RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen"

Transkriptio

1 RAPORTTI VTT-S RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Kirjoittajat: Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen Tilaaja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry

2 1 Raportin nimi RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Rakennuskonealan kehittäminen Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen 24/5 Avainsanat Raportin numero Rakennuskone, rakentaminen, ennakointi, vuokraustoiminta VTT-S Tiivistelmä Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaatoimintojen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala ei ole tilastollisesti määriteltävissä ja rajattavissa, jolloin myös alan kokoa on vaikea arvioida. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluu yrityksiä, järjestöjä, tutkimusja kehittäjätahoja, loppukäyttäjiä sekä muita sidosryhmiä. Tässä selvityksessä rakennuskonealaa on lähestytty kahdelta suunnalta tilastojen avulla ja osuutena rakennuskustannuksista. Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Rakennuskoneiden käytön arvo talonrakentamisessa oli noin 790 miljoonaa euroa vuonna Arvo sisältää työmaavaiheessa käytettyjen koneiden ja kaluston käytön arvon. Teollisuuden välituotevalmistuksessa käytetyt koneet eivät sisälly käytön arvoon. Rakennuskoneiden käytön arvo infrarakentamisessa (rakentaminen, ylläpito ja hoito) on huomattavasti talonrakentamista suurempaa. Käytön arvo vuonna 2009 oli karkeasti arvioituna noin 1,6 miljardia euroa. Luottamuksellisuus Julkinen Tampere Laatija Hyväksyjä Markku Riihimäki Tuula Grönfors Juhani Hyvärinen VTT Expert Services Oy, Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus Tekniikankatu 1, Tampere, PL 345, Tampere, Puh , Fax Jakelu (asiakkaat ja VTT) Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Rakennuskonealan kehittäminen -hanke, johtoryhmän jäsenet VTT, Tekijät ja arkisto VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen missään muussa muodossa mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 Alkusanat Tämä raportti on tehty osana Rakennuskonealan kehittäminen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman tavoitteena on määritellä rakennuskonealan ja sen asiakkaiden tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tavoitteena on nostaa rakentamisen laatua, turvallisuutta ja tuottavuutta rakennuskoneiden tehokkaamman käytön avulla. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Raportin ovat laatineet Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen VTT Expert Serviceltä. Tilaajan puolesta työtä ohjasi Heikki Ojanperä ja hankkeen muu johtoryhmä. Raportti on laadittu maaliskuun-syyskuun 2010 välisenä aikana, jolloin Suomen julkinen talous ja elinkeinoelämä osoittivat toipumisen merkkejä lamasta. Kehitysohjelma kuvataan erillisessä raportissa. Tutkimushankkeen johtoryhmään kuuluivat Heikki Ojanperä (TKL), Kimmo Karppanen (Rakennuskonepäälliköt), Pekka Pajakkala (VTT), Kari Aulasmaa (Ramirent), Tatu Hauhio (Cramo), Vesa Valtonen (Rotator), Sini Uuttu (Tekes), Ari Ojala (SRV) ja Petri Roimela (Destia). Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Ojanperä ja varapuheenjohtajana Kimmo Karppanen. VTT:n tutkijat toimivat johtoryhmän kokousten sihteereinä. Osallistuvat yritykset ja johtoryhmän jäsenet antoivat materiaalia ja toteutumatietoa tutkimuksen käyttöön. Tekijät kiittävät lisäksi johtoryhmää aktiivisesta ohjauksesta, keskustelusta ja työpanoksesta tutkimuksen aikana. Tampere Tekijät

4 3 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tavoite Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Porterin timanttimalli Rakennuskonealan määrittely ja rajaus Rakennuskoneala Alalla toimivat yritykset Valmistus Maahantuonti ja myynti Rakennuskonevuokraus Muut palvelujen tarjoajat Järjestöt ja yhdistykset Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakennuskonealan kansainvälisyys Rakennuskonealan koko Rakennuskoneala tilastoissa Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta talonrakentamisessa Ennakointimenettely Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan muiden toimialojen asiakkaat Teollisuus Palvelualat Julkinen sektori Yksityiset henkilöt...25 Lähdeviitteet...26

5 4 Käsitteet Kone Palvelu Työkalu EU:n konedirektiivin mukaan kone on toisiinsa liitettyjen komponenttien kokonaisuus, joka on tarkoitettu varustettavaksi muulla kuin välittömällä ihmis- tai eläinvoimalla toimivalla voimansiirtojärjestelmällä, jossa ainakin yksi osa on liikkuva (esim. akseli), lisäksi kone on laite, joka on rakennettu ohjaamaan tai tekemään jotain työtä (esim. tuottamaan jotakin hyödykettä). [1] Palvelut määritellään yleensä suhteessa konkreettisiin tuotteisiin, jolloin niillä voidaan nähdä olevan seuraavat neljä erityispiirrettä: - Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. - Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. - Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti kun niitä tuotetaan. - Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen. Työkalu voi olla mm. käsityökalu, konetyökalu, tietokoneohjelmisto, järjestelmä tai toimintatapa, jolla jokin tehtävä hoidetaan tehokkaammin. Käsityökalu on väline, joka toimii käden jatkeena mm. ruoan valmistamisessa, rakentamisessa, maan muokkauksessa ja koneiden korjauksessa ja valmistuksessa. Käsityökalu saa käyttöenergiansa sitä käyttävältä ihmiseltä toisin kuin kone, joka saa energiansa joltain muulta energialähteeltä. Konetyökaluja ovat koneet, joiden päävoimanlähde on muu kuin lihasvoima. [2] Urakointi Ammattimainen toiminta, tietyn suoritteen toteuttaminen suunnitelman pohjalta, sisältää yrittäjäriskin. Vuokraus Koneen käyttöoikeuden luovuttaminen vastiketta vastaan. Vuokraus käyttäjineen Kone ja palvelu vastiketta vastaan. Käyttäjä on kiinteä osa suoritetta esim. erikoisosaamisen tai lainsäädännön kautta ei ole urakointia. Tässä raportissa määritellyt käsitteet Rakennuskone Rakennuskoneella tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakentamisessa ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa sekä kunnossapidossa. Rakentaminen sisältää talon- ja infrarakentamisen sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamisen ja kunnossapidon. Rakennuskoneiden käyttö Rakennuskoneiden käytöllä tarkoitetaan em. rakennuskoneiden käyttöä rakentamisessa, lopputuotteen aikaansaamisessa ja työmaaprosessin eri vaiheissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää vain em. rakennuskoneen käytön ja sen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu). Palvelut eivät sisälly arvoon, mikäli palvelu ei liity kiinteästi tai lainsäädännöllisesti koneeseen (esim. ajoneuvonosturin kuljettaja).

6 5 1 Johdanto 1.1 Tavoite Rakennuskonealan toiminnot muodostuvat kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Viime vuosina alan eri toiminnot ja sisäiset sidokset ovat vahvistuneet. Rakennusalan yritykset ovat ulkoistaneet ja yhtiöittäneet rakennuskoneitaan sekä yrityskenttä on keskittynyt yritysostojen myötä. Vuokrauskonemarkkinat ovatkin kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen; parhaimmillaan selvästi rakentamista nopeammin. Myös rakennuskoneiden määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut. Erilaisten palvelujen osuus liiketoiminnasta on lisääntynyt rakennuskonevuokrauksessa. [3] Rakennuskoneala ei ole selkeästi rajautuva toimiala. Rakennuskoneita käytetään muillakin aloilla muun muassa teollisuudessa, laivanrakentamisessa, kiinteistöissä, palvelualoilla sekä yksityisissä kotitalouksissa. Oikeiden koneiden valinta, turvallinen käyttö ja melu-, tärinä- ja ympäristöhaittojen minimoiminen edellyttävät jatkuvaa alan kehittämistä. Alan kehittäminen edesauttaa myös rakentamisen tuottavuutta. Alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä ja Suomessa on runsaasti ulkomaista työvoimaa. Rakennuskonealan kehittäminen -hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, profilointi, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman pohjalta voidaan käynnistää alan asiakkaiden ja toimijoiden yhdessä määrittelemiä ja tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Näiden osioiden tavoitteena on määritellä ja kuvata rakennuskoneala, sen sisältö, toimijat, asiakkaat, volyymit ym. tiedot, jotka luovat edellytyksiä alan sisäisen tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisäämiselle sekä ulkoisen tunnettavuuden ja profiilin nostamiselle valita seurantaan alan toiminnan kehitystä parhaiten kuvaavat tekijät ja muuttujat sekä kehittää systemaattiset menetelmät alan toimintaympäristön ja markkinoiden seurantaan ja ennakointiin Kehitysohjelma kuvataan erillisraportissa.

7 6 2 Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Rakennuskonealan yritysten kuten muidenkin yritysten strategiat ja menestysmahdollisuudet riippuvat toimiala- ja toimintaympäristöolosuhteista sekä yritysten omista resursseista, osaamisesta sekä kyvystä yhdistää ja luoda uutta tietoa. Rakennus- ja kiinteistöala sekä infra-ala ovat rakennuskonealan toiminnan perusta ja sen yritysten tärkein asiakastoimiala. Rakennusalan toimintaympäristö on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Yhteiskunnallisesti säädelty ja suljettu markkina on avautunut, paikalliset markkinat on avattu globaalille kilpailulle ja tuottavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Tämä on heijastunut myös rakennuskonealaan. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan se palvelee yhteiskuntaa ja muita toimialoja. Rakentamistarve lähtee toimijoiden kuten yritysten, organisaatioiden ja ihmisten tilantarpeesta. Rakentaminen on tyypillinen jälkisuhdanneala, joka kohtaa markkinoilla talouden suhdannemuutokset myöhemmin kuin muut toimialat. Rakennusala luo puitteet elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, asumiselle, työnteolle ja vapaa-ajalle. Laajan toimintaympäristön takia rakennusalaa analysoidaan paljon toimintaympäristöanalyysien kautta. Samat piirteet heijastuvat myös rakennuskonealalle. Toimintaympäristöanalyysit ovat yrityksessä osa strategisen ajattelun, suunnittelun ja johtamisen ylläpitämistä ja kirkastamista. Analyyseillä luodaan kokonaisnäkemys eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, markkinoilla vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehityksestä. [4] 2.1 Porterin timanttimalli Tässä selvityksessä rakennuskonealaa tarkastellaan Porterin timanttimallin viitekehyksen mukaisesti (kuva 1). Porterin mukaan vaativa kysyntä on yritysten kehittymisen ja kilpailukyvyn lähde sekä sysäys uusiin innovaatioihin. Kotimarkkinan kysynnän luonne määrittää sen, miten hyvin yritykset ovat oppineet vastaanottamaan, tulkitsemaan ja toteuttamaan asiakkaiden toiveita. Kilpailukenttä eli tarjonta on yleensä seurausta historiallisesta kehityksestä. Yritysten yhteistyö kriittisten välituotevalmistajien kanssa ja erikoistuminen kuuluvat dynaamiseen kilpailuun. Myös lähi- ja tukialojen taso vaikuttaa tarjonnan laatutasoon ja kehittymiseen. [5] Porterin mukaan perittyjä tuotannontekijäoloja ovat luonnonvarat ja ilmasto. Luotuja ja perittyjä oloja vaativampia kilpailuetuja ovat tutkimus, koulutus ja osaaminen. Myös viranomaistoiminnoilla on vaikutusta rakennuskonealan yritystoimintaan. [5] Klusteritarkastelu ylittää virallisen toimialaluokituksen rajat ja poimii tarkasteluun mukaan työpanoksen kaikilta lopputuotteiden valmistamiseen osallistuvilta aloilta. [5]

8 7 Porterin timanttimalli Sattuma Tarjonnan rakenne Kansainväliset liiketoimet Tuotannon tekijäolot Kysyntäolot Lähi- ja tukialat Julkinen valta Kuva 1. Porterin mallin [6] mukaan klusterissa osat muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden ja kilpailukyky kehittyy toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyneiden yritysten yhteistyönä.

9 8 3 Rakennuskonealan määrittely ja rajaus 3.1 Rakennuskoneala Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala (käyttö, valmistus, myynti, vuokraus ) Rakennuskoneiden käyttö rakentamisessa, muilla sektoreilla Rakennuskoneiden ja kaluston vuokraus Koneala, muut palvelut Teollisuus Rakennustuoteteollisuuden konekäyttö Kiinteistöala Talonrakentaminen Julkinen sektori MVR Palvelut Kotitaloudet 9/2010 Kuva 2. Rakennuskonealan rajaus. Määritelmä kertoo rakennuskonealan olennaisen piirteen eli sen, että käyttö on sidottu rakentamiseen ja rakentamisen lopputuotteiden korjaamiseen ja ylläpitoon sekä työmaavaiheen palveluihin. Rakentamisella tässä tarkoitetaan talon- ja infrarakentamista sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamista ja ylläpitoa. Rakennuskonealaan pitäisi kuulua koko rakentamisen arvoketjun koneisiin liittyvät toiminnot, siis myös välituotteiden valmistuksessa käytettävien koneiden. Laajasti ajateltuna teollisuuden prosessikäytössä olevat koneet ovat rakennuskonealaa, kun niillä valmistetaan rakennusosia ja rakennustarvikkeita. Tällöin lähestyttäisiin rakentamisen teollistamisen haastetta. Rakentamisen kehittäminen rakennuskoneiden ja koneistuksen avulla tulisi sisältää myös teollisuuden osuuden. Suuri osa rakennustuoteteollisuuden koneista ja laitteista ovat perinteisiä teollisuuden koneita ja kytköksissä enemmän teolliseen valmistukseen kuin työ-

10 9 maavaiheen rakennuskoneisiin. Tässä selvityksessä keskitytään rakennustyömailla tarvittaviin ja työmaatoimintoja palveleviin rakennuskoneisiin. Rakennuskoneet Rakennustyömailla käytettävät koneet Tuoteteollisuudessa käytettävät koneet ei käsitellä tässä raportissa Rakennuskoneiden käyttö muilla sektoreilla rajattu pois 9/2010 Kuva 3. Rakennuskoneet eri sektoreilla. Rakennuskone voi olla käyttäjänsä oma tai vuokrattu. Kasvava osa rakentamisen rakennuskonetarpeesta hankitaan vuokraamalla kone rakennuskoneita vuokraavalta yritykseltä. Tältä osin rakennuskoneiden vuokraustoiminta kuuluu selkeästi rakennuskonealaan. Samoja rakennuskoneita voidaan käyttää myös muilla toimialoilla. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta onkin laajentunut vuokraamalla rakennuskoneita toimialoille, jotka voivat niitä hyödyntää. Tämä vuokraustoiminta ei siten määritelmän mukaan kuulu rakennuskonealaan, vaikka on rakennuskoneiden vuokraustoimintaa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi henkilönostimien käyttö teollisuuden prosessilaitteiden huollossa. Rakennuskoneet eivät kuitenkaan kata muiden toimialojen koko konekäyttöä, vaan siellä on rakennuskoneiden lisäksi muitakin koneita. Vuokraustoiminnassa voi myös olla sellaisia koneita, joita ei käytetä lainkaan rakentamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkoti- tai koulukäyttöön vuokrattavat tilat. Tämä on erillinen sektori, joka ei kuulu rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, mutta voi silti olla yritysten liiketoimintaa. Rakennuskoneiden valmistus, maahantuonti ja myynti sekä huolto ja korjaus ja muut palvelut (esim. kuljetus, rahoitus) kattavat vielä vuokraustoimintaa laajemman kentän. Klusteriajattelun mukaisesti rakennuskonealaan lasketaan kuuluvaksi vain rakentamisen käyttöön kuuluva toiminta. Esimerkiksi traktori on rakennuskone, kun sitä käytetään maa- ja vesirakentamisessa, mutta maatalouskone maa- ja metsätalouden käytössä.

11 10 Viranomaistoiminta Koulutus Tutkimus ICT RAKENNUS- KONEALA Kauppa Käyttö Kuljetus Käyttäjäpalvelut Myynti Vuokraus Maahantuonti Valmistus Rahoitus Energia LÄHI- JA TUKIALAT 9/2010 Kuva 4. Rakennuskoneala on klusterimainen kokonaisuus. Rakennuskoneala esitettynä Porterin mallin [6] mukaan ja alan lähi- ja tukialat. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluvat yritykset, asiakkaat, järjestöt sekä muut kehittäjä- ja sidosryhmätahot. 3.2 Alalla toimivat yritykset Rakennuskonealalla toimivia keskeisiä yrityksiä ovat rakennuskoneiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät sekä rakennuskonevuokraamot ja erilaisten palvelujen tuottajat. Loppukäyttäjiä ovat rakennusliikkeet, kuluttajat, kiinteistöala sekä myös rakennusalan ulkopuolelta muun muassa teollisuus ja palveluala Valmistus Rakennuskoneita valmistava teollisuus on pitkään kehittynyt ja toimii hyvin globalisoituneessa ja kilpailussa toimintaympäristössä. Korkea teknologia on mukana valmistuksessa ja lopputuotteissa. Suuria ja raskaita rakennuskoneita valmistava teollisuus on varsin keskittynyt. Suuret valmistajat hallitsevat markkinoita. Suuria kansainvälisiä valmistajia ovat esimerkiksi Caterpillar, CNH, Deere, Hitachi, Terex, Komatsu ja Volvo. Rakennuskoneiden valmistusta ja erityisesti varustelua on useammassa paikassa kuin ennen. Tällä on ollut tarkoitus palvella maailmanlaajuisia markkinoita ja saada kunkin maan osaamista tuotteiden kehittämiseen. Samalla voidaan huomi-

12 11 oida maan ja kohteen erityispiirteitä paremmin ja tehdä asiakkaille räätälöityjä tuotteita. Koko rakennuskoneita valmistavan teollisuuden yrityskenttä on varsin laaja. Rakennuskoneiden osalta kysyntä on erittäin riippuvainen rakentamisen suhdanteista. Rakentamisen taantuman aikana liiketoiminta supistuu hyvin voimakkaasti. Raskaiden rakennuskoneiden valmistus vaatii pääomainvestointeja, joten teollisuus on pääomavaltaista. Eurooppalaisen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö (The Committee for the European Construction Equipment Industry CECE) julkaisi huhtikuussa 2009 Economic Report raportin, jonka mukaan vuonna 2008 Suomessa oli 190 rakennuskoneteollisuuden yritystä, työllistäen ihmistä. Raportin mukaan markkinoiden koko (kotimarkkinoiden myynti ja tuonti yhteensä) oli lähes 900 miljoonaa euroa vuonna Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suurimpia rakennuskoneiden valmistajia Suomessa on lueteltu alla. Varsinaisen valmistuksen (alusta loppuun asti) lisäksi rakennuskoneita varustellaan Suomessa vastaamaan asiakkaan tarpeita ja olosuhteita. Suomalaisia valmistajia: Avan Tecno Oy Bronto Skylift Oy Ab Dino Lift Oy JJ-Asennus Oy Junttan Oy Lännen Tractors Oy Metso Minerals Finland Oy Normet Oy Sandvik Mining and Construction Oy Tana Oy Vilakone Oy Maahantuonti ja myynti Maahantuontiin ja myyntiin erikoistuneet yritykset tuovat rakennuskoneita myyntiin paikallisille markkinoille. Näiden lisäksi suuret rakennuskoneiden käyttäjät tai vuokraajat tuovat maahan rakennuskoneita. Rakennuskoneiden myyntiin kuuluu myös käytettyjen koneiden kauppa. Rakennuskoneiden kysyntä ja käyttö on hyvin aluekohtaista. Suuret toimijat voivat siirtää kalustoa paikasta toiseen kysynnän vaihtelun mukaan. Kuljetuskustannuksista riippuen kysynnän muutokset arvioidaan riittävän pitkäkestoisiksi ja suuriksi. Raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankkiminen vaatii paljon pääomaa investointeihin. Rahoitus on merkittävä tekijä raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankinnassa. Kysynnän ja rakentamisen suhdanteiden lisäksi maahantuontiin ja myyntiin vaikuttaa finanssimarkkinoiden tilanne esim. korko. Rakennuskoneiden oston lisäksi yhä laajenevassa määrin tuotteita myös liisataan. Maahantuovien yritysten liikevaihto arvioidaan olleen noin miljardi euroa vuonna Markkinoiden koossa lienee päällekkäisyyttä CECE:n raportin [16] mukai-

13 12 sen valmistajien tuonnin kanssa. Alalla toimii viitisenkymmentä merkittävää toimijaa. Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suomalaisia maahantuojia ja myyjiä: Atlas Copco Kompressorit Oy Ab Bau-Met Oy Doka Finland Oy Dae-Tek Oy Fintractor Oy KH-Koneet Oy Konekesko Oy Liebherr-Finland Oy Mateko Oy Rotator Oy Suomen Rakennuskone Oy Suomen Telakone Oy Volvo Construction Equipment Finland Oy Wihuri Oy Witraktor Lännen Center Oy Hansa Machines Oy Honka Trading Oy Rakennuskonevuokraus Rakennuskonevuokraamot vuokraavat rakennuskoneita rakentamisen ja muiden toimialojen käyttöön. Rakennuskonevuokraus on yleistynyt, koska käyttäjille vuokraaminen on usein ostamista joustavampi vaihtoehto. Rakennuskoneiden vuokraustoimintaan lasketaan kuuluvan siihen erikoistuneet yritykset sekä rakennusliikkeiden yhtiöitetty toiminta. Rakennuskonevuokraus voi olla puhdasta konevuokrausta tai vuokrausta käyttäjineen. Tyypillinen tällainen vuokrausta käyttäjineen -palvelu on ajoneuvonosturi. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymi 140 Indeksi 2005= Rakennuskonevuokrauksen arvo on aikavälillä kasvanut nopeammin kuin rakentaminen: - talonrakentaminen +5 %/a - rakennuskonevuokraus +9 %/a Talonrakentaminen Rakennuskonevuokraus Lähde: Tilastokeskus 9/2010 Kuva 5. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymin kehitys. Rakennuskoneiden vuokraus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana luvun alun laman jälkeen omien konehankintojen sijasta on suosittu vuokrakoneita ja näin annettiin konevuokraamo-liiketoiminnalle tilaa kasvaa ja kehittyä. Vuoden 1993 jälkeen rakennuskonevuokraamojen sekä niiden henkilökunnan määrä ja

14 13 liikevaihto ovat kasvaneet enemmän kuin rakentamisen volyymi on kasvanut (kuva 5). Yritysrekisterin mukaan rakennuskonevuokraamo-toimialoilla (43991 Rakennuskonevuokraus käyttäjineen ja 7732 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing) oli työntekijöitä vuonna 2008 yhteensä ja liikevaihtoa kertyi 650 miljoonaa euroa. Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan arvo oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 450 milj. euroa vuonna 2009, pudotusta edellisvuoteen oli noin 15 prosenttia (vuoden 2010 rahassa). Vuokraustoiminnan arvo sisältää vain koneen osuuden, eli käyttäjän osuus on otettu pois. Vuokraamot ja leasing yhtiöt palvelevat myös muita sektoreita kuten teollisuutta ja tapahtumajärjestäjiä. Suomessa toimivia rakennuskonevuokraamoja ovat mm.: Cramo Finland Oy Espoon Nosturikeskus Oy Pohjanväre Lainapeite Oy Lyytisen Rakennusvälinevuokraus Oy Martikaisen Konevuokraamo Oy Rakennuskonevuokraamo Kaino Mattila Oy Ramirent Finland Oy RT-Konevuokraus Oy Teline-Rami Oy Turun Kone-Rent Oy Vuokraava Oy Hämeen Rakennuskone Oy Rentlift Finland Oy Salon Rakennuskonevuokraamo Oy Telinekataja Oy Uudenkaupungin Vuokralaite Oy Vuokra-Pekat Oy WasaTrade Oy Suomessa rakennuskonevuokraamoilla ei ole käytössä yhtenäistä nimikkeistöä. Euroopassa on kuitenkin joitakin nimikkeistöjä käytössä, yksi näistä on Swedish Rental Assosiation (SRA) käyttämä nimikkeistö Muut palvelujen tarjoajat Rakennuskonealan tärkeitä lähi- ja tukialoja ovat alan muut palvelut sekä järjestö ja tutkimustoiminta. Rakennuskonealaan kuuluvat myös kaikki palveluja tarjoavat yritykset ja toimijat. Tällaisia palveluja ovat muun muassa huolto, kuljetus, korjaus, rahoitus jne. Alalla toimivat yritykset voivat tarjota myös ns. lisäpalveluja muiden palveluntarjoajien toimintaan kuten kalustosuunnitelmien tekoa, asennusta, purkua, koneiden lisävarustelua, säätöjä, käyttäjiä jne Järjestöt ja yhdistykset Rakennuskoneala on verkottunut ja erilaisia alaan liittyviä yhdistyksiä on niin Suomessa kansallisella tasolla toimivina kuin kansainvälisestikin. Näitä ovat Suomessa mm. Rakennuskonevalmistajien toimialaryhmä on Teknologiateollisuus ry:n rakennuskoneiden valmistusta harjoittavien jäsenyritysten yhteenliittymä Rakennuskonepäälliköt r.y.

15 14 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:ssa toimii Rakennuskonejaosto, jonka jäseniä ovat maamme keskeiset rakennuskonevuokraamot ja rakennuskoneita maahan tuovat yritykset Ulkomaisia ja kansainvälisiä organisaatioita ovat mm. European Confederation of Equipment Distributors (ECED) Eurooppalainen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö Committee for European Construction Equipment (CECE) Global Rental Alliance Euroopan kone- ja laitevuokrausyritysten järjestö European rental association (ERA) on Global Rental Alliancen jäsen The Construction Equipment Industry (CEA), UK Swedish Rental Association (SRA) Osaltaan nämä toimijat pyrkivät edesauttamaan alan kehitystä, tilastointia ja tunnettavuutta. 3.3 Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden käytön tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Suomen kiinteistö- ja rakennusklusteri koostuu: Uudistalonrakentamisesta Talojen korjausrakentamisesta Maa- ja vesirakentamisesta Kiinteistöjen ylläpidosta sekä Rakennusalan kansainvälisistä toiminnoista. [4] Kiinteistö- ja rakennusklusteri vastaa rakennetun ympäristön ja sen käyttöön liittyvien palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Alan toimialueena on koko rakennettu ympäristö ja palvelut, joilla rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää. [9] Kiinteistö- ja rakennusala on kooltaan maamme merkittävin toimialakokonaisuus. Kiinteistöjen yhteenlaskettu arvo on noin 50 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta (625 miljardia euroa vuonna 2007). Klusterin liiketoiminnassa liikkui lähes 40 miljardia euroa vuonna Kiinteistö- ja rakennusklusteri työllistää suomalaisia puolen miljoonan henkilötyövuoden verran vuosittain. Useat kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat kuuluvat myös muihin klustereihin tai muiden toimialojen palveluja välitetään kiinteistöjen kautta. Tulevaisuudessa kiinteistöala onkin siis yhä enemmän toimialarajat ylittävä laaja yhteistoimintaverkosto, jossa on runsaasti tuotteiden ja palveluiden tarjoajia ja näiden välisiä verkostoja. Taloudellisen globalisaation myötä myös rakennus- ja kiinteistöklusterin toimialat ovat kansainvälistyneet, vaikkakin ovat edelleen huomattavan paikallisesti toimivia aloja. Toisaalta myös ulkomaisten toimijoiden tuleminen suomalaisille kiin-

16 15 teistö- ja rakennusmarkkinoille on lisääntynyt ja tämän kehityksen uskotaan jatkuvan. Kiinteistö- ja rakennusklusteri KIINTEISTÖ Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen omistus Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen ylläpito Kiinteistö- ja asuntokauppa sekä vuokraus Muut palvelut PALVELUT Suunnittelu Rakennuttaminen Kunnossapito Rauta- jalvis-kauppa Kuljetukset Viranomaistoiminnot Koulutus, tutkimus Vakuutus Rahoitus RAKENNUS Rakennustoiminta Rakennustuoteteollisuus Talotekniikka Kalusto- ja muut palvelut Kuva 6. Kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Rakentaminen Rakennustoiminta on luonteeltaan uudisrakentamista, korjausrakentamista, perusparannusta sekä muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä. Rakennustoimintaan lasketaan myös tehdasvalmisteisten rakennusten ja rakennelmien pystyttäminen rakennuspaikalla sekä tilapäisrakennusten rakentaminen. [10] Tilastoissa rakentamiselle on varattu oma toimiala F rakentaminen, joka on jaettu suomalaisessa toimialaluokituksessa (TOL 2008) talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Toimiala kattaa rakennustyömaalla tehtävän työn, jonka osuus rakentamisen arvonmuodostuksesta on vain noin 30 prosenttia. Puolet arvonmuodostuksesta tapahtuu rakennustuoteteollisuudessa. Loput 20 prosenttia syntyy erilaisten rakennuttamisen, suunnittelun, kaupan ja kuljetusten piirissä. [10] Kiinteistöala Kiinteistöalan tehtävänä on huolehtia rakennuskannan toimivuudesta. Yksittäisen kiinteistön käytön aikaiset peruspalvelut liittyvät isännöintiin ja kiinteistönhoitoon. Lisäksi on monia rakennusten toiminnallisuuteen vaikuttavia käyttäjäpalveluita, kuten esimerkiksi siivous- ja turvallisuuspalvelut, joiden hoitaminen liittyy kiinteistöön läheisesti. Kiinteistöalan tilastollinen toimiala on L Kiinteistöalan toiminta. Toimialaan kuuluvat kiinteistöjen ylläpito ja palvelut. Viime aikoina kiinteistöt on alettu nähdä yritysten yhtenä tuotannon tekijänä ja tästä syystä Suomen kiinteistöala on irtaantunut omaksi yritysten ydintoimintoja tukevaksi toimialaksi. Kun kiinteistö-

17 16 alan palvelutarjontaa tarkastellaan kiinteistön elinkaarella arvoketjuajattelun pohjalta, huomataan siihen liittyvän monenlaisia palvelutarpeita ja yrityksiä lukuisilta eri toimialoilta. [5]. Suomen kiinteistökannan ylläpidon kustannukset olivat vuonna 2008 noin 15 miljardia. Siitä 45 prosenttia (6,5 mrd. ) on käyttökuluja (energiaa, vettä ja jätehuoltoa), 20 prosenttia (3,4 mrd. ) korjauksia ja muita hoitokuluja. Kiinteistönhoitotyötä sisältävien erien osuus on 35 prosenttia (5,1 mrd. ). [11] Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. Kiinteistökannan kerrosala on kasvanut samana aikana vain viidenneksellä. Suurin osa työntekijämäärän lisäyksestä on peräisin muilta toimialoilta ja julkiselta sektorilta, jotka ovat ulkoistaneet töitä kiinteistöpalvelualan yritysten tehtäväksi. Julkisen sektorin talousongelmat, työvoimakapeikot ja tuottavuusohjelmat tulevat jatkamaa tätä kehitystä. Kiinteistönpalvelujen tuottavuus on parantunut [11] Moniin kiinteistöalan töihin kehitetty omia koneita (ulkoalueiden hoito) tai sovellettu uutta materiaaliteknologiaa (siivous). Kiinteistönpitoon on kehitetty myös uutta tekniikkaa (kulunvalvonta, teknisten järjestelmien etävalvonta, palveluyritysten mobiilisovellukset, palveluportaalit, sähköiset huoltokirjat). Kohdekohtaisesti toteutetuista palveluista on siirrytty alueellisiin palveluihin (ulkoalueet, alue- ja kaukolämpö -> vähemmän huollettavaa). Kiinteistönpitoon on kehitetty uudentyyppisiä palvelusopimuksia ja konsepteja, jotka ovat virtaviivaistanut palvelujen tuottamista. Palvelutuottajat ovat ammattimaistuneet, erikoistuneet, kansainvälistyneet. Infra-ala Infralla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennettu ympäristöä infrastruktuuria. Infra rakentaminen käsittää väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden suunnittelun, rakennuttamisen, materiaalivalmistuksen, uudisrakentamisen, saneerauksen, korjaamisen, ylläpidon, kunnossapidon ja hoidon. Koko infra markkinoiden arvo oli vuonna 2009 yhteensä 5,3 mrd. euroa. Markkinat voidaan jakaa kahteen erityyppiseen osaan. Rakentaminen ja uusinvestoinnit muodostuvat maa- ja vesirakentamisesta ja talonrakentamisen piirissä tehtävistä maanrakennustöistä. Toinen puoli koostuu ylläpitotöistä ja hoitourakoista. [17] Maa- ja vesirakentamisen määrä on kasvanut BKT:ta hitaammin ja sen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on pienentynyt. Tämä on yleinen kehityssuunta useimmissa teollistuneissa maissa. Alan sisällä investointien suhdannevaihtelut ovat selvästi suuremmat kuin hoidon ja kunnossapidon. Suhdannevaihtelut poikkeavat toisistaan myös sektoreittain (tiet, kadut, radat). [17] Maarakennusmarkkinoiden tilaajakenttää voidaan luonnehtia oligopsoniseksi eli markkinoilla toimii muutamia suuria (Tiehallinto ja Ratahallintokeskus) ja lukuisia pieniä (kunnat, yritykset) asiakkaita. Tiehallinnon ja RHK:n tilausten osuus maarakennusmarkkinoista on lähes 40 prosenttia. Aluetasolla tarkasteltuna yksittäinen kunta on iso tilaajataho. [14]

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan

Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan Nro VTT-S-07986-11 9.11.2011 Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan ennakointi II/2011 Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys, rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry Rakennuskonealan suhdanneraportti

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan

Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan Nro VTT-S-03273-11 2.5.2011 Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan ennakointi I/2011 Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys, rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry Rakennuskonealan suhdanneraportti

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Talotekniikan vienti lisääntyi 13 % ja tuonti 25 % vuonna 2000

Talotekniikan vienti lisääntyi 13 % ja tuonti 25 % vuonna 2000 1 (5) Talotekniikan vienti lisääntyi 13 % ja tuonti 25 % vuonna Talotekniikkatuotteiden ulkomaankaupan tase oli viime yli miljardi markkaa voitollinen, koska vienti kasvoi 8,1 miljardiin markkaan ja tuonti

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja tuottavuus

Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja tuottavuus Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja tuottavuus Tauno Maksniemi Toimitusjohtaja, RTK-Palvelu Oy KiRa-talkoot 2010/Hämeenlinna Taustamateriaali VTT:n tutkimusraportti Kiinteistöpalvelualan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2012

Korjausrakentaminen 2012 Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010 Yritykset 2011 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi vuonna 2010 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 71 miljardia euroa

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2010

Korjausrakentaminen 2010 Rakentaminen 2011 2010 Rakennusyritysten Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2010 Vähintään 10 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Rakentaminen kansantaloudessa 2007

Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Investoinneista 64 % Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta Tuote-, projekti- ja suunnitteluvienti viennistä 13 % 8 % 3 % 3 % Tuonti työmaille ja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Yrityksen perustiedot. Yrityksen yhteystiedot. Yrityksen yhteyshenkilö tässä tiedustelussa

Yrityksen perustiedot. Yrityksen yhteystiedot. Yrityksen yhteyshenkilö tässä tiedustelussa RAKENNUSYRITYSTEN KORJAUSRAKENTAMINEN Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi 1.1.2014 31.12.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto

Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus urakoista Kuka on tiedonantovelvollinen? Kukin tilaaja ilmoittaa omat urakkatietonsa Ts. keneltä on tilannut

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Yritykset 2012 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdossa 7 prosentin kasvu vuonna 2011 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 76

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Helsingin seudun yritysraportti Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Tässä Helsingin seudun yritysraporttiin liittyvässä liiteosassa yritystoimintaa tarkastellaan Espoossa,

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot