Mikkeli vuonna Tulevaisuuspohdinnan tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkeli vuonna 2020. Tulevaisuuspohdinnan tulokset 8.3.2009"

Transkriptio

1 Mikkeli vuonna 2020 Tulevaisuuspohdinnan tulokset

2 Sisältö Tavoite... 3 Osallistaminen... 4 Menetelmä... 5 Tulokset... 6 Yhteenveto... 6 Alle 36-vuotiaat vuotiaat... 8 Yli 55-vuotiaat... 9 Naiset Miehet Elinkeinot Matkailu Kaupunkisuunnittelu Maaseutu Kulttuuri Ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenne Liikunta Hallinto Asuminen Opiskelu Raportin on laatinut: Ville Tapio / 136

3 Tavoite Uusi kaupunginvaltuusto kiteyttää Mikkelin kehittämisen suuntalinjat ja tavoitteet sekä määrittelee keinot, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Valmistelun pohjaksi haluttiin mahdollisimman laaja näkemys kaupunginkehittämisestä. Tämän johdosta kutsuimme työn aluksi kaikkia kaupunkimme kehittämisestä kiinnostuneita mukaan tulevaisuuden suunnitteluun verkkopohjaisen tulevaisuuspohdinnan avulla. Tulevaisuuspohdinnan toteutti Sitran Kuntaohjelman tuella ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy. Tulevaisuuspohdinnan tulokset toimitetaan päätöksentekijöidenkäyttöön ja ne ovat kaupunginvaltuuston strategian valmistelun pohjana. Työn edistymisestä tiedotetaan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: 3 / 136

4 Osallistaminen Tulevaisuuspohdintaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat avoimen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua mainostettiin kaupungin omien sivujen lisäksi useilla muilla sivuilla. Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin henkilöä, joista 506 osallistui ja tuotti yli 700 pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta. Ikä Alle ,0 % ,7 % ,0 % ,2 % ,9 % ,1 % ,3 % Yli ,8 % Sukupuoli Nainen ,0 % Mies ,0 % Kotikunta Mikkeli ,6 % Muu ,4 % 4 / 136

5 Menetelmä Tulevaisuuspohdintaan osallistuneita pyydettiin sekä pohtimaan omia ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi että arvioimaan muiden osallistujien tekemien ehdotusten tärkeyttä. Ehdotuksia tehtiin yli 700 kappaletta ja arvioitiin lähes kertaa. 5 / 136

6 Tulokset Osallistujien tuottamat ehdotukset luokiteltiin 12 aihealueeseen ja yksittäisten ehdotusten arvioinnit laskettiin yhteen aihealueittain. Seuraavissa kuvaajissa aihealueita kuvaavat pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia aihealueeseen liittyy. Pallon sijainti pystyakselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskiarvon mukaan. Pallo on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä sen aihealueeseen liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty. Sijainti vaaka-akselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskihajontaluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän sen aihealueeseen liittyvien ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä). Yhteenveto Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia pidetään yleisesti tärkeimpinä. Myös opiskeluun liittyviä ehdotuksia pidetään hyvin tärkeinä ja ne jakavat vähiten mielipiteitä. Mikkeliläisiä puhuttavat määrällisesti eniten elinkeinoihin, kaupunkisuunnitteluun sekä hallintoon liittyvät aiheet. Ympäristöön littyvät aiheet jakavat selkeimmin mielipiteitä. 6 / 136

7 Alle 36-vuotiaat 7 / 136

8 36-55-vuotiaat 8 / 136

9 Yli 55-vuotiaat 9 / 136

10 Naiset 10 / 136

11 Miehet 11 / 136

12 Seuraavissa luvuissa kaikki yksittäiset ehdotukset ovat listattu luokittain tärkeysjärjestyksessä. Yksi ehdotus voi liittyä useampaan luokkaan. Luokkien alussa esitettävät graafiset kuvaajat kertovat kuinka suuri prosenttiosuus muiden luokkien sisällöstä on liitoksissa listattavaan luokkaan. Jokaisen ehdotuksen yhteydessä näytetään ehdotukseen liittyvien arviointien keskiarvo (asteikolla 0-100), arviointien keskihajonta (asteikolla 0-50) sekä yksittäisten arviointien määrä. Elinkeinot - Työpaikat (tärkeys: 90%, hajonta: 7, arvioinnit: 9)Mikäli Mikkeliin saataisiin enemmän esim. teollisuutta tai muita työpaikkoja, saataisin Mikkelistä pois muuttamista jarrutettua ja maakuntakeskuksemme voisi kasvaa ja vaurastua. - Uusien työpaikkojen luominen (tärkeys: 89%, hajonta: 7, arvioinnit: 11)Kaupunkiin syntyy heti uusia työpaikkoja, kun kaupunki aktiivisesti kaavoittaa alueita liiketoiminnan tarpeisiin. Täällä olevat yritykset ovat heti valmiita investoimaan, kun vaan luodaan edellytykset ja annetaan mahdollisuus rakentaa. Esim. Osuuskauppa Suur-Savo pystyy luomaan noin 300 uutta työpaikkaa, kun vain osuuskaupan tarpeisiin löytyy ratkaisut. Tämä edellyttää luonnollisesti laajaa yhteistyötä mm. tiehallinnon ja valtion kanssa, koska osa investoinneista vaatii uuden 5 tie linjauksen toteutumisen. Mutta ratkaisevaa on ASENNE. Jos halutaan, että noita työpaikkoja alkaa syntyä vaikka heti, niin se on mahdollista. Sopivia liikepaikkoja on tälläkin hetkellä olemassa. Kyse on siitä, annetaanko täällä toimivien yritysten kehittyä. Pitäisi pitää mielessä, että paikallisen yrittäjän/toimijan perustama uusi työpaikka on yhtä arvokas kuin ulkopuolisen toimijan. Nyt tuntuu, että ulkopuolelta tulevat yrittäjäkandidaatit ovat kuin jumalia, joille ollaan järjestämässä parhaat liikepaikat hinnalla millä hyvänsä. Kaupungin pitää myös muistaa maltti tonttien hinnoittelussa. Maa ei voi maksaa mitä tahansa täällä. Mieluummin edulliset tontit täynnä yrityksiä kuin kalliit tontit tyhjilään. - Kaupungin kaavoituksella edesautettava yritystoimintaa (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 7)Kaupungin tulee omalla kaavoitusmonopolillaan huolehtia siitä että yritystoiminta saa riittävästi kaavoitettuja tonetteja. Yritystoiminnan myötä kaupunkiin tulee uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotulopohjaa palveluille. Lisäksi kaupungin tulee olla mahdollisuuksien mukaan toimitilarakentamisen tukena, esim. Kirjalassa. Eduvalvonta ei saa herpaantua missään vaiheessa. Kehitysjohtajan yhdeksi tehtäväksi voisi miettiä valtionhallinnon seuraamista ja jos asiat koskevat / voivat vaikuttaa Mikkeliliin niin asioiden esille tuomista. 12 / 136

13 - Kunnossapito (tärkeys: 87%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)Kaupunki siistiksi. Hiekat ja lumet pois ajoissa, kadut pestyt. Rikkinäiset rakenteet ja ralennukset korjatuksi. - Tämä jo on tärkeä osa ensivaikutelmaa, kun uusi ihminen harkitsee perheen tai yrityksen muuttoa kaupunkiin. - OMAISHOITOKESKUS MIKKELIIN (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 16)Mikkeliin tulisi perustaa omaishoitoa tukeva keskus, josta omaistaan kotona hoitavat voivat saada neuvonta- ja ohjaus palveluja sekä hoitoapua kotiin tai tilanteen ja tarpeen mukaan lyhyaikaisen hoitopaikan hoidettavalleen, joko ympärivuorokautisesti tai muutamaksi tunniksi päivässä. Keskuksessa voisi toimia kaupungin, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten toimijoita. - Yrittäjyys kunniaan (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)Kaupungin tulee aktiivisemmin tukea syntyviä yrityksiä. Pk-yrityksissä on mikkeliläisten työllistämisen tulevaisuus. - Vahvistetaan elinkeinoelämää ja koulutusta (tärkeys: 85%, hajonta: 8, arvioinnit: 12)Mikkeli pärjää parhaiten vahvistamalla niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Eli satsataan elinkeinoelämään (ml. matkailu) ja palvelualoihin sekä koulutukseen. Kun koulutamme ihmisiä laadukkaasti ja saamme heidät pysymään maakunnassa tarjoamalla kunnon töitä, pärjäämme. Tässä ei totisesti ole mitään uutta ja ihmeellistä; vanha totuus. - Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 6)Mikkelissä tehdään suurella rahalla vaikka minkälaisia stategioita, osa niistä joutavia. Eikö nekin rahat kannattaisi satsata työpaikkoihin. Jos täällä ei ole nuorille mielekästä työtä, eivät he täällä viihdy ja tulevaisuutta ei kannata perustaa pelkästään eläkeläisten varaan. Tiedän nuoria perheitä jotka olisivat valmiita muuttamaan ja rakentamaan talonsa ja elämänsä Mikkelin seudulle jos olisi työpaikkoja. - Uusia asukkaita Mikkeliin (tärkeys: 85%, hajonta: 10, arvioinnit: 9)Mikkeli on kaunis kaupunki, jossa on luonto ja palvelut lähellä. Haasteena on väestökato, joka tuntuu jatkuvan edelleen. Todennäköisesti hyvin suuri joukko entisiä mikkeliläisiä palaisi kotiseudulleen mikäli löytyisi työpaikka tai vaihtoehtoisesti aika ja olosuhteet olisivat otollisia etätyölle. Tähän työpaikkojen lisäämiseen esitin joitakin ajatuksia toisessa kohdassa. Kaupungintaloudenkin kannalta on hyvä miettiä, miten uusia veronmaksajia paikkakunnalle saadaan. Muita houkuttelevia asioita ovat mm. yrittäjyyden edellytysten luominen. Informaatiota tästäkin asiasta voisi olla myyvästii netissä ja vähintäänkin englannin kielellä myös. Yhteistyö eri yrittäjäjärjestöjen, kaupungin ja muiden asiantuntijoiden ja tahojen kanssa on olennaista, jotta palvelut toimivat. Myönteiset mielikuvat kaupungista ja kaupungin oikeanlainen imago voivat joillekin olla riittävä syy muuttoon. Voisiko asukkaiden hankinnasta tehdä myönteisen, muista erottuvan kampanjan? Matkakohteet, infopisteet, tavaratalot, matkakeskus jne. voisivat olla mukana kampanjassa, jossa houkuteltaisiin alueelle lisää asukkaita ja kesäasukkaitakin. Kaupungin ja seudun vahvuuksia myös erinomaisena asuinympäristönä tulee tuoda esille, muuten ihmiset eivät niistä voi tietää. Ystävällinen palvelu muistetaan aina. Voisiko silläkin profiloitua?arvot ovat jo muuttuneet ja ihmisten käyttäytyminen. Tämän hetken arvomaailmaan voisivat kuulua ekologisuus,turvallisuus,ka - Palvelualan merkitys työllistäjänä (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 10)Kaupungin visioissa korostuu kovasti hallintokaupunki. Ne ovat arvokkaita työpaikkoja nekin. Kaupungin kannattaa strategioissaan korostaa monipuolista palvelurakennetta ja luoda kaikin tavoin mahdollisuuksia palvelusektorin kehittymiselle. Palvelusektori on erittäin hyvä ja suuri työllistäjä. Ja sopii Mikkelin imagoon. - Yritystoimintaa lisää (tärkeys: 84%, hajonta: 21, arvioinnit: 10)Yritystoiminta on kaiken avain. Ilman sen laajenemista ja kehittämistä kaupungilla ei ole taloudellisesti mahdollisuuksia selviytyä. - Matkailupalvelujen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 9)Vaikka palvelutarjonta on tositaiseksi vähäistä ja kielitaito surkeaa, on jostain syystä vielä riittänyt kohtuullisesti erityisesti venäläisiä matkailijoita, mutta tuskin kauaan. Matkailijat menevät sinne missä ovat parhaat palvelut. Tämän kehittäminen alalla toimivien yritysten yhteistyönä on ensiarvoisen tärkeää. Nyt matkailupalveluissa on hieman puuhastelun makua edelleen. - teollisten työpaikkojen luominen, (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 7)teolliset työpaikat ovat elävän ja menestyvän kuntayhteisön runko, ilman niitä ei tulla toimeen, pelkillä palveluilla ja koulutuksella ei eletä. on pystyttävä luomaan pien yrityksiä ja mitä tärkeintä niiden tuottamille tuotteille markkinoita. Sillä tekemine on 13 / 136

14 helppoa, mutta myymine vaikeat. Kun alueella on vain kaksi kauppaketjua K - ja S niin ne hallitsevat markkinoita suvereenisesti sekä taloudellisesti, että poliittisesti. Kuten tiedetään kyseiset ketjut ovat Helsingistä johdettuja ketjuja, joiden valta markkinoilla on ylivertainen sanoisin monopoolinen, Onkin tärkeää luoda myös pienille yrityksille markkina paikkoja ( hyviä keskustassa) joita ei kyseiset superit monopolisoi. Kaupungin on luotava edullisia vuokraltaa olevia liikekiinteistöjä, sillä pien yrittäjät eivät voi laittaa vuokria hintoihin kuten ketjut K j S. - Mikkeli koulukaupungiksi (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 5)Valtakunnallisessa keskustelussa nousee säännöllisesti esiin joitain teemoja, joiden tilasta kannetaan jatkuvaa huolta. Yksi tällainen on koulutus yleensä ja yleissivistävä opetus erikoisesti. Jos Mikkeli haluaa olla Suomen paras paikka 2020, pitää sen koulutoimen olla esimerkillisessä asemassa. Tähän päästään seuraavasti: 1. Koulutoimen kehittämistä varten kootaan opettajavetoinen työryhmä, jonka yksinkertaiseksi tehtäväksi annetaan nostaa Mikkeli Suomen koulukaupungiksi. Näin kaupunki luottaa oman henkilöstön osaamiseen ja jo tämä ele on kääntämässä opetuspuolella negatiivista konsulttivetoista kehittämisilmapiiriä positiivisemmaksi. 2. Työryhmän jäsenille maksetaan erilliskorvaus työstään. Tämä "Mikkelilisä" tulee jatkossa täydentämään kaupunkiin pätevää opettajavoimia. 3. Tämän työryhmän ensimmäisiä tehtäviä voisivat olla: - Uusien opetussuunnitelmien (ne uudistuvat v tämänhetkisen tiedon mukaan) suunnittelun ja kokeilun aloittaminen. - Opetusryhmien koon ja oppimistulosten tutkiminen - Uusien opetusmenetelmien suunnittelu ja kokeilu - Optimaalisen kouluverkon muodostaminen kaupunkiin jne Lisäksi kaupungin koulutoimessa otetaan huomioon 4. Oppilaiden ja huoltajien kuuleminen (aidosti) opetuksen suunnittelussa 5. Rakennetaan kaupunkiin omia opintopolkuja esiopetusperusopetus-2.asteen opetus-korkeakouluopetus-opiskelijan loppusijoitus. Yritysmaailma mukaan. 6. Kaupunki voisi jatkossa hyödyntä - Ei "rahasampojen" myyntiä! (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 9)Sähkölaitos pitää ehdottomasti säilyttää Kaupungin hallinnassa niin yritys kuin onkin. Myynnillä ei saavuteta kuin hetken apu talousongelmiin. Joku totesi, että sama kuin laskisi housuihinsa, ensin lämmittää sitten tuntuu kahta kylmemmältä. Paukut toiminnan tehostamiseen ilman toimintojen ulkoistamisia ja henkilökunnan irtisanomisia. Siinä käy tuotapikaa samoin kuin em. myyntikuviossa, tekijät kaikkoavat ja kohta pitää satsata ulkoistettujen palveluiden koordinoijan hankkimiseen. Näin on käynyt monessa äkkipäätöksillä palveluja ulkoistaneessa yrityksessä. - Potilashotelli ja senioriasuntoja palveluineen! (tärkeys: 83%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)Potilashotelli, jolla saadaan hoitoviivemaksut kuriin. Kodinomaisia senioriasuntoja, joissa teknologian avulla saatu turvallisuus huippuunsa, joissa pitkällekin viety hoito voidaan tuoda "kotiin" inhimillisyyttä unohtamatta. Turvallinen, avustettu asuminen "luonnon helmassa" elämän ehtoolla houkuttelee ikäihmisiä muuttamaan muualtakin Mikkeliin. Enää ei väestön vanhenemista nähdä "peikkona", vaan mahdollisuutena - ei vain uusiin työpaikkoihin palveluammateissa vaan myös osana uutta brändiä -"turvallinen Mikkeli" - Saimaan vesistön hyödyntäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)Mikkeli voisi ottaa toiseksi painopisteekseen Saimaan ja muiden lähivesien vetovoiman lisäämisen. Loistavat puitteet kehittää matkailua, vapaa-ajan asumista, kalastusta ym. oheiselinkeinoja ja palveluita. - Nopeat junayhteydet helsinki-mikkeli (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 22)Hyvät matkustusyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin. Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen. - Uusia yrityksiä (tärkeys: 82%, hajonta: 24, arvioinnit: 11)Hallintokaupungin maine ei ole vetovoimainen. Mikkeliin on saatava yrityksiä - sekä valmistavaa teollisuutta että palveluyrityksiä. Elinkeinoyhtiöt ovat viime aikoina olleet aktiivisia asian edistämiseksi. Tätä on tuettava edelleen. Valtion alueellistamispolitiikan ja virastojen varaan ei yksin kannata laskea. - Taidetta ja kulttuuria (tärkeys: 82%, hajonta: 8, arvioinnit: 3)Mikkeli on vuonna 2020 vetovoimainen lämpimän ja ihmisläheisen taiteen ja kulttuurin keskittymä. Tämän vuoksi alueelle syntyy myös uusia keksintöjä ja monenlaista yritteliäsyyttä - yritystoimintaa.erityinen lämpö ja ihmisläheisyys syntyy siitä, että esillä on sekä korkeakulttuuria että Jokamies Kenentahansa tekemää ja tuottamaa taidetta kaikin erilaisin tavoin tehtynä. Haluaisin esimerkiksi tehdä kulttuurikierroksen ruhtinatar Demidovan mukana, olla ilmavalvontatehtävissä lottien mukana Naisvuoren tornissa, katsella Porrassalmen taistelunäytöstä. Menetelmänä käytetään mm. sosiokulttuurista innostamista, jolla saadaan paljon tavallisia ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen toimintaan omaksi hyvinvoinnikseen. Vartioparaati on ehdottomasti säilytettävä ohjelmistossa. 14 / 136

15 Työväen näyttämäpäivien valtakunnallista näkyvyyttä on nostettava, ehkä sanasta "työväki" kannattaisi luopua tässä. - Elinvoimainen viihtyisä kaupunki puhtaan maaseudun keskell? (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)Yrittäjyyttä tulee edistää. Työpaikkoja on pystyttävä säilyttämään eri toimialoilla ja luomaan uusia, jotta (nuoret) perheet saadaan pysymään ja viihtymään Mikkelissä. Teiden ja liikenneyhteyksien pitää toimia, mutta EI rakenneta moottoriteitä kaupungin ja asutusalueiden halki. Ne synnyttävät meluhaittoja ja vievät pohjan kaupungin ja seudun vetovoimatekijöiltä. Jos rahat löytyvät teiden rakentamiseen, on ne löydyttävä myös melu- ym. suojauksiin. Hyvinvointi ei rakennu siihen, että tänne pääsee ja täältä pois mahdollisimman nopeasti vaan siitä, että täällä on oikeasti pysyviä työpaikkoja niin tuotannossa kuin palveluissa ja ihmiset viihtyvät. Harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat jo tällä hetkellä aika hyvät. - Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 17)Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä. - VÄESTÖNKASVU (tärkeys: 82%, hajonta: 12, arvioinnit: 4)-hankitaan Mikkeliin jokin iso työllistäjä, jonka työllistymisen kohderyhmänä erityisesti lapsiperheet -> lisää mahdollisuuksia tuottaa toimintaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, sillä käyttäjämäärä olisi suurempi -> kannattavampaa tuoda lisää kauppa-alan toimintaa eli siis kauppoja, jonka myötä tulee taas lisää työpaikkoja, joka taas houkuttelee lisää ihmisiä - ASENNEMUUTOS - Mikkelin maaseutu on nähtävä vahvuutena (tärkeys: 81%, hajonta: 22, arvioinnit: 9)Mikkelin kaupunki ei pelkällä keskustan kehittämisellä pääse koskaan kasvukeskukseksi. Elinkeinopolitiikka on käännettävä tuomaan esille vahvuudet, jotka kiinnostavat "ruuhka" Suomeen kyllästyneitä. Vahvuudet eivät ole torin ympärillä, ei alla, eikä yllä. Vastaavanlaisia toreja on kaikissa kaupungeissa. Selkeästi linjaamalla tulevaisuuden alueiksi Otavan, Haukivuoren ja Anttolan saadaan koko alueelle pysyvää kehitystä, ja niitä todellisia uusia työpaikkoja. - Saimaasta kehitettävä alueellinen vetonaula. (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 19)Saimaan ainutlaatuisuus hyödynnetään nimenomaan yhtenäisellä, monipuolisella tarjonnalla erilaisille ihmisryhmille. Ei niin, että jokainen yrittäjä kilpailee yksin tarjonnallaan vaan kaiken tarvittavan löytää Mikkelin tarjoamien palvelujen kautta. Tarjolla voisi olla kansallispuisto ( Ks mallia vaikka Repoveden alueesta), matkailu, mökkeily,talviurheilu, huvielämä (tansseja, erilaisia ravintoloita, hyvää ruokaa, ei siis vain juomistarkoitusta palvelevia). Kansainvälisyys huomiotava, muutkin kuin venäläiset ovat ihmeissään upeasta luonnostamme. - Houkuttelemalla yrityksiä kaupunkiimme. (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 6) - MIKKELI LUONTOMATKAILUN KESKUS (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 10)Lähdetään rakentamaan Mikkelistä luontomatkailun keskusta, jolla on laaja tarjonta matkailussa, vapaa-ajan liikuntapalveluissa ja elämyksiä tuottavassa liiketoiminnassa. Miksi emme tarjoa läpi vuoden Mikkelin vetovoimatekijöitä kaikille hyödynnettäväksi. - Korkeatasoiset opiskelumahdollisuudet (tärkeys: 81%, hajonta: 12, arvioinnit: 18)Kaupunkiin pitää saada hyvät koulutusmahdollisuudet erityisesti aloille, jotka tuottavat potenttiaalisia veronmaksajia. Mikkelin tulee panostaa myös opiskeluajan jälkeiseen aikaan, jotta opiskelijat saadaan jäämään kaupunkiin yritysten työntekijöiksi ja uusiksi yrittäjiksi. - yrittäjiä (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)Yrittäjiä houkuteltava paikkakunnalle. Suurempien ketjujen kauppoja ja ravintoloita lisää nykypäivän "vaatimusten" tasolle. - vanhusten palvelujen monipuolinen turvaaminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 16)Mikkelin ikäjakauma nyt ja tulevaisuudessa on ikävoittoinen ellei tehdä jotain. Joten pikaisesti on tehtävä toimenpiteitä elinkeinoelämän kehittämiseksi siten, että v on työntekijöitä. Keinoina monipuoliset koulutukset (maahanmuuttajat, muuntokoulutus, uusia ammatteja). Jotta työikäinen väestö pysyy kaupungissa, pitää tehostaa liike-elämää ( kaavoitus, pienyrittäjyyden tukeminen, tietokniikan hyödyntäminen - etätyö, byrokratian vähentäminen Maakuntaliitto rasite???, palvelujen tuottaminen kaupungille ostopalveluina, sosiaaliset yritykset, toimiluvalla toimivat hoito- jne. palvelut, yhdistystoiminnan ja osuuskuntien tuottamat palvelut). Eli v. 15 / 136

16 2020 vanhusväestölle omia taloja, joissa on omistusasuntoja ja talossa erikseen tuotetaan palveluja, myös kotipalvelujen lisääminen sellaiseksi, että siitä on hyötyä. Kuljetuspalveluja vanhoille/sairaille, jotta tasa-arvo säilyy. Terveydenhoitopalveluihin uusia malleja, ensiksi tehrveydenhoitajan palvelut ja lääkärit vain tarvittaessa. - Vihreä, elävä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 11)Mikkeli halusi vuonna 2009 kehittää keskustaa tasapainoisesti. Kauppakeskushankkeiden rinnalla kehitettiin ei-kaupallista keskustaa. Kulttuurielämän lisäksi viher- ja luonnonympäristö vesielementteineen haluttiin nostaa esille. Siksi vuonna 2020 saamme nauttia mm. valtakunnallisesti merkittävästä Mikkelin kansallisesta kaupunkipuistosta, joka ulottuu yhtenäisenä vihervyöhykkeennä Kalevankankaalta Rokkalanjokea pitkin satamaan, Saimaan rantoja seuraillen edelleen Kenkäveron peltojen, Mikkelipuiston ja Kaihunharjun kautta Porrassalmen-Tuukkalan maisemiin. Mikkelin satamasta on luotu viihtyisä, toiminnallinen puistoalue. Saksalan puoleisessa päässä on joitain asuinkerrostaloja. Muuten satama-aukio ja sitä reunustavat makasiinit muodostavat houkuttelevan satamapuiston, jossa voi nauttia erilaisista tapahtumista, ravintolapalveluista, erilaisista vesiliikenne- ja vesiliikuntamahdollisuuksista (kanootinvuokraus, soutuvenevuokraus, polkuvenevuokraus, turistilaiva Kenkäveroon ja Visulahteen(Salosaaren silta uusittiin jo 2009, jotta reittiliikenne on mahdollista). Makasiineissa toimivat em. yrittäjät ja niissä voi olla muutakin näyttely- tai harrastustoimintaa. Sataman yleisilme on avara ja siinä on haluttu säilyttää jälkiä aiemmista toiminnallisista vaiheista. Myös veneiden talvisäilytys on mahdollista osalla satamapuistoa, jotta ilme ei ole liian steriili ja yhteys kesän toiminnallisuuteen säilyy. - Vireä ydinkeskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 25, arvioinnit: 14)Kaupunkikeskustan kehittäminen, kavelykatuja lisää, pienyrityksiä ja erikoisliikkeitä (joiden toimintamahdollisuuksien kehittämiseen panostettava). - Kaikki peruspalvelut kuntoon ja niille tänne käyttäjät (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 8)Paljon lähellä peruspalveluita olevia palveluasuntoja rakennattava. Näihin houkutellaan eläköityneet muuttamaan ja asumaan. On oltava kokoontumistiloja, virkistyspaikkoja ja kunnonylläpitämispaikkoja ja edullisia ruokailupaikkoja tanssipaikoista lähtien. Mikkeli runsaiden palveluiden pikkukaupunki. Tänne muuttaneet eläkeläiset tulevat käyttämään runsaasti erilaisten pienyrittäjien palveluita kuten hieronta, kamapaajat, pienet ravintolat, elokuvat, teatteri, jumppasalit. Käyttäjien määrä tekee yrittäjien toiminnan monipuolisiksi ja kannattavaksi. - Mikkeli, nuorten yrittäjien paratiisi! (tärkeys: 80%, hajonta: 11, arvioinnit: 13)Houkutellaan nuoria perustamaan yrityksiä uusilla, ennakkoluulottomilla konsepteilla mm. turismin ja palvelualojen saralla. - Uusien yritysten aktiivinen houkuttelu Mikkeliin (tärkeys: 80%, hajonta: 18, arvioinnit: 19)On selvitettävä mitkä yritykset etsivät toiminnalleen uusia toimipisteitä. Suomessa(kin) on varmasti monia elinvoimaisia firmoja, jotka eivät ole tyytyväisiä nykyisiin kuntiensa toimintaan. Mikkelin on tarjottava jotain mitä yritykset eivät saa nykyisiltä sijaintikunnilta. Lisäksi on selvitettävä yritykset, joiden johdossa toimii Mikkeliläislähtöisiä henkilöitä ja pyrittävä heitä siirtämään ainakin osan toiminnoistaan Mikkeliin. - Rantatontteja kaavoitettava Mikkeliin, omakoti ja rivitalo (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)Mikkelin kaupungin tulee kaavoittaa vetovoimaisia Saimaan rantatontteja ja tien toiselle puolelle rantanäkymätontteja. Tonttien sijainniksi sopivia alueita ovat Annilan ja Kyyhkylän selkien itärannat. Näillä rannoilla on asutusta harvakseen, Kyyhkylän selän puolella ei ollenkaan. Itärannalle, jotta ilta-aurinko paistaa pitkään.kaavatonttien rantaviivaksi riittää hyvin metriä ja toiseen suuntaan 50 metriä. Tälläisillä Saimaan rantatonteilla on vetovoimaa, joten hintatasona voi pitää vähintään euroa. Tontit myydään vain vakituiseen ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Tälläisiä tontteja pitää olla saatavilla, jotta Mikkeliin saadaan ihmisiä, joilla on päätäntävaltaa elinkeinoelämässä ja hallinnossa, eiväthän tälläiset ihmiset tule, jos heille ei ole tarjolla laadukkaita tontteja. Jos tälläisiä saadaan Mikkeliin heidän mukanaan voi siirtyä Mikkeliin elinkeinoa ja hallintoa. Ei heille riitä tontti jossain Rokkalan takana umpimetsässä. Tälläisellä rantatontilla asujat eivät enää mökkipaikkaa kaipaa, joten vähentää sitä tarvetta. Monet kaupungit, Kuopio, Savonlinna esimerkiksi. toimivat juuri näin, Mikkeli on pahasti jälkijunassa. Anttolan kuntakin on aikoinaan ollut tässä suhteessa edistyksellinen, Tiilisaari ja Pölkinlahti, käykää päättäjät katsomassa. Anttolaan voi hyvin Vanhan Pappilantien varteen kaavoittaa lisää. Kaava pelkästään ei riitä, vaan on rakennettava kunnallistekniikan osalta 16 / 136

17 - HYVÖDYNNETÄÄN OLEVA ASIANTUNTIJUUS JA LUONNE (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)Arvostetaan ja innostaen generoidaan myös jo olevaa: yrityksiä, julkistoimijoita, kolmatta sektoria. Niissä on viisautta, ongelmanratkaisukykyä ja kantovoimaa. Kunnioitetaan rakennetun ympäristön historiallisia merkkejä, sovittaudutaan herkän hienosti tarvittavilla uusilla osilla jo oleviin rakenteisiin ja maisemiin, niitä luontaisesti kehittäen. Paikallislehti kehittyy jokapäiväisenä samanlaiseksi asioiden syventäjäksi ja arjen sankareiden esiintuojaksi kuin se on nyt sunnuntainumerossaan, se löytää "edustuksellisuuden" takaa todelliset tekijät. Elämästä tehdään hauskaa ja kepeämpää ja slow-liikettä tuetaan - puhutaan muustakin kuin euroista. Ihmisen kokoinen kaupunki, sitä kohti voisi palata. - Elinkeinot (tärkeys: 79%, hajonta: 20, arvioinnit: 6)Tuetaan pienyrittäjiä. Suositaan ympäristöystävällistä ja työvoimaa tarvitsevaa tuotantoa. Lisätään yhteistyötä ja tuotteiden kysyntää maaseudun tuottajien kanssa. - Lisää työpaikkoja ja etätyölle paremmat edellytykset (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)Teollisuudet työpaikat tulevat vähenemään ja monet yhtiöt siirtävät tuotantonsa ulkomaille. Tilalle Mikkelikin tarvitsee uudenlaista yritystoimintaa. Voisiko kaiken kattavana ajatuksena yritystoiminnassa olla ekologisuus, turvallisuus ja ilmastonmuutoksen huomioiminen? Palveluja tarvitaan entistä enemmän, joten eri sektoreiden palveluyrityksiä seudulle mahtuu varmaan paljon lisää (vaikkapa hoiva ja dementiakoteja tyhjeneviin maalaistaloihin). Voisiko kutsua koolle keskeiset osapuolet miettimään innovatiivisa, täysin uudenlaisiakin yrittämisen muotoja? Suomesta ja maailmalta löytyy varmaan hyviä esimerkkejä. Kaupunginjohto voisi asiantuntijoiden kanssa tehdä benchmarking- käyntejä kunnissa ja kaupungeissa, joissa on erityisen hyvin onnistuttu uusien työpaikkojen luomisessa. Voisiko esim."oulun hengestä ja toimintatavoista ottaa jotain oppia tai Jyväskylän mallista tai pääkaupunkiseudulta? Vastaavat tiedonhaku- ja bisnesvierailut yrittäjien kanssa mm. Kiinaan ja Venäjälle, mukaan esim. Olli Rehn, Erkki Liikanen jne. Näissä maissa riittänee markkinoita työllistämään Etelä-Savonkin osaajia. Tai edullisemmin toteutettuna suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat voisi kutsua Mikkeliin. Monenlaisia tulevaisuusraportteja on varmaan laadittu ja niistä voi löytyä hyödyllistä tietoa päättäjille. Kun etätyön tekijöille luodaan hyvät edellytykset mm. toimivat tietoliikenneyhteydet ja viihtyisä asuinympäristö palveluineen, mahdollis - Moottoritie Helsinki-Mikkeli (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 15)Hyvät tieyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin. Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen. - Keskustasta kaupunkilaisille toinen olohuone (tärkeys: 78%, hajonta: 13, arvioinnit: 11)Keskustan kehittäminen on ehdoton edellytys Mikkelin säilymisenä kaupungin näköisenä ja tuntuisena. Ei tehdä Mikkelistä uutta Kuusankoskea, vaan luodaan yrittäjille mahdollisuus luoda ydinkeskustan alueesta lämminhenkinen ja viihtysä ajanvietto paikka kaikille kaupunkilaisille. Tämä edellyttää parkkitilojen järjesteämistä, kävelykatujen lisäämistä ja liike- sekä ulkoalueiden siistiä ulkoasua. Autojen saaminen piiloon ja jalkaisin sekä pyörällä liikkumisen helpottaminen luo viihtyisyyttä. Mikkelin suppea keskusta antaa hyvät mahdollisuudet tehdä siitä kansainvälisestikin kiinnostavan kohteen. Kun lisäksi hyödynnetään sataman alue, jonka kehittäminen hyödyttää puolin ja toisin keskustan elinvoimaisuutta. - Uusia yrityksiä Mikkeliin (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Panostetaan siihen, että Mikkeliin saataisiin uusia yrityksiä /yritysten toimipisteitä. Näin luodaan uusia työpaikkoja - Kaupungin työntekijät innovaattoreina (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 24)Kaupunkiorganisaation innovatiivisuuden paljastaminen ja näkyväksi tekeminen. Kaupungin työntekijät oman työnsä mutta myös laajemmin käytäntöjen uudistajina. - Koulutusta nuorille (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 5)Olisi tärkeätä säilyttää ja monipuolistaa koulutusmahdollisuuksia nuorille toisen asteen koulutuspaikoista lähtien ja vielä niin, että työelämän tavoitteet ja toiveet voitaisiin ottaa huomioon. Myös oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä. - Osatyökykyisten hyödyntäminen työmarkkinoilla. (tärkeys: 78%, hajonta: 9, arvioinnit: 6)Osatyökykyisiä/vajaakuntoisia henkilöitä joilla olisi halua työelämään, mutta nykyinen kylmä ja "riistäväkin" tahti ei kannusta tarpeeksi työyhteisöjä palkkaamaan ns. osatyökykyisiä. Oletan, että sopivalla markkinoinnilla ja kannustuksella erilainen osaaminen voisi tuoda tulosta. Haen nimenomaan julkisen puolen vastuuta työllistämisessä. 17 / 136

18 - Hyvinvoivan kaupungin edellytys on hyvinvoiva talousalue (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 13)Mikkelin alueen luontainen kehittyminen perustuu työhön ja luonnonvaroihin, lähinnä puuhun sen eri muodoissa. Päästäkseen globaaleille markkinoille tuotannolla on oltava sekä uutuusarvo että tavaratalojen massa-artikkelin luonne. Näitä mahdollisuuksia on esitelty laajasti web-sivuilla Mikkelin kaupungin sekä virkamies- että luottamushenkilöjohto ovat saaneet tiedokseen myös viimeisimmän tarjouksen, Palicca-projektin, joka perustuu siihen, että käytetään ns. Friulin mallin tapaan hajautettua tuotantomallia, jossa varsinaisen tuotantovaiheen muodostavat työntekijän perheyritykset. Mallista saa tarkempia tietoja sähköpostilla Myös kaupungin alueelle on tarjolla runsaasti työpaikkoja muoviteollisuuden puolella; sivuilla esitellään Square 3D-järjestelmää, jonka lähin vertailutuote on Lego. Legolla on toistatuhatta ruiskupuristinta ja tuotannon liikevaihto viime vuonna oli yli miljardi euroa. Sekä Palican että Squaren ylivoimaisuus Legon rinnalla perustuu siihen, että Lego toimii vain kaksiulotteisesti, kun ehdotuksen tuoteryhmät erittäin laajoine tuotekehitysohjelmineen ovat kolmiulotteiset ja markkinoiden ainoat. Kun sekä ympäröivä maaseutu Mikkelin talousalueena että itse kaupungin talous saatetaan terveelle pohjalle, on Mikkelillä täysin realistiset mahdollisuudet kehittyä Suomen parhaaksi paikaksi vuoteen 2020 mennessä. - Tuetaan alueen elinkeinoelämää (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 3)Mahdollistetaan järkevällä kaavoituksella hyviä liikepaikkoja sekä teollisuutta. - Vireä ja puoleensavetävä (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 9)-Lisää yliopistokoulutusta ja muuta vastaavaa, että saisimme nuoria jäämään ja muuttamaan tänne. - Liikenneyhteydet nopeiksi ja toimiviksi joka suuntaan. -Keskustaa pitäisi elävöittää pidemmillä aukioloajoilla ja runsailla ajanviettopaikoilla. Liikekeskusten rakentaminen on varmaan yksi avain tässä. -Paikkakunnan historiaa pitäisi olla aina saatavilla matkailijoille. Kaikki mielenkiintoiset henkilöt ja tapahtumat voisivat olla esillä matkamuistomyymälöissä ja esitteissä. Myös kulttuuritapahtumissa. -Paikallisen kulttuurityön arvostaminen yhdeksi maakunnan vahvuudeksi. Innokkaalla, kannustavalla yhteistyöllä saadaan paljon arvokasta aikaiseksi. -Johtamiskulttuuri avoimeksi. Ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa voimme kehittyä maailman parhaiksi. -Vanhat ihanat puutalot purettiin Mikkelistä. Voisiko niitä rakentaa vielä jonnekin? Tai puukerrostaloja, vaikka Kenkäveroon. Perinneosaaminen kunniaan! -Olkaamme hyviä ihmisiä! Kunniottakaamme toistemme työtä, ja tukekaamme paikallista yrittäjyyttä ja lähituotantoa. - Käytäntölähtöinen innovointi (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 16)Käyttäjistä lähtevä uudistaminen. Kehittäjät, tutkijat, yritykset, julkinen sektori ja käyttäjät yhteiskehittelemään Mikkeliä ja uusia ratkaisuja - Matkailupalvelujen tuottajien yhteistyö tiiviimmäksi (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Mielestäni Saimaan seudun matkailumahdollisuuksia pitäisi hyödyntää enemmän. samalla myöskin kestävän kehityksen näkökulma olisi säilytettävä. Saimaan kiertäminen polkupyörällä rauhallisesti ajellen ja eri kohteisiin tutustuen sekä ennalta suuniteltuihin majoistuspaikkoihin nojaten täyttäisi näitä kriteerejä. Muitekin oheispalveluja olisi hyvä saada joustavasti käytetteäviksi. Joko kokomatkainen tai osiin jaettu opastus, huoltopalvelujen saatvauuden ajantasaiset tiedot ym. olisivat tärkeitä Koko matkailun kannalta olisi tarpeen saada lomakaudeksi ainakin osan kesämatkailuyrittäjien kapasiteetista toimimaan elokuun loppuun saakka. Sellaisia opiskelijoita, ja nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, pitäisi voida hyödyntää tässä loppukesän jakson aikana. myöskin osatyökykyisten työtarjokkaiden mahdollisuudet olisi tällöin hyvä huomioida. Nuorten voisi otaksua saaneen alkukesän aikana hyvää tuntumaan tehtäviinsä. Lähiseudulla on joitakin vuosia ollut tasokas pyöräilytapahtuma: Toyr de Mäntyharju. Se on vain päivän retki, mutta sen hyvistä järjestelyistä on paljon opittavaa. Järjestäjät haluavat sen kuitenkin säilyttää pienenä ja laadukkaana tapahtumana. Viime syksyn Innoelma- messuila Helsingissä palkittiin "Äksyt äämät"- niminenpieni Pohjois-Karjalalainen matkailuyritys. Siellä on kehitelty hyvää yhteistyötä saksalaisten matkailijoiden kanssa ja pyöräilyn osalta on kehitelty mittava retki - turvallinen kaupunki ja monipuolisisesti työpaikkoja (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 17)Hyvät palvelujen ja turvallinen asuinympäristön ylläpitäminen ja markkinointi Työpaikkatarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen, puolisolle työpaikka Osaamisen varmistaminen koulutuksella - Melontaa kaupungin sydämessä ym. muut hankkeet eivät eten (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 14)Mikkelin Melojat esitti keväällä 2008 kaupungin liikuntatoimelle, ympäristökeskukselle, puistotoimistolle, Eslillle ja yrityssektorin edustajille kuinka melontamahdollisuuksia parantamalla voitaisiin saada matkailijoille ja paikallisille lisää mielekästä tekemistä. Esitystä pidettiin erittäin hyvänä ja varsinkin Esli sekä matkailu- ja majoituspalveluita tarjoavat yritykset ottivat idean lämpimästi vastaan. Hanke kuitenkin kaatui lähinnä siihen, 18 / 136

19 ettei projektille löytynyt vastuullista tahoa, joka olisi selvittänyt hanketta tarkemmin, hankkinut sille rahoituksen ja vienyt lopulta koko toteutusprojektin läpi. Tästä heräsikin kysymys, onko kaupungin kehittäminen kuitenkin kiinni enemmän eri tahojen yhteistoiminna/yhteisen näkemyksen puutteesta ja siitä ettei kukaan oikein tiedä kenen tulisi vastata mistäkin, kuin varsinaisten ideoiden tai rahan puutteesta? - Vähemmän fossiilisia polttoaineita (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 8)Bensiinin hinta nousee vuosien mittaan. Keinoja joilla Mikkeli voi vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista: - kaavoitukseen riittävät kevyen liikenteen väylät - lähipalvelut tavoittaa vähemmällä bensanpolttamisella kuin keskitetyt - kaukolämpöputkisto kaikille asuntoalueille, ja liityntä kohtuuhintaiseksi - alueille, joille ei valmista kaukolämpöä ole saatavilla, kaavavaraus hake- tms. biopolttolaitoksille - kaupungin käyttämää kevyempää ajoneuvokalustoa sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi - kysynnän käynnistyessä voisi houkutella alaan liittyvää yritystoimintaa paikkakunnalle. Esim. vanhoihin autoihin on mahdollista asentaa kaasumoottoreita, ja sähköautojakin on huollettava jossain. - metaanikaasua on mahdollista tuottaa biojätteestä, vesistöjen kasveista ja pohjamudasta, karjanlannasta sekä ihmisten ulosteista - se on energiaa joka haisee! Maalaisjärjellä ajateltuna tämän pitäisi olla varma laajenevan bisneksen alue. Misetin ja Miktechin porukat miettimään asiaa kaupungin näkökulmasta. - KOulutusta kehitettävä (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 8)Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu samalle kampukselle! - vain siten saadaan näiden kahden välille pitkäjännitteinen yhteistyö kehittymään. Nyt yliopistokeskus on onnistuneesti profiloitunut maakunnan tämänhetkiseen elinkeinorakenteeseen.mutta onko elinkeinorakenne jatkossa samansuuntainen? Tällä hetkellähän aivan suuri osa koulututetuista häviää muualle, kosk akoulutusta vastaavaa työtä ei maakunnassa ole saatavilla. Koulutus ja työpaikkojen tarjonta on saatava kohtaamaan- -muutoin maakunnasta muutto jatkuu Työpaikkojen kautta muuttovoittoon (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 15)Mikkelin koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan on pantava vauhtia. Muualta saapuvat yrittäjät on toivotettava tervetulleiksi ja koulutustarjontaa on muokattava yritysten tarpeisiin. Valmistuneet on saatava työllistymään Etelä-Savon alueelle. Muuttovoiton saavuttamisen jälkeen on paljon helpompaa saada tänne houkuteltua lisää yrityksiä. - Saimaan ranta-alue hyötykäyttöön (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 24)Saimaan rannat sataman perukoilta Kyyhkylään saakka kokonaisvaltaiseen suunnittteluun, ei ainoastaan asunnoille, mutta toimisto/yritystiloja tarjontaan. Satamaan palveluja, ravontoloita jne. Sijainti ainutkertainen liikenteellisesti sekä torin läheisyydessä. Missään ei ole tällaista mahdollisuutta, täällä se on jätetty huomiotta. - Saa Onnistua ja Rikastua (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 6)Mitä enemmän meillä on elämässään onnistuneita ja ja vaurastuneita asukkaita, sitä enemmän heistä säteilee muille työtilaisuuksia ja toimeentuloa. Olisi hienoa nähdä Mikkeli kaupunkina, jossa on eniten Ferrareita ja Lamborghineja, yli 40 jalkaisia jahteja ja loistohuviloita pohjoiseuroopassa. Loitava mittari monessa suhteessa. - nuorta väkeä lisää Mikkeliin (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 11)Otetaan pakolaisia lisää. Heillä usein lapsia, joista on koulutettavissa tulevaisuuden työntekijöitä. - Koko kunnan kehitys (tärkeys: 75%, hajonta: 29, arvioinnit: 8)Mikkeliä tulee kehittää koko kunnan alueelta.myös hajaasutus alueet mukaan.mikkeli tarvittsee myös väljää asunto aluetta ja uusia veronmaksajia.maaseutu on voimavara.siellä voisi olla pienyritys toimintaa, joka tukisi maatalous ja muita sivuelinkeinoja.miksei omana toimintanakin. - Sähköisten palveluiden kehittäminen (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 13)Kesäasukkaana ja siten harvoin paikalla olevana, ja kesäasunnolla ollessanikin silti 30 minuutin automatkan päässä keskustasta olevana, hoitaisin hallinnollisia asioita kaupungin kanssa mieluiten internetin kautta. Kaupungin pitäisi hallinnollisten palveluiden lisäksi kehittää ja tarjota aktiivisemmin myös muita palveluita kesäasujille yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. - Rohkeus ja keskinäinen luottamus nostavat Mikkelin Suomen k (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit: 11)-Katsotaan eteenpäin eikä peruutuspeiliin! Investoidaan osaamiseen ja infrastruktuuriin, palvelutuotantoon ja kulttuuriin niin paljon kuin suinkin voidaan! Niin tärkeää kuin onkin hoitaa vanhukset ja lapset hvyin, se ei valitettavasti yksin riitä silloin kun pitää rakentaa seutukunnan elämä vankalle pohjalle! - Luotetaan toisiimme, kannustetaan toisiamme yrittäjyydessä, luovuudessa, innovaatioissa ja yhteistyössä sen sijaan, että 19 / 136

20 kadehdimme, kampitamme. mitätöimme, vähättelemme ja yritämme kaikin keinoin ampua alas niitä, jotka uskaltavat esittää eteenpäin vieviä ideoita ja tehdä tulevaisuuteen suuntaavia tekoja. - Mikkelin ekoyliopistokeskus (tärkeys: 75%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)Mikkeliin voidaan pitkäjänteisellä työllä rakentaa kestävään kehitykseen nojaava, ympäristöliiketoimintaa panostava ja uusiutuvia energialähteitä kokeileva ja edistävä kansainvälinen osaamiskeskittymä. - Elävä kaupunkikeskus Saimaan rannalla (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 12)Kekustan liikerakennusten, liikenneympäristön ja puistojen onnistunut saneeraus ja täydennysrakentaminen luo viihtyisän ja toimivan liikekeskuksen, joka laajenee ratapihan yli satama-alueelle Savilahden ranta-alueiden saneeraaminen asunto-, liikerakennusten alueena luo asumiselle ja yritystoiminnalle nykyaikaiset ja mielenkiintoiset puitteet. Toimivat liikenneyhteydet ( maantie-, rautatie-, lentoliikenne sekä vesiliikenne ) ja muutoinkin toimiva infrastruktuuri ovat edellytys toimivalle ja dynaamiselle kaupunkikehittämiselle. Viihtyisät rantapuistot varmistavat omaleimaisen maiseman hyödyntämisen. - Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 14)Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä. - Saimaan Naantali (tärkeys: 75%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)Mikkeliä voisi kehittää nätiksi Saimaan lomakeitaaksi Naantalin tapaan. Kivoja palvelutaloja eläkeläisille, hyvät terveyspalvelut, inhimillinen ja humaani infrastruktuuri, kauneus, vesistöt ja luonto lähellä. Elinkeinoelämä olisi inhimillistä ICT:tä ehkä myös senioreihin ja lomailuun painottuen. - Ohittajat pysäytettävä (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 8)Kenkäveron pelloille parkkialue. Nonstop lauttayhteys kesäisin välille Kenkävero-Graani-Satama. Talvisin moottorikelkkajuna. Kaupunkijuna välille Kenkävero-Satama-Tori. Pientä yritystoimintaa syntyisi automaattisesti sataman alueelle. Yritykset maksaisivat yhdessä kustannukset. Kenkäveroon ulkona oleva talvi/kesäuimala, lämmitys voimalaitoksen lauhteella. Talvipuutarha Mikkelipuistoon. Jätevesipuhdistamon paikalle majoitustilaa. Pitkä luistelurata/avantouintipaikka talvisin. Ohiajaminen saatava loppumaan! - Lisätään työpaikkoja (tärkeys: 74%, hajonta: 26, arvioinnit: 16)Valmistuneet opiskelijat jäisivät kyllä Mikkeliin, jos täällä olisi töitä eli kannattaa tehdä kaikki voitavissa oleva ja enemmänkin työpaikkojen lisäämiseksi. - LÄHIRUOKAA SAATAVILLA (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)Turvataan mm. kauppahallin toiminta riittävän alhaisin vuokrin. Torimyyntiä "suojellaan". Kaupat ottavat hyllyihintä lähitilojen tuotteita. - Kasarmialue (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 8)Vanhojen kasarmien alueelle on syntynyt elävä pienyritysten, käsityöläisten, taidenäyttelyiden, kirpputorien, kahviloiden ja talvitorin alue, joka vetää isot joukot mikkeliläisiä ja muita retkeilijöitä erityisesti viikonloppuisin. Näyttämöpäivien pari parasta esitystä on kaikkien mikkeliläisten nähtävissä Sotkulla aina parin viikon ajan näyttämöpäivien jälkeen. Alue on Mikkelin keidas. - Luonnonvarat ja tuotanto (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Kestävällä ja vakaalla pohjalla oleva yhdyskunta syntyy vain kestävän tuotannon perustalle. Kaupalliset toiminnot kyllä löytävät tälläiset paikat sillä kauppiaat haistavat rahan. Mikkelissä tälläinen tuotannollinen pohja löytyy ympärillä olevista luonnonvaroista: metsät, metsätalous ja maaseutuelinkeinojen alkutuotyteiden jalostus. - Kaikki yritykset Mikkelissä kasvattavat vetovoimaa (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 10)Ei kiistellä siitä saako joku yritys tulla Mikkeliin, vaan otetaan vastaan avomielin. - Luonto ja ihmiset sopusoinnussa (tärkeys: 73%, hajonta: 24, arvioinnit: 14)Mikkelistä ei tule teollisuuskeskusta, vaan monipuolisten palvelujen,matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen avulla elinkeinorakenne riittää kattamaan myös lisääntyvän vanhusväestön tarpeet. Yliopistotason tutkimushankkeet vievät uusille urille: kestävää kehitystä ei enää ajatella tulevan esim. autoilua tukemalla (toriparkit ym), vaan kehitetään aivan uudentyyppistä ajattelua ihmisten elämänlaadun,luonnon kestokyvyn,henkisen ja fyysisen 20 / 136

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään

Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään Khej 27.4.2016 liite numero 3 asia 5 Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään Eero Holstila, janne a 11.4.2016 Khej 27.4.2016 liite numero 3 asia 5 Mitä on elinvoima? Uuden kunnan ydintehtävä Elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME 19.03.-15.05.2015 HARAVA Karttapohjainen kyselypalvelu Edistää kansalaisten ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot