Terälahden Seutu ry 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terälahden Seutu ry 2005"

Transkriptio

1 1 Terälahden kylän maankäyttösuunnitelman luonnos ja visio 2050 Terälahden Seutu ry 2005 Kehittyvä Terälahti

2 2 Saatteeksi Tämä maankäytönsuunnitelman luonnos on raportti kolmivuotisesta oman asuinympäristön suunnittelutyöstä. Terälahtelaisten toiminta sopii hyvin esimerkiksi muillekin kylille ja kaupunginosille. Laatimalla itse maankäytönsuunnitelman luonnoksia asukkaat saadaan mukaan yhteisen alueen suunnitteluun. Suunnittelu antaa myös apuvälineitä kaupungin viranomaisille rakennuslupien myöntämiseen ja kaavoitukseen. Tärkeää on kuitenkin se, että asukkaat eivät ole vain kuultavina heitä koskevassa päätöksenteossa, vaan keskustelevana ja suunnitteluun osallistuvana osapuolena. Terälahdessa Terälahden Seutu ry Kuvat: Tarja Puolanne Oikeudet kuviin: Terälahden Seutu ry

3 3 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS I YLEISTÄ 1.1. Taustaa asukaslähtöiseen maankäytön suunnitteluun Kyläsuunnitelma vuosille Kehittyvä Terälahti projekti Väestön kehitys 1.3 Asuntokanta 1.4 Yhdyskuntatekniikka Tiestö Vesihuolto 1.5 Nykyiset palvelut II MUUTOSTARPEET JA KEHITTÄMISTAVOITTEET 2.1. Tavoitteet kyläsuunnitelmassa 2.2. Kehittyvä Terälahti projekti Projektin tarkoitus Tavoitteet Toimenpiteet ja tulokset Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan omaehtoiseen kyläsuunnitteluun III MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS 3.1. Kyläkaava-alueen rajaus 3.2. Tonttialuevaraukset Rakennuspaikat Ympäristövaikutukset Nykyisen asutuksen vaikutukset Uusien rakennuspaikkojen vaikutukset Uudisrakentamisen aiheuttamat palvelutarpeet 3.3. Uudet rakennukset 3.4. Yhdyskuntatekniikka Paikallistiet ja liittymät asuin- ja tuotantoalueille sekä uudet kevyen liikenteen väylät Vesihuolto Muu yhdyskuntatekninen rakentaminen 3.5 Maatalous-, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet 3.5.2Arvokkaat luontoalueet Kulttuurihistorialliset alueet Liikunta-alueet Lähiliikuntapaikka ja vanha urheilukenttä Valaistu kuntopolku Luontopolut ja retkeilyreitit Uimarannat Muu liikunta- ja virkistystoimintavaraukset 3.6 Yhteiskunnalliset palvelut, joita tuotetaan kunnallisesti ja yksityisesti Koulut

4 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Ikääntyneiden palveluasuminen Kotipalvelut ikääntyneille kotona asuville ja erityisryhmille Kirjasto ja taide- sekä ympäristökasvatus Nuorisotyö Kuljetus ja liikennöinti 3.7 Yksityisten tuottamat palvelut Matkailua tukevat palvelut Ravintola- ja majoitustoiminta Huoltamo Retkeily- ja ohjelmapalvelut Tanssipaikka Lomakeskus Museo ja näyttelypaikka Ruokakaupat ja erikoisliikkeet Kiinteistöhuollon palvelut Henkilökohtainen terveyden- ja kauneudenhoitopalvelu Rakennussuunnittelun ja tarvikkeiden myynti ja rakentamisneuvonnan palvelu 3.8. Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut Seurakuntien tuottamat palvelut Metsänhoitoyhdistyksen palvelut Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut IV MAANKÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOKSEN ONGELMAT JA UHAT 4.1. Luonnoksen hyötynäkökohdat ja heikot kohdat 4.2. Ongelmien tunnistaminen 4.3. Aikatauluttaminen, huomioon otettavaa 4.4. Seuranta 4.5. Projektista prosessiin, pätkäsuunnittelusta pitkäjänteiseen toimintaan? 4.6. Yhteydenpito kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin, menettelytapa. V ASUKKAIDEN NÄKEMYS TERÄLAHDESTA V. 2050

5 5 I YLEISTÄ 1.1 Lähtökohta asukaslähtöisessä maankäytön suunnittelussa Kyläsuunnitelma vuosille Terälahteen valmistui v kyläsuunnitelma, joka toimii lähtökohtana tälle maankäyttösuunnitelman luonnokselle. Kyläsuunnitelman laadinnassa tiedusteltiin niin kanta-asukkaiden kuin kesäasukkaidenkin tarpeita kylän kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittu asukaslähtöisesti. Siihen ei ole kirjattu mitään, mitä ei voitaisi toteuttaa. Näin on saatu kylän kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Asukastoiminta oman asuinalueen kehittämisessä on ollut kymmenen vuoden ajan erittäin aktiivista. Kehittyvä Terälahti -projektin aluksi asukkaiden aktiivisuuden ansiosta kylätaajamaan saatiin kevyen liikenteen väylät ja Niemikyläntien ja Kapeentien risteys turvallisemmaksi. Kuvassa näkyvä ahdas ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallinen maantiesilta tulee uusittavaksi n. 10 vuoden kuluttua. Viimeistään siinä vaiheessa kevyenliikenteen väylää voidaan jatkaa erillisine siltoineen kaupunkikeskukseen päin. Kehittyvä Terälahti projekti Seuraava vaihe Terälahden kylätoiminnassa oli lähteä käytännössä toteuttamaan kyläsuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Perustettiin Leader+ rahoitteinen Kehittyvä Terälahti projekti ajalle Siinä määriteltiin keskeisimmiksi lähivuosien tavoitteiksi 1) liikenneturvallisuuden lisääminen, 2) kylän vesihuollon järjestäminen ja 3) liikuntapalvelujen parantaminen. Projektin alkupuolella havaittiin, että erityisesti vesihuoltoasia vaatii laajemman näkökulman asuinalueiden ja niiden vaatimien palveluiden sijoittelun suunnittelussa. Katsottiin, ettei voida ensin vetää vesihuoltolinjauksia ja vasta sen jälkeen ratkaista rakennuspaikkojen sijoittumista. Tampereen kaupungin yleiskaavoituksessa ei pystytty osoittamaan resursseja v osayleiskaavan tarkistamiseen. Terälahden kyläyhdistyksessä päätettiin ehdottaa ns. omaehtoisen maankäytönsuunnittelun aloittamista Kehittyvä Terälahti projektin yhteydessä, sillä käytännössä projektiin oli jo liittynyt maankäytönsuunnittelua. Projekti aloitettiin heinäkuussa 2002 ja se on jatkunut asukkaiden itsensä laatimana maankäytönsuunnitelman luonnosteluna helmikuusta 2003 alkaen.

6 6 1.2 Väestönkehitys Terälahden asukasluku on kehittynyt v.1990 aallonpohjasta, 413 asukkaasta 2004 vuoden 498 henkeen (+ 20,6 %) eli keskimäärin 1,5 %:n vuotuisella kasvulla. Vuoden 1980 lopun väestömäärä oli Terälahdessa 478 henkeä. Seuraavan vuosikymmenen aikana vähennystä oli 65 henkeä, kunnes se lähti 1990 luvulla taas kasvuun ollen v henkeä ja v ja vuoden 2004 lopussa 498 henkeä. (Kaavio 1.) Näyttää siltä, että Terälahden palvelurakenteen kehittyminen on luonut edellytykset tasaiselle väestökehitykselle 2000 luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Väestöennusteen tavoitteeksi Kehittyvä Terälahti projektissa on asetettu 1000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Väestön määrä lähtee nykyistä hivenen jyrkempään kasvuun 2030 luvulla, jolloin kylän palvelutarjonta voidaan uskoa olevan lähivuosien kehitystä monipuolisempi. Seuraavissa kaavioissa kuvataan väestön määrää ikäryhmittäin vuoden 2003 lopussa. Kaavio 1. Väestö ikäryhmittäin Terälahden väestö ikäryhmittäin v 7-15v v 29v 30-39v 40-49v 50-64v 65-74v 75-84v 85v- Lähde: Tampereen kaupunki, Väestötilastot, Väestönmäärät ikäryhmittäin ja kaupunginosittain Kaavio 2. Väestö Terälahdessa v ja v väestötavoite ikäryhmittäin. Väestön määrä 2003 ja 2050 ikäryhmittäin v v 0-19v Lähde: Tampereen kaupunki, väestötilastot, Väestön määrä kaupunginosittain Terälahden Seutu ry, Väestötavoite 2050, Kehittyvät Terälahti projekti 2005, Terälahti v Vuoden 2004 lopussa terälahtelaisten määrä kasvoi viidellä hengellä. Miesten keskiikä oli 39,25 vuotta ja naisten 41,47 vuotta. Koko väestön keski-ikä oli 40,36 vuotta.

7 7 1.3 Asuntokanta Terälahti on Tampereen maaseutualuetta. Kylätaajama on entinen Teiskon kuntakeskus ja siksi Terälahti on muista Teiskon kylistä selkeästi erottuva kyläkeskus. Tampereen kaupungin suunnittelustrategiassa Terälahtea pidetään Teiskon alueen keskeisimpänä kehittämiskohteena. Asuntokanta on maaseutualueelle tyypillisesti pientalovaltaista. Kylätaajamassa on kaksi kerrostalotyyppistä taloa. Rivitaloja Terälahdessa ei ole lainkaan. Uustuotanto on vilkastunut muutaman viimeisen vuoden aikana niin, että vuoden 2003 aikana valmistui 10 pientaloasuntoa aikaisemman 1 2 talon vuotuisen valmistumisen sijaan. Taulukko 1. Asuntokanta ja tavoite 2050 talotyypin ja hallintaperusteen mukaan Talotyyppi Vuosi Pientalot Rivitalot Kerrostalot Muut rak. Yhteensä Lähde: Tampereen kaupunki, Tulosarviointiryhmä, tilastotiedote 2003:18, asuinolot Tampereella ja 2003; Terälahden Seutu ry, Kehittyvä Terälahti projekti 2005, Terälahti v Kerrostalo- ja rivitalotyypin sijaan Terälahdessa on suosittu erillispientaloja. Rivitaloasuntoja valmistuu tulevina vuosina lähinnä palveluasumiseen kylätaajaman eteläpäähän palvelutuotantoalueen lähelle. Pientalovaltaisuudesta johtuen reilu kolme neljäsosaa asunnosta on hallintaperusteeltaan omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen määrä ei suunnitelmaluonnoksessa tulevina vuosikymmeninä juurikaan lisätä. Tavoitteena on, että uudet vuokra-asunnot tulevat olemaan pääosin palveluasuntoja. 1.4 Yhdyskuntatekniikka Tiestö Alueellinen maantie 338, paikallistiet ja kevyenliikenteen väylä Terälahden kyläkeskuksen halkova Tampere Ruovesi maantie n:o 338 on varsin vilkkaasti liikennöity väylä. Asukkaat halusivat v viranomaisten kiinnittävän huomiota tieturvallisuuteen. Todettiin, että alueella liikkuu päivittäin lasta. Kylätaajamassa aloitti peruskorjatussa Terälahden koulukiinteistön tiloissa 1 6 luokat, Tampereen luontokoulu ja kunnallinen päiväkoti toimintansa. Lisäksi yksityisen ryhmäpäiväkodin tilat sijaitsivat liikkumisen kannalta turvattomasti kauppakiinteistön yhteydessä. Tielaitoksen tekemät toimenpiteet eivät kuitenkaan lisänneet tieturvallisuutta, pikemminkin päinvastoin. Tämän vuoksi katsottiin tarpeelliseksi suunnitella ja toteuttaa Terälahden kyläkeskuksen liikennejärjestelyt uudelleen. Kapeentie, Kuorannantie, Niemikyläntie ja Petääjärventie ovat yhtä vilkkaasti liikennöityjä paikallisteitä varsinkin kesämökkeilykautena. Kapeentien liikenteen erityispiirteenä on lisäksi raskas liikenne kivikuljetuksineen.

8 8 Kevyenliikenteen väylän saaminen kyläkeskukseen on ollut tieturvallisuuden kannalta merkittävimpiä uudistuksia. Tehty ratkaisu ei kuitenkaan riitä palvelemaan tulevien vuosien tarpeita, kun uudet asuin- ja palvelutuotantoalueet kylän eteläisessä päässä otetaan käyttöön. Kun tiehallinto ottaa ohjelmaansa Kiimajoen ylittävän sillan uudistamisen v toteutettavaksi, samassa yhteydessä kevyen liikenteenväylää on syytä jatkaa vähintäänkin uusille asuin- ja palvelutuotantoalueille saakka kylän eteläisessä osassa Vesihuolto Terälahden osayleiskaava-alueella on kiinteistökohtainen vesihuolto. Kiinteistöillä on omat porakaivot, joiden vedenlaatu on hyvä ja vettä on riittänyt myös kuivina kausina. Jätevedenkäsittelyssä on ilmennyt ongelmia erityisesti kylätaajamassa. Kylää halkovassa Kiimajoessa on todettu liian suuria kolibakteerimääriä v tehdyissä kaupungin ympäristövalvonnan tekemissä mittauksissa. Samalla on voitu silmämääräisesti todeta, että Näsijärven lahti, Terälahti on alkanut rehevöityä. Voidaan siis päätellä, että ilman haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen voimaantuloakin Terälahden jätevesille on löydettävä ympäristöllisesti kestävä ratkaisu. Kehittyvä Terälahti projektin yhtenä teemana on vesihuoltoratkaisu Terälahteen. Tampereen kaupunki on laatinut yhdysviemärisuunnitelman Terälahden keskuksesta Polson puhdistamolle ja vedenottamolle, mutta suunnitelman mukainen linjausratkaisu on liian kallis ja jäänyt siksi toteuttamatta. Toinen vaihtoehto eli kiinteistökohtaiset umpikaivot on käyttäjän kannalta liian kallis menetelmä eikä se niin ollen saanut Terälahdessa kiinnostusta kuin niiden kiinteistöjen osalta, joille se on maasuotimen ainut vaihtoehto. Projektin ( ) päättyessä kylään on päädytty perustamaan vesihuoltoosuuskunta, jonka ratkaistavaksi jää, onko jätevesien käsittelyssä kylätaajaman alueella paras vaihtoehto yhden tai useamman yksikön pienpuhdistamo ja kiinteistökohtaiset porakaivot vai yhdysviemäri Polsoon (5 km) ja samassa yhteydessä talousveden hankinta Polsosta tai Velaatan Rääkkykankaan pohjavesialueilta. 1.5 Nykyiset palvelut Tampereen kaupungin kaupunkisuunnittelustrategiassa pidetään tärkeänä kestävän kehityksen periaatetta. Tämä ei voi toteutua varsinkaan kaupunkikeskuksen reunaalueilla, joissa perustason palveluissa on yleensä merkittäviä puutteita. Terälahti on kuitenkin aktiivisen asukastoiminnan avulla pystynyt säilyttämään peruspalvelut ja jopa kehittämään niitä. Seuraavalla sivulla on lueteltu v kylän alueella yksityisesti ja kunnallisesti tuotettuja palveluita. Palveluvalikoima on pienehkön hajaasutuskylän varustuksena melko kattava. Palvelutarveluettelossa olevat kohdat varmasti tullaan tulevaisuudessa hoitamaan yksityisesti tuotettuina palveluina niin matkailun kun yksityisenkin kysynnän perusteella.

9 9 Terälahden yksityisesti tuotettuja palveluita v löytyy seuraavilta aloilta: Kiinteistönhuoltopalvelut LVI-työt Lähiliikuntapaikka Maatilamatkailukohde Metsänhoitoyhdistyksen palvelupiste Pankki Parturi-kampaamot Rauta- ja maatalouskauppa Päivittäistavarakauppa Ryhmäpäiväkoti Taksi Talonrakennus- ja peruskorjauspalvelut Maatilamatkailutila Ranta-Mattilan isäntä ja emäntä. Uudisrakennustyömaa Petääjärventien varrella Kunnallisia palveluita: * Koulu 1 6 luokat * Luontokoulu * Päiväkoti * Neuvola * Kirjasto Palvelutarpeita: Yhteinen vesihuoltojärjestelmä Huoltoasema Kahvila ja lounasravintola Kotileipomo Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Valaistu kuntorata (suunnitteilla) Luontopolku Retkeilyreitti Iäkkäiden palveluasunnot 7 vuotiaan Markus Tarkkalan, ehkä tulevan arkkitehdin, piirtämä talo voisi olla visiokuva ikäihmisten palvelutalosta Terälahdessa.

10 10 II MUUTOSTARPEET JA KEHITTYVÄ TERÄLAHTI - PROJEKTIN TAVOITTEET 2.1 Tavoitteet kyläsuunnitelmassa Kyläsuunnitelmassa Terälahden tavoitteeksi asetettiin vireä, maaseutumaisuuden säilyttävä, mutta nykyajan asukkaiden tarpeet täyttävä, monipuoliseen asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-ajan viettoon soveltuva elinympäristö. 2.2 Kehittyvä Terälahti kylän kehittämisprojektista kehittämisprosessiin Projektin tarkoitus Projekti käynnistettiin Leader+ kehittämishankkeena 2002 toteuttamana kyläsuunnitelman tavoitteita. Lähtökohtana on ollut omaehtoisesti kehittää Tampereen haja-asutusalueen kyläkeskusta siten, että turvataan peruspalvelut ja kylä pysyy vireänä. Alueelle toivotaan muuttavan perheitä, jotka haluavat asua kasvukeskuksen tuntumassa, mutta viihtyvät mieluimmin maaseutumaisessa ympäristössä. Projektin tavoitteet Alkuun projektin päätavoitteet olivat: 1) tieturvallisuuden lisääminen kyläkeskuksessa; 2) vesihuoltoratkaisun löytäminen Terälahteen; 3) liikuntapalvelujen lisääminen ja 4) voimassa olevan kyläkaavan tarkistaminen. Kun kaupunki ilmoitti, ettei kyläkaavan tarkistaminen ole lähimpään 3 6 vuoteen mahdollista, projektin päätavoitteeksi tuli käyttökelpoisen ja asukkaiden itse tekemän maankäytönsuunnitelman (luonnoksen) laatiminen, jotta 1 4 kohdissa mainitut tavoitteet on järkevästi sijoitettavissa kyläkaava-alueelle. Toimenpiteet ja tulokset Projektin toimenpiteitä, joiden tuloksena voidaan kirjata: 1) maankäyttösuunnitelman luonnoksen laadinta Kyläyhdistys sai rahoittajalta, TE-keskukselta luvan projektisisällön muutokseen. Otettiin maanomistajiin yhteyttä ja tiedusteltiin miltä maa-alueilta he tulevat tarjoamaan tonttimaata myyntiin tulevien vuosien aikana. Heidän kanssa keskusteltiin rakennuspaikan valinnan näkökohdista, jotta asuinympäristö säilyisi maaseutumaisena ja lähtökohtana on asumisviihtyvyys sekä yhdyskuntatekniikan hyödyntäminen useamman kuin yhden kiinteistön tarpeisiin. Pyydettiin ottamaan huomioon myös jätevesiasetuksen muutosvaatimukset rakennuspaikan valinnassa 5000 m2 tonttikoon lisäksi. Maanomistajat merkitsivät tonttimaavaraukset kartalle, jonka jälkeen voitiin suunnitella muiden toimintojen sijoittelua ja laatia lopuksi visio Terälahdessa vuonna 2050; 2) elokuussa 2004 käyttöönotetun lähiliikuntapaikan suunnittelu ja siihen a) yksityisen ja b) valtion rahoituksen hankinta sekä valaistun kuntopolun suunnittelun aloittaminen; 3) aktiivinen toiminta tieturvallisuusnäkökohtien esille nostamisessa ja osallistuminen suunnittelutyöryhmään, minkä jälkeen tiehallinto rakennutti kaupungin kanssa yhteisesti rahoittamat kevyenliikenteen väylät ja tiehallinnon toimeksi antamana läpiajoa hidastavien kyläporttien ja bussikatoksen suunnitteleminen; 4) Terälahden vesihuoltoratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen sekä vesihuoltoosuuskunnan perustamiseen johtavien aktivointitilaisuuksien järjestäminen, joiden perusteella ilmeisesti osuuskunta tms. yhtymä tullaan perustamaan vuoden 2005 aikana ja tämä yhtymä jatkaa vesihuoltojärjestelmän toteuttamista omana itsellisenä yksikkönään.

11 11 Kyläläisten rakentamat lähestymisportit toivottavat tervetulleeksi, mutta pakottavat myös hiljentämään vauhtia. Terälahti on Tampereen pohjoisen alueen, Teiskon, kyläkeskus. Kesäasukkaita venekuljetuksineen Terälahdessa. Lasten leikkipuisto sijaitsee kylän keskustassa Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan omaehtoiseen kyläsuunnitteluun Jatkuvaan kehittämisprosessiin pääsemiseksi asukkaiden on tärkeää ymmärtää maaseutumaisen asumisen periaatteita aina rakennuspaikan valinnasta ympäristöä rasittamattomaan asumiseen asumisviihtyvyydestä tinkimättä. Tämä edellyttää jatkuvaa, hallittua, suunniteltua asuinympäristön rakentamista ja siinä varovaista laajentumista. Kestävän kehityksen periaate on kirjattu Tampereen kaupungin strategiaan, se on lähtökohtana myös Terälahden asukaslähtöisessä suunnittelustrategiassa. Sillä tarkoitetaan Terälahden näkökulmasta katsottuna viihtyisää asuinympäristöä, peruspalveluiden saantia paikallisesti ja palveluiden jatkuvaa kehittämistä muistaen haja-asutusalueen rajoittavat tekijät. Palveluiden tilaajana ovat yksityiset, yritykset ja kunta. Niiden tuottajana on lisääntyvässä määrin yksityissektori lukuun ottamatta perustasolla opetusta, terveydenhuoltoa ja tiestön rakentamista ja kunnossapitoa. Palvelujen tuottaminen yksityisten elinkeinonharjoittajien toteuttamana tulee lisäämään työpaikkoja Terälahdessa. Näyttää siltä, että Terälahdessa on onnistuttu pääsemään omaehtoiseen ja osallistuvaan asuinympäristön suunnitteluun. On tärkeää, että tälle suunnittelulle tulee Tampereen kaupungin päätöksenteossa tulevaisuudessakin tukea. Terälahden omaehtoista suunnittelua voitaneen hyödyntää pilottina muissakin kaupunginosissa, siis myös asemakaava-alueilla.

12 12 III MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN LUONNOS (karttaliite ja selite) 3.1. Kaava-alueen rajaus Kyläkaava-aluetta ei oleellisesti laajenneta nykyisestä. Merkittävin laajenemissuunta on kaupunkikeskuksen suuntaan. Asumisalueiden laajenemissuunnat noudattavat päätiestön suuntia kyläkeskuksesta ulospäin. Kaava-alue tullee pysymään tulevina vuosikymmeninä lähes nykyisellään. 3.2 Tonttialuevaraukset Rakennuspaikat Terälahti on vanhaa maatalousaluetta. Nykyisin kyläkaavan vaikutusalueella on vain yksi karjatila, jonka peltoalueet ulottuvat Näsijärven lahteen eli Terälahteen. Muut maatilat ovat erikoistuneet kasvintuotantoon. Taajamaa ympäröi melko laajat talousmetsäalueet, joiden lomaan tulevat rakennuspaikat asettuvat. Tampereen kaupunki omistaa maa-alueita kylätaajaman eteläosassa molemmin puolin maantietä ja kylän pohjoisosassa pääosin rakentamiseen soveltumatonta, mutta esim. luontoretkeilyyn hyvin soveltuvaa aluetta. Rakennuspaikkojen varaamisessa maanomistajia on valistettu vanhojen toimivien valintaperusteiden huomioon ottamisessa. Tontin ostajalle on hyvä suositella mihin talo on soveliasta rakentaa. Tonttien koko Terälahden kyläkaava-alueella on määritelty vähintään 5000 m2 suuruiseksi. Se mahdollistaa tonttikohtaisen jätevesien käsittelyn ja jättää tilaa mm. viherrakentamiseen. Lisäksi rakentamisessa on mahdollista suosia luonnon muotoilemaa tonttirajausta, pyrkiä rakentamaan eteläiselle rinteelle, jättää peltoalueet vapaiksi ja rakentaa metsän ja pellon rajamaastoon. Tonttien tulisi muodostaa ryppäitä, jotta yhteisedut mm. vedenhankinnassa ja jätevesien käsittelyssä tulisivat mahdollisimman taloudellisiksi ja järkiperäisiksi. Rakennuspaikkojen ryhmittely lisää ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Asumiseen on kuitenkin hyvä saada oma rauha, vaikka talot sijaitsisivatkin lähellä toisiaan. Lisäksi maaseutumaiseen asuinpaikkojen sijoitteluun ei sovellu ruutukaavamaisuus. Vuosien aikana tehdyt tonttialuevaraukset sijaitsevat pääosin nykyisellä vuoden 1996 osayleiskaava-alueella. Ulkopuolelle jää n. 5 varausaluetta, jotka sisältävät yhteensä n rakennuspaikkaa. Kaikkiaan asumisalueille varattiin rakennuspaikkoja projektin aikana n. 70 talolle. Palveluasumispaikkoja on varattu kahdelle eri alueelle niin, että molemmille alueille voidaan rakentaa kaksi rivitaloa (kaupungin maa-alue) ja rinnetalotyyppiset rakennukset yksityiselle maa-alueelle, joista molemmat alueet sijaitsevat palvelutuotantoalueen läheisyydessä.

13 Ympäristövaikutukset Nykyisen asutuksen vaikutukset Vaikutukset voidaan todeta ajoittain heikentyvästä Kiimajoen veden laadusta. Jätevesien käsittely tulee asetuksen muuttumisen myötä korjautumaan. Terälahdessa asia korjautuu heti, kun Kiimajoen varren kiinteistöjen jätevesien käsittely saadaan korjattua ajanmukaiseksi.. Uusien rakennuspaikkojen vaikutukset Ympäristöllisesti herkillä alueilla, joita ovat Kiimajoen varrella kylätaajaman itäpuoleiset alueet, rakennuspaikkojen määrä on rajattu rakentamisalueen 2 2,5 hehtaarinkin koosta huolimatta vain yhteen rakennuspaikkaan. On katsottu, että taajempi rakentaminen voisi haitata ympäristöä tai liian tiivis rakentaminen vähentää tavoiteltua maaseutumaista ilmettä maisemassa. Suuremman haitan muodostaa tulevienkin rakennuspaikkojen osalta jätevesien käsittely. Useissa tapauksissa maasuodattimien käyttö näyttää parhaimmalta ratkaisulta, mutta käytännössä niiden ylläpitoon ja valvontaan voi liittyä riskejä. Riski on suurempi useamman asunnon kiinteistöissä tai palvelutuotanto- ja teollisuusrakennuksissa, joita kaikkia liittyy Terälahden maankäyttösuunnitelmaan. Terälahden koulu ja Tampereen luontokoulu uppoutuu hyvin maisemaan, vain kulma näkyy naapuritontille. Maatilan päärakennuksen idyllistä pihapiiriä Terälahdessa.

14 14 maisemaan Perinteisesti suomalaiseen maaseutuympäristöön on rakennettu puutaloja, jotka parhaiten soveltuvat myös Terälahden maisemiin. Luonnonkivillä päällystetyllä kivijalalla on saatu lisää ilmettä selkeälinjaiseen puutaloon. Talon vierustalle sijoittuvat kukkaistutukset jättävät lisää temmellyskenttää lapsille. Uudisrakentaminen palvelutarpeen vaikutukset Terälahden kyläkaava-alueen palvelutuotanto sijoittuu maankäytössä kaupungin maaalueille kylätaajaman eteläiseen päähän. Alueelle muuttava väestö luonnollisesti edellyttää tiettyä palveluvarustusta Terälahden kylässä. Olemassa olevia palveluita monipuolistetaan ja kehitetään. Merkittävin myönteinen vaikutus on alueen työpaikkojen lisääntyminen. Jos työ on asuinpaikalla, työpaikkaliikennöinti kylän ja kaupunkikeskuksen välillä vähenee ja on siten kestävän kehityksen mukaista. Työpaikkoja syntyy niin palvelutuotannon, teollisen tuotannon kuin kuljettamisenkin aloille. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Paikallistiet, liittymät asuin- ja tuotantoalueille ja uudet kevyen liikenteen väylät Paikallistieverkosto pysyy nykyisellään. Uusia tieliittymiä tulee luonnollisesti uusille asuin- ja palvelutuotanto- sekä teollisuusalueille. Uusia liittymiä maantie 338:lle tulee nykyisen terveystalon kohdalta ja teollisuusalueelta yksi liittymä nykyisen tielaitoksen varikon kohdalta sekä niin ikään teollisuusalueelta jatkuen yli maantie 338:n uudelle palvelutuotantoalueelle Uuden-Koverontietä pitkin. Paikallistiestö laajenee uusien asuin- ja palvelutuotantoalueiden käyttöönoton myötä. Uutta tieväylästöä tulee eniten teollisuus- ja palvelutuotantoalueille ja kilometrimääräisesti ehkä vähemmän uusille asuinalueille. Terälahden taajaman kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja toteutuksessa ( ) Tampereen kaupunki ja tielaitos päättivät poiketa alkuperäisestä ajatuksesta rakentaa väylät terveystalolle saakka. Katsottiin, että joen ylittävän sillan rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen kalliita rakenteita ja tulee liian kalliiksi toteuttaa tässä vaiheessa vuoden kuluessa maantie 338:n ylikulkusilta on joka tapauksessa uusittava, jolloin viimeistään samassa yhteydessä voidaan rakentaa kevyenliikenteen silta. Kaupunki päätti siirtää terveystalon palvelut kyläkeskuksesta sitä varten vuokrattaviin tiloihin, koska koulukiinteistön peruskorjauksen yhteydessä

15 15 ei varattu neuvolaa varten tiloja. Uusien asuinalueiden myötä kevyen liikenteen väylät on joka tapauksessa rakennettava kylätaajaman kaava-alueella ainakin maantien 338 varrelle Vesihuolto Terälahden vesihuollon tarkastelu keskittyy alkuvaiheessaan kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ratkaisumalleihin, koska kysymyksessä on haja-asutusalue, joita koskeva lainsäädäntö on muuttunut vuoden 2004 alusta lukien asetuksen muutoksella. Sen mukaan vuoden 2014 alusta lukien haja-asutusalueiden kiinteistöissä, joissa on paineistettu vesijärjestelmä, tulee jätevesien käsittely hoitaa asetuksen edellyttämällä tavalla eli johtaa jätevedet yhdysviemärin kautta kunnalliselle tai vesihuoltoyhtymän tai osuuskunnan ylläpitämään vedenpuhdistamoon tai hankkia kiinteistökohtainen puhdistamo, maasuodin tai umpikaivo. Terälahdessa asian suunnittelu ja vesihuoltojärjestelmän rakentaminen tulee perustettavan osuuskunnan hoidettavaksi. Kehittyvä Terälahti projektin puitteissa on järjestetty useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa selkeää yhtä vaihtoehtoa ei ole pystytty määrittelemään. Projektin loppuvaiheessa pidetyssä tiedotustilaisuudessa päädyttiin perustamaan vesihuolto-osuuskunta, joka voi toimijana tarjota pitkällä aikavälillä kestävimmän vaihtoehdon järjestelmän huoltamisessa, hallinnoimisessa ja helppoudessa liittyä myöhemmin osakkaaksi mukaan. Vesihuolto-osuuskunnan osakkuus tarjoaa siis mm. jätevesien käsittelyssä huolettomuutta ja ilmeisesti taloudellisempaa vaihtoehtoa kiinteistökohtaisille järjestelmille. Mikäli perustettava osuuskunta päätyy aikanaan yhdysviemärin rakentamiseen, on ilman muuta selvää, että kaivantoon upotetaan myös vesijohto ja tietoliikennekaapelit. Vedenhankinnassa Velaatan Rääkkykankaan pohjavesivarat varmasti riittävät niin Terälahden kuin Velaatankin tarpeisiin. Kylätaajamassa vesihuoltolinjan maantie 338:n alitus lienee helpointa toteuttaa sillan kohdalta, jolloin maantien rakenteisiin ei tarvitse kajota. Yksityiskohdiltaan vesihuoltolinjaukset tai muut ratkaisuvaihtoehdot jäävät osuuskunnan päätettäväksi. Näissä kysymyksissä Tampereen kaupungin mukaantulo on tarpeellista niin taloudellisen kuin suunnitteluavunkin muodossa Muu yhdyskuntatekninen rakentaminen Kansalaisten tietoliikennetarpeet lisääntyvät tulevaisuudessa yhteiskunnan teknistymisen myötä. Kun alueelle tulee erityyppisiä palvelutuotantoyksiköitä, asukkaat ja yrittäjät pitävät itsestään selvyytenä mm. tietoliikenteen toimintaedellytyksiä. 3.5 Maatalous-, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet Terälahti on vanhaa maatalousaluetta. Maisema on ilmeeltään vaihtelevaa kumpuilevine peltoineen ja sankkoine talousmetsineen. Maankäytön suunnitelman luonnoksessa asukkaat lähtevät siitä, että uudisasutus ikään kuin ujuttautuu metsien ja peltojen rajamaastoon mais mettä mahdollisimman vähän häiriten. Suunnitelmassa talousmetsämaat ulottuvat aivan kylätaajamaan. Viljelyssä olevat pellot on merkitty kasvintuotantoalueiksi tulevaisuudessakin. Mikäli peltojen viljely lopetettaisiin ja ne esim. metsitettäisiin, kyläkaava-alueen ilmeestä tulisi tukkoinen.

16 16 Asuinalueiden laajentumisessa talousmetsät toimivat myös vihervyöhykkeinä tonttiryhmien välillä. Maisemaidylliä kyläkaava-alueen ulkopuolelta Ranta-Mattilan pihapiiristä Uudisrakennus Kuorannantien varrelta.. Peltomaisemaa Terälahdesta, postilaatikkoja ladon seinustalla. Alla samaa maantiemaisemaa kyläkeskuksen suuntaan. Mikä rakennustyyli tähän sopisi: espanjalainen huvila, suomalainen perinnetalo vai moderni suomalainen puutalo? Uudisrakennuksia kyläkaava-alueella Arvokkaat luontokohteet Tampereen kaupunki on kartoittanut Terälahden kyläkaava-alueen harvinaisten kasvien esiintymisalueet arvokkaina luontokohteina. Tämän suunnitelmaluonnoksen laatimisen aikana ei ole ilmennyt muita vastaavia arvokohteita.

17 17 Kalmakurjenkoski. Terälahden mylly ja saha Kuorannantien varrella Kulttuurihistorialliset alueet Merkittävin kulttuurihistoriallinen alue Terälahdessa on Niemikyläntien varrella sijaitseva Kalmakurjenkosken myllyn alue. Sen mylly- ja myllytuparakennukset sijaitsevat luonnon kauniissa maisemassa. Myllyalueen rakennukset ja miljöö ovat säilytyskohteita, mutta museon toiminnan kannalta ja maiseman elävöittämiskeksi olisi varmaan järkevää, että kylätaajamaan päin sijaitsevalle peltorinnealueelle voitaisiin sijoittaa 1 2 rakennuspaikalle pieteetillä toteutettuja perinnerakennuksia. Muita historiallisesti merkittäviä rakennuksia ovat vanha kirjastotalo, Terälahden mylly ja saha sekä meijerikiinteistö Kapeen tien varrella Liikunta-alueet Lähiliikuntapaikka ja vanha urheilukenttä Terälahden asukkaiden liikuntapalveluja on voitu omaehtoisilla toimenpiteillä lisätä merkittävästi. Kylätaajaman pohjoispäässä vanhan sorapohjaisen urheilukentän lisäksi on voitu liikuntapalveluja tarjota v käyttöönotetulla lähiliikuntapaikalla. Se sisältää tenniskentän, sulkapallokentän ja 40 metrin juoksuradat, palloiluseinän sekä pituus- ja korkeushyppypaikan. Lähiliikuntapaikka on toteutettu asukkaiden ja loma-asujien sekä yritysten rahoituksella ja siihen on saatu 25 %:n avustus opetusministeriöltä. Valaistu kuntopolku Urheilukentän pohjoispuolelle on tehty varaus valaistua kuntopolkua ja latureittiä varten. Kuntopolun suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan syksyn 2005 aikana. Kuntopolun pituus on 2 3 km ja se soveltuu myös Terälahden koululaisten käyttöön. Luontopolut ja retkeilyreitit Terälahden kyläkaava-alueen pohjoispuolelle, sijoittuen pääasiassa kaupungin omistamalle maa-alueelle tullaan suunnittelemaan luontopolkureitti laavupaikkoineen. Luontopolku on tarkoitettu niin asukkaiden virkistyskäyttöön kuin matkailupalveluja tuottavien yritysten ja heidän asiakkaiden tarpeisiin. Lähitulevaisuudessa tultaneen Tampereen luontokoulun ja Kurun metsäoppilaitoksen yhteistyönä suunnittelemaan rakentamaan pienempi luontopolkukokonaisuus kaupungin maa-alueille Petääjärventien ja Kiimajoen väliselle metsäalueelle. Uimarannat Muita yleisiä uimaranta-alueita kuin entisen Terälahden ala-asteen tontin yhteydessä sijaitseva alue, ei ole suunnitelmaan varattu. Kiimajoen alajuoksulla on suosittu uimapaikka.

18 18 Muu liikunta- ja virkistystoimintavaraukset Varaukset sisältyvät kartalle merkityille palvelutuotantoalueille. Kyläläisten toteuttama moderni lähiliikuntapaikka antaa mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen koko perheelle. Tenniskentän lisäksi lähiliikuntapaikalla on juoksuradat, korkeus- ja pituushyppypaikka, palloseinä, koripalloteline ja sulkapallon sekä sählyn pelausmahdollisuudet. Kentän toteutumisen mahdollistivat yksityiset peliaikaosuuden ostaneet, opetusministeriön rahoitusavustus, merkittävän talkootyöpanoksen antaneet kyläaktiivit ja mainostiloja varanneet yritykset. Kenttä otettiin käyttöön elokuussa 2004 ja lopullisesti se valmistui kesäkuussa Yhteiskunnalliset palvelut, tuottaminen kunnallista ja yksityistä toimintaa Koulut Terälahden koulukiinteistön tonttitehokkuus on nykyisten Terälahden 1 6 luokkien, Tampereen luontokoulun ja kunnallisen päiväkodin käyttökapasiteetilla mitoitettu maksimiinsa. Todennäköistä on, että tulevina vuosikymmeninä koko koulun tilat joudutaan ottamaan peruskoulun 1 6 luokkien käyttöön, jolloin luontokoululle ja päiväkodille joudutaan etsimään uudet tilat. Luontokoulu toimii nykyisin maksimikäyttöasteella ja voisi olla mielekästä lisätä sen toimintamahdollisuuksia sijoittamalla se esimerkiksi maankäyttöluonnokseen merkitylle palvelutuotantoalueelle maantien 338 itäpuolelle. Tältä alueelta luontokoulun oppilaiden on helpompi tehdä tutustumisretkiä metsään. Luontokoulun yhteyteen voisi kehittyä muuta koulutustarjontaa esim. ammatillinen oppimiskeskus. (Ks. kohta V Asukkaiden näkemys Terälahdesta v. 2050) Terveyspalvelut Terälahden neuvolan sijoittamisessa on yritetty hakea ratkaisua vuoden 2004 ja 2005 aikana. Vaihtoehdoista käyttökelpoisimmat ovat koulun tai muun sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palveluyksikön eli ns. hyvinvointikeskuksen yhteyteen sijoittaminen. Hyvinvointikeskuksen palveluja, joita Terälahdessa katsotaan tarvittavan, ovat: lääkäri, hammaslääkäri, terveydenhoitaja/ terveyskasvattaja, fysioterapeutti, mielenterveyshoitaja ja kosmetologi. Hyvinvointikeskuksen palvelujen sijoittamisratkaisuksi ehdotetaan palvelutuotantoaluetta nykyisen terveystalon ja teollisuusalueen välimaastoon.

19 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Vuodesta 2000 toiminut yksityinen ryhmäpäiväkoti ja vuodesta 2002 toiminut kunnallinen päiväkoti Terälän kiinteistössä ovat täydellä kapasiteetilla toimivia Uusien päiväkotien tarve on siis ilmeinen, kun nuoria lapsiperheitä muuttaa alueelle asumaan. Uuden kunnallisen päiväkodin sijoittuminen on mielekästä palvelutuotantoalueille, joko hyvinvointikeskuksen tai oppimiskeskuksen yhteyteen. Ikääntyneiden palveluasuminen Sosiaalipalveluiden hallintotehtävät voidaan hoitaa yhdistämällä tehtävät hyvinvointikeskuksen palvelutuotantoyksikön ao. ammattilaisten hoidettaviksi. Asumispalveluiden tuottamiseksi on varattu palveluasumiseen alueet molempien palvelutuotantoalueiden yhteyteen. Suunnitelmaluonnoksen kartalla ne on merkitty palveluasumisalueiksi. Sinisellä värillä merkitty AP alue voi olla kunnallisesti tuotettu ja tuettua palveluasumista ja talotyyppi rivitaloasuntoja. Oranssinpunaisella merkitty AP 22 alue on rinnetaloratkaisu ja on tarkoitettu omarahoitteiseksi ja yksityisillä ostopalveluilla ylläpidettävään palveluasumiseen. Kotipalvelut ikääntyneille kotona asuville ja erityisryhmille Kotipalvelujen tuottaminen toteutetaan yksityisten yritysten tuottamina palveluina riippumatta siitä, mistä palvelutuotteesta on kysymys. Palvelun tilaajana voi olla joko kunta tai yksityinen tilaaja. Tämä siis koskee niin terveys-, sosiaali- kuin kuntoutuspalvelujakin Kirjasto ja taide- sekä ympäristökasvatus Kirjasto on aina kuulunut Terälahden peruspalveluihin. Pidetään siis itsestään selvyytenä, että tulevaisuudessakin kyläkirjasto toimii joko nykyisen koulukiinteistön tai oppimiskeskuksen tiloissa uudella palvelutuotantoalueella. Kirjasto tarjoaa kaikille lukuharrastusmahdollisuuksien lisäksi nettiyhteyksien käyttämismahdollisuudet ja opastaa tiedonhankinnassa. Taidekasvatuksen tehtävä tulee kirjaston lisäksi kansalaisopistolle. Ympäristökasvatuksen tehtävä lankeaa luontokoulun osalle. Kokeilematon idea on vielä ns. aikuisten luontokoulu - miten kaupungistunut ihminen voidaan sopeuttaa maaseutuasukkaaksi uudelleen Nuorisotyö Terälahdessa tähän alueeseen on satsattu mm. lähiliikuntapaikan rakentamisella. Nuorille on tarjottu siten lisäharrastusmahdollisuuksia omassa kylässä. Nuorten harrastustoiminnan ohjaustehtävä on pääasiassa nuorten itsensä ja heidän vanhempiensa aktiivisuuden varassa. Ohjattua toimintaa järjestävät pääasiassa eri järjestöt ja seurakunta. Toiminnan sijoittaminen on mahdollista oppimiskeskuksen yhteyteen Kuljetus ja liikennöinti Julkista tuettua bussiliikennettä ja ns. syöttöliikennettä tarvitaan tulevaisuudessakin työssäkäyntiliikenteen hoitamiseen Terälahden ja kaupunkikeskuksen välille.

20 Muiden yhteisöjen tuottamat, vapaa-ajan toimintaa edustavat palvelut Seurakuntien tuottamat palvelut Teiskon seurakunta tarjoaa mm. kahdesti viikossa lasten päiväkerhotoimintaa ja viikoittain partio- ja pyhäkoulu- sekä lapsikuorotoimintaa Metsänhoitoyhdistyksen palvelut Asiantuntijapalvelut metsänomistajille, asukkaiden ja mökkiläisten tonttihakkuut ja puuntaimien myynti Muiden yhteisöjen tuottamat palvelut Erityisesti vapaa-ajan palveluita tarjoavia yhteisöjä mainittakoon mm. Kanta-Teiskon Nuorisoseura, Pohjois-Teiskon Maa- ja kotitalousnaiset, Teiskon Urheilijat, 4H-kerho, Ahjolan Kansalaisopisto. 3.8 Yksityisten yritysten tuottamat palvelut Matkailua tukevat palvelut Teiskosta löytyy paljon mahdollisuuksia matkailua tukevien palveluiden tuottamiseen. Terälahdessa niillä olisi myös paikallista kysyntää, kuten kahvila, huoltamo, leipomo yms. Koska Terälahden kylätaajaman alue on pieni monipuolisten palvelujen kysynnän kannalta, matkailun avulla kysyntää voidaan saada vahvistettua. Palvelutarpeita, joiden toimintojen sijoittaminen mahdollista joko nykyiseen kyläkeskukseen tai uusille palvelutuotantoalueille: Ravintola ja majoitustoiminta Lounaskahvila kylätaajamassa. Huoltamo Polttoaineen myyntipiste voi sijaita esim.lounaskahvilan yhteydessä palvelutuotantoalueella. Valaistu kuntopolku Suunnitteilla urheilukentän pohjoispuolelle. Retkeily- ja ohjelmapalvelut Tanssipaikka Lomakeskus Museo ja näyttelypaikka Ruokakaupat ja erikoisliikkeet Henkilökohtaiset terveyden- ja kauneudenhoitopalvelut Rakennussuunnittelun ja -tarvikkeiden sekä rakennusneuvonnan palvelut IV Maankäytönsuunnittelun mahdolliset ongelmat ja uhkatekijät ja niiden poistaminen 4.1. Luonnoksen heikot kohdat ja ongelmat Maankäytönsuunnitteluluonnokseen liittyvä keskustelu ja kiinnostus laantuvat Asioiden etenemisen seuranta puuttuu 4.2. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen + kokoonnutaan säännöllisesti esim. kerran kuukaudessa ja tehdään tilannearvioita ja tarkistetaan asetettujen tavoitteiden toteutumista + valitaan henkilö, joka huolehtii suunnitelmaluonnoksen ajan tasalla pitämisestä + lisätään yhteistyötä muiden asuinalueiden ja kylien välillä + jaetaan suunnitelmaluonnos kaupungin virkamiehille ja päättäjille. + ollaan säännöllisesti keskusteluyhteydessä erityisesti kaupunkisuunnittelun ja rakennuslupia myöntävien viranhaltijoiden kanssa.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot. 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset

LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot. 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot 1. ryhmä 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus - palvelut lähemmäksi vihtijärveläisiä -

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2013-2015 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET. Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA RISTIJÄRVEN KUNTA RINNE 697-401-226-6, om. UPM-Kymmene Oyj MÄKÄRÄISEN YHTEISMETSÄ 697-874-1-4, om.

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE Tavoitteet

Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE Tavoitteet Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 20.10.2015 2 Tavoitteet L12 NUMMEN KEVYEN LIIKENTEEEN VÄYLÄ 103. KAUPUNGINOSA NUMMI KORTTELEIDEN 24 JA 63, KORTTELEIDEN 5, 6, 12, 38 JA 61 OSIEN SEKÄ LIIKENNE-,

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05.

VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA JA KAPAKANOJAN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN 20.05. MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Arja Hartikainen puh. 044 794 3285, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0911 VISULAHTI: HUUSHARJUN POHJOISOSA

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KOIVISTONKYLÄ-5393

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:

Lisätiedot