Televisiota, musiikkia ja kavereita kyberavaruudessa

Transkriptio

1 Televisiota, musiikkia ja kavereita kyberavaruudessa Oululaisten kutsuntavelvollisten sähköisten joukkoviestinten ja sosiaalisen median käyttö Pro gradu Oulun yliopisto Kulttuuriantropologian oppiaine 2011 Tim Luoto

2 1. JOHDANTO TUTKIELMAN TAUSTAA Henkilökohtainen motivaatio Tutkijan asema tarkasteltavaan ilmiöön nähden Viritä MOPO hanke TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TAVOITTEET 10 Tutkielman rakenne pähkinänkuoressa AINEISTO HAASTATELTAVAT TUNNELMIA HAASTATTELUISTA KENTTÄTÖIDEN KUVAUS KYSELYAINEISTO 25 3 TEOREETTISET NÄKÖKULMAT: YHTEISÖLLISYYS, INTERNET JA RITUAALI YHTEISÖN JA YHTEISÖLLISYYDEN KÄSITTEISTÄ Yhteiskunnat muodostuvat yhteisöistä, yhteisöt yhteisöllisyydestä Viestintä rituaalina INTERNET, VUOROVAIKUTTEINEN HYPERMEDIA Hypertekstuaalisuus Aika-avaruudellinen problematiikka kyberavaruudessa Virtuaalisuuden käsitteestä ja virtuaalitodellisuudesta Internet erilaisena vuorovaikutusympäristönä YHTEISÖT LÖYTYVÄT NETISTÄ INTERNETIN JA YHTEISÖN KRIITTISTÄ TARKASTELUA SÄHKÖISTEN JOUKKOVIESTINTEN KÄYTÖN MÄÄRÄT RADION KUUNTELU MUSIIKIN KUUNTELU TELEVISION KATSELU ELOKUVIEN KATSELU INTERNETIN KÄYTTÖ Surffaaminen on välineurheilua KOKEMUKSIA KYBERAVARUUDESTA 63

3 5.1 INTERNET YHTEYDENPIDON VÄLINEENÄ Tekstinä tietokoneen näytöllä sähköisten ja perinteisten ihmissuhteiden rajalla Naamakirjaa, mesetystä ja IRC-galleriaa GOOGLE KERTOO KAIKEN : INTERNET TIEDONHAUN VÄLINEENÄ 73 Tiedon luotettavuus ja mediakriittisyys INTERNET TAIPUU MONEKSI Musiikkia, pelejä, videoita ja waretusta Nettishoppailu Sisällöntuotanto ja itseilmaisu Nettiyhteisöihin kuuluminen TUTKITTAVIEN KIINNOSTUS LIIKUNTAPALVELUITA KOHTAAN Fysiologiset mittauslaitteet ja tietojen raportointi Millainen sen pitäisi olla? YHTEENVETO NUORTEN ARKIMEDIAT JA MEDIA-ARKEA HEIMOJA KYBERAVARUUDESSA KYBERRIITIT SOSIAALISTEN VIHJEIDEN NIUKKUUDEN VAIKUTUS INTERNETYMPÄRISTÖISSÄ LOPUKSI 100 LÄHDELUETTELO Lähteet Elektroniset lähteet Painetut lähteet Muut lähteet LIITEET

4 1. JOHDANTO Edessäsi oleva kulttuuriantropologian pro gradu työ liittyy läheisesti Oulussa aloitettuun monitieteelliseen Viritä MOPO hankkeeseen 1, jonka tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa hyödyntävä palvelukokonaisuus vähän liikkuvien nuorten liikunnalliseksi aktivoimiseksi. Koska olin kiinnostunut mediakulttuurin, lähinnä Internetin 2 liittyvästä tutkimuksesta ja koska se sopi yhteen kyseisen tutkimushankkeen tavoitteisiin, sai tämän työn idea alkunsa. Kiitos siitä ja työn valmistumisesta kuuluu osaltaan myös yliopistomme aktiiviselle henkilökunnalle ja erityisesti kulttuuriantropologian professori Taina Kinnuselle, sekä Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikan toimeliaalle henkilökunnalle, joka on käynnistänyt edellä mainitun tutkimushankkeen ja vetänyt sitä eteenpäin. Erityinen kiitos kuuluu tietenkin jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle henkilölle. MOPO tutkimuksen intresseihin kuuluu kerätä ajankohtaista tietoa tutkittavien sähköisten joukkoviestinten käytön tavoista ja yksi tämän työn tavoitteista on tukea tätä päämäärää. Tutkielman ensisijainen tarkoitus on tuottaa informaatiota kutsuntaikäisten nuorten sähköisten joukkoviestinten käytön tavoista. Pääasiallisena lähteenä käytän haastatteluja, jotka tein 15 kutsuntavelvollisen nuoren kanssa. Haastatteluja tukevana aineistona käytän lisäksi kutsunnoissa teettämääni kyselyä (23 vastausta) sähköisten joukkoviestinten käytön tavoista, tottumuksista ja kokemuksista. Kyselyaineisto on kerätty joulukuussa 2009 ja haastattelut on suoritettu kevättalven 2010 aikana. Tämän tutkielman puitteissa tarkasteltava informanttijoukko on kovin yhdenmukainen. Ensinnäkin, kaikki haastateltavat olivat miespuolisia kutsuntavelvollisia, kaikki lähestulkoon samanikäisiä. Toisekseen haastateltavat olivat muutenkin paljolti samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria. Useimmilla heistä oli toisen asteen koulutus loppusuoralla ja mahdollinen armeijan palvelukseen astuminen edessä. Koen 1 Jatkossa Viritä MOPO hankkeeseen voidaan viitata termillä MOPO tutkimus tai pelkällä MOPO lyhenteellä. 2 Jatkossa termin Internet tilalla voivat esiintyä mm. netti, verkko tai vastaava puhekielen synonyymi. 4

5 edellä mainitun väistämättä vaikuttavan siihen millaisia yleistäviä päätelmiä nuorten mediankäytön tavoista voidaan tämän työn puitteissa tehdä. Sen lisäksi, että tutkielmani tehtävä on tuottaa informaatiota tietyn alueen kutsuntavelvollisten nuorten mediankäytön tavoista, pyrin myös tarkastelemaan yhteisöllisten elementtien ilmenemistä heidän verkonkäytön tavoissaan, sekä teknologian ja sen ominaispiirteiden tai rajoitteiden vaikutusta sähköiseen kanssakäymiseen. Tarkastelen sähköistä yhteisöllisyyttä 3 osana yhteisöllisyyttä ja tulen siten ottaneeksi kantaa myös teknologian ja ihmisen väliseen suhteeseen. Perinteisesti ymmärretty yhteisöllisyys on murroksessa uuden teknologian myötä ja siksi koen tärkeäksi tarkastella sitä, millä tavoin se on muuttunut ja miten postmodernin ajan piirteet ilmenevät tässä muutoksessa. Työssäni puutun myös muutamiin käsitteellisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi todellisen ja virtuaalisen väliseen suhteeseen. Monilla on mielestäni virheellinen käsitys Internetissä tapahtuvan toiminnan (epä-)todellisuudesta. Internetissä paljon toimiville ihmisille ovat tuttuja Takaisin tosielämään tyyppiset lausahdukset, jotka viittaavat siis johonkin todelliseen johon palataan takaisin jostakin satumaasta. Olkoonkin, että Internetin ja virtuaalitodellisuuden yhteydessä voidaan puhua laajennetusta todellisuudesta, ei ainakaan tieteellisessä keskustelussa ole järkeä puhua mistään epätodellisesta, niin kuin termi virtuaalinen usein ymmärretään. Internetin ja siellä tapahtuvan sosiaalisen toiminnan vaikutukset ovat hyvinkin konkreettisia myös reaalimaailmassa, niin hyvässä kuin pahassa (ks. esim. Vainio 2010: 10 11). Internetin käytön tapojen ja tottumusten tutkiminen ei aiheena ole mitään uutta, mutta se lienee aina ajankohtaista ja tarpeellistakin, sillä Internet maailmanlaajuisena informaatiokanavana on vielä jotain uutta. Se ei varmastikaan ole saavuttanut lopullista muotoaan, vaan elää ja muuttuu jatkuvasti. Tämän vuoksi myös sen tieteellisen tutkimuksen ja tarkastelun on pysyttävä muutoksen mukana ollakseen ajankohtaista. Pyrinkin tarkastellessani keräämääni aineistoa paitsi luomaan päivitettyä tietoa nuorten mediankäytön tavoista, myös vertaamaan sitä jo olemassa olevaan tietoon. 3 Sähköisellä yhteisöllisyydellä tarkoitetaan tietokonevälitteisen viestinnän puitteissa ilmenevää yhteisöllisyyttä (ks. esim. Heinonen 2008: 163). 5

6 1.1 TUTKIELMAN TAUSTAA Henkilökohtainen motivaatio Siitä asti kun olen aktiivisesti ollut kosketuksissa Internetiin ja sen ilmiöihin, ovat sen vaikutukset ja mahdollisuudet kiehtoneet minua. Täytyy myöntää etteivät perheeni, minä tai lähiyhteisöni olleet varsinaisesti mitään Internetin uudisraivaajia. Totta puhuen 1990 luvun alussa en vielä tuntenut suurta mielenkiintoa tuota uutta ilmiötä kohtaan, josta vain etäisesti olin kuullut puhuttavan. Ajattelin sen olevan jotain, jossa ainoastaan nörtit puuhastelevat omia epäkiinnostavia asioitaan. Internet ei siis kiehtonut minua ennen kuin koin sen itse. Jossain vaiheessa elämäni varrella tulin avanneeksi oman Hotmail sähköpostitilini, joka oli ratkaiseva käänne elämässäni, johdattaen minut Internetin ihmeelliseen maailmaan. Pian sähköpostin käyttöönoton jälkeen seurasivat myös erilaiset keskusteluhuoneet ja -palstat, Internetissä pelattavat moninpelit, sekä monet muut erilaiset sovellukset ja tavat käyttää tietoverkkoa hyväksi. Ei mennyt kauaakaan, kun hankin ensimmäisen Internetyhteyteni. Sain vanhemmiltani (asuin näet tuolloin vielä heidän luonaan) luvan hankkia sen ainoastaan mikäli itse kustantaisin siitä aiheutuvat kulut. Kustannukset kasvoivat, koska en saanut lupaa hankkia edullista modeemiyhteyttä, sillä puhelimen tuli olla käytettävissä vuorokauden ympäri. Modeemiyhteyshän esti puhelimen käytön internetyhteyttä käytettäessä, siis jouduin hankkimaan kalliimman ISDN-yhteyden, mikä salli puhelimen ja netin yhtaikaisen käytön. Tämä mahdollisti sen, että saatoin roikkua Internetissä käytännössä koko päivän. Tämä tietysti kävi kukkaron päälle aikana jolloin jokainen siellä vietetty minuutti maksoi muutaman pennin. Kerroin tämän siksi, koska se kuvastaa sitä innostusta, joka minussa Internetiä kohtaan virisi koettuani sen itse. Se oli riippuvuutta aiheuttava kokemus, josta kärsin vielä nykyäänkin. Oman yhteyden myötä alkoi myös kiinnostukseni Internetiin ilmiönä itsessään kasvaa. Olihan se jotain ihmeellistä, että ihmiset ympäri maailman saattoivat olla yhteydessä toisiinsa ilman ajan ja paikan rajoituksia. Toki puhelimella on voinut soitella jo pitkään, ja sitä ennen laitella kirjeitä ja sähkösanomia kaukaisiin paikkoihin. Kuitenkin edullinen, melkein jokaisen saatavilla oleva Internet oli jotain täysin uudenlaista. Se mahdollisti 6

7 reaaliaikaisen kommunikaation multimediaalisessa muodossa ja osittain myös ajasta riippumattoman, useiden ihmisten, ihmisryhmien ja yhteisöjen välisen viestinnän. Tällä mielestäni täytyi olla vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan, sen kautta vääryydet tulisivat ilmi ja petokset paljastuisivat. Näiden toiveiden suhteen saatoin olla ylioptimistinen, sillä eivät vääryys eikä petollisuus ole maailmasta poistuneet Internetin myötä. Pikemminkin voi väittää päinvastaista: Internetin myötä petollisuus on saanut uusia muotoja (ks. esim. Castells 2001: 5 6). Edelleen minulla on käsitys, että tällä uudella maailmanlaajuisella tietoverkolla on ja tulee olemaan vaikutuksia kulttuuriin ja ihmisiin. Internet on aiheuttanut monenlaista kohua niin ihmisten kuin mediankin keskuudessa. Osa kohusta on perusteltua ja osa perusteetonta. Julkisuudessa Internetiä on syytetty ja kiitetty vuoroin vaikka ja mistä. Negatiivisista esimerkeistä mainittakoon Suomessakin esiintyvä kouluammuskelu, josta on syytetty muun muassa Internetiä, hevimusiikkia ja tietokonepelejä. Positiivisia puolia ovat muun muassa kohtuullisen vapaa tiedon saanti useimmissa maissa, ympäristön (ja ihmiskunnan) tilaan liittyvä tietoisuuden leviäminen ja vaikkapa sen tarjoama sosiaalisuuden tunne Tutkijan asema tarkasteltavaan ilmiöön nähden Koska olen itse pitkään ollut kiinnostunut Internetiin liittyvistä sosiaalisista ilmiöistä ja lisäksi opiskellut kulttuuriantropologiaa ja tietojenkäsittelytieteitä toivon, että minulla on käytössäni riittävät metodologiset ja teoreettiset valmiudet ilmiön tarkastelemiseksi. Liitän tutkielmani osaksi media-antropologiaa, sillä tarkastelen median ja ihmisen välistä suhdetta. Näen ihmisen, kulttuurin ja teknologian muodostavan toisistaan erottamattoman tai toisiinsa limittyvän abstraktin järjestelmien joukon. Ihminen kulttuurisen tapahtumaketjun alku on luonut kulttuurinsa, mutta joutuu toisaalta oman luomuksensa uhriksi kulttuurin vaikuttaessa ja ohjatessa hänen elämäänsä. Ihmiskulttuurin kehitys on johtanut yhteisten symbolien, kuten kielten ja erilaisten rituaalien kehittymiseen. Vastaavasti näiden voi nähdä vaikuttaneen kulttuurin kehitykseen. Tässä kaikessa kaikki näyttää vaikuttavan kaikkeen, ainakin epäsuorasti ellei jopa kaaosmaisesti. Pitkästä tarinasta lyhyt: kulttuuri on mahdollistanut teknologisen kehityksen ja johtanut sen 7

8 hyödyntämiseen. Kuitenkin myös teknologia ja sen käyttö vaikuttavat kulttuuriin itseensä. Esimerkiksi Internet voidaan nähdä paitsi kulttuurimme teknologisen kehityksen tuotteena, mutta myös kulttuuria muokkaavana tekijänä (Hine 2000: 68 70). Näin ollen mikään tarkasteltavan järjestelmän osista ei vaikuta olevan pysähdyksen tilassa vaan liikkeessä, jossa niillä on keskinäisiä vaikutussuhteita. Huolimatta siitä, että tutkielma liittyy edellä mainitulla tavalla kulttuuriantropologiaan, koen ammentavani tietoa vapaasti yli tieteenalojen. Kulttuuriantropologiassa on perinteisesti jouduttu hyödyntämään menetelmiä ja teorioita myös muilta tieteenaloilta. Itsekin olen jossain määrin joutunut turvautumaan ainakin sosiologian, psykologian, filosofian, historian, informaatiotutkimuksen ja tietojenkäsittelyn näkemyksiin. Lisäksi näen järjestelmäteorian (systeemidynamiikan) mukaisen osien vuorovaikutuksen taustalla toimivana tekijänä (ks. esim. Meadows 2005; Legasto ym. 1980). Koska asiat usein liittyvät monimutkaisilla tavoilla toisiinsa, on turvauduttava poikkitieteelliseen lähestymistapaan voidaksemme mielekkäästi tutkia niinkin monimutkaista ilmiötä kuten ihmistä ja hänen kulttuuriaan. Toisinaan tutkijoilla on taipumusta dogmaattisuuteen, vaikka etenkin tieteellisessä tutkimuksessa pitäisi pyrkiä sellaiseen avomielisyyteen, ettei mitään asiaa pidettäisi ehdottomana totuutena. Siksi pyrinkin paitsi itse kriittisesti tarkastelemaan tutkimaani ilmiötä, mutta myös tuomaan esiin muiden esittämää kritiikkiä. Tunnustan toki, että toisinaan on hyvin vaikeaa nähdä asioita omien käsitystensä ulkopuolelta ja myönnän, että jossain määrin jokainen joskus sortuu liialliseen optimismiin sellaisten asioiden suhteen, jotka ovat lähellä omaa sydäntä. Yritän pitää mielessä vanhan ohjeen Ihminen, tunne itsesi ja Sokrateen suuhun laitetut sanat: Tiedän, etten tiedä mitään, ja toivon, että tämä asenne heijastuu siinä vaiheessa tutkielmaani kun analysoin pääasiallista tutkimusaineistoani. En tahdo sovittaa informanttien puheenvuoroja tukemaan jotain tiettyä teoriaa tai näkemystä. Pyrin antamaan informanttien sanojen puhua puolestaan ja tarkastella muun muassa sitä, pitävätkö aiemmat havainnot paikkaansa, joita muun muassa postmodernin ajan yhteisöllisyydestä on esitetty. 8

9 1.1.3 Viritä MOPO hanke MOPO 4 on Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikan, Puolustusvoimien, Oulun yliopiston, Oulun kaupungin, Virpiniemen Liikuntaopiston ja eräiden oululaisten yritysten yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten miesten liikunnallista ja sosiaalista syrjäytymistä, edistää terveitä elintapoja sekä kehittää uusi, sosiaalista mediaa ja uutta teknologiaa hyödyntävä menetelmä nuorten liikunnalliseksi aktivoimiseksi. Tutkimukseen kutsutaan vuosien aikana koko Oulun kaupungin kutsuntaikäluokka. Vuonna 2009 aloitettiin pilottitutkimus ja varsinainen tutkimus käynnistyy v (Oulun Diakonissalaitos 2010.) Tämä tutkielma on osa yllä mainittua hanketta, jonka tekijä on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön apurahalla tuottamaan ajankohtaista informaatiota kohderyhmän sähköisten joukkoviestinten käytön tavoista ja kokemuksista. Tämän vuoksi olen haastatellut joukon oululaisia kutsuntavelvollisia nuoria, sillä heidän sähköisten joukkoviestinten käytön tavat ovat hankkeen jatkon kannalta kiinnostavia. Katson voivani yhdistää oman henkilökohtaisen mielenkiintoni Internetin ilmiöiden tutkimiseen ja tutkimushankkeen tavoitteen tuottaa tieteellistä informaatiota tarkasteltavasta ryhmästä tässä tutkielmassa. MOPO hankkeessa ollaan myös kiinnostuneita sosiaalisen median 5 ilmiöistä, koska hankkeen tarkoitus on toteuttaa tulevaisuudessa sosiaalista mediaa hyödyntävä ja liikunnallista syrjäytymistä ehkäisevä sovellus. MOPO:n myötä minulle on avautunut mahdollisuus tarkastella myös muita samaan projektiin liittyviä aineistoja. Olen käyttänyt hyväkseni muun muassa liikunta- ja terveyskyselyä, johon oli hankkeen tässä vaiheessa vastannut 770 henkilöä. Tässä kyselyaineistossa on muutamia Internetiin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä kysymyksiä ja niiden kohdalla kysymyksessä onkin jo tilastollisesti kohtuullisen pätevä aineisto. Edellisen lisäksi olen pystynyt käyttämään kutsunnoissa tehtyjä mittaustuloksia, joiden 4 Jatkossa Viritä MOPO hankkeesta voidaan puhua pelkällä MOPO lyhenteellä. 5 termi, jota käytän kuvaamaan yleisesti Internetiä ja sen sosiaalista ulottuvuutta hyödyntäviä sovelluksia. Sosiaalisen median sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, MSN Messenger, IRC-galleria jne. 9

10 avulla olen voinut tarkistaa muun muassa informanttien ja mediakyselyyn vastanneiden liikunnallista aktiivisuutta. Kutsunnoissa pidetyissä mittauksissa jokaiselta tutkimukseen osallistuneelta mitattiin tiettyjä fyysisen kunnon indikaattoreita, kuten lihas- ja rasvamassa, lihastasapaino, puristusvoima ja vyötärönympärys. Lisäksi heillä teetettiin Polarin OwnIndex testi, joka leposykkeeseen ja kuntoarvioon perustuen arvioi aerobisen suorituskyvyn, eli maksimaalisen hapenottokyvyn. 1.2 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TAVOITTEET Tutkielmallani on kaksi pääasiallista (kohdat 1 ja 2) tavoitetta. Lisäksi erittelen muutamia toissijaisia tavoitteita (kohdat 3 ja 4), joita tulen työssäni tarkastelemaan: 1) Ensisijaisesti tekemään sekä laadullista että määrällistä tutkimusta oululaisten kutsuntavelvollisten sähköisten joukkoviestinten ja sosiaalisen median käytön tavoista. 2) Tutkimaan yhteisöllisyyden ilmenemistä sosiaalisen median käytön kokemuksissa lähinnä postmodernin yhteisöllisyyden ja antropologisen rituaaliteorian valossa. 3) Käsittelemään todellisen ja virtuaalisen suhdetta, merkitystä ja ilmenemistä haastattelujen avulla, sekä yleisesti pohtimaan sitä filosofisesta näkökulmasta. 4) Kartoittamaan niitä (erikois-)piirteitä, jotka ovat tyypillisiä tietokonevälitteisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä perustuen informanttien kokemuksiin ja yleisiin teorioihin, jotka käsittelevät tätä viestinnän muotoa. Tämän tutkielman aineistot (haastattelut ja kyselyt) ovat pääasialliset lähtökohdat mediankäytön tottumuksien ja kokemuksien tarkastelemiselle. Niihin perustuen pyrin luomaan kuvauksen siitä, millä tavalla kutsuntavelvolliset kokevat Internetin ja suhtautuvat siellä ilmeneviin sosiaalisiin käytäntöihin. Lähtökohtana on oletus siitä, että osa heidän sosiaalisesta kanssakäymisestään on siirtynyt verkkoon. Sen lisäksi tuotan tietoa siitä, missä määrin tutkittavien joukko käyttää eri sähköisiä joukkoviestimiä.. Vaikka luonkin katsauksen myös muiden sähköisten joukkoviestinten käytön tapoihin, saavat Internet ja sen sosiaaliset ulottuvuudet erityisen painoarvon tutkielmassani. 10

11 Internetyhteisöjä ja -yhteisöllisyyttä tarkasteltaessa hieman ongelmalliseksi nousee paikallisuuden käsite, sillä kovin usein yhteisön katsotaan edellyttävän maantieteellistä läheisyyttä (Lehtonen 1990: 15 17; Jones 1998: 3). Tämän vuoksi on mielekkäämpää tarkastella asiaa postmodernin yhteisöllisyyden kannalta. Se ei problematisoi paikallisuutta, vaan sallii väljemmän yhteisöllisyyden, jonka ei välttämättä tarvitse olla avaruudellisesti (tilallisesti) sidottua. Esimerkiksi Zygmunt Bauman käyttää käsitettä mielikuvayhteisöistä, eli yhteisöistä joiden yhteisöllisyys on kuviteltua (Ahponen & Cantell 1996: 38). Tämä voidaan käsittää siten, että yhteisöllisyyttä ei varsinaisesti ole olemassa ilman, että ihminen subjektiivisessa kokemusmaailmassaan kokisi kuviteltua yhteisyyttä muihin ryhmänsä jäseniin nähden (ks. myös Sumiala 2010: 9 10). On myös esitetty ajatus, että luomme yhteisöjä yrittäessämme kuvailla ja tutkia niitä (Doheny- Farina 1996: 5). Tämän voi käsittää siten, että yhteisöllisyyden tunne on pääasiassa subjektiivinen kokemus, jonka seurauksena ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön. Ilman yksilön kokemusta yhteisöllisyydestä ei yhteisöjä olisi olemassa sellaisina kuin ne käsitämme. Tästä johtuen on mahdollista ajatella, että (postmodernit) yhteisöt ovat ensisijaisesti kuviteltuja. Tämän vuoksi ei ole paljoakaan merkitystä sillä, koetaanko yhteisöllisyyttä paikallisesti vai maailmanlaajuisesti (globaali vs. lokaali), Internetissä vai kyläyhteisössä, kunhan sitä vain koetaan. Tarkastelen myös virtuaalisen ja todellisen suhdetta, sillä se liittyy olennaisesti tietokonevälitteisestä viestinnästä käytävään keskusteluun. Pyrin välttämään termin virtuaalinen käyttöä, koska se mielestäni viittaa johonkin epätodelliseen tai asiaan, jonka ymmärretään olevan melkein, muttei aivan. Eräät tässäkin tutkielmassa viitatuista tutkijoista ovat mielestäni virheellisin perustein käyttäneet virtuaalisen käsitettä kuvaamaan eroa perinteisen ja Internetissä tapahtuvan sosiaalisen ja kulttuurisen toiminnan välillä (esim. Jones 1997). Tulen tarkastelemaan edellä mainittujen käsitteiden suhdetta muun muassa informanttien käsityksien pohjalta. Kuvatessani eroa verkossa tapahtuvan toiminnan ja fyysisessä arkitodellisuudessa tapahtuvan toiminnan välillä tulen pääasiallisesti käyttämään sellaisia etuliitteitä kuin kyber- ja sähköinen (esim. kyberavaruus tai sähköinen yhteisöllisyys). 11

12 Tietokonevälitteinen viestintä toki eroaa monella tapaa perinteisestä kasvotusten tapahtuvasta ihmisten välisestä viestinnästä ja eroaapa se merkittävästi myös muusta mediavälitteisestä, kuten vaikkapa puhelimen välityksellä tapahtuvasta, viestinnästä. Perinteiseen kasvotusten tapahtuvaan viestintään verrattuna tietokonevälitteinen viestintä eroaa ainakin sosiaalisten vihjeiden osalta (Hine 2000: 15). Sosiaalisilla vihjeillä tarkoitetaan sellaisia inhimilliseen viestintään liittyviä vihjeitä, kuten ikä, rotu, sosiaalinen asema (esimerkiksi pukeutumisen perusteella), kasvonpiirteet ja äänenpainot. Olen rajannut tarkasteltavat mediat sähköisiin joukkoviestimiin, kuten televisioon, elokuviin, (FM-)radioon, musiikkiin äänitemuodossa 6 ja Internetin sosiaalisiin medioihin, kuten Facebookiin 7, IRC-galleriaan ja niin edelleen. Rajaus jättää tarkastelun ulkopuolelle kirjat, lehdet ja puhelimet lukuun ottamatta silloin, kun esimerkiksi kännykkää käytetään datayhteyden avulla Internetin selaamiseen. Toki perinteisemmät mediat, kuten sanomalehdet ovat myös sähköisessä muodossa luettavissa Internetissä, siellä voidaan myös lukea kirjoja ja soittaa Internetpuheluja esimerkiksi Skypen 8 avulla. Siksi termi sähköiset joukkoviestimet on mielestäni tarkoitukseen sovelias, joka ilman sen monimutkaisempaa määrittelyä rajaa ulkopuolelle tämän tutkielman kannalta epäoleelliset mediat. On syytä huomauttaa, että monet perinteisistä painetuista medioista ovat myös verkossa. Tällöin voidaan kuitenkin kysyä, onko esimerkiksi Internetissä ilmestyvässä sanomalehdessä kyse enää lainkaan lehdestä, vaan jostain muusta, kenties sähköisen joukkoviestinnän muodosta. Tässä luvussa eriteltyjä tutkimusongelmia ja kysymyksiä tulen käsittelemään syvällisemmin tutkielman myöhemmissä luvuissa. 6 Äänitemuodolla tarkoitetaan erilaisia tallennettuja äänitteitä, vastakohtana esimerkiksi live-musiikille. 7 Facebookiin voidaan jatkossa viitata myös termillä Naamakirja. 8 Skype on tietokoneohjelma, jolla voi soittaa ilmaisia puheluita toisiin tietokoneisiin, mikäli niissä on kyseinen ohjelma asennettuna. Skypellä on mahdollista soittaa pientä maksua vastaan myös useimpiin matkapuhelimiin. 12

13 Tutkielman rakenne pähkinänkuoressa Johdannon jälkeen luvussa 2. seuraa aineiston tarkempi erittely, jossa aineistojen esittelyn lisäksi kerron niiden hankkimisen prosesseista, sekä niissä ilmenneissä ongelmista ja niin edelleen. Luku 3. käsittelee tämän tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä ja teorioita liittyen yhteisöllisyyden ja tietokonevälitteisen viestinnän kysymyksiin. Perinteisen sosiologian yhteisöteorian lisäksi yhteisöllisyyttä tarkastellaan erityisesti postmodernismin näkökulmasta, joka pitää sisällään uusheimolaisuuden (Maffesoli) ja mielikuvayhteisöt (Bauman). Tietokonevälitteisen viestinnän laajalla kentällä keskityn erityisesti Internetiin ja sosiaaliseen mediaan. On myös analysoitava ja pohdittava kriittisesti niitä keskeisiä käsitteitä, jotta selvennetään niitä merkityksiä ja käsityksiä, joilla asioista tässä tutkielmassa puhutaan. Luvussa 4 keskitytään tutkittavien sähköisten joukkoviestinten käytön määriin; tarkastelen niitä nojautuen kysely- ja haastatteluaineistoon ja muihin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin, sekä myös tilastollisiin tietoihin, joita on saatavilla esimerkiksi FinnPanelin ja Tilastokeskuksen Internetsivuilta. Luvussa 5 tarkastelen Internetin ja sosiaalisen median käytön tapoja ja kokemuksia, joita tutkittavilla niistä on. Tutkin muun muassa sitä millaisia yhteisöllisyyden elementtejä netin käytössä ilmenee. Analyysini perustuu haastatteluihin, kyselyyn, sosiologian yhteisöteoriaan ja antropologiseen rituaaliteoriaan, sekä myös postmoderniin teoriaan uusheimolaisuudesta ja mielikuvayhteisöistä. Luku 6 sisältää yhteenvedon sähköisten joukkoviestinten käytön tavoista. Luvussa 7 esitän aineistojen perusteella tehdyt päätelmät. Kuinka yhteisöllisiä sosiaaliset mediat todella ovat? Mitä postmoderni (uus-)yhteisöllisyys tai -heimolaisuus käytännössä on ja miten se mahdollisesti ilmenee sosiaalisissa medioissa? Onko nuorten sosiaalinen kanssakäyminen siirtynyt osittain, ja mahdollisesti missä määrin, Internetiin? 13

14 2. AINEISTO Työ perustuu ensisijaisesti haastattelu- ja kyselyaineistoon ja niitä koskevaan lähdekritiikkiin sekä tutkimuskirjallisuuteen. Joissain tapauksissa olen rohjennut esittää myös omia päätelmiäni, joita olen tehnyt koskien esimerkiksi sähköistä yhteisöllisyyttä. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tarkemmin informanttijoukkoa ja sitä prosessia, jolla heidät hankittiin. 2.1 HAASTATELTAVAT Tutkielmaa varten haastatellut, samoin kuin kyselyyn vastanneet, olivat kaikki kutsuntavelvollisia suomalaisia miehiä. Informantit osallistuivat Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksiin vuonna Puolustusvoimat määrittelee kutsuntavelvollisuuden seuraavasti: Kutsuntavelvollisuus koskee miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka sinä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi sekä alle 30- vuotiaat, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta ja joita ei ole erikseen tarkastettu (Puolustusvoimat 2010). Omaan informanttijoukkooni ei kuulu ainuttakaan vanhempaa henkilöä, vaan haastatteluhetkellä kaikki olivat vuoden ikäisiä. Näin ollen he kuuluvat ikäluokkaan, jota toisinaan kutsutaan Internetsukupolveksi. Useimmiten termillä tarkoitetaan sen ikäryhmän ihmisiä, joilla ainakin teoriassa on ollut mahdollisuus omaksua tietotekniikan ja Internetin käyttöön tarvittavat taidot jo lapsuudessaan. (Buckingham 2008: 25.) Syytä on kuitenkin tiedostaa, etteivät kuitenkaan ihan kaikki kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista välttämättä hallitse näitä taitoja, vaikka tilastollisesti kyse on pienestä marginaalista, eikä esimerkiksi omaan aineistooni kuulunut yhtään tällaista henkilöä. Useimmat informanteista asuivat vielä vanhempiensa luona ja osa haastatteluista suoritettiin kotioloissa eli informantin vanhempien luona. Jotkut informanteista eivät jostain syystä halunneet antaa haastattelua kotonaan, vaan antoivat 14

15 sen mieluummin jossain julkisessa tilassa. Osa informanteista puolestaan oli muuttanut pois vanhempiensa luota omaan asuntoonsa. Osa haastateltavista tavoitettiin suoraan kutsuntatilaisuuksissa syyskuussa ja joulukuussa Tuolloin heidän kanssa sovittiin ainoastaan, että ottaisin heihin yhteyttä myöhemmin talvella Suurin osa haastateltavista valittiin yhteystiedoista, jotka kutsuntavelvolliset olivat luovuttaneet puolustusvoimien kutsuntatilaisuudessa suoritettua MOPO hanketta varten. Koska tämä työ on osa edellä mainittua tutkimushanketta, sain sen puitteissa kerätyt yhteystiedot käyttööni. Näistä tiedoista valitsin informanttini heidän omaan arvioonsa perustuvan aktiivisuusluokituksen 9 perusteella. Pyrin valitsemaan itsensä alhaiseen aktiivisuusluokkaan sijoittaneita henkilöitä eli heitä, jotka kokivat itsensä olevan jossain määrin liikunnallisesti passiivisia. Valinta alhaisen aktiivisuusluokituksen perusteella perustui MOPO tutkimusryhmän toivomukseen saada tietoa nimenomaan liikunnallisesti passiivisten henkilöiden mediankäytön tottumuksista. Kuitenkin mukana oli myös korkeampiin aktiivisuusluokkiin kuuluvia henkilöitä, jotta voitaisiin vertailla liikunnallisesti aktiivisten ja vähemmän aktiivisten kesken sähköisten joukkoviestinten käytössä mahdollisesti ilmeneviä eroja. Haastatelluista seitsemän henkilöä sijoittui toiseen, viisi kolmanteen ja kaksi neljänteen aktiivisuusluokkaan. Yhden henkilön osalta aktiivisuusluokitus ei ole tiedossa (ks. lähteet). Liikunnallisesti passiivisimpien henkilöiden hankkiminen haastateltavaksi osoittautui odotettua ongelmallisemmaksi, sillä käydessäni läpi käytettävissäni olevaa yhteystietolistaa kovin monet alhaisen aktiivisuusluokan henkilöistä eivät vastanneet soittooni, kieltäytyivät 9 Aktiivisuusluokitus on MOPO mittausten ja kyselyiden puitteissa teetetty tutkittavien itsestään suorittama liikunnallisen aktiivisuuden arvio. Tästä eteenpäin termillä aktiivisuusluokitus viitataan neliportaiseen aktiivisuusluokitukseen: Matala (1), keskiverto (2), korkea (3) ja huippu (4). Luokitukset perustuvat seuraaviin määritelmiin: 1) Matala: Ei osallistu säännölliseen liikuntaharrastukseen tai muuhun rasittavaan fyysiseen suoritukseen. 2) Keskiverto: Liikkuu säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Käy esimerkiksi reippaalla kävelyllä tai osallistuu enimmillään kaksi tuntia liikuntaharrastukseen. 3) Korkea: Osallistuu rasittavaan ja kuormittavaan liikuntaharrastukseen vähintään kolme kertaa viikossa. 4) Huippu: Osallistuu vähintään viisi kertaa viikossa raskaaseen ja kuormittavaan liikuntaan ja harjoittelu on tavoitteellista. 15

16 haastattelusta tai peruivat jo sovitun haastattelun. Järkevin ratkaisu olisi saattanut olla haastatella heitä kutsuntatilaisuudessa, tosin se olisi saattanut olla käytännössä hankalaa. Käytännön syistä johtuen jouduin pääsääntöisesti valitsemaan sellaisia informantteja, jotka asuivat kohtuullisen lähellä omaa asuinpaikkaani, sillä allekirjoittanut ei omista autoa vaan liikkuu pääasiassa yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalkaisin. Yhteystietolistan osoitteiden perusteella valitsin omasta asuinpaikastani noin kymmenen kilometrin säteellä asuvia henkilöitä. Melkein kaikki haastatelluista asuivat siis Oulun kaupungin alueella kahta henkilöä lukuun ottamatta, jotka olivat vastikään muuttaneet Oulusta toiselle paikkakunnalle. Päätin kuitenkin haastatella myös heitä, koska onnistuin sopimaan heidän kanssaan haastattelut siten, ettei kenellekään koitunut ylitsepääsemätöntä vaivaa, joten miksipä en samalla olisi hankkinut kahta informanttia lisää. Edellä mainittuja seikkoja lukuun ottamatta muita ehtoja haastateltavien valitsemisella ei ollut. Haastattelut suoritettiin helmi- ja huhtikuun aikana vuonna Mielestäni ajankohta haastatteluille ei ollut paras mahdollinen, sillä sen ikäisillä jota informanttijoukko edustaa, pitää kiirettä tuohon aikaan vuodesta: On ylioppilaskirjoituksia, tenttiviikkoja, ammattikoulujen lopputöitä, harjoittelujaksoja ja niin edelleen. Haastattelut oli kuitenkin hyvä saada tehtyä ajoissa, ennen kuin nuoret katoavat paikkakunnalta kuka ties mihin, esimerkiksi varusmiespalvelukseen. Noin sadasta läpi soittamastani yhteystiedosta vain kuudentoista kanssa pääsin kontaktiin. Näistä kuudestatoista neljäntoista henkilön kanssa sovimme haastatteluajasta ja lisäksi kahden henkilön kanssa sovimme, että soitan heille myöhemmin uudelleen, jolloin voidaan tarkemmin sopia mahdollisesta haastatteluajasta. Lopulta onnistuin haastattelemaan vain yhdeksän yhteystietojen perusteella valittua nuorta, loput peruivat haastattelun vedoten useimmiten kiireisiin johtuen esimerkiksi opinnoista. En tule juurikaan käsittelemään informanttien taustatietoja, sellaisia kuten heidän itsensä ja heidän vanhempiensa koulutusta, sosiaalista asemaa ja niin edelleen. Tähän on olemassa kaksi olennaista syytä: 1) Internetin käytön suhteen taustatiedot Suomen oloissa 16

17 ovat jokseenkin vähämerkityksellisiä, koska niistä riippumatta käytännössä kaikilla on mahdollisuus käyttää Internetiä jos siihen koetaan motivaatiota. Toisin sanoen en siis pidä kovin todennäköisenä, että tutkittavien perheen sosiaalinen asema, tutkittavien koulutus tai ammatti vaikuttaisi merkitsevästi heidän mahdollisuuksiinsa käyttää Internetiä muuten kuin ehkä marginaalitapauksissa. 2) Olen sitoutunut turvaamaan informanttien henkilöllisyyden ulkopuolisilta. Koska tämä työ on julkinen teos, allekirjoittaneen on oltava varovainen, ettei tule vahingossa kertoneeksi haastateltavien henkilöllisyyksistä sellaista, mikä paljastaisi informanttien henkilöllisyyden ulkopuolisille. Olen keksinyt jokaiselle informantille peitenimen. Tämä sen vuoksi, että lukijan on luultavasti helpompi muistaa nimiä kuin numeroita, sillä nimillä on taipumus jäädä informantti numero N sijaan paremmin mieleen. Tässä kohtaa lukijalle on hyvä antaa lyhyt kuvaus informanteistani, jossa käsittelen lähinnä heidän mediankäytön tapojaan. Pertti (aktiivisuusluokka 3) on ulospäin suuntautunut henkilö. Hän kertoi harrastuksikseen musiikin soittamisen yhtyeessä, sekä satunnaisen liikunnan. Musiikin harrastaminen on hänelle elämäntapa, sillä soittoharrastuksensa lisäksi hän myös kuuntelee paljon musiikkia ja kävi (haastatteluhetkellä) musiikkipainotteista lukiota. Radiostakin jota kuuntelee toisinaan autoillessaan hän kuuntelee lähinnä musiikkia. Internetiä Pertti käytti pääasiassa tiedonhankintaan ajan tappaminen tuli kyseeseen ainoastaan silloin kun hänellä oli tylsää. Tuolloin hän saattaa katsoa elokuvan tai pelata tietokonepelejä. Pertti ei ole kovin aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, vaan omien sanojensa mukaan mieluummin tapaa ystäviään kasvotusten ja tekee heidän kanssaan jotain konkreettista. Matti (aktiivisuusluokka 2) on sosiaalisesti ulospäin suuntautunut henkilö. Hän kertoi avoimesti ja monisanaisesti kokemuksistaan ja käsityksistään. Hän sanoi työskentelevänsä nuoriso-ohjaajana ja harrastavansa muun muassa nyrkkeilyä. Hän käyttää paljon puhelinta ja tietokonetta viestinnässään sosiaalisen verkostonsa kanssa. Osittain Matin runsasta mediavälitteistä viestintää selittää se, että hän oli vasta muuttanut pienelle paikkakunnalle, josta käsin helpoin tapa pitää yhteyttä on puhelin tai tietokone. 17

18 Sain Matista sen käsityksen, että hän hyödynsi eri medialaitteita laajasti; hän muun muassa kertoi omistaneensa kämmentietokoneen, jonka oli tosin myynyt sen käytyä uusien puhelimien myötä tarpeettomaksi. Hän sanoi myös seuraavansa televisiosta erinäisiä sarjoja, sekä toisinaan katselevansa vuokraamiaan tai televisiosta tulevia elokuvia. Radiota hän sanoi kuuntelevansa harvemmin, lähinnä ainoastaan ollessaan autossa. Nettipelejä Matti pelaa toisinaan ystäviensä kanssa X-boxilla Microsoftin Live palvelun kautta. Antero (aktiivisuusluokka 3) on taiteilijatyyppinen, aavistuksen sisäänpäin suuntautunut ja ujo henkilö. Hän harrastaa piirtämistä ja on julkaissut kuviaan Internetissä. Vaikka haastattelu Anteron kanssa sujuikin kaikin puolin mukavissa merkeissä, hän ei vastaillut esittämiini kysymyksiin kovin monisanaisesti. Liikuntaa hän kertoi harrastavansa jonkin verran, pääasiassa kävelyä ja lenkkeilyä. Radiota hän ei juurikaan kuuntele, mutta saattaa katsella iltaisin televisiosta erilaisia viihdeohjelmia ja uutisia. Hänen netinkäyttönsä keskittyy lähinnä tiedonhankintaan, viihteeseen ja hänen piirustusharrastukseensa. Sosiaalisen median sovelluksista hänellä oli käytössään Facebook ja MSN Messenger. Verkkopelaamista hän oli harrastanut nuorempana jonkin verran, muttei enää nykyään. Haastattelutilanteessa sattui pieni keskeytys sillä kahvila jossa haastattelu tehtiin, oli tupaten täynnä ja tästä johtuen pöytäämme istuutui ulkopuolinen henkilö. Tästä huolimatta jatkoimme haastattelun loppuun, mutta ulkopuolisen läsnäolo samassa pöydässä saattoi häiritä häntä. Veijo (aktiivisuusluokka 4) on haastatelluista liikunnallisesti aktiivisimpia. Hän kertoi harrastavansa liikuntaa lähes päivittäin. Haastatellusta sain käsityksen, että hän on hieman ujo, sillä hän ei juurikaan rönsyillyt vastauksissaan vaan vastaili kysymyksiin lyhytsanaisesti. Lyhyistä vastauksista huolimatta haastattelu sujui mielestäni mukavasti. Veijon ollessa haastateltavista ensimmäinen jonka haastattelin informantin kotona, oli itselläni jotenkin tungetteleva olo, enkä siten kerta kaikkiaan kehdannut patistaa häntä kertomaan enemmän kuin mitä hän kertoi vastatessaan kysymyksiini. Vastauksista kävi ilmi, että hän on kohtuullisen aktiivinen netin käyttäjä. Hän käyttää sitä monipuolisesti niin viihteeseen kuin tiedonhakemiseen ja pitää sen välityksellä yhteyttä ystäviinsä. 18

19 Radiota hän sanoi kuuntelevansa lähes päivittäin samalla kun treenaa. Sen sijaan televisiota Veijo ei paljoa katsele; lähinnä pari kertaa viikossa, mikäli sieltä tulee hyviä elokuvia tai urheiluohjelmia. Arttu (aktiivisuusluokka 4) harrastaa aktiivisesti liikuntaa, lähinnä erilaisia mailalajeja kuten jääkiekkoa, golfia ja salibandyä. Saapuessani Artun kotitalolle, hän oli jo ovella vastassa. Ulospäin hänestä sai urheilullisen vaikutelman. Veijon tavoin Arttukin oli hieman varautuneen oloinen, eikä kertoillut itsestään ja mediankäyttötavoistaan juuri muuta kuin mitä kysymyksissä kysyttiin. Haastattelu sujui pienestä keskeytyksestä huolimatta hyvin. Keskeytys aiheutui kun taloon saapui vanhempi mieshenkilö. Kyseinen henkilö oli oletettavasti Artun isä. Hän halusi syödä lounaansa keittiössä, missä olimme aloittaneet haastattelun. Vaihdoimme huonetta ja jatkoimme haastattelun loppuun. Artulta liikeni aikaa myös netinkäytölle koulutöiden ja liikuntaharrastusten lomassa. Tärkeimmiksi syikseen netin käytölle hän mainitsi yhteydenpidon ystäviin (eri puolilta maailmaa), uutiset ja tiedonsaannin. Radiosta Arttu kuunteli musiikkia ja Oulun Kärppien jääkiekkopelit. Televisiota hän ei katsellut lainkaan, vaan kertoi näkevänsä kaiken tarvittavan netistä. Reijo (aktiivisuusluokka 3) on kohtalaisen aktiivinen vapaa-ajan liikkuja, harrastaen mailalajeja kuten salibandyä ja jääkiekkoa kaveriporukalla. Haastattelu Reijon kanssa sujui mukavissa merkeissä, hän muun muassa tarjosi kahvit haastattelun lomassa. Kysymyksiin vastaamisen lisäksi hän myös kertoili avoimesti omista asioistaan. Reijo asui yhdessä tyttöystävänsä kanssa kohtuullisen lähellä Oulun keskustaa. Terveydellisistä ongelmista johtuen hänelle oli määrätty lykkäystä varusmiespalveluksesta. Nykyisin hän käyttää eri medioita vähemmän kuin ennen. Tämän hän sanoi johtuvan pääasiassa ajan puutteesta, sillä hän oli jo osittain siirtynyt työelämään. Internetiä hän käyttää edelleen päivittäin lähinnä raha-asioiden hoitamiseen, uutisten seuraamiseen, yhteydenpitoon ystäviinsä sekä autoharrastukseensa liittyen. Radiota hän kertoi kuuntelevansa aika paljon töissä sekä autoillessaan. Television katselu keskittyi hänellä iltaan, jolloin hän saattoi katsoa esimerkiksi dokumenttiohjelmia. 19

20 Elias (aktiivisuusluokka 2) on haastatelluista aktiivisimpia netinkäyttäjiä. Hän ilmoitti mieluisaksi harrastuksekseen niin sanotun avoimen lähdekoodin ohjelmoinnin 10. Harrastuksensa puitteissa hän on tutustunut netin välityksellä useisiin eri ihmisiin. Hän kertoi muodostaneensa useita ihmissuhteita netin välityksellä ja osan näistä tuttavuuksista hän oli myöhemmin tavannut myös kasvotusten. Liikunnallisesti Elias ei ollut kovin aktiivinen, mutta oli tietoinen sen positiivisista vaikutuksista terveyteen ja siksi pyrkikin välillä harrastamaan jotain liikuntaa. Internet on hänelle tärkeä media, joka mahdollistaa tärkeimmät harrastukset, kuten hän itse asiaa kuvaa. Lisäksi hän kertoi viettävänsä lähes kaiken vapaa-aikansa netissä tai muuten tietokoneharrastusten parissa. Ohjelmoinnin lisäksi hän mainitsi olevansa kiinnostunut tietyistä poliittisista kysymyksistä, joihin liittyen hän hankkii tietoa Internetistä. Radion kuuntelua tai television katselua hän ei paljoa harrasta. Juha (aktiivisuusluokka 2) on haastateltavista ainoa, jolla ei haastatteluhetkellä ollut omaa henkilökohtaista tietokonetta käytössään, vaan kertoi käyttävänsä lähinnä perheensä tietokonetta. Tästä huolimatta hän oli netissä päivittäin. Internet on hänelle pääasiassa paikka, josta saa tietoa ja tiedostoja. Hän sanoi myös pitävänsä jonkin verran yhteyttä ystäviinsä netin välityksellä. Musiikkia Juha kertoi kuuntelevansa paljon. Hänen ulkoinen olemus oli heavy metal henkinen ja hän nimesikin Burzumin 11 yhdeksi suosikkiartisteistaan. Hänen musiikkimakunsa oli kuitenkin melko laaja, mutta disko- ja teknomusiikista hän ei pitänyt. Radiota hän sanoi kuuntelevansa lähes päivittäin, mutta oli melko tyytymätön sen tarjoamaan ohjelmasisältöön. Televisiosta hän katseli lähinnä asiaohjelmia, eikä omien sanojensa mukaan katsellut sitä ajan tappamiseksi. 10 Avoimen lähdekoodin ohjelmointi (open source programming), tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamisja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Yksi tunnetuimmista avoimen lähdekoodin sovelluksista lienee Linux käyttöjärjestelmä, jota ovat kehittäneet useat eri ohjelmoijat. 11 Burzum on norjalaisen Varg Vikernesin yhtye, jonka nimen alla hän on levyttänyt lähinnä black metal musiikkia. 20

21 Markku (aktiivisuusluokka 3) vaikutti henkilöltä, jolle musiikki on lähellä sydäntä. Sen lisäksi että hän kertoi kuuntelevansa paljon musiikkia myös hänen ulkoinen olemuksensa viittasi tähän. Myös Markku on raskaan musiikin ystävä, mutta mainitsi kuuntelevansa joskus myös kevyempää musiikkia, ei ihan iskelmää tosin. Internetiä hän käyttää aktiivisesti, omien sanojensa mukaan välillä vähän liikaakin. Markulle Internetissä oleminen on tapa viettää aikaa; sieltä löytyy niin tietoa, videoita, musiikkia kuin ystäviäkin, joiden kanssa hän mesettää 12. Facebook:ia tai muita yhteisösivustoja hän ei omien sanojensa mukaan käytä. Radiota hän ei juurikaan kuuntele, mutta televisiota hän kertoi katselevansa keskimäärin tunnista kahteen, tällöin lähinnä erilaisia asiaohjelmia kuten dokumentteja. Väinö (aktiivisuusluokka 2) oli nokosilla kun saavuin haastattelemaan häntä. Olimme sopineet haastattelupaikaksi hänen vanhempiensa kotitalon ja aikani ovikelloa soitettuani olin jo lähdössä pois kun Väinön äiti tuli avaamaan oven. Siten saatiin haastattelu alkuun ja se sujuikin mukavasti. Väinö kertoili monisanaisesti omista mediakokemuksistaan. Väinö kuunteli paljon musiikkia ja soitti yhtyeessä, johon oli päätynyt soittamaan netissä olleen hakuilmoituksen kautta. Internetiä hän käyttää niin töissä kuin vapaa-ajallaan ja sen käyttäminen olikin hänen mukaansa jäänyt tavaksi. Pääasialliseksi syykseen netin käytölle hän ilmoitti tiedonhaun ja yhteydenpidon ystäviin, mutta sitä kautta sai kätevästi myös viihdettä, kuten musiikkia, elokuvia ja pelejä. Radiota Väinö kertoi kuuntelevansa töissä ollessaan keskimäärin pari tuntia päivässä. Television katselua hän harrasti myös noin kaksi tuntia päivässä, seuraten lähinnä lempisarjojaan ja ohjelmiaan. Joonas (aktiivisuusluokka 2) on erittäin aktiivinen netinkäyttäjä. Hän pelaa paljon erilaisia monen pelaajan verkkopelejä. Internetin hän kokee vahvasti sosiaaliseksi mediaksi, jonka välityksellä hän on yhteydessä sosiaaliseen verkostoonsa. Hän käyttää runsaasti erilaisia viestintäohjelmia tavoittaakseen kaikki tuttavansa. Kertomansa mukaan hän myös muodostaa usein ihmissuhteita kyberavaruudessa. Sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi hän arvostaa Internetin mahdollistamaan helppoa tiedonhakua. Kutsunnoissa 12 Mesetys on keskustelua MSN Messenger ohjelman välityksellä. Messengeriä voi nykyään käyttää tietokoneen lisäksi myös muilla laitteilla, kuten useimmilla puhelimilla. 21

22 teetetyn liikunta- ja terveyskyselyn perusteella Joonas ei juurikaan harrasta aktiivista liikuntaa. Radiota hän kuuntelee päivittäin muutaman tunnin, keskittyen lähinnä musiikin kuuntelemiseen. Myös televisiota hän ehtii katselemaan noin tunnin päivässä, mutta toteaa samassa yhteydessä ettei siellä pyöri tällä hetkellä mitään järkevää. Riku (aktiivisuusluokka ei ole tiedossa) oli vastikään muuttanut toiselle paikkakunnalle opintojen päätyttyä Oulussa. Itse haastattelu sujui mukavasti, rupatellessamme hän keitti meille kahvit. Häntä haastatellessani sain käsityksen, että hän pyrki mediakäytössään kohtuullisuuteen. Esimerkiksi verkkopelaamista hän ei ollut omien sanojensa mukaan tohtinut kokeilla, koska jos jää jotenkin koukkuun niin sitä sitten se aika meneekin. Internetiä hän käytti lähinnä tiedonhakuun ja yhteydenpitoon ystäviinsä, mutta saattoi joskus myös surffailla netissä. Kuntoaan Riku piti yllä lenkkeillen. Televisiota katseluun hän käyttää maksimissaan tunnin tai kaksi päivässä ja silloinkin se useimmiten pyörii taustalla. Radiota hän sanoi kuuntelevansa lähinnä vain autoillessaan. Oiva (aktiivisuusluokka 2) vaikuttaa henkilöltä, joka suhtautuu positiivisesti asioihin. Haastattelutilanteessakin hän vaikutti pirteältä ja suhtautui siihen myönteisesti kertoillen avoimesti mediankäytön tavoistaan. Hänelle, kuten monelle muistakin haastateltavistani, Internet oli pääasiassa yhteydenpidon ja tiedonhaun kanava. Hän kertoi muodostaneensa uusia tuttavuuksia netin välityksellä, muttei kuitenkaan ollut tavannut heistä ketään fyysisesti. Tämän hän sanoi useimmiten johtuvan välimatkoista, sillä toisinaan tuttavuudet asuivat usein muilla paikkakunnilla tai mahdollisesti ulkomailla. Kuitenkin osa näistä nettituttavuuksista oli sen verran luottamuksellisia, että jopa nimiä oli vaihdettu. Oiva harrastaa jonkin verran liikuntaa, pääasiassa lenkkeilyä, kuntosalilla käymistä ja uimista. Televisiota hän ei paljon kotonaan katsele, mutta käy toisinaan ystävänsä luona katselemassa elokuvia. Radiota hän kuuntelee mielellään autoillessaan, muttei juuri muissa yhteyksissä. Hannu (aktiivisuusluokka 2) on musiikista kiinnostunut nuorimies. Hän itse harrastaa kitaransoittoa ja kertoo kuuntelevansa musiikkia päivittäin. Kitaristina hän kuuntelee enimmäkseen kitaravetoista musiikkia. Hän kertoi kuuntelevansa musiikkia iltaisin 22

23 vähintään puolituntia ennen nukahtamista. Internetiä hän arvioi käyttävänsä vaihtelevasti, riippuen paljon päivittäisestä muusta aktiviteetistä; kuitenkin vähintään tunnin päivässä. Netissä hän toisinaan pelaa jotakin, on yhteydessä ystäviinsä, katselee videoita, hankkii tietoa ja seuraa uutisia. Tavallista radiota hän ei juurikaan kuuntele, mutta kertoo toisinaan kuuntelevansa nettiradioita. Televisiota hän ei katsele juuri ollenkaan, vaan kokee Internetin sisällön riittävän viihteeksi. Hannu, samoin kuin Perttikään, ei koe Internetiä mielekkääksi tavaksi rakentaa sosiaalisia suhteita, vaan tekee sen enemmin kasvotusten. Omien sanojensa mukaan hänellä ei ole hirveästi nettielämää, viitaten netin sosiaaliseen käyttöön. Ainoa hänen käyttämänsä sosiaalisen median sovellus on MSN Messenger. Kuntoaan Hannu ylläpitää muun muassa pelaamalla tennistä, rullaluistelulla ja käymällä kuntosalilla. Olavi (aktiivisuusluokka 3) on toimelias henkilö. Tästä kertoo muun muassa se, että hän oli vastikään suorittanut tuplatutkinnon toisen asteen koulutuksissa. Hän vaikuttaa ehtivän paljon ja ehtipä myös antaa haastattelun syödessään samalla päivällistä ennen lähtöään seuraamaan Oulun Kärppien ottelua. Myös eri mediat täyttävät Olavin arkea. Hän kuuntelee radiota päivittäin, erityisesti aamuisin. Myös televisiota hän katsoo päivittäin noin tunnin verran ja omien sanojensa mukaan on netissä päivittäin kahdesta neljään tuntia. Tietokoneella ollessaan hän myös kuuntelee musiikkia. Internetin hän kokee tärkeäksi siinä määrin, että aika heikkoa olisi ilman nettiä. Netin avulla hän pysyy perillä kaikesta, viestittelee sosiaalisen verkostonsa kanssa. Toisinaan aikaa liikenee myös pelaamiselle, mutta nykyisin vähemmän, eikä niin kuin hän asian ilmaisi tehot koneessa riitä. Kuntoaan Olavi ylläpitää lenkkeilemällä ja käymällä kuntosalilla. 2.2 TUNNELMIA HAASTATTELUISTA KENTTÄTÖIDEN KUVAUS Kaikki haastattelut nauhoitettiin digitaalisella tallentimella, josta siirsin ne tietokoneelle ja litteroin tekstiksi. Kirjoitin ylös myös tunnelmia jokaisesta haastattelutilanteesta, jotta tarvittaessa voisin palauttaa ne paremmin mieleeni. 23

24 Kuten edellä jo mainitsin, haastattelupaikat vaihtelivat. Tarjosin jokaiselle informantille mahdollisuuden valita itselleen sopivimman haastattelupaikan. Jokaisen kohdalla puhelin- tai sähköpostiyhteydessä kerroin, että voin tulla tekemään haastattelun hänen kotiinsa tai voidaan sopia toinen paikka, mikäli henkilö niin toivoo. Monessa tapauksessa koti sopikin haastattelupaikaksi, sillä siitä lienee koitui informantille vähiten vaivaa, eikä lainkaan kustannuksia. Osa halusi pitää haastattelun jossain muualla kuin kotonaan, tällöin ehdotin yliopistoa Linnanmaalla tai jotain kahvilaa kaupungin keskustassa, riippuen informantin mahdollisuuksista liikkua. Neljää informanteista haastattelin yliopistolla, yleensä (yhtä tapausta lukuun ottamatta, joka tehtiin muissa yliopiston tiloissa) jossain sen monista kahviloista. Kaupungilla haastattelut tehtiin myös kahviloissa. Kolmea henkilöä haastattelin Cafe Bisketissä ja kahta Coffee Housessa. Kahviloissa tehtyjen haastattelujen kohdalla hieman ongelmalliseksi osoittautui taustamelu, joka aiheutti pieniä vaikeuksia haastattelujen purkuvaiheessa, sillä informantin vastauksista oli paikoin hankala saada selvää. Onneksi täysin epäselviksi jääneitä kohtia oli vain muutamia, eivätkä ne olleet informaatiosisällön kannalta kaikkein oleellisimpia. Kaupunkikahviloita olin etukäteen lähestynyt puhelimitse ja varmistanut, että minulla on lupa suorittaa haastattelut niiden tiloissa. Loput viisi haastattelua tehtiin informanttien asuinpaikoissa. Haastattelut menivät pääsääntöisesti hyvin ja Informantit vastailivat kaikkiin kysymyksiin. Muutamassa tapauksessa aiheutui keskeytys haastattelutilanteessa, mutta keskeytyksen jälkeen haastattelu kuitenkin jatkettiin loppuun. Koska työn tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista informaatiota, pyrin pidättäytymään mahdollisimman tiukasti etukäteen laatimassani haastattelurungossa (ks. liite 2). Tämä sen vuoksi, jotta tallennettu aineisto olisi mahdollisimman yhtäpitävää ja yleisellä tasolla pysyvää. Jos tarkoitus olisi ollut laatia syvällisiä etnografisia tai diskurssianalyyttisiä kuvauksia informanttien kokemuksista, olisi ollut mahdollista rönsyillä haastatteluissa enemmänkin informanttien vastausten mukaisesti. Toki pientä vaihtelua ilmeni jokaisessa haastattelussa, sillä jokainen tilanne erilaisine muuttujineen oli ainutlaatuinen. Pääasiassa jokainen haastattelurungon kysymyksistä on kysytty 24