RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen"

Transkriptio

1 RAPORTTI VTT-S RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Kirjoittajat: Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen Tilaaja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry

2 1 Raportin nimi RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Rakennuskonealan kehittäminen Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen 24/5 Avainsanat Raportin numero Rakennuskone, rakentaminen, ennakointi, vuokraustoiminta VTT-S Tiivistelmä Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaatoimintojen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala ei ole tilastollisesti määriteltävissä ja rajattavissa, jolloin myös alan kokoa on vaikea arvioida. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluu yrityksiä, järjestöjä, tutkimusja kehittäjätahoja, loppukäyttäjiä sekä muita sidosryhmiä. Tässä selvityksessä rakennuskonealaa on lähestytty kahdelta suunnalta tilastojen avulla ja osuutena rakennuskustannuksista. Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Rakennuskoneiden käytön arvo talonrakentamisessa oli noin 790 miljoonaa euroa vuonna Arvo sisältää työmaavaiheessa käytettyjen koneiden ja kaluston käytön arvon. Teollisuuden välituotevalmistuksessa käytetyt koneet eivät sisälly käytön arvoon. Rakennuskoneiden käytön arvo infrarakentamisessa (rakentaminen, ylläpito ja hoito) on huomattavasti talonrakentamista suurempaa. Käytön arvo vuonna 2009 oli karkeasti arvioituna noin 1,6 miljardia euroa. Luottamuksellisuus Julkinen Tampere Laatija Hyväksyjä Markku Riihimäki Tuula Grönfors Juhani Hyvärinen VTT Expert Services Oy, Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus Tekniikankatu 1, Tampere, PL 345, Tampere, Puh , Fax Jakelu (asiakkaat ja VTT) Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Rakennuskonealan kehittäminen -hanke, johtoryhmän jäsenet VTT, Tekijät ja arkisto VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen missään muussa muodossa mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 Alkusanat Tämä raportti on tehty osana Rakennuskonealan kehittäminen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman tavoitteena on määritellä rakennuskonealan ja sen asiakkaiden tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tavoitteena on nostaa rakentamisen laatua, turvallisuutta ja tuottavuutta rakennuskoneiden tehokkaamman käytön avulla. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Raportin ovat laatineet Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen VTT Expert Serviceltä. Tilaajan puolesta työtä ohjasi Heikki Ojanperä ja hankkeen muu johtoryhmä. Raportti on laadittu maaliskuun-syyskuun 2010 välisenä aikana, jolloin Suomen julkinen talous ja elinkeinoelämä osoittivat toipumisen merkkejä lamasta. Kehitysohjelma kuvataan erillisessä raportissa. Tutkimushankkeen johtoryhmään kuuluivat Heikki Ojanperä (TKL), Kimmo Karppanen (Rakennuskonepäälliköt), Pekka Pajakkala (VTT), Kari Aulasmaa (Ramirent), Tatu Hauhio (Cramo), Vesa Valtonen (Rotator), Sini Uuttu (Tekes), Ari Ojala (SRV) ja Petri Roimela (Destia). Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Ojanperä ja varapuheenjohtajana Kimmo Karppanen. VTT:n tutkijat toimivat johtoryhmän kokousten sihteereinä. Osallistuvat yritykset ja johtoryhmän jäsenet antoivat materiaalia ja toteutumatietoa tutkimuksen käyttöön. Tekijät kiittävät lisäksi johtoryhmää aktiivisesta ohjauksesta, keskustelusta ja työpanoksesta tutkimuksen aikana. Tampere Tekijät

4 3 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tavoite Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Porterin timanttimalli Rakennuskonealan määrittely ja rajaus Rakennuskoneala Alalla toimivat yritykset Valmistus Maahantuonti ja myynti Rakennuskonevuokraus Muut palvelujen tarjoajat Järjestöt ja yhdistykset Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakennuskonealan kansainvälisyys Rakennuskonealan koko Rakennuskoneala tilastoissa Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta talonrakentamisessa Ennakointimenettely Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan muiden toimialojen asiakkaat Teollisuus Palvelualat Julkinen sektori Yksityiset henkilöt...25 Lähdeviitteet...26

5 4 Käsitteet Kone Palvelu Työkalu EU:n konedirektiivin mukaan kone on toisiinsa liitettyjen komponenttien kokonaisuus, joka on tarkoitettu varustettavaksi muulla kuin välittömällä ihmis- tai eläinvoimalla toimivalla voimansiirtojärjestelmällä, jossa ainakin yksi osa on liikkuva (esim. akseli), lisäksi kone on laite, joka on rakennettu ohjaamaan tai tekemään jotain työtä (esim. tuottamaan jotakin hyödykettä). [1] Palvelut määritellään yleensä suhteessa konkreettisiin tuotteisiin, jolloin niillä voidaan nähdä olevan seuraavat neljä erityispiirrettä: - Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. - Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. - Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti kun niitä tuotetaan. - Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen. Työkalu voi olla mm. käsityökalu, konetyökalu, tietokoneohjelmisto, järjestelmä tai toimintatapa, jolla jokin tehtävä hoidetaan tehokkaammin. Käsityökalu on väline, joka toimii käden jatkeena mm. ruoan valmistamisessa, rakentamisessa, maan muokkauksessa ja koneiden korjauksessa ja valmistuksessa. Käsityökalu saa käyttöenergiansa sitä käyttävältä ihmiseltä toisin kuin kone, joka saa energiansa joltain muulta energialähteeltä. Konetyökaluja ovat koneet, joiden päävoimanlähde on muu kuin lihasvoima. [2] Urakointi Ammattimainen toiminta, tietyn suoritteen toteuttaminen suunnitelman pohjalta, sisältää yrittäjäriskin. Vuokraus Koneen käyttöoikeuden luovuttaminen vastiketta vastaan. Vuokraus käyttäjineen Kone ja palvelu vastiketta vastaan. Käyttäjä on kiinteä osa suoritetta esim. erikoisosaamisen tai lainsäädännön kautta ei ole urakointia. Tässä raportissa määritellyt käsitteet Rakennuskone Rakennuskoneella tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakentamisessa ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa sekä kunnossapidossa. Rakentaminen sisältää talon- ja infrarakentamisen sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamisen ja kunnossapidon. Rakennuskoneiden käyttö Rakennuskoneiden käytöllä tarkoitetaan em. rakennuskoneiden käyttöä rakentamisessa, lopputuotteen aikaansaamisessa ja työmaaprosessin eri vaiheissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää vain em. rakennuskoneen käytön ja sen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu). Palvelut eivät sisälly arvoon, mikäli palvelu ei liity kiinteästi tai lainsäädännöllisesti koneeseen (esim. ajoneuvonosturin kuljettaja).

6 5 1 Johdanto 1.1 Tavoite Rakennuskonealan toiminnot muodostuvat kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Viime vuosina alan eri toiminnot ja sisäiset sidokset ovat vahvistuneet. Rakennusalan yritykset ovat ulkoistaneet ja yhtiöittäneet rakennuskoneitaan sekä yrityskenttä on keskittynyt yritysostojen myötä. Vuokrauskonemarkkinat ovatkin kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen; parhaimmillaan selvästi rakentamista nopeammin. Myös rakennuskoneiden määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut. Erilaisten palvelujen osuus liiketoiminnasta on lisääntynyt rakennuskonevuokrauksessa. [3] Rakennuskoneala ei ole selkeästi rajautuva toimiala. Rakennuskoneita käytetään muillakin aloilla muun muassa teollisuudessa, laivanrakentamisessa, kiinteistöissä, palvelualoilla sekä yksityisissä kotitalouksissa. Oikeiden koneiden valinta, turvallinen käyttö ja melu-, tärinä- ja ympäristöhaittojen minimoiminen edellyttävät jatkuvaa alan kehittämistä. Alan kehittäminen edesauttaa myös rakentamisen tuottavuutta. Alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä ja Suomessa on runsaasti ulkomaista työvoimaa. Rakennuskonealan kehittäminen -hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, profilointi, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman pohjalta voidaan käynnistää alan asiakkaiden ja toimijoiden yhdessä määrittelemiä ja tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Näiden osioiden tavoitteena on määritellä ja kuvata rakennuskoneala, sen sisältö, toimijat, asiakkaat, volyymit ym. tiedot, jotka luovat edellytyksiä alan sisäisen tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisäämiselle sekä ulkoisen tunnettavuuden ja profiilin nostamiselle valita seurantaan alan toiminnan kehitystä parhaiten kuvaavat tekijät ja muuttujat sekä kehittää systemaattiset menetelmät alan toimintaympäristön ja markkinoiden seurantaan ja ennakointiin Kehitysohjelma kuvataan erillisraportissa.

7 6 2 Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Rakennuskonealan yritysten kuten muidenkin yritysten strategiat ja menestysmahdollisuudet riippuvat toimiala- ja toimintaympäristöolosuhteista sekä yritysten omista resursseista, osaamisesta sekä kyvystä yhdistää ja luoda uutta tietoa. Rakennus- ja kiinteistöala sekä infra-ala ovat rakennuskonealan toiminnan perusta ja sen yritysten tärkein asiakastoimiala. Rakennusalan toimintaympäristö on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Yhteiskunnallisesti säädelty ja suljettu markkina on avautunut, paikalliset markkinat on avattu globaalille kilpailulle ja tuottavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Tämä on heijastunut myös rakennuskonealaan. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan se palvelee yhteiskuntaa ja muita toimialoja. Rakentamistarve lähtee toimijoiden kuten yritysten, organisaatioiden ja ihmisten tilantarpeesta. Rakentaminen on tyypillinen jälkisuhdanneala, joka kohtaa markkinoilla talouden suhdannemuutokset myöhemmin kuin muut toimialat. Rakennusala luo puitteet elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, asumiselle, työnteolle ja vapaa-ajalle. Laajan toimintaympäristön takia rakennusalaa analysoidaan paljon toimintaympäristöanalyysien kautta. Samat piirteet heijastuvat myös rakennuskonealalle. Toimintaympäristöanalyysit ovat yrityksessä osa strategisen ajattelun, suunnittelun ja johtamisen ylläpitämistä ja kirkastamista. Analyyseillä luodaan kokonaisnäkemys eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, markkinoilla vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehityksestä. [4] 2.1 Porterin timanttimalli Tässä selvityksessä rakennuskonealaa tarkastellaan Porterin timanttimallin viitekehyksen mukaisesti (kuva 1). Porterin mukaan vaativa kysyntä on yritysten kehittymisen ja kilpailukyvyn lähde sekä sysäys uusiin innovaatioihin. Kotimarkkinan kysynnän luonne määrittää sen, miten hyvin yritykset ovat oppineet vastaanottamaan, tulkitsemaan ja toteuttamaan asiakkaiden toiveita. Kilpailukenttä eli tarjonta on yleensä seurausta historiallisesta kehityksestä. Yritysten yhteistyö kriittisten välituotevalmistajien kanssa ja erikoistuminen kuuluvat dynaamiseen kilpailuun. Myös lähi- ja tukialojen taso vaikuttaa tarjonnan laatutasoon ja kehittymiseen. [5] Porterin mukaan perittyjä tuotannontekijäoloja ovat luonnonvarat ja ilmasto. Luotuja ja perittyjä oloja vaativampia kilpailuetuja ovat tutkimus, koulutus ja osaaminen. Myös viranomaistoiminnoilla on vaikutusta rakennuskonealan yritystoimintaan. [5] Klusteritarkastelu ylittää virallisen toimialaluokituksen rajat ja poimii tarkasteluun mukaan työpanoksen kaikilta lopputuotteiden valmistamiseen osallistuvilta aloilta. [5]

8 7 Porterin timanttimalli Sattuma Tarjonnan rakenne Kansainväliset liiketoimet Tuotannon tekijäolot Kysyntäolot Lähi- ja tukialat Julkinen valta Kuva 1. Porterin mallin [6] mukaan klusterissa osat muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden ja kilpailukyky kehittyy toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyneiden yritysten yhteistyönä.

9 8 3 Rakennuskonealan määrittely ja rajaus 3.1 Rakennuskoneala Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala (käyttö, valmistus, myynti, vuokraus ) Rakennuskoneiden käyttö rakentamisessa, muilla sektoreilla Rakennuskoneiden ja kaluston vuokraus Koneala, muut palvelut Teollisuus Rakennustuoteteollisuuden konekäyttö Kiinteistöala Talonrakentaminen Julkinen sektori MVR Palvelut Kotitaloudet 9/2010 Kuva 2. Rakennuskonealan rajaus. Määritelmä kertoo rakennuskonealan olennaisen piirteen eli sen, että käyttö on sidottu rakentamiseen ja rakentamisen lopputuotteiden korjaamiseen ja ylläpitoon sekä työmaavaiheen palveluihin. Rakentamisella tässä tarkoitetaan talon- ja infrarakentamista sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamista ja ylläpitoa. Rakennuskonealaan pitäisi kuulua koko rakentamisen arvoketjun koneisiin liittyvät toiminnot, siis myös välituotteiden valmistuksessa käytettävien koneiden. Laajasti ajateltuna teollisuuden prosessikäytössä olevat koneet ovat rakennuskonealaa, kun niillä valmistetaan rakennusosia ja rakennustarvikkeita. Tällöin lähestyttäisiin rakentamisen teollistamisen haastetta. Rakentamisen kehittäminen rakennuskoneiden ja koneistuksen avulla tulisi sisältää myös teollisuuden osuuden. Suuri osa rakennustuoteteollisuuden koneista ja laitteista ovat perinteisiä teollisuuden koneita ja kytköksissä enemmän teolliseen valmistukseen kuin työ-

10 9 maavaiheen rakennuskoneisiin. Tässä selvityksessä keskitytään rakennustyömailla tarvittaviin ja työmaatoimintoja palveleviin rakennuskoneisiin. Rakennuskoneet Rakennustyömailla käytettävät koneet Tuoteteollisuudessa käytettävät koneet ei käsitellä tässä raportissa Rakennuskoneiden käyttö muilla sektoreilla rajattu pois 9/2010 Kuva 3. Rakennuskoneet eri sektoreilla. Rakennuskone voi olla käyttäjänsä oma tai vuokrattu. Kasvava osa rakentamisen rakennuskonetarpeesta hankitaan vuokraamalla kone rakennuskoneita vuokraavalta yritykseltä. Tältä osin rakennuskoneiden vuokraustoiminta kuuluu selkeästi rakennuskonealaan. Samoja rakennuskoneita voidaan käyttää myös muilla toimialoilla. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta onkin laajentunut vuokraamalla rakennuskoneita toimialoille, jotka voivat niitä hyödyntää. Tämä vuokraustoiminta ei siten määritelmän mukaan kuulu rakennuskonealaan, vaikka on rakennuskoneiden vuokraustoimintaa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi henkilönostimien käyttö teollisuuden prosessilaitteiden huollossa. Rakennuskoneet eivät kuitenkaan kata muiden toimialojen koko konekäyttöä, vaan siellä on rakennuskoneiden lisäksi muitakin koneita. Vuokraustoiminnassa voi myös olla sellaisia koneita, joita ei käytetä lainkaan rakentamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkoti- tai koulukäyttöön vuokrattavat tilat. Tämä on erillinen sektori, joka ei kuulu rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, mutta voi silti olla yritysten liiketoimintaa. Rakennuskoneiden valmistus, maahantuonti ja myynti sekä huolto ja korjaus ja muut palvelut (esim. kuljetus, rahoitus) kattavat vielä vuokraustoimintaa laajemman kentän. Klusteriajattelun mukaisesti rakennuskonealaan lasketaan kuuluvaksi vain rakentamisen käyttöön kuuluva toiminta. Esimerkiksi traktori on rakennuskone, kun sitä käytetään maa- ja vesirakentamisessa, mutta maatalouskone maa- ja metsätalouden käytössä.

11 10 Viranomaistoiminta Koulutus Tutkimus ICT RAKENNUS- KONEALA Kauppa Käyttö Kuljetus Käyttäjäpalvelut Myynti Vuokraus Maahantuonti Valmistus Rahoitus Energia LÄHI- JA TUKIALAT 9/2010 Kuva 4. Rakennuskoneala on klusterimainen kokonaisuus. Rakennuskoneala esitettynä Porterin mallin [6] mukaan ja alan lähi- ja tukialat. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluvat yritykset, asiakkaat, järjestöt sekä muut kehittäjä- ja sidosryhmätahot. 3.2 Alalla toimivat yritykset Rakennuskonealalla toimivia keskeisiä yrityksiä ovat rakennuskoneiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät sekä rakennuskonevuokraamot ja erilaisten palvelujen tuottajat. Loppukäyttäjiä ovat rakennusliikkeet, kuluttajat, kiinteistöala sekä myös rakennusalan ulkopuolelta muun muassa teollisuus ja palveluala Valmistus Rakennuskoneita valmistava teollisuus on pitkään kehittynyt ja toimii hyvin globalisoituneessa ja kilpailussa toimintaympäristössä. Korkea teknologia on mukana valmistuksessa ja lopputuotteissa. Suuria ja raskaita rakennuskoneita valmistava teollisuus on varsin keskittynyt. Suuret valmistajat hallitsevat markkinoita. Suuria kansainvälisiä valmistajia ovat esimerkiksi Caterpillar, CNH, Deere, Hitachi, Terex, Komatsu ja Volvo. Rakennuskoneiden valmistusta ja erityisesti varustelua on useammassa paikassa kuin ennen. Tällä on ollut tarkoitus palvella maailmanlaajuisia markkinoita ja saada kunkin maan osaamista tuotteiden kehittämiseen. Samalla voidaan huomi-

12 11 oida maan ja kohteen erityispiirteitä paremmin ja tehdä asiakkaille räätälöityjä tuotteita. Koko rakennuskoneita valmistavan teollisuuden yrityskenttä on varsin laaja. Rakennuskoneiden osalta kysyntä on erittäin riippuvainen rakentamisen suhdanteista. Rakentamisen taantuman aikana liiketoiminta supistuu hyvin voimakkaasti. Raskaiden rakennuskoneiden valmistus vaatii pääomainvestointeja, joten teollisuus on pääomavaltaista. Eurooppalaisen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö (The Committee for the European Construction Equipment Industry CECE) julkaisi huhtikuussa 2009 Economic Report raportin, jonka mukaan vuonna 2008 Suomessa oli 190 rakennuskoneteollisuuden yritystä, työllistäen ihmistä. Raportin mukaan markkinoiden koko (kotimarkkinoiden myynti ja tuonti yhteensä) oli lähes 900 miljoonaa euroa vuonna Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suurimpia rakennuskoneiden valmistajia Suomessa on lueteltu alla. Varsinaisen valmistuksen (alusta loppuun asti) lisäksi rakennuskoneita varustellaan Suomessa vastaamaan asiakkaan tarpeita ja olosuhteita. Suomalaisia valmistajia: Avan Tecno Oy Bronto Skylift Oy Ab Dino Lift Oy JJ-Asennus Oy Junttan Oy Lännen Tractors Oy Metso Minerals Finland Oy Normet Oy Sandvik Mining and Construction Oy Tana Oy Vilakone Oy Maahantuonti ja myynti Maahantuontiin ja myyntiin erikoistuneet yritykset tuovat rakennuskoneita myyntiin paikallisille markkinoille. Näiden lisäksi suuret rakennuskoneiden käyttäjät tai vuokraajat tuovat maahan rakennuskoneita. Rakennuskoneiden myyntiin kuuluu myös käytettyjen koneiden kauppa. Rakennuskoneiden kysyntä ja käyttö on hyvin aluekohtaista. Suuret toimijat voivat siirtää kalustoa paikasta toiseen kysynnän vaihtelun mukaan. Kuljetuskustannuksista riippuen kysynnän muutokset arvioidaan riittävän pitkäkestoisiksi ja suuriksi. Raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankkiminen vaatii paljon pääomaa investointeihin. Rahoitus on merkittävä tekijä raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankinnassa. Kysynnän ja rakentamisen suhdanteiden lisäksi maahantuontiin ja myyntiin vaikuttaa finanssimarkkinoiden tilanne esim. korko. Rakennuskoneiden oston lisäksi yhä laajenevassa määrin tuotteita myös liisataan. Maahantuovien yritysten liikevaihto arvioidaan olleen noin miljardi euroa vuonna Markkinoiden koossa lienee päällekkäisyyttä CECE:n raportin [16] mukai-

13 12 sen valmistajien tuonnin kanssa. Alalla toimii viitisenkymmentä merkittävää toimijaa. Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suomalaisia maahantuojia ja myyjiä: Atlas Copco Kompressorit Oy Ab Bau-Met Oy Doka Finland Oy Dae-Tek Oy Fintractor Oy KH-Koneet Oy Konekesko Oy Liebherr-Finland Oy Mateko Oy Rotator Oy Suomen Rakennuskone Oy Suomen Telakone Oy Volvo Construction Equipment Finland Oy Wihuri Oy Witraktor Lännen Center Oy Hansa Machines Oy Honka Trading Oy Rakennuskonevuokraus Rakennuskonevuokraamot vuokraavat rakennuskoneita rakentamisen ja muiden toimialojen käyttöön. Rakennuskonevuokraus on yleistynyt, koska käyttäjille vuokraaminen on usein ostamista joustavampi vaihtoehto. Rakennuskoneiden vuokraustoimintaan lasketaan kuuluvan siihen erikoistuneet yritykset sekä rakennusliikkeiden yhtiöitetty toiminta. Rakennuskonevuokraus voi olla puhdasta konevuokrausta tai vuokrausta käyttäjineen. Tyypillinen tällainen vuokrausta käyttäjineen -palvelu on ajoneuvonosturi. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymi 140 Indeksi 2005= Rakennuskonevuokrauksen arvo on aikavälillä kasvanut nopeammin kuin rakentaminen: - talonrakentaminen +5 %/a - rakennuskonevuokraus +9 %/a Talonrakentaminen Rakennuskonevuokraus Lähde: Tilastokeskus 9/2010 Kuva 5. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymin kehitys. Rakennuskoneiden vuokraus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana luvun alun laman jälkeen omien konehankintojen sijasta on suosittu vuokrakoneita ja näin annettiin konevuokraamo-liiketoiminnalle tilaa kasvaa ja kehittyä. Vuoden 1993 jälkeen rakennuskonevuokraamojen sekä niiden henkilökunnan määrä ja

14 13 liikevaihto ovat kasvaneet enemmän kuin rakentamisen volyymi on kasvanut (kuva 5). Yritysrekisterin mukaan rakennuskonevuokraamo-toimialoilla (43991 Rakennuskonevuokraus käyttäjineen ja 7732 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing) oli työntekijöitä vuonna 2008 yhteensä ja liikevaihtoa kertyi 650 miljoonaa euroa. Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan arvo oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 450 milj. euroa vuonna 2009, pudotusta edellisvuoteen oli noin 15 prosenttia (vuoden 2010 rahassa). Vuokraustoiminnan arvo sisältää vain koneen osuuden, eli käyttäjän osuus on otettu pois. Vuokraamot ja leasing yhtiöt palvelevat myös muita sektoreita kuten teollisuutta ja tapahtumajärjestäjiä. Suomessa toimivia rakennuskonevuokraamoja ovat mm.: Cramo Finland Oy Espoon Nosturikeskus Oy Pohjanväre Lainapeite Oy Lyytisen Rakennusvälinevuokraus Oy Martikaisen Konevuokraamo Oy Rakennuskonevuokraamo Kaino Mattila Oy Ramirent Finland Oy RT-Konevuokraus Oy Teline-Rami Oy Turun Kone-Rent Oy Vuokraava Oy Hämeen Rakennuskone Oy Rentlift Finland Oy Salon Rakennuskonevuokraamo Oy Telinekataja Oy Uudenkaupungin Vuokralaite Oy Vuokra-Pekat Oy WasaTrade Oy Suomessa rakennuskonevuokraamoilla ei ole käytössä yhtenäistä nimikkeistöä. Euroopassa on kuitenkin joitakin nimikkeistöjä käytössä, yksi näistä on Swedish Rental Assosiation (SRA) käyttämä nimikkeistö Muut palvelujen tarjoajat Rakennuskonealan tärkeitä lähi- ja tukialoja ovat alan muut palvelut sekä järjestö ja tutkimustoiminta. Rakennuskonealaan kuuluvat myös kaikki palveluja tarjoavat yritykset ja toimijat. Tällaisia palveluja ovat muun muassa huolto, kuljetus, korjaus, rahoitus jne. Alalla toimivat yritykset voivat tarjota myös ns. lisäpalveluja muiden palveluntarjoajien toimintaan kuten kalustosuunnitelmien tekoa, asennusta, purkua, koneiden lisävarustelua, säätöjä, käyttäjiä jne Järjestöt ja yhdistykset Rakennuskoneala on verkottunut ja erilaisia alaan liittyviä yhdistyksiä on niin Suomessa kansallisella tasolla toimivina kuin kansainvälisestikin. Näitä ovat Suomessa mm. Rakennuskonevalmistajien toimialaryhmä on Teknologiateollisuus ry:n rakennuskoneiden valmistusta harjoittavien jäsenyritysten yhteenliittymä Rakennuskonepäälliköt r.y.

15 14 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:ssa toimii Rakennuskonejaosto, jonka jäseniä ovat maamme keskeiset rakennuskonevuokraamot ja rakennuskoneita maahan tuovat yritykset Ulkomaisia ja kansainvälisiä organisaatioita ovat mm. European Confederation of Equipment Distributors (ECED) Eurooppalainen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö Committee for European Construction Equipment (CECE) Global Rental Alliance Euroopan kone- ja laitevuokrausyritysten järjestö European rental association (ERA) on Global Rental Alliancen jäsen The Construction Equipment Industry (CEA), UK Swedish Rental Association (SRA) Osaltaan nämä toimijat pyrkivät edesauttamaan alan kehitystä, tilastointia ja tunnettavuutta. 3.3 Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden käytön tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Suomen kiinteistö- ja rakennusklusteri koostuu: Uudistalonrakentamisesta Talojen korjausrakentamisesta Maa- ja vesirakentamisesta Kiinteistöjen ylläpidosta sekä Rakennusalan kansainvälisistä toiminnoista. [4] Kiinteistö- ja rakennusklusteri vastaa rakennetun ympäristön ja sen käyttöön liittyvien palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Alan toimialueena on koko rakennettu ympäristö ja palvelut, joilla rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää. [9] Kiinteistö- ja rakennusala on kooltaan maamme merkittävin toimialakokonaisuus. Kiinteistöjen yhteenlaskettu arvo on noin 50 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta (625 miljardia euroa vuonna 2007). Klusterin liiketoiminnassa liikkui lähes 40 miljardia euroa vuonna Kiinteistö- ja rakennusklusteri työllistää suomalaisia puolen miljoonan henkilötyövuoden verran vuosittain. Useat kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat kuuluvat myös muihin klustereihin tai muiden toimialojen palveluja välitetään kiinteistöjen kautta. Tulevaisuudessa kiinteistöala onkin siis yhä enemmän toimialarajat ylittävä laaja yhteistoimintaverkosto, jossa on runsaasti tuotteiden ja palveluiden tarjoajia ja näiden välisiä verkostoja. Taloudellisen globalisaation myötä myös rakennus- ja kiinteistöklusterin toimialat ovat kansainvälistyneet, vaikkakin ovat edelleen huomattavan paikallisesti toimivia aloja. Toisaalta myös ulkomaisten toimijoiden tuleminen suomalaisille kiin-

16 15 teistö- ja rakennusmarkkinoille on lisääntynyt ja tämän kehityksen uskotaan jatkuvan. Kiinteistö- ja rakennusklusteri KIINTEISTÖ Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen omistus Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen ylläpito Kiinteistö- ja asuntokauppa sekä vuokraus Muut palvelut PALVELUT Suunnittelu Rakennuttaminen Kunnossapito Rauta- jalvis-kauppa Kuljetukset Viranomaistoiminnot Koulutus, tutkimus Vakuutus Rahoitus RAKENNUS Rakennustoiminta Rakennustuoteteollisuus Talotekniikka Kalusto- ja muut palvelut Kuva 6. Kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Rakentaminen Rakennustoiminta on luonteeltaan uudisrakentamista, korjausrakentamista, perusparannusta sekä muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä. Rakennustoimintaan lasketaan myös tehdasvalmisteisten rakennusten ja rakennelmien pystyttäminen rakennuspaikalla sekä tilapäisrakennusten rakentaminen. [10] Tilastoissa rakentamiselle on varattu oma toimiala F rakentaminen, joka on jaettu suomalaisessa toimialaluokituksessa (TOL 2008) talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Toimiala kattaa rakennustyömaalla tehtävän työn, jonka osuus rakentamisen arvonmuodostuksesta on vain noin 30 prosenttia. Puolet arvonmuodostuksesta tapahtuu rakennustuoteteollisuudessa. Loput 20 prosenttia syntyy erilaisten rakennuttamisen, suunnittelun, kaupan ja kuljetusten piirissä. [10] Kiinteistöala Kiinteistöalan tehtävänä on huolehtia rakennuskannan toimivuudesta. Yksittäisen kiinteistön käytön aikaiset peruspalvelut liittyvät isännöintiin ja kiinteistönhoitoon. Lisäksi on monia rakennusten toiminnallisuuteen vaikuttavia käyttäjäpalveluita, kuten esimerkiksi siivous- ja turvallisuuspalvelut, joiden hoitaminen liittyy kiinteistöön läheisesti. Kiinteistöalan tilastollinen toimiala on L Kiinteistöalan toiminta. Toimialaan kuuluvat kiinteistöjen ylläpito ja palvelut. Viime aikoina kiinteistöt on alettu nähdä yritysten yhtenä tuotannon tekijänä ja tästä syystä Suomen kiinteistöala on irtaantunut omaksi yritysten ydintoimintoja tukevaksi toimialaksi. Kun kiinteistö-

17 16 alan palvelutarjontaa tarkastellaan kiinteistön elinkaarella arvoketjuajattelun pohjalta, huomataan siihen liittyvän monenlaisia palvelutarpeita ja yrityksiä lukuisilta eri toimialoilta. [5]. Suomen kiinteistökannan ylläpidon kustannukset olivat vuonna 2008 noin 15 miljardia. Siitä 45 prosenttia (6,5 mrd. ) on käyttökuluja (energiaa, vettä ja jätehuoltoa), 20 prosenttia (3,4 mrd. ) korjauksia ja muita hoitokuluja. Kiinteistönhoitotyötä sisältävien erien osuus on 35 prosenttia (5,1 mrd. ). [11] Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. Kiinteistökannan kerrosala on kasvanut samana aikana vain viidenneksellä. Suurin osa työntekijämäärän lisäyksestä on peräisin muilta toimialoilta ja julkiselta sektorilta, jotka ovat ulkoistaneet töitä kiinteistöpalvelualan yritysten tehtäväksi. Julkisen sektorin talousongelmat, työvoimakapeikot ja tuottavuusohjelmat tulevat jatkamaa tätä kehitystä. Kiinteistönpalvelujen tuottavuus on parantunut [11] Moniin kiinteistöalan töihin kehitetty omia koneita (ulkoalueiden hoito) tai sovellettu uutta materiaaliteknologiaa (siivous). Kiinteistönpitoon on kehitetty myös uutta tekniikkaa (kulunvalvonta, teknisten järjestelmien etävalvonta, palveluyritysten mobiilisovellukset, palveluportaalit, sähköiset huoltokirjat). Kohdekohtaisesti toteutetuista palveluista on siirrytty alueellisiin palveluihin (ulkoalueet, alue- ja kaukolämpö -> vähemmän huollettavaa). Kiinteistönpitoon on kehitetty uudentyyppisiä palvelusopimuksia ja konsepteja, jotka ovat virtaviivaistanut palvelujen tuottamista. Palvelutuottajat ovat ammattimaistuneet, erikoistuneet, kansainvälistyneet. Infra-ala Infralla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennettu ympäristöä infrastruktuuria. Infra rakentaminen käsittää väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden suunnittelun, rakennuttamisen, materiaalivalmistuksen, uudisrakentamisen, saneerauksen, korjaamisen, ylläpidon, kunnossapidon ja hoidon. Koko infra markkinoiden arvo oli vuonna 2009 yhteensä 5,3 mrd. euroa. Markkinat voidaan jakaa kahteen erityyppiseen osaan. Rakentaminen ja uusinvestoinnit muodostuvat maa- ja vesirakentamisesta ja talonrakentamisen piirissä tehtävistä maanrakennustöistä. Toinen puoli koostuu ylläpitotöistä ja hoitourakoista. [17] Maa- ja vesirakentamisen määrä on kasvanut BKT:ta hitaammin ja sen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on pienentynyt. Tämä on yleinen kehityssuunta useimmissa teollistuneissa maissa. Alan sisällä investointien suhdannevaihtelut ovat selvästi suuremmat kuin hoidon ja kunnossapidon. Suhdannevaihtelut poikkeavat toisistaan myös sektoreittain (tiet, kadut, radat). [17] Maarakennusmarkkinoiden tilaajakenttää voidaan luonnehtia oligopsoniseksi eli markkinoilla toimii muutamia suuria (Tiehallinto ja Ratahallintokeskus) ja lukuisia pieniä (kunnat, yritykset) asiakkaita. Tiehallinnon ja RHK:n tilausten osuus maarakennusmarkkinoista on lähes 40 prosenttia. Aluetasolla tarkasteltuna yksittäinen kunta on iso tilaajataho. [14]

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TERVETULOA RAKENNUSKONEIDEN KÄYTÖN ENNAKOINTI - SUHDANNERAPORTTI I/2014

TERVETULOA RAKENNUSKONEIDEN KÄYTÖN ENNAKOINTI - SUHDANNERAPORTTI I/2014 TERVETULOA RAKENNUSKONEIDEN KÄYTÖN ENNAKOINTI - SUHDANNERAPORTTI I/2014 20.5.2014 Pekka Pajakkala Markku Riihimäki Forecon Oy Talous & rakentaminen Pekka Pajakkala Suomen taloustilanne ja -näkymät tilanne

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen XIV VALTAKUNNALLINEN YRITYSJOHDON TYHY-HARJOITUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, SANTAHAMINA, HELSINKI Hyvinvoinnilla tulosta #SHjoht Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Professori Guy Ahonen Intangibles Management

Lisätiedot

Vastuut sektoreittain ja toimialoittain

Vastuut sektoreittain ja toimialoittain Luotonanto Pankkitakaukset Erääntyneet saamiset 3090 p saamiset 90>180 0-korkoiset konsernin ulkopuoliset saamiset (S06) J0002 (03) 95 05 C 01 ; Kr02 M010201 M010202 M 01 05 02 : C3 C3

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) PANKKIJÄRJESTELMÄN TILA Annettu Korvaa Voimassa Tunniste 11.11.28 18.1.24 1.1.29 - S S_s.XLS Vastaustarkkuus: 1 euroa Määrittelyistä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot