. Toimiakseen ryhmä vaatii yhden vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen huolehtimalla toiminnan koordinoinnista ja koolle kutsumisesta. Osallistujat toimivat vetäjän tai aktiivisena osallistujan roolissa. Vertaistyönohjausryhmän toiminnasta vastaavalle työntekijälle kuuluu: - ensimmäisen tapaamisen koolle kutsuminen kesä- ja joulutauon jälkeen - tapaamiskerrasta vastaavan työntekijän tukeminen - uusien osallistujien rekrytointi - ryhmän sisäinen tiedottaminen ja toiminnanarviointi Tapaamiskerran vetäjän vastuulla on: - suunnitella ja vetää tapaaminen yhteisen ideoinnin sekä oman osaamisen ja kokemusten pohjalta - huolehtia tapaamisen käytännön järjestelyistä (tilat, kahvitus, tapaamiskerran kustannukset ja tiedottaminen) Osallistujan rooliin kuuluu: - omasta työstä ja koulutushistoriasta nousevien kokemusten ja toimintatapojen tuominen ryhmään - toisten mukaan innostamisessa sekä kannustavan ja luottamuksellisen ilmapiirin muodostamisessa Ryhmän rakenne ja toimintaperiaatteet Hyvä ryhmän koko on 5-8 työntekijää, jotka sitoutuvat osallistumaan toimintaan säännöllisesti. Tapaaminen kuukausittain mahdollistaa ryhmän luottamuksen rakentumista ja siten myös kokemusten ja arjen haasteiden jakamista. Ryhmä kokoontuu kiertävästi eri yhdistysten toimipisteissä, sillä se mahdollistaa sekä irrottautumisen omalta työpaikalta että tutustumisen eri järjestötoimijoiden paikkoihin sekä toimintaympäristöihin tapaamisten ohella. Keskustelun tukena voidaan käyttää ryhmätoimintaan tyypillisiä välineitä ja menetelmiä kuten fläppitauluja, kortteja, rooliharjoituksia, janatyöskentelyä, sanaselityspeliä ja keskustelua. Tapaamisten vetämisessä on hyötyä perusryhmänohjaamistaidoista ja vertaistoiminnasta. 11

14 Vertaistyönohjausryhmän prosessi Vertaistyönohjausryhmän kokoaminen toiminnasta vastaava työntekijä kutsuu ryhmään uusia ja vanhoja eri järjestöissä työskenteleviä työntekijöitä sopii ja valmistelee ensimmäisen tapaamisen Ensimmäinen tapaaminen ryhmän tutustuminen ja vertaistyönohjausryhmän idean jakaminen tulevien tapaamisten suunnittelu tarvelähtöisesti tai voima-varalähtöisesti (aiheet, vetovastuut, aikataulu) vertaisryhmän yhteisen käytäntöjen sopiminen Vertaistyönohjausryhmän tapaamiset tapaamisen teemaa työstetään ja toimitaan yhdessä vetäjän ohjauksessa jaetaan ajankohtaisia kuulumisia työskentely voidaan jaksottaa vuoden tai puolenvuoden mittaisiin jaksoihin vaihtoehtona myös tutustumiskäynnit, vierailut tai yhdessä koulutuksiin osallistumisia Palaute ja arviointitapaaminen yhteistä toimintaa arvioidaan yhdessä sovitaan jatkosta Esimerkkinä kevään 2007 aikataulutus ja teemat Hämeenlinnassa: tammikuu: helmikuu: maaliskuu: huhtikuu: toukokuu: ryhmän toiminnan käynnistäminen ja kevään suunnittelu oman työn rajaaminen omat voimavarat työssä projekti + hallitus + yhdistys, hyvien käytäntöjen näkökulmasta tutustumis- ja virkistysretki, syksyn 1. tapaamisen sopiminen Soveltaminen Vertaistyönohjausryhmän toimintaa voidaan soveltaa kohdentamalla ryhmä esim. toiminnanjohtajille tai projektityöntekijöille, jolloin voidaan keskittyä ryhmän toimenkuvaan kuuluu- viin kysymyksiin tai toimintakauden aikana eteen tuleviin vaiheisiin. Pienen paikkakunnan osalta, jossa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijöiden määrä on pieni, ryhmän kokoaminen rajatun kohderyhmän osalta voi olla vaikeaa. Myös moniammatillisten tiimien työskentelyyn vertaistyönohjausryhmä voisi sopia ja mahdollistaa erilaisen asiantuntijuuden käyttämisen. Toiminta voisi sopia myös vapaaehtoistyöntekijöiden työohjaukseen järjestökentässä. Käytäntö sopisi hyvin esim. järjestötalojen yhteistyön ja järjestöjen toiminnan kehittämisen työkaluksi siinä missä työntekijöiden tukemisen toimintamalliksi. 12

15 Kehittämistyön taustoja Vertaistyönohjausryhmän toiminnan perustamisen taustalla oli tarve kehittää toimintamalli järjestötyötekijöiden työnohjaukselle ja työskentelyn tukemiselle. Paikallisissa järjestöissä työntekijöitä on usein vähän ja yhden työntekijän tehtäviin saattaa kuulua koko järjestön toiminnasta vastaaminen. Pienessä järjestössä ei myöskään ole työntekoa tukevaa työyhteisöä. Järjestötyön tekee osaltaan haastavaksi myös työnantajana toimiva vapaaehtoisista jäsenistä koostuva hallitus. Järjestöjen menestyminen tulevaisuudessa riippuu myös osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden saamisesta järjestökentälle. Tarvetta oli ryhmälle, jossa on mahdollisuus pohdiskella oman työn haasteita ja peilata kokemuksia toisten järjestötyöntekijöiden kanssa. Vertaisryhmätoiminta on yksi järjestö- työn keskeisistä toimintatavoista, joten vertaisnäkökulman kulman sisällyttäminen myös työnohja- usryhmään koettiin osuvana. Toisaalta toimintamallilla ei haluttu korvata tai kilpailla ammattityönohjaajien kanssa. Paikallisjärjestöillä on usein myös hyvin rajallisesti resursseja käytettävissä työnohjaukseen, koulutuksiin tai muihin työn tekemistä tukevaan toimintaan. Tavoitteena ryhmän perustamisvaiheessa oli muodostaa järjestötyöntekijöille käytäntö, joka lisää työntekijöiden jaksamista, hyvinvointia sekä tukee järjestötyössä tarvittavaa osaamista. Ryhmästä haluttiin luoda käytännönläheinen ja yksinkertainen toimintatapa, joka soveltuu järjestökenttään. Nimeksi valittiin vertaistyönohjausryhmä, koska vertaisuus on ryhmän toiminnan kannalta tärkeä voimavara ja tuttu toimintatapa järjestötyössä. Työnohjaus-sanalla haluttiin tuoda esille, että ryhmän toiminnalla tarkoitetaan muutakin kuin kahvittelua ja kuulumisten vaihtoa, vaikka sosiaalinen toiminta, kohtaaminen ja yhdessä pohdiskelu ovat ryhmätoiminnassa keskeisiä. Vertaistyönohjausryhmän oletettiin lisäävän työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia sekä vähentävän kokemusta siitä, että he tekevät työtä yksin ilman tukea toiselta ammattilaiselta. Aluksi oli epävarmaa, onko eri kohderyhmien (mm. nuoret, mielenterveyskuntoutujat, työttömät ja omaiset) kanssa toimivilla työntekijöiltä tarpeeksi yhteistä, jotta ryhmän toiminta onnistuisi. Oletuksena oli, että erilaiset toimenkuvat ja työkentät ovat oppimisen kannalta rikkaus. VAIKUTTAMISYHTEISTYÖN TOIMINTAMALLI Järjestöistä koottu vaikuttamisryhmä seuraa yhdessä ajankohtaisia aiheita ja muutoksia toimintaympäristössä, on ajan hermolla. Kokoontumalla yhteen ryhmä vaihtaa tietoa, näkökulmia ja ajatuksia eli luo moniäänistä yhteistä käsitystä aiheesta sekä pohtii yhteisiä keinoja vaikuttaa siihen. Tarvittaessa yhdessä eri tavoin toimimalla ryhmä tekee vaikuttamistyötä asian hyväksi tai yhteinen keskustelu voi antaa ideoita ja vaikutteita yhdistysten omaan toimintaan. Toimintamalli sopii paikallisten yhdistysten yhteiseen vaikuttamisyhteistyöhön ja toimintaan. Vaikuttamisen välineenä nä toimii moniääninen dialogi ja vuoropuhelu, jota voidaan to- teuttaa ryhmän lisäksi erilaisten tapaamisten ja foorumien yhteydessä. Vuoropuhelu sopii vaikuttamistoimintaan ja osaksi tämän päivän järjestöjen yhteistä työskentelyä. 13

16 Vaikuttamisryhmän prosessi Ryhmän toiminta käynnistyy järjestöyhteistyön koordinaattorin tai ryhmästä vastaavan työntekijän vierailulla järjestöissä ja ryhmään kutsuttavien avainhenkilöiden haastatteluilla. Haastatteluvierailujen tavoitteena on kerätä tietoa: miten ryhmä käsittää vaikuttamistoiminnan, miten järjestöt tekevät vaikuttamistoimintaa sekä mihin yhdessä haluttaisiin vaikuttaa. Lisäksi vierailulla luodaan yhteys osallistujien ja vetäjän välille sekä mahdollistetaan kaikkien kuuleminen. Ensimmäisessä ryhmän tapaamisessa käydään läpi haastattelujen aikana kerätty tieto osallistujien näkemyksistä. Mikäli ryhmäläiset ovat toisilleen tuntemattomia, ensimmäisten tapaamisten aikana tutustumista ja luottamusta rakennetaan yhteisen keskustelun sekä toiminnan kautta. Vaikuttamisryhmän toiminta jatkuu ryhmän tapaamisissa, joissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja luodaan niistä yhteistä moniäänistä käsitystä. Tämä toiminta muodostaa koko vaikuttamistoiminnan ytimen. Ryhmä kutsuu tapaamisiin aiheisiin liittyviä avainhenkii- löitä ja käy heidän kanssaan dialogia. Tapaamisiin kutsumisella voidaan vaikuttaa aiheen ympärillä oleviin ihmisiin, mutta mahdollistetaan myös oman ajatusmaailman muutosta ja tiedon lisääntymistä. Tapaamisten lisäksi ryhmä toimii ja järjestää tilanteita, joiden kautta aiheen ympärille muodostuu yhteiskunnallista keskustelua ja ajatusten herättelyä telyä. Vaikuttamisryhmän toiminnan edellytykset Vaikuttamisryhmä koostuu eri paikallistason sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijöistä. Ryhmäkoko on toimiva, kun osallistujia on n. 5-8 henkilöä. Ryhmä voi olla koulutustaustoiltaan, osaamiseltaan ja taustaorganisaatioiden osalta heterogeeninen. Se tuo keskusteluun sopivasti moniäänisyyttä näkökulmaerojen vuoksi. Ryhmän toiminnan kannalta on tärkeää, että ryhmä sitoutuu ja jäsenet osallistuvat tapaamisiin säännöllisesti. Toimiakseen ryhmä vaatii yhden vastuuhenkilön, jonka tehtäviin kuuluu toiminnan jatkuvuuden turvaaminen: muistioiden tekeminen, tiedonkulusta huolehtiminen, osallistujien tukeminen ja yhteisen keskustelun ohjaaminen. Vuoropuhelun onnistumisen kannalta ryhmän tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen yhteisten tapaamisten yhteydessä on tärkeää. Arvostus toisen osaamista ja tietämystä kohtaan rakentaa pohjan yhteiselle työskentelylle. Yhteinen käsitys aiheesta ja tiedosta helpottaa työskentelyä. Kohtaamiseen ja dialogiin perustuva toimintamalli on haastava ja vaatii osallistujilta läsnäoloa ja kiinnostusta muutokseen, kuten myös tilanteen ohjaajalta. Toimintamallin edellyttämät resurssit r Ryhmätoiminnan tärkein resurssi on osallistujien osaaminen, aika ja mukanaolo tapaamisissa. Ryhmän toiminta muodostuu ja kehittyy sen osallistujien mukaan. Dialogisessa toiminnassa tärkeää on hyvät vuorovaikutus- ja keskustelutaidot. Toimiakseen ryhmä tarvitsee kokoustilan, joka mahdollistaa kaikkien istumisen yhteisen pöydän ääreen. Käytännössä hyvä tapa on vierailla kiertävästi eri yhdistysten toimipaikoissa. Ryhmän toteuttama vaikuttamistoiminta, kuten tilaisuuksien järjestäminen, vaatii resursseja tilavuokraukseen, tiedottamiseen, vetäjiin ja muihin yleisiin tapahtuman järjestämiskäytäntöihin. 14

17 Esimerkki: Hämeenlinnan nnan vaikuttamisryhmän toiminta Ryhmän toiminta käynnistyi Osuma-projektin työntekijän vierailulla järjestöissä ja haastattelemalla avainhenkilöitä, jotka kutsuttiin ryhmään tammikuussa Palaverin aluksi avattiin käsitystä vaikuttamistyöstä projektityöntekijän vierailujen tekemän yhteenvedon pohjalta ja esittäydyttiin toisille. Heti alussa tuli ilmi, että vaikuttamistyö nähtiin järjestöissä erittäin laajasti, ja sen kerrottiin olevan mukana kaikessa, mitä järjestöt tekevät. Ryhmän osalta ei siis määritelty tai rajattu, mitä vaikuttamistyö on. Lisäksi mietittiin, mikä on ryhmän tarkoitus ja minkä puolesta haluttiin tehdä vaikuttamistyötä. Tätä keskustelua jatkettiin koko kevät ja lopulta yhteiseksi vaikuttamisen aiheeksi valikoitui ajankohtainen Hämeenlinnassa meneillään ollut palvelu- ja kuntarakenneuudistus. Alkukesän ja syksyn 2007 aikana vaikuttamisryhmässä pohdittiin uudistuksen merkitystä monimuotoiselle järjestökentälle, kumppanuuden tarpeista tulevan kunnan kanssa ja järjestötoiminnan erityisyyttä. Vaikuttamisryhmään kutsuttiin palvelu- ja kuntarakennetta valmistelleita työntekijöitä keskustelemaan ja tiedottamaan aiheesta. Vuorovaikutteisuutta ja moniäänisyyttä haluttiin jatkaa ja laajentaa suunnittelemalla ja järjestämällä Järjestöt voimavarana uudistuvassa Hämeenlinnassa tulevaisuusfoorumi lokakuussa Tulevaisuusfoorumin moniäänisyys varmistettiin tilaamalla Verkostokonsultit vetämään yhteistä keskustelua tilaisuuteen. Moniäänisen keskustelun lisäksi ryhmän tapaamisissa tiedotettiin eri yhdistysten toiminnasta, vaihdettiin kokemuksia työmenetelmistä ja ideoitiin järjestöille yhteiset nettisivut. Ryhmä teki myös vaikuttamistoimintaa tapaamisten ohella. Yhteisten keskustelujen pohjalta kirjoitettiin kuvaus järjestökentän monimuotoisuudesta ja järjestöjen aikomuksesta järjestää keskustelutilaisuus tulevaisuudesta, mikä lähetettiin ryhmän yhteisenä tiedotteena uudistusta valmisteleville päättäjille sekä muutossihteeristölle ja ohjausryhmälle. Näin haluttiin tuoda valmisteluprosessiin mukaan myös järjestöjen erityistarpeita esille. Kevään 2008 aikana kutsuttiin paikallisen päälehden toimittaja ryhmän tapaamiseen ja järjestöjen vaikuttamistyötä kuvaava lehtijuttu saatiin lehteen kertomaan järjestöjen työstä ja syksyn tilaisuudesta. Vaikuttamisryhmän toiminnassa ja yhteisen vaikuttamistyön tekemisessä oli haasteellista se, että kenttä oli hyvin monimuotoinen ja yhteisen vaikuttamisen kärkeä oli vaikea tavoittaa, rajata tai määritellä. Esim. eri yhdistysten kannalta oli erilaisia käsityksiä tulevaisuudesta ja yhdistysten roolista. Tämä ei kertonut kuitenkaan ryhmän erimielisyydestä vaan tilanteen monisäikeisyydestä ja muutosten suuruudesta. Yhteinen tapaaminen ja keskustelu koettiin positiivisena ja antoisana. Verkostoituminen koettiin myös tärkeänä. Vaikuttamisryhmän taustaa Toimintamalli on muodostunut yhteisen toiminnan ohella ja sen kirjaamisesta on vastannut järjestöyhteistyöstä vastannut koordinaattori. Toimintamallin kehittämiseen osallistuivat ryhmätoiminnan kautta työntekijöitä kymmenestä eri paikallisesta yhdistyksestä. Mukana olivat: - Hämeenlinnan Mielenterveysyhdistys Hämi ry - Hämeenlinnan setlementti ry - Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten tuki ry - Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry - Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja läheiset ry (v. 2007) - Hämeenlinnan Sininauha ry - Hämeenlinnan Työttömät ry (v. 2007) 15

18 - Kanta-Hämeen Perhetyön Kehittämisyhdistys ry - Näytön Paikka ry - Omaiset Mielenterveystyön Tukena Kanta-Häme ry Toimintamallin kehittämisen taustalla oli Osuma-projektin tavoite: kehittää vaikuttamisen foorumi Hämeenlinnaan. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin järjestöjen työntekijöistä koostuva vaikuttamisryhmä. Ryhmä perustettiin myös siksi, että järjestöissä oli kiinnostusta tehdä vaikuttamistyötä yhdessä. Vaikuttamisryhmän osalta oletuksena oli, että yhteistyön kautta saadaan enemmän aikaan ja painoarvoa vaikuttamistyölle. Tavoitteena oli kehittää käytännönläheinen toimintamalli järjestöjen yhteiseen vaikuttamistyöhön ryhmän toiminnan lomassa kokoamalla ja kirjoittamalla auki ryhmän prosessia. Vaikuttamisryhmän toiminnan merkitys ja arviointi Ryhmätoiminta antaa osallistujalle mahdollisuuden pysähtyä ryhmän kanssa sekä saada aiheesta lisätietoa vierailujen kautta ja muodostaa siitä käsitystä. Ryhmän tärkeys korostuu, jos omassa yhdistyksessä ei ole keskusteluun mahdollisuutta esim. yhdistyksen koon takia. Ryhmänä voidaan myös selvittää asioita ja pyytää vierailijoita, jotka voivat lisätä käsitystä aiheesta. Ajankohtainen tieto ja ymmärrys ovat tärkeitä lähtökohtia vaikuttamistyöl- le. Yhteinen pohdiskelu ja tutustumisen kautta syntyvä luottamus voivat myös tuoda esille tulevaisuuden haasteita yhteisen hämmästelyn ja toimintaympäristön tarkastelun kautta. Vaikuttamistoiminta pohjautuu toimintamallissa vuorovaikutukseen ja dialogiin, joka mahdollistaa erilaisten näkökulmien esille tuomisen ja vastavuoroisen vaikuttamisen. Dialogissa osallistujat antautuvat myös itse muutokseen ja antavat tilaa toisten ajatuksille. Toimintamalli tukee osallistujien näkökulmien ja ymmärryksen avartumista järjestökentän toiminnasta. Yhden oikean totuuden sijasta annetaan erilaisten näkökulmien olemassaololle mahdollisuus. Tämä sopii tämän päivän tiedon käsitykseen ja muutosten nopeuteen. Toimintamallin arviointia tapahtui osana koko järjestöyhteistyön kehittämishankkeen loppuarviointia, joka toteutettiin teemahaastattelulla ja palautekyselyllä. Haastattelussa haastateltiin yhdeksää projektiin osallistunutta henkilöä, josta kolme työntekijää oli osallistunut vaikuttamisryhmään. Vaikuttamisryhmä sai positiivista palautetta verkostoitumisen ja tutustumisen mahdollistajana. Vaikuttamistoiminta yhdessä koettiin ajankohtaisena ja erittäin tärkeänä järjestöjen tehtävänä. Toimintaan osallistuminen avarsi käsitystä koko järjestökentän toiminnasta. Kehittämiskohtina nostettiin esille ryhmätoiminnan osalta tasapuolisen osallistumisen varmistaminen sekä aikatauluongelmista johtunut tapaamisiin osallistuminen sekä toimintaan sitoutuminen. YHTEISTYÖNTAPOJA TAPOJA VAPAAEHTOISTYÖN KENTÄLLE Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi seuraavassa esitellään kolme toimintamallia, jotka vastaavat yhdistysten erilaisiin kehittämistarpeisiin: - vapaaehtoistyön kehittämistiimin kautta voidaan kehittää yhdistyksen omaa toimintaa - vapaaehtoistoiminnan koulutusmallin kautta voidaan yhteistyössä järjestää monipuolista ja asiantuntevaa koulutusta vapaaehtoisille - oppilaitosten teemapäivien ja oppituntien kautta voidaan jakaa tietoa vapaaehtoistyöstä opiskelijoille 16

19 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMISTIIMI Vapaaehtoistyön kehittämistiimi on järjestöjen vapaaehtoistyön organisoinnista tai kehittämisestä vastaavista henkilöistä koottu ryhmä, joka yhdessä arvioiden, ideoiden, keskustellen ja toimien kehittää omaa käsitystä vapaaehtoistyöstä sekä miettii ratkaisuja vapaaehtoistyön tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämistiimin toimintaan sopii pieni ja tiivis ryhmä, joka sitoutuu yhteiseen tekemiseen ja tavoitteeseen. Kehittämistiimin toiminta on suunnitelmallista ja määräajan kestävää työskentelyä, jota järjestöyhteistyön koordinaattori ohjaa. Kehittämistiimin tiimin prosessi Kehittämistiimin toiminta käynnistyy, kun järjestöyhteistyön koordinaattori tai yksittäisen yhdistyksen työntekijä huomaa omassa toiminnassa kehittämiskohdan, jonka ympärille haluaa koota ryhmän. Tiimin kokoaminen onnistuu kutsumalla osallistujat ryhmään ja keskustelemalla heidän kanssaan kiinnostuksesta osallistua toimintaan sekä sopimalla ensimmäisestä tapaamisesta. Kehittämistiimin prosessi voidaan tiivistetysti kuvata seuraavina vaiheina, jotka muodostavat myös rungon muihin kehittämistavoitteeseen pyrkiviin ryhmiin tai järjestöverkoston keskustan tiimeihin. Vaiheet toteutuivat osin päällekkäisinä toimintoina yhdessä tai useammassa ryhmän tapaamisessa: 1. Kehittämistarpeen havaitseminen 2. Kehittämistiimin kokoaminen ja ensimmäisen tapaamisen sopiminen 3. Orientointi yhteiseen työskentelyyn ja teemaan, ryhmän tutustuminen 4. Yhdistysten nykytilanteen reflektointi ja toiminnan arviointi 5. Osallistujien kokemustiedon jakaminen ryhmässä aiheen ympäriltä 6. Yhteinen kehittämistyö ja toiminta (toiminnan kohteen valinta, suunnittelu ja toteutus) 7. Yhteisen toiminnan arviointi ja jatkon päättäminen Kehittämistiimin toiminnan edellytykset ykset Toimijoiden osalta kehittämistiimiin osallistuminen edellyttää kiinnostusta ja halukkuutta sekä aikaa kehittää oman yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa. Ryhmän toiminnan kannalta helpottaa, jos osallistujat ovat eri yhdistyksistä, mutta ryhmässä voidaan määritellä yhteinen kehittämiskohde, jota yhdessä voidaan työstää. Toiminnan kannalta on tärkeää, että tiimin jäsenillä on erilaista osaamista, kokemuksia, verkostoja ja resursseja, jotka halutaan tuoda yhteisen kehittämisen resursseiksi. Tiimin työskentely muodostuu ja kehittyy sen osallistujien ja suunnitellun toiminnan mukaan. Toimiakseen tiimi tarvitsee kokoustilan, käytännössä hyvä tapa on vierailla kiertävästi eri yhdistysten toimipaikoissa. Lisäksi tarvitaan henkilöresurssia tiimin toiminnan vetämiseen sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja tiedon jakamisesta ja tiedottamiskäytännöistä tiimin kesken prosessin aikana. Tiimin toteuttamaan toimintaan, kuten tilaisuuksien järjestäminen vaatii resursseja tilavuokraukseen, tiedottamiseen, vetäjiin ja muihin yleisiin tapahtuman järjestämiskäytäntöihin. 17

20 Niistä voidaan kuitenkin päättää tapauskohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Tasapuolisuutta ryhmään tuo, jos jokainen voi osallistua kustannuksiin tai kokea tuovansa ryhmään jotenkin erityistä, minkä mukaan kuuluu tasapuolisesti mukaan. Esimerkki: Hämeenlinnan vapaaehtoistyön kehittämistiimi tiimi Idea tiimistä tuli setlementin Kulkuri-projektin toiminnassa, jossa mietittiin, miten rekrytoida mukaan vapaaehtoisia projektin toimintaan. Haasteen ympärille päätettiin koota tiimi Osuma-projektin alle, koska haaste oli ollut esillä myös muilla yhdistyksillä. Työryhmään kutsuttiin mukaan neljä eri järjestöä ja kehittämisryhmän teemaksi valittiin vapaaehtoisten innostaminen ja rekrytointi. Tiimi aloitti toimintansa tammikuussa 2008 ja kokoontui yhteensä 7 kertaa. Kokoontumisesta kirjoitettiin muistiot yhteisen tekemisen ja jakamisen tueksi. Lisäksi prosessin aikana järjestettiin yksi yleisötilaisuus ja kaksi työpajaa, joilla saatiin tiimin toimintaan osaamista ja haastettiin yhteiseen pohdintaan koko Hämeenlinnan seudun yhdistyskenttää. Tiimin koordinoinnista vastasi järjestöyhteistyöhankkeen työntekijä. Yhteinen toiminta aloitettiin tiimin tutustumisella ja orientoitumalla yhteiseen teemaan nimeämällä erilaisia vapaaehtoisten rekrytointitapoja, jota eri järjestöt olivat käyttäneet edellisen vuoden aikana. Rekrytointitapojen nimeäminen paljasti, että yhdistyksillä on käytössään jo paljon erilaisia tapoja tiedottaa vapaaehtoistyötä ja innostaa toimijoita mukaan. Samalla muodostettiin käsitystä siitä, mitä rekrytointi ja innostaminen pitävät sisällään. Erillisistä toiminnoista muodostettiin yhdessä luokittelemalla erilaisia kokonaisuuksia, joiden vahvuuksia ja haasteita vapaaehtoistyön rekrytointikeinoina arvioitiin ryhmäkeskusteluna. Työskentelyä jatkettiin aiemman kokemustiedon jakamisella tiimissä yhteisen tapaustyöskentelyn kautta. Yhdessä reflektoitiin yhden yhdistyksen tukihenkilökoulutuksen rekrytointia sekä järjestöyhteistyönä edellisinä vuosina vedetyn koulutuksen tiedottamista. Tiimi ideoi ja esitti kysymyksiä toisilleen, joiden pohjalta saatiin listattua hyviä käytäntöjä innostamisesta sekä ennen koulutusta, koulutuksen aikana, toimiessa vapaaehtoisena että toiminnasta pois lähdettäessä. Käytännöt listattiin muistioon kaikkien hyödynnettäväksi. Yhteinen keskustelu auttoi ryhmää valikoimaan ensimmäisen palaverin pohjalta niitä toimivia tapoja, joista oli hyviä kokemuksia. Yhteisessä työskentelyssä nousi esille, että vapaaehtoistyön rekrytointiin vaikuttavat paljon muutkin tekijät kuin yksittäisen yhdistyksen tiedottamiskäytännöt: mikä on vapaaehtoistyön maine ja imago paikkakunnalla? Ryhmä halusi osaltaan haastaa kaikkia Hämeenlinnan seudun järjestöjä pohtimaan työnsä tulevaisuutta ja vapaaehtoistyön haasteita. Yhteinen ideointi ja keskustelu koettiin oman toiminnan kannalta kehittäväksi ja se tahdottiin mahdollistaa myös toisille yhdistyksille. Koko järjestökentän tutustuminen ja kehittyminen nähtiin hyödylliseksi myös oman toiminnan näkökulmasta. Palaverien edetessä idea koko yhdistyskentän kanssa käytävästä vuoropuhelusta jalostui eteenpäin yhdessä järjestettäväksi Vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan tulevaisuusfoorumiksi, jossa aiheeseen saatiin uusia näkökulmia asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelikeskustelun kautta. Tulevaisuusfoorumin jälkeen järjestettiin myös kaksi työpajaa, joiden teemana oli miten uudistan oman yhdistykseni toimintaa sekä yhdistyksen tiedottaminen ja markkinointi. Teemat valittiin sen perusteella, että tiedottaminen ja toiminnan uudistaminen ovat keskeisiä haasteita rekrytoinnissa ja innostamisessa. Aiheiden työstäminen työpajoissa oli hyvä keino osallistujille, mutta myös vapaaehtoistyöryhmän osallistujille, syventää omaa osaamista keskustelemalla laajemman järjestöjoukon kanssa. 18

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Rajojen ylittäminen yhdistysten yhteistyöverkostossa. Hämeenlinnan setlementti ry / Osuma-projekti (RAY) Heli Laurikainen 28.1.

Rajojen ylittäminen yhdistysten yhteistyöverkostossa. Hämeenlinnan setlementti ry / Osuma-projekti (RAY) Heli Laurikainen 28.1. Rajojen ylittäminen yhdistysten yhteistyöverkostossa Hämeenlinnan setlementti ry / Osuma-projekti (RAY) Heli Laurikainen 28.1.2009 Esittely pohjautuu Humanistisen ammattikorkeakoulun JärjestJ rjestö ja

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kun järjestät tilaisuutta yksin tai yhteistyössä muistilista onnistuneeseen tilaisuuden järjestämiseen

Kun järjestät tilaisuutta yksin tai yhteistyössä muistilista onnistuneeseen tilaisuuden järjestämiseen Kun järjestät tilaisuutta yksin tai yhteistyössä muistilista onnistuneeseen tilaisuuden järjestämiseen Koulutus-, yleisö- ja luentotilaisuudet ovat yhdistysten toiminnan kannalta tärkeitä näkymisen, tiedottamisen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Toimintamalleja järjestöjen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen

Toimintamalleja järjestöjen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen Toimintamalleja järjestöjen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen Hämeenlinnan setlementti ry Osuma-projekti Heli Laurikainen 28.1.2009 Toimitaan yhdessä - seminaari Osuma-projekti 2005-2008 numeroin.. 14

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot