Tampereen kaupungin liikennelaitos Kertomus vuoden 2005 toiminnasta

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin liikennelaitos Kertomus vuoden 2005 toiminnasta

2 2 Kertomus vuoden 2005 toiminnasta Vuosi 2005 lyhyesti 2 Toiminta-ajatus 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Review of Liikenne 5 Palvelu 5 Linjat 6 Liikennemuutokset 6 Linja-autokalusto 8 Energia ja ympäristönsuojelu 9 Riskienhallinta 10 Suunnittelu ja tutkimus 10 Tiedotus ja markkinointi 11 Matkaliput 12 Henkilökunta 13 Johtokunta 14 Tilinpäätös 15 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Historiaa 19 Yhteystiedot 20 Lyhyesti Matkat vaihtoineen (milj.) 24,1 24,9 25,5 25,4 Ajokilometrit (milj.) 10,3 10,4 10,5 10,2 Linjakilometrit (milj.) 9,3 9,8 Vakinainen henkilöstö Linja-autoja Liikevaihto (milj. euroa) 21,7 21,3 20,2 19,9 Konsernituki (milj. euroa) 5,9 6,1 6,5 6,9 Toiminta-ajatus Liikennelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti ja näin osallistua kaupunkiseudun elämän kehittämiseen. Paino: Kirjapaino Öhrling Oy Graafi nen asu: Aino Myllyluoma Kansikuva: Jussi Panula/Buumimedia Piirrokset: Mainostoimisto Finnmainos Muut kuvat: Jussi Panula/Buumimedia, Timo Aaltonen, Hanne Tamminen, V.O. Kanninen (liikennelaitoksen kuva-arkisto)

3 Toimitusjohtajan katsaus 3 Matti Rainio toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2003 alkanut epäsuotuisa kehitys liikennelaitoksen matkustajamäärissä jatkui. Matkustajamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna 3,4 %. Yhteistariffiliikenteessä matkustajia oli 2,8 % edellisvuotta vähemmän. Liikennelaitoksen markkinaosuus yhteistariffiliikenteessä oli hienoisessa laskussa; edellisen vuoden 89,6 %: n sijaan markkinaosuus oli 89,3 %. Seutulipun suosio sen sijaan oli edelleen kasvussa. Seutulippuja ladattiin peräti 8,5 % edellisvuotta enemmän. Liikennelaitoksen koko naismatkamääräksi muo dostui 24,1 miljoonaa vaihdollista matkaa, kun edellisenä vuonna matkoja tehtiin 24,9 miljoonaa. Ajokilo metrejä kertyi 10,3 mil joonaa, 0,2 miljoonaa vähemmän kuin edel lisenä vuonna. Yhden matkan tuottami nen mak soi 1,24 euroa ja lipputuotot vaihdollista matkaa kohti lasket tuna olivat 0,87 euroa. Liikennelaitoksen kokonaistulot vuonna 2005 olivat 28,6 milj. euroa, josta konsernitukea oli 5,9 milj. euroa, 0,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernituen osuus kaikista tuloista oli 20,7 %. Suurin yksit täi nen me noerä oli henkilöstömenot, 18,4 milj. euroa. Tilikauden 2005 tulos oli 1,5 milj. euroa alijäämäinen. Investointeja tehtiin 2,8 milj. eurolla. Linja-autoja rekisteröitiin 11 kpl. Linja-autojen lisäksi investoinnit kohdistuivat lähinnä tietojärjestelmiin. Kertomusvuoden lopussa liikennelaitoksen palveluksessa oli 473 henkilöä ja linja-autojen määrä oli154. Linjastossa tehtiin kertomusvuonna melkoisesti muutoksia, joista myös saatiin paljon palautetta. Merkittävin muutos oli Lielahden suunnassa, jossa vaihtui aluetta palve- leva linja ja myös päätepaikka. Alueen perinteinen linja 11 katkaistiin Pyynikintorille ja uudeksi Lielahden linjaksi tuli linja 27 Irjalasta Ryydynpohjaan. Toukokuussa valmistui Prochange Oy:n laatima selvitystyö liikennelaitoksen kehittämisestä. Useisiin työn toimenpidesuosituksiin kuuluivat mm. tilaaja-tuottaja -malliin siirtyminen Tampereen joukkoliikenteessä sekä liikennelaitoksen ja auto- ja konekeskuksen korjaamojen yhdistäminen. Näiden ja muiden esitettyjen toimenpiteiden valmistelu aloitettiin perustetuissa työryhmissä. Liikennelaitos on ollut mukana edistämässä kestävän kehityksen mukaista kulutusta, yrittämistä ja ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia osallistumalla Ekokumppanit Oy ja Ekokumppanit klubi ry:n toimintaan. Ulospäin näkyvin osa tätä toimintaa on ympäristötietokeskus Moreenia, joka tarjoaa tietoa asumisen ja kodin ympäristöasioista, kaupunkiympäristöstä ja luonnosta sekä liikenteestä. Kertomusvuoden aikana panostettiin edelleen matkustaja-informaation kehittämiseen. Paikallisliikenteen hallintajärjestelmä oli käytössä kaikilla vakiolinjoilla. Kertomusvuoden aikana käynnistyi mobiilikäyttöliittymän kehittäminen. Uuden rahastusjärjestelmän määrittelytyö aloitettiin alkukesästä. Määrittelyt ovat käytettävissä kesään 2006 mennessä. Oman varsinaisen toimintansa ohella liikennelaitos vastasi aikaisempaan tapaan palveluliikenteen suunnittelusta ja seurannasta. Liikenne hoidettiin ostoliikenteenä yhteistyössä kaupungin materiaalikeskuksen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Matkoja palveluliikenteessä tehtiin

4 4 The Managing Director s Review The Managing Director s Review The negative trend in the number of passengers using Tampere City Transport, which had begun in 2003, continued in The number of passengers decreased by 3,4 % in comparison to the previous year. In joint local transport, there were 2,8 % less passengers than in The market share of Tampere City Transport in joint local transport declined slightly, from 89,6 in 2004 to 89,3 % in The popularity of the regional ticket, in contrast, continued to grow. Regional tickets were loaded on travel cards as much as 8,5 % more than in The total number of trips, including transfers, on Tampere City Transport in 2005 was 24,1 million. In the previous year, the number of trips was 24,9 million. The total number of kilometres driven was 10,3 million, down by 0,2 million in comparison to the year Providing one trip cost 1,24 euros, and the income per trip, including transfers, was 0,87 euros. The total income of Tampere City Transport in 2005 was 28,6 million euros. Of this sum, 5,9 million euros came from city tax revenues, 0,2 million euros less than in The city subsidy thus comprised 20,7 % of all income. The largest category of expenditure was for personnel: 18,4 million euros. The budget year ended with a deficit of 1,5 million euros. Investments were made totalling 2,8 million euros. During the year, 11 new busses were registered. Another main target of investments during the year was information systems. At the end of the year, Tampere City Transport had 473 employees and the number of busses was 154. During 2005, there were several changes in the bus lines, which resulted in receiving a fair amount of passenger feedback. The most significant change was made in the direction of Lielahti, where the line servicing the area, as well as the terminal point, was changed. The traditional line for the area, number 11, now has its terminal point at Pyynikintori, and the new line for Lielahti is line number 27 from Irjala to Ryydynpohja. In May 2005, Prochange Oy completed its study concerning the development of Tampere City Transport. Among the many recommendations for action were the use of a purchaser-provider model in the city s transport as well as combining the repairs units of Tampere City Transport and the vehicle and machine maintenance centre of Tampere City. The preparation of these and other suggested measures was begun in working groups established for these purposes. Tampere City Transport has been involved in promoting consumption, entrepreneurial activities and the marketing of environmentally friendly products that are compatible with sustainable development. This has taken place through participation in the activities of two organisations: EcoFellows Ltd. and EcoFellows Club. The most visible part of these activities is the environmental information centre Moreenia, which offers information on the environmental aspects of housing and homes, the urban environment and nature, as well as transportation. As in previous years, emphasis was placed on the development of passenger information. The operating system for local transport was in use on all regular bus lines. During the year, the development of the mobile user interface wa begun. The specification work for the new system for collecting fares was started in early summer. The specifications will be available for use by summer In addition to its own primary activities, Tampere City Transport continued to be responsible for the planning and monitoring of service bus lines. The services were purchased from outside in collaboration with the Tampere City Logistics Centre and the Department of Social Services and Health Care. The number of trips on the service lines totalled Matti Rainio Managing Director

5 Liikenne 5 Liikenne Kalustoa uusittaessa hankinnat ovat jo yli 10 vuoden ajan olleet matalalattiaisia linja-autoja. Kalustostamme on yli 90 % matalalattiaista ja ne palvelevat kaikkia matkustajia, myös liikuntarajoitteisia ja lastenvaunujen kanssa matkustavia. Tampere on erilaisten kongressien, kokousten, messujen ja urheilujuhlien ynnä muiden isojen tapahtumien kaupunki. Kaupunkiliikenteen ammattilaisena liikennelaitos tarjoaa osaamistaan ja kalustoaan myös tilausajopalveluihin. Kesällä 2005 hoidimme tilausajona mm. Särkänniemen parkkipaikkakuljetukset Hakametsän jäähallilta Särkänniemen pääportille. Ajokilometrit vuosina Palvelu Tampereen kaupungin liikennelaitos tuottaa korkealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti. Liikennelaitos osallistuu aktiivisesti kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja sen palveluiden kehittämiseen. Kaupunkiseudun linja-autoliikennettä on tehostettu pitkäjänteisellä yhteistyöllä yksityisten liikennöitsijöiden kanssa. Vuodesta 1996 lähtien yhteistariffiliikenne on palvellut matkustajia kaupungin sisäisessä liikenteessä. Yhteistariffiliikenteessä ovat mukana liikennelaitoksen lisäksi Alhonen & Lastunen Oy, Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy, Helmikkala Ky, Luopioisten Linja Oy sekä Valkeakosken Liikenne Oy. Näiden liikennöitsijöiden autoissa on yhteistariffiliikenteen vihreävalko-musta tunnus ja kaikki noudattavat liikennelaitoksen taksoja ja tariffimääräyksiä. Seutuliikenne on käynnistetty Tampereen kaupunkiseudulla keväällä Käytössä on Tampereen kaupunkiseudun seutulippu Tampereella, Nokialla, Ylöjärvellä, Kangasalla, Lempäälässä ja Pirkkalassa. Yhteistariffiliikenteen autoissa voi matkustaa myös Matkahuollon kortille ladattavalla Tampereen kaupunkiseudun seutulipulla, Tampereen itäisellä ja läntisellä seutulipulla sekä Toijalan seudun seutulipulla, jos lippuun on tämä oikeus ostettu. Kaupungin kasvaessa ja laajentuessa linja-autoreittejä ja liikennöintiä kehitetään jatkuvasti kysynnän mukaan. Liikennelaitos palvelee oman alueensa asukkaiden lisäksi erityisesti kesäisin myös lukuisia matkailijoita. Särkänniemeen ajavat kesäisin linjan 4 lystilinjurit. Vappuna, pikkujoulujen aikaan ja uuden vuoden yönä ajettiin ylimääräisiä vuoroja tarpeen mukaan. Jouluaattoiltana ajettiin kynttiläkyydit Kalevankankaan ja Lamminpään hautausmaille. Liikenne kuukausittain l ll lll lv V Vl Vll Vlll lx X Xl Xll Matkat yht. Linjakm. Vuoroja arkiliikenteessä vuoden 2005 lopussa Vuoroja kpl klo Y-vuorot Tavalliset osapäivävuorot Pitkät osapäivävuorot Vakiovuorot

6 Liikennelaitoksen linjat Vuoroväli vaihtelee min Linjan pituus Linjan numero ja reitti arkisin lauantaisin pyhinä 31.12/ Härmälä (Pirkkahalli) - Keskustori - Tesoma - Kalkku ,2 2 Rauhaniemi - Pyynikintori ,7 3 Petsamo - Keskustori -Hatanpään sairaala - Lahdesjärvi ,3 4 Linja-autoasema - Rautatieasema - Keskustori - Särkänniemi (kesällä) ,1 5 Vehmainen - Keskustori ,5 6 Tays - Ristinarkku - Itä-Hervanta - Hallila - Koivistonkylä - Hatanpää ,3 7 Ruotula - Keskustori - Hatanpään sairaala -Sarankulma ( Pirkkahalli) ,3 10 Kaupin sairaala - Keskustori - Pispalanharju ,9 11 Turtola - Keskustori - Pyynikintori ,4 12 Hallila - Keskustori ,4 13 Hermia - Keskustori - Ikuri 16/ ,3 14 Asiointilinja (Lielahti-Haukiluoma-Ikuri-Tesoma) ,9 15 Kaukajärvi - Keskustori - Pyynikinharju ,3 16 Leinola - Kissanmaa - Keskustori - Lentävänniemi ,8 17 Holvasti - Keskustori ,7 18 Atala - Keskustori 20/ ,0 19 Atala - Keskustori ,6 20 Hikivuori - Hervanta - Kaleva - Keskustori ,3 21 Korkinmäki - Hatanpään sairaala - Keskustori - Tahmela ,9 22 Annala - Keskustori - Lamminpää - Haukiluoma 10/ ,7 23 Hervanta - Keskustori ,6 24 Kaukajärvi - Keskustori - Eteläpuisto ,7 25 Janka - Keskustori - Rahola ,7 26 Multisilta - Keskustori - Tesoma 13/ ,9 27 Irjala - Keskustori - Ryydynpohja ,3 28 Sorila - Olkahinen - Keskustori - Pyynikintori ,6 29 Leinola - Pyynikintori ,9 30 Etelä-Hervanta - Keskustori ,6 39 Hervanta - Pyynikintori ,6 Liikennemuutokset Kesän liikennemuutokset Linja 2 siirtyi ajamaan lauantaisin ja pyhisin klo jälkeen Kaupin sairaalan kautta. Linja 21 lopetti liikennöinnin lauantaisin ja pyhisin klo Linjat 19, 24, 29 ja 39 eivät liikennöineet kesällä. Linjat 5, 6 ja 20 eivät liikennöineet lauantaisin ja pyhisin. Linjan 26 pääteasema siirtyi Vuoreksen varikon portille. Y28 siirtyi ajamaan pyhäaamuisin kaupunkiin päin Atanväylän ja Nikinväylän kautta. Muina päivinä linjalla ajettiin Aitolahdentietä kaupunkiin.

7 Syksyn liikennemuutokset Uusi linja 10 perustettiin liikennöimään Kaupin sairaalasta Keskustorin kautta Pispalanharjulle. Linja 3 liikennöi Lahdesjärvellä entisen rengasreitin sijaan samaa reittiä reittiä molempiin suuntiin. Pääteasema siirtyi ABC-liikenneaseman läheisyyteen. Linja 11 siirtyi ajamaan Turtolasta Pyynikintorille. Linja 13 siirtyi ajamaan Iidesrannan sijaan Kalevantien kautta. Linja 15 liikennöi Kaukajärveltä Pyynikintorille. Linjan 18 päätepysäkki siirtyi Pyynikintorilta Keskustorille. Linja 21 liikennöi Korkinmäestä Tahmelaan. Linja 27 liikennöi Irjalasta Ryydynpohjaan. Linjan 30 päätepysäkki siirtyi Pyynikintorilta Keskustorille. Linjan 39 päätepysäkki siirtyi Keskustorilta Pyynikintorille. Linja Y12 lakkautettiin. Uusi linja Y13 liikennöi Keskustorilta Lukonmäen kautta Hervantaan. Linjan Y22 reittiä muutettiin siten, että se ei enää liikennöi Tesoman ja Ikurin kautta. Linja Y23 ei liikennöi Lukonmäen kautta, vaan Nekalan ja Hallilan kautta Hervantaan. Pysäkit Liikennelaitoksella oli linja-autopysäkkejä noin 1223, joista sadekatoksella varustettuja 357. Vuoroja arkiliikenteessä Vuoroautot olivat liikenteessä noin klo 5-23, pitkät osapäivävuorot klo 5-21 ja tavalliset osapäivävuorot klo 5-9 ja Ruuhkavuorot (2 kpl) ajettiin aamu- ja iltapäiväruuhkassa. Vuoroautoja oli liikenteessä 51, pitkiä osapäivävuoroja 23 ja tavallisia osapäivävuoroja 47.

8 8 Linja-autokalusto Linja-autokalusto kpl 20 Autokalusto Linja-autoja Uusia hankittu Koeautot 2 Vanhoja poistettu Matkustajapaikkoja Niistä istumapaikkoja Uudet kaupunkilinja-autot kpl Matalalattiaisia kaupunkibusseja (13 m) Scania L94UB/Lahden Autokori Oy/Scala, nro Matalalattiaisia teliautoja (14,5 m) Scania L94UB/Lahden Autokori Oy/Scala, nro Matalalattiaisia Scanian Euro 4 koeteliautoja Scania K95UB/Lahden Autokori Oy/Scala, nro Autopaikat Hallipaikkoja 62 Ulkopaikkoja (sähkölämmitys) 108 Korjaamopaikkoja 25 Huoltopaikkoja 19 Siivouspaikkoja 4 Yhteensä 218 Linja-autokalusto Merkkijakauma m tk tm nk nm yht. C = Scania = 117 V = Volvo = 37 Yhteensä = 154 k = korkealattiainen auto Uusien autojen hankintamäärä v oli 6 kaksiakselista bussia ja 5 telibussia sekä 2 Scanian koeteliautoa, joissa on Euro 4-moottori. Matalalattiaisten osuus oli 138 autoa eli 90 % koko kaluston määrästä. Kaluston keski-ikä laski 6,7 vuoteen. Kaikkiin uusiin autoihin hankittiin Paras- informaatiolaitteet. Vuoden lopulla informaatiolaittein varustettuja busseja oli yhteensä 130 kpl. Kunnossapito Korjaamohenkilökunnan määrä laski yhdellä työntekijällä edellisestä vuodesta. Viranhaltijoita ja toimihenkilöitä oli vuoden lopussa 5 ja vakituisia työntekijöitä 63, joista osa-aikaisia 12. Oman työn lisäksi autojen ja koneiden korjauksiin käytettiin ulkopuolisia palveluja euron arvosta. Kiinteistön huolto ja kunnossapidon oman työn arvo oli euroa. Korjaamohenkilökunnan keski-ikä on noussut 49,4 vuoteen, eikä siihen luonnollisen poistuman kautta ole tulossa lähiaikoina merkittävää muutosta. Ajokilometrejä kertyi km, missä vähennystä edelliseen vuoteen oli km. Ajosuorite autoa kohti oli km/auto eli ajosuorite laski kilometrillä. Työntekijää kohti kilometrejä ajettiin km/työntekijä. Autoja vaihdettiin vikaantumisen takia linjalta 1271 kertaa vuoden aikana. Kaluston luotettavuuden tunnusluku vaihtoa/1000 km oli 0,123, mikä on 9,5 % parempi kuin edellisenä vuonna. Autokaluston hyödyntämistä kuvaava käyttökuntoisten autojen suhde koko kalustoon laski 2 prosenttia 89 %:iin. m = matalalattia-auto 138 = 90 % kalusota Keski-ikä vuotta n = nivelauto t = teliauto C655m C654m Lisäksi: Museolinja-autoja 3 autoa C235tm C653m C643m C652m C642m C258tm C641m C257tm C122tm C622m C639m C640m C244tm C256tm C121tm C211tm C222tm C638m V424nm C651m C255tm C263tm V210tm C221tm C628m C637m C110m C423nm C650m C254tm C262tm C621m C220tm C627m C636m C234tm C422nm C649m C253tm C261tm V361n C620m C219tm C626m C635m C233tm C421nm V427nm C648m C252tm C260tm V359n V619m C218tm C625m C634m C109m C232tm C420nm V426nm C647m C251tm C259tm V358n V618m C217tm C624m C633m V407nm C230tm C231tm C419nm V425nm C646m C250tm C661m V357n V617m C216tm C623m C632m V406nm C229tm C413nm C418nm C240tm C645m C249tm C660m V203t C614m C215tm V404nm C631m V405nm V228tm C412nm C417nm C239tm C644m C248tm C659m V202t V206t V209t V616m C613m C214tm V403nm C630m C225tm V227tm C411nm C416nm C238tm C243tm C247tm C658m V356n V201t V205t V208t V615m C612m C213tm V401nm C629m C224tm V226tm C410nm C415nm C237tm C242tm C246tm C657m V355n V200t V204t V207t C610m C611m C212tm V400nm V402nm C223tm C408nm C409nm C414nm C236tm C241tm C245tm C656m Hankintavuosi Vuoden lopun automäärä

9 Energia ja ympäristön suojelu 9 Energia ja ympäristönsuojelu Polttoaine Polttoaineen kulutus saadaan huoltojärjestelmästä autoittain halutulta päivämääräväliltä ja keskimääräisenä koko kaluston vuosikulutuksena. Vuoden keskikulutus oli nyt 48,3 l/100 km, joka oli 1,5 l/100 km pienempi kuin edellisenä vuonna. Pienempään kulutukseen vaikuttaa uudemman vähäkulutuksellisemman kaluston käytön osuuden kasvu ja myös leudompi talvi. EC-toolsin kanssa valmisteltiin kuljettaja-, auto- ja linjakohtaista polttoaineen seurantajärjestelmän käyttöönottoa. Ympäristö Liikennelaitoksen toiminta muuttuu tilaaja-tuottaja-malliin vuoden 2006 huhtikuussa. Uuden organisaatiorakenteen vaikutukset huomioidaan ympäristöjärjestelmän päämääriä ja tavoitteita tarkennettaessa. Sähkö Sähkön kulutus on vakiintunut edellisen vuoden tasolle. Lievää kulutuksen nousua saattaa jatkossa tulla, kun autojen akkuja ladataan nyt aina autojen ollessa varikolla aamu- ja etenkin viikonlopun jälkeisten lähtöjen varmistamiseksi. Lämmitys Myös lämmön kulutus oli edellisen vuoden tasoa, vähennystä oli reilun prosentin verran. Sääolosuhteista johtuva lämmöntarve oli myös pienempi kuin edellisenä vuonna. Energiankulutuksen vähentämiseksi edelleen on parannettava lämmitysjärjestelmiä ja lisättävä lämmön talteenottoa lämpökojeiden uusimisen yhteydessä. Vesi Veden kulutus laski edelleen lähes 10 prosenttia. Autojen pesukertoja oli kpl, mikä on 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuremmat säästöpotentiaalit energian ja vedenkulutuksissa on käytetty, mutta edelleen tehdään työtä säästöjen löytämiseksi. Lisäsäästöt yleensä vaativat investointeja, joita tehdään korjausrahoja kohdentamalla tuottoisimpiin saneerauskohteisiin. Energian ominaiskulutuksia liikennelaitoksella Energia Dieselöljy muutos % Sähkö muutos % Lämpö muutos % Vesi muutos % vuosi l/100km x 1000 kwh kwh/m 3 x 1000 m ,3 3, ,1 38-0,3 17,8 2, ,9 1, ,4 37,9-0,3 18,1 1, ,1 0, ,2 41 8,2 15,2-16, ,0-0, ,4 38,1-7,1 12,5-17, ,7-0, ,6 38,5 1,0 11,6-7, ,8-1, ,2 31,7-17,7 10,2-12, ,3-3, ,1 31,3-1,3 9,2-9,8

10 10 Suunnittelu ja tutkimus Riskienhallinta Suunnittelu ja tutkimus Reaaliaikainen informaatiojärjestelmä PARAS oli vakiolinjojen osalta täydessä laajuudessaan liikennelaitoksen osalta: kaikissa vakituisesti linjoilla olevissa autoissa oli järjestelmän vaatimat ajoneuvolaitteet. Myös kaikki vakiolinjat olivat järjestelmässä mukana hiljaisen ajan liikennettä lukuun ottamatta. Vuoden 2005 aikana alkoi PARAS-järjestelmän mobiilikäyttöliittymän kehittäminen, joka saadaan valmiiksi vuoden 2006 alkupuolella. JOHONKI-palvelua laajennettiin siten, että myös rekisteröitymättömät käyttäjät saattoivat hyödyntää aikataulupalveluja. Palvelu on saavuttanut vakaasti kasvavan käyttäjäkunnan, vuoden lopussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli yli kolme tuhatta. Reittioppaan käyttöliittymää laajennettiin siten, että myös linjakohtaiset tiedotteet tulivat mukaan Reittioppaan reittiehdotuksiin. Liikennelaitoksen internet-palvelut olivat erittäin kysyttyjä: aikataulusivuja haettiin keskimäärin yli sata tuhatta kertaa kuukaudessa ja Reittiopasta käytettiin noin kertaa päivässä. Uuden matkakorttijärjestelmän määrittelytyö aloitettiin alkukesästä. Määrittelyt on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana. Liikennelaitos osallistui myös matkakorttiyhteistyöhön alan eri toimijoiden kesken Suomessa. Osana matkakorttimäärittelyjä liikennelaitos oli mukana myös Ficomin mobiilimaksamista pohtivassa työryhmässä. Linjakohtaisia laatumittauksia jatkettiin ja niistä saatuja tuloksia sovellettiin palveluja kehitettäessä. Riskienhallinta Vuonna 2005 aloitettiin TKL:n pelastussuunnitelman uudistaminen ja samalla uudistettiin myös valmiussuunnitelma, joka liitetään osaksi koko kaupungin valmiussuunnitelmaa. Korjaamohenkilökunnalle aloitettiin työturvallisuuskorttikoulutukset tavoitteena turvallisten työtapojen noudattaminen ja omalta osaltaan riskien tunnistaminen. Kuljettajille jatkettiin vuonna 2004 aloitettua turvallisuusja asiakaspalvelukoulutusta. Koulutuksen turvallisuusosiossa keskityttiin turvallisuuteen asiakaspalvelutilanteissa ja kouluttajana toimi asiantuntija poliisiopistolta. Liikennevakuutusyhtiöltä saadun raportin perusteella kuljettajia pyrittiin opastamaan erityisistä riskikohteista liikenteessä, yhtenä merkittävänä kohteena pysäkiltä lähdettäessä sattuneet vahingot. Mitään suuria vahinkoja ei kertomusvuonna sattunut.

11 Tiedotus ja markkinointi 11 Tiedotus ja markkinointi Liikennelaitoksen palveluista tiedotettiin julkaisemalla aikataulukirjat kesällä ja syksyllä. Talven kirja jaettiin kotitalouksiin Tampereella ja ympäristökunnissa. Kesän aikataulukirjaa jaettiin ilmaiseksi koko sen voimassaoloajan liikennelaitoksen neuvonnassa Keskustorilla, Keskustorin Juvenes- ja Elintarvike-kioskeissa, rautatieaseman R-kioskissa, Matkahuollon toimipisteessä linja-autoasemalla, pääkirjastotalo Metsossa ja kaikissa sivukirjastoissa sekä liikennelaitoksen Nekalan toimipisteessä. Aikataulukirjoissa oli mukana myös kaupungin sisäisessä yhteistariffiliikenteessä olevien liikennöitsijöiden aikatauluja. Tiedotusvälineille lähetettiin 38 tiedotetta. Linja-autoissa tiedotettiin matkustajille kuulutuksin mm. aikataulu- ja reittimuutoksista. Linjakartat sekä myyntiin että pysäkeille uusittiin kesällä. Tiedotuslehti Sinisten bussien matkassa ilmestyi elokuussa ja se jaettiin kotitalouksiin Tampereella. Sisäisenä tiedotuksena ilmestyi henkilöstölehti Onnikka kolme kertaa ja sisäinen tiedote Tilkku 21 kertaa sekä tietokortti Taskutietoa. Avack info -järjestelmällä välitettiin ajantasaisia tiedotteita Nekalan varikon, ruokalan ja kuljettajien miehistötilan tv-monitoreihin sekä toimiston mikroverkkoon. Liikennelaitoksen internet-sivut ja erityisesti niiden aikataulut kuuluivat edelleen kaupungin käytetyimpiin sivuihin. Sekä JOHONKI -informaatiopalvelu matkakortin käyttäjille että Repa Reittiopas olivat suosittuja internet-palveluja. Kertomusvuoden aikana tehtiin uusi yleisesite suomeksi ja englanniksi. Neuvontaan monistettiin mm. hinta-, linjaja opiskelijaesitteitä suomeksi ja englanniksi. Radio- ja televisiomainonnalla tiedotettiin mm. aikataulukausien vaihtumisesta. Heinäkuussa liikennelaitos järjesti yhdessä Radio 957:n kanssa Pauli Hanhiniemen ja Perunateatterin keikan liikennelaitoksen busseissa. Osallistumismaksuksi riitti kertalipun hinta. Tempaus sai runsaasti julkisuutta paikallisissa tiedotusvälineissä. Syksyllä liikennelaitos markkinoi hyvän matkan ohjeita bussien istuinten selkänojiin kiinnitetyillä mainostarroilla, joissa seikkaili seitsemän erilaista maakuntahahmoa. Kampanjaan liittyi internetissä toteutettu kilpailu, jossa sai äänestää mieleisintään matkailijaa. Palkintoina arvottiin latauksia matkakortteihin sekä T-paitoja. Kampanjaan liittyen painatettiin myös postikortteja ja T-paitoja. Autottomaan päivään liikennelaitos osallistui jakamalla ennakkokertalippuja työmatkahaastekilpailun palkintoina. Kestävän kehityksen teemoja liikennelaitos markkinoi yhdessä Ekokumppaneiden ja ympäristötietokeskus Moreenian kanssa. Seutulippua markkinoitiin yhdessä yksityisten liikennöitsijöiden ja ympäristökuntien kanssa radio- ja televisiomainoksin sekä lehti-ilmoituksilla.

12 12 Matkaliput Matkaliput Liikennelaitoksen liikenteessä on käytössä älykortteihin perustuva rahastusjärjestelmä, jossa matkat maksetaan matkakortilla. Kortti hankitaan liikennelaitoksen neuvonnasta ja kertomusvuonna jokaiselta perittiin kortista 6,70 pantinluonteinen maksu. Matkakortille voi latauttaa kausilipun tai arvolipun. Matkakorttien latauspaikkoja oli liikennelaitoksen omien toimipaikkojen lisäksi vuoden lopussa 50. Kertomusvuoden aikana matkakortteja oli aktiivikäytössä yhteensä noin kpl. Yhteistariffiliikenteessä voi matkakorttina käyttää myös Swatch Access ja Swatch Tampere Access rannekelloa, joka on ennen käyttöönottoa rekisteröitävä neuvonnassa. Samalla kelloon voi latauttaa matkoja. Aikuisten ja nuorten arvolippuun ladataan matkakortille 20 euroa tai sen kerrannaisia ja lasten arvolippuun 10 euroa tai sen kerrannaisia. Nuoret saavat 25 prosentin alennuksen ja lapset 50 prosentin alennuksen aikuisten lipun hinnasta. Kaupunginvaltuuston päätöksellä kaikki 65 täyttäneet tamperelaiset saavat matkustaa puoleen hintaan klo Tamperelaiset rintamatunnuksen omaavat veteraanit saavat kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti matkustaa maksutta ilman aikarajoitusta. Päätös tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Tampereella vakituisesti asuvat yli 20-vuotiaat yliopistossa, korkeakoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa opiskelevat opiskelijat, joiden opiskelu on päätoimista, voivat ostaa opiskelijalipun. Yli 30-vuotiaille opiskelijoille opiskelija-alennus myönnetään, jos he voivat esittää voimassa olevan opintotukipäätöksen. Matkakortille opiskelija voi latauttaa joko 30 vuorokauden lipun tai arvolipun tai molemmat. Vuoden 1997 huhtikuussa käyttöön otettu Tampereen kaupunkiseudun seutulippu oli käytössä myös kertomusvuonna. Henkilökohtainen seutulippu on voimassa 30 vuorokautta, ja sitä myydään vain seutulippukuntien (Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala) asukkaille. Ikärajat Aikuiset 20 vuotta täyttäneet Nuoret vuotiaat Lapset alle 12-vuotiaat 6-vuotiaat ja sitä nuoremmat ovat oikeutettuja ilmaiseen matkaan maksavan matkustajan mukana. Arvoliput Yhden matkan hinta Aikuiset 1,40 65 v. täyttäneet trelaiset klo ,70 trelaiset rintamatunnuksen omaavat veteraanit ilmainen matkustusoikeus Nuoret 1,05 Opiskelijat 1,05 Lapset 0,70 Kausiliput 30 vuorokautta, aikuiset 44,00 90 vuorokautta, aikuiset 115, vuorokautta, aikuiset 220,00 30 vuorokautta, nuoret 33,00 30 vuorokautta, opiskelijat 33,00 30 vuorokautta, lapset 22,00 Työmatkalippu 38,00 Seutulippu Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä 67,00 Pirkkala 52,00 Kertaliput Aikuiset ja nuoret 2,00 Lapset 1,00 Yövuorolisä 2,00 Lipputulot lipputyypeittäin 21 % Kausiliput Muut liput 11 % Kertaliput 21 % 47 % Arvoliput Matkailijaliput 1. vrk lisävuorokausi Aikuiset 6,00 4,00 Nuoret 4,00 3,00 Lapset 3,00 2,00 Nousuja lipputyypeittäin vuosina Osuus % Muutos ed.vuoteen % Kertaliput ,8 5, Arvoliput ,9-9, Kausiliput ,7-0, Muut liput ,6 5, Yhteensä ,0-3,

13 Henkilökunta 13 Henkilökunta Vuoden lopussa liikennelaitoksella oli vakinaista henkilökuntaa 473 ja tilapäistä 43 eli kokonaismäärä laski kahdella hengellä. Tilapäisen henkilöstön määrä vaihtelee vuosittain mm. vuorotteluvapaiden määrästä johtuen. Kaupungin palvelukeskusten perustaminen siirsi palkanlaskennan ja taloushallinnon päivittäisrutiinit pois liikennelaitokselta ja vähensi näin hallinnon henkilökuntamäärää. Henkilökunnan keski-ikä on korkea erityisesti korjaamolla ja hallinnossa, mikä nostaa työkyvyn säilymisen yhdeksi tärkeimmistä tulevien vuosien haasteista ja lisää ennenaikaisten eläköitymisten riskiä. Henkilöstön kehitystä kuvaa pitemmältä ajalta viime vuonna ensimmäistä kertaa ilmestynyt henkilöstöraportti. Vuoden 2005 aikana toimitusjohtaja käytti kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hänelle delegoimaa päätösvaltaa mm. vakanssien perustamiseen, lakkauttamiseen ja palkkaukseen liittyvissä asioissa. Delegointipäätös oli voimassa vuoden ja se uusittiin hieman muutettuna jälleen vuodeksi. Liikennelaitoksella on voimassa vuosille hyväksytty, kaupungin henkilöstöstrategiaan pohjautuva henkilöstöpolitiikan kehittämissuunnitelma, joka oli delegointipäätöksen edellytyksenä. Kaupungin uuden henkilöstöohjelman mukaan yksiköiltä edellytetään jatkossa henkilöstösuunnitelmaa. Voimassa olevan henkilöstöpoliittisen kehittämissuunnitelman keskeisimpänä tavoitteena on työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaoloihin vaikuttaminen. Työ kuntoon hankkeen mukaiset toimenpiteet poissaolokeskusteluineen olivat käytössä toista vuotta tavoitteena työkyvyn ylläpito ja poissaolojen väheneminen. Työterveyshuollon uudelleenorganisointi ja sen henkilökunnan vaihtuminen heikensivät tilapäisesti yhteistyön mahdollisuuksia. Kehityskeskusteluja jatkettiin tauon jälkeen ja niitä käytiin 89 kappaletta lähinnä liikenneosastolla. Kuljettajille jatkui yhden päivän kestävä palvelu- ja turvallisuuskoulutus. Esimiehet osallistuivat kaupungin järjestämiin esimieskoulutuksiin. Laitoksen johto oli mukana kaupungin yhdessä Edutechin kanssa järjestämässä johtamiskoulutuksessa. Muilta osin koulutuksessa keskityttiin tietotekniseen osaamiseen. Linja-autotoimittajat järjestivät asentajille uuden kaluston koulutusta. Oppilaitosyhteistyö kuljettajien saannin turvaamiseksi toimi hyvin. Laitoksen yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Liikennelaitoksen toimisto on Nekalassa, Jokipohjantie 24. Neuvonta ja liikenteenvalvonta toimivat osoitteessa Aleksis Kiven katu 18. Vuoden lopulla aloitettiin valmistelu liikenteenvalvonnan siirtämiseksi kuljettajien sosiaalitilan yhteyteen Keskustorin alle. Matkakorttien latauspaikkoja oli liikennelaitoksen omien toimipaikkojen lisäksi noin 50. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Asko Koskinen Toimitusjohtaja Matti Rainio Hallinto-osasto Korjaamo-osasto Liikennejohtaja Mika Periviita Hallintopäällikkö Korjaamopäällikkö Liikenneosasto Suunnitteluosasto Leena Ronkainen Reijo Nieminen Liikennepäällikkö Suunnittelupäällikkö Palkat Korjaus Ilkka Ala-Maakala Olli Kanerva Kassa Huolto Liikenteenvalvonta Aikataulut Kirjanpito Autosiivous Lipputarkastus Työvuorot Toimistopalvelut Hankinnat Liikennöinti Informaatioteknologia Neuvonta Varastointi Liikennehenkilö- Tutkimukset Clearing Kiinteistöt kunnan rekrytointi Projektit Tilitykset Seutuliikenne Tariffit Erityisliikenteet Tiedotus ja markkinointi HENKILÖKUNTA HALLINTO-OSASTO LIIKENNEOSASTO Viranhaltijoita ja toimihenkilöitä Linja-autonkuljettajia KORJAAMO-OSASTO Viranhaltijoita ja toimihenkilöitä Työntekijöitä VAKINAINEN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ TILAPÄINEN HENKILÖSTÖ Hallinto-osasto Liikenneosasto Korjaamo-osasto HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ

14 14 Johtokunta Johtokunta Takarivissä vasemmalta hallintopäällikkö Leena Ronkainen, korjaamopäällikkö Reijo Nieminen, Auli Korhonen, liikennejohtaja Mika Periviita, Ilkka Hietaniemi, Matti Joki, kaupunginhallituksen pj. Timo P. Nieminen, Esko Berg, Janne Mäenpää, tiedotussuunnittelija Hanne Tamminen ja toimitusjohtaja Matti Rainio. Eturivissä vasemmalta Outi-Päivikki Rautio, Antti Jehkonen ja kaupunginhallituksen edustaja Aila Dündar-Järvinen. Kaupunginvaltuusto asetti kaupungin liikelaitoksille johtokunnat vuoden 1997 alusta. Kertomusvuonna kokouksiin osallistui liiketoiminta- ja rahoitusryhmän johtaja Asko Koskinen. Kaupunginhallituksen edustaja johtokunnassa oli Aila Dündar-Järvinen. Johtokunnan esittelijänä toimi toimitusjohtaja Matti Rainio. Sihteerinä toimi hallintopäällikkö Leena Ronkainen ja tiedotusvastaavana tiedotussuunnittelija Hanne Tamminen. Kokouksiin osallistuivat osastojen päälliköt ja tarvittaessa kutsuttiin mukaan henkilökunnan edustajia. Johtokunnan kokouksia oli 11 ja pöytäkirjoihin kertyi 77 pykälää. Johtokunnan päätöksiä olivat kertomusvuonna: tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2004, vuoden Liikennelaitoksen johtokunta 2005 Varsinaiset jäsenet: Jehkonen Antti (sd.) puheenjohtaja Hietaniemi Ilkka (kok.) varapuheenjohtaja Esko Berg (kok.) Korhonen Auli (sd.) Koskela Terttu (vas.) Rautio, Outi-Päivikki (vihr.) Joki Matti (TaSi) Varajäsenet: Lahtiperä, Tapani Wirén, Ari Pihlainen, Marjaleena Juvén-Mikkola Maija Mäenpää, Janne Eronen, Merja Muukkonen, Johanna 2006 käyttösuunnitelma, strategia 2006, kesäliikenne 2005, talviliikenne , kesäliikenne 2006, talviliikenne , strategian toteutuminen , palvelu- ja asiointiliikenne, liikenteen suunnittelun työohjelma , välitilinpäätös , vuoden 2006 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, asiakaspalautetta Tahmelasta ja Ala-Pispalasta, palaute linjan 2 liikennöinnistä, asiakaspalaute vuodelta 2005, strategian toteutuminen ja vuoden 2006 vuosisuunnitelma. Johtokunta antoi lausunnot Kauppi-Niihaman osayleiskaavaehdotuksesta, Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n oikaisuvaatimukseen koskien linja-autojen mainostilan käyttöä, oikaisuvaatimukseen koskien lijon hylkäävää päätöstä esitykseen eläkeläisten alennetun käyttöajan jatkamisesta tunnilla kaupungin busseissa, neljään kuntalaisaloitteeseen sekä 5 valtuustoaloitteeseen. Johtokunta osallistui liikennelaitoksen johtoryhmän kanssa yhteiseen talousarvioseminaariin, joka pidettiin Kansainväliseen paikallisliikennekonferenssiin Roomassa osallistuivat johtokunnasta Antti Jehkonen ja Ilkka Hietaniemi. Koko johtokunta osallistui Tampereella pidetyille paikallisliikennepäiville.

15 Tilinpäätös 15 Tilinpäätös Liikennelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjanpidollisena taseyksikkönä. Kaupunki subventoi lipun hintoja konsernituella. Investoinneista liikennelaitos vastaa omalla tulorahoituksellaan. Liikennelaitoksen perustamisvaiheessa vuonna 1997 määritellystä 30 vuoden pitkäaikaisesta lainasta maksetaan kaupungille 6 %:n korkoa. Tilikauden tulot olivat 28,6 milj. euroa, josta lipputuottoja 20,9 milj. euroa sekä veteraani- ja opiskelija-alennuksista saatavaa korvausta 0,8 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 2,3 % johtuen tehdystä taksankorotuksesta. Kokonaistuottojen kasvu jäi kuitenkin 0,8 %:iin konsernituen laskiessa 6,1 milj. eurosta 5,9 milj. euroon (20,7 % kaikista tuloista). Matkustajamäärä putosi 3,4 %. Kulut korkoineen ja poistoineen olivat 30,0 milj. euroa eli 5,1 % suuremmat kuin edellisenä vuonna mm. korkeana pysyneestä polttoaineen hinnasta ja kasvaneista eläkekuluista johtuen. Kilometrikohtaiset kustannukset kasvoivat 6,2 %. Ajokilometrien määrä laski noin kilometrillä ja kulujen lasku seuraa viiveellä. Joukkoliikenteen kustannusindeksi nousi vastaavana aikana 5,3 %. Suurin kuluerä henkilöstömenot, 18,4 milj. euroa, nousi edellisestä vuodesta 4,5 % eläkekustannusten noustessa. Palkkakulujen nousu oli 2,3 %. Henkilöstömäärä laski kahdella hengellä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 3,0 milj. euroa. Vuodesta 2000 alkaen uusien autojen poistoaika on ollut 12 vuotta siihen mennessä hankittujen autojen jäädessä 15 vuoden poistoajalle. Tilikauden alijäämäksi muodostui 1,5 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat 2,8 milj. euroa. Uusia linja-autoja rekisteröitiin 11 kappaletta. Linja-autojen lisäksi investoitiin mm. liikenteen ja autohuollon järjestelmiin sekä matkustajainformaatiojärjestelmiin. Toiminta- ja käyttösuunnitelman toteutuminen (1000 ) vuonna 2005 Toteutunut Käyttösuunnitelma Liikevaihto Konsernituki Muut tuotot Kulut Käyttökate Poistot Tilikauden yli-/alijäämä Investoinnit Suoritteet Matkat vaihtoineen, 1000 kpl Ajokilometrit, 1000 kpl Taloudellisuus/kannattavuus Liikevaihdon muutos-% 2,3 7,0 Käyttökate-% 5,8 11,2 Tuotot, eur/hlö Menot eur/matka 1,25 1,14 Menot, eur/ajokm 2,91 2,81 Toiminnan laajuustiedot Vakinaiset vakanssit Vakinainen henkilöstö 473 Liikennelaitoksen investoinnit ATK-ohjelmat ja -projektit , ,14 Muut pitkävaikutteiset menot , ,29 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Henkilö- ja pakettiautot Linja- ja kuorma-autot , ,00 Mittarit ja säätölaitteet ,42 Teknisen työn laitteet ,00 Muut laitteet ja kalusteet ,00 Keskeneräinen käyttöom , , ,85 Kustannusrakenne Investoinnit Milj. /ajokm Kuljettajien palkat 10,36 1,00 Muut palkat 3,37 0,33 Sosiaalikustannukset 4,68 0,45 Henkilöstömenot yhteensä 18,41 1,78 Polttoainemenot 3,68 0,36 Varaosat ja tarvikkeet 1,42 0,14 Linja-autojen vakuutukset 0,08 0,01 Korot 0,11 0,01 Kiinteistö- ja huoneistomenot 0,76 0,07 Poistot 2,99 0,29 Muut kulut 2,56 0,25 Menot yhteensä 30,01 2,91

16 16 Tuloslaskelma Liikennelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,21 Liiketoiminnan muut tuotot , ,15 Tuet ja avustukset kunnalta , ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,42 Palvelujen ostot , , , ,46 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,66 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,63 Muut henkilösivukulut , , , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,75 Liiketoiminnan muut kulut , ,76 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,73 Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut , ,72 Muut rahoituskulut , , , ,55 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,28 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,15 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,13

17 Tase 17 Liikennelaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,68 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,89 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 5 180, ,11 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,02 Koneet ja kalusto , ,20 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , ,33 Sijoitukset Muut saamiset 2 061,00 560,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,60 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,15 Muut saamiset 3 113, ,55 Siirtosaamiset , , , ,64 Rahat ja pankkisaamiset , ,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,02 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,09 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,39 Lyhytaikainen Lainat kunnalta , ,96 Ostovelat , ,84 Muut velat , ,05 Siirtovelat , , , ,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,88

18 18 Rahoituslaskelma Liikennelaitoksen rahoituslaskelma Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,73 Poistot ja arvonalentumiset , ,75 Rahoitustuotot ja -kulut , ,55 Muut tulorahoituksen korjauserät , , , ,42 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,35 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,50 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , , ,05 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,63 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,00-560,00 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,96 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,20 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta , ,19 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,35 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , ,39 Kassavarojen muutos , ,24 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,42 Kassavarat , , , ,24

19 HISTORIAA TKL perustettiin Suomen ensimmäinen säännöllisesti liikennöity johdinautolinja Hämeenkatu-Härmälä avattiin Pyynikin halli valmistui 1949 Tampereen Liikenne Oy:n (Takra Oy) liikenne TKL:lle 1950 Nekalan korjaamo ja halli käyttöön 1955 Koivistonkylän liikenne mukaan 1961 Siniset bussit Vehmaisiin ja Viialaan asti 1962 Tesomalle alettiin liikennöidä linjalla 4 syksyllä 1966 Peltolammille aloitettiin liikenne aluksi osapäivävuoroilla vuo den 1967 alussa Almex-rahastusjärjestelmä käyttöön 1969 Hervannan linja avattiin Johdinautoliikenne lopetettiin Ensimmäinen nivellinja-auto saatiin joulukuussa 1977 Aitolahden-Teiskon matkustajien lipputuki käyttöön syksyllä 1981 Matkustajalaskenta atk:lle 1983 Nekalan uusi korjaamo valmistui 1984 Nekalan uusi toimisto valmistui 1986 Liikennelaitos sai ensimmäisen matalalattiabussin ja ensimmäi set neljä telibussia vuonna 1990 Liikennelaitos luopui Pyynikin varikosta ja toiminnat keski tet tiin Nekalaan vuonna 1992 Liikennelaitoksen lautakunta lopetettiin ja lautakunta piti vii meisen kokouksensa Näin 44 vuotta kestänyt lauta kun tatyö jäi historiaan aloitettiin uusien matkakorttien - älykorttien - myynti veteraaneille ja 65 vuotta täyttäneille tamperelaisille Yhteistariffiliikenne alkoi Vanhan rahastusjärjestelmän matkaliput poistuivat kokonaan käy töstä Liikennelaitos sai johtokunnan 1997 Liikennelaitos täytti 50 vuotta Reittiopas-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2002 Pysäkkiaikataulut otettiin käyttöön vuonna 2003 Reaaliaikainen informaatiojärjestelmä PARAS saatiin vakiolinjoilla täyteen käyttöön liikennelaitoksen autoissa vuonna 2005

20 Yhteystietoja Liikennelaitoksen neuvonta Aleksis Kiven katu 18 ma-pe klo 8 18, la klo 9 16 Henkilökohtainen puhelinneuvonta Liikennelaitoksen aikataulut ja reitit ma-pe klo 8 20 la 9 16 su klo Neuvonnan aukioloaikoina myös lippuasiat, löytötavarat ym. Puhelun hinta 0,66 + pvm Automaattinen aikatauluneuvonta Suomeksi ympäri vuorokauden Puhelun hinta 0,44 /min + pvm Liikennelaitoksen liikenteenvalvonta Keskustori 2 ma-la klo 6 22, su klo Liikennelaitoksen toimisto Jokipohjantie 24, Tampere Vaihde * Fax Liikennelaitos internetissä Aikataulut, liput, linjat, ajankohtaisia tiedotteita matkustajille, Repa reittiopas, pysäkkiaikatauluhaku, Johonki-infopalvelu