Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti
|
|
- Ilona Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsinki, Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti
2 Alkusanat Tämä raportti on syntynyt vuonna 2013 käynnistyneen, pääkaupunkiseudun yrittäjyyttä tukevan palvelutoiminnan uudistumista edistävien toimijoiden aloitteesta. Aloitteeseen sitoutuneet toimijat ovat organisoineet toimintansa Yrittäjyyden ekosysteemin forumiksi. Sen puitteissa on tuotettu vuoden 2013 aikana konsulttitoimeksiantona ekosysteemin kokonaiskuvaus. Toimeksiannon toteutti menestyneesti Hubconcepts Oy:n Jukka Viitanen. Vuoden 2014 aikana työtä jatkettiin täsmentämällä ekosysteemin toimijoiden roolitusta, keskinäistä asemointia sekä pohtimalla erityiskysymyksenä hautomotoiminnan korvaavaa mallia. Tämän raportin tarkoitus on antaa tarkempi kuva ekosysteemin toimijoista, keskeisistä rooleista, niihin kohdistuvista muutospaineista sekä antaa suosituksia pääkaupunkiseudun elinkeinojohdolle investointien kohdentamiseksi. Työ jatkaa suoraan Jukka Viitasen raportin pohjalta, mutta on nähtävä välivaiheeksi ja päätöksentekoa tukevaksi materiaaliksi. Raportin tilaajana on toiminut tässä vaiheessa YritysHelsinki ja sen tekijänä Makery Oy:n Laura Honkapirtti ja Tapio Koivu. Yrittäjyyttä tukevat palvelut tapahtuvat pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi toimijoiden kenttä, ansaintamallit, organisaatiomuodot ja roolit muuttuvat jatkuvasti. Valmista, kokonaista ekosysteemin kuvausta ei lähtökohtaisesti tule koskaan kukaan saamaan tämän takia aikaan eikä siihen tule myöskään markkinan dynamiikan vuoksi pyrkiä. Sen sijaan on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden elinkaari ja ekosysteemin palvelukokonaisuus sen ympärillä ja keskityttävä siihen, miten ja minne investoida tuloksellisesti ja mitata investointien tuottoa, jotta pääkaupunkiseutu voi nauttia kasvavasta yrittäjyydestä niin lukumääräisesti kuin liiketoiminnan tulosten ja onnistumisten muodossa. Helsingissä, Tapio Koivu toimitusjohtaja, Makery 2
3 Sisällysluettelo Alkusanat Ekosysteemin toimijat Tausta Sitoutuneet tahot ja palvelut Muita toimijoita ja palveluita Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Ekosysteemin kattavuus Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Kuntien näkökulma Palveluiden tuottajien näkökulma Erikoistuminen vs. peruspalvelu Johtopäätökset ja suositukset
4 1. Ekosysteemin toimijat 1.1 Tausta Tämän raportin tarkoitus on antaa kuva pääkaupunkiseudun yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettavista palveluista sekä niitä tuottavista organisaatioista. Raportin pohjana on syksyllä 2013 tehty alustava ekosysteemin kokonaiskuvaus, jonka antoi toimeksi Culminatum Oy ja jonka toteutuksen osalta konsulttina toimi Jukka Viitanen ja työryhmän jäsenenä Timo Onnela, YritysHelsinki, Petri Allekotte, Culminatum Oy, Seppo Laukkanen, Aalto yliopisto, Tuomas Maisala, Spinno sekä Tapio Koivu, Makery. Ekosysteemillä 1 tarkoitetaan tässä yhteydessä koko pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden, käynnistyvien ja murrosvaiheessa olevien pienten, erityisesti kasvuhakuisten yritysten tukemiseen tarkoitettuja palveluita, rahoitusmuotoja ja niistä muodostuvaa yhteistyöverkostoa. Ekosysteemiä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus rajata kattamaan vain tiettyä valittua joukkoa organisaatioita. Ekosysteemin toimijoiden asemaa ohjaa markkina, ts. yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tarpeet ja mahdollisuudet käyttää rahaa palveluihin, oli se omaa tai julkiselta rahoittajalta tulevaa. Lähtökohta tälle raportille kuitenkin on se, että kaupunkien, oppilaitosten, rahoittajien sekä yksityisten rahoittajien ja palveluorganisaatioiden kesken on muodostunut konsortio, joka ylläpitää ja edistää avoimella agendalla yrittäjän ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja palveluja. Konsortio toimii ilman siihen kohdistettua ohjausta. Lähtökohtana on se, että palvelut, rahoitus ja tuetut aktitiviteetit kattavat yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren kokonaisuudessaan ja että toimijat kehittävät kokonaisuutta oma-aloitteisesti, yhteistyössä käytännön tarpeita vastaavasti ja alhaalta-ylös periaatteella.. Toimijoiden yhteisen aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen tehokkaammin: 1. tutkimus- ja koulutuslaitosten yrittäjyyttä edistävät ydinprosessit 2. start-up yrityksille suunnatut palvelut 3. yrittäjyyttä edistävä julkinen palvelutarjonta 4. yksityisten palveluntarjoajien linkittäminen palvelukokonaisuuteen Tältä pohjalta on luotu kuvaus (ks. Kuva 1. Ehdotetut palvelusisällöt ) komponenteista, joista palvelun toivotaan muodostuvan. Kuva noudattaa jäljempänä (ks. Kuva 2.) esitettävää yrityksen elinkaareen pohjautuvaa tarkastelua. Elinkaaren alkupäässä palveluiden on tarkoitus kattaa kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tai missä tahansa 1 Start-up ekosysteemin määritelmän osalta ks. 4
5 elinkaaren vaiheessa olevat mahdolliset, muutostilanteessa tai murroksessa olevat yrittäjät tai yritykset. Palveluiden tulisi toimia niin, että julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat yhdessä kaikissa yrityksen kehityspolun vaiheissa ja jakavat tietoa ja osaamista yhteisesti sovittavilla tavoilla kokonaisasiakkuusmallin mukaisesti. Palveluketjussa mukana olevat toimijat voivat toimia joko yleisneuvojina alkuvaiheen yrittäjyyden suhteen tai valita erityisosaamisalansa ( yrityksen kehitysvaihe / toimiala ) joihin keskittyvät. Erikoistuminen luo osaamisen kriittistä massaa ja kokoaa tarvittavan asiantuntijajoukon kehittyvän yrityksen ympärille. Ne toimialat, jotka erikoistumisvaiheessa jäävät julkisen palveluntarjonnan reuna- alueille tai yleisten palvelujen varaan, voivat hakea tukea yksityiseltä sektorilta (markkinaehtoisesti) Kuva 1. Ekosysteemin ehdotetut palvelusisällöt, Alkuperäinen: Hubconcepts Oy, Sitoutuneet tahot ja palvelut Konsortioon, joka kutsuu itsensä säännöllisesti koolle avoimeen Forumiin, kuuluu tällä hetkellä 18 organisaatiota, mm. YritysHelsinki,, Spinno, Makery, Forum Virium, Helsingin yliopisto, Fiban, Aalto yliopiston yrittäjyyteen liittyviä ohjelmia ja toimintoja, joukkorahoittaja Invesdor, Greater Helsinki Promotion, Laurea, Metropolia, Haaga- Helia, jne. Työryhmä on tehnyt tiivistä suunnittelutyötä yhdessä syksystä 2013, tarkoituksenaan taata alkaville yrittäjille toimiva palvelu resurssitehokkaasti myös hautomotoiminnan lakkauttamisen jälkeen. Tavoitteena palvelujen kehittämisessä on toimia verkostomaisesti siten, että jokaisen toimijan ydinosaaminen ja ala on selvää myös muille osallistujille, jolloin asiakas 5
6 osataan ohjata oikeaan osoitteeseen kaikkien osallistujien toimesta. Alla on kuvattu YritysHelsingin yritysoppaan mukaiset yrittäjyyden vaiheet lyhyesti (ks. Kuva 2). Jäljempänä oleva kuva havainnollistaa sitä, mitä alkavan yritystoiminnan eri vaihetta kunkin toimijan tarjooma parhaiten vastaa. Kuva 2. Alkavan ja kasvuun tähtäävän yrityksen kehitysvaiheet Vaiheet -2, ja -1: Vaiheet kuvastavat eri tasoja idean kehittymisessä ja tarvittavan osaamisen kerryttämisessä. Taso -2 kuvastaa aikaista vaihetta, jossa pyritään luomaan kiinnostusta yrittäjyyteen. Tyypillisesti yliopistot ja amk:t ovat suuressa roolissa vaiheen aikana esim. yrittäjyyteen liityvine tapahtumineen ja kursseineen. Näihin vaiheisiin voi liittyä muita yrittäjyyteen kannustavia tapahtumia ja kursseja, jotka järjestetään koulutuslaitosten tai yliopistojen ulkopuolella. Tasoilla -2 ja -1 yksilöllä tai ydintiimillä on jo idea, muttei vielä tarkkaa kuvaa siitä, kuinka tämä muutetaan liiketoiminnaksi. Yritystä ei vielä ole perustettu ja tiimiin tarvitaan vielä osaajia tai osaamista. Vaihe 0 kuvaa varsinaista perustamista ja sitoutumista rahallisesti ja juridisesti. Vaiheessa on tärkeintä perustajien sitoutuminen ja erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten osalta osakassopimuksen laatiminen oleellisin vaihe. Vaiheen 0 jälkeen yrityksellä on valmiudet lähteä markkinoille tai niitä kehitetään tosissaan. Vaiheet 1-3: Toiminta kehittyy, kasvaa, vakiintuu, syntyy asiakkuuksia. Yrityksen luonteesta riippuen vaiheissa 2 ja 3 kasvua rahoitetaan muullakin kuin tulovirralla. Kiinnostus markkinoilla on kasvavaa. Vaiheessa 3 yritys on jo vakiinnuttanut kasvuasemansa ja pystyy helposti hankkimaan resursseja sekä riskirahoitusta. Omistajat saattavat siirtyä uusiin haasteisiin. 6
7 Kuva 3: Metropolialueen ekosysteemityöhön sitoutuneiden toimijoiden positiointi yrityksen elinkaarella. Alkuperäinen: Hubconcepts 2013, editoitu 4/2014: Makery ja YritysHelsinki. Raporttia kirjoitettaessa seuraavat organisaatiot ovat sitoutuneet palveluiden kehittämiseksi: yhteistyöhön 1. Haaga Helia -ammattikorkeakoulu 2. Metropolia ammattikorkeakoulu 3. Spinno yrityshautomo (Osa Laurean ammattikorkeakoulua): 4. YritysHelsinki ja sen osana NewCoFactory 5. Helsinki Business Hub (Greater Helsinki Promotion) 6. ForumVirium 7. Makery 8. Helsingin yliopisto ja sen osana Helsinki Innovation Services Oy 9. HelsinkiThinkCompany 10. Invesdor Oy 11. Finnish Business Angel Network (FIBAN) 12. Aalto Start-up Center 13. Helsinki Ventures kiihdyttämö 14. Demos Helsinki ajatushautomo 15. Arctic Start-up 16. Espoon Uusyrityskeskus 17. YritysVantaa 18. Helsingin yrittäjät Toiminta perustuu bottom-up periaatteeseen, ts. kukin toimija on mukana omalla panoksellaan, omista lähtökohdistaan eikä toimintaa erityisesti ohjata ulkopuolelta. Toistaiseksi keskitytään seitsemään päätehtävään: 7
8 1. Ekosysteemin kokonaiskuvauksen ja yhteisen strategian tuottaminen 2. Hautomotoiminnan uusiutuminen 3. Riskirahoituksen kehittäminen 4. Viestintä 5. Toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6. Yhteisten työkalujen kehittäminen 7. Yhteisten palveluiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetun EUrahoituksen hakeminen. Toimintaa ei rahoiteta erikseen eikä keskitetysti. Toimijoiden kesken on käynnissä erilaisia hankkeita, jotka sivuavat palveluiden kehittämistä ja edellä esitettyjä päätehtäviä. Hankkeissa tehdään yhteistyötä tehtävissä toimivien kanssa sikäli kun se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Ekosysteemin toimijat ovat sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen palveluiden osalta. Tarkoitus on rakentaa yhteydet yrityspalvelualustojen, toimijoiden ja palveluiden välille. Tavoitteena on saada yrityspalvelut näkymään ulospäin yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tarkastelussa ovat erityisesti mukana yritysneuvonta, yrittäjyyskoulutus, esihautomotoiminta, hautomotoiminta ja kiihdyttämötoiminta. Optimoinnin tavoitteena on arvioida yhdessä, mihin kohtaan yrityspalvelukokonaisuutta yritys/yrittäjä kannattaa jatkossa ohjata ja kuka tällöin vastaa palvelun sisällöstä 1.3 Muita toimijoita ja palveluita Palveluja on edellisten lisäksi tarjolla yrityksille sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tuottamina. Julkisten organisaatioiden osalta mm. alkuvaiheen rahoitukseen liittyviä toimijat, kuten työ- ja elinkeinoministeriön alaiset organisaatiot palveluineen eivät ole aktiivisesti mukana kansallisen roolinsa vuoksi. Kuitenkin pääkaupunkiseudun toimijat ja TEM:in YritysSuomi-palveluiden osalta on neuvoteltu yhteistyöstä. Vastaavasti mm. Tekesillä on kansallinen tehtävä, eikä se ole kohdistamassa erityisesti rahoitusta pääkaupunkiseudun toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen tältä osin. Osittain tai kokonaan puhtaasti yksityisen sektorin pelisäännöin toimivat organisaatiot ovat toistaiseksi varsin pienessä, mutta kasvavassa roolissa pääkaupunkiseudun yrittäjyyspalveluiden yhteisen kehittämisen osalta. Mm. VIGO-kiihdyttämöistä pääosa ei ole aktiivisia, eikä varsinaista kytkentää ole myöskään mm. aikaisen vaiheen pääomasijoittajiin tai niitä edustaviin rahastojen manageerausyhtiöihin. Pääkaupunkiseudulle on nousemassa myös yksityisiä, toimialakohtaisia yrityshautomoita tai kiihdyttämöitä, mm. Fonecta, Reactor, sekä GE Healthcaren toimesta terveydenhuoltoalaan ja ABB:n toimesta teknologiateollisuuteen. Taaleritehdas kehittää ns. palveluenkelikonseptia. Myös mm. Sanoma konserni ja Nokia oyj ovat toimineet aikaisen vaiheen yritystoiminnan suhteen aloitteellisena, jälkimmäinen mm. Bridge ohjelman kautta, Aallon kanssa yhteistyössä AppCampuksen osalta, avointen, pienille 8
9 yrityksille tarkoitettujen mobiiliteknologian kehitystyökalujen tarjoajana ja alkuvaiheen sijoittajana. Teknologioita yhdistelevä ja uusia yrityksiä synnyttävä Spinverse Oy:n Innovation Mill toiminta ei ole aktiivisesti mukana osana palvelujen kehittämistä. Tutkimuslaitoksista erityisesti VTT ja sen konserniin kuuluva VTT Ventures Oy on aktiivinen synnyttämään tutkimuslähtöisiä yrityksiä. 1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Yrittäjien kannalta on luonnollisesti tarjolla runsaasti erilaisia yrityksen alkuvaiheen palveluita. Toimitilojen osalta markkinatilanne on muodostunut sellaiseksi, että pelkän tilan saaminen ei nouse enää yrityksen kannalta haasteeksi. Alkuvaiheeseen keskittyviä palveluita löytyy juridiikan, viestinnän, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, rekrytoinnin alueilta runsaasti. Hautomo-ohjelmien päätyttyä subventoituja palveluita ei ole enää tarjolla. Tilojen osalta palvelut ovat muuttumassa selvästi alkavan toimitilan tarjoamisesta yhteistoimintaa ja työtä tukevien ns. co-creation tai co-working tilojen tarjoamiseen. Palvelua tarjoavat jo yksityiset organisaatiot. 2. Ekosysteemin kattavuus 2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Yrittäjät tarvitsevat alkuvaiheessa eniten kahta asiaa: rahoitusta ja asiakkuuksia. Yrittäjälle on kriittistä, että voidaan näyttää, miten neuvottelu käynnistetään rahoittajien kanssa, miten käytännössä rahoitusta haetaan ja miten rahoitusneuvottelut sekä rahoittamisen prosessi hoidetaan. Asiantuntija-apua on perinteisesti tarvittu myös taloushallinnon osalta. Yrittäjät ovat toivoneet hyvin aikaiseen vaiheeseen tarkoitettua rahastoa, ns. Boost fundia, jolla voidaan nopeuttaatuotteistusta ja iteroida tarjoama sopimaan oletettuun markkinaan. Yrittäjät tarvitsevat apua arvolupauksensa kirkastamiseen asiakkaidensa suuntaan. Pääviestin hiominen, pitchaus-harjoitukset, esiintymiset, ensimmäisen referenssiasiakkaan saaminen, skaalattavuuden analysointi, yhteydet asiakasverkostoihin, kanavat markkinoille sekä tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen nousevat esiin säännönmukaisesti yritysten suunnasta. Jotta ekosysteemin tuottama palvelu on arvokas yritykselle, on kyettävä näyttämään toimialaan liittyvä osaaminen ja myöskin kyettävä kasvattamaan sitä palvelun tarjoajan taholta. Yrittäjät arvostavat myös aikasäästöjä. Näitä voidaan tuottaa mm. antamalla opastusta ja oppaita liiketoiminnan suunnitteluun, oikeaa ja realistista tietoa erilaisista hakemus- ja rekisteröintiprosesseista, sekä tukea ja esittelyjä oikeille päättäjille. Yleisesti näitä palveluja on jo tuotteistettu ja käytetään laajasti. 9
10 Alkavan yrityksen kilpailuetua voidaan parantaa myös tuomalla erilaisia ratkaisuehdotuksia esim. tuotteen tai tarjoaman vahvistamiseen (esim. komponenteista järjestelmiin ja ratkaisuihin markkinoiden tarpeista lähtien), osaamisen täydentämiseen, tiimin rakentamiseen ja viestintään. Yrittäjien näkökulmasta palvelu näyttäytyy tällä hetkellä vahvalta erityisesti elinkaaren alkuvaiheen osalta, kuten aktivoinnissa, perustamisvaiheen neuvonnassa ja toiminnan saamisessa operatiiviseksi. Palveluihin tulee kuitenkin selviä aukkoja, kun ensimmäisten asiakkuuksien suhteen olisi luotava referenssejä, tehtävä verifikaatioita markkinapotentiaalista, tuotteen/tarjoaman sopimisesta asiakkaiden vaatimuksiin, jne. Ilman yrityksen rekisteröimistä on käytännössä mahdotonta saada aikaan pieniä kokeiluja edes yliopistoympäristöissä. Kasvuun tähtäävät palvelut eivät toistaiseksi kohdennu elinkaaren aikaisiin vaiheisiin, joissa on vielä mahdollisuus vaikuttaa liikeideaan, tiimiin ja osaamiseen. Varhain ei yleensä käydä perusteellista ja laajaa keskustelua siitä, miten yritysten liikeideaa voitaisiin vahvistaa esim. teknologiaa ja tarjoamaa laajentamalla. Resurssien käyttäminen hyvin vaikaisessa vaiheessa vaatii luonnollisesti riskinottoa, ja riski vastaavasti pienenee sitä mukaa, kun saadaan näyttöjä potentiaalista ja liiketoiminnan onnistumisen mahdollisuuksista. Erityisesti pienessä markkinassa kuten Suomessa, jossa riskinottoon ei ole yleisesti valmiuksia, ei ole yksityisiä toimijoita, jotka uskaltavat tai julkisia, jotka osaavat tarjota palveluita niissä vaiheessa kehitystä, joissa epävarmuus on suurin Kuntien näkökulma Kuntien näkökulmasta yrittäjyyden tukemisen perusmotiivi on luoda työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja. Kuntien rooli on olla aktiivinen yritysten perustamisen tukemisessa. Kuntien näkökulmasta on ratkaisevaa, toimitaanko palveluiden rahoittajan, tilaajan vai tuottajan roolissa. Tällä hetkellä kunnat tuottavat yleisluonteista neuvontaa ja perustettaessa tarvittavaa hallinnollista tukea. Rahoittajana on tuettu ohjelmallista, muutoinkin julkisrahoitteista toimintaa, joka edistää yrittäjyyttä ja joka palveluna yleisesti ostetaan mm. hautomo- tai kehitysyhtiöiltä. Kunnat ovat rahoittaneet hautomotoimintaa yhdessä elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskusten EU-rahoitteisten ohjelmien kautta. Rahoituksen turvin on voitu tuottaa perustamisvaiheeseen palveluja, jotka helpottavat mm. liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, käynnistämisvaiheen rahoituksen saamisessa, tilojen ja muiden peruspalveluiden (kirjanpito, viestintä, juridiikka) hankkimisessa kohtuuhintaan. Palvelutuottajat ovat myöskin aktivoineet yrittäjiä perustamiseen ja rahoituksen etsimiseen kasvun aikaansaamiseksi. Toimintaa on mitattu perustettujen yritysten määrällä. Hautomo-ohjelmien loppuessa on aktiivisesti pohdittu sitä, millaiseksi toiminta tulisi jatkossa miettiä ja miten sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitata. 10
11 Palvelun tuottamisen ja rahoittamisen roolien muuttuessa kuntien on syytä pohtia, mihin investoimalla voidaan saada aikaan paras vaikuttavuus joko kunnan houkuttelevuuden kannalta yrittäjyyden suhteen, uusien yritysten rekisteröitymisen osalta kuntaan, uusien työpaikkojen synnyn suhteen vaiko yritysten tuottaman veronkantokyvyn suhteen. Haastavaa on yritysten oikean tyyppinen tukeminen siten, että kunta ei käytä rahoitusta palveluun, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Yrittäjäksi aikovan ja hyvin alkavassa vaiheessa olevan yrityksen kyky maksaa markkinaehtoisesti hinnoitelluista palveluista ennen kuin se on ylittänyt klassista kuolemanlaaksoa ja saanut riittävän rahoituksen tai tulovirtaa, on käytännössä olematon. Siksi on ollut perusteltua auttaa yrityksiä juuri perustamisvaiheessa. Palveluiden tuottajien kyvykkyyttä, onnistumista ja lisäarvoa ei ole voitu sitoa yrittäjän menestymiseen, koska tälle on nähty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tai sitä ei ole tavoiteltu palveluiden tuottajien riippumattomuuden säilyttämiseksi. Palvelun onnistumista ei mitata suoraan yksittäisen asiakasyrityksen menestymisen kautta. Tämän vuoksi on osoittautunut haasteelliseksi luoda pitkäjänteisiä yhteistyömalleja, joissa kannustettaisiin tiiviimpään, molempia osapuolia samoin kriteerein palkitsevaan toimintaan. Ratkaisuksi on haettu ns. public-private toimintamalleja, joissa julkisesti rahoitetun palvelun tuottaja ja yksityinen taho molemmat toimivat samojen mitattavien tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Ekosysteemin toimijoiden aloitteesta on pyritty luomaan mallia, jossa palvelun ansaintalogiikka perustuisi yrityksen onnistumiseen. Palvelusta saatava korvaus voitaisiin maksaa yrityksen näkökulmasta vasta, kun yritys onnistuu rahoituksen hankkimisessa tai liikevaihdon kasvutavoitteissaa ( success fee perusteinen ansainta). Vaihtoehtoisesti palvelun tarjoaja voi saada omistusosuuden yrityksestä ja sopia erikseen julkisesti rahoitetulle toimijalle erilaisen ehdon irtautumisesta kuin yksityiselle sijoittajalle. Ekosysteemin puitteista ansaintaa on kutsuttu investointimalliksi, ts. yrittäjälle tai yritykselle voidaan tuottaa palveluita, jotka nähdään sekä kunnan että yrityksen näkökulmasta pitkäjänteisenä investointina. Investoidun palvelun takaisinmaksun ja siihen liittyvän riskin jakaa sekä kunta, yrittäjä että palvelun tuottaja. Investoinnin takaisinmaksun lisäksi ja siitä erillisenä asiana kunta voi käsitellä tuotetun palvelun ja luodun järjestelmän vaikuttavuutta verokertymään ja työllisyyteen. Kuntien lähestymistavoissa ja resursseissa panostaa yrityksille tarjottaviin palveluihin on eroja pääkaupunkiseudulla. Kunkin kunnan talous antaa erilaiset lähtökohdat jo resurssienkin suhteen. Helsinki on selvästi suurimpana kuntana kyennyt panostamaan eniten. Tällä hetkellä panostus näkyy aktiivisena mm. uusien yrittäjille tarkoitettujen palvelumuotojen ja perusinfrastruktuurin luomisena. Mm. YritysLinna ja sen puitteissa kehittyvä uusi, vahvempi kasvuun tähtäävä toiminta, kasvuvalmennus sekä tuki yliopistoyhteisössä syntyvän yrittäjyyden edistämiseksi hakevat selkeämmin uutta, vahvempaa roolia yrittäjyyden tukemiseen. 11
12 Espoossa Aalto yliopiston rooli näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etenkin tapahtumista SLUSH houkuttelee vuosittain tuhansia osallistujia, ja koko Otaniemen alue StartupSauna keulakuvanaan on onnistunut muutoinkin olemaan koko maan start-up näyttämön keskipisteenä. Espoon kaupungin omaa palvelutoimintaa edustaa YritysEspoo ja sen peruspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakouluista Espoo on tukenut mm. Laurean Spinno-toimintaa, joka jatkaa palveluiden tarjoamista. Vantaan rooli ei ole ollut niin näkyvä kuin naapurikaupunkien. Muiden Uudenmaan kuntien toiminta on aktivoitunut mutta on mittakaavaltaan huomattavasti muuta pääkaupunkiseutua vaatimattomampaa. 2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma Palveluiden tuottajilla tässä yhteydessä käsitetään sekä julkisomisteisia tai julkisella tuella toimivia organisaatioita (mm. kuntien yrityspalveluihin keskittyvät elinkeinotoiminnan alaiset yksiköt, julkisesta ohjelmatoiminnasta rahoitusta saavat kehitysyhtiöt) että yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan markkinaehtoista korvausta vastaan yrittäjille, alkuvaiheessa ja murrosvaiheessa oleville yrityksille. Palveluita tuottavat myös yritysten itsensä perustamat ja rahoittamat yhdistykset (mm. Helsingin Yrittäjät ry.) Palveluiden kirjo pääkaupunkiseudulla on hyvin laaja ja kansallisesti ainoa laatuaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyy merkittävin osa alkavista yrityksistä koko Suomessa kuten myös suurin osa niitä tukevista rahoitus- ja asiantuntijapalveluista. Markkinana pääkaupunkiseutu asettaa palveluiden tarjoamiselle kovin erilaiset puitteet ja haasteet kuin pienemmillä alueilla. Näitä ovat mm. yksityisesti saatavilla olevien palveluiden runsaus, yrityksille tarjolla olevien asiakkuuksien läheisyys, tilojen ja muiden toimintaan liittyvien perusedellytysten saatavuus. Toimijoiden on kyettävä osoittamaan yrityksille lisäarvonsa ja palveluidensa kautta eikä sijaintiinsa, asemaansa tai kunnan toimintaan liittyvän roolin kautta. Palveluiden tuottajien kannalta yrittäjyyteen tukemiseen liittyvä rahoittaminen elää merkittävää murrosvaihettaan. Uusia painotuksia ja strategiaa ollaan luomassa sekä Euroopan Unionin toimesta että kansallisesti. Strategiassa näyttää painottuvan tuen kohdistaminen suoremmin yrityksille ja niiden kykyyn ja kapasiteettiin ostaa palveluita. Myös vaiheet ennen yritysten perustamista, kuten yrittäjyyteen aktivointi, tarvelähtöisempi ideointi ja konseptointi näyttää saavan aikaisempaa paremmin ymmärrystä. Raporttia kirjoitettaessa palvelun tuottajien näkökulmasta eletään vaihetta, jossa resurssien leikkaaminen pakottaa sekä uusiutumiseen että toiminnan selkeään volyymin pudottamiseen entiseen verrattuna. Subventoituja palveluita ei enää ole tarjota. Alkavien yrittäjien ja yritysten on joko tultava toimeen ilman niitä tai haettava markkinahintaisia korvaavia vaihtoehtoja. Riskinä on, että alkavien yrittäjien näkökulmasta 12
13 klassisen kuolemanlaakson ylittäminen tulee entistä haastavammaksi. Tuottajien osalta kriittistä on vastaavasti miettiä, miten kuolemanlaakson ylittämiseen saadaan aikaan palvelu ja kumppanuus, joka voidaan rahoittaa uudella ja jopa riskiä jakavalla tavalla. Julkisen rahoittajan, investoijan ja rahoittajan kannalta on vastaavasti kriittistä saada julkinen investointi kohdentumaan oikein. Palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen rahoituksen eläessä suvantovaihetta, ovat palveluiden tuottajat osaamisen uudistamisen haasteen edessä. Koska resursseja on leikattu, osaamisen katoaminen on väistämätöntä. Haasteena on se, että osaavimmat löytävät helpoiten muita vaihtoehtoja. Jäljelle jäävät joko kykenevät odottamaan uusia rahoitusmahdollisuuksia tai poistuvat markkinoilta. Osaamista uhkaa vähentyä julkisisti tuotetuista palveluista kasvuun tähtäävien, aikaisten vaiheiden yritysten tarpeita palvelevasta osasta, mm. myynnin tehostaminen, kansainvälistyminen, yhteyksien luominen suuriin kumppaniyrityksiin sekä erityisesti mahdollisuuksista rahoittaa hyvin aikaisen vaiheen ideoiden markkinakelpoisuuden pienimuotoisia testejä. Kansainväliset yhteydet ja kontaktit erityisesti riskirahoitukseen uhkaavat jäähtyä ja uusien luominen jää hyvin harvojen toimijoiden varaan. Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on oleellista. Aiemmin toimintaa on arvioitu luotujen työpaikkojen ja kunnan verotulojen näkökulmasta sekä kunnissa että valtion tasolla. Tämä on johtanut siihen, että pyritään nostamaan syntyvien yritysten ja niissä työllistyvien henkilöiden lukumäärää. Kuitenkin toimintaa on pyrittävä arvioimaan samoista lähtökohdista kuin mitä markkinat tekevät. Niille on toisarvoista, saako kunta verotuloa sen sijaan on saatava pääomaa kasvuun, asiakkuuksia ja liikevaihtoa, mahdollisuutta kasvattaa yrityksen arvoa ja kannattavuutta. Mikäli kunnalliset ja muut julkiset organisaatiot haluavat kehittää kasvuyrityksille palveluita, on niiden otettava lähtökohdaksi samat toiminnan kriteerit kuin muutkin kentässä toimivat. Tämä on tehtävä silläkin uhalla, että julkiselle toimijalle kehittyvä ansaintatapa (eikä siis tuettu palvelu) häiritsee kilpailua tilapäisesti kunnes markkinan voi katsoa kehittyneen rittävästi. 2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvää neuvontaa on ollut tarjolla laajasti eri pääkaupunkiseudun kuntien yritysneuvonnan toimesta. Osaamisen kasvaessa sekä palvelun tarjoajien että alkavien yrittäjien taholta, on syntynyt tarve erikoistuneemman palvelun tarjoamiseen yleisluontoisen neuvonnan lisäksi (vrt. Kuva 1) vaiheeseen, jossa ei vielä ole näköpiirissä voimakasta kasvua tai idean rajaamisessa ja kehittämisessä vielä ollaan alkuvaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa yrityksillä on tarjolla sekä rahoitusta että erikoistuneita kumppaneita ja kanssayrittäjyysohjelmia (esim. Tekesin NIY-rahoitus, VIGO-kiihdyttämöt). Euroopan Unionin taholta kannustetaan smart specialization tukeen ja myös julkisia toimialoja keskittymään joko toimialaan, yritysten kannalta keskeiseen haasteeseen tai vaikeaan vaiheeseen elinkaarella. Jo nyt on havaittavissa, että myös julkiset toimijat 13
14 alkavat keskittyä toimialoihin, mm. peliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, jne. Osa erikoistuu tietyn, oleellisen tehtävän, esim. myynnin käynnistämisen, tiimin rakentamisen ja rahoitusvalmiuksien kehittämiseen. Ammattimaisista sijoittajista löytyy hyvin menestyneitä rahastojen managerointiyrityksiä (mm. mobiiliteknologiaan sijoittava Nexit Ventures), erikoistuneita, VIGO-ohjelman kiihdyttämöitä (mm. Lifeline Venture Partners). Näiden kehittäminen on ollut kansallinen tehtävä, jossa Tekesin rahoitukselle ja jatkossa erityisesti Tekes Pääomasijoitus Oy:llä on merkittävä rooli alkuvaiheen rahoituksen kohdentamisessa toimialoittain. 3. Johtopäätökset ja suositukset Yrittäjyyden palveluiden koko ekosysteemiä ja toimivuutta tarkasteltaessa lähtökohdaksi on otettava yrityksen tarpeet rahoituksesta, asiakkuuksista ja toiminnan käynnistämisen sujuvuudesta. Tarkasteltaessa yhteiseen tavoitteeseen sitoutuvien organisaatioiden määrää ja rooleja, voidaan väittää, ettää palvelut eivät kata yrittäjien elinkaaren aikaisia tarpeita. On aiheellista kysyä, onko tavoitteen takana kriittinen massa toimijoita ja toimintaa, jotta mahdollisuudet onnistumiseen on olemassa. Koska raporttia kirjoitettaessa eletään suvantovaihetta rahoituksen suhteen ja odotetaan uusien instrumenttien syntymistä ja aukeamista, on kriittistä kohdentaa resurssit oikein ja mitata niiden käyttöä, jotta palvelutoiminnalle saataisiin riittävän laaja alusta ja että uuden yrittäjyyden ja yritysten syntyä voidaan sekä todennettavasti lisätä että nopeuttaa Raportin ja sen taustana tehdyn työn pohjalta voidaan tehdä mm. seuraavia johtopäätöksiä: - Yksityisten toimijoiden määrä tulee lisääntymään yrittäjyyttä tukevien palveluiden osata. Julkisesti palvelutoiminnan on kohdennettava resursseja sinne, missä yksityiset eivät kykene ottamaan riskejä yksin lainkaan, kuten yrittäjyyteen aktivointi, hyvin aikaisen vaiheen kokeilut (proof-ofrelevance/concept). - Pääkaupunkiseudulla operoivat palvelua tuottavat organisaatiot ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden omistuspohjat poikkeavat toisistaan. On lähes mahdotonta muodostaa yhtä rakennetta, joka ohjaisi palvelutuotantoa keskitetysti. Sen sijaan nähdään mahdolliseksi palveluiden tuottamisen ostaminen ja rahoittaminen yhteisin kriteerein ja periaattein. - Julkisen palvelutoiminnan on erotettava selkeämmin toisistaan kaikille yrittäjille tasapuolisesti tarkoitetut perustamisvaiheeseen kohdistuvat palvelut ja mahdolliset palvelut, joiden saamiseksi on täytettävä erityiset kasvutavoitteista johdetut kriteerit. - Yksityisten ja julkisten palvelua tuottavien, erityisesti kasvuun tähtäävien toimijoiden on pystyttävä sitoutumaan yhteisiin perusteisiin ja palvelun saamiseen yrittäjän näkökulmasta helpommin käytettäväksi. - Julkisten toimijoiden on kyettävä muuttamaan toimintamallejaan sellaiseksi, että ne sitouttavat palvelun tarjoajan yrityksen menestymiseen, jota mitataan yritystoiminnan näkökulmasta. 14
15 - Julkisten toimijoiden on kyettävä varmistamaan osaaminen kasvua tuottavien palveluiden osalta ja osattava myöskin insentivoimaan osaajat siten, että heitä palkitaan asiakkaiden, ts. yrittäjien menestymisestä. - Yrittäjiksi aikovien, alkavien tai murrosvaiheessa kasvua tavoittelevien yritysten kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa yritys sijaitsee. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista tarjota kilpailevia palveluiden vaihtoehtoja pääkaupunkiseutujen kuntien tarjoamina. Suosituksina toimivamman palvelukokokonaisuuden luomiseksi ja rahoituksen kohdentamiseksi kunnille ehdotetaan mm: 1. Palveluiden uusimiseksi käynnistettävä ohjelma. Palveluiden tuottamisen osalta on luotava ohjelma, joissa kunnat, kansalliset organisaatiot ja Euroopan Unionin taholta saatava rahoitus kanavoidaan kilpaillun hankinnan tai ohjelmallisen toiminnan kautta riittävän laajapohjaiseen, yrityksille yhtenäisen pohjan omaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuden on tähdättävä kasvuyritysten yhteiseen lisäarvoon yrittäjille ja asiakkuuksien hallintaan yhtenäisellä strategialla, viestinnällä ja jaetuilla työkaluilla. 2. Boost rahasto. Yhteisen Boost rahasto tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta. Rahaston on kyettävä tuki- ja lainamuotoisten instrumenttien avulla rahoittamaan kasvupotentiaalin perusteella valikoitujen ideoiden, aihioiden ja käynnistyneiden yritysten tarpeita, joko sijoittamalla alkuvaiheessa yritykseen pääomaa tai tuottamalla palvelua, joka maksetaan osakkuudella tai tuottoa jakamalla myöhemmin. Rahasto voi jakautua pienempiin, toimialakohtaisiin osiin. Rahaston toiminta voi olla epäsymmetristä, ts. takaisinmaksussa suositaan yrittäjää rahaston kustannuksella. 3. Yhteistyöohjelma ankkuriyritysten kanssa. On käynnistettävä uusia yritysaihioita ja suurten yritysten innovaatiotoiminnan yhdistäviä ohjelmia. Toiminta on syytä rakentaa segmentteittäin tai sidottaviksi pääkaupunkiseudulla esim. kampusalueisiin ja niiden ympärille houkuteltaviin ns. kansainväliseen toimintaan kykeneviin ankkuriyrityksiin. 4. Tilaajafunktion perustaminen. On syytä harkita kuntien yhteisen palveluita tulevaisuudessa tilaavan vastuutahon muodostamista tai nimeämistä. Tilaajan roolin tulee olla palvelun, kompetenssien ja osaamisesta tasosta, yhteistyöstä sekä yhteisestä näkyvyydestä ja markkinoinnista huolehtiminen. 5. Julkisen tuen käyttäminen uusien toimintamallien pilotointiin. Julkista tukea on oleellista kohdentaa toimintamalleihin, joiden kannattavuutta ja toimivuutta yksityisen sektorin on vaikea tai mahdotonta kokeilla. Tuetun uuden mallin osoittaessa toimivuutensa, julkisen tuen on kyettävä vetäytymään tai yksityistämään. Mikäli toimivuutta ei kyetä osoittamaan, kokeilun voi päättää muutoin. 6. EU-rahoituksen hyödyntäminen. Toimijoiden yhteistyötä on tuettava sikäli, kun toimijat ovat liian pieniä esim. hakemaan yksin EU-tason rahoitusta. Samalla on kyettävä kohdentamaan tukea osaamisen kehittämiseen markkinalähtöisyyden ja kysynnän tarpeista. Toimintamalleihin on kyettävä saamaan kompetenssit teknologioiden 15
16 yhdistämiseen ja luotavien aihioiden ja aloittavien yritysten tiimien merkittävämpään vahvistamiseen. 7. Alkuvaiheeseen osuvan kiihdyttämöpalvelun yhtenäinen kehittäminen. On kehitettävä palvelu, joka tukee kasvuyritysten tarpeita, yhtenäisellä mutta samalla toimialojen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Palvelun tuottaminen voidaan toteuttaa kuntien yhteisten tilaajana toimivan vastuutahon tai jopa yhteisesti omistetun konseptin omistavan ja sitä franchising periaatteella toteuttavan organisaation toimesta. Erityiskysymyksenä nostettiin esiin uuden tyyppisen palvelun tuottaminen hautomoohjelmien tilalle. Raporttia kirjoitettaessa osa organisaatioista, jotka ovat aiemmin tuottaneet hautomopalveluita, tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka hakee esimerkkejä uudenlaisista yrityskehittämisen kansainvälisten vastaavien organisaatioiden ansaintamalleista. Yksityiskohtaista, yhteistä mallia esimerkkilaskelmineen tai investointivaatimusten näkökulmasta ei ole toistaiseksi esittää. Hautomotoiminnan sijaan ehdotetaan mallia, jossa muodostetaan malli hyvin aikaisten vaiheiden, kasvupotentiaalia tai kasvun edellytykset omaavien aihioiden kiihdyttämistä (ks. kuva 4). Palvelutoiminta on osin uusyrityskeskusten kanssa samassa vaiheessa, mutta kohdentuu välittömästi kasvupotentiaalin hyödyntämiseen siten, että palvelua tuottava organisaatio ottaa tulevien yrittäjien kanssa operatiivisen, kanssayrittäjän tai perustajan roolin ja myös jakaa riskiä. Toiminnan riskin voi kantaa kiihdyttämötoimintaa rahoittavat tahot, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä EU:n ohjelmatoiminta. Riski voidaan jakaa siten, että yrityksille palvelu maksetaan tulevilla tuotoilla tai jakamalla omistusta. Kiihdyttämöpalvelua tarjoava toimija ja luotava uusi yritys voivat yhteistyössä hakea takausta ja rahoitusta suurelta osin julkisesti rahoitetusta ohjelmasta, joka maksaa palvelun tuottamisen välittömät kustannukset. Kun yritys onnistuu rahoituksessa 16
17 tai merkittävän liikevaihdon ja voiton aikaansaamisessa, maksaa yritys rahoituksen takaisin ja sen lisäksi palveluntuottajalle erikseen sovitun osuuden voitosta. Kuva 4. Hautomoiden tilalle kaavailtu kiihdyttämötoiminta ja sen asemointi. LIITE, Metropolialueen palvelukartta (erillinen pdf-tiedosto) 17
Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotKEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus
KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset
LisätiedotINNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS
INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS Mistä rahoitusta Pekka Kantola Mitä on oltava kunnossa, Mikko Pesonen MISTÄ RAHOITUSTA RAHOITUS KOOSTUU MONISTA PALASISTA Oma rahoitus Raha, selkänahka, harvemmin apportti
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotHUK ry toimintasuunnitelma Tommo Koivusalo
HUK ry toimintasuunnitelma 2017 Tommo Koivusalo 21.11.2016 Toimintaympäristö on murroksessa, 1/2 Yhteistyö Uudenmaan TE-toimiston kanssa tulee vuoden alusta muuttumaan kahdesta syystä: Espoon ja Vantaan
LisätiedotOnko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä
Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi
LisätiedotESIR:in hyödyntäminen Suomessa
ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja
LisätiedotTUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus
TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön
LisätiedotMenestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!
Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotMikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.
Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa
LisätiedotYritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015
Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
Lisätiedotristo.lustila@tekes.fi
risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotFirst Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä
First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä Timo Liukko, First Round Oy Yrityksen uudet haasteet - miten menestyä tänään -seminaari Riihimäki 18.4.2013 1 First Round Center (FRC) Toimimme
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotLiikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008
Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotValtion kasvurahoitus 2013-2015
Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma
LisätiedotSuunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE
Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotBiotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue
Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue Biotaloustreffit kiertue 2015 Helsinki, Kemi, Turku, Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä Tavoite Vauhdittaa biotalouden uutta liiketoimintaa, pilotointeja ja innovaatioita
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotTämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira
Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotDigi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015
Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi Postiosoite
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotYrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotTutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista
Raportti Esitys 3.2.2010 25.5.2010 Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista INNOLINK RESEARCH OY Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Minna Vallo Meri Kokkola TEMPO ECONOMICS OY Tutkimusjohtaja
LisätiedotIdeasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut
Ideasta innovaatioksi Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Esittelyä Teknologiansiirtopäällikkö ja johtava innovaatioasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2010 IPR Specialist, Outotec Oyj, 2008
LisätiedotLaurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa
Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Tikkurila 7.2.2017 Antti Sekki www.laurea.fi Laurea Startup on yrittäjyyden edistämisen toimintamalli 1. Aktivointi ja Laurean tapahtumat Laurea
LisätiedotTekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle
Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden
LisätiedotArvoverkkojen kehittämisen rahoitus
TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotKasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola
Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu Valtuustoseminaari 26.4.2018 Tuula Antola Kasvupalvelu-uudistus ja sen tavoitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen
LisätiedotStartti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?
Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan? Team Finland talo 14.9.2017 Janne Koivuniemi Finnvera Oyj Finnveran rooli pk-yritysten rahoituksessa Finnvera tarjoaa rahoituspalveluita erityisesti
LisätiedotTUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN
TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?
Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Energiateollisuuden tutkimusseminaari Pia Santavirta 30.1.2019 @FVCAfi @PiaSantavirta Pääomasijoittajat ry Edistää yritysten kasvua,
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotAURINKOAITA
AURINKOAITA 2 1. 2. 2 0 1 8 1 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston energiavisiona on, että alueesta suunnitellaan ja rakennetaan ympäristöystävällinen sekä energiatehokas. Lähtökohtana on paikallisesti tuotettu,
LisätiedotOSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014
OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotYRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Josek on Joensuun seudun yrityksiä varten Palvelemme luottamuksellisesti ja puolueettomasti kaikkia Joensuun seudun yrityksiä
LisätiedotInnovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI.
Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI www.tekes.fi/rahoitus Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI Osta setelillä uutta osaamista käyttöösi! kokeile, selvitä ja valmistele tuote-
LisätiedotYrityspalveluiden esittely
Yrityspalveluiden esittely Hannu Hiltunen BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM BO:n yrityspalvelut Yritysten liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja alueelle
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotTuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala
Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotYhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?
Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi
JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 4 Yhtiön perustaminen Marian sairaalan alueen startup -keskittymää varten HEL 2016-002504 T 00 00 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä uudelle kasvuyrittäjyydelle
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotMiten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen
Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen 25.11.2015 Kokeilujen rahoitus Suomessa: Mitä tiedetään? Kokeiluissa kyse uudenlaisesta toimintatavasta,
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotYRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN
YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Pekka Pelkonen 8.11.2018 YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Yli 300 asiantuntijaa käytettävissä Kevyt prosessi Yritysten tarpeen
LisätiedotValtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan
Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotTekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes
Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotJyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli
Jyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli Suvi Vuojolainen, markkinointipäällikkö Jyväskylän kaupunki, elinkeinoyksikkö 15.11.2017 1 Elinkeinoyksikkö Vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta ja
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotLADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä
LADEC Kestävän kasvun vauhdittaja Nastolan Teollisuusryhmä 28.09.2017 Sisällysluettelo Elinkeino-/kehittämisyhtiön rooli kansallisessa yrityspalveluverkostossa Yhteenveto Ladecin palveluista - Perustamis-
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
Lisätiedotkansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684
Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus
LisätiedotYrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö
Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,
LisätiedotRahoitusta yritystoiminnan
Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan
Lisätiedot