RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen

Transkriptio

1 RAPORTTI VTT-S RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Kirjoittajat: Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen Tilaaja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry

2 1 Raportin nimi RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Rakennuskonealan kehittäminen Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen 24/5 Avainsanat Raportin numero Rakennuskone, rakentaminen, ennakointi, vuokraustoiminta VTT-S Tiivistelmä Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaatoimintojen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala ei ole tilastollisesti määriteltävissä ja rajattavissa, jolloin myös alan kokoa on vaikea arvioida. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluu yrityksiä, järjestöjä, tutkimusja kehittäjätahoja, loppukäyttäjiä sekä muita sidosryhmiä. Tässä selvityksessä rakennuskonealaa on lähestytty kahdelta suunnalta tilastojen avulla ja osuutena rakennuskustannuksista. Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Rakennuskoneiden käytön arvo talonrakentamisessa oli noin 790 miljoonaa euroa vuonna Arvo sisältää työmaavaiheessa käytettyjen koneiden ja kaluston käytön arvon. Teollisuuden välituotevalmistuksessa käytetyt koneet eivät sisälly käytön arvoon. Rakennuskoneiden käytön arvo infrarakentamisessa (rakentaminen, ylläpito ja hoito) on huomattavasti talonrakentamista suurempaa. Käytön arvo vuonna 2009 oli karkeasti arvioituna noin 1,6 miljardia euroa. Luottamuksellisuus Julkinen Tampere Laatija Hyväksyjä Markku Riihimäki Tuula Grönfors Juhani Hyvärinen VTT Expert Services Oy, Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus Tekniikankatu 1, Tampere, PL 345, Tampere, Puh , Fax Jakelu (asiakkaat ja VTT) Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Rakennuskonealan kehittäminen -hanke, johtoryhmän jäsenet VTT, Tekijät ja arkisto VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen missään muussa muodossa mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 Alkusanat Tämä raportti on tehty osana Rakennuskonealan kehittäminen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman tavoitteena on määritellä rakennuskonealan ja sen asiakkaiden tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tavoitteena on nostaa rakentamisen laatua, turvallisuutta ja tuottavuutta rakennuskoneiden tehokkaamman käytön avulla. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Raportin ovat laatineet Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen VTT Expert Serviceltä. Tilaajan puolesta työtä ohjasi Heikki Ojanperä ja hankkeen muu johtoryhmä. Raportti on laadittu maaliskuun-syyskuun 2010 välisenä aikana, jolloin Suomen julkinen talous ja elinkeinoelämä osoittivat toipumisen merkkejä lamasta. Kehitysohjelma kuvataan erillisessä raportissa. Tutkimushankkeen johtoryhmään kuuluivat Heikki Ojanperä (TKL), Kimmo Karppanen (Rakennuskonepäälliköt), Pekka Pajakkala (VTT), Kari Aulasmaa (Ramirent), Tatu Hauhio (Cramo), Vesa Valtonen (Rotator), Sini Uuttu (Tekes), Ari Ojala (SRV) ja Petri Roimela (Destia). Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Ojanperä ja varapuheenjohtajana Kimmo Karppanen. VTT:n tutkijat toimivat johtoryhmän kokousten sihteereinä. Osallistuvat yritykset ja johtoryhmän jäsenet antoivat materiaalia ja toteutumatietoa tutkimuksen käyttöön. Tekijät kiittävät lisäksi johtoryhmää aktiivisesta ohjauksesta, keskustelusta ja työpanoksesta tutkimuksen aikana. Tampere Tekijät

4 3 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tavoite Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Porterin timanttimalli Rakennuskonealan määrittely ja rajaus Rakennuskoneala Alalla toimivat yritykset Valmistus Maahantuonti ja myynti Rakennuskonevuokraus Muut palvelujen tarjoajat Järjestöt ja yhdistykset Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakennuskonealan kansainvälisyys Rakennuskonealan koko Rakennuskoneala tilastoissa Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta talonrakentamisessa Ennakointimenettely Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan muiden toimialojen asiakkaat Teollisuus Palvelualat Julkinen sektori Yksityiset henkilöt...25 Lähdeviitteet...26

5 4 Käsitteet Kone Palvelu Työkalu EU:n konedirektiivin mukaan kone on toisiinsa liitettyjen komponenttien kokonaisuus, joka on tarkoitettu varustettavaksi muulla kuin välittömällä ihmis- tai eläinvoimalla toimivalla voimansiirtojärjestelmällä, jossa ainakin yksi osa on liikkuva (esim. akseli), lisäksi kone on laite, joka on rakennettu ohjaamaan tai tekemään jotain työtä (esim. tuottamaan jotakin hyödykettä). [1] Palvelut määritellään yleensä suhteessa konkreettisiin tuotteisiin, jolloin niillä voidaan nähdä olevan seuraavat neljä erityispiirrettä: - Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. - Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. - Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti kun niitä tuotetaan. - Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen. Työkalu voi olla mm. käsityökalu, konetyökalu, tietokoneohjelmisto, järjestelmä tai toimintatapa, jolla jokin tehtävä hoidetaan tehokkaammin. Käsityökalu on väline, joka toimii käden jatkeena mm. ruoan valmistamisessa, rakentamisessa, maan muokkauksessa ja koneiden korjauksessa ja valmistuksessa. Käsityökalu saa käyttöenergiansa sitä käyttävältä ihmiseltä toisin kuin kone, joka saa energiansa joltain muulta energialähteeltä. Konetyökaluja ovat koneet, joiden päävoimanlähde on muu kuin lihasvoima. [2] Urakointi Ammattimainen toiminta, tietyn suoritteen toteuttaminen suunnitelman pohjalta, sisältää yrittäjäriskin. Vuokraus Koneen käyttöoikeuden luovuttaminen vastiketta vastaan. Vuokraus käyttäjineen Kone ja palvelu vastiketta vastaan. Käyttäjä on kiinteä osa suoritetta esim. erikoisosaamisen tai lainsäädännön kautta ei ole urakointia. Tässä raportissa määritellyt käsitteet Rakennuskone Rakennuskoneella tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakentamisessa ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa sekä kunnossapidossa. Rakentaminen sisältää talon- ja infrarakentamisen sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamisen ja kunnossapidon. Rakennuskoneiden käyttö Rakennuskoneiden käytöllä tarkoitetaan em. rakennuskoneiden käyttöä rakentamisessa, lopputuotteen aikaansaamisessa ja työmaaprosessin eri vaiheissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää vain em. rakennuskoneen käytön ja sen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu). Palvelut eivät sisälly arvoon, mikäli palvelu ei liity kiinteästi tai lainsäädännöllisesti koneeseen (esim. ajoneuvonosturin kuljettaja).

6 5 1 Johdanto 1.1 Tavoite Rakennuskonealan toiminnot muodostuvat kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Viime vuosina alan eri toiminnot ja sisäiset sidokset ovat vahvistuneet. Rakennusalan yritykset ovat ulkoistaneet ja yhtiöittäneet rakennuskoneitaan sekä yrityskenttä on keskittynyt yritysostojen myötä. Vuokrauskonemarkkinat ovatkin kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen; parhaimmillaan selvästi rakentamista nopeammin. Myös rakennuskoneiden määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut. Erilaisten palvelujen osuus liiketoiminnasta on lisääntynyt rakennuskonevuokrauksessa. [3] Rakennuskoneala ei ole selkeästi rajautuva toimiala. Rakennuskoneita käytetään muillakin aloilla muun muassa teollisuudessa, laivanrakentamisessa, kiinteistöissä, palvelualoilla sekä yksityisissä kotitalouksissa. Oikeiden koneiden valinta, turvallinen käyttö ja melu-, tärinä- ja ympäristöhaittojen minimoiminen edellyttävät jatkuvaa alan kehittämistä. Alan kehittäminen edesauttaa myös rakentamisen tuottavuutta. Alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä ja Suomessa on runsaasti ulkomaista työvoimaa. Rakennuskonealan kehittäminen -hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, profilointi, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman pohjalta voidaan käynnistää alan asiakkaiden ja toimijoiden yhdessä määrittelemiä ja tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Näiden osioiden tavoitteena on määritellä ja kuvata rakennuskoneala, sen sisältö, toimijat, asiakkaat, volyymit ym. tiedot, jotka luovat edellytyksiä alan sisäisen tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisäämiselle sekä ulkoisen tunnettavuuden ja profiilin nostamiselle valita seurantaan alan toiminnan kehitystä parhaiten kuvaavat tekijät ja muuttujat sekä kehittää systemaattiset menetelmät alan toimintaympäristön ja markkinoiden seurantaan ja ennakointiin Kehitysohjelma kuvataan erillisraportissa.

7 6 2 Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Rakennuskonealan yritysten kuten muidenkin yritysten strategiat ja menestysmahdollisuudet riippuvat toimiala- ja toimintaympäristöolosuhteista sekä yritysten omista resursseista, osaamisesta sekä kyvystä yhdistää ja luoda uutta tietoa. Rakennus- ja kiinteistöala sekä infra-ala ovat rakennuskonealan toiminnan perusta ja sen yritysten tärkein asiakastoimiala. Rakennusalan toimintaympäristö on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Yhteiskunnallisesti säädelty ja suljettu markkina on avautunut, paikalliset markkinat on avattu globaalille kilpailulle ja tuottavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Tämä on heijastunut myös rakennuskonealaan. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan se palvelee yhteiskuntaa ja muita toimialoja. Rakentamistarve lähtee toimijoiden kuten yritysten, organisaatioiden ja ihmisten tilantarpeesta. Rakentaminen on tyypillinen jälkisuhdanneala, joka kohtaa markkinoilla talouden suhdannemuutokset myöhemmin kuin muut toimialat. Rakennusala luo puitteet elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, asumiselle, työnteolle ja vapaa-ajalle. Laajan toimintaympäristön takia rakennusalaa analysoidaan paljon toimintaympäristöanalyysien kautta. Samat piirteet heijastuvat myös rakennuskonealalle. Toimintaympäristöanalyysit ovat yrityksessä osa strategisen ajattelun, suunnittelun ja johtamisen ylläpitämistä ja kirkastamista. Analyyseillä luodaan kokonaisnäkemys eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, markkinoilla vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehityksestä. [4] 2.1 Porterin timanttimalli Tässä selvityksessä rakennuskonealaa tarkastellaan Porterin timanttimallin viitekehyksen mukaisesti (kuva 1). Porterin mukaan vaativa kysyntä on yritysten kehittymisen ja kilpailukyvyn lähde sekä sysäys uusiin innovaatioihin. Kotimarkkinan kysynnän luonne määrittää sen, miten hyvin yritykset ovat oppineet vastaanottamaan, tulkitsemaan ja toteuttamaan asiakkaiden toiveita. Kilpailukenttä eli tarjonta on yleensä seurausta historiallisesta kehityksestä. Yritysten yhteistyö kriittisten välituotevalmistajien kanssa ja erikoistuminen kuuluvat dynaamiseen kilpailuun. Myös lähi- ja tukialojen taso vaikuttaa tarjonnan laatutasoon ja kehittymiseen. [5] Porterin mukaan perittyjä tuotannontekijäoloja ovat luonnonvarat ja ilmasto. Luotuja ja perittyjä oloja vaativampia kilpailuetuja ovat tutkimus, koulutus ja osaaminen. Myös viranomaistoiminnoilla on vaikutusta rakennuskonealan yritystoimintaan. [5] Klusteritarkastelu ylittää virallisen toimialaluokituksen rajat ja poimii tarkasteluun mukaan työpanoksen kaikilta lopputuotteiden valmistamiseen osallistuvilta aloilta. [5]

8 7 Porterin timanttimalli Sattuma Tarjonnan rakenne Kansainväliset liiketoimet Tuotannon tekijäolot Kysyntäolot Lähi- ja tukialat Julkinen valta Kuva 1. Porterin mallin [6] mukaan klusterissa osat muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden ja kilpailukyky kehittyy toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyneiden yritysten yhteistyönä.

9 8 3 Rakennuskonealan määrittely ja rajaus 3.1 Rakennuskoneala Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala (käyttö, valmistus, myynti, vuokraus ) Rakennuskoneiden käyttö rakentamisessa, muilla sektoreilla Rakennuskoneiden ja kaluston vuokraus Koneala, muut palvelut Teollisuus Rakennustuoteteollisuuden konekäyttö Kiinteistöala Talonrakentaminen Julkinen sektori MVR Palvelut Kotitaloudet 9/2010 Kuva 2. Rakennuskonealan rajaus. Määritelmä kertoo rakennuskonealan olennaisen piirteen eli sen, että käyttö on sidottu rakentamiseen ja rakentamisen lopputuotteiden korjaamiseen ja ylläpitoon sekä työmaavaiheen palveluihin. Rakentamisella tässä tarkoitetaan talon- ja infrarakentamista sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamista ja ylläpitoa. Rakennuskonealaan pitäisi kuulua koko rakentamisen arvoketjun koneisiin liittyvät toiminnot, siis myös välituotteiden valmistuksessa käytettävien koneiden. Laajasti ajateltuna teollisuuden prosessikäytössä olevat koneet ovat rakennuskonealaa, kun niillä valmistetaan rakennusosia ja rakennustarvikkeita. Tällöin lähestyttäisiin rakentamisen teollistamisen haastetta. Rakentamisen kehittäminen rakennuskoneiden ja koneistuksen avulla tulisi sisältää myös teollisuuden osuuden. Suuri osa rakennustuoteteollisuuden koneista ja laitteista ovat perinteisiä teollisuuden koneita ja kytköksissä enemmän teolliseen valmistukseen kuin työ-

10 9 maavaiheen rakennuskoneisiin. Tässä selvityksessä keskitytään rakennustyömailla tarvittaviin ja työmaatoimintoja palveleviin rakennuskoneisiin. Rakennuskoneet Rakennustyömailla käytettävät koneet Tuoteteollisuudessa käytettävät koneet ei käsitellä tässä raportissa Rakennuskoneiden käyttö muilla sektoreilla rajattu pois 9/2010 Kuva 3. Rakennuskoneet eri sektoreilla. Rakennuskone voi olla käyttäjänsä oma tai vuokrattu. Kasvava osa rakentamisen rakennuskonetarpeesta hankitaan vuokraamalla kone rakennuskoneita vuokraavalta yritykseltä. Tältä osin rakennuskoneiden vuokraustoiminta kuuluu selkeästi rakennuskonealaan. Samoja rakennuskoneita voidaan käyttää myös muilla toimialoilla. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta onkin laajentunut vuokraamalla rakennuskoneita toimialoille, jotka voivat niitä hyödyntää. Tämä vuokraustoiminta ei siten määritelmän mukaan kuulu rakennuskonealaan, vaikka on rakennuskoneiden vuokraustoimintaa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi henkilönostimien käyttö teollisuuden prosessilaitteiden huollossa. Rakennuskoneet eivät kuitenkaan kata muiden toimialojen koko konekäyttöä, vaan siellä on rakennuskoneiden lisäksi muitakin koneita. Vuokraustoiminnassa voi myös olla sellaisia koneita, joita ei käytetä lainkaan rakentamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkoti- tai koulukäyttöön vuokrattavat tilat. Tämä on erillinen sektori, joka ei kuulu rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, mutta voi silti olla yritysten liiketoimintaa. Rakennuskoneiden valmistus, maahantuonti ja myynti sekä huolto ja korjaus ja muut palvelut (esim. kuljetus, rahoitus) kattavat vielä vuokraustoimintaa laajemman kentän. Klusteriajattelun mukaisesti rakennuskonealaan lasketaan kuuluvaksi vain rakentamisen käyttöön kuuluva toiminta. Esimerkiksi traktori on rakennuskone, kun sitä käytetään maa- ja vesirakentamisessa, mutta maatalouskone maa- ja metsätalouden käytössä.

11 10 Viranomaistoiminta Koulutus Tutkimus ICT RAKENNUS- KONEALA Kauppa Käyttö Kuljetus Käyttäjäpalvelut Myynti Vuokraus Maahantuonti Valmistus Rahoitus Energia LÄHI- JA TUKIALAT 9/2010 Kuva 4. Rakennuskoneala on klusterimainen kokonaisuus. Rakennuskoneala esitettynä Porterin mallin [6] mukaan ja alan lähi- ja tukialat. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluvat yritykset, asiakkaat, järjestöt sekä muut kehittäjä- ja sidosryhmätahot. 3.2 Alalla toimivat yritykset Rakennuskonealalla toimivia keskeisiä yrityksiä ovat rakennuskoneiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät sekä rakennuskonevuokraamot ja erilaisten palvelujen tuottajat. Loppukäyttäjiä ovat rakennusliikkeet, kuluttajat, kiinteistöala sekä myös rakennusalan ulkopuolelta muun muassa teollisuus ja palveluala Valmistus Rakennuskoneita valmistava teollisuus on pitkään kehittynyt ja toimii hyvin globalisoituneessa ja kilpailussa toimintaympäristössä. Korkea teknologia on mukana valmistuksessa ja lopputuotteissa. Suuria ja raskaita rakennuskoneita valmistava teollisuus on varsin keskittynyt. Suuret valmistajat hallitsevat markkinoita. Suuria kansainvälisiä valmistajia ovat esimerkiksi Caterpillar, CNH, Deere, Hitachi, Terex, Komatsu ja Volvo. Rakennuskoneiden valmistusta ja erityisesti varustelua on useammassa paikassa kuin ennen. Tällä on ollut tarkoitus palvella maailmanlaajuisia markkinoita ja saada kunkin maan osaamista tuotteiden kehittämiseen. Samalla voidaan huomi-

12 11 oida maan ja kohteen erityispiirteitä paremmin ja tehdä asiakkaille räätälöityjä tuotteita. Koko rakennuskoneita valmistavan teollisuuden yrityskenttä on varsin laaja. Rakennuskoneiden osalta kysyntä on erittäin riippuvainen rakentamisen suhdanteista. Rakentamisen taantuman aikana liiketoiminta supistuu hyvin voimakkaasti. Raskaiden rakennuskoneiden valmistus vaatii pääomainvestointeja, joten teollisuus on pääomavaltaista. Eurooppalaisen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö (The Committee for the European Construction Equipment Industry CECE) julkaisi huhtikuussa 2009 Economic Report raportin, jonka mukaan vuonna 2008 Suomessa oli 190 rakennuskoneteollisuuden yritystä, työllistäen ihmistä. Raportin mukaan markkinoiden koko (kotimarkkinoiden myynti ja tuonti yhteensä) oli lähes 900 miljoonaa euroa vuonna Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suurimpia rakennuskoneiden valmistajia Suomessa on lueteltu alla. Varsinaisen valmistuksen (alusta loppuun asti) lisäksi rakennuskoneita varustellaan Suomessa vastaamaan asiakkaan tarpeita ja olosuhteita. Suomalaisia valmistajia: Avan Tecno Oy Bronto Skylift Oy Ab Dino Lift Oy JJ-Asennus Oy Junttan Oy Lännen Tractors Oy Metso Minerals Finland Oy Normet Oy Sandvik Mining and Construction Oy Tana Oy Vilakone Oy Maahantuonti ja myynti Maahantuontiin ja myyntiin erikoistuneet yritykset tuovat rakennuskoneita myyntiin paikallisille markkinoille. Näiden lisäksi suuret rakennuskoneiden käyttäjät tai vuokraajat tuovat maahan rakennuskoneita. Rakennuskoneiden myyntiin kuuluu myös käytettyjen koneiden kauppa. Rakennuskoneiden kysyntä ja käyttö on hyvin aluekohtaista. Suuret toimijat voivat siirtää kalustoa paikasta toiseen kysynnän vaihtelun mukaan. Kuljetuskustannuksista riippuen kysynnän muutokset arvioidaan riittävän pitkäkestoisiksi ja suuriksi. Raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankkiminen vaatii paljon pääomaa investointeihin. Rahoitus on merkittävä tekijä raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankinnassa. Kysynnän ja rakentamisen suhdanteiden lisäksi maahantuontiin ja myyntiin vaikuttaa finanssimarkkinoiden tilanne esim. korko. Rakennuskoneiden oston lisäksi yhä laajenevassa määrin tuotteita myös liisataan. Maahantuovien yritysten liikevaihto arvioidaan olleen noin miljardi euroa vuonna Markkinoiden koossa lienee päällekkäisyyttä CECE:n raportin [16] mukai-

13 12 sen valmistajien tuonnin kanssa. Alalla toimii viitisenkymmentä merkittävää toimijaa. Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suomalaisia maahantuojia ja myyjiä: Atlas Copco Kompressorit Oy Ab Bau-Met Oy Doka Finland Oy Dae-Tek Oy Fintractor Oy KH-Koneet Oy Konekesko Oy Liebherr-Finland Oy Mateko Oy Rotator Oy Suomen Rakennuskone Oy Suomen Telakone Oy Volvo Construction Equipment Finland Oy Wihuri Oy Witraktor Lännen Center Oy Hansa Machines Oy Honka Trading Oy Rakennuskonevuokraus Rakennuskonevuokraamot vuokraavat rakennuskoneita rakentamisen ja muiden toimialojen käyttöön. Rakennuskonevuokraus on yleistynyt, koska käyttäjille vuokraaminen on usein ostamista joustavampi vaihtoehto. Rakennuskoneiden vuokraustoimintaan lasketaan kuuluvan siihen erikoistuneet yritykset sekä rakennusliikkeiden yhtiöitetty toiminta. Rakennuskonevuokraus voi olla puhdasta konevuokrausta tai vuokrausta käyttäjineen. Tyypillinen tällainen vuokrausta käyttäjineen -palvelu on ajoneuvonosturi. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymi 140 Indeksi 2005= Rakennuskonevuokrauksen arvo on aikavälillä kasvanut nopeammin kuin rakentaminen: - talonrakentaminen +5 %/a - rakennuskonevuokraus +9 %/a Talonrakentaminen Rakennuskonevuokraus Lähde: Tilastokeskus 9/2010 Kuva 5. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymin kehitys. Rakennuskoneiden vuokraus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana luvun alun laman jälkeen omien konehankintojen sijasta on suosittu vuokrakoneita ja näin annettiin konevuokraamo-liiketoiminnalle tilaa kasvaa ja kehittyä. Vuoden 1993 jälkeen rakennuskonevuokraamojen sekä niiden henkilökunnan määrä ja

14 13 liikevaihto ovat kasvaneet enemmän kuin rakentamisen volyymi on kasvanut (kuva 5). Yritysrekisterin mukaan rakennuskonevuokraamo-toimialoilla (43991 Rakennuskonevuokraus käyttäjineen ja 7732 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing) oli työntekijöitä vuonna 2008 yhteensä ja liikevaihtoa kertyi 650 miljoonaa euroa. Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan arvo oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 450 milj. euroa vuonna 2009, pudotusta edellisvuoteen oli noin 15 prosenttia (vuoden 2010 rahassa). Vuokraustoiminnan arvo sisältää vain koneen osuuden, eli käyttäjän osuus on otettu pois. Vuokraamot ja leasing yhtiöt palvelevat myös muita sektoreita kuten teollisuutta ja tapahtumajärjestäjiä. Suomessa toimivia rakennuskonevuokraamoja ovat mm.: Cramo Finland Oy Espoon Nosturikeskus Oy Pohjanväre Lainapeite Oy Lyytisen Rakennusvälinevuokraus Oy Martikaisen Konevuokraamo Oy Rakennuskonevuokraamo Kaino Mattila Oy Ramirent Finland Oy RT-Konevuokraus Oy Teline-Rami Oy Turun Kone-Rent Oy Vuokraava Oy Hämeen Rakennuskone Oy Rentlift Finland Oy Salon Rakennuskonevuokraamo Oy Telinekataja Oy Uudenkaupungin Vuokralaite Oy Vuokra-Pekat Oy WasaTrade Oy Suomessa rakennuskonevuokraamoilla ei ole käytössä yhtenäistä nimikkeistöä. Euroopassa on kuitenkin joitakin nimikkeistöjä käytössä, yksi näistä on Swedish Rental Assosiation (SRA) käyttämä nimikkeistö Muut palvelujen tarjoajat Rakennuskonealan tärkeitä lähi- ja tukialoja ovat alan muut palvelut sekä järjestö ja tutkimustoiminta. Rakennuskonealaan kuuluvat myös kaikki palveluja tarjoavat yritykset ja toimijat. Tällaisia palveluja ovat muun muassa huolto, kuljetus, korjaus, rahoitus jne. Alalla toimivat yritykset voivat tarjota myös ns. lisäpalveluja muiden palveluntarjoajien toimintaan kuten kalustosuunnitelmien tekoa, asennusta, purkua, koneiden lisävarustelua, säätöjä, käyttäjiä jne Järjestöt ja yhdistykset Rakennuskoneala on verkottunut ja erilaisia alaan liittyviä yhdistyksiä on niin Suomessa kansallisella tasolla toimivina kuin kansainvälisestikin. Näitä ovat Suomessa mm. Rakennuskonevalmistajien toimialaryhmä on Teknologiateollisuus ry:n rakennuskoneiden valmistusta harjoittavien jäsenyritysten yhteenliittymä Rakennuskonepäälliköt r.y.

15 14 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:ssa toimii Rakennuskonejaosto, jonka jäseniä ovat maamme keskeiset rakennuskonevuokraamot ja rakennuskoneita maahan tuovat yritykset Ulkomaisia ja kansainvälisiä organisaatioita ovat mm. European Confederation of Equipment Distributors (ECED) Eurooppalainen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö Committee for European Construction Equipment (CECE) Global Rental Alliance Euroopan kone- ja laitevuokrausyritysten järjestö European rental association (ERA) on Global Rental Alliancen jäsen The Construction Equipment Industry (CEA), UK Swedish Rental Association (SRA) Osaltaan nämä toimijat pyrkivät edesauttamaan alan kehitystä, tilastointia ja tunnettavuutta. 3.3 Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden käytön tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Suomen kiinteistö- ja rakennusklusteri koostuu: Uudistalonrakentamisesta Talojen korjausrakentamisesta Maa- ja vesirakentamisesta Kiinteistöjen ylläpidosta sekä Rakennusalan kansainvälisistä toiminnoista. [4] Kiinteistö- ja rakennusklusteri vastaa rakennetun ympäristön ja sen käyttöön liittyvien palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Alan toimialueena on koko rakennettu ympäristö ja palvelut, joilla rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää. [9] Kiinteistö- ja rakennusala on kooltaan maamme merkittävin toimialakokonaisuus. Kiinteistöjen yhteenlaskettu arvo on noin 50 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta (625 miljardia euroa vuonna 2007). Klusterin liiketoiminnassa liikkui lähes 40 miljardia euroa vuonna Kiinteistö- ja rakennusklusteri työllistää suomalaisia puolen miljoonan henkilötyövuoden verran vuosittain. Useat kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat kuuluvat myös muihin klustereihin tai muiden toimialojen palveluja välitetään kiinteistöjen kautta. Tulevaisuudessa kiinteistöala onkin siis yhä enemmän toimialarajat ylittävä laaja yhteistoimintaverkosto, jossa on runsaasti tuotteiden ja palveluiden tarjoajia ja näiden välisiä verkostoja. Taloudellisen globalisaation myötä myös rakennus- ja kiinteistöklusterin toimialat ovat kansainvälistyneet, vaikkakin ovat edelleen huomattavan paikallisesti toimivia aloja. Toisaalta myös ulkomaisten toimijoiden tuleminen suomalaisille kiin-

16 15 teistö- ja rakennusmarkkinoille on lisääntynyt ja tämän kehityksen uskotaan jatkuvan. Kiinteistö- ja rakennusklusteri KIINTEISTÖ Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen omistus Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen ylläpito Kiinteistö- ja asuntokauppa sekä vuokraus Muut palvelut PALVELUT Suunnittelu Rakennuttaminen Kunnossapito Rauta- jalvis-kauppa Kuljetukset Viranomaistoiminnot Koulutus, tutkimus Vakuutus Rahoitus RAKENNUS Rakennustoiminta Rakennustuoteteollisuus Talotekniikka Kalusto- ja muut palvelut Kuva 6. Kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Rakentaminen Rakennustoiminta on luonteeltaan uudisrakentamista, korjausrakentamista, perusparannusta sekä muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä. Rakennustoimintaan lasketaan myös tehdasvalmisteisten rakennusten ja rakennelmien pystyttäminen rakennuspaikalla sekä tilapäisrakennusten rakentaminen. [10] Tilastoissa rakentamiselle on varattu oma toimiala F rakentaminen, joka on jaettu suomalaisessa toimialaluokituksessa (TOL 2008) talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Toimiala kattaa rakennustyömaalla tehtävän työn, jonka osuus rakentamisen arvonmuodostuksesta on vain noin 30 prosenttia. Puolet arvonmuodostuksesta tapahtuu rakennustuoteteollisuudessa. Loput 20 prosenttia syntyy erilaisten rakennuttamisen, suunnittelun, kaupan ja kuljetusten piirissä. [10] Kiinteistöala Kiinteistöalan tehtävänä on huolehtia rakennuskannan toimivuudesta. Yksittäisen kiinteistön käytön aikaiset peruspalvelut liittyvät isännöintiin ja kiinteistönhoitoon. Lisäksi on monia rakennusten toiminnallisuuteen vaikuttavia käyttäjäpalveluita, kuten esimerkiksi siivous- ja turvallisuuspalvelut, joiden hoitaminen liittyy kiinteistöön läheisesti. Kiinteistöalan tilastollinen toimiala on L Kiinteistöalan toiminta. Toimialaan kuuluvat kiinteistöjen ylläpito ja palvelut. Viime aikoina kiinteistöt on alettu nähdä yritysten yhtenä tuotannon tekijänä ja tästä syystä Suomen kiinteistöala on irtaantunut omaksi yritysten ydintoimintoja tukevaksi toimialaksi. Kun kiinteistö-

17 16 alan palvelutarjontaa tarkastellaan kiinteistön elinkaarella arvoketjuajattelun pohjalta, huomataan siihen liittyvän monenlaisia palvelutarpeita ja yrityksiä lukuisilta eri toimialoilta. [5]. Suomen kiinteistökannan ylläpidon kustannukset olivat vuonna 2008 noin 15 miljardia. Siitä 45 prosenttia (6,5 mrd. ) on käyttökuluja (energiaa, vettä ja jätehuoltoa), 20 prosenttia (3,4 mrd. ) korjauksia ja muita hoitokuluja. Kiinteistönhoitotyötä sisältävien erien osuus on 35 prosenttia (5,1 mrd. ). [11] Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. Kiinteistökannan kerrosala on kasvanut samana aikana vain viidenneksellä. Suurin osa työntekijämäärän lisäyksestä on peräisin muilta toimialoilta ja julkiselta sektorilta, jotka ovat ulkoistaneet töitä kiinteistöpalvelualan yritysten tehtäväksi. Julkisen sektorin talousongelmat, työvoimakapeikot ja tuottavuusohjelmat tulevat jatkamaa tätä kehitystä. Kiinteistönpalvelujen tuottavuus on parantunut [11] Moniin kiinteistöalan töihin kehitetty omia koneita (ulkoalueiden hoito) tai sovellettu uutta materiaaliteknologiaa (siivous). Kiinteistönpitoon on kehitetty myös uutta tekniikkaa (kulunvalvonta, teknisten järjestelmien etävalvonta, palveluyritysten mobiilisovellukset, palveluportaalit, sähköiset huoltokirjat). Kohdekohtaisesti toteutetuista palveluista on siirrytty alueellisiin palveluihin (ulkoalueet, alue- ja kaukolämpö -> vähemmän huollettavaa). Kiinteistönpitoon on kehitetty uudentyyppisiä palvelusopimuksia ja konsepteja, jotka ovat virtaviivaistanut palvelujen tuottamista. Palvelutuottajat ovat ammattimaistuneet, erikoistuneet, kansainvälistyneet. Infra-ala Infralla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennettu ympäristöä infrastruktuuria. Infra rakentaminen käsittää väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden suunnittelun, rakennuttamisen, materiaalivalmistuksen, uudisrakentamisen, saneerauksen, korjaamisen, ylläpidon, kunnossapidon ja hoidon. Koko infra markkinoiden arvo oli vuonna 2009 yhteensä 5,3 mrd. euroa. Markkinat voidaan jakaa kahteen erityyppiseen osaan. Rakentaminen ja uusinvestoinnit muodostuvat maa- ja vesirakentamisesta ja talonrakentamisen piirissä tehtävistä maanrakennustöistä. Toinen puoli koostuu ylläpitotöistä ja hoitourakoista. [17] Maa- ja vesirakentamisen määrä on kasvanut BKT:ta hitaammin ja sen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on pienentynyt. Tämä on yleinen kehityssuunta useimmissa teollistuneissa maissa. Alan sisällä investointien suhdannevaihtelut ovat selvästi suuremmat kuin hoidon ja kunnossapidon. Suhdannevaihtelut poikkeavat toisistaan myös sektoreittain (tiet, kadut, radat). [17] Maarakennusmarkkinoiden tilaajakenttää voidaan luonnehtia oligopsoniseksi eli markkinoilla toimii muutamia suuria (Tiehallinto ja Ratahallintokeskus) ja lukuisia pieniä (kunnat, yritykset) asiakkaita. Tiehallinnon ja RHK:n tilausten osuus maarakennusmarkkinoista on lähes 40 prosenttia. Aluetasolla tarkasteltuna yksittäinen kunta on iso tilaajataho. [14]