Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti"

Transkriptio

1 Helsinki, Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti

2 Alkusanat Tämä raportti on syntynyt vuonna 2013 käynnistyneen, pääkaupunkiseudun yrittäjyyttä tukevan palvelutoiminnan uudistumista edistävien toimijoiden aloitteesta. Aloitteeseen sitoutuneet toimijat ovat organisoineet toimintansa Yrittäjyyden ekosysteemin forumiksi. Sen puitteissa on tuotettu vuoden 2013 aikana konsulttitoimeksiantona ekosysteemin kokonaiskuvaus. Toimeksiannon toteutti menestyneesti Hubconcepts Oy:n Jukka Viitanen. Vuoden 2014 aikana työtä jatkettiin täsmentämällä ekosysteemin toimijoiden roolitusta, keskinäistä asemointia sekä pohtimalla erityiskysymyksenä hautomotoiminnan korvaavaa mallia. Tämän raportin tarkoitus on antaa tarkempi kuva ekosysteemin toimijoista, keskeisistä rooleista, niihin kohdistuvista muutospaineista sekä antaa suosituksia pääkaupunkiseudun elinkeinojohdolle investointien kohdentamiseksi. Työ jatkaa suoraan Jukka Viitasen raportin pohjalta, mutta on nähtävä välivaiheeksi ja päätöksentekoa tukevaksi materiaaliksi. Raportin tilaajana on toiminut tässä vaiheessa YritysHelsinki ja sen tekijänä Makery Oy:n Laura Honkapirtti ja Tapio Koivu. Yrittäjyyttä tukevat palvelut tapahtuvat pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi toimijoiden kenttä, ansaintamallit, organisaatiomuodot ja roolit muuttuvat jatkuvasti. Valmista, kokonaista ekosysteemin kuvausta ei lähtökohtaisesti tule koskaan kukaan saamaan tämän takia aikaan eikä siihen tule myöskään markkinan dynamiikan vuoksi pyrkiä. Sen sijaan on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden elinkaari ja ekosysteemin palvelukokonaisuus sen ympärillä ja keskityttävä siihen, miten ja minne investoida tuloksellisesti ja mitata investointien tuottoa, jotta pääkaupunkiseutu voi nauttia kasvavasta yrittäjyydestä niin lukumääräisesti kuin liiketoiminnan tulosten ja onnistumisten muodossa. Helsingissä, Tapio Koivu toimitusjohtaja, Makery 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat Ekosysteemin toimijat Tausta Sitoutuneet tahot ja palvelut Muita toimijoita ja palveluita Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Ekosysteemin kattavuus Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Kuntien näkökulma Palveluiden tuottajien näkökulma Erikoistuminen vs. peruspalvelu Johtopäätökset ja suositukset

4 1. Ekosysteemin toimijat 1.1 Tausta Tämän raportin tarkoitus on antaa kuva pääkaupunkiseudun yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettavista palveluista sekä niitä tuottavista organisaatioista. Raportin pohjana on syksyllä 2013 tehty alustava ekosysteemin kokonaiskuvaus, jonka antoi toimeksi Culminatum Oy ja jonka toteutuksen osalta konsulttina toimi Jukka Viitanen ja työryhmän jäsenenä Timo Onnela, YritysHelsinki, Petri Allekotte, Culminatum Oy, Seppo Laukkanen, Aalto yliopisto, Tuomas Maisala, Spinno sekä Tapio Koivu, Makery. Ekosysteemillä 1 tarkoitetaan tässä yhteydessä koko pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden, käynnistyvien ja murrosvaiheessa olevien pienten, erityisesti kasvuhakuisten yritysten tukemiseen tarkoitettuja palveluita, rahoitusmuotoja ja niistä muodostuvaa yhteistyöverkostoa. Ekosysteemiä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus rajata kattamaan vain tiettyä valittua joukkoa organisaatioita. Ekosysteemin toimijoiden asemaa ohjaa markkina, ts. yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tarpeet ja mahdollisuudet käyttää rahaa palveluihin, oli se omaa tai julkiselta rahoittajalta tulevaa. Lähtökohta tälle raportille kuitenkin on se, että kaupunkien, oppilaitosten, rahoittajien sekä yksityisten rahoittajien ja palveluorganisaatioiden kesken on muodostunut konsortio, joka ylläpitää ja edistää avoimella agendalla yrittäjän ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja palveluja. Konsortio toimii ilman siihen kohdistettua ohjausta. Lähtökohtana on se, että palvelut, rahoitus ja tuetut aktitiviteetit kattavat yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren kokonaisuudessaan ja että toimijat kehittävät kokonaisuutta oma-aloitteisesti, yhteistyössä käytännön tarpeita vastaavasti ja alhaalta-ylös periaatteella.. Toimijoiden yhteisen aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen tehokkaammin: 1. tutkimus- ja koulutuslaitosten yrittäjyyttä edistävät ydinprosessit 2. start-up yrityksille suunnatut palvelut 3. yrittäjyyttä edistävä julkinen palvelutarjonta 4. yksityisten palveluntarjoajien linkittäminen palvelukokonaisuuteen Tältä pohjalta on luotu kuvaus (ks. Kuva 1. Ehdotetut palvelusisällöt ) komponenteista, joista palvelun toivotaan muodostuvan. Kuva noudattaa jäljempänä (ks. Kuva 2.) esitettävää yrityksen elinkaareen pohjautuvaa tarkastelua. Elinkaaren alkupäässä palveluiden on tarkoitus kattaa kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tai missä tahansa 1 Start-up ekosysteemin määritelmän osalta ks. 4

5 elinkaaren vaiheessa olevat mahdolliset, muutostilanteessa tai murroksessa olevat yrittäjät tai yritykset. Palveluiden tulisi toimia niin, että julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat yhdessä kaikissa yrityksen kehityspolun vaiheissa ja jakavat tietoa ja osaamista yhteisesti sovittavilla tavoilla kokonaisasiakkuusmallin mukaisesti. Palveluketjussa mukana olevat toimijat voivat toimia joko yleisneuvojina alkuvaiheen yrittäjyyden suhteen tai valita erityisosaamisalansa ( yrityksen kehitysvaihe / toimiala ) joihin keskittyvät. Erikoistuminen luo osaamisen kriittistä massaa ja kokoaa tarvittavan asiantuntijajoukon kehittyvän yrityksen ympärille. Ne toimialat, jotka erikoistumisvaiheessa jäävät julkisen palveluntarjonnan reuna- alueille tai yleisten palvelujen varaan, voivat hakea tukea yksityiseltä sektorilta (markkinaehtoisesti) Kuva 1. Ekosysteemin ehdotetut palvelusisällöt, Alkuperäinen: Hubconcepts Oy, Sitoutuneet tahot ja palvelut Konsortioon, joka kutsuu itsensä säännöllisesti koolle avoimeen Forumiin, kuuluu tällä hetkellä 18 organisaatiota, mm. YritysHelsinki,, Spinno, Makery, Forum Virium, Helsingin yliopisto, Fiban, Aalto yliopiston yrittäjyyteen liittyviä ohjelmia ja toimintoja, joukkorahoittaja Invesdor, Greater Helsinki Promotion, Laurea, Metropolia, Haaga- Helia, jne. Työryhmä on tehnyt tiivistä suunnittelutyötä yhdessä syksystä 2013, tarkoituksenaan taata alkaville yrittäjille toimiva palvelu resurssitehokkaasti myös hautomotoiminnan lakkauttamisen jälkeen. Tavoitteena palvelujen kehittämisessä on toimia verkostomaisesti siten, että jokaisen toimijan ydinosaaminen ja ala on selvää myös muille osallistujille, jolloin asiakas 5

6 osataan ohjata oikeaan osoitteeseen kaikkien osallistujien toimesta. Alla on kuvattu YritysHelsingin yritysoppaan mukaiset yrittäjyyden vaiheet lyhyesti (ks. Kuva 2). Jäljempänä oleva kuva havainnollistaa sitä, mitä alkavan yritystoiminnan eri vaihetta kunkin toimijan tarjooma parhaiten vastaa. Kuva 2. Alkavan ja kasvuun tähtäävän yrityksen kehitysvaiheet Vaiheet -2, ja -1: Vaiheet kuvastavat eri tasoja idean kehittymisessä ja tarvittavan osaamisen kerryttämisessä. Taso -2 kuvastaa aikaista vaihetta, jossa pyritään luomaan kiinnostusta yrittäjyyteen. Tyypillisesti yliopistot ja amk:t ovat suuressa roolissa vaiheen aikana esim. yrittäjyyteen liityvine tapahtumineen ja kursseineen. Näihin vaiheisiin voi liittyä muita yrittäjyyteen kannustavia tapahtumia ja kursseja, jotka järjestetään koulutuslaitosten tai yliopistojen ulkopuolella. Tasoilla -2 ja -1 yksilöllä tai ydintiimillä on jo idea, muttei vielä tarkkaa kuvaa siitä, kuinka tämä muutetaan liiketoiminnaksi. Yritystä ei vielä ole perustettu ja tiimiin tarvitaan vielä osaajia tai osaamista. Vaihe 0 kuvaa varsinaista perustamista ja sitoutumista rahallisesti ja juridisesti. Vaiheessa on tärkeintä perustajien sitoutuminen ja erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten osalta osakassopimuksen laatiminen oleellisin vaihe. Vaiheen 0 jälkeen yrityksellä on valmiudet lähteä markkinoille tai niitä kehitetään tosissaan. Vaiheet 1-3: Toiminta kehittyy, kasvaa, vakiintuu, syntyy asiakkuuksia. Yrityksen luonteesta riippuen vaiheissa 2 ja 3 kasvua rahoitetaan muullakin kuin tulovirralla. Kiinnostus markkinoilla on kasvavaa. Vaiheessa 3 yritys on jo vakiinnuttanut kasvuasemansa ja pystyy helposti hankkimaan resursseja sekä riskirahoitusta. Omistajat saattavat siirtyä uusiin haasteisiin. 6

7 Kuva 3: Metropolialueen ekosysteemityöhön sitoutuneiden toimijoiden positiointi yrityksen elinkaarella. Alkuperäinen: Hubconcepts 2013, editoitu 4/2014: Makery ja YritysHelsinki. Raporttia kirjoitettaessa seuraavat organisaatiot ovat sitoutuneet palveluiden kehittämiseksi: yhteistyöhön 1. Haaga Helia -ammattikorkeakoulu 2. Metropolia ammattikorkeakoulu 3. Spinno yrityshautomo (Osa Laurean ammattikorkeakoulua): 4. YritysHelsinki ja sen osana NewCoFactory 5. Helsinki Business Hub (Greater Helsinki Promotion) 6. ForumVirium 7. Makery 8. Helsingin yliopisto ja sen osana Helsinki Innovation Services Oy 9. HelsinkiThinkCompany 10. Invesdor Oy 11. Finnish Business Angel Network (FIBAN) 12. Aalto Start-up Center 13. Helsinki Ventures kiihdyttämö 14. Demos Helsinki ajatushautomo 15. Arctic Start-up 16. Espoon Uusyrityskeskus 17. YritysVantaa 18. Helsingin yrittäjät Toiminta perustuu bottom-up periaatteeseen, ts. kukin toimija on mukana omalla panoksellaan, omista lähtökohdistaan eikä toimintaa erityisesti ohjata ulkopuolelta. Toistaiseksi keskitytään seitsemään päätehtävään: 7

8 1. Ekosysteemin kokonaiskuvauksen ja yhteisen strategian tuottaminen 2. Hautomotoiminnan uusiutuminen 3. Riskirahoituksen kehittäminen 4. Viestintä 5. Toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6. Yhteisten työkalujen kehittäminen 7. Yhteisten palveluiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetun EUrahoituksen hakeminen. Toimintaa ei rahoiteta erikseen eikä keskitetysti. Toimijoiden kesken on käynnissä erilaisia hankkeita, jotka sivuavat palveluiden kehittämistä ja edellä esitettyjä päätehtäviä. Hankkeissa tehdään yhteistyötä tehtävissä toimivien kanssa sikäli kun se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Ekosysteemin toimijat ovat sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen palveluiden osalta. Tarkoitus on rakentaa yhteydet yrityspalvelualustojen, toimijoiden ja palveluiden välille. Tavoitteena on saada yrityspalvelut näkymään ulospäin yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tarkastelussa ovat erityisesti mukana yritysneuvonta, yrittäjyyskoulutus, esihautomotoiminta, hautomotoiminta ja kiihdyttämötoiminta. Optimoinnin tavoitteena on arvioida yhdessä, mihin kohtaan yrityspalvelukokonaisuutta yritys/yrittäjä kannattaa jatkossa ohjata ja kuka tällöin vastaa palvelun sisällöstä 1.3 Muita toimijoita ja palveluita Palveluja on edellisten lisäksi tarjolla yrityksille sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tuottamina. Julkisten organisaatioiden osalta mm. alkuvaiheen rahoitukseen liittyviä toimijat, kuten työ- ja elinkeinoministeriön alaiset organisaatiot palveluineen eivät ole aktiivisesti mukana kansallisen roolinsa vuoksi. Kuitenkin pääkaupunkiseudun toimijat ja TEM:in YritysSuomi-palveluiden osalta on neuvoteltu yhteistyöstä. Vastaavasti mm. Tekesillä on kansallinen tehtävä, eikä se ole kohdistamassa erityisesti rahoitusta pääkaupunkiseudun toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen tältä osin. Osittain tai kokonaan puhtaasti yksityisen sektorin pelisäännöin toimivat organisaatiot ovat toistaiseksi varsin pienessä, mutta kasvavassa roolissa pääkaupunkiseudun yrittäjyyspalveluiden yhteisen kehittämisen osalta. Mm. VIGO-kiihdyttämöistä pääosa ei ole aktiivisia, eikä varsinaista kytkentää ole myöskään mm. aikaisen vaiheen pääomasijoittajiin tai niitä edustaviin rahastojen manageerausyhtiöihin. Pääkaupunkiseudulle on nousemassa myös yksityisiä, toimialakohtaisia yrityshautomoita tai kiihdyttämöitä, mm. Fonecta, Reactor, sekä GE Healthcaren toimesta terveydenhuoltoalaan ja ABB:n toimesta teknologiateollisuuteen. Taaleritehdas kehittää ns. palveluenkelikonseptia. Myös mm. Sanoma konserni ja Nokia oyj ovat toimineet aikaisen vaiheen yritystoiminnan suhteen aloitteellisena, jälkimmäinen mm. Bridge ohjelman kautta, Aallon kanssa yhteistyössä AppCampuksen osalta, avointen, pienille 8

9 yrityksille tarkoitettujen mobiiliteknologian kehitystyökalujen tarjoajana ja alkuvaiheen sijoittajana. Teknologioita yhdistelevä ja uusia yrityksiä synnyttävä Spinverse Oy:n Innovation Mill toiminta ei ole aktiivisesti mukana osana palvelujen kehittämistä. Tutkimuslaitoksista erityisesti VTT ja sen konserniin kuuluva VTT Ventures Oy on aktiivinen synnyttämään tutkimuslähtöisiä yrityksiä. 1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Yrittäjien kannalta on luonnollisesti tarjolla runsaasti erilaisia yrityksen alkuvaiheen palveluita. Toimitilojen osalta markkinatilanne on muodostunut sellaiseksi, että pelkän tilan saaminen ei nouse enää yrityksen kannalta haasteeksi. Alkuvaiheeseen keskittyviä palveluita löytyy juridiikan, viestinnän, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, rekrytoinnin alueilta runsaasti. Hautomo-ohjelmien päätyttyä subventoituja palveluita ei ole enää tarjolla. Tilojen osalta palvelut ovat muuttumassa selvästi alkavan toimitilan tarjoamisesta yhteistoimintaa ja työtä tukevien ns. co-creation tai co-working tilojen tarjoamiseen. Palvelua tarjoavat jo yksityiset organisaatiot. 2. Ekosysteemin kattavuus 2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Yrittäjät tarvitsevat alkuvaiheessa eniten kahta asiaa: rahoitusta ja asiakkuuksia. Yrittäjälle on kriittistä, että voidaan näyttää, miten neuvottelu käynnistetään rahoittajien kanssa, miten käytännössä rahoitusta haetaan ja miten rahoitusneuvottelut sekä rahoittamisen prosessi hoidetaan. Asiantuntija-apua on perinteisesti tarvittu myös taloushallinnon osalta. Yrittäjät ovat toivoneet hyvin aikaiseen vaiheeseen tarkoitettua rahastoa, ns. Boost fundia, jolla voidaan nopeuttaatuotteistusta ja iteroida tarjoama sopimaan oletettuun markkinaan. Yrittäjät tarvitsevat apua arvolupauksensa kirkastamiseen asiakkaidensa suuntaan. Pääviestin hiominen, pitchaus-harjoitukset, esiintymiset, ensimmäisen referenssiasiakkaan saaminen, skaalattavuuden analysointi, yhteydet asiakasverkostoihin, kanavat markkinoille sekä tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen nousevat esiin säännönmukaisesti yritysten suunnasta. Jotta ekosysteemin tuottama palvelu on arvokas yritykselle, on kyettävä näyttämään toimialaan liittyvä osaaminen ja myöskin kyettävä kasvattamaan sitä palvelun tarjoajan taholta. Yrittäjät arvostavat myös aikasäästöjä. Näitä voidaan tuottaa mm. antamalla opastusta ja oppaita liiketoiminnan suunnitteluun, oikeaa ja realistista tietoa erilaisista hakemus- ja rekisteröintiprosesseista, sekä tukea ja esittelyjä oikeille päättäjille. Yleisesti näitä palveluja on jo tuotteistettu ja käytetään laajasti. 9

10 Alkavan yrityksen kilpailuetua voidaan parantaa myös tuomalla erilaisia ratkaisuehdotuksia esim. tuotteen tai tarjoaman vahvistamiseen (esim. komponenteista järjestelmiin ja ratkaisuihin markkinoiden tarpeista lähtien), osaamisen täydentämiseen, tiimin rakentamiseen ja viestintään. Yrittäjien näkökulmasta palvelu näyttäytyy tällä hetkellä vahvalta erityisesti elinkaaren alkuvaiheen osalta, kuten aktivoinnissa, perustamisvaiheen neuvonnassa ja toiminnan saamisessa operatiiviseksi. Palveluihin tulee kuitenkin selviä aukkoja, kun ensimmäisten asiakkuuksien suhteen olisi luotava referenssejä, tehtävä verifikaatioita markkinapotentiaalista, tuotteen/tarjoaman sopimisesta asiakkaiden vaatimuksiin, jne. Ilman yrityksen rekisteröimistä on käytännössä mahdotonta saada aikaan pieniä kokeiluja edes yliopistoympäristöissä. Kasvuun tähtäävät palvelut eivät toistaiseksi kohdennu elinkaaren aikaisiin vaiheisiin, joissa on vielä mahdollisuus vaikuttaa liikeideaan, tiimiin ja osaamiseen. Varhain ei yleensä käydä perusteellista ja laajaa keskustelua siitä, miten yritysten liikeideaa voitaisiin vahvistaa esim. teknologiaa ja tarjoamaa laajentamalla. Resurssien käyttäminen hyvin vaikaisessa vaiheessa vaatii luonnollisesti riskinottoa, ja riski vastaavasti pienenee sitä mukaa, kun saadaan näyttöjä potentiaalista ja liiketoiminnan onnistumisen mahdollisuuksista. Erityisesti pienessä markkinassa kuten Suomessa, jossa riskinottoon ei ole yleisesti valmiuksia, ei ole yksityisiä toimijoita, jotka uskaltavat tai julkisia, jotka osaavat tarjota palveluita niissä vaiheessa kehitystä, joissa epävarmuus on suurin Kuntien näkökulma Kuntien näkökulmasta yrittäjyyden tukemisen perusmotiivi on luoda työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja. Kuntien rooli on olla aktiivinen yritysten perustamisen tukemisessa. Kuntien näkökulmasta on ratkaisevaa, toimitaanko palveluiden rahoittajan, tilaajan vai tuottajan roolissa. Tällä hetkellä kunnat tuottavat yleisluonteista neuvontaa ja perustettaessa tarvittavaa hallinnollista tukea. Rahoittajana on tuettu ohjelmallista, muutoinkin julkisrahoitteista toimintaa, joka edistää yrittäjyyttä ja joka palveluna yleisesti ostetaan mm. hautomo- tai kehitysyhtiöiltä. Kunnat ovat rahoittaneet hautomotoimintaa yhdessä elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskusten EU-rahoitteisten ohjelmien kautta. Rahoituksen turvin on voitu tuottaa perustamisvaiheeseen palveluja, jotka helpottavat mm. liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, käynnistämisvaiheen rahoituksen saamisessa, tilojen ja muiden peruspalveluiden (kirjanpito, viestintä, juridiikka) hankkimisessa kohtuuhintaan. Palvelutuottajat ovat myöskin aktivoineet yrittäjiä perustamiseen ja rahoituksen etsimiseen kasvun aikaansaamiseksi. Toimintaa on mitattu perustettujen yritysten määrällä. Hautomo-ohjelmien loppuessa on aktiivisesti pohdittu sitä, millaiseksi toiminta tulisi jatkossa miettiä ja miten sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitata. 10

11 Palvelun tuottamisen ja rahoittamisen roolien muuttuessa kuntien on syytä pohtia, mihin investoimalla voidaan saada aikaan paras vaikuttavuus joko kunnan houkuttelevuuden kannalta yrittäjyyden suhteen, uusien yritysten rekisteröitymisen osalta kuntaan, uusien työpaikkojen synnyn suhteen vaiko yritysten tuottaman veronkantokyvyn suhteen. Haastavaa on yritysten oikean tyyppinen tukeminen siten, että kunta ei käytä rahoitusta palveluun, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Yrittäjäksi aikovan ja hyvin alkavassa vaiheessa olevan yrityksen kyky maksaa markkinaehtoisesti hinnoitelluista palveluista ennen kuin se on ylittänyt klassista kuolemanlaaksoa ja saanut riittävän rahoituksen tai tulovirtaa, on käytännössä olematon. Siksi on ollut perusteltua auttaa yrityksiä juuri perustamisvaiheessa. Palveluiden tuottajien kyvykkyyttä, onnistumista ja lisäarvoa ei ole voitu sitoa yrittäjän menestymiseen, koska tälle on nähty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tai sitä ei ole tavoiteltu palveluiden tuottajien riippumattomuuden säilyttämiseksi. Palvelun onnistumista ei mitata suoraan yksittäisen asiakasyrityksen menestymisen kautta. Tämän vuoksi on osoittautunut haasteelliseksi luoda pitkäjänteisiä yhteistyömalleja, joissa kannustettaisiin tiiviimpään, molempia osapuolia samoin kriteerein palkitsevaan toimintaan. Ratkaisuksi on haettu ns. public-private toimintamalleja, joissa julkisesti rahoitetun palvelun tuottaja ja yksityinen taho molemmat toimivat samojen mitattavien tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Ekosysteemin toimijoiden aloitteesta on pyritty luomaan mallia, jossa palvelun ansaintalogiikka perustuisi yrityksen onnistumiseen. Palvelusta saatava korvaus voitaisiin maksaa yrityksen näkökulmasta vasta, kun yritys onnistuu rahoituksen hankkimisessa tai liikevaihdon kasvutavoitteissaa ( success fee perusteinen ansainta). Vaihtoehtoisesti palvelun tarjoaja voi saada omistusosuuden yrityksestä ja sopia erikseen julkisesti rahoitetulle toimijalle erilaisen ehdon irtautumisesta kuin yksityiselle sijoittajalle. Ekosysteemin puitteista ansaintaa on kutsuttu investointimalliksi, ts. yrittäjälle tai yritykselle voidaan tuottaa palveluita, jotka nähdään sekä kunnan että yrityksen näkökulmasta pitkäjänteisenä investointina. Investoidun palvelun takaisinmaksun ja siihen liittyvän riskin jakaa sekä kunta, yrittäjä että palvelun tuottaja. Investoinnin takaisinmaksun lisäksi ja siitä erillisenä asiana kunta voi käsitellä tuotetun palvelun ja luodun järjestelmän vaikuttavuutta verokertymään ja työllisyyteen. Kuntien lähestymistavoissa ja resursseissa panostaa yrityksille tarjottaviin palveluihin on eroja pääkaupunkiseudulla. Kunkin kunnan talous antaa erilaiset lähtökohdat jo resurssienkin suhteen. Helsinki on selvästi suurimpana kuntana kyennyt panostamaan eniten. Tällä hetkellä panostus näkyy aktiivisena mm. uusien yrittäjille tarkoitettujen palvelumuotojen ja perusinfrastruktuurin luomisena. Mm. YritysLinna ja sen puitteissa kehittyvä uusi, vahvempi kasvuun tähtäävä toiminta, kasvuvalmennus sekä tuki yliopistoyhteisössä syntyvän yrittäjyyden edistämiseksi hakevat selkeämmin uutta, vahvempaa roolia yrittäjyyden tukemiseen. 11

12 Espoossa Aalto yliopiston rooli näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etenkin tapahtumista SLUSH houkuttelee vuosittain tuhansia osallistujia, ja koko Otaniemen alue StartupSauna keulakuvanaan on onnistunut muutoinkin olemaan koko maan start-up näyttämön keskipisteenä. Espoon kaupungin omaa palvelutoimintaa edustaa YritysEspoo ja sen peruspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakouluista Espoo on tukenut mm. Laurean Spinno-toimintaa, joka jatkaa palveluiden tarjoamista. Vantaan rooli ei ole ollut niin näkyvä kuin naapurikaupunkien. Muiden Uudenmaan kuntien toiminta on aktivoitunut mutta on mittakaavaltaan huomattavasti muuta pääkaupunkiseutua vaatimattomampaa. 2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma Palveluiden tuottajilla tässä yhteydessä käsitetään sekä julkisomisteisia tai julkisella tuella toimivia organisaatioita (mm. kuntien yrityspalveluihin keskittyvät elinkeinotoiminnan alaiset yksiköt, julkisesta ohjelmatoiminnasta rahoitusta saavat kehitysyhtiöt) että yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan markkinaehtoista korvausta vastaan yrittäjille, alkuvaiheessa ja murrosvaiheessa oleville yrityksille. Palveluita tuottavat myös yritysten itsensä perustamat ja rahoittamat yhdistykset (mm. Helsingin Yrittäjät ry.) Palveluiden kirjo pääkaupunkiseudulla on hyvin laaja ja kansallisesti ainoa laatuaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyy merkittävin osa alkavista yrityksistä koko Suomessa kuten myös suurin osa niitä tukevista rahoitus- ja asiantuntijapalveluista. Markkinana pääkaupunkiseutu asettaa palveluiden tarjoamiselle kovin erilaiset puitteet ja haasteet kuin pienemmillä alueilla. Näitä ovat mm. yksityisesti saatavilla olevien palveluiden runsaus, yrityksille tarjolla olevien asiakkuuksien läheisyys, tilojen ja muiden toimintaan liittyvien perusedellytysten saatavuus. Toimijoiden on kyettävä osoittamaan yrityksille lisäarvonsa ja palveluidensa kautta eikä sijaintiinsa, asemaansa tai kunnan toimintaan liittyvän roolin kautta. Palveluiden tuottajien kannalta yrittäjyyteen tukemiseen liittyvä rahoittaminen elää merkittävää murrosvaihettaan. Uusia painotuksia ja strategiaa ollaan luomassa sekä Euroopan Unionin toimesta että kansallisesti. Strategiassa näyttää painottuvan tuen kohdistaminen suoremmin yrityksille ja niiden kykyyn ja kapasiteettiin ostaa palveluita. Myös vaiheet ennen yritysten perustamista, kuten yrittäjyyteen aktivointi, tarvelähtöisempi ideointi ja konseptointi näyttää saavan aikaisempaa paremmin ymmärrystä. Raporttia kirjoitettaessa palvelun tuottajien näkökulmasta eletään vaihetta, jossa resurssien leikkaaminen pakottaa sekä uusiutumiseen että toiminnan selkeään volyymin pudottamiseen entiseen verrattuna. Subventoituja palveluita ei enää ole tarjota. Alkavien yrittäjien ja yritysten on joko tultava toimeen ilman niitä tai haettava markkinahintaisia korvaavia vaihtoehtoja. Riskinä on, että alkavien yrittäjien näkökulmasta 12

13 klassisen kuolemanlaakson ylittäminen tulee entistä haastavammaksi. Tuottajien osalta kriittistä on vastaavasti miettiä, miten kuolemanlaakson ylittämiseen saadaan aikaan palvelu ja kumppanuus, joka voidaan rahoittaa uudella ja jopa riskiä jakavalla tavalla. Julkisen rahoittajan, investoijan ja rahoittajan kannalta on vastaavasti kriittistä saada julkinen investointi kohdentumaan oikein. Palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen rahoituksen eläessä suvantovaihetta, ovat palveluiden tuottajat osaamisen uudistamisen haasteen edessä. Koska resursseja on leikattu, osaamisen katoaminen on väistämätöntä. Haasteena on se, että osaavimmat löytävät helpoiten muita vaihtoehtoja. Jäljelle jäävät joko kykenevät odottamaan uusia rahoitusmahdollisuuksia tai poistuvat markkinoilta. Osaamista uhkaa vähentyä julkisisti tuotetuista palveluista kasvuun tähtäävien, aikaisten vaiheiden yritysten tarpeita palvelevasta osasta, mm. myynnin tehostaminen, kansainvälistyminen, yhteyksien luominen suuriin kumppaniyrityksiin sekä erityisesti mahdollisuuksista rahoittaa hyvin aikaisen vaiheen ideoiden markkinakelpoisuuden pienimuotoisia testejä. Kansainväliset yhteydet ja kontaktit erityisesti riskirahoitukseen uhkaavat jäähtyä ja uusien luominen jää hyvin harvojen toimijoiden varaan. Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on oleellista. Aiemmin toimintaa on arvioitu luotujen työpaikkojen ja kunnan verotulojen näkökulmasta sekä kunnissa että valtion tasolla. Tämä on johtanut siihen, että pyritään nostamaan syntyvien yritysten ja niissä työllistyvien henkilöiden lukumäärää. Kuitenkin toimintaa on pyrittävä arvioimaan samoista lähtökohdista kuin mitä markkinat tekevät. Niille on toisarvoista, saako kunta verotuloa sen sijaan on saatava pääomaa kasvuun, asiakkuuksia ja liikevaihtoa, mahdollisuutta kasvattaa yrityksen arvoa ja kannattavuutta. Mikäli kunnalliset ja muut julkiset organisaatiot haluavat kehittää kasvuyrityksille palveluita, on niiden otettava lähtökohdaksi samat toiminnan kriteerit kuin muutkin kentässä toimivat. Tämä on tehtävä silläkin uhalla, että julkiselle toimijalle kehittyvä ansaintatapa (eikä siis tuettu palvelu) häiritsee kilpailua tilapäisesti kunnes markkinan voi katsoa kehittyneen rittävästi. 2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvää neuvontaa on ollut tarjolla laajasti eri pääkaupunkiseudun kuntien yritysneuvonnan toimesta. Osaamisen kasvaessa sekä palvelun tarjoajien että alkavien yrittäjien taholta, on syntynyt tarve erikoistuneemman palvelun tarjoamiseen yleisluontoisen neuvonnan lisäksi (vrt. Kuva 1) vaiheeseen, jossa ei vielä ole näköpiirissä voimakasta kasvua tai idean rajaamisessa ja kehittämisessä vielä ollaan alkuvaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa yrityksillä on tarjolla sekä rahoitusta että erikoistuneita kumppaneita ja kanssayrittäjyysohjelmia (esim. Tekesin NIY-rahoitus, VIGO-kiihdyttämöt). Euroopan Unionin taholta kannustetaan smart specialization tukeen ja myös julkisia toimialoja keskittymään joko toimialaan, yritysten kannalta keskeiseen haasteeseen tai vaikeaan vaiheeseen elinkaarella. Jo nyt on havaittavissa, että myös julkiset toimijat 13

14 alkavat keskittyä toimialoihin, mm. peliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, jne. Osa erikoistuu tietyn, oleellisen tehtävän, esim. myynnin käynnistämisen, tiimin rakentamisen ja rahoitusvalmiuksien kehittämiseen. Ammattimaisista sijoittajista löytyy hyvin menestyneitä rahastojen managerointiyrityksiä (mm. mobiiliteknologiaan sijoittava Nexit Ventures), erikoistuneita, VIGO-ohjelman kiihdyttämöitä (mm. Lifeline Venture Partners). Näiden kehittäminen on ollut kansallinen tehtävä, jossa Tekesin rahoitukselle ja jatkossa erityisesti Tekes Pääomasijoitus Oy:llä on merkittävä rooli alkuvaiheen rahoituksen kohdentamisessa toimialoittain. 3. Johtopäätökset ja suositukset Yrittäjyyden palveluiden koko ekosysteemiä ja toimivuutta tarkasteltaessa lähtökohdaksi on otettava yrityksen tarpeet rahoituksesta, asiakkuuksista ja toiminnan käynnistämisen sujuvuudesta. Tarkasteltaessa yhteiseen tavoitteeseen sitoutuvien organisaatioiden määrää ja rooleja, voidaan väittää, ettää palvelut eivät kata yrittäjien elinkaaren aikaisia tarpeita. On aiheellista kysyä, onko tavoitteen takana kriittinen massa toimijoita ja toimintaa, jotta mahdollisuudet onnistumiseen on olemassa. Koska raporttia kirjoitettaessa eletään suvantovaihetta rahoituksen suhteen ja odotetaan uusien instrumenttien syntymistä ja aukeamista, on kriittistä kohdentaa resurssit oikein ja mitata niiden käyttöä, jotta palvelutoiminnalle saataisiin riittävän laaja alusta ja että uuden yrittäjyyden ja yritysten syntyä voidaan sekä todennettavasti lisätä että nopeuttaa Raportin ja sen taustana tehdyn työn pohjalta voidaan tehdä mm. seuraavia johtopäätöksiä: - Yksityisten toimijoiden määrä tulee lisääntymään yrittäjyyttä tukevien palveluiden osata. Julkisesti palvelutoiminnan on kohdennettava resursseja sinne, missä yksityiset eivät kykene ottamaan riskejä yksin lainkaan, kuten yrittäjyyteen aktivointi, hyvin aikaisen vaiheen kokeilut (proof-ofrelevance/concept). - Pääkaupunkiseudulla operoivat palvelua tuottavat organisaatiot ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden omistuspohjat poikkeavat toisistaan. On lähes mahdotonta muodostaa yhtä rakennetta, joka ohjaisi palvelutuotantoa keskitetysti. Sen sijaan nähdään mahdolliseksi palveluiden tuottamisen ostaminen ja rahoittaminen yhteisin kriteerein ja periaattein. - Julkisen palvelutoiminnan on erotettava selkeämmin toisistaan kaikille yrittäjille tasapuolisesti tarkoitetut perustamisvaiheeseen kohdistuvat palvelut ja mahdolliset palvelut, joiden saamiseksi on täytettävä erityiset kasvutavoitteista johdetut kriteerit. - Yksityisten ja julkisten palvelua tuottavien, erityisesti kasvuun tähtäävien toimijoiden on pystyttävä sitoutumaan yhteisiin perusteisiin ja palvelun saamiseen yrittäjän näkökulmasta helpommin käytettäväksi. - Julkisten toimijoiden on kyettävä muuttamaan toimintamallejaan sellaiseksi, että ne sitouttavat palvelun tarjoajan yrityksen menestymiseen, jota mitataan yritystoiminnan näkökulmasta. 14

15 - Julkisten toimijoiden on kyettävä varmistamaan osaaminen kasvua tuottavien palveluiden osalta ja osattava myöskin insentivoimaan osaajat siten, että heitä palkitaan asiakkaiden, ts. yrittäjien menestymisestä. - Yrittäjiksi aikovien, alkavien tai murrosvaiheessa kasvua tavoittelevien yritysten kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa yritys sijaitsee. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista tarjota kilpailevia palveluiden vaihtoehtoja pääkaupunkiseutujen kuntien tarjoamina. Suosituksina toimivamman palvelukokokonaisuuden luomiseksi ja rahoituksen kohdentamiseksi kunnille ehdotetaan mm: 1. Palveluiden uusimiseksi käynnistettävä ohjelma. Palveluiden tuottamisen osalta on luotava ohjelma, joissa kunnat, kansalliset organisaatiot ja Euroopan Unionin taholta saatava rahoitus kanavoidaan kilpaillun hankinnan tai ohjelmallisen toiminnan kautta riittävän laajapohjaiseen, yrityksille yhtenäisen pohjan omaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuden on tähdättävä kasvuyritysten yhteiseen lisäarvoon yrittäjille ja asiakkuuksien hallintaan yhtenäisellä strategialla, viestinnällä ja jaetuilla työkaluilla. 2. Boost rahasto. Yhteisen Boost rahasto tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta. Rahaston on kyettävä tuki- ja lainamuotoisten instrumenttien avulla rahoittamaan kasvupotentiaalin perusteella valikoitujen ideoiden, aihioiden ja käynnistyneiden yritysten tarpeita, joko sijoittamalla alkuvaiheessa yritykseen pääomaa tai tuottamalla palvelua, joka maksetaan osakkuudella tai tuottoa jakamalla myöhemmin. Rahasto voi jakautua pienempiin, toimialakohtaisiin osiin. Rahaston toiminta voi olla epäsymmetristä, ts. takaisinmaksussa suositaan yrittäjää rahaston kustannuksella. 3. Yhteistyöohjelma ankkuriyritysten kanssa. On käynnistettävä uusia yritysaihioita ja suurten yritysten innovaatiotoiminnan yhdistäviä ohjelmia. Toiminta on syytä rakentaa segmentteittäin tai sidottaviksi pääkaupunkiseudulla esim. kampusalueisiin ja niiden ympärille houkuteltaviin ns. kansainväliseen toimintaan kykeneviin ankkuriyrityksiin. 4. Tilaajafunktion perustaminen. On syytä harkita kuntien yhteisen palveluita tulevaisuudessa tilaavan vastuutahon muodostamista tai nimeämistä. Tilaajan roolin tulee olla palvelun, kompetenssien ja osaamisesta tasosta, yhteistyöstä sekä yhteisestä näkyvyydestä ja markkinoinnista huolehtiminen. 5. Julkisen tuen käyttäminen uusien toimintamallien pilotointiin. Julkista tukea on oleellista kohdentaa toimintamalleihin, joiden kannattavuutta ja toimivuutta yksityisen sektorin on vaikea tai mahdotonta kokeilla. Tuetun uuden mallin osoittaessa toimivuutensa, julkisen tuen on kyettävä vetäytymään tai yksityistämään. Mikäli toimivuutta ei kyetä osoittamaan, kokeilun voi päättää muutoin. 6. EU-rahoituksen hyödyntäminen. Toimijoiden yhteistyötä on tuettava sikäli, kun toimijat ovat liian pieniä esim. hakemaan yksin EU-tason rahoitusta. Samalla on kyettävä kohdentamaan tukea osaamisen kehittämiseen markkinalähtöisyyden ja kysynnän tarpeista. Toimintamalleihin on kyettävä saamaan kompetenssit teknologioiden 15

16 yhdistämiseen ja luotavien aihioiden ja aloittavien yritysten tiimien merkittävämpään vahvistamiseen. 7. Alkuvaiheeseen osuvan kiihdyttämöpalvelun yhtenäinen kehittäminen. On kehitettävä palvelu, joka tukee kasvuyritysten tarpeita, yhtenäisellä mutta samalla toimialojen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Palvelun tuottaminen voidaan toteuttaa kuntien yhteisten tilaajana toimivan vastuutahon tai jopa yhteisesti omistetun konseptin omistavan ja sitä franchising periaatteella toteuttavan organisaation toimesta. Erityiskysymyksenä nostettiin esiin uuden tyyppisen palvelun tuottaminen hautomoohjelmien tilalle. Raporttia kirjoitettaessa osa organisaatioista, jotka ovat aiemmin tuottaneet hautomopalveluita, tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka hakee esimerkkejä uudenlaisista yrityskehittämisen kansainvälisten vastaavien organisaatioiden ansaintamalleista. Yksityiskohtaista, yhteistä mallia esimerkkilaskelmineen tai investointivaatimusten näkökulmasta ei ole toistaiseksi esittää. Hautomotoiminnan sijaan ehdotetaan mallia, jossa muodostetaan malli hyvin aikaisten vaiheiden, kasvupotentiaalia tai kasvun edellytykset omaavien aihioiden kiihdyttämistä (ks. kuva 4). Palvelutoiminta on osin uusyrityskeskusten kanssa samassa vaiheessa, mutta kohdentuu välittömästi kasvupotentiaalin hyödyntämiseen siten, että palvelua tuottava organisaatio ottaa tulevien yrittäjien kanssa operatiivisen, kanssayrittäjän tai perustajan roolin ja myös jakaa riskiä. Toiminnan riskin voi kantaa kiihdyttämötoimintaa rahoittavat tahot, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä EU:n ohjelmatoiminta. Riski voidaan jakaa siten, että yrityksille palvelu maksetaan tulevilla tuotoilla tai jakamalla omistusta. Kiihdyttämöpalvelua tarjoava toimija ja luotava uusi yritys voivat yhteistyössä hakea takausta ja rahoitusta suurelta osin julkisesti rahoitetusta ohjelmasta, joka maksaa palvelun tuottamisen välittömät kustannukset. Kun yritys onnistuu rahoituksessa 16

17 tai merkittävän liikevaihdon ja voiton aikaansaamisessa, maksaa yritys rahoituksen takaisin ja sen lisäksi palveluntuottajalle erikseen sovitun osuuden voitosta. Kuva 4. Hautomoiden tilalle kaavailtu kiihdyttämötoiminta ja sen asemointi. LIITE, Metropolialueen palvelukartta (erillinen pdf-tiedosto) 17

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Tikkurila 7.2.2017 Antti Sekki www.laurea.fi Laurea Startup on yrittäjyyden edistämisen toimintamalli 1. Aktivointi ja Laurean tapahtumat Laurea

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 4 Yhtiön perustaminen Marian sairaalan alueen startup -keskittymää varten HEL 2016-002504 T 00 00 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä uudelle kasvuyrittäjyydelle

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Esityksen agenda Miten hautomon piirissä toimintansa aloittaneiden yritysten toiminta on

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Aiesopimus - Future Learning Finland

Aiesopimus - Future Learning Finland Aiesopimus 1 (5) Aiesopimus - Future Learning Finland Future Learning Finland kansalliseen koulutusvientiklusteriin haetaan jäseniksi alan johtavia toimijoita, yrityksiä ja oppilaitoksia, joilla on tuotteita,

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digia Oyj osavuosikatsaus Q3 2016 Timo Levoranta 28.10.2016 Tammi-syyskuun pääkohdat + 8,7 % liikevaihdon kasvu 6,1 % liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot