Mikkeli vuonna Tulevaisuuspohdinnan tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkeli vuonna 2020. Tulevaisuuspohdinnan tulokset 8.3.2009"

Transkriptio

1 Mikkeli vuonna 2020 Tulevaisuuspohdinnan tulokset

2 Sisältö Tavoite... 3 Osallistaminen... 4 Menetelmä... 5 Tulokset... 6 Yhteenveto... 6 Alle 36-vuotiaat vuotiaat... 8 Yli 55-vuotiaat... 9 Naiset Miehet Elinkeinot Matkailu Kaupunkisuunnittelu Maaseutu Kulttuuri Ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenne Liikunta Hallinto Asuminen Opiskelu Raportin on laatinut: Ville Tapio / 136

3 Tavoite Uusi kaupunginvaltuusto kiteyttää Mikkelin kehittämisen suuntalinjat ja tavoitteet sekä määrittelee keinot, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Valmistelun pohjaksi haluttiin mahdollisimman laaja näkemys kaupunginkehittämisestä. Tämän johdosta kutsuimme työn aluksi kaikkia kaupunkimme kehittämisestä kiinnostuneita mukaan tulevaisuuden suunnitteluun verkkopohjaisen tulevaisuuspohdinnan avulla. Tulevaisuuspohdinnan toteutti Sitran Kuntaohjelman tuella ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy. Tulevaisuuspohdinnan tulokset toimitetaan päätöksentekijöidenkäyttöön ja ne ovat kaupunginvaltuuston strategian valmistelun pohjana. Työn edistymisestä tiedotetaan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: 3 / 136

4 Osallistaminen Tulevaisuuspohdintaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat avoimen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua mainostettiin kaupungin omien sivujen lisäksi useilla muilla sivuilla. Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin henkilöä, joista 506 osallistui ja tuotti yli 700 pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta. Ikä Alle ,0 % ,7 % ,0 % ,2 % ,9 % ,1 % ,3 % Yli ,8 % Sukupuoli Nainen ,0 % Mies ,0 % Kotikunta Mikkeli ,6 % Muu ,4 % 4 / 136

5 Menetelmä Tulevaisuuspohdintaan osallistuneita pyydettiin sekä pohtimaan omia ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi että arvioimaan muiden osallistujien tekemien ehdotusten tärkeyttä. Ehdotuksia tehtiin yli 700 kappaletta ja arvioitiin lähes kertaa. 5 / 136

6 Tulokset Osallistujien tuottamat ehdotukset luokiteltiin 12 aihealueeseen ja yksittäisten ehdotusten arvioinnit laskettiin yhteen aihealueittain. Seuraavissa kuvaajissa aihealueita kuvaavat pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia aihealueeseen liittyy. Pallon sijainti pystyakselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskiarvon mukaan. Pallo on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä sen aihealueeseen liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty. Sijainti vaaka-akselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskihajontaluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän sen aihealueeseen liittyvien ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä). Yhteenveto Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia pidetään yleisesti tärkeimpinä. Myös opiskeluun liittyviä ehdotuksia pidetään hyvin tärkeinä ja ne jakavat vähiten mielipiteitä. Mikkeliläisiä puhuttavat määrällisesti eniten elinkeinoihin, kaupunkisuunnitteluun sekä hallintoon liittyvät aiheet. Ympäristöön littyvät aiheet jakavat selkeimmin mielipiteitä. 6 / 136

7 Alle 36-vuotiaat 7 / 136

8 36-55-vuotiaat 8 / 136

9 Yli 55-vuotiaat 9 / 136

10 Naiset 10 / 136

11 Miehet 11 / 136

12 Seuraavissa luvuissa kaikki yksittäiset ehdotukset ovat listattu luokittain tärkeysjärjestyksessä. Yksi ehdotus voi liittyä useampaan luokkaan. Luokkien alussa esitettävät graafiset kuvaajat kertovat kuinka suuri prosenttiosuus muiden luokkien sisällöstä on liitoksissa listattavaan luokkaan. Jokaisen ehdotuksen yhteydessä näytetään ehdotukseen liittyvien arviointien keskiarvo (asteikolla 0-100), arviointien keskihajonta (asteikolla 0-50) sekä yksittäisten arviointien määrä. Elinkeinot - Työpaikat (tärkeys: 90%, hajonta: 7, arvioinnit: 9)Mikäli Mikkeliin saataisiin enemmän esim. teollisuutta tai muita työpaikkoja, saataisin Mikkelistä pois muuttamista jarrutettua ja maakuntakeskuksemme voisi kasvaa ja vaurastua. - Uusien työpaikkojen luominen (tärkeys: 89%, hajonta: 7, arvioinnit: 11)Kaupunkiin syntyy heti uusia työpaikkoja, kun kaupunki aktiivisesti kaavoittaa alueita liiketoiminnan tarpeisiin. Täällä olevat yritykset ovat heti valmiita investoimaan, kun vaan luodaan edellytykset ja annetaan mahdollisuus rakentaa. Esim. Osuuskauppa Suur-Savo pystyy luomaan noin 300 uutta työpaikkaa, kun vain osuuskaupan tarpeisiin löytyy ratkaisut. Tämä edellyttää luonnollisesti laajaa yhteistyötä mm. tiehallinnon ja valtion kanssa, koska osa investoinneista vaatii uuden 5 tie linjauksen toteutumisen. Mutta ratkaisevaa on ASENNE. Jos halutaan, että noita työpaikkoja alkaa syntyä vaikka heti, niin se on mahdollista. Sopivia liikepaikkoja on tälläkin hetkellä olemassa. Kyse on siitä, annetaanko täällä toimivien yritysten kehittyä. Pitäisi pitää mielessä, että paikallisen yrittäjän/toimijan perustama uusi työpaikka on yhtä arvokas kuin ulkopuolisen toimijan. Nyt tuntuu, että ulkopuolelta tulevat yrittäjäkandidaatit ovat kuin jumalia, joille ollaan järjestämässä parhaat liikepaikat hinnalla millä hyvänsä. Kaupungin pitää myös muistaa maltti tonttien hinnoittelussa. Maa ei voi maksaa mitä tahansa täällä. Mieluummin edulliset tontit täynnä yrityksiä kuin kalliit tontit tyhjilään. - Kaupungin kaavoituksella edesautettava yritystoimintaa (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 7)Kaupungin tulee omalla kaavoitusmonopolillaan huolehtia siitä että yritystoiminta saa riittävästi kaavoitettuja tonetteja. Yritystoiminnan myötä kaupunkiin tulee uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotulopohjaa palveluille. Lisäksi kaupungin tulee olla mahdollisuuksien mukaan toimitilarakentamisen tukena, esim. Kirjalassa. Eduvalvonta ei saa herpaantua missään vaiheessa. Kehitysjohtajan yhdeksi tehtäväksi voisi miettiä valtionhallinnon seuraamista ja jos asiat koskevat / voivat vaikuttaa Mikkeliliin niin asioiden esille tuomista. 12 / 136

13 - Kunnossapito (tärkeys: 87%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)Kaupunki siistiksi. Hiekat ja lumet pois ajoissa, kadut pestyt. Rikkinäiset rakenteet ja ralennukset korjatuksi. - Tämä jo on tärkeä osa ensivaikutelmaa, kun uusi ihminen harkitsee perheen tai yrityksen muuttoa kaupunkiin. - OMAISHOITOKESKUS MIKKELIIN (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 16)Mikkeliin tulisi perustaa omaishoitoa tukeva keskus, josta omaistaan kotona hoitavat voivat saada neuvonta- ja ohjaus palveluja sekä hoitoapua kotiin tai tilanteen ja tarpeen mukaan lyhyaikaisen hoitopaikan hoidettavalleen, joko ympärivuorokautisesti tai muutamaksi tunniksi päivässä. Keskuksessa voisi toimia kaupungin, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten toimijoita. - Yrittäjyys kunniaan (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)Kaupungin tulee aktiivisemmin tukea syntyviä yrityksiä. Pk-yrityksissä on mikkeliläisten työllistämisen tulevaisuus. - Vahvistetaan elinkeinoelämää ja koulutusta (tärkeys: 85%, hajonta: 8, arvioinnit: 12)Mikkeli pärjää parhaiten vahvistamalla niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Eli satsataan elinkeinoelämään (ml. matkailu) ja palvelualoihin sekä koulutukseen. Kun koulutamme ihmisiä laadukkaasti ja saamme heidät pysymään maakunnassa tarjoamalla kunnon töitä, pärjäämme. Tässä ei totisesti ole mitään uutta ja ihmeellistä; vanha totuus. - Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 6)Mikkelissä tehdään suurella rahalla vaikka minkälaisia stategioita, osa niistä joutavia. Eikö nekin rahat kannattaisi satsata työpaikkoihin. Jos täällä ei ole nuorille mielekästä työtä, eivät he täällä viihdy ja tulevaisuutta ei kannata perustaa pelkästään eläkeläisten varaan. Tiedän nuoria perheitä jotka olisivat valmiita muuttamaan ja rakentamaan talonsa ja elämänsä Mikkelin seudulle jos olisi työpaikkoja. - Uusia asukkaita Mikkeliin (tärkeys: 85%, hajonta: 10, arvioinnit: 9)Mikkeli on kaunis kaupunki, jossa on luonto ja palvelut lähellä. Haasteena on väestökato, joka tuntuu jatkuvan edelleen. Todennäköisesti hyvin suuri joukko entisiä mikkeliläisiä palaisi kotiseudulleen mikäli löytyisi työpaikka tai vaihtoehtoisesti aika ja olosuhteet olisivat otollisia etätyölle. Tähän työpaikkojen lisäämiseen esitin joitakin ajatuksia toisessa kohdassa. Kaupungintaloudenkin kannalta on hyvä miettiä, miten uusia veronmaksajia paikkakunnalle saadaan. Muita houkuttelevia asioita ovat mm. yrittäjyyden edellytysten luominen. Informaatiota tästäkin asiasta voisi olla myyvästii netissä ja vähintäänkin englannin kielellä myös. Yhteistyö eri yrittäjäjärjestöjen, kaupungin ja muiden asiantuntijoiden ja tahojen kanssa on olennaista, jotta palvelut toimivat. Myönteiset mielikuvat kaupungista ja kaupungin oikeanlainen imago voivat joillekin olla riittävä syy muuttoon. Voisiko asukkaiden hankinnasta tehdä myönteisen, muista erottuvan kampanjan? Matkakohteet, infopisteet, tavaratalot, matkakeskus jne. voisivat olla mukana kampanjassa, jossa houkuteltaisiin alueelle lisää asukkaita ja kesäasukkaitakin. Kaupungin ja seudun vahvuuksia myös erinomaisena asuinympäristönä tulee tuoda esille, muuten ihmiset eivät niistä voi tietää. Ystävällinen palvelu muistetaan aina. Voisiko silläkin profiloitua?arvot ovat jo muuttuneet ja ihmisten käyttäytyminen. Tämän hetken arvomaailmaan voisivat kuulua ekologisuus,turvallisuus,ka - Palvelualan merkitys työllistäjänä (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 10)Kaupungin visioissa korostuu kovasti hallintokaupunki. Ne ovat arvokkaita työpaikkoja nekin. Kaupungin kannattaa strategioissaan korostaa monipuolista palvelurakennetta ja luoda kaikin tavoin mahdollisuuksia palvelusektorin kehittymiselle. Palvelusektori on erittäin hyvä ja suuri työllistäjä. Ja sopii Mikkelin imagoon. - Yritystoimintaa lisää (tärkeys: 84%, hajonta: 21, arvioinnit: 10)Yritystoiminta on kaiken avain. Ilman sen laajenemista ja kehittämistä kaupungilla ei ole taloudellisesti mahdollisuuksia selviytyä. - Matkailupalvelujen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 9)Vaikka palvelutarjonta on tositaiseksi vähäistä ja kielitaito surkeaa, on jostain syystä vielä riittänyt kohtuullisesti erityisesti venäläisiä matkailijoita, mutta tuskin kauaan. Matkailijat menevät sinne missä ovat parhaat palvelut. Tämän kehittäminen alalla toimivien yritysten yhteistyönä on ensiarvoisen tärkeää. Nyt matkailupalveluissa on hieman puuhastelun makua edelleen. - teollisten työpaikkojen luominen, (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 7)teolliset työpaikat ovat elävän ja menestyvän kuntayhteisön runko, ilman niitä ei tulla toimeen, pelkillä palveluilla ja koulutuksella ei eletä. on pystyttävä luomaan pien yrityksiä ja mitä tärkeintä niiden tuottamille tuotteille markkinoita. Sillä tekemine on 13 / 136

14 helppoa, mutta myymine vaikeat. Kun alueella on vain kaksi kauppaketjua K - ja S niin ne hallitsevat markkinoita suvereenisesti sekä taloudellisesti, että poliittisesti. Kuten tiedetään kyseiset ketjut ovat Helsingistä johdettuja ketjuja, joiden valta markkinoilla on ylivertainen sanoisin monopoolinen, Onkin tärkeää luoda myös pienille yrityksille markkina paikkoja ( hyviä keskustassa) joita ei kyseiset superit monopolisoi. Kaupungin on luotava edullisia vuokraltaa olevia liikekiinteistöjä, sillä pien yrittäjät eivät voi laittaa vuokria hintoihin kuten ketjut K j S. - Mikkeli koulukaupungiksi (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 5)Valtakunnallisessa keskustelussa nousee säännöllisesti esiin joitain teemoja, joiden tilasta kannetaan jatkuvaa huolta. Yksi tällainen on koulutus yleensä ja yleissivistävä opetus erikoisesti. Jos Mikkeli haluaa olla Suomen paras paikka 2020, pitää sen koulutoimen olla esimerkillisessä asemassa. Tähän päästään seuraavasti: 1. Koulutoimen kehittämistä varten kootaan opettajavetoinen työryhmä, jonka yksinkertaiseksi tehtäväksi annetaan nostaa Mikkeli Suomen koulukaupungiksi. Näin kaupunki luottaa oman henkilöstön osaamiseen ja jo tämä ele on kääntämässä opetuspuolella negatiivista konsulttivetoista kehittämisilmapiiriä positiivisemmaksi. 2. Työryhmän jäsenille maksetaan erilliskorvaus työstään. Tämä "Mikkelilisä" tulee jatkossa täydentämään kaupunkiin pätevää opettajavoimia. 3. Tämän työryhmän ensimmäisiä tehtäviä voisivat olla: - Uusien opetussuunnitelmien (ne uudistuvat v tämänhetkisen tiedon mukaan) suunnittelun ja kokeilun aloittaminen. - Opetusryhmien koon ja oppimistulosten tutkiminen - Uusien opetusmenetelmien suunnittelu ja kokeilu - Optimaalisen kouluverkon muodostaminen kaupunkiin jne Lisäksi kaupungin koulutoimessa otetaan huomioon 4. Oppilaiden ja huoltajien kuuleminen (aidosti) opetuksen suunnittelussa 5. Rakennetaan kaupunkiin omia opintopolkuja esiopetusperusopetus-2.asteen opetus-korkeakouluopetus-opiskelijan loppusijoitus. Yritysmaailma mukaan. 6. Kaupunki voisi jatkossa hyödyntä - Ei "rahasampojen" myyntiä! (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 9)Sähkölaitos pitää ehdottomasti säilyttää Kaupungin hallinnassa niin yritys kuin onkin. Myynnillä ei saavuteta kuin hetken apu talousongelmiin. Joku totesi, että sama kuin laskisi housuihinsa, ensin lämmittää sitten tuntuu kahta kylmemmältä. Paukut toiminnan tehostamiseen ilman toimintojen ulkoistamisia ja henkilökunnan irtisanomisia. Siinä käy tuotapikaa samoin kuin em. myyntikuviossa, tekijät kaikkoavat ja kohta pitää satsata ulkoistettujen palveluiden koordinoijan hankkimiseen. Näin on käynyt monessa äkkipäätöksillä palveluja ulkoistaneessa yrityksessä. - Potilashotelli ja senioriasuntoja palveluineen! (tärkeys: 83%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)Potilashotelli, jolla saadaan hoitoviivemaksut kuriin. Kodinomaisia senioriasuntoja, joissa teknologian avulla saatu turvallisuus huippuunsa, joissa pitkällekin viety hoito voidaan tuoda "kotiin" inhimillisyyttä unohtamatta. Turvallinen, avustettu asuminen "luonnon helmassa" elämän ehtoolla houkuttelee ikäihmisiä muuttamaan muualtakin Mikkeliin. Enää ei väestön vanhenemista nähdä "peikkona", vaan mahdollisuutena - ei vain uusiin työpaikkoihin palveluammateissa vaan myös osana uutta brändiä -"turvallinen Mikkeli" - Saimaan vesistön hyödyntäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)Mikkeli voisi ottaa toiseksi painopisteekseen Saimaan ja muiden lähivesien vetovoiman lisäämisen. Loistavat puitteet kehittää matkailua, vapaa-ajan asumista, kalastusta ym. oheiselinkeinoja ja palveluita. - Nopeat junayhteydet helsinki-mikkeli (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 22)Hyvät matkustusyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin. Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen. - Uusia yrityksiä (tärkeys: 82%, hajonta: 24, arvioinnit: 11)Hallintokaupungin maine ei ole vetovoimainen. Mikkeliin on saatava yrityksiä - sekä valmistavaa teollisuutta että palveluyrityksiä. Elinkeinoyhtiöt ovat viime aikoina olleet aktiivisia asian edistämiseksi. Tätä on tuettava edelleen. Valtion alueellistamispolitiikan ja virastojen varaan ei yksin kannata laskea. - Taidetta ja kulttuuria (tärkeys: 82%, hajonta: 8, arvioinnit: 3)Mikkeli on vuonna 2020 vetovoimainen lämpimän ja ihmisläheisen taiteen ja kulttuurin keskittymä. Tämän vuoksi alueelle syntyy myös uusia keksintöjä ja monenlaista yritteliäsyyttä - yritystoimintaa.erityinen lämpö ja ihmisläheisyys syntyy siitä, että esillä on sekä korkeakulttuuria että Jokamies Kenentahansa tekemää ja tuottamaa taidetta kaikin erilaisin tavoin tehtynä. Haluaisin esimerkiksi tehdä kulttuurikierroksen ruhtinatar Demidovan mukana, olla ilmavalvontatehtävissä lottien mukana Naisvuoren tornissa, katsella Porrassalmen taistelunäytöstä. Menetelmänä käytetään mm. sosiokulttuurista innostamista, jolla saadaan paljon tavallisia ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen toimintaan omaksi hyvinvoinnikseen. Vartioparaati on ehdottomasti säilytettävä ohjelmistossa. 14 / 136

15 Työväen näyttämäpäivien valtakunnallista näkyvyyttä on nostettava, ehkä sanasta "työväki" kannattaisi luopua tässä. - Elinvoimainen viihtyisä kaupunki puhtaan maaseudun keskell? (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)Yrittäjyyttä tulee edistää. Työpaikkoja on pystyttävä säilyttämään eri toimialoilla ja luomaan uusia, jotta (nuoret) perheet saadaan pysymään ja viihtymään Mikkelissä. Teiden ja liikenneyhteyksien pitää toimia, mutta EI rakenneta moottoriteitä kaupungin ja asutusalueiden halki. Ne synnyttävät meluhaittoja ja vievät pohjan kaupungin ja seudun vetovoimatekijöiltä. Jos rahat löytyvät teiden rakentamiseen, on ne löydyttävä myös melu- ym. suojauksiin. Hyvinvointi ei rakennu siihen, että tänne pääsee ja täältä pois mahdollisimman nopeasti vaan siitä, että täällä on oikeasti pysyviä työpaikkoja niin tuotannossa kuin palveluissa ja ihmiset viihtyvät. Harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat jo tällä hetkellä aika hyvät. - Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 17)Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä. - VÄESTÖNKASVU (tärkeys: 82%, hajonta: 12, arvioinnit: 4)-hankitaan Mikkeliin jokin iso työllistäjä, jonka työllistymisen kohderyhmänä erityisesti lapsiperheet -> lisää mahdollisuuksia tuottaa toimintaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, sillä käyttäjämäärä olisi suurempi -> kannattavampaa tuoda lisää kauppa-alan toimintaa eli siis kauppoja, jonka myötä tulee taas lisää työpaikkoja, joka taas houkuttelee lisää ihmisiä - ASENNEMUUTOS - Mikkelin maaseutu on nähtävä vahvuutena (tärkeys: 81%, hajonta: 22, arvioinnit: 9)Mikkelin kaupunki ei pelkällä keskustan kehittämisellä pääse koskaan kasvukeskukseksi. Elinkeinopolitiikka on käännettävä tuomaan esille vahvuudet, jotka kiinnostavat "ruuhka" Suomeen kyllästyneitä. Vahvuudet eivät ole torin ympärillä, ei alla, eikä yllä. Vastaavanlaisia toreja on kaikissa kaupungeissa. Selkeästi linjaamalla tulevaisuuden alueiksi Otavan, Haukivuoren ja Anttolan saadaan koko alueelle pysyvää kehitystä, ja niitä todellisia uusia työpaikkoja. - Saimaasta kehitettävä alueellinen vetonaula. (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 19)Saimaan ainutlaatuisuus hyödynnetään nimenomaan yhtenäisellä, monipuolisella tarjonnalla erilaisille ihmisryhmille. Ei niin, että jokainen yrittäjä kilpailee yksin tarjonnallaan vaan kaiken tarvittavan löytää Mikkelin tarjoamien palvelujen kautta. Tarjolla voisi olla kansallispuisto ( Ks mallia vaikka Repoveden alueesta), matkailu, mökkeily,talviurheilu, huvielämä (tansseja, erilaisia ravintoloita, hyvää ruokaa, ei siis vain juomistarkoitusta palvelevia). Kansainvälisyys huomiotava, muutkin kuin venäläiset ovat ihmeissään upeasta luonnostamme. - Houkuttelemalla yrityksiä kaupunkiimme. (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 6) - MIKKELI LUONTOMATKAILUN KESKUS (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 10)Lähdetään rakentamaan Mikkelistä luontomatkailun keskusta, jolla on laaja tarjonta matkailussa, vapaa-ajan liikuntapalveluissa ja elämyksiä tuottavassa liiketoiminnassa. Miksi emme tarjoa läpi vuoden Mikkelin vetovoimatekijöitä kaikille hyödynnettäväksi. - Korkeatasoiset opiskelumahdollisuudet (tärkeys: 81%, hajonta: 12, arvioinnit: 18)Kaupunkiin pitää saada hyvät koulutusmahdollisuudet erityisesti aloille, jotka tuottavat potenttiaalisia veronmaksajia. Mikkelin tulee panostaa myös opiskeluajan jälkeiseen aikaan, jotta opiskelijat saadaan jäämään kaupunkiin yritysten työntekijöiksi ja uusiksi yrittäjiksi. - yrittäjiä (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)Yrittäjiä houkuteltava paikkakunnalle. Suurempien ketjujen kauppoja ja ravintoloita lisää nykypäivän "vaatimusten" tasolle. - vanhusten palvelujen monipuolinen turvaaminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 16)Mikkelin ikäjakauma nyt ja tulevaisuudessa on ikävoittoinen ellei tehdä jotain. Joten pikaisesti on tehtävä toimenpiteitä elinkeinoelämän kehittämiseksi siten, että v on työntekijöitä. Keinoina monipuoliset koulutukset (maahanmuuttajat, muuntokoulutus, uusia ammatteja). Jotta työikäinen väestö pysyy kaupungissa, pitää tehostaa liike-elämää ( kaavoitus, pienyrittäjyyden tukeminen, tietokniikan hyödyntäminen - etätyö, byrokratian vähentäminen Maakuntaliitto rasite???, palvelujen tuottaminen kaupungille ostopalveluina, sosiaaliset yritykset, toimiluvalla toimivat hoito- jne. palvelut, yhdistystoiminnan ja osuuskuntien tuottamat palvelut). Eli v. 15 / 136

16 2020 vanhusväestölle omia taloja, joissa on omistusasuntoja ja talossa erikseen tuotetaan palveluja, myös kotipalvelujen lisääminen sellaiseksi, että siitä on hyötyä. Kuljetuspalveluja vanhoille/sairaille, jotta tasa-arvo säilyy. Terveydenhoitopalveluihin uusia malleja, ensiksi tehrveydenhoitajan palvelut ja lääkärit vain tarvittaessa. - Vihreä, elävä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 11)Mikkeli halusi vuonna 2009 kehittää keskustaa tasapainoisesti. Kauppakeskushankkeiden rinnalla kehitettiin ei-kaupallista keskustaa. Kulttuurielämän lisäksi viher- ja luonnonympäristö vesielementteineen haluttiin nostaa esille. Siksi vuonna 2020 saamme nauttia mm. valtakunnallisesti merkittävästä Mikkelin kansallisesta kaupunkipuistosta, joka ulottuu yhtenäisenä vihervyöhykkeennä Kalevankankaalta Rokkalanjokea pitkin satamaan, Saimaan rantoja seuraillen edelleen Kenkäveron peltojen, Mikkelipuiston ja Kaihunharjun kautta Porrassalmen-Tuukkalan maisemiin. Mikkelin satamasta on luotu viihtyisä, toiminnallinen puistoalue. Saksalan puoleisessa päässä on joitain asuinkerrostaloja. Muuten satama-aukio ja sitä reunustavat makasiinit muodostavat houkuttelevan satamapuiston, jossa voi nauttia erilaisista tapahtumista, ravintolapalveluista, erilaisista vesiliikenne- ja vesiliikuntamahdollisuuksista (kanootinvuokraus, soutuvenevuokraus, polkuvenevuokraus, turistilaiva Kenkäveroon ja Visulahteen(Salosaaren silta uusittiin jo 2009, jotta reittiliikenne on mahdollista). Makasiineissa toimivat em. yrittäjät ja niissä voi olla muutakin näyttely- tai harrastustoimintaa. Sataman yleisilme on avara ja siinä on haluttu säilyttää jälkiä aiemmista toiminnallisista vaiheista. Myös veneiden talvisäilytys on mahdollista osalla satamapuistoa, jotta ilme ei ole liian steriili ja yhteys kesän toiminnallisuuteen säilyy. - Vireä ydinkeskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 25, arvioinnit: 14)Kaupunkikeskustan kehittäminen, kavelykatuja lisää, pienyrityksiä ja erikoisliikkeitä (joiden toimintamahdollisuuksien kehittämiseen panostettava). - Kaikki peruspalvelut kuntoon ja niille tänne käyttäjät (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 8)Paljon lähellä peruspalveluita olevia palveluasuntoja rakennattava. Näihin houkutellaan eläköityneet muuttamaan ja asumaan. On oltava kokoontumistiloja, virkistyspaikkoja ja kunnonylläpitämispaikkoja ja edullisia ruokailupaikkoja tanssipaikoista lähtien. Mikkeli runsaiden palveluiden pikkukaupunki. Tänne muuttaneet eläkeläiset tulevat käyttämään runsaasti erilaisten pienyrittäjien palveluita kuten hieronta, kamapaajat, pienet ravintolat, elokuvat, teatteri, jumppasalit. Käyttäjien määrä tekee yrittäjien toiminnan monipuolisiksi ja kannattavaksi. - Mikkeli, nuorten yrittäjien paratiisi! (tärkeys: 80%, hajonta: 11, arvioinnit: 13)Houkutellaan nuoria perustamaan yrityksiä uusilla, ennakkoluulottomilla konsepteilla mm. turismin ja palvelualojen saralla. - Uusien yritysten aktiivinen houkuttelu Mikkeliin (tärkeys: 80%, hajonta: 18, arvioinnit: 19)On selvitettävä mitkä yritykset etsivät toiminnalleen uusia toimipisteitä. Suomessa(kin) on varmasti monia elinvoimaisia firmoja, jotka eivät ole tyytyväisiä nykyisiin kuntiensa toimintaan. Mikkelin on tarjottava jotain mitä yritykset eivät saa nykyisiltä sijaintikunnilta. Lisäksi on selvitettävä yritykset, joiden johdossa toimii Mikkeliläislähtöisiä henkilöitä ja pyrittävä heitä siirtämään ainakin osan toiminnoistaan Mikkeliin. - Rantatontteja kaavoitettava Mikkeliin, omakoti ja rivitalo (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)Mikkelin kaupungin tulee kaavoittaa vetovoimaisia Saimaan rantatontteja ja tien toiselle puolelle rantanäkymätontteja. Tonttien sijainniksi sopivia alueita ovat Annilan ja Kyyhkylän selkien itärannat. Näillä rannoilla on asutusta harvakseen, Kyyhkylän selän puolella ei ollenkaan. Itärannalle, jotta ilta-aurinko paistaa pitkään.kaavatonttien rantaviivaksi riittää hyvin metriä ja toiseen suuntaan 50 metriä. Tälläisillä Saimaan rantatonteilla on vetovoimaa, joten hintatasona voi pitää vähintään euroa. Tontit myydään vain vakituiseen ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Tälläisiä tontteja pitää olla saatavilla, jotta Mikkeliin saadaan ihmisiä, joilla on päätäntävaltaa elinkeinoelämässä ja hallinnossa, eiväthän tälläiset ihmiset tule, jos heille ei ole tarjolla laadukkaita tontteja. Jos tälläisiä saadaan Mikkeliin heidän mukanaan voi siirtyä Mikkeliin elinkeinoa ja hallintoa. Ei heille riitä tontti jossain Rokkalan takana umpimetsässä. Tälläisellä rantatontilla asujat eivät enää mökkipaikkaa kaipaa, joten vähentää sitä tarvetta. Monet kaupungit, Kuopio, Savonlinna esimerkiksi. toimivat juuri näin, Mikkeli on pahasti jälkijunassa. Anttolan kuntakin on aikoinaan ollut tässä suhteessa edistyksellinen, Tiilisaari ja Pölkinlahti, käykää päättäjät katsomassa. Anttolaan voi hyvin Vanhan Pappilantien varteen kaavoittaa lisää. Kaava pelkästään ei riitä, vaan on rakennettava kunnallistekniikan osalta 16 / 136

17 - HYVÖDYNNETÄÄN OLEVA ASIANTUNTIJUUS JA LUONNE (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)Arvostetaan ja innostaen generoidaan myös jo olevaa: yrityksiä, julkistoimijoita, kolmatta sektoria. Niissä on viisautta, ongelmanratkaisukykyä ja kantovoimaa. Kunnioitetaan rakennetun ympäristön historiallisia merkkejä, sovittaudutaan herkän hienosti tarvittavilla uusilla osilla jo oleviin rakenteisiin ja maisemiin, niitä luontaisesti kehittäen. Paikallislehti kehittyy jokapäiväisenä samanlaiseksi asioiden syventäjäksi ja arjen sankareiden esiintuojaksi kuin se on nyt sunnuntainumerossaan, se löytää "edustuksellisuuden" takaa todelliset tekijät. Elämästä tehdään hauskaa ja kepeämpää ja slow-liikettä tuetaan - puhutaan muustakin kuin euroista. Ihmisen kokoinen kaupunki, sitä kohti voisi palata. - Elinkeinot (tärkeys: 79%, hajonta: 20, arvioinnit: 6)Tuetaan pienyrittäjiä. Suositaan ympäristöystävällistä ja työvoimaa tarvitsevaa tuotantoa. Lisätään yhteistyötä ja tuotteiden kysyntää maaseudun tuottajien kanssa. - Lisää työpaikkoja ja etätyölle paremmat edellytykset (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)Teollisuudet työpaikat tulevat vähenemään ja monet yhtiöt siirtävät tuotantonsa ulkomaille. Tilalle Mikkelikin tarvitsee uudenlaista yritystoimintaa. Voisiko kaiken kattavana ajatuksena yritystoiminnassa olla ekologisuus, turvallisuus ja ilmastonmuutoksen huomioiminen? Palveluja tarvitaan entistä enemmän, joten eri sektoreiden palveluyrityksiä seudulle mahtuu varmaan paljon lisää (vaikkapa hoiva ja dementiakoteja tyhjeneviin maalaistaloihin). Voisiko kutsua koolle keskeiset osapuolet miettimään innovatiivisa, täysin uudenlaisiakin yrittämisen muotoja? Suomesta ja maailmalta löytyy varmaan hyviä esimerkkejä. Kaupunginjohto voisi asiantuntijoiden kanssa tehdä benchmarking- käyntejä kunnissa ja kaupungeissa, joissa on erityisen hyvin onnistuttu uusien työpaikkojen luomisessa. Voisiko esim."oulun hengestä ja toimintatavoista ottaa jotain oppia tai Jyväskylän mallista tai pääkaupunkiseudulta? Vastaavat tiedonhaku- ja bisnesvierailut yrittäjien kanssa mm. Kiinaan ja Venäjälle, mukaan esim. Olli Rehn, Erkki Liikanen jne. Näissä maissa riittänee markkinoita työllistämään Etelä-Savonkin osaajia. Tai edullisemmin toteutettuna suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat voisi kutsua Mikkeliin. Monenlaisia tulevaisuusraportteja on varmaan laadittu ja niistä voi löytyä hyödyllistä tietoa päättäjille. Kun etätyön tekijöille luodaan hyvät edellytykset mm. toimivat tietoliikenneyhteydet ja viihtyisä asuinympäristö palveluineen, mahdollis - Moottoritie Helsinki-Mikkeli (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 15)Hyvät tieyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin. Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen. - Keskustasta kaupunkilaisille toinen olohuone (tärkeys: 78%, hajonta: 13, arvioinnit: 11)Keskustan kehittäminen on ehdoton edellytys Mikkelin säilymisenä kaupungin näköisenä ja tuntuisena. Ei tehdä Mikkelistä uutta Kuusankoskea, vaan luodaan yrittäjille mahdollisuus luoda ydinkeskustan alueesta lämminhenkinen ja viihtysä ajanvietto paikka kaikille kaupunkilaisille. Tämä edellyttää parkkitilojen järjesteämistä, kävelykatujen lisäämistä ja liike- sekä ulkoalueiden siistiä ulkoasua. Autojen saaminen piiloon ja jalkaisin sekä pyörällä liikkumisen helpottaminen luo viihtyisyyttä. Mikkelin suppea keskusta antaa hyvät mahdollisuudet tehdä siitä kansainvälisestikin kiinnostavan kohteen. Kun lisäksi hyödynnetään sataman alue, jonka kehittäminen hyödyttää puolin ja toisin keskustan elinvoimaisuutta. - Uusia yrityksiä Mikkeliin (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Panostetaan siihen, että Mikkeliin saataisiin uusia yrityksiä /yritysten toimipisteitä. Näin luodaan uusia työpaikkoja - Kaupungin työntekijät innovaattoreina (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 24)Kaupunkiorganisaation innovatiivisuuden paljastaminen ja näkyväksi tekeminen. Kaupungin työntekijät oman työnsä mutta myös laajemmin käytäntöjen uudistajina. - Koulutusta nuorille (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 5)Olisi tärkeätä säilyttää ja monipuolistaa koulutusmahdollisuuksia nuorille toisen asteen koulutuspaikoista lähtien ja vielä niin, että työelämän tavoitteet ja toiveet voitaisiin ottaa huomioon. Myös oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä. - Osatyökykyisten hyödyntäminen työmarkkinoilla. (tärkeys: 78%, hajonta: 9, arvioinnit: 6)Osatyökykyisiä/vajaakuntoisia henkilöitä joilla olisi halua työelämään, mutta nykyinen kylmä ja "riistäväkin" tahti ei kannusta tarpeeksi työyhteisöjä palkkaamaan ns. osatyökykyisiä. Oletan, että sopivalla markkinoinnilla ja kannustuksella erilainen osaaminen voisi tuoda tulosta. Haen nimenomaan julkisen puolen vastuuta työllistämisessä. 17 / 136

18 - Hyvinvoivan kaupungin edellytys on hyvinvoiva talousalue (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 13)Mikkelin alueen luontainen kehittyminen perustuu työhön ja luonnonvaroihin, lähinnä puuhun sen eri muodoissa. Päästäkseen globaaleille markkinoille tuotannolla on oltava sekä uutuusarvo että tavaratalojen massa-artikkelin luonne. Näitä mahdollisuuksia on esitelty laajasti web-sivuilla Mikkelin kaupungin sekä virkamies- että luottamushenkilöjohto ovat saaneet tiedokseen myös viimeisimmän tarjouksen, Palicca-projektin, joka perustuu siihen, että käytetään ns. Friulin mallin tapaan hajautettua tuotantomallia, jossa varsinaisen tuotantovaiheen muodostavat työntekijän perheyritykset. Mallista saa tarkempia tietoja sähköpostilla Myös kaupungin alueelle on tarjolla runsaasti työpaikkoja muoviteollisuuden puolella; sivuilla esitellään Square 3D-järjestelmää, jonka lähin vertailutuote on Lego. Legolla on toistatuhatta ruiskupuristinta ja tuotannon liikevaihto viime vuonna oli yli miljardi euroa. Sekä Palican että Squaren ylivoimaisuus Legon rinnalla perustuu siihen, että Lego toimii vain kaksiulotteisesti, kun ehdotuksen tuoteryhmät erittäin laajoine tuotekehitysohjelmineen ovat kolmiulotteiset ja markkinoiden ainoat. Kun sekä ympäröivä maaseutu Mikkelin talousalueena että itse kaupungin talous saatetaan terveelle pohjalle, on Mikkelillä täysin realistiset mahdollisuudet kehittyä Suomen parhaaksi paikaksi vuoteen 2020 mennessä. - Tuetaan alueen elinkeinoelämää (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 3)Mahdollistetaan järkevällä kaavoituksella hyviä liikepaikkoja sekä teollisuutta. - Vireä ja puoleensavetävä (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 9)-Lisää yliopistokoulutusta ja muuta vastaavaa, että saisimme nuoria jäämään ja muuttamaan tänne. - Liikenneyhteydet nopeiksi ja toimiviksi joka suuntaan. -Keskustaa pitäisi elävöittää pidemmillä aukioloajoilla ja runsailla ajanviettopaikoilla. Liikekeskusten rakentaminen on varmaan yksi avain tässä. -Paikkakunnan historiaa pitäisi olla aina saatavilla matkailijoille. Kaikki mielenkiintoiset henkilöt ja tapahtumat voisivat olla esillä matkamuistomyymälöissä ja esitteissä. Myös kulttuuritapahtumissa. -Paikallisen kulttuurityön arvostaminen yhdeksi maakunnan vahvuudeksi. Innokkaalla, kannustavalla yhteistyöllä saadaan paljon arvokasta aikaiseksi. -Johtamiskulttuuri avoimeksi. Ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa voimme kehittyä maailman parhaiksi. -Vanhat ihanat puutalot purettiin Mikkelistä. Voisiko niitä rakentaa vielä jonnekin? Tai puukerrostaloja, vaikka Kenkäveroon. Perinneosaaminen kunniaan! -Olkaamme hyviä ihmisiä! Kunniottakaamme toistemme työtä, ja tukekaamme paikallista yrittäjyyttä ja lähituotantoa. - Käytäntölähtöinen innovointi (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 16)Käyttäjistä lähtevä uudistaminen. Kehittäjät, tutkijat, yritykset, julkinen sektori ja käyttäjät yhteiskehittelemään Mikkeliä ja uusia ratkaisuja - Matkailupalvelujen tuottajien yhteistyö tiiviimmäksi (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Mielestäni Saimaan seudun matkailumahdollisuuksia pitäisi hyödyntää enemmän. samalla myöskin kestävän kehityksen näkökulma olisi säilytettävä. Saimaan kiertäminen polkupyörällä rauhallisesti ajellen ja eri kohteisiin tutustuen sekä ennalta suuniteltuihin majoistuspaikkoihin nojaten täyttäisi näitä kriteerejä. Muitekin oheispalveluja olisi hyvä saada joustavasti käytetteäviksi. Joko kokomatkainen tai osiin jaettu opastus, huoltopalvelujen saatvauuden ajantasaiset tiedot ym. olisivat tärkeitä Koko matkailun kannalta olisi tarpeen saada lomakaudeksi ainakin osan kesämatkailuyrittäjien kapasiteetista toimimaan elokuun loppuun saakka. Sellaisia opiskelijoita, ja nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, pitäisi voida hyödyntää tässä loppukesän jakson aikana. myöskin osatyökykyisten työtarjokkaiden mahdollisuudet olisi tällöin hyvä huomioida. Nuorten voisi otaksua saaneen alkukesän aikana hyvää tuntumaan tehtäviinsä. Lähiseudulla on joitakin vuosia ollut tasokas pyöräilytapahtuma: Toyr de Mäntyharju. Se on vain päivän retki, mutta sen hyvistä järjestelyistä on paljon opittavaa. Järjestäjät haluavat sen kuitenkin säilyttää pienenä ja laadukkaana tapahtumana. Viime syksyn Innoelma- messuila Helsingissä palkittiin "Äksyt äämät"- niminenpieni Pohjois-Karjalalainen matkailuyritys. Siellä on kehitelty hyvää yhteistyötä saksalaisten matkailijoiden kanssa ja pyöräilyn osalta on kehitelty mittava retki - turvallinen kaupunki ja monipuolisisesti työpaikkoja (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 17)Hyvät palvelujen ja turvallinen asuinympäristön ylläpitäminen ja markkinointi Työpaikkatarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen, puolisolle työpaikka Osaamisen varmistaminen koulutuksella - Melontaa kaupungin sydämessä ym. muut hankkeet eivät eten (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 14)Mikkelin Melojat esitti keväällä 2008 kaupungin liikuntatoimelle, ympäristökeskukselle, puistotoimistolle, Eslillle ja yrityssektorin edustajille kuinka melontamahdollisuuksia parantamalla voitaisiin saada matkailijoille ja paikallisille lisää mielekästä tekemistä. Esitystä pidettiin erittäin hyvänä ja varsinkin Esli sekä matkailu- ja majoituspalveluita tarjoavat yritykset ottivat idean lämpimästi vastaan. Hanke kuitenkin kaatui lähinnä siihen, 18 / 136

19 ettei projektille löytynyt vastuullista tahoa, joka olisi selvittänyt hanketta tarkemmin, hankkinut sille rahoituksen ja vienyt lopulta koko toteutusprojektin läpi. Tästä heräsikin kysymys, onko kaupungin kehittäminen kuitenkin kiinni enemmän eri tahojen yhteistoiminna/yhteisen näkemyksen puutteesta ja siitä ettei kukaan oikein tiedä kenen tulisi vastata mistäkin, kuin varsinaisten ideoiden tai rahan puutteesta? - Vähemmän fossiilisia polttoaineita (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 8)Bensiinin hinta nousee vuosien mittaan. Keinoja joilla Mikkeli voi vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista: - kaavoitukseen riittävät kevyen liikenteen väylät - lähipalvelut tavoittaa vähemmällä bensanpolttamisella kuin keskitetyt - kaukolämpöputkisto kaikille asuntoalueille, ja liityntä kohtuuhintaiseksi - alueille, joille ei valmista kaukolämpöä ole saatavilla, kaavavaraus hake- tms. biopolttolaitoksille - kaupungin käyttämää kevyempää ajoneuvokalustoa sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi - kysynnän käynnistyessä voisi houkutella alaan liittyvää yritystoimintaa paikkakunnalle. Esim. vanhoihin autoihin on mahdollista asentaa kaasumoottoreita, ja sähköautojakin on huollettava jossain. - metaanikaasua on mahdollista tuottaa biojätteestä, vesistöjen kasveista ja pohjamudasta, karjanlannasta sekä ihmisten ulosteista - se on energiaa joka haisee! Maalaisjärjellä ajateltuna tämän pitäisi olla varma laajenevan bisneksen alue. Misetin ja Miktechin porukat miettimään asiaa kaupungin näkökulmasta. - KOulutusta kehitettävä (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 8)Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu samalle kampukselle! - vain siten saadaan näiden kahden välille pitkäjännitteinen yhteistyö kehittymään. Nyt yliopistokeskus on onnistuneesti profiloitunut maakunnan tämänhetkiseen elinkeinorakenteeseen.mutta onko elinkeinorakenne jatkossa samansuuntainen? Tällä hetkellähän aivan suuri osa koulututetuista häviää muualle, kosk akoulutusta vastaavaa työtä ei maakunnassa ole saatavilla. Koulutus ja työpaikkojen tarjonta on saatava kohtaamaan- -muutoin maakunnasta muutto jatkuu Työpaikkojen kautta muuttovoittoon (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 15)Mikkelin koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan on pantava vauhtia. Muualta saapuvat yrittäjät on toivotettava tervetulleiksi ja koulutustarjontaa on muokattava yritysten tarpeisiin. Valmistuneet on saatava työllistymään Etelä-Savon alueelle. Muuttovoiton saavuttamisen jälkeen on paljon helpompaa saada tänne houkuteltua lisää yrityksiä. - Saimaan ranta-alue hyötykäyttöön (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 24)Saimaan rannat sataman perukoilta Kyyhkylään saakka kokonaisvaltaiseen suunnittteluun, ei ainoastaan asunnoille, mutta toimisto/yritystiloja tarjontaan. Satamaan palveluja, ravontoloita jne. Sijainti ainutkertainen liikenteellisesti sekä torin läheisyydessä. Missään ei ole tällaista mahdollisuutta, täällä se on jätetty huomiotta. - Saa Onnistua ja Rikastua (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 6)Mitä enemmän meillä on elämässään onnistuneita ja ja vaurastuneita asukkaita, sitä enemmän heistä säteilee muille työtilaisuuksia ja toimeentuloa. Olisi hienoa nähdä Mikkeli kaupunkina, jossa on eniten Ferrareita ja Lamborghineja, yli 40 jalkaisia jahteja ja loistohuviloita pohjoiseuroopassa. Loitava mittari monessa suhteessa. - nuorta väkeä lisää Mikkeliin (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 11)Otetaan pakolaisia lisää. Heillä usein lapsia, joista on koulutettavissa tulevaisuuden työntekijöitä. - Koko kunnan kehitys (tärkeys: 75%, hajonta: 29, arvioinnit: 8)Mikkeliä tulee kehittää koko kunnan alueelta.myös hajaasutus alueet mukaan.mikkeli tarvittsee myös väljää asunto aluetta ja uusia veronmaksajia.maaseutu on voimavara.siellä voisi olla pienyritys toimintaa, joka tukisi maatalous ja muita sivuelinkeinoja.miksei omana toimintanakin. - Sähköisten palveluiden kehittäminen (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 13)Kesäasukkaana ja siten harvoin paikalla olevana, ja kesäasunnolla ollessanikin silti 30 minuutin automatkan päässä keskustasta olevana, hoitaisin hallinnollisia asioita kaupungin kanssa mieluiten internetin kautta. Kaupungin pitäisi hallinnollisten palveluiden lisäksi kehittää ja tarjota aktiivisemmin myös muita palveluita kesäasujille yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. - Rohkeus ja keskinäinen luottamus nostavat Mikkelin Suomen k (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit: 11)-Katsotaan eteenpäin eikä peruutuspeiliin! Investoidaan osaamiseen ja infrastruktuuriin, palvelutuotantoon ja kulttuuriin niin paljon kuin suinkin voidaan! Niin tärkeää kuin onkin hoitaa vanhukset ja lapset hvyin, se ei valitettavasti yksin riitä silloin kun pitää rakentaa seutukunnan elämä vankalle pohjalle! - Luotetaan toisiimme, kannustetaan toisiamme yrittäjyydessä, luovuudessa, innovaatioissa ja yhteistyössä sen sijaan, että 19 / 136

20 kadehdimme, kampitamme. mitätöimme, vähättelemme ja yritämme kaikin keinoin ampua alas niitä, jotka uskaltavat esittää eteenpäin vieviä ideoita ja tehdä tulevaisuuteen suuntaavia tekoja. - Mikkelin ekoyliopistokeskus (tärkeys: 75%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)Mikkeliin voidaan pitkäjänteisellä työllä rakentaa kestävään kehitykseen nojaava, ympäristöliiketoimintaa panostava ja uusiutuvia energialähteitä kokeileva ja edistävä kansainvälinen osaamiskeskittymä. - Elävä kaupunkikeskus Saimaan rannalla (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 12)Kekustan liikerakennusten, liikenneympäristön ja puistojen onnistunut saneeraus ja täydennysrakentaminen luo viihtyisän ja toimivan liikekeskuksen, joka laajenee ratapihan yli satama-alueelle Savilahden ranta-alueiden saneeraaminen asunto-, liikerakennusten alueena luo asumiselle ja yritystoiminnalle nykyaikaiset ja mielenkiintoiset puitteet. Toimivat liikenneyhteydet ( maantie-, rautatie-, lentoliikenne sekä vesiliikenne ) ja muutoinkin toimiva infrastruktuuri ovat edellytys toimivalle ja dynaamiselle kaupunkikehittämiselle. Viihtyisät rantapuistot varmistavat omaleimaisen maiseman hyödyntämisen. - Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 14)Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä. - Saimaan Naantali (tärkeys: 75%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)Mikkeliä voisi kehittää nätiksi Saimaan lomakeitaaksi Naantalin tapaan. Kivoja palvelutaloja eläkeläisille, hyvät terveyspalvelut, inhimillinen ja humaani infrastruktuuri, kauneus, vesistöt ja luonto lähellä. Elinkeinoelämä olisi inhimillistä ICT:tä ehkä myös senioreihin ja lomailuun painottuen. - Ohittajat pysäytettävä (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 8)Kenkäveron pelloille parkkialue. Nonstop lauttayhteys kesäisin välille Kenkävero-Graani-Satama. Talvisin moottorikelkkajuna. Kaupunkijuna välille Kenkävero-Satama-Tori. Pientä yritystoimintaa syntyisi automaattisesti sataman alueelle. Yritykset maksaisivat yhdessä kustannukset. Kenkäveroon ulkona oleva talvi/kesäuimala, lämmitys voimalaitoksen lauhteella. Talvipuutarha Mikkelipuistoon. Jätevesipuhdistamon paikalle majoitustilaa. Pitkä luistelurata/avantouintipaikka talvisin. Ohiajaminen saatava loppumaan! - Lisätään työpaikkoja (tärkeys: 74%, hajonta: 26, arvioinnit: 16)Valmistuneet opiskelijat jäisivät kyllä Mikkeliin, jos täällä olisi töitä eli kannattaa tehdä kaikki voitavissa oleva ja enemmänkin työpaikkojen lisäämiseksi. - LÄHIRUOKAA SAATAVILLA (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)Turvataan mm. kauppahallin toiminta riittävän alhaisin vuokrin. Torimyyntiä "suojellaan". Kaupat ottavat hyllyihintä lähitilojen tuotteita. - Kasarmialue (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 8)Vanhojen kasarmien alueelle on syntynyt elävä pienyritysten, käsityöläisten, taidenäyttelyiden, kirpputorien, kahviloiden ja talvitorin alue, joka vetää isot joukot mikkeliläisiä ja muita retkeilijöitä erityisesti viikonloppuisin. Näyttämöpäivien pari parasta esitystä on kaikkien mikkeliläisten nähtävissä Sotkulla aina parin viikon ajan näyttämöpäivien jälkeen. Alue on Mikkelin keidas. - Luonnonvarat ja tuotanto (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Kestävällä ja vakaalla pohjalla oleva yhdyskunta syntyy vain kestävän tuotannon perustalle. Kaupalliset toiminnot kyllä löytävät tälläiset paikat sillä kauppiaat haistavat rahan. Mikkelissä tälläinen tuotannollinen pohja löytyy ympärillä olevista luonnonvaroista: metsät, metsätalous ja maaseutuelinkeinojen alkutuotyteiden jalostus. - Kaikki yritykset Mikkelissä kasvattavat vetovoimaa (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 10)Ei kiistellä siitä saako joku yritys tulla Mikkeliin, vaan otetaan vastaan avomielin. - Luonto ja ihmiset sopusoinnussa (tärkeys: 73%, hajonta: 24, arvioinnit: 14)Mikkelistä ei tule teollisuuskeskusta, vaan monipuolisten palvelujen,matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen avulla elinkeinorakenne riittää kattamaan myös lisääntyvän vanhusväestön tarpeet. Yliopistotason tutkimushankkeet vievät uusille urille: kestävää kehitystä ei enää ajatella tulevan esim. autoilua tukemalla (toriparkit ym), vaan kehitetään aivan uudentyyppistä ajattelua ihmisten elämänlaadun,luonnon kestokyvyn,henkisen ja fyysisen 20 / 136

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot