TAMPEREEN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOS KERTOMUS VUODEN 2002 TOIMINNASTA

Transkriptio

1 KERTOMUS VUODEN 2002 TOIMINNASTA

2 KERTOMUS VUODEN 2002 TOIMINNASTA 2 2 Vuosi 2002 lyhyesti 2 Toiminta-ajatus 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Review of Liikenne Palvelu Linjat Liikennemuutokset 8 Linja-autokalusto 9 Energia ja ympäristönsuojelu 10 Suunnittelu ja tutkimus 10 Riskienhallinta 11 Tiedotus ja markkinointi 12 Matkaliput 13 Henkilökunta 14 Johtokunta 15 Tilinpäätös 16 Tuloslaskelma 17 Tase 18 Rahoituslaskelma 19 Historiaa 20 Yhteystiedot VUOSI 2002 LYHYESTI Matkat vaihtoineen (milj.) 25,4 Ajokilometrit (milj.) 10,2 Vakinainen henkilöstö 489 Linja-autoja 160 Liikevaihto (milj. euroa) 19,9 Konsernituki (milj. euroa) 6,9 TOIMINTA-AJATUS Liikennelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti ja näin osallistua kaupunkiseudun elämän kehittämiseen. Paino: Kirjapaino Öhrling Ky Graafinen asu: Aino Myllyluoma Kansikuva: Hanne Tamminen Muut valokuvat: Timo Aaltonen, Sanna Hakkarainen, Raimo Myllyoja, Hanne Tamminen, E. M. Staf (liikennelaitoksen kuva-arkisto)

3 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Matti Rainio Toimitusjohtaja Joukkoliikennettä ja sen kilpailuttamista koskeva palvelusopimusasetus ei ole mennyt eteenpäin EU:n elimissä, eikä asetus ilmeisesti valmistu vielä useaan vuoteen. Kaupunginjohtajan asettama joukkoliikenteen organisointia pohtinut työryhmä päätyikin raportissaan näkemykseen, että parhaat edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle ja tuottamiselle Tampereella tarjoaa nykyinen toimintatapa ilman liikenteen kilpailuttamista. Myös suuremmat organisaatiomuutokset nähtiin tässä vaiheessa tarpeettomina; vasta kilpailun toteutuminen EU:n tai kaupungin omista päätöksistä johtuen tai raideliikenteen aloittaminen antavat aiheen joukkoliikennettä kokonaisuudessaan koordinoivan elimen perustamiselle. Samalla tällä omistajapoliittisella kannanotolla liikennelaitoksen edellytettiin kehittävän toimintaansa niin, että kaupungin subventio palveluja oleellisesti heikentämättä laskee nykyisestä 25 %:sta 20 %:iin. Osana kaupungin Kaikem paree Tampere -strategiaa valmistui liikennelaitoksen oma strategia, joka sai nimekseen Nysse pärjää. Strategiassa on määritelty liikennelaitoksen toiminnan kannalta kriittisiä menestystekijöitä ja asetettu niille tavoitteet vuosille 2002 ja Kaupungin henkilöstöstrategiaan liittyvänä käynnistettiin loppuvuodesta liikennelaitoksen henkilöstöpoliittinen kehittämissuunnitelma. Vuoden 2001 lopulla valmistunutta ympäristöjärjestelmää on kertomusvuoden aikana otettu asteittain käyttöön. Liikennelaitos on myös ollut mukana edistämässä kestävän kehityksen mukaista kulutusta, yrittämistä ja ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia yhteistyössä kaupungin muiden liikelaitosten, ympäristövalvontayksikön ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Tässä tarkoituksessa kertomusvuoden aikana perustettiin Ekokumppanit Oy ja Ekokumppanit klubi ry. Näiden toiminnan ulospäin näkyvin osa on ympäristötietokeskus Moreenia, joka tarjoaa tietoa asumisen ja kodin ympäristöasioista, kaupunkiympäristöstä ja luonnosta sekä liikenteestä. Kertomusvuonna liikennelaitos palveli tamperelaisia 489 henkilön ja 160 linja-auton voimin. Liikennöinnissä ei tapahtunut suuria muutoksia joitakin palvelua parantavia aikataulu- ja reittimuutoksia lukuun ottamatta. Neljän kasvuvuoden jälkeen joukkoliikenteen matkustajamäärät Tampereella vähenivät. Liikennelaitos menetti 3,7 % matkustajistaan ja yhteistariffiliikenteessäkin matkustajia oli 2,0 % edellisvuotta vähemmän. Liikennelaitos menetti myös markkinaosuuttaan yhteistariffiliikenteessä. Edellisen vuoden 91,0 % sijaan markkinaosuus oli 90,1 %. Seutulipun suosio oli kuitenkin edelleen hienoisessa kasvussa. Seutulippuja ladattiin 4 % edellisvuotta enemmän. Liikennelaitoksen kokonaismatkamääräksi muodostui 25,4 miljoonaa vaihdollista matkaa. Ajokilometrejä kertyi 10,2 miljoonaa, 0,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhden matkan tuottaminen maksoi 1,05 euroa ja tuloja vaihdollista matkaa kohti laskettuna kertyi 0,79 euroa. Liikennelaitoksen kokonaistulot vuonna 2002 olivat 27,6 milj. euroa, josta konsernitukea oli 6,9 milj. euroa, 0,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernituen osuus kaikista tuloista oli 24,9 %. Suurin yksittäinen menoerä oli henkilöstömenot, 17,0 milj. euroa. Tilikauden 2002 tulos oli 1,0 milj. euroa ylijäämäinen. Investointeja tehtiin 3,0 milj. eurolla, josta 11 linja-auton hankintaan käytettiin 2,6 milj. euroa. Kaupunki rahoitti hankintoja 0,8 milj. euron peruspääoman korotuksella. Muita merkittäviä hankintoja olivat mm. paikallisliikenteen hallintajärjestelmän autolaitteet, internetissä toimiva matkansuunnittelupalvelu sekä sähköinen sisäinen tiedotusjärjestelmä. Kertomusvuoden aikana panostettiin matkustaja-informaation kehittämiseen. Paikallisliikenteen hallintajärjestelmän kehitystyö eteni teknisten ratkaisujen toteuttamisella ja testaamisella. Tamperelaisille näkyvä koekäyttö siirtyi kuitenkin vuoden 2003 alkupuolelle. Internetin välityksellä jaettavaa aikatauluinformaatiota kehitettiin mm. ottamalla käyttöön ovelta-ovelle matkansuunnittelupalvelu ja pysäkkiaikataulusovellus. Oman varsinaisen toimintansa ohella liikennelaitos vastasi aikaisempaan tapaan palveluliikenteen suunnittelusta ja seurannasta. Liikenne hoidettiin ostoliikenteenä yhteistyössä kaupungin materiaalikeskuksen ja sosiaalija terveystoimen kanssa. Matkoja palveluliikenteessä tehtiin Teiskon alue mukaan lukien yhteensä

4 4 THE MANAGING DIRECTOR S REVIEW The EU Proposal for a Regulation on Public Service Requirements, which concerns public transportation and its organisation on a competitive basis, has not proceeded in the EU organs and will apparently take years to complete. Accordingly, the working group on the organisation of public transport established by the mayor concluded in its report that the best preconditions for organising and producing public transport services in Tampere are provided by the current system, which is not based on competition. Major organisational changes were also considered unnecessary at this stage; only when a shift to a competitive model is carried out due to the EU s or the city s own decisions will there be a reason to establish a body responsible for coordinating public transport as a whole. In addition, the working group report, which takes a stance on the ownership of Tampere City Transport, expects the organisation to develop its activities so that the city subsidy will decrease from the current 25 percent to 20 percent without essentially weakening the provision of services. As a part of the City of Tampere strategy, the Tampere City Transport strategy was also completed. The strategy defines certain critical factors for the success of Tampere City Transport and sets targets regarding them for the years 2002 and The personnel policy development plan of Tampere City Transport was launched at the end of the year as a part of the city personnel policy. The environmental standards system, which was completed at the end of 2001, was gradually implemented during the year. Tampere City Transport was also involved in promoting consumption, entrepreneurial activities and the marketing of environmentally friendly products that are compatible with sustainable development, in collaboration with other public utilities of the city, the City Environmental Protection Department and Tampere Regional Solid Waste Management Ltd. For this purpose two new organisations, EcoFellows Ltd. and EcoFellows Club, were established during the year. Their most visible activity is Moreenia, Centre for Urban Environment, which offers information on the environmental aspects of housing and homes, the urban environment and nature as well as transportation. In 2002 Tampere City Transport provided services for Tampere residents through its 489 employees and 160 buses. There were no major changes in its operation except for some improvements in the bus timetables and routes. After four years of growth, the number of public transportation passengers in Tampere decreased. Tampere City Transport lost 3,7 percent of its passengers, and in joint local transport the number of passengers went down by 2,0 percent in comparison to the previous year. Tampere City Transport also lost some of its market share in joint local transport: while in 2001 the market share was 91,0 percent, in 2002 it was 90,1 percent. The popularity of the regional ticket, however, continued to grow slightly; 4,0 percent more regional tickets were loaded on travel cards in comparison to the previous year. The total number of trips on Tampere City Transport was 25,6 million including transfers. The number of kilometres driven was 10,2 million, up by 0,2 percent from the previous year. Providing one trip cost 1,05 euros and income per trip, including transfers, was 0,79 euros. The total income of Tampere City Transport in 2002 was 27,6 million euros, 6,9 million euros of which came from city tax revenues, 0,5 million less than in the previous year. Thus the city subsidy comprised 24,9 percent of all income. The largest category of expenditure was for personnel, 17,0 million euros. There was a 1,0 million euro surplus for the budget year Investments were made totalling 3,0 million euros, 2,6 million euros of which were used for acquiring 11 buses. The city financed the bus purchases with a 0,8 million euro increase in the fixed capital of Tampere City Transport. Other significant purchases included bus equipment for the operating system of local transport, an Internetbased travel planning service and an electronic internal information system. During 2002, emphasis was given to the development of passenger information. The development of the operating system for local transport proceeded through the implementing and testing of technical solutions. Nonetheless, testing that would be visible to the public was postponed to the beginning of Timetable information available in the Internet was developed, for instance, by adopting a door-to-door travel planning service and a software application for bus stop timetables. In addition to its own primary activities, Tampere City Transport continued to be responsible for the planning and monitoring of service bus lines. The services were purchased from outside in collaboration with the Tampere City Materials Centre and the Department of Social Services and Health Care. The number of trips on the service lines, including the Teisko region, totalled Matti Rainio Managing Director

5 5 LIIKENNE Palvelu Tampereen kaupungin liikennelaitos tuottaa korkealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti. Liikennelaitos osallistuu aktiivisesti kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja sen palveluiden kehittämiseen. Kaupunkiseudun linja-autoliikennettä on tehostettu yhteistyöllä yksityisten liikennöitsijöiden kanssa. Vuodesta 1996 lähtien yhteistariffiliikenne on palvellut matkustajia kaupungin sisäisessä liikenteessä. Mukana ovat liikennelaitoksen lisäksi Alhonen & Lastunen Oy, Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy, Helmikkala Ky, Luopioisten Linja Oy sekä Valkeakosken Liikenne Oy. Näiden liikennöitsijöiden autoissa on yhteistariffiliikenteen vihreä-valko-musta tunnus ja kaikki noudattavat liikennelaitoksen taksoja ja tariffimääräyksiä. Seutuliikenne on käynnistetty Tampereen kaupunkiseudulla keväällä Käytössä on Tampereen kaupunkiseudun seutulippu Tampereella, Nokialla, Ylöjärvellä, Kangasalla, Lempäälässä ja Pirkkalassa. Yhteistariffiliikenteen autoissa voi matkustaa myös Matkahuollon kortille ladattavalla Tampereen kaupunkiseudun seutulipulla, Tampereen itäisellä ja läntisellä seutulipulla sekä Toijalan seudun seutulipulla, jos lippuun on tämä oikeus ostettu. Kaupunkikuvan muuttuessa ja kaupunginosien kasvaessa ja laajentuessa linja-autoreittejä kehitetään jatkuvasti kysynnän mukaan. Yövuorot ja varhaisliikenne muutettiin hiljaisen ajan liikenteeksi Saatujen kokemusten perusteella tehtiin täydennyksiä reitteihin kesän alussa. Vappuna, tapahtumien yönä, pikkujoulujen aikaan ja uuden vuoden yönä ajettiin ylimääräisiä vuoroja tarpeen mukaan. Viime vuosien kalustohankinnat ovat kaikki olleet matalalattiaisia linja-autoja, jotka palvelevat kaikkia matkustajia, myös liikuntarajoitteisia ja lastenvaunujen kanssa matkustavia. Liikennelaitos palvelee oman alueensa asukkaiden lisäksi erityisesti kesäisin myös lukuisia matkailijoita. Särkänniemeen ajavat kesäisin linjan 4 lystilinjurit. Tampere on myös erilaisten kongressien, kokousten, messujen ja urheilujuhlien ynnä muiden isojen tapahtumien kaupunki. Kaupunkiliikenteen ammattilaisena liikennelaitos tarjoaa osaamistaan ja kalustoaan myös tilausajopalveluin. Maaliskuusta syyskuuhun asti säät suosivat kevyttä liikennettä ja se näkyi myös matkustajamäärissä. Kuluneena vuonna matkoja tehtiin 3,7 % vähemmän kuin edellisvuonna Vuoroja kpl LIIKENNE KUUKAUSITTAIN l ll lll lv V Vl Vll Vlll lx X Xl Xll Ajokm. Matkat yht. VUOROJA ARKILIIKENTEESSÄ VUODEN 2002 LOPUSSA klo Y-vuorot Tavalliset osapäivävuorot Pitkät osapäivävuorot Vakiovuorot

6 LIIKENNELAITOKSEN LINJAT Vuoroväli vaihtelee Linjan min pituus Linjan numero ja reitti arkisin lauantaisin pyhinä Härmälä (Pirkkahalli) - Keskustori - Tesoma - Kalkku ,2 2 Rauhaniemi - Keskustori -Kaarila - Rahola ,4 3 Petsamo - Keskustori -Hatanpään sairaala - Lahdesjärvi ,5 4 Linja-autoasema - Rautatieasema - Keskustori - Särkänniemi (kesällä) ,1 5 Vehmainen - Keskustori ,9 6 Tays - Risinarkku - Itä-Hervanta - Hallila - Koivistonkylä - Hatanpää Ruotula - Keskustori - Hatanpään sairaala -Sarankulma ( Pirkkahalli) ,9 11 Turtola - Keskustori - Pohtola ,9 12 Hallila - Keskustori ,3 13 Hermia - Lukonmäki - Järvensivu - Keskustori - Ikuri ,7 14 Asiointilinja ( Lielahti-Haukiluoma-Ikuri-Tesoma) ,7 15 Kaukajärvi - Keskustori - Pispalanharju ,3 16 Leinola - Kissanmaa - Keskustori - Lentävänniemi ,8 17 Holvasti - Keskustori ,7 18 Atala - Pyynikintori ,0 20 Hikivuori - Hervanta - Kaleva - Keskustori ,2 21 Korkinmäki - Hatanpään sairaala - Keskustori - Kaupin sairaala ,6 22 Annala - Keskustori - Lamminpää - Haukiluoma ,6 23 Hervanta - Keskustori ,6 24 Kaukajärvi - Keskustori - Eteläpuisto ,3 25 Janka - Keskustori - Pyynikintori ,6 26 Multisilta - Keskustori - Tesoma ,2 27 Irjala - Keskustori - Tahmela ,7 28 Sorila - Olkahinen - Keskustori - Pyynikintori ,8 29 Kissanmaa- Keskustori ,1 30 Etelä-Hervanta - Pyynikintori ,4 370,5 LIIKENNEMUUTOKSET Kesän liikennemuutokset Linja 4 liikennöi linja-autoasemalta rautatieaseman kautta Särkänniemeen. Linjalla 5 liikennöitiin arkisin. Linjan 6 reittiä jatkettiin Hervannasta Hallilan ja Koivistonkylän kautta Hatanpäälle. Linjalla liikennöitiin arkisin puolen tunnin vuorovälillä aamu- ja iltapäiväruuhkan aikaan myös kesällä. Linja 17 ajoi pyhinä Jankassa linjan 25 reittiä Linja 24 ei liikennöinyt kesällä kuten ei aiempinakaan kesinä. Linja 25 ei liikennöinyt sunnuntaisin. Linjalle 29 lisättiin keskipäivälle liikennettä. Hiljaisen ajan liikenne Kesäliikenteen alussa tehtiin joitakin reittimuutoksia edellisvuonna käyttöönotettuun hiljaisen ajan liikenteeseen: Y1 Kalkusta samaa reittiä mennessä ja tullessa Y12 Keskustorilta Hallilaan Y16 Keskustori-Lentävänniemi. Lentävänniemessä linjan 16 päätepysäkille ajetaan Vähäniemenkatua Y17 Keskustori- Holvasti Y22 Keskustorilta Haukiluoman suuntaan ajetaan Tohlopin ja Tesoman kautta Y22 Keskustorilta Annalan suuntaan linjan 22 normaalia reittiä Y23 uusi reitti Nekalan ja Lukonmäen kautta Hervantaan Y26 Keskustori-Multisilta-Härmälä Y28 Keskustorilta Nurmin TB:lle Y30 Keskustori-Hervanta. Hervannassa ajetaan kumpaankin suuntaan samaan reittiä

7 Syksyn liikennemuutokset Linjan 7 reittiä muutettiin niin, että kaikki vuorot ajettiin Hatanpään sairaalan kautta. Keskustassa Ruotulasta tultaessa siirryttiin reitille Satakunnankatu-Hämeen puisto-hämeenkatu jne. Vastaavasti Sarankulman suunnasta keskustassa ajoreitti muuttui Hämeekatu-Hämeenpuisto- Satakunnankatu jne. reitille. Linjalle 16 tehtiin reittimuutos Linnainmaalla siten, että uusi ajoreitti oli Mäentakusenkatu-Aitolahdentie-Sammon valtatie-hintsankatu-takahuhdinkatu jne. entistä linjan 16 reittiä keskustaan ja edelleen Lentävänniemeen. Linjalle 18 tehtiin reittimuutos Lahto- mäenkatu-hannulankatu-aitolahdentie- Heikkilänkatu-Luhtaankatu jne. entistä linjan 18 reittiä Pyynikintorille. Lisäksi linjasta 18 tehtiin kokopäiväinen linja myös lauantaisin ja sunnuntaisin liikennöiväksi. Linja 28 liikennöi viikonloppuisin Atanväylän ja Nikinväylän kautta. Pysäkit Liikennelaitoksella oli linja-autopysäkkejä noin 1250, joista sadekatoksella varustettuja 355. Vuoroja arkiliikenteessä Vuoroautot olivat liikenteessä noin klo 5-24, pitkät osapäivävuorot klo 5-21 ja tavalliset osapäivävuorot klo 5-9 ja klo Ruuhkavuoroja ajettiin lähinnä aamu- ja iltapäiväruuhkien aikana. Vuoroautoja oli liikenteessä 53, pitkiä osapäivävuoroja 27 ja tavallisia osapäivävuoroja 35 ja ruuhkavuoroja 3 eli yhteensä 118 autoa.

8 8 LINJA-AUTOKALUSTO Uusia autoja hankittiin 11 kpl, joista myöhäisen toimitusajankohdan vuoksi ennen vuoden loppua rekisteröitiin 8 autoa. Poistoon meni vain yksi auto epäkuntoisuuden vuoksi. Matalalattiaisten autojen määrä nousi 102:een eli 64 prosenttiin koko kaluston määrästä, mikä edelleen lisäsi matkustusmukavuutta. Bussien keskiikä nousi 8,4 vuoteen alhaisesta poistomäärästä johtuen, mutta laskee vuodenvaihteen jälkeen 7,5 vuoteen, kun hankintaa vastaava määrä vanhempaa kalustoa poistetaan. Kunnossapito Henkilökunnan määrä säilyi edellisen vuoden tasolla. Viranhaltijoita ja toimihenkilöitä oli vuoden lopussa 6 ja työntekijöitä 70. Oman työn lisäksi autojen ja koneiden korjauksiin käytettiin myös ulkopuolisia palveluja. Näiden osuus väheni 16 % edellisestä vuodesta. Autojen korjaustoiminnan lisäksi omaa henkilökuntaa käytettiin myös kiinteistön huoltoon ja kunnossapitoon lähes viiden työntekijän työpanoksella. Korjaamohenkilökunnan keski-ikä säilyi edelleen 49 vuodessa, eikä siihen luonnollisen poistuman kautta ole tulossa lähiaikoina merkittävää muutosta. Autokaluston suorite km/auto laski 4 % edellisestä vuodesta, koska kertomusvuonna poistettiin vain yksi auto. Työn tuottavuuden mittari ajokm/ hlö pysyi lähes muuttumattomana: se oli nyt km/hlö. Autoja vaihdettiin vikaantumisen takia linjalta 1662 kertaa vuoden aikana. Kaluston luotettavuuden tunnusluku vaihtoa/1000 km oli 0,162, mikä on 5 % parempi kuin edellisenä vuonna. Autokaluston hyödyntämistä kuvaava käyttökuntoisten autojen suhde koko kalustoon laski 87:stä 86:een prosenttiin, koska autopoistoja ei tehty. AUTOKALUSTO Linja-autoja Uusia hankittu Vanhoja poistettu Matkustajapaikkoja Niistä istumapaikkoja UUDET KAUPUNKILINJA-AUTOT kpl Matalalattiaisia teliautoja (14,5 m) Scania L94UB/Lahden Autokori Oy/Scala, nro Matalalattiaisia nivelautoja (18 m) Volvo B7L Artic/Volvo Bus Corporation nro AUTOPAIKAT Hallipaikkoja 62 Ulkopaikkoja (sähkölämmitys) 108 Korjaamopaikkoja 25 Huoltopaikkoja 19 Siivouspaikkoja 4 Yhteensä 218 TAMPEREEN MERKKIJAKAUMA KAUPUNGIN LIIKENNELAITOS LINJA-AUTOKALUSTO k m tk tm nk nm yht C = Scania = 81 V = Volvo = 79 Yhteensä autoa keski-ikä 8,4 v k = korkealattiainen auto m = matalalattia-auto 102 = 64 % kalustosta n = nivelauto t = teliauto Lisäksi: Museolinja-autoja 4 kpl 20 kpl C235tm C643m V602 C642m V601 C641m V600 C622m C639m C640m V599 C211tm C222tm C638m V424nm 10 kpl V361n V210tm C221tm C628m C637m C110m C423nm V360n C621m C220tm C627m C636m C234tm C422nm V349n V594 V359n C620m C219tm C626m C635m C233tm C421nm V427nm V348n V593 V356n V358n C609m V619m C218tm C625m C634m C109m C232tm C420nm V426nm V335n V341n V347n V592 V355n V357n C608m V618m C217tm C624m C633m V407nm C230tm C231tm C419nm V425nm V334n V340n V346n V591 V354n V203t C604m C607m V617m C216tm C623m C632m V406nm C229tm C413nm C418nm C240tm V333n V339n V345n V590 V598 V353n V202t C603m C605m C614m C215tm V404nm C631m V405nm V228tm C412nm C417nm C239tm V332n V338n V344n V589 V597 V352n V201t V206t V209t V616m C613m C214tm V403nm C630m C225tm V227tm C411nm C416nm C238tm V331n V337n V343n V588 V596 V351n V200t V205t V208t V615m C612m C213tm V401nm C629m C224tm V226tm C410nm C415nm C237tm V330n V336n V342n V105 V595 V350n C108m V204t V207t C610m C611m C212tm V400nm V402nm C223tm C408nm C409nm C414nm C236tm Hankintavuosi

9 9 ENERGIA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Polttoaine Polttoaineenkulutuksessa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kaikkien autojen keskikulutus oli 51 l/100 km. Polttoaineenkulutuksen seurantaa tulisikin tulevaisuudessa kehittää enemmän kuljettajakohtaiseen suuntaan, jolloin kertynyttä säästöä voitaisiin käyttää kuljettajien henkilökohtaisena tulospalkkauksen parametrina. Tämän suuntainen kehitys edellyttää kuitenkin seurantajärjestelmiin mittavia investointeja. Tekniikan kehittyessä myös autojen ajotietokoneista saa kulutustietolukemia. Varikon polttoainejärjestelmän hälytysjärjestelmää uudistettiin niin, että mahdollisista polttoainevuodoista saadaan automaattihälytys valvojien matkapuhelimiin ja voidaan ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin ympäristövahingon torjumiseksi. Järjestelmä hälyttää myös, jos polttoaineen vesipitoisuus nousee yli sallitun rajan. Ympäristövirasto myönsi varikolle anotun ympäristöluvan ja samalla myös polttoainejärjestelmä hyväksyttiin käyttöön. Ympäristö Ympäristöjärjestelmän kehittely on edennyt auditointivaiheeseen, jonka antamia tietoja hyödynnetään järjestelmän jatkuvaan kehittämiseen. Kaikki rasvan- ja öljynerotuskaivot varustettiin hälytysjärjestelmillä, joiden asentamisella vältytään viikoittaiselta manuaaliselta tarkistamiselta. Sekajätteen keräilyyn hankittiin pakkaava jäteastia ja jätteiden keräilytiedostoja kehiteltiin niin, että vuosittain ilmoitettavat tiedot ovat helposti saatavilla. Kertomusvuonna käynnistyi kahden organisaation, Ekokumppanit Oy:n ja Ekukumppanit-klubi ry:n toiminta. Liikennelaitos on mukana edistämässä kestävän kehityksen mukaista kulutusta, yrittämistä ja ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia yhdessä kaupungin muiden liikelaitosten, ympäristönvalvontayksikön sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Osakeyhtiö toimii osana ympäristötietokeskus Moreeniaa, jonka avajaisia vietettiin sähkölaitoksen vanhassa patorakennuksessa Sähkö Sähkönkulutuksen laskemiseksi kiinnitettiin erityistä huomiota yleiseen säästäväisyyteen. Turhaa valaistusta vähennettiin ja autolämmityksen lämmitysaikoja tarkennettiin vain välttämättömään lämmitysaikaan. Sähkön säästössä saavutettiinkin 8,4 prosentin säästö edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä on erityisen tärkeää sähkön markkinahinnan kääntyessä jyrkkään nousuun. Lisäsäästöä odotetaan saavutettavan 4 5 halleihin rakennetun autojen lämmitysautomatiikan kehityksen kautta. Lämmitys Lämmityksen kulutuksen laskentaa tarkistettiin. Kulutetusta energiasta laskettiin pois lämpimän käyttöveden osuus ja lämmitykseen käytetty energia sääkorjattiin vertaamalla ko. vuoden lämmitystarvelukua normivuoteen. Tällä menetelmällä tasataan lämpimien ja kylmien talvien vaikutus kulutettuun lämpöenergiaan. ENERGIAN OMINAISKULUTUKSIA LIIKENNELAITOKSELLA Vuoden 1998 nousu johtuu 4-5 hallien muuttamisesta kylmiksi katoksiksi. Näiden melko kylmien hallien ominaiskulutus oli hyvin alhainen. Energiatutkimuksen mukaan vertailukiinteistöjen lämpöindeksi on n. 52 kwh/ m 3, joka selvästi alittuu. Vesi Veden kulutus laski edelleen yli 17 prosenttia. Veden säästämiseksi kiinnitettiin huomiota turhaan veden juoksutukseen ja myös autojen ulkopesujen määrä laski kauniin kesän vuoksi. Energiakatselmus Liikennelaitokselle tehtiin energiakatselmus vuoden 2002 alussa, jonka ehdottamia kustannuksiltaan vähäisiä säätöja korjaustoimenpiteitä tehtiin runsaasti. Isompina hankkeina käynnistettiin koneistamon ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän uusinta sekä pesuhallien säätölaitteiden ja automatiikan uusinta. Disel- muutos Sähkö muutos Lämpö muutos vesi muutos öljy % x1000 % % x1000 % vuosi l/100 km kwh kwh/m 3 m ,6-2, ,1 40,9 13,7 17,4-11, ,3 3, ,1 41,0 0,2 17,8 2, ,9 1, ,4 41,2 0,6 18,1 2, ,1 0, ,2 43,9 6,5 15, ,0-0, ,4 41,0-6,5 12,5-17,6

10 10 SUUNNITTELU JA TUTKIMUS Liikenne- ja viestintäministeriön, tiehallinnon, kaupungin liikennesuunnitteluyksikön, liikennelaitoksen, Väinö Paunu Oy:n ja Länsilinjat Oy:n yhteishankkeena toteutettavan Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmän (PARAS) kehitystyö eteni teknisten ratkaisujen toteuttamisella ja testaamisella. Järjestelmän päävastuullisena toimittajana on Instrumentointi Oy (Insta Visual Solutions). Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön liikennelaitoksen linjoilla 16 ja 22 vuoden 2003 aikana. VTT:n automaatioyksikön vetämässä Buslan-hankkeessa tutkittiin linja-auton sisäisiä väyläratkaisuja. Hankkeen tavoitteena oli standardoinnin kehittäminen ja sivutuotteena saatiin arvokasta tietoa mm. polttoaineenkulutuksesta erilaisissa liikennetilanteissa. Rahastusjärjestelmästä saatavan tiedon analysointia kehitettiin edelleen. Tuloksia hyödynnettiin mm. valtakunnallisessa Matkatieto-projektissa. Rahastuslaitejärjestelmä yhdistettiin liikennesuun- nittelujärjestelmään, joista kertyvien tietojen avulla kehitettiin liikennelaitoksen sisäistä katelaskentaa. Konsultteina hankkeessa olivat TietoEnator Oyj ja tamperelainen Winsystems Oy. Sähköistä aikatauluinformaatiota kehitettiin ottamalla käyttöön oveltaovelle matkasuunnittelupalvelu Reittiopas sekä pysäkkiaikataulusovellus. Molemmat sovellukset toimivat internetin välityksellä ja niistä saatiin erittäin myönteistä palautetta. Reittioppaan toteutti Novo Meridian Oy ja pysäkkiaikataulusovelluksen Winsystems Oy. Liikennelaitos oli mukana kehittämässä valtakunnallista joukkoliikenneportaalia. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä hankkeessa kehitetään valtakunnallinen, kaikki joukkoliikennemuodot kattava, internetissä toimiva aikatauluportaali, jonka avulla voidaan suunnitella matkaketjuja koko Suomen alueella. Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. Paikallisliikenteen pysäkkien paikantaminen aloitettiin vuoden 2002 syksyllä. Hankkeessa jokaiselle pysäkille mitataan maantieteelliset koordinaatit, paikannuksen käytännön työn tekee kaupunkimittausyksikkö. Syksyllä aloitettiin myös uuden korjaamon ja huollon atk-järjestelmän kehittäminen. Järjestelmä valmistuu tuotantokäyttöön syksyllä EU-hanke IMAGE jatkui vuonna Hankkeessa toteutetaan mobiileilla päätelaitteilla toimiva, käyttäjien omien tarpeiden mukaan muunneltava palveluagentti. Liikennelaitos on hankkeessa mukana aikataulu- ja reittitiedon toimittajana. Linjakohtaisia laatumittauksia jatkettiin ja niistä saatuja tuloksia sovellettiin palveluja kehitettäessä. Edellisvuosien Linjana 3 -projektissa esitettyjen, liikenteen sujuvuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista jatkettiin yhteistyössä kaupungin teknisen toimen kanssa. RISKIENHALLINTA V uonna 2002 liiketoimen riskienhallintaryhmä piti vuosittaisen kokouksensa liikennelaitoksella. Kokouksessa käytiin läpi vuoden aikana liikennelaitoksella tapahtuneita riskienhallintaan liittyviä asioita. Lukkojen muutostyötä tehtiin yleisen turvallisuuden lisäämiseksi. Yleiseen riskienhallintaan liittyen liikennelaitos oli mukana kokeilussa, jossa selvitettiin kaupunkilinja-auton soveltumista poikkeusolojen aikaiseen sairaskuljetukseen. Harjoitus tehtiin yhteistoimin- nassa Ilmavoimien kanssa. Samoin liikennelaitos osallistui Lento 2002 suuronnettomuusharjoitukseen, jossa harjoiteltiin suurien ihmismäärien kuljettamista lento-onnettomuuspaikalta. Kesän aikana teetettiin riskianalyysi liikennelaitoksen toiminnasta ja tulosten analysoinnin jälkeen kiinnitetään erityistä huomiota havaittuihin riskeihin. Liikennelaitoksen johtoryhmälle pidettiin luento riskienhallinnan toiminnasta liikennelaitoksella.

11 11 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Liikennelaitoksen palveluista tiedotettiin julkaisemalla aikataulukirjat kesällä ja syksyllä. Talven kirja jaettiin kotitalouksiin Tampereella ja naapurikuntien taajamissa. Kesän kirjaa jaettiin ilmaiseksi koko sen voimassaoloajan liikennelaitoksen neuvonnassa Keskustorilla, Matkahuollon toimipisteessä linjaautoasemalla, pääkirjastotalo Metsossa, kaupungin virastotalon ala-aulassa sekä Nekalan pääkassalla. Aikataulukirjoissa oli mukana myös kaupungin sisäisessä yhteistariffiliikenteessä olevien liikennöitsijöiden aikatauluja. Tiedotusvälineille lähetettiin 43 tiedotetta. Linjakartat sekä myyntiin että pysäkeille uusittiin kesällä. Tiedotuslehti Sinisten bussien matkassa ilmestyi elokuussa ja se jaettiin kotitalouksiin Tampereella. Kertomusvuoden aikana neuvontaan monistettiin mm. hinta-, linja- ja opiskelijaesitteitä suomeksi ja englanniksi. Lastenvaunujen kanssa linja-autossa -esite uusittiin kokonaan ja se jaettiin kaikkiin Tampereen neuvoloihin. Radio- ja televisiomainonnalla tiedotettiin mm. aikataulukausien vaihtumisesta. Keväällä ja syksyllä televisiossa (MTV 3 ja TV-Tampere) ja kaupungin valomainostauluilla oli esillä imagokampanja Yksi väri - sininen. Linja-autoissa tiedotettiin matkustajille kuulutuksin mm. aikataulu- ja reittimuutoksista. Sisäisenä tiedotuksena ilmestyi henkilöstölehti Onnikka neljä kertaa ja sisäinen tiedote Tilkku 19 kertaa sekä tietokortti Taskutietoa. Onnikka palkittiin kunniamaininnalla Suomen Tiedottajien Liiton henkilöstölehtikilpailussa joulukuussa. Avack info -järjestelmää täydennettiin siten, että sekä Nekalan varikko, ruokala ja kuljettajien miehistötila VI-hallissa saatiin järjestelmän piiriin. Kertomusvuonna liikennelaitoksen internet-sivuille avattiin uusina pal- Kaupungin valomainostauluja käytettiin hyväksi liikennelaitoksen imagokampanjassa. veluina reittiopas ja pysäkkiaikatauluhaku. Sivuilta löytyvät myös aikataulut, hintatiedot, linjakartat ja ajankohtaisia uutisia liikennelaitokselta. Liikennelaitoksen internet-sivut ja erityisesti niiden aikataulut kuuluvat edelleen kaupungin käytetyimpiin sivuihin. Liikennelaitokselle suunniteltiin oma graafinen ilme, joka otettiin käyttöön ilmoituksissa, kirjekuorissa, käyntikorteissa ja asiakirjapohjissa. Esittelyvideo valmistui ja sitä on esitetty mm. uusien kuljettajien rekrytointitilaisuuksissa. Liikennelaitos osallistui seutulipun markkinointiin, jota toteutettiin radioja televisiomainoksin sekä julkaisemalla erityinen Seutulippu-esite. Aikaisempina vuosina Pirkanmaalla ilmestyneestä Seutulippu-lehdestä luovuttiin.

12 12 MATKALIPUT IKÄRAJAT Aikuiset 20 vuotta täyttäneet Nuoret vuotiaat Lapset alle 12-vuotiaat 6-vuotiaat ja sitä nuoremmat ovat oikeutettuja ilmaiseen matkaan maksavan matkustajan mukana. ARVOLIPUT Yhden matkan hinta Aikuiset 1,16 65 v. täyttäneet 0,58 tamperelaiset klo 9 14 Tamperelaiset rintamatunnuksen omaavat ilmainen veteraanit matkustusoikeus Nuoret 0,87 Opiskelijat 0,87 Lapset 0,58 KAUSILIPUT 30 vuorokautta, aikuiset 40,00 90 vuorokautta, aikuiset 105, vuorokautta, aikuiset 200,00 30 vuorokautta, nuoret 30,00 30 vuorokautta, opiskelijat 30,00 30 vuorokautta, lapset 20,00 Työmatkalippu 35,00 Seutulippu Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä 67,00 Pirkkala 52,00 KERTALIPUT Aikuiset ja nuoret 2,00 Lapset 1,00 Yövuorolisä 2,00 MATKAILIJALIPUT 1. vuorokausi lisävuorokausi Aikuiset 4,00 3,00 Nuoret 3,00 2,00 Lapset 2,00 1,00 Liikennelaitoksen liikenteessä on käytössä älykortteihin perustuva rahastusjärjestelmä, jossa matkat maksetaan matkakortilla. Kortti hankitaan liikennelaitoksen neuvonnasta ja kertomusvuonna jokaiselta perittiin kortista 6,70 pantinluonteinen maksu. Matkakortille voi latauttaa kausilipun tai arvolipun. Matkakorttien latauspaikkoja oli liikennelaitoksen omien toimipaikkojen lisäksi vuoden lopussa 48. Kertomusvuoden aikana matkakortteja oli aktiivikäytössä yhteensä kpl. Yhteistariffiliikenteessä voi matkakorttina käyttää myös Swatch Access ja Swatch Tampere Access -rannekelloa, joka on ennen käyttöönottoa rekisteröitävä neuvonnassa. Samalla kelloon voi latauttaa matkoja. Lippujen hintoja ei nostettu euroihin siirtymisen yhteydessä Aikuisten ja nuorten arvolippuun ladataan matkakortille 20 euroa tai sen kerrannaisia ja lasten arvolippuun 10 euroa tai sen kerrannaisia. Nuoret saavat 25 prosentin alennuksen ja lapset 50 prosentin alennuksen aikuisten lipun hinnasta. MATKALIPPUJEN KÄYTTÖ 2002 Arvoliput 52,8% Kertaliput 20,7% Muut liput 3,2% Kausiliput 23,3% NOUSUJA LIPPUTYYPEITTÄIN VUOSINA Kaupunginvaltuuston päätöksellä kaikki 65 täyttäneet tamperelaiset saavat matkustaa puoleen hintaan klo Tamperelaiset rintamatunnuksen omaavat veteraanit saavat kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti matkustaa maksutta ilman aikarajoitusta. Päätös tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Tampereella vakituisesti asuvat yli 20-vuotiaat yliopistossa, korkeakoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa opiskelevat opiskelijat, joiden opiskelu on päätoimista, voivat ostaa opiskelijalipun. Yli 30-vuotiaille opiskelijoille opiskelija-alennus myönnetään, jos he voivat esittää voimassa olevan opintotukipäätöksen. Matkakortille opiskelija voi latauttaa joko 30 vuorokauden lipun tai arvolipun tai molemmat. Vuoden 1997 huhtikuussa käyttöön otettu Tampereen kaupunkiseudun seutulippu oli käytössä myös kertomusvuonna. Henkilökohtainen seutulippu on voimassa 30 vuorokautta, ja sitä myydään vain seutulippukuntien (Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala) asukkaille Osuus Muutos ed.vuoteen 2001 % % Kertaliput ,5-12, Arvoliput ,7-8, Kausiliput ,8 8, Muut liput ,0-2, Yhteensä ,0-3,

13 13 HENKILÖKUNTA Vuoden lopussa liikennelaitoksella oli vakinaista henkilökuntaa 489 ja tilapäistä 20. Henkilökunnan määrä on vähentynyt koko ajan sekä liikennelaitoksen että kaupungin kehittämistoimien johdosta. Viiden viimeisen vuoden aikana liikennelaitoksen vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt 100 henkilöllä. Tilapäisen henkilöstön määrä vaihtelee vuosittain mm. vuorotteluvapaiden määrästä johtuen. Henkilökunnan vähentyessä työntekijöiden keskiikä on noussut erityisesti korjaamolla ja hallinnossa, mikä nostaa työkyvyn säilymisen yhdeksi tärkeimmistä tulevien vuosien haasteista. Vuoden lopulla tehty päätös kaupungin työpaikkaterveydenhuollon uudelleenorganisoinnista ja ennalta ehkäisevään työpaikkaterveydenhuoltoon panostamisesta antaa jatkossa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet asian hoitamiseksi. Vuodesta 1997 käytössä ollutta tulospalkkaa kertyi maksettavaksi vain korjaamohenkilökunnalle. Vuoden lopulla aloitettiin tulospalkkausjärjestelmän uudistus, jossa tavoitteena on jatkossa saada talokohtaisten ja osastokohtaisten parametrien lisäksi myös henkilökohtaiset parametrit. Vuoden aikana valmistui kaupungin henkilöstöstrategia, jossa toimialojen edellytetään tekevän omat henkilöstöpolitiikan kehittämissuunnitelmansa. Liikennelaitoksella työ aloitettiin syksyllä. Kunta 10 -tutkimuksen ja laitoksen oman työilmapiiritutkimuksen mukaan suurimpia ongelmia ovat työn vaativuuden ja hallinnan välinen ristiriita, puutteet tiedon välittymisessä, kannustuksen puute ja vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyys. Henkilöstöstä 84,4 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä liikennelaitokseen työpaikkana. Kuljettajien taloudellisen ja ennakoivan ajon koulutus ja koko henkilöstölle tarkoitettu Terve selkä -koulutus saatiin loppuun vuoden 2002 aikana. Muilta osin koulutuksessa keskityttiin vuorovaikutustaitoihin, yhteistyöhön ja tietotekniseen osaamiseen. Linja-autotoimittajat järjestivät asentajille uuden kaluston koulutusta. Koko henkilöstölle järjestettiin ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä ympäristö- ja turvallisuuskoulutus. Oppilaitosyhteistyö kuljettajien saannin turvaamiseksi toimi hyvin. ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala asti, Esa Kotilainen alkaen Johtokunta Toimitusjohtaja Heikki Lehtinen , Matti Rainio alkaen Korjaamopäällikkö Liikennepäällikkö Hallintopäällikkö Suunnittelupäällikkö Reijo Nieminen Kirsi Koski Leena Ronkainen Matti Rainio asti avoin alkaen Nekalan varikko Aikataulutyö Kassa- ja tilitoimisto ATK Korjaamo Työvuorosuunnittelu Palkkatoimisto Liikennesuunnittelu Sähkökorjaamo Reittisuunnittelu Neuvonta Maalaamo Liikenteen työnjohto Toimistopalvelut Varasto Kuormituslaskenta Tiedotus Työnsuunnittelu Lipputarkastus Clearing Pysäkkihuolto Tilitysasema Kuljettajat Kiinteistöasiat Aikataulusuunnittelu Vuoden aikana hyväksyttiin laitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Laitoksen yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Liikennelaitoksen toimisto on Nekalassa, Jokipohjantie 24. Neuvonta toimii osoitteessa Keskustori 5. Liikenteenvalvonta toimii samassa osoitteessa, mutta käynti sinne on Kirkkokadun puolelta. HENKILÖKUNTA HALLINTO-OSASTO LIIKENNEOSASTO Viranhaltijoita ja toimihenkilöitä Linja-autonkuljettajia KORJAAMO-OSASTO Viranhaltijoita ja toimihenkilöitä Työntekijöitä VAKINAINEN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ TILAPÄINEN HENKILÖSTÖ Hallinto-osasto Liikenne-osasto Korjaamo-osasto HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ

14 14 Johtokunta yhdessä virkahenkilöiden kanssa. Oikealta toimitusjohtaja asti Heikki Lehtinen, apulaiskaupunginjohtaja asti Reijo Hautala, johtokunnan jäsen Eero Huhtakallio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen, liikennepäällikkö Kirsi Koski, johtokunnan jäsenet Sirkka-Liisa Siuvo ja Ilkka Hietaniemi, johtokunnan puheenjohtaja Anne Tervo, kaupunginhallituksen edustaja Seppo Mäkinen, hallintopäällikkö Leena Ronkainen, johtokunnan jäsenet Ari Rahkonen ja Jaana Lehtinen, korjaamopäällikkö Reijo Nieminen, va. toimitusjohtaja alkaen Matti Rainio ja tiedotussihteeri, alkaen tiedotussuunnittelija Hanne Tamminen. JOHTOKUNTA Kaupunginvaltuusto asetti kaupungin liikelaitoksille johtokunnat vuoden 1997 alusta. Kertomusvuonna kokouksiin osallistui liiketoimen apulaiskaupunginjohtajana asti toiminut Reijo Hautala ja alkaen Esa Kotilahti. Kaupunginhallituksen edustaja johtokunnassa oli toimitusjohtaja Seppo Mäkinen. Johtokunnan esittelijänä toimi asti toimitusjohtaja Heikki Lehtinen ja alkaen va. toimitusjohtaja Matti Rainio. Sihteerinä toimi hallintopäällikkö Leena Ronkainen ja tiedotusvastaavana tiedotussihteeri, alkaen tiedotussuunnittelija Hanne Tamminen. Kokouksiin osallistui- LIIKENNELAITOKSEN JOHTOKUNTA Varsinaiset jäsenet: Tervo Anne (sd.) puheenjohtaja, lastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja Axén Erkki (kok.) varapuheenjohtaja, insinööri, suunnitteluinsinööri Hietaniemi Ilkka (kok.) markkinointipäällikkö Siuvo Sirkka-Liisa (sd.) toimistopäällikkö Huhtakallio Eero (vas.) sähköasentaja Lehtinen Jaana (vihr.) päihdetyöntekijä Rahkonen Ari (TaSi) taksinkuljettaja vat osastojen päälliköt ja tarvittaessa kutsuttiin mukaan henkilökunnan edustajia. Johtokunnan kokouksia oli 10 ja pöytäkirjoihin kertyi 58 pykälää. Johtokunnan päätöksiä olivat kertomusvuonna: liikennelaitoksen kesän ja talven liikenne, juhannusliikenne, tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2001, liikennelaitoksen strategia, osavuosiraportti , osavuosiraportti , vuoden 2003 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, asiointilinjan 14 muutokset talviliikenteessä, liikennelaitoksen välitilinpäätös , liikennelaitoksen strategian toteutuminen , Varajäsenet: Juvén-Mikkola Maija (sd.) kirjastovirkailija Hannula Pekka (kok.) opiskelija Ojajärvi Martti (kok.) toimitusjohtaja Ojakangas Heini (sd.) kassa Määttä Oili (vas.) kodinhoitaja Halmetoja Veikko (vihr.) opiskelija Lehtonen Harri (TaSi) toimitusjohtaja vuoden 2003 käyttösuunnitelma, Ekokumppanit Oy ja Ekokumppanit-klubi. Johtokunta antoi selvitykset seuraaviin aloitteisiin: eläkeläisalennuksen ikärajan laskeminen 63 vuoteen liikennelaitoksen bussimatkoihin, valtuustoaloite maksuvapauden myöntämiseksi rollaattoria ja pyörätuolia käyttäville liikennelaitoksen linja-autoissa, liikennöinti Myllypuron teollisuusalueella, valtuustoaloite kortinlukulaitteiden saamiseksi Tampereen liikennelaitoksen busseihin myös keskioville, TKL:n linjan nro 22 päätepysäkin siirtäminen/muuttaminen Haukiluomassa, liikenneyhteydet UKK-instituuttiin, aloite palvelulinja 14:n reittimuutokseksi sekä aloite työkyvyttömyyseläkeläisten matka-alennusten saamiseksi kaupungin liikennelaitoksen busseissa sekä alennusmatka-ajan muuttaminen. Lisäksi johtokunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle Sicpa Oy:n tekemästä valituksesta koskien liikennöintiä Myllypuron teollisuusalueella. Johtokunta osallistui liikennelaitoksen johtoryhmän kanssa yhteiseen talousseminaariin, joka pidettiin Pohjoismaiseen joukkoliikennekokoukseen Kööpenhaminassa osallistuivat johtokunnasta Sirkka-Liisa Siuvo, Jaana Lehtinen ja Eero Huhtakallio. Oulussa pidetyille paikallisliikennepäiville osallistuivat Ari Rahkonen, Eero Huhtakallio ja Anne Tervo.

15 15 TILINPÄÄTÖS Liikennelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjanpidollisena taseyksikkönä. Kaupunki subventoi lipun hintoja konsernituella. Investoinneista liikennelaitos vastaa omalla tulorahoituksellaan. Liikennelaitoksen perustamisvaiheessa vuonna 1997 määritellystä 30 vuoden pitkäaikaisesta lainasta maksetaan kaupungille 6 %:n korkoa. Tilikauden tulot olivat 27,6 milj. euroa, josta lipputuottoja 19,2 milj. euroa sekä veteraani- ja opiskelija-alennuksista saatavaa korvausta 0,8 milj. euroa. Vuoden 2001 heinäkuussa tehty taksankorotus nosti lipputuottoja vielä 3,2 % matkustajamäärässä tapahtuneesta 3,7 %:n laskusta huolimatta. Kaupungin konsernituki pieneni 7,4 milj.eurosta 6,9 milj.euroon, joka oli 24,9 % kaikista tuloista. Kulut ilman korkoja ja poistoja olivat 24,3 milj.euroa eli 2,1 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Suurin kuluerä henkilöstömenot laski edellisestä vuodesta 2,5 % vakinaisen henkilökunnan vähentyessä 17 hengellä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 2,2 milj.euroa. Vuodesta 2000 alkaen uusien autojen poistoaika on ollut 12 vuotta siihen mennessä hankittujen autojen jäädessä 15 vuoden poistoajalle. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,0 milj.euroa. Investointeja tehtiin 3,0 milj.eurolla, josta 11 linja-auton hankintaan käytettiin 2,6 milj.euroa. Muita hankintoja olivat mm. paikallisliikenteen hallintajärjestelmän autolaitteet, sähköinen matkasuunnittelupalvelu, avack info -järjestelmä sisäiseen tiedotukseen, koneistamon ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän uusinta, pesuhallien säätölaitteiden ja automatiikan uusinta sekä kulunohjaus. Kaupunki rahoitti hankintoja 0,8 milj.euron peruspääoman korotuksella. TOIMINTA- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN (1000 ) VUONNA 2002 Toteutunut Käyttösuunnitelma Liikevaihto Konsernituki Muut tuotot Kulut Käyttökate Poistot Tilikauden ylijäämä Investoinnit Suoritteet Matkat vaihtoineen, 1000 kpl Ajokilometrit, 1000 kpl Taloudellisuus/kannattavuus Liikevaihdon muutos-% 2,7 8,8 Käyttökate-% 12,1 8,7 Tuotot, eur/hlö Menot eur/matka 1,05 1,17 Menot, eur/ajokm 2,60 2,74 Toiminnan laajuustiedot Vakinaiset vakanssit 527 Vakinainen henkilöstö 489 INVESTOINNIT KUSTANNUSRAKENNE 2002 Milj. /ajokm Kuljettajien palkat 9,75 0,95 Muut palkat 3,04 0,3 Sosiaalikustannukset 4,16 0,41 Henkilöstömenot yhteensä 16,95 1,66 Polttoainemenot 2,82 0,28 Varaosat ja tarvikkeet 1,17 0,11 Linja-autojen vakuutukset 0,06 0,01 Korot 0,13 0,01 Kiinteistö- ja huoneistomenot 0,86 0,08 Poistot 2,24 0,21 Muut kulut 2,48 0,24 Menot yhteensä 26,71 2,6

16 16 LIIKENNELAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,30 Liiketoiminnan muut tuotot , ,38 Tuet ja avustukset kunnalta , ,77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,56 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,49 Palvelujen ostot , , , ,59 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,70 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,70 Muut henkilösivukulut , , , ,56 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,02 Liiketoiminnan muut kulut , ,16 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,12 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 217,30 Rahoitusavustus kunnalta 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 155,30 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut , ,58 Muut rahoituskulut 1 932, , , ,01 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,11 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,10 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,21

17 17 LIIKENNELAITOKSEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,49 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,75 Koneet ja kalusto , ,43 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,70 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,30 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,72 Saamiset kunnalta , ,37 Muut saamiset , ,35 Siirtosaamiset , , , ,02 Rahat ja pankkisaamiset , ,04 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,55 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,78 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,50 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0, , ,50 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat , ,90 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,28 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,75 Lyhytaikainen Lainat kunnalta , ,97 Ostovelat , ,61 Liittymismaksut ja muut velat , ,03 Siirtovelat , , , ,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,55

18 18 LIIKENNELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,12 Poistot ja arvonalentumiset , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut , ,01 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Muut tulorahoituksen korjauserät , , , ,13 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,82 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,08 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 013, , , ,34 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,21 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,47 Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , ,50 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos , ,26 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,90 Vaihto-omaisuuden muutos , ,49 Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta , ,67 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta , ,86 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,60 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , ,16 Kassavarojen muutos , ,05 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,05 Kassavarat , , , ,05

19 19 HISTORIAA Ensimmäinen johdinauto koeajolla Koskikadulla TKL perustettiin Suomen ensimmäinen säännöllisesti liikennöity johdinautolinja Hämeenkatu- Härmälä avattiin Pyynikin halli valmistui 1949 Tampereen Liikenne Oy:n (Takra Oy) liikenne TKL:lle 1950 Nekalan korjaamo ja halli käyttöön 1955 Koivistonkylän liikenne mukaan 1961 Siniset bussit Vehmaisiin ja Viialaan asti 1962 Tesomalle alettiin liikennöidä linjalla 4 syksyllä 1966 Peltolammille aloitettiin liikenne aluksi osapäivävuoroilla vuoden 1967 alussa Almex-rahastusjärjestelmä käyttöön 1969 Hervannan linja avattiin Johdinautoliikenne lopetettiin Ensimmäinen nivellinja-auto saatiin joulukuussa 1977 Aitolahden-Teiskon matkustajien lipputuki käyttöön syksyllä 1981 Matkustajalaskenta atk:lle 1983 Nekalan uusi korjaamo valmistui 1984 Nekalan uusi toimisto valmistui 1986 Liikennelaitos sai ensimmäisen matalalattiabussin ja ensimmäiset neljä telibussia vuonna 1990 Liikennelaitos luopui Pyynikin varikosta ja toiminnat keskitettiin Nekalaan vuonna 1992 Liikennelaitoksen lautakunta lopetettiin ja lautakunta piti viimeisen kokouksensa Näin 44 vuotta kestänyt lautakuntatyö jäi historiaan aloitettiin uusien matkakorttien - älykorttien - myynti veteraaneille ja 65 vuotta täyttäneille tamperelaisille Yhteistariffiliikenne alkoi Vanhan rahastusjärjestelmän matkaliput poistuivat kokonaan käytöstä Liikennelaitos sai johtokunnan 1997 Liikennelaitos täytti 50 vuotta

20 YHTEYSTIETOJA LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTA Keskustori alkaen Aleksis Kiven katu 18 ma-pe klo 8 18, la klo 8-15 HENKILÖKOHTAINEN PUHELINNEUVONTA Liikennelaitoksen aikataulut ja reitit ma-la klo 6 22 su klo 7 21 Neuvonnan aukioloaikoina myös lippuasiat, löytötavarat ym. Puhelun hinta 0,66 + pvm AUTOMAATTINEN AIKATAULUNEUVONTA Suomeksi ympäri vuorokauden Puhelun hinta 0,44 /min + pvm LIIKENNELAITOKSEN LIIKENTEENVALVONTA Keskustori 5, käynti Kirkkokadun puolelta alkaen Aleksis Kiven katu 18 ma-la klo 6 22, su klo 7 21 LIIKENNELAITOKSEN TOIMISTO Jokipohjantie 24, TAMPERE Vaihde * Fax LIIKENNELAITOS INTERNETISSÄ Aikataulut, liput, linjat, kalusto, ajankohtaisia tiedotteita matkustajille, reittiopas, pysäkkiaikatauluhaku