Terälahden Seutu ry 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terälahden Seutu ry 2005"

Transkriptio

1 1 Terälahden kylän maankäyttösuunnitelman luonnos ja visio 2050 Terälahden Seutu ry 2005 Kehittyvä Terälahti

2 2 Saatteeksi Tämä maankäytönsuunnitelman luonnos on raportti kolmivuotisesta oman asuinympäristön suunnittelutyöstä. Terälahtelaisten toiminta sopii hyvin esimerkiksi muillekin kylille ja kaupunginosille. Laatimalla itse maankäytönsuunnitelman luonnoksia asukkaat saadaan mukaan yhteisen alueen suunnitteluun. Suunnittelu antaa myös apuvälineitä kaupungin viranomaisille rakennuslupien myöntämiseen ja kaavoitukseen. Tärkeää on kuitenkin se, että asukkaat eivät ole vain kuultavina heitä koskevassa päätöksenteossa, vaan keskustelevana ja suunnitteluun osallistuvana osapuolena. Terälahdessa Terälahden Seutu ry Kuvat: Tarja Puolanne Oikeudet kuviin: Terälahden Seutu ry

3 3 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS I YLEISTÄ 1.1. Taustaa asukaslähtöiseen maankäytön suunnitteluun Kyläsuunnitelma vuosille Kehittyvä Terälahti projekti Väestön kehitys 1.3 Asuntokanta 1.4 Yhdyskuntatekniikka Tiestö Vesihuolto 1.5 Nykyiset palvelut II MUUTOSTARPEET JA KEHITTÄMISTAVOITTEET 2.1. Tavoitteet kyläsuunnitelmassa 2.2. Kehittyvä Terälahti projekti Projektin tarkoitus Tavoitteet Toimenpiteet ja tulokset Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan omaehtoiseen kyläsuunnitteluun III MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS 3.1. Kyläkaava-alueen rajaus 3.2. Tonttialuevaraukset Rakennuspaikat Ympäristövaikutukset Nykyisen asutuksen vaikutukset Uusien rakennuspaikkojen vaikutukset Uudisrakentamisen aiheuttamat palvelutarpeet 3.3. Uudet rakennukset 3.4. Yhdyskuntatekniikka Paikallistiet ja liittymät asuin- ja tuotantoalueille sekä uudet kevyen liikenteen väylät Vesihuolto Muu yhdyskuntatekninen rakentaminen 3.5 Maatalous-, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet 3.5.2Arvokkaat luontoalueet Kulttuurihistorialliset alueet Liikunta-alueet Lähiliikuntapaikka ja vanha urheilukenttä Valaistu kuntopolku Luontopolut ja retkeilyreitit Uimarannat Muu liikunta- ja virkistystoimintavaraukset 3.6 Yhteiskunnalliset palvelut, joita tuotetaan kunnallisesti ja yksityisesti Koulut

4 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Ikääntyneiden palveluasuminen Kotipalvelut ikääntyneille kotona asuville ja erityisryhmille Kirjasto ja taide- sekä ympäristökasvatus Nuorisotyö Kuljetus ja liikennöinti 3.7 Yksityisten tuottamat palvelut Matkailua tukevat palvelut Ravintola- ja majoitustoiminta Huoltamo Retkeily- ja ohjelmapalvelut Tanssipaikka Lomakeskus Museo ja näyttelypaikka Ruokakaupat ja erikoisliikkeet Kiinteistöhuollon palvelut Henkilökohtainen terveyden- ja kauneudenhoitopalvelu Rakennussuunnittelun ja tarvikkeiden myynti ja rakentamisneuvonnan palvelu 3.8. Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut Seurakuntien tuottamat palvelut Metsänhoitoyhdistyksen palvelut Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut IV MAANKÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOKSEN ONGELMAT JA UHAT 4.1. Luonnoksen hyötynäkökohdat ja heikot kohdat 4.2. Ongelmien tunnistaminen 4.3. Aikatauluttaminen, huomioon otettavaa 4.4. Seuranta 4.5. Projektista prosessiin, pätkäsuunnittelusta pitkäjänteiseen toimintaan? 4.6. Yhteydenpito kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin, menettelytapa. V ASUKKAIDEN NÄKEMYS TERÄLAHDESTA V. 2050

5 5 I YLEISTÄ 1.1 Lähtökohta asukaslähtöisessä maankäytön suunnittelussa Kyläsuunnitelma vuosille Terälahteen valmistui v kyläsuunnitelma, joka toimii lähtökohtana tälle maankäyttösuunnitelman luonnokselle. Kyläsuunnitelman laadinnassa tiedusteltiin niin kanta-asukkaiden kuin kesäasukkaidenkin tarpeita kylän kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittu asukaslähtöisesti. Siihen ei ole kirjattu mitään, mitä ei voitaisi toteuttaa. Näin on saatu kylän kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Asukastoiminta oman asuinalueen kehittämisessä on ollut kymmenen vuoden ajan erittäin aktiivista. Kehittyvä Terälahti -projektin aluksi asukkaiden aktiivisuuden ansiosta kylätaajamaan saatiin kevyen liikenteen väylät ja Niemikyläntien ja Kapeentien risteys turvallisemmaksi. Kuvassa näkyvä ahdas ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallinen maantiesilta tulee uusittavaksi n. 10 vuoden kuluttua. Viimeistään siinä vaiheessa kevyenliikenteen väylää voidaan jatkaa erillisine siltoineen kaupunkikeskukseen päin. Kehittyvä Terälahti projekti Seuraava vaihe Terälahden kylätoiminnassa oli lähteä käytännössä toteuttamaan kyläsuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Perustettiin Leader+ rahoitteinen Kehittyvä Terälahti projekti ajalle Siinä määriteltiin keskeisimmiksi lähivuosien tavoitteiksi 1) liikenneturvallisuuden lisääminen, 2) kylän vesihuollon järjestäminen ja 3) liikuntapalvelujen parantaminen. Projektin alkupuolella havaittiin, että erityisesti vesihuoltoasia vaatii laajemman näkökulman asuinalueiden ja niiden vaatimien palveluiden sijoittelun suunnittelussa. Katsottiin, ettei voida ensin vetää vesihuoltolinjauksia ja vasta sen jälkeen ratkaista rakennuspaikkojen sijoittumista. Tampereen kaupungin yleiskaavoituksessa ei pystytty osoittamaan resursseja v osayleiskaavan tarkistamiseen. Terälahden kyläyhdistyksessä päätettiin ehdottaa ns. omaehtoisen maankäytönsuunnittelun aloittamista Kehittyvä Terälahti projektin yhteydessä, sillä käytännössä projektiin oli jo liittynyt maankäytönsuunnittelua. Projekti aloitettiin heinäkuussa 2002 ja se on jatkunut asukkaiden itsensä laatimana maankäytönsuunnitelman luonnosteluna helmikuusta 2003 alkaen.

6 6 1.2 Väestönkehitys Terälahden asukasluku on kehittynyt v.1990 aallonpohjasta, 413 asukkaasta 2004 vuoden 498 henkeen (+ 20,6 %) eli keskimäärin 1,5 %:n vuotuisella kasvulla. Vuoden 1980 lopun väestömäärä oli Terälahdessa 478 henkeä. Seuraavan vuosikymmenen aikana vähennystä oli 65 henkeä, kunnes se lähti 1990 luvulla taas kasvuun ollen v henkeä ja v ja vuoden 2004 lopussa 498 henkeä. (Kaavio 1.) Näyttää siltä, että Terälahden palvelurakenteen kehittyminen on luonut edellytykset tasaiselle väestökehitykselle 2000 luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Väestöennusteen tavoitteeksi Kehittyvä Terälahti projektissa on asetettu 1000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Väestön määrä lähtee nykyistä hivenen jyrkempään kasvuun 2030 luvulla, jolloin kylän palvelutarjonta voidaan uskoa olevan lähivuosien kehitystä monipuolisempi. Seuraavissa kaavioissa kuvataan väestön määrää ikäryhmittäin vuoden 2003 lopussa. Kaavio 1. Väestö ikäryhmittäin Terälahden väestö ikäryhmittäin v 7-15v v 29v 30-39v 40-49v 50-64v 65-74v 75-84v 85v- Lähde: Tampereen kaupunki, Väestötilastot, Väestönmäärät ikäryhmittäin ja kaupunginosittain Kaavio 2. Väestö Terälahdessa v ja v väestötavoite ikäryhmittäin. Väestön määrä 2003 ja 2050 ikäryhmittäin v v 0-19v Lähde: Tampereen kaupunki, väestötilastot, Väestön määrä kaupunginosittain Terälahden Seutu ry, Väestötavoite 2050, Kehittyvät Terälahti projekti 2005, Terälahti v Vuoden 2004 lopussa terälahtelaisten määrä kasvoi viidellä hengellä. Miesten keskiikä oli 39,25 vuotta ja naisten 41,47 vuotta. Koko väestön keski-ikä oli 40,36 vuotta.

7 7 1.3 Asuntokanta Terälahti on Tampereen maaseutualuetta. Kylätaajama on entinen Teiskon kuntakeskus ja siksi Terälahti on muista Teiskon kylistä selkeästi erottuva kyläkeskus. Tampereen kaupungin suunnittelustrategiassa Terälahtea pidetään Teiskon alueen keskeisimpänä kehittämiskohteena. Asuntokanta on maaseutualueelle tyypillisesti pientalovaltaista. Kylätaajamassa on kaksi kerrostalotyyppistä taloa. Rivitaloja Terälahdessa ei ole lainkaan. Uustuotanto on vilkastunut muutaman viimeisen vuoden aikana niin, että vuoden 2003 aikana valmistui 10 pientaloasuntoa aikaisemman 1 2 talon vuotuisen valmistumisen sijaan. Taulukko 1. Asuntokanta ja tavoite 2050 talotyypin ja hallintaperusteen mukaan Talotyyppi Vuosi Pientalot Rivitalot Kerrostalot Muut rak. Yhteensä Lähde: Tampereen kaupunki, Tulosarviointiryhmä, tilastotiedote 2003:18, asuinolot Tampereella ja 2003; Terälahden Seutu ry, Kehittyvä Terälahti projekti 2005, Terälahti v Kerrostalo- ja rivitalotyypin sijaan Terälahdessa on suosittu erillispientaloja. Rivitaloasuntoja valmistuu tulevina vuosina lähinnä palveluasumiseen kylätaajaman eteläpäähän palvelutuotantoalueen lähelle. Pientalovaltaisuudesta johtuen reilu kolme neljäsosaa asunnosta on hallintaperusteeltaan omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen määrä ei suunnitelmaluonnoksessa tulevina vuosikymmeninä juurikaan lisätä. Tavoitteena on, että uudet vuokra-asunnot tulevat olemaan pääosin palveluasuntoja. 1.4 Yhdyskuntatekniikka Tiestö Alueellinen maantie 338, paikallistiet ja kevyenliikenteen väylä Terälahden kyläkeskuksen halkova Tampere Ruovesi maantie n:o 338 on varsin vilkkaasti liikennöity väylä. Asukkaat halusivat v viranomaisten kiinnittävän huomiota tieturvallisuuteen. Todettiin, että alueella liikkuu päivittäin lasta. Kylätaajamassa aloitti peruskorjatussa Terälahden koulukiinteistön tiloissa 1 6 luokat, Tampereen luontokoulu ja kunnallinen päiväkoti toimintansa. Lisäksi yksityisen ryhmäpäiväkodin tilat sijaitsivat liikkumisen kannalta turvattomasti kauppakiinteistön yhteydessä. Tielaitoksen tekemät toimenpiteet eivät kuitenkaan lisänneet tieturvallisuutta, pikemminkin päinvastoin. Tämän vuoksi katsottiin tarpeelliseksi suunnitella ja toteuttaa Terälahden kyläkeskuksen liikennejärjestelyt uudelleen. Kapeentie, Kuorannantie, Niemikyläntie ja Petääjärventie ovat yhtä vilkkaasti liikennöityjä paikallisteitä varsinkin kesämökkeilykautena. Kapeentien liikenteen erityispiirteenä on lisäksi raskas liikenne kivikuljetuksineen.

8 8 Kevyenliikenteen väylän saaminen kyläkeskukseen on ollut tieturvallisuuden kannalta merkittävimpiä uudistuksia. Tehty ratkaisu ei kuitenkaan riitä palvelemaan tulevien vuosien tarpeita, kun uudet asuin- ja palvelutuotantoalueet kylän eteläisessä päässä otetaan käyttöön. Kun tiehallinto ottaa ohjelmaansa Kiimajoen ylittävän sillan uudistamisen v toteutettavaksi, samassa yhteydessä kevyen liikenteenväylää on syytä jatkaa vähintäänkin uusille asuin- ja palvelutuotantoalueille saakka kylän eteläisessä osassa Vesihuolto Terälahden osayleiskaava-alueella on kiinteistökohtainen vesihuolto. Kiinteistöillä on omat porakaivot, joiden vedenlaatu on hyvä ja vettä on riittänyt myös kuivina kausina. Jätevedenkäsittelyssä on ilmennyt ongelmia erityisesti kylätaajamassa. Kylää halkovassa Kiimajoessa on todettu liian suuria kolibakteerimääriä v tehdyissä kaupungin ympäristövalvonnan tekemissä mittauksissa. Samalla on voitu silmämääräisesti todeta, että Näsijärven lahti, Terälahti on alkanut rehevöityä. Voidaan siis päätellä, että ilman haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen voimaantuloakin Terälahden jätevesille on löydettävä ympäristöllisesti kestävä ratkaisu. Kehittyvä Terälahti projektin yhtenä teemana on vesihuoltoratkaisu Terälahteen. Tampereen kaupunki on laatinut yhdysviemärisuunnitelman Terälahden keskuksesta Polson puhdistamolle ja vedenottamolle, mutta suunnitelman mukainen linjausratkaisu on liian kallis ja jäänyt siksi toteuttamatta. Toinen vaihtoehto eli kiinteistökohtaiset umpikaivot on käyttäjän kannalta liian kallis menetelmä eikä se niin ollen saanut Terälahdessa kiinnostusta kuin niiden kiinteistöjen osalta, joille se on maasuotimen ainut vaihtoehto. Projektin ( ) päättyessä kylään on päädytty perustamaan vesihuoltoosuuskunta, jonka ratkaistavaksi jää, onko jätevesien käsittelyssä kylätaajaman alueella paras vaihtoehto yhden tai useamman yksikön pienpuhdistamo ja kiinteistökohtaiset porakaivot vai yhdysviemäri Polsoon (5 km) ja samassa yhteydessä talousveden hankinta Polsosta tai Velaatan Rääkkykankaan pohjavesialueilta. 1.5 Nykyiset palvelut Tampereen kaupungin kaupunkisuunnittelustrategiassa pidetään tärkeänä kestävän kehityksen periaatetta. Tämä ei voi toteutua varsinkaan kaupunkikeskuksen reunaalueilla, joissa perustason palveluissa on yleensä merkittäviä puutteita. Terälahti on kuitenkin aktiivisen asukastoiminnan avulla pystynyt säilyttämään peruspalvelut ja jopa kehittämään niitä. Seuraavalla sivulla on lueteltu v kylän alueella yksityisesti ja kunnallisesti tuotettuja palveluita. Palveluvalikoima on pienehkön hajaasutuskylän varustuksena melko kattava. Palvelutarveluettelossa olevat kohdat varmasti tullaan tulevaisuudessa hoitamaan yksityisesti tuotettuina palveluina niin matkailun kun yksityisenkin kysynnän perusteella.

9 9 Terälahden yksityisesti tuotettuja palveluita v löytyy seuraavilta aloilta: Kiinteistönhuoltopalvelut LVI-työt Lähiliikuntapaikka Maatilamatkailukohde Metsänhoitoyhdistyksen palvelupiste Pankki Parturi-kampaamot Rauta- ja maatalouskauppa Päivittäistavarakauppa Ryhmäpäiväkoti Taksi Talonrakennus- ja peruskorjauspalvelut Maatilamatkailutila Ranta-Mattilan isäntä ja emäntä. Uudisrakennustyömaa Petääjärventien varrella Kunnallisia palveluita: * Koulu 1 6 luokat * Luontokoulu * Päiväkoti * Neuvola * Kirjasto Palvelutarpeita: Yhteinen vesihuoltojärjestelmä Huoltoasema Kahvila ja lounasravintola Kotileipomo Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Valaistu kuntorata (suunnitteilla) Luontopolku Retkeilyreitti Iäkkäiden palveluasunnot 7 vuotiaan Markus Tarkkalan, ehkä tulevan arkkitehdin, piirtämä talo voisi olla visiokuva ikäihmisten palvelutalosta Terälahdessa.

10 10 II MUUTOSTARPEET JA KEHITTYVÄ TERÄLAHTI - PROJEKTIN TAVOITTEET 2.1 Tavoitteet kyläsuunnitelmassa Kyläsuunnitelmassa Terälahden tavoitteeksi asetettiin vireä, maaseutumaisuuden säilyttävä, mutta nykyajan asukkaiden tarpeet täyttävä, monipuoliseen asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva elinympäristö. 2.2 Kehittyvä Terälahti kylän kehittämisprojektista kehittämisprosessiin Projektin tarkoitus Projekti käynnistettiin Leader+ kehittämishankkeena 2002 toteuttamana kyläsuunnitelman tavoitteita. Lähtökohtana on ollut omaehtoisesti kehittää Tampereen haja-asutusalueen kyläkeskusta siten, että turvataan peruspalvelut ja kylä pysyy vireänä. Alueelle toivotaan muuttavan perheitä, jotka haluavat asua kasvukeskuksen tuntumassa, mutta viihtyvät mieluimmin maaseutumaisessa ympäristössä. Projektin tavoitteet Alkuun projektin päätavoitteet olivat: 1) tieturvallisuuden lisääminen kyläkeskuksessa; 2) vesihuoltoratkaisun löytäminen Terälahteen; 3) liikuntapalvelujen lisääminen ja 4) voimassa olevan kyläkaavan tarkistaminen. Kun kaupunki ilmoitti, ettei kyläkaavan tarkistaminen ole lähimpään 3 6 vuoteen mahdollista, projektin päätavoitteeksi tuli käyttökelpoisen ja asukkaiden itse tekemän maankäytönsuunnitelman (luonnoksen) laatiminen, jotta 1 4 kohdissa mainitut tavoitteet on järkevästi sijoitettavissa kyläkaava-alueelle. Toimenpiteet ja tulokset Projektin toimenpiteitä, joiden tuloksena voidaan kirjata: 1) maankäyttösuunnitelman luonnoksen laadinta Kyläyhdistys sai rahoittajalta, TE-keskukselta luvan projektisisällön muutokseen. Otettiin maanomistajiin yhteyttä ja tiedusteltiin miltä maa-alueilta he tulevat tarjoamaan tonttimaata myyntiin tulevien vuosien aikana. Heidän kanssa keskusteltiin rakennuspaikan valinnan näkökohdista, jotta asuinympäristö säilyisi maaseutumaisena ja lähtökohtana on asumisviihtyvyys sekä yhdyskuntatekniikan hyödyntäminen useamman kuin yhden kiinteistön tarpeisiin. Pyydettiin ottamaan huomioon myös jätevesiasetuksen muutosvaatimukset rakennuspaikan valinnassa 5000 m2 tonttikoon lisäksi. Maanomistajat merkitsivät tonttimaavaraukset kartalle, jonka jälkeen voitiin suunnitella muiden toimintojen sijoittelua ja laatia lopuksi visio Terälahdessa vuonna 2050; 2) elokuussa 2004 käyttöönotetun lähiliikuntapaikan suunnittelu ja siihen a) yksityisen ja b) valtion rahoituksen hankinta sekä valaistun kuntopolun suunnittelun aloittaminen; 3) aktiivinen toiminta tieturvallisuusnäkökohtien esille nostamisessa ja osallistuminen suunnittelutyöryhmään, minkä jälkeen tiehallinto rakennutti kaupungin kanssa yhteisesti rahoittamat kevyenliikenteen väylät ja tiehallinnon toimeksi antamana läpiajoa hidastavien kyläporttien ja bussikatoksen suunnitteleminen; 4) Terälahden vesihuoltoratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen sekä vesihuoltoosuuskunnan perustamiseen johtavien aktivointitilaisuuksien järjestäminen, joiden perusteella ilmeisesti osuuskunta tms. yhtymä tullaan perustamaan vuoden 2005 aikana ja tämä yhtymä jatkaa vesihuoltojärjestelmän toteuttamista omana itsellisenä yksikkönään.

11 11 Kyläläisten rakentamat lähestymisportit toivottavat tervetulleeksi, mutta pakottavat myös hiljentämään vauhtia. Terälahti on Tampereen pohjoisen alueen, Teiskon, kyläkeskus. Kesäasukkaita venekuljetuksineen Terälahdessa. Lasten leikkipuisto sijaitsee kylän keskustassa Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan omaehtoiseen kyläsuunnitteluun Jatkuvaan kehittämisprosessiin pääsemiseksi asukkaiden on tärkeää ymmärtää maaseutumaisen asumisen periaatteita aina rakennuspaikan valinnasta ympäristöä rasittamattomaan asumiseen asumisviihtyvyydestä tinkimättä. Tämä edellyttää jatkuvaa, hallittua, suunniteltua asuinympäristön rakentamista ja siinä varovaista laajentumista. Kestävän kehityksen periaate on kirjattu Tampereen kaupungin strategiaan, se on lähtökohtana myös Terälahden asukaslähtöisessä suunnittelustrategiassa. Sillä tarkoitetaan Terälahden näkökulmasta katsottuna viihtyisää asuinympäristöä, peruspalveluiden saantia paikallisesti ja palveluiden jatkuvaa kehittämistä muistaen haja-asutusalueen rajoittavat tekijät. Palveluiden tilaajana ovat yksityiset, yritykset ja kunta. Niiden tuottajana on lisääntyvässä määrin yksityissektori lukuun ottamatta perustasolla opetusta, terveydenhuoltoa ja tiestön rakentamista ja kunnossapitoa. Palvelujen tuottaminen yksityisten elinkeinonharjoittajien toteuttamana tulee lisäämään työpaikkoja Terälahdessa. Näyttää siltä, että Terälahdessa on onnistuttu pääsemään omaehtoiseen ja osallistuvaan asuinympäristön suunnitteluun. On tärkeää, että tälle suunnittelulle tulee Tampereen kaupungin päätöksenteossa tulevaisuudessakin tukea. Terälahden omaehtoista suunnittelua voitaneen hyödyntää pilottina muissakin kaupunginosissa, siis myös asemakaava-alueilla.

12 12 III MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS (karttaliite ja selite) 3.1. Kaava-alueen rajaus Kyläkaava-aluetta ei oleellisesti laajenneta nykyisestä. Merkittävin laajenemissuunta on kaupunkikeskuksen suuntaan. Asumisalueiden laajenemissuunnat noudattavat päätiestön suuntia kyläkeskuksesta ulospäin. Kaava-alue tullee pysymään tulevina vuosikymmeninä lähes nykyisellään. 3.2 Tonttialuevaraukset Rakennuspaikat Terälahti on vanhaa maatalousaluetta. Nykyisin kyläkaavan vaikutusalueella on vain yksi karjatila, jonka peltoalueet ulottuvat Näsijärven lahteen eli Terälahteen. Muut maatilat ovat erikoistuneet kasvintuotantoon. Taajamaa ympäröi melko laajat talousmetsäalueet, joiden lomaan tulevat rakennuspaikat asettuvat. Tampereen kaupunki omistaa maa-alueita kylätaajaman eteläosassa molemmin puolin maantietä ja kylän pohjoisosassa pääosin rakentamiseen soveltumatonta, mutta esim. luontoretkeilyyn hyvin soveltuvaa aluetta. Rakennuspaikkojen varaamisessa maanomistajia on valistettu vanhojen toimivien valintaperusteiden huomioon ottamisessa. Tontin ostajalle on hyvä suositella mihin talo on soveliasta rakentaa. Tonttien koko Terälahden kyläkaava-alueella on määritelty vähintään 5000 m2 suuruiseksi. Se mahdollistaa tonttikohtaisen jätevesien käsittelyn ja jättää tilaa mm. viherrakentamiseen. Lisäksi rakentamisessa on mahdollista suosia luonnon muotoilemaa tonttirajausta, pyrkiä rakentamaan eteläiselle rinteelle, jättää peltoalueet vapaiksi ja rakentaa metsän ja pellon rajamaastoon. Tonttien tulisi muodostaa ryppäitä, jotta yhteisedut mm. vedenhankinnassa ja jätevesien käsittelyssä tulisivat mahdollisimman taloudellisiksi ja järkiperäisiksi. Rakennuspaikkojen ryhmittely lisää ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Asumiseen on kuitenkin hyvä saada oma rauha, vaikka talot sijaitsisivatkin lähellä toisiaan. Lisäksi maaseutumaiseen asuinpaikkojen sijoitteluun ei sovellu ruutukaavamaisuus. Vuosien aikana tehdyt tonttialuevaraukset sijaitsevat pääosin nykyisellä vuoden 1996 osayleiskaava-alueella. Ulkopuolelle jää n. 5 varausaluetta, jotka sisältävät yhteensä n rakennuspaikkaa. Kaikkiaan asumisalueille varattiin rakennuspaikkoja projektin aikana n. 70 talolle. Palveluasumispaikkoja on varattu kahdelle eri alueelle niin, että molemmille alueille voidaan rakentaa kaksi rivitaloa (kaupungin maa-alue) ja rinnetalotyyppiset rakennukset yksityiselle maa-alueelle, joista molemmat alueet sijaitsevat palvelutuotantoalueen läheisyydessä.

13 Ympäristövaikutukset Nykyisen asutuksen vaikutukset Vaikutukset voidaan todeta ajoittain heikentyvästä Kiimajoen veden laadusta. Jätevesien käsittely tulee asetuksen muuttumisen myötä korjautumaan. Terälahdessa asia korjautuu heti, kun Kiimajoen varren kiinteistöjen jätevesien käsittely saadaan korjattua ajanmukaiseksi.. Uusien rakennuspaikkojen vaikutukset Ympäristöllisesti herkillä alueilla, joita ovat Kiimajoen varrella kylätaajaman itäpuoleiset alueet, rakennuspaikkojen määrä on rajattu rakentamisalueen 2 2,5 hehtaarinkin koosta huolimatta vain yhteen rakennuspaikkaan. On katsottu, että taajempi rakentaminen voisi haitata ympäristöä tai liian tiivis rakentaminen vähentää tavoiteltua maaseutumaista ilmettä maisemassa. Suuremman haitan muodostaa tulevienkin rakennuspaikkojen osalta jätevesien käsittely. Useissa tapauksissa maasuodattimien käyttö näyttää parhaimmalta ratkaisulta, mutta käytännössä niiden ylläpitoon ja valvontaan voi liittyä riskejä. Riski on suurempi useamman asunnon kiinteistöissä tai palvelutuotanto- ja teollisuusrakennuksissa, joita kaikkia liittyy Terälahden maankäyttösuunnitelmaan. Terälahden koulu ja Tampereen luontokoulu uppoutuu hyvin maisemaan, vain kulma näkyy naapuritontille. Maatilan päärakennuksen idyllistä pihapiiriä Terälahdessa.

14 14 maisemaan Perinteisesti suomalaiseen maaseutuympäristöön on rakennettu puutaloja, jotka parhaiten soveltuvat myös Terälahden maisemiin. Luonnonkivillä päällystetyllä kivijalalla on saatu lisää ilmettä selkeälinjaiseen puutaloon. Talon vierustalle sijoittuvat kukkaistutukset jättävät lisää temmellyskenttää lapsille. Uudisrakentaminen palvelutarpeen vaikutukset Terälahden kyläkaava-alueen palvelutuotanto sijoittuu maankäytössä kaupungin maaalueille kylätaajaman eteläiseen päähän. Alueelle muuttava väestö luonnollisesti edellyttää tiettyä palveluvarustusta Terälahden kylässä. Olemassa olevia palveluita monipuolistetaan ja kehitetään. Merkittävin myönteinen vaikutus on alueen työpaikkojen lisääntyminen. Jos työ on asuinpaikalla, työpaikkaliikennöinti kylän ja kaupunkikeskuksen välillä vähenee ja on siten kestävän kehityksen mukaista. Työpaikkoja syntyy niin palvelutuotannon, teollisen tuotannon kuin kuljettamisenkin aloille. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Paikallistiet, liittymät asuin- ja tuotantoalueille ja uudet kevyen liikenteen väylät Paikallistieverkosto pysyy nykyisellään. Uusia tieliittymiä tulee luonnollisesti uusille asuin- ja palvelutuotanto- sekä teollisuusalueille. Uusia liittymiä maantie 338:lle tulee nykyisen terveystalon kohdalta ja teollisuusalueelta yksi liittymä nykyisen tielaitoksen varikon kohdalta sekä niin ikään teollisuusalueelta jatkuen yli maantie 338:n uudelle palvelutuotantoalueelle Uuden-Koverontietä pitkin. Paikallistiestö laajenee uusien asuin- ja palvelutuotantoalueiden käyttöönoton myötä. Uutta tieväylästöä tulee eniten teollisuus- ja palvelutuotantoalueille ja kilometrimääräisesti ehkä vähemmän uusille asuinalueille. Terälahden taajaman kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja toteutuksessa ( ) Tampereen kaupunki ja tielaitos päättivät poiketa alkuperäisestä ajatuksesta rakentaa väylät terveystalolle saakka. Katsottiin, että joen ylittävän sillan rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen kalliita rakenteita ja tulee liian kalliiksi toteuttaa tässä vaiheessa vuoden kuluessa maantie 338:n ylikulkusilta on joka tapauksessa uusittava, jolloin viimeistään samassa yhteydessä voidaan rakentaa kevyenliikenteen silta. Kaupunki päätti siirtää terveystalon palvelut kyläkeskuksesta sitä varten vuokrattaviin tiloihin, koska koulukiinteistön peruskorjauksen yhteydessä

15 15 ei varattu neuvolaa varten tiloja. Uusien asuinalueiden myötä kevyen liikenteen väylät on joka tapauksessa rakennettava kylätaajaman kaava-alueella ainakin maantien 338 varrelle Vesihuolto Terälahden vesihuollon tarkastelu keskittyy alkuvaiheessaan kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ratkaisumalleihin, koska kysymyksessä on haja-asutusalue, joita koskeva lainsäädäntö on muuttunut vuoden 2004 alusta lukien asetuksen muutoksella. Sen mukaan vuoden 2014 alusta lukien haja-asutusalueiden kiinteistöissä, joissa on paineistettu vesijärjestelmä, tulee jätevesien käsittely hoitaa asetuksen edellyttämällä tavalla eli johtaa jätevedet yhdysviemärin kautta kunnalliselle tai vesihuoltoyhtymän tai osuuskunnan ylläpitämään vedenpuhdistamoon tai hankkia kiinteistökohtainen puhdistamo, maasuodin tai umpikaivo. Terälahdessa asian suunnittelu ja vesihuoltojärjestelmän rakentaminen tulee perustettavan osuuskunnan hoidettavaksi. Kehittyvä Terälahti projektin puitteissa on järjestetty useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa selkeää yhtä vaihtoehtoa ei ole pystytty määrittelemään. Projektin loppuvaiheessa pidetyssä tiedotustilaisuudessa päädyttiin perustamaan vesihuolto-osuuskunta, joka voi toimijana tarjota pitkällä aikavälillä kestävimmän vaihtoehdon järjestelmän huoltamisessa, hallinnoimisessa ja helppoudessa liittyä myöhemmin osakkaaksi mukaan. Vesihuolto-osuuskunnan osakkuus tarjoaa siis mm. jätevesien käsittelyssä huolettomuutta ja ilmeisesti taloudellisempaa vaihtoehtoa kiinteistökohtaisille järjestelmille. Mikäli perustettava osuuskunta päätyy aikanaan yhdysviemärin rakentamiseen, on ilman muuta selvää, että kaivantoon upotetaan myös vesijohto ja tietoliikennekaapelit. Vedenhankinnassa Velaatan Rääkkykankaan pohjavesivarat varmasti riittävät niin Terälahden kuin Velaatankin tarpeisiin. Kylätaajamassa vesihuoltolinjan maantie 338:n alitus lienee helpointa toteuttaa sillan kohdalta, jolloin maantien rakenteisiin ei tarvitse kajota. Yksityiskohdiltaan vesihuoltolinjaukset tai muut ratkaisuvaihtoehdot jäävät osuuskunnan päätettäväksi. Näissä kysymyksissä Tampereen kaupungin mukaantulo on tarpeellista niin taloudellisen kuin suunnitteluavunkin muodossa Muu yhdyskuntatekninen rakentaminen Kansalaisten tietoliikennetarpeet lisääntyvät tulevaisuudessa yhteiskunnan teknistymisen myötä. Kun alueelle tulee erityyppisiä palvelutuotantoyksiköitä, asukkaat ja yrittäjät pitävät itsestään selvyytenä mm. tietoliikenteen toimintaedellytyksiä. 3.5 Maatalous-, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet Terälahti on vanhaa maatalousaluetta. Maisema on ilmeeltään vaihtelevaa kumpuilevine peltoineen ja sankkoine talousmetsineen. Maankäytön suunnitelman luonnoksessa asukkaat lähtevät siitä, että uudisasutus ikään kuin ujuttautuu metsien ja peltojen rajamaastoon mais mettä mahdollisimman vähän häiriten. Suunnitelmassa talousmetsämaat ulottuvat aivan kylätaajamaan. Viljelyssä olevat pellot on merkitty kasvintuotantoalueiksi tulevaisuudessakin. Mikäli peltojen viljely lopetettaisiin ja ne esim. metsitettäisiin, kyläkaava-alueen ilmeestä tulisi tukkoinen.

16 16 Asuinalueiden laajentumisessa talousmetsät toimivat myös vihervyöhykkeinä tonttiryhmien välillä. Maisemaidylliä kyläkaava-alueen ulkopuolelta Ranta-Mattilan pihapiiristä Uudisrakennus Kuorannantien varrelta.. Peltomaisemaa Terälahdesta, postilaatikkoja ladon seinustalla. Alla samaa maantiemaisemaa kyläkeskuksen suuntaan. Mikä rakennustyyli tähän sopisi: espanjalainen huvila, suomalainen perinnetalo vai moderni suomalainen puutalo? Uudisrakennuksia kyläkaava-alueella Arvokkaat luontokohteet Tampereen kaupunki on kartoittanut Terälahden kyläkaava-alueen harvinaisten kasvien esiintymisalueet arvokkaina luontokohteina. Tämän suunnitelmaluonnoksen laatimisen aikana ei ole ilmennyt muita vastaavia arvokohteita.

17 17 Kalmakurjenkoski. Terälahden mylly ja saha Kuorannantien varrella Kulttuurihistorialliset alueet Merkittävin kulttuurihistoriallinen alue Terälahdessa on Niemikyläntien varrella sijaitseva Kalmakurjenkosken myllyn alue. Sen mylly- ja myllytuparakennukset sijaitsevat luonnon kauniissa maisemassa. Myllyalueen rakennukset ja miljöö ovat säilytyskohteita, mutta museon toiminnan kannalta ja maiseman elävöittämiskeksi olisi varmaan järkevää, että kylätaajamaan päin sijaitsevalle peltorinnealueelle voitaisiin sijoittaa 1 2 rakennuspaikalle pieteetillä toteutettuja perinnerakennuksia. Muita historiallisesti merkittäviä rakennuksia ovat vanha kirjastotalo, Terälahden mylly ja saha sekä meijerikiinteistö Kapeen tien varrella Liikunta-alueet Lähiliikuntapaikka ja vanha urheilukenttä Terälahden asukkaiden liikuntapalveluja on voitu omaehtoisilla toimenpiteillä lisätä merkittävästi. Kylätaajaman pohjoispäässä vanhan sorapohjaisen urheilukentän lisäksi on voitu liikuntapalveluja tarjota v käyttöönotetulla lähiliikuntapaikalla. Se sisältää tenniskentän, sulkapallokentän ja 40 metrin juoksuradat, palloiluseinän sekä pituus- ja korkeushyppypaikan. Lähiliikuntapaikka on toteutettu asukkaiden ja loma-asujien sekä yritysten rahoituksella ja siihen on saatu 25 %:n avustus opetusministeriöltä. Valaistu kuntopolku Urheilukentän pohjoispuolelle on tehty varaus valaistua kuntopolkua ja latureittiä varten. Kuntopolun suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan syksyn 2005 aikana. Kuntopolun pituus on 2 3 km ja se soveltuu myös Terälahden koululaisten käyttöön. Luontopolut ja retkeilyreitit Terälahden kyläkaava-alueen pohjoispuolelle, sijoittuen pääasiassa kaupungin omistamalle maa-alueelle tullaan suunnittelemaan luontopolkureitti laavupaikkoineen. Luontopolku on tarkoitettu niin asukkaiden virkistyskäyttöön kuin matkailupalveluja tuottavien yritysten ja heidän asiakkaiden tarpeisiin. Lähitulevaisuudessa tultaneen Tampereen luontokoulun ja Kurun metsäoppilaitoksen yhteistyönä suunnittelemaan rakentamaan pienempi luontopolkukokonaisuus kaupungin maa-alueille Petääjärventien ja Kiimajoen väliselle metsäalueelle. Uimarannat Muita yleisiä uimaranta-alueita kuin entisen Terälahden ala-asteen tontin yhteydessä sijaitseva alue, ei ole suunnitelmaan varattu. Kiimajoen alajuoksulla on suosittu uimapaikka.

18 18 Muu liikunta- ja virkistystoimintavaraukset Varaukset sisältyvät kartalle merkityille palvelutuotantoalueille. Kyläläisten toteuttama moderni lähiliikuntapaikka antaa mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen koko perheelle. Tenniskentän lisäksi lähiliikuntapaikalla on juoksuradat, korkeus- ja pituushyppypaikka, palloseinä, koripalloteline ja sulkapallon sekä sählyn pelausmahdollisuudet. Kentän toteutumisen mahdollistivat yksityiset peliaikaosuuden ostaneet, opetusministeriön rahoitusavustus, merkittävän talkootyöpanoksen antaneet kyläaktiivit ja mainostiloja varanneet yritykset. Kenttä otettiin käyttöön elokuussa 2004 ja lopullisesti se valmistui kesäkuussa Yhteiskunnalliset palvelut, tuottaminen kunnallista ja yksityistä toimintaa Koulut Terälahden koulukiinteistön tonttitehokkuus on nykyisten Terälahden 1 6 luokkien, Tampereen luontokoulun ja kunnallisen päiväkodin käyttökapasiteetilla mitoitettu maksimiinsa. Todennäköistä on, että tulevina vuosikymmeninä koko koulun tilat joudutaan ottamaan peruskoulun 1 6 luokkien käyttöön, jolloin luontokoululle ja päiväkodille joudutaan etsimään uudet tilat. Luontokoulu toimii nykyisin maksimikäyttöasteella ja voisi olla mielekästä lisätä sen toimintamahdollisuuksia sijoittamalla se esimerkiksi maankäyttöluonnokseen merkitylle palvelutuotantoalueelle maantien 338 itäpuolelle. Tältä alueelta luontokoulun oppilaiden on helpompi tehdä tutustumisretkiä metsään. Luontokoulun yhteyteen voisi kehittyä muuta koulutustarjontaa esim. ammatillinen oppimiskeskus. (Ks. kohta V Asukkaiden näkemys Terälahdesta v. 2050) Terveyspalvelut Terälahden neuvolan sijoittamisessa on yritetty hakea ratkaisua vuoden 2004 ja 2005 aikana. Vaihtoehdoista käyttökelpoisimmat ovat koulun tai muun sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palveluyksikön eli ns. hyvinvointikeskuksen yhteyteen sijoittaminen. Hyvinvointikeskuksen palveluja, joita Terälahdessa katsotaan tarvittavan, ovat: lääkäri, hammaslääkäri, terveydenhoitaja/ terveyskasvattaja, fysioterapeutti, mielenterveyshoitaja ja kosmetologi. Hyvinvointikeskuksen palvelujen sijoittamisratkaisuksi ehdotetaan palvelutuotantoaluetta nykyisen terveystalon ja teollisuusalueen välimaastoon.

19 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Vuodesta 2000 toiminut yksityinen ryhmäpäiväkoti ja vuodesta 2002 toiminut kunnallinen päiväkoti Terälän kiinteistössä ovat täydellä kapasiteetilla toimivia Uusien päiväkotien tarve on siis ilmeinen, kun nuoria lapsiperheitä muuttaa alueelle asumaan. Uuden kunnallisen päiväkodin sijoittuminen on mielekästä palvelutuotantoalueille, joko hyvinvointikeskuksen tai oppimiskeskuksen yhteyteen. Ikääntyneiden palveluasuminen Sosiaalipalveluiden hallintotehtävät voidaan hoitaa yhdistämällä tehtävät hyvinvointikeskuksen palvelutuotantoyksikön ao. ammattilaisten hoidettaviksi. Asumispalveluiden tuottamiseksi on varattu palveluasumiseen alueet molempien palvelutuotantoalueiden yhteyteen. Suunnitelmaluonnoksen kartalla ne on merkitty palveluasumisalueiksi. Sinisellä värillä merkitty AP alue voi olla kunnallisesti tuotettu ja tuettua palveluasumista ja talotyyppi rivitaloasuntoja. Oranssinpunaisella merkitty AP 22 alue on rinnetaloratkaisu ja on tarkoitettu omarahoitteiseksi ja yksityisillä ostopalveluilla ylläpidettävään palveluasumiseen. Kotipalvelut ikääntyneille kotona asuville ja erityisryhmille Kotipalvelujen tuottaminen toteutetaan yksityisten yritysten tuottamina palveluina riippumatta siitä, mistä palvelutuotteesta on kysymys. Palvelun tilaajana voi olla joko kunta tai yksityinen tilaaja. Tämä siis koskee niin terveys-, sosiaali- kuin kuntoutuspalvelujakin Kirjasto ja taide- sekä ympäristökasvatus Kirjasto on aina kuulunut Terälahden peruspalveluihin. Pidetään siis itsestään selvyytenä, että tulevaisuudessakin kyläkirjasto toimii joko nykyisen koulukiinteistön tai oppimiskeskuksen tiloissa uudella palvelutuotantoalueella. Kirjasto tarjoaa kaikille lukuharrastusmahdollisuuksien lisäksi nettiyhteyksien käyttämismahdollisuudet ja opastaa tiedonhankinnassa. Taidekasvatuksen tehtävä tulee kirjaston lisäksi kansalaisopistolle. Ympäristökasvatuksen tehtävä lankeaa luontokoulun osalle. Kokeilematon idea on vielä ns. aikuisten luontokoulu - miten kaupungistunut ihminen voidaan sopeuttaa maaseutuasukkaaksi uudelleen Nuorisotyö Terälahdessa tähän alueeseen on satsattu mm. lähiliikuntapaikan rakentamisella. Nuorille on tarjottu siten lisäharrastusmahdollisuuksia omassa kylässä. Nuorten harrastustoiminnan ohjaustehtävä on pääasiassa nuorten itsensä ja heidän vanhempiensa aktiivisuuden varassa. Ohjattua toimintaa järjestävät pääasiassa eri järjestöt ja seurakunta. Toiminnan sijoittaminen on mahdollista oppimiskeskuksen yhteyteen Kuljetus ja liikennöinti Julkista tuettua bussiliikennettä ja ns. syöttöliikennettä tarvitaan tulevaisuudessakin työssäkäyntiliikenteen hoitamiseen Terälahden ja kaupunkikeskuksen välille.

20 Muiden yhteisöjen tuottamat, vapaa-ajan toimintaa edustavat palvelut Seurakuntien tuottamat palvelut Teiskon seurakunta tarjoaa mm. kahdesti viikossa lasten päiväkerhotoimintaa ja viikoittain partio- ja pyhäkoulu- sekä lapsikuorotoimintaa Metsänhoitoyhdistyksen palvelut Asiantuntijapalvelut metsänomistajille, asukkaiden ja mökkiläisten tonttihakkuut ja puuntaimien myynti Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut Erityisesti vapaa-ajan palveluita tarjoavia yhteisöjä mainittakoon mm. Kanta-Teiskon Nuorisoseura, Pohjois-Teiskon Maa- ja kotitalousnaiset, Teiskon Urheilijat, 4H-kerho, Ahjolan Kansalaisopisto. 3.8 Yksityisten yritysten tuottamat palvelut Matkailua tukevat palvelut Teiskosta löytyy paljon mahdollisuuksia matkailua tukevien palveluiden tuottamiseen. Terälahdessa niillä olisi myös paikallista kysyntää, kuten kahvila, huoltamo, leipomo yms. Koska Terälahden kylätaajaman alue on pieni monipuolisten palvelujen kysynnän kannalta, matkailun avulla kysyntää voidaan saada vahvistettua. Palvelutarpeita, joiden toimintojen sijoittaminen mahdollista joko nykyiseen kyläkeskukseen tai uusille palvelutuotantoalueille: Ravintola ja majoitustoiminta Lounaskahvila kylätaajamassa. Huoltamo Polttoaineen myyntipiste voi sijaita esim.lounaskahvilan yhteydessä palvelutuotantoalueella. Valaistu kuntopolku Suunnitteilla urheilukentän pohjoispuolelle. Retkeily- ja ohjelmapalvelut Tanssipaikka Lomakeskus Museo ja näyttelypaikka Ruokakaupat ja erikoisliikkeet Henkilökohtaiset terveyden- ja kauneudenhoitopalvelut Rakennussuunnittelun ja -tarvikkeiden sekä rakennusneuvonnan palvelut IV Maankäytönsuunnittelun mahdolliset ongelmat ja uhkatekijät ja niiden poistaminen 4.1. Luonnoksen heikot kohdat ja ongelmat Maankäytönsuunnitteluluonnokseen liittyvä keskustelu ja kiinnostus laantuvat Asioiden etenemisen seuranta puuttuu 4.2. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen + kokoonnutaan säännöllisesti esim. kerran kuukaudessa ja tehdään tilannearvioita ja tarkistetaan asetettujen tavoitteiden toteutumista + valitaan henkilö, joka huolehtii suunnitelmaluonnoksen ajan tasalla pitämisestä + lisätään yhteistyötä muiden asuinalueiden ja kylien välillä + jaetaan suunnitelmaluonnos kaupungin virkamiehille ja päättäjille. + ollaan säännöllisesti keskusteluyhteydessä erityisesti kaupunkisuunnittelun ja rakennuslupia myöntävien viranhaltijoiden kanssa.

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMI-PUSULA IKKALA Päiväys 10.12.2008 KESKEISEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan laatimista koskeva hanke koskee Ikkalan kylätaajaman keskeistä aluetta.

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2014

Kaavoituskatsaus 2014 Pyhännän kunta Kaavoituskatsaus 2014 Rakennuslain 7 :n mukaisesti ilmoitetaan seuraavaa: 1. Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat: - Kirkonseudun asemakaava - Leiviskänkankaan asemakaava laajennuksineen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA RISTIJÄRVEN KUNTA RINNE 697-401-226-6, om. UPM-Kymmene Oyj MÄKÄRÄISEN YHTEISMETSÄ 697-874-1-4, om.

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot