Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti"

Transkriptio

1 Helsinki, Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti

2 Alkusanat Tämä raportti on syntynyt vuonna 2013 käynnistyneen, pääkaupunkiseudun yrittäjyyttä tukevan palvelutoiminnan uudistumista edistävien toimijoiden aloitteesta. Aloitteeseen sitoutuneet toimijat ovat organisoineet toimintansa Yrittäjyyden ekosysteemin forumiksi. Sen puitteissa on tuotettu vuoden 2013 aikana konsulttitoimeksiantona ekosysteemin kokonaiskuvaus. Toimeksiannon toteutti menestyneesti Hubconcepts Oy:n Jukka Viitanen. Vuoden 2014 aikana työtä jatkettiin täsmentämällä ekosysteemin toimijoiden roolitusta, keskinäistä asemointia sekä pohtimalla erityiskysymyksenä hautomotoiminnan korvaavaa mallia. Tämän raportin tarkoitus on antaa tarkempi kuva ekosysteemin toimijoista, keskeisistä rooleista, niihin kohdistuvista muutospaineista sekä antaa suosituksia pääkaupunkiseudun elinkeinojohdolle investointien kohdentamiseksi. Työ jatkaa suoraan Jukka Viitasen raportin pohjalta, mutta on nähtävä välivaiheeksi ja päätöksentekoa tukevaksi materiaaliksi. Raportin tilaajana on toiminut tässä vaiheessa YritysHelsinki ja sen tekijänä Makery Oy:n Laura Honkapirtti ja Tapio Koivu. Yrittäjyyttä tukevat palvelut tapahtuvat pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi toimijoiden kenttä, ansaintamallit, organisaatiomuodot ja roolit muuttuvat jatkuvasti. Valmista, kokonaista ekosysteemin kuvausta ei lähtökohtaisesti tule koskaan kukaan saamaan tämän takia aikaan eikä siihen tule myöskään markkinan dynamiikan vuoksi pyrkiä. Sen sijaan on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden elinkaari ja ekosysteemin palvelukokonaisuus sen ympärillä ja keskityttävä siihen, miten ja minne investoida tuloksellisesti ja mitata investointien tuottoa, jotta pääkaupunkiseutu voi nauttia kasvavasta yrittäjyydestä niin lukumääräisesti kuin liiketoiminnan tulosten ja onnistumisten muodossa. Helsingissä, Tapio Koivu toimitusjohtaja, Makery 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat Ekosysteemin toimijat Tausta Sitoutuneet tahot ja palvelut Muita toimijoita ja palveluita Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Ekosysteemin kattavuus Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Kuntien näkökulma Palveluiden tuottajien näkökulma Erikoistuminen vs. peruspalvelu Johtopäätökset ja suositukset

4 1. Ekosysteemin toimijat 1.1 Tausta Tämän raportin tarkoitus on antaa kuva pääkaupunkiseudun yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettavista palveluista sekä niitä tuottavista organisaatioista. Raportin pohjana on syksyllä 2013 tehty alustava ekosysteemin kokonaiskuvaus, jonka antoi toimeksi Culminatum Oy ja jonka toteutuksen osalta konsulttina toimi Jukka Viitanen ja työryhmän jäsenenä Timo Onnela, YritysHelsinki, Petri Allekotte, Culminatum Oy, Seppo Laukkanen, Aalto yliopisto, Tuomas Maisala, Spinno sekä Tapio Koivu, Makery. Ekosysteemillä 1 tarkoitetaan tässä yhteydessä koko pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden, käynnistyvien ja murrosvaiheessa olevien pienten, erityisesti kasvuhakuisten yritysten tukemiseen tarkoitettuja palveluita, rahoitusmuotoja ja niistä muodostuvaa yhteistyöverkostoa. Ekosysteemiä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus rajata kattamaan vain tiettyä valittua joukkoa organisaatioita. Ekosysteemin toimijoiden asemaa ohjaa markkina, ts. yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tarpeet ja mahdollisuudet käyttää rahaa palveluihin, oli se omaa tai julkiselta rahoittajalta tulevaa. Lähtökohta tälle raportille kuitenkin on se, että kaupunkien, oppilaitosten, rahoittajien sekä yksityisten rahoittajien ja palveluorganisaatioiden kesken on muodostunut konsortio, joka ylläpitää ja edistää avoimella agendalla yrittäjän ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja palveluja. Konsortio toimii ilman siihen kohdistettua ohjausta. Lähtökohtana on se, että palvelut, rahoitus ja tuetut aktitiviteetit kattavat yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren kokonaisuudessaan ja että toimijat kehittävät kokonaisuutta oma-aloitteisesti, yhteistyössä käytännön tarpeita vastaavasti ja alhaalta-ylös periaatteella.. Toimijoiden yhteisen aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen tehokkaammin: 1. tutkimus- ja koulutuslaitosten yrittäjyyttä edistävät ydinprosessit 2. start-up yrityksille suunnatut palvelut 3. yrittäjyyttä edistävä julkinen palvelutarjonta 4. yksityisten palveluntarjoajien linkittäminen palvelukokonaisuuteen Tältä pohjalta on luotu kuvaus (ks. Kuva 1. Ehdotetut palvelusisällöt ) komponenteista, joista palvelun toivotaan muodostuvan. Kuva noudattaa jäljempänä (ks. Kuva 2.) esitettävää yrityksen elinkaareen pohjautuvaa tarkastelua. Elinkaaren alkupäässä palveluiden on tarkoitus kattaa kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tai missä tahansa 1 Start-up ekosysteemin määritelmän osalta ks. 4

5 elinkaaren vaiheessa olevat mahdolliset, muutostilanteessa tai murroksessa olevat yrittäjät tai yritykset. Palveluiden tulisi toimia niin, että julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat yhdessä kaikissa yrityksen kehityspolun vaiheissa ja jakavat tietoa ja osaamista yhteisesti sovittavilla tavoilla kokonaisasiakkuusmallin mukaisesti. Palveluketjussa mukana olevat toimijat voivat toimia joko yleisneuvojina alkuvaiheen yrittäjyyden suhteen tai valita erityisosaamisalansa ( yrityksen kehitysvaihe / toimiala ) joihin keskittyvät. Erikoistuminen luo osaamisen kriittistä massaa ja kokoaa tarvittavan asiantuntijajoukon kehittyvän yrityksen ympärille. Ne toimialat, jotka erikoistumisvaiheessa jäävät julkisen palveluntarjonnan reuna- alueille tai yleisten palvelujen varaan, voivat hakea tukea yksityiseltä sektorilta (markkinaehtoisesti) Kuva 1. Ekosysteemin ehdotetut palvelusisällöt, Alkuperäinen: Hubconcepts Oy, Sitoutuneet tahot ja palvelut Konsortioon, joka kutsuu itsensä säännöllisesti koolle avoimeen Forumiin, kuuluu tällä hetkellä 18 organisaatiota, mm. YritysHelsinki,, Spinno, Makery, Forum Virium, Helsingin yliopisto, Fiban, Aalto yliopiston yrittäjyyteen liittyviä ohjelmia ja toimintoja, joukkorahoittaja Invesdor, Greater Helsinki Promotion, Laurea, Metropolia, Haaga- Helia, jne. Työryhmä on tehnyt tiivistä suunnittelutyötä yhdessä syksystä 2013, tarkoituksenaan taata alkaville yrittäjille toimiva palvelu resurssitehokkaasti myös hautomotoiminnan lakkauttamisen jälkeen. Tavoitteena palvelujen kehittämisessä on toimia verkostomaisesti siten, että jokaisen toimijan ydinosaaminen ja ala on selvää myös muille osallistujille, jolloin asiakas 5

6 osataan ohjata oikeaan osoitteeseen kaikkien osallistujien toimesta. Alla on kuvattu YritysHelsingin yritysoppaan mukaiset yrittäjyyden vaiheet lyhyesti (ks. Kuva 2). Jäljempänä oleva kuva havainnollistaa sitä, mitä alkavan yritystoiminnan eri vaihetta kunkin toimijan tarjooma parhaiten vastaa. Kuva 2. Alkavan ja kasvuun tähtäävän yrityksen kehitysvaiheet Vaiheet -2, ja -1: Vaiheet kuvastavat eri tasoja idean kehittymisessä ja tarvittavan osaamisen kerryttämisessä. Taso -2 kuvastaa aikaista vaihetta, jossa pyritään luomaan kiinnostusta yrittäjyyteen. Tyypillisesti yliopistot ja amk:t ovat suuressa roolissa vaiheen aikana esim. yrittäjyyteen liityvine tapahtumineen ja kursseineen. Näihin vaiheisiin voi liittyä muita yrittäjyyteen kannustavia tapahtumia ja kursseja, jotka järjestetään koulutuslaitosten tai yliopistojen ulkopuolella. Tasoilla -2 ja -1 yksilöllä tai ydintiimillä on jo idea, muttei vielä tarkkaa kuvaa siitä, kuinka tämä muutetaan liiketoiminnaksi. Yritystä ei vielä ole perustettu ja tiimiin tarvitaan vielä osaajia tai osaamista. Vaihe 0 kuvaa varsinaista perustamista ja sitoutumista rahallisesti ja juridisesti. Vaiheessa on tärkeintä perustajien sitoutuminen ja erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten osalta osakassopimuksen laatiminen oleellisin vaihe. Vaiheen 0 jälkeen yrityksellä on valmiudet lähteä markkinoille tai niitä kehitetään tosissaan. Vaiheet 1-3: Toiminta kehittyy, kasvaa, vakiintuu, syntyy asiakkuuksia. Yrityksen luonteesta riippuen vaiheissa 2 ja 3 kasvua rahoitetaan muullakin kuin tulovirralla. Kiinnostus markkinoilla on kasvavaa. Vaiheessa 3 yritys on jo vakiinnuttanut kasvuasemansa ja pystyy helposti hankkimaan resursseja sekä riskirahoitusta. Omistajat saattavat siirtyä uusiin haasteisiin. 6

7 Kuva 3: Metropolialueen ekosysteemityöhön sitoutuneiden toimijoiden positiointi yrityksen elinkaarella. Alkuperäinen: Hubconcepts 2013, editoitu 4/2014: Makery ja YritysHelsinki. Raporttia kirjoitettaessa seuraavat organisaatiot ovat sitoutuneet palveluiden kehittämiseksi: yhteistyöhön 1. Haaga Helia -ammattikorkeakoulu 2. Metropolia ammattikorkeakoulu 3. Spinno yrityshautomo (Osa Laurean ammattikorkeakoulua): 4. YritysHelsinki ja sen osana NewCoFactory 5. Helsinki Business Hub (Greater Helsinki Promotion) 6. ForumVirium 7. Makery 8. Helsingin yliopisto ja sen osana Helsinki Innovation Services Oy 9. HelsinkiThinkCompany 10. Invesdor Oy 11. Finnish Business Angel Network (FIBAN) 12. Aalto Start-up Center 13. Helsinki Ventures kiihdyttämö 14. Demos Helsinki ajatushautomo 15. Arctic Start-up 16. Espoon Uusyrityskeskus 17. YritysVantaa 18. Helsingin yrittäjät Toiminta perustuu bottom-up periaatteeseen, ts. kukin toimija on mukana omalla panoksellaan, omista lähtökohdistaan eikä toimintaa erityisesti ohjata ulkopuolelta. Toistaiseksi keskitytään seitsemään päätehtävään: 7

8 1. Ekosysteemin kokonaiskuvauksen ja yhteisen strategian tuottaminen 2. Hautomotoiminnan uusiutuminen 3. Riskirahoituksen kehittäminen 4. Viestintä 5. Toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6. Yhteisten työkalujen kehittäminen 7. Yhteisten palveluiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetun EUrahoituksen hakeminen. Toimintaa ei rahoiteta erikseen eikä keskitetysti. Toimijoiden kesken on käynnissä erilaisia hankkeita, jotka sivuavat palveluiden kehittämistä ja edellä esitettyjä päätehtäviä. Hankkeissa tehdään yhteistyötä tehtävissä toimivien kanssa sikäli kun se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Ekosysteemin toimijat ovat sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen palveluiden osalta. Tarkoitus on rakentaa yhteydet yrityspalvelualustojen, toimijoiden ja palveluiden välille. Tavoitteena on saada yrityspalvelut näkymään ulospäin yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tarkastelussa ovat erityisesti mukana yritysneuvonta, yrittäjyyskoulutus, esihautomotoiminta, hautomotoiminta ja kiihdyttämötoiminta. Optimoinnin tavoitteena on arvioida yhdessä, mihin kohtaan yrityspalvelukokonaisuutta yritys/yrittäjä kannattaa jatkossa ohjata ja kuka tällöin vastaa palvelun sisällöstä 1.3 Muita toimijoita ja palveluita Palveluja on edellisten lisäksi tarjolla yrityksille sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tuottamina. Julkisten organisaatioiden osalta mm. alkuvaiheen rahoitukseen liittyviä toimijat, kuten työ- ja elinkeinoministeriön alaiset organisaatiot palveluineen eivät ole aktiivisesti mukana kansallisen roolinsa vuoksi. Kuitenkin pääkaupunkiseudun toimijat ja TEM:in YritysSuomi-palveluiden osalta on neuvoteltu yhteistyöstä. Vastaavasti mm. Tekesillä on kansallinen tehtävä, eikä se ole kohdistamassa erityisesti rahoitusta pääkaupunkiseudun toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen tältä osin. Osittain tai kokonaan puhtaasti yksityisen sektorin pelisäännöin toimivat organisaatiot ovat toistaiseksi varsin pienessä, mutta kasvavassa roolissa pääkaupunkiseudun yrittäjyyspalveluiden yhteisen kehittämisen osalta. Mm. VIGO-kiihdyttämöistä pääosa ei ole aktiivisia, eikä varsinaista kytkentää ole myöskään mm. aikaisen vaiheen pääomasijoittajiin tai niitä edustaviin rahastojen manageerausyhtiöihin. Pääkaupunkiseudulle on nousemassa myös yksityisiä, toimialakohtaisia yrityshautomoita tai kiihdyttämöitä, mm. Fonecta, Reactor, sekä GE Healthcaren toimesta terveydenhuoltoalaan ja ABB:n toimesta teknologiateollisuuteen. Taaleritehdas kehittää ns. palveluenkelikonseptia. Myös mm. Sanoma konserni ja Nokia oyj ovat toimineet aikaisen vaiheen yritystoiminnan suhteen aloitteellisena, jälkimmäinen mm. Bridge ohjelman kautta, Aallon kanssa yhteistyössä AppCampuksen osalta, avointen, pienille 8

9 yrityksille tarkoitettujen mobiiliteknologian kehitystyökalujen tarjoajana ja alkuvaiheen sijoittajana. Teknologioita yhdistelevä ja uusia yrityksiä synnyttävä Spinverse Oy:n Innovation Mill toiminta ei ole aktiivisesti mukana osana palvelujen kehittämistä. Tutkimuslaitoksista erityisesti VTT ja sen konserniin kuuluva VTT Ventures Oy on aktiivinen synnyttämään tutkimuslähtöisiä yrityksiä. 1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Yrittäjien kannalta on luonnollisesti tarjolla runsaasti erilaisia yrityksen alkuvaiheen palveluita. Toimitilojen osalta markkinatilanne on muodostunut sellaiseksi, että pelkän tilan saaminen ei nouse enää yrityksen kannalta haasteeksi. Alkuvaiheeseen keskittyviä palveluita löytyy juridiikan, viestinnän, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, rekrytoinnin alueilta runsaasti. Hautomo-ohjelmien päätyttyä subventoituja palveluita ei ole enää tarjolla. Tilojen osalta palvelut ovat muuttumassa selvästi alkavan toimitilan tarjoamisesta yhteistoimintaa ja työtä tukevien ns. co-creation tai co-working tilojen tarjoamiseen. Palvelua tarjoavat jo yksityiset organisaatiot. 2. Ekosysteemin kattavuus 2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Yrittäjät tarvitsevat alkuvaiheessa eniten kahta asiaa: rahoitusta ja asiakkuuksia. Yrittäjälle on kriittistä, että voidaan näyttää, miten neuvottelu käynnistetään rahoittajien kanssa, miten käytännössä rahoitusta haetaan ja miten rahoitusneuvottelut sekä rahoittamisen prosessi hoidetaan. Asiantuntija-apua on perinteisesti tarvittu myös taloushallinnon osalta. Yrittäjät ovat toivoneet hyvin aikaiseen vaiheeseen tarkoitettua rahastoa, ns. Boost fundia, jolla voidaan nopeuttaatuotteistusta ja iteroida tarjoama sopimaan oletettuun markkinaan. Yrittäjät tarvitsevat apua arvolupauksensa kirkastamiseen asiakkaidensa suuntaan. Pääviestin hiominen, pitchaus-harjoitukset, esiintymiset, ensimmäisen referenssiasiakkaan saaminen, skaalattavuuden analysointi, yhteydet asiakasverkostoihin, kanavat markkinoille sekä tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen nousevat esiin säännönmukaisesti yritysten suunnasta. Jotta ekosysteemin tuottama palvelu on arvokas yritykselle, on kyettävä näyttämään toimialaan liittyvä osaaminen ja myöskin kyettävä kasvattamaan sitä palvelun tarjoajan taholta. Yrittäjät arvostavat myös aikasäästöjä. Näitä voidaan tuottaa mm. antamalla opastusta ja oppaita liiketoiminnan suunnitteluun, oikeaa ja realistista tietoa erilaisista hakemus- ja rekisteröintiprosesseista, sekä tukea ja esittelyjä oikeille päättäjille. Yleisesti näitä palveluja on jo tuotteistettu ja käytetään laajasti. 9

10 Alkavan yrityksen kilpailuetua voidaan parantaa myös tuomalla erilaisia ratkaisuehdotuksia esim. tuotteen tai tarjoaman vahvistamiseen (esim. komponenteista järjestelmiin ja ratkaisuihin markkinoiden tarpeista lähtien), osaamisen täydentämiseen, tiimin rakentamiseen ja viestintään. Yrittäjien näkökulmasta palvelu näyttäytyy tällä hetkellä vahvalta erityisesti elinkaaren alkuvaiheen osalta, kuten aktivoinnissa, perustamisvaiheen neuvonnassa ja toiminnan saamisessa operatiiviseksi. Palveluihin tulee kuitenkin selviä aukkoja, kun ensimmäisten asiakkuuksien suhteen olisi luotava referenssejä, tehtävä verifikaatioita markkinapotentiaalista, tuotteen/tarjoaman sopimisesta asiakkaiden vaatimuksiin, jne. Ilman yrityksen rekisteröimistä on käytännössä mahdotonta saada aikaan pieniä kokeiluja edes yliopistoympäristöissä. Kasvuun tähtäävät palvelut eivät toistaiseksi kohdennu elinkaaren aikaisiin vaiheisiin, joissa on vielä mahdollisuus vaikuttaa liikeideaan, tiimiin ja osaamiseen. Varhain ei yleensä käydä perusteellista ja laajaa keskustelua siitä, miten yritysten liikeideaa voitaisiin vahvistaa esim. teknologiaa ja tarjoamaa laajentamalla. Resurssien käyttäminen hyvin vaikaisessa vaiheessa vaatii luonnollisesti riskinottoa, ja riski vastaavasti pienenee sitä mukaa, kun saadaan näyttöjä potentiaalista ja liiketoiminnan onnistumisen mahdollisuuksista. Erityisesti pienessä markkinassa kuten Suomessa, jossa riskinottoon ei ole yleisesti valmiuksia, ei ole yksityisiä toimijoita, jotka uskaltavat tai julkisia, jotka osaavat tarjota palveluita niissä vaiheessa kehitystä, joissa epävarmuus on suurin Kuntien näkökulma Kuntien näkökulmasta yrittäjyyden tukemisen perusmotiivi on luoda työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja. Kuntien rooli on olla aktiivinen yritysten perustamisen tukemisessa. Kuntien näkökulmasta on ratkaisevaa, toimitaanko palveluiden rahoittajan, tilaajan vai tuottajan roolissa. Tällä hetkellä kunnat tuottavat yleisluonteista neuvontaa ja perustettaessa tarvittavaa hallinnollista tukea. Rahoittajana on tuettu ohjelmallista, muutoinkin julkisrahoitteista toimintaa, joka edistää yrittäjyyttä ja joka palveluna yleisesti ostetaan mm. hautomo- tai kehitysyhtiöiltä. Kunnat ovat rahoittaneet hautomotoimintaa yhdessä elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskusten EU-rahoitteisten ohjelmien kautta. Rahoituksen turvin on voitu tuottaa perustamisvaiheeseen palveluja, jotka helpottavat mm. liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, käynnistämisvaiheen rahoituksen saamisessa, tilojen ja muiden peruspalveluiden (kirjanpito, viestintä, juridiikka) hankkimisessa kohtuuhintaan. Palvelutuottajat ovat myöskin aktivoineet yrittäjiä perustamiseen ja rahoituksen etsimiseen kasvun aikaansaamiseksi. Toimintaa on mitattu perustettujen yritysten määrällä. Hautomo-ohjelmien loppuessa on aktiivisesti pohdittu sitä, millaiseksi toiminta tulisi jatkossa miettiä ja miten sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitata. 10

11 Palvelun tuottamisen ja rahoittamisen roolien muuttuessa kuntien on syytä pohtia, mihin investoimalla voidaan saada aikaan paras vaikuttavuus joko kunnan houkuttelevuuden kannalta yrittäjyyden suhteen, uusien yritysten rekisteröitymisen osalta kuntaan, uusien työpaikkojen synnyn suhteen vaiko yritysten tuottaman veronkantokyvyn suhteen. Haastavaa on yritysten oikean tyyppinen tukeminen siten, että kunta ei käytä rahoitusta palveluun, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Yrittäjäksi aikovan ja hyvin alkavassa vaiheessa olevan yrityksen kyky maksaa markkinaehtoisesti hinnoitelluista palveluista ennen kuin se on ylittänyt klassista kuolemanlaaksoa ja saanut riittävän rahoituksen tai tulovirtaa, on käytännössä olematon. Siksi on ollut perusteltua auttaa yrityksiä juuri perustamisvaiheessa. Palveluiden tuottajien kyvykkyyttä, onnistumista ja lisäarvoa ei ole voitu sitoa yrittäjän menestymiseen, koska tälle on nähty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tai sitä ei ole tavoiteltu palveluiden tuottajien riippumattomuuden säilyttämiseksi. Palvelun onnistumista ei mitata suoraan yksittäisen asiakasyrityksen menestymisen kautta. Tämän vuoksi on osoittautunut haasteelliseksi luoda pitkäjänteisiä yhteistyömalleja, joissa kannustettaisiin tiiviimpään, molempia osapuolia samoin kriteerein palkitsevaan toimintaan. Ratkaisuksi on haettu ns. public-private toimintamalleja, joissa julkisesti rahoitetun palvelun tuottaja ja yksityinen taho molemmat toimivat samojen mitattavien tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Ekosysteemin toimijoiden aloitteesta on pyritty luomaan mallia, jossa palvelun ansaintalogiikka perustuisi yrityksen onnistumiseen. Palvelusta saatava korvaus voitaisiin maksaa yrityksen näkökulmasta vasta, kun yritys onnistuu rahoituksen hankkimisessa tai liikevaihdon kasvutavoitteissaa ( success fee perusteinen ansainta). Vaihtoehtoisesti palvelun tarjoaja voi saada omistusosuuden yrityksestä ja sopia erikseen julkisesti rahoitetulle toimijalle erilaisen ehdon irtautumisesta kuin yksityiselle sijoittajalle. Ekosysteemin puitteista ansaintaa on kutsuttu investointimalliksi, ts. yrittäjälle tai yritykselle voidaan tuottaa palveluita, jotka nähdään sekä kunnan että yrityksen näkökulmasta pitkäjänteisenä investointina. Investoidun palvelun takaisinmaksun ja siihen liittyvän riskin jakaa sekä kunta, yrittäjä että palvelun tuottaja. Investoinnin takaisinmaksun lisäksi ja siitä erillisenä asiana kunta voi käsitellä tuotetun palvelun ja luodun järjestelmän vaikuttavuutta verokertymään ja työllisyyteen. Kuntien lähestymistavoissa ja resursseissa panostaa yrityksille tarjottaviin palveluihin on eroja pääkaupunkiseudulla. Kunkin kunnan talous antaa erilaiset lähtökohdat jo resurssienkin suhteen. Helsinki on selvästi suurimpana kuntana kyennyt panostamaan eniten. Tällä hetkellä panostus näkyy aktiivisena mm. uusien yrittäjille tarkoitettujen palvelumuotojen ja perusinfrastruktuurin luomisena. Mm. YritysLinna ja sen puitteissa kehittyvä uusi, vahvempi kasvuun tähtäävä toiminta, kasvuvalmennus sekä tuki yliopistoyhteisössä syntyvän yrittäjyyden edistämiseksi hakevat selkeämmin uutta, vahvempaa roolia yrittäjyyden tukemiseen. 11

12 Espoossa Aalto yliopiston rooli näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etenkin tapahtumista SLUSH houkuttelee vuosittain tuhansia osallistujia, ja koko Otaniemen alue StartupSauna keulakuvanaan on onnistunut muutoinkin olemaan koko maan start-up näyttämön keskipisteenä. Espoon kaupungin omaa palvelutoimintaa edustaa YritysEspoo ja sen peruspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakouluista Espoo on tukenut mm. Laurean Spinno-toimintaa, joka jatkaa palveluiden tarjoamista. Vantaan rooli ei ole ollut niin näkyvä kuin naapurikaupunkien. Muiden Uudenmaan kuntien toiminta on aktivoitunut mutta on mittakaavaltaan huomattavasti muuta pääkaupunkiseutua vaatimattomampaa. 2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma Palveluiden tuottajilla tässä yhteydessä käsitetään sekä julkisomisteisia tai julkisella tuella toimivia organisaatioita (mm. kuntien yrityspalveluihin keskittyvät elinkeinotoiminnan alaiset yksiköt, julkisesta ohjelmatoiminnasta rahoitusta saavat kehitysyhtiöt) että yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan markkinaehtoista korvausta vastaan yrittäjille, alkuvaiheessa ja murrosvaiheessa oleville yrityksille. Palveluita tuottavat myös yritysten itsensä perustamat ja rahoittamat yhdistykset (mm. Helsingin Yrittäjät ry.) Palveluiden kirjo pääkaupunkiseudulla on hyvin laaja ja kansallisesti ainoa laatuaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyy merkittävin osa alkavista yrityksistä koko Suomessa kuten myös suurin osa niitä tukevista rahoitus- ja asiantuntijapalveluista. Markkinana pääkaupunkiseutu asettaa palveluiden tarjoamiselle kovin erilaiset puitteet ja haasteet kuin pienemmillä alueilla. Näitä ovat mm. yksityisesti saatavilla olevien palveluiden runsaus, yrityksille tarjolla olevien asiakkuuksien läheisyys, tilojen ja muiden toimintaan liittyvien perusedellytysten saatavuus. Toimijoiden on kyettävä osoittamaan yrityksille lisäarvonsa ja palveluidensa kautta eikä sijaintiinsa, asemaansa tai kunnan toimintaan liittyvän roolin kautta. Palveluiden tuottajien kannalta yrittäjyyteen tukemiseen liittyvä rahoittaminen elää merkittävää murrosvaihettaan. Uusia painotuksia ja strategiaa ollaan luomassa sekä Euroopan Unionin toimesta että kansallisesti. Strategiassa näyttää painottuvan tuen kohdistaminen suoremmin yrityksille ja niiden kykyyn ja kapasiteettiin ostaa palveluita. Myös vaiheet ennen yritysten perustamista, kuten yrittäjyyteen aktivointi, tarvelähtöisempi ideointi ja konseptointi näyttää saavan aikaisempaa paremmin ymmärrystä. Raporttia kirjoitettaessa palvelun tuottajien näkökulmasta eletään vaihetta, jossa resurssien leikkaaminen pakottaa sekä uusiutumiseen että toiminnan selkeään volyymin pudottamiseen entiseen verrattuna. Subventoituja palveluita ei enää ole tarjota. Alkavien yrittäjien ja yritysten on joko tultava toimeen ilman niitä tai haettava markkinahintaisia korvaavia vaihtoehtoja. Riskinä on, että alkavien yrittäjien näkökulmasta 12

13 klassisen kuolemanlaakson ylittäminen tulee entistä haastavammaksi. Tuottajien osalta kriittistä on vastaavasti miettiä, miten kuolemanlaakson ylittämiseen saadaan aikaan palvelu ja kumppanuus, joka voidaan rahoittaa uudella ja jopa riskiä jakavalla tavalla. Julkisen rahoittajan, investoijan ja rahoittajan kannalta on vastaavasti kriittistä saada julkinen investointi kohdentumaan oikein. Palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen rahoituksen eläessä suvantovaihetta, ovat palveluiden tuottajat osaamisen uudistamisen haasteen edessä. Koska resursseja on leikattu, osaamisen katoaminen on väistämätöntä. Haasteena on se, että osaavimmat löytävät helpoiten muita vaihtoehtoja. Jäljelle jäävät joko kykenevät odottamaan uusia rahoitusmahdollisuuksia tai poistuvat markkinoilta. Osaamista uhkaa vähentyä julkisisti tuotetuista palveluista kasvuun tähtäävien, aikaisten vaiheiden yritysten tarpeita palvelevasta osasta, mm. myynnin tehostaminen, kansainvälistyminen, yhteyksien luominen suuriin kumppaniyrityksiin sekä erityisesti mahdollisuuksista rahoittaa hyvin aikaisen vaiheen ideoiden markkinakelpoisuuden pienimuotoisia testejä. Kansainväliset yhteydet ja kontaktit erityisesti riskirahoitukseen uhkaavat jäähtyä ja uusien luominen jää hyvin harvojen toimijoiden varaan. Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on oleellista. Aiemmin toimintaa on arvioitu luotujen työpaikkojen ja kunnan verotulojen näkökulmasta sekä kunnissa että valtion tasolla. Tämä on johtanut siihen, että pyritään nostamaan syntyvien yritysten ja niissä työllistyvien henkilöiden lukumäärää. Kuitenkin toimintaa on pyrittävä arvioimaan samoista lähtökohdista kuin mitä markkinat tekevät. Niille on toisarvoista, saako kunta verotuloa sen sijaan on saatava pääomaa kasvuun, asiakkuuksia ja liikevaihtoa, mahdollisuutta kasvattaa yrityksen arvoa ja kannattavuutta. Mikäli kunnalliset ja muut julkiset organisaatiot haluavat kehittää kasvuyrityksille palveluita, on niiden otettava lähtökohdaksi samat toiminnan kriteerit kuin muutkin kentässä toimivat. Tämä on tehtävä silläkin uhalla, että julkiselle toimijalle kehittyvä ansaintatapa (eikä siis tuettu palvelu) häiritsee kilpailua tilapäisesti kunnes markkinan voi katsoa kehittyneen rittävästi. 2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvää neuvontaa on ollut tarjolla laajasti eri pääkaupunkiseudun kuntien yritysneuvonnan toimesta. Osaamisen kasvaessa sekä palvelun tarjoajien että alkavien yrittäjien taholta, on syntynyt tarve erikoistuneemman palvelun tarjoamiseen yleisluontoisen neuvonnan lisäksi (vrt. Kuva 1) vaiheeseen, jossa ei vielä ole näköpiirissä voimakasta kasvua tai idean rajaamisessa ja kehittämisessä vielä ollaan alkuvaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa yrityksillä on tarjolla sekä rahoitusta että erikoistuneita kumppaneita ja kanssayrittäjyysohjelmia (esim. Tekesin NIY-rahoitus, VIGO-kiihdyttämöt). Euroopan Unionin taholta kannustetaan smart specialization tukeen ja myös julkisia toimialoja keskittymään joko toimialaan, yritysten kannalta keskeiseen haasteeseen tai vaikeaan vaiheeseen elinkaarella. Jo nyt on havaittavissa, että myös julkiset toimijat 13

14 alkavat keskittyä toimialoihin, mm. peliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, jne. Osa erikoistuu tietyn, oleellisen tehtävän, esim. myynnin käynnistämisen, tiimin rakentamisen ja rahoitusvalmiuksien kehittämiseen. Ammattimaisista sijoittajista löytyy hyvin menestyneitä rahastojen managerointiyrityksiä (mm. mobiiliteknologiaan sijoittava Nexit Ventures), erikoistuneita, VIGO-ohjelman kiihdyttämöitä (mm. Lifeline Venture Partners). Näiden kehittäminen on ollut kansallinen tehtävä, jossa Tekesin rahoitukselle ja jatkossa erityisesti Tekes Pääomasijoitus Oy:llä on merkittävä rooli alkuvaiheen rahoituksen kohdentamisessa toimialoittain. 3. Johtopäätökset ja suositukset Yrittäjyyden palveluiden koko ekosysteemiä ja toimivuutta tarkasteltaessa lähtökohdaksi on otettava yrityksen tarpeet rahoituksesta, asiakkuuksista ja toiminnan käynnistämisen sujuvuudesta. Tarkasteltaessa yhteiseen tavoitteeseen sitoutuvien organisaatioiden määrää ja rooleja, voidaan väittää, ettää palvelut eivät kata yrittäjien elinkaaren aikaisia tarpeita. On aiheellista kysyä, onko tavoitteen takana kriittinen massa toimijoita ja toimintaa, jotta mahdollisuudet onnistumiseen on olemassa. Koska raporttia kirjoitettaessa eletään suvantovaihetta rahoituksen suhteen ja odotetaan uusien instrumenttien syntymistä ja aukeamista, on kriittistä kohdentaa resurssit oikein ja mitata niiden käyttöä, jotta palvelutoiminnalle saataisiin riittävän laaja alusta ja että uuden yrittäjyyden ja yritysten syntyä voidaan sekä todennettavasti lisätä että nopeuttaa Raportin ja sen taustana tehdyn työn pohjalta voidaan tehdä mm. seuraavia johtopäätöksiä: - Yksityisten toimijoiden määrä tulee lisääntymään yrittäjyyttä tukevien palveluiden osata. Julkisesti palvelutoiminnan on kohdennettava resursseja sinne, missä yksityiset eivät kykene ottamaan riskejä yksin lainkaan, kuten yrittäjyyteen aktivointi, hyvin aikaisen vaiheen kokeilut (proof-ofrelevance/concept). - Pääkaupunkiseudulla operoivat palvelua tuottavat organisaatiot ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden omistuspohjat poikkeavat toisistaan. On lähes mahdotonta muodostaa yhtä rakennetta, joka ohjaisi palvelutuotantoa keskitetysti. Sen sijaan nähdään mahdolliseksi palveluiden tuottamisen ostaminen ja rahoittaminen yhteisin kriteerein ja periaattein. - Julkisen palvelutoiminnan on erotettava selkeämmin toisistaan kaikille yrittäjille tasapuolisesti tarkoitetut perustamisvaiheeseen kohdistuvat palvelut ja mahdolliset palvelut, joiden saamiseksi on täytettävä erityiset kasvutavoitteista johdetut kriteerit. - Yksityisten ja julkisten palvelua tuottavien, erityisesti kasvuun tähtäävien toimijoiden on pystyttävä sitoutumaan yhteisiin perusteisiin ja palvelun saamiseen yrittäjän näkökulmasta helpommin käytettäväksi. - Julkisten toimijoiden on kyettävä muuttamaan toimintamallejaan sellaiseksi, että ne sitouttavat palvelun tarjoajan yrityksen menestymiseen, jota mitataan yritystoiminnan näkökulmasta. 14

15 - Julkisten toimijoiden on kyettävä varmistamaan osaaminen kasvua tuottavien palveluiden osalta ja osattava myöskin insentivoimaan osaajat siten, että heitä palkitaan asiakkaiden, ts. yrittäjien menestymisestä. - Yrittäjiksi aikovien, alkavien tai murrosvaiheessa kasvua tavoittelevien yritysten kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa yritys sijaitsee. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista tarjota kilpailevia palveluiden vaihtoehtoja pääkaupunkiseutujen kuntien tarjoamina. Suosituksina toimivamman palvelukokokonaisuuden luomiseksi ja rahoituksen kohdentamiseksi kunnille ehdotetaan mm: 1. Palveluiden uusimiseksi käynnistettävä ohjelma. Palveluiden tuottamisen osalta on luotava ohjelma, joissa kunnat, kansalliset organisaatiot ja Euroopan Unionin taholta saatava rahoitus kanavoidaan kilpaillun hankinnan tai ohjelmallisen toiminnan kautta riittävän laajapohjaiseen, yrityksille yhtenäisen pohjan omaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuden on tähdättävä kasvuyritysten yhteiseen lisäarvoon yrittäjille ja asiakkuuksien hallintaan yhtenäisellä strategialla, viestinnällä ja jaetuilla työkaluilla. 2. Boost rahasto. Yhteisen Boost rahasto tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta. Rahaston on kyettävä tuki- ja lainamuotoisten instrumenttien avulla rahoittamaan kasvupotentiaalin perusteella valikoitujen ideoiden, aihioiden ja käynnistyneiden yritysten tarpeita, joko sijoittamalla alkuvaiheessa yritykseen pääomaa tai tuottamalla palvelua, joka maksetaan osakkuudella tai tuottoa jakamalla myöhemmin. Rahasto voi jakautua pienempiin, toimialakohtaisiin osiin. Rahaston toiminta voi olla epäsymmetristä, ts. takaisinmaksussa suositaan yrittäjää rahaston kustannuksella. 3. Yhteistyöohjelma ankkuriyritysten kanssa. On käynnistettävä uusia yritysaihioita ja suurten yritysten innovaatiotoiminnan yhdistäviä ohjelmia. Toiminta on syytä rakentaa segmentteittäin tai sidottaviksi pääkaupunkiseudulla esim. kampusalueisiin ja niiden ympärille houkuteltaviin ns. kansainväliseen toimintaan kykeneviin ankkuriyrityksiin. 4. Tilaajafunktion perustaminen. On syytä harkita kuntien yhteisen palveluita tulevaisuudessa tilaavan vastuutahon muodostamista tai nimeämistä. Tilaajan roolin tulee olla palvelun, kompetenssien ja osaamisesta tasosta, yhteistyöstä sekä yhteisestä näkyvyydestä ja markkinoinnista huolehtiminen. 5. Julkisen tuen käyttäminen uusien toimintamallien pilotointiin. Julkista tukea on oleellista kohdentaa toimintamalleihin, joiden kannattavuutta ja toimivuutta yksityisen sektorin on vaikea tai mahdotonta kokeilla. Tuetun uuden mallin osoittaessa toimivuutensa, julkisen tuen on kyettävä vetäytymään tai yksityistämään. Mikäli toimivuutta ei kyetä osoittamaan, kokeilun voi päättää muutoin. 6. EU-rahoituksen hyödyntäminen. Toimijoiden yhteistyötä on tuettava sikäli, kun toimijat ovat liian pieniä esim. hakemaan yksin EU-tason rahoitusta. Samalla on kyettävä kohdentamaan tukea osaamisen kehittämiseen markkinalähtöisyyden ja kysynnän tarpeista. Toimintamalleihin on kyettävä saamaan kompetenssit teknologioiden 15

16 yhdistämiseen ja luotavien aihioiden ja aloittavien yritysten tiimien merkittävämpään vahvistamiseen. 7. Alkuvaiheeseen osuvan kiihdyttämöpalvelun yhtenäinen kehittäminen. On kehitettävä palvelu, joka tukee kasvuyritysten tarpeita, yhtenäisellä mutta samalla toimialojen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Palvelun tuottaminen voidaan toteuttaa kuntien yhteisten tilaajana toimivan vastuutahon tai jopa yhteisesti omistetun konseptin omistavan ja sitä franchising periaatteella toteuttavan organisaation toimesta. Erityiskysymyksenä nostettiin esiin uuden tyyppisen palvelun tuottaminen hautomoohjelmien tilalle. Raporttia kirjoitettaessa osa organisaatioista, jotka ovat aiemmin tuottaneet hautomopalveluita, tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka hakee esimerkkejä uudenlaisista yrityskehittämisen kansainvälisten vastaavien organisaatioiden ansaintamalleista. Yksityiskohtaista, yhteistä mallia esimerkkilaskelmineen tai investointivaatimusten näkökulmasta ei ole toistaiseksi esittää. Hautomotoiminnan sijaan ehdotetaan mallia, jossa muodostetaan malli hyvin aikaisten vaiheiden, kasvupotentiaalia tai kasvun edellytykset omaavien aihioiden kiihdyttämistä (ks. kuva 4). Palvelutoiminta on osin uusyrityskeskusten kanssa samassa vaiheessa, mutta kohdentuu välittömästi kasvupotentiaalin hyödyntämiseen siten, että palvelua tuottava organisaatio ottaa tulevien yrittäjien kanssa operatiivisen, kanssayrittäjän tai perustajan roolin ja myös jakaa riskiä. Toiminnan riskin voi kantaa kiihdyttämötoimintaa rahoittavat tahot, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä EU:n ohjelmatoiminta. Riski voidaan jakaa siten, että yrityksille palvelu maksetaan tulevilla tuotoilla tai jakamalla omistusta. Kiihdyttämöpalvelua tarjoava toimija ja luotava uusi yritys voivat yhteistyössä hakea takausta ja rahoitusta suurelta osin julkisesti rahoitetusta ohjelmasta, joka maksaa palvelun tuottamisen välittömät kustannukset. Kun yritys onnistuu rahoituksessa 16

17 tai merkittävän liikevaihdon ja voiton aikaansaamisessa, maksaa yritys rahoituksen takaisin ja sen lisäksi palveluntuottajalle erikseen sovitun osuuden voitosta. Kuva 4. Hautomoiden tilalle kaavailtu kiihdyttämötoiminta ja sen asemointi. LIITE, Metropolialueen palvelukartta (erillinen pdf-tiedosto) 17

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS

INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS Mistä rahoitusta Pekka Kantola Mitä on oltava kunnossa, Mikko Pesonen MISTÄ RAHOITUSTA RAHOITUS KOOSTUU MONISTA PALASISTA Oma rahoitus Raha, selkänahka, harvemmin apportti

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

HUK ry toimintasuunnitelma Tommo Koivusalo

HUK ry toimintasuunnitelma Tommo Koivusalo HUK ry toimintasuunnitelma 2017 Tommo Koivusalo 21.11.2016 Toimintaympäristö on murroksessa, 1/2 Yhteistyö Uudenmaan TE-toimiston kanssa tulee vuoden alusta muuttumaan kahdesta syystä: Espoon ja Vantaan

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä

First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä Timo Liukko, First Round Oy Yrityksen uudet haasteet - miten menestyä tänään -seminaari Riihimäki 18.4.2013 1 First Round Center (FRC) Toimimme

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Tekesin rahoitus startup-yrityksille Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue

Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue Biotaloustreffit kiertue 2015 Helsinki, Kemi, Turku, Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä Tavoite Vauhdittaa biotalouden uutta liiketoimintaa, pilotointeja ja innovaatioita

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi Postiosoite

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-

Lisätiedot

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista Raportti Esitys 3.2.2010 25.5.2010 Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista INNOLINK RESEARCH OY Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Minna Vallo Meri Kokkola TEMPO ECONOMICS OY Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Ideasta innovaatioksi Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Esittelyä Teknologiansiirtopäällikkö ja johtava innovaatioasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2010 IPR Specialist, Outotec Oyj, 2008

Lisätiedot

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Tikkurila 7.2.2017 Antti Sekki www.laurea.fi Laurea Startup on yrittäjyyden edistämisen toimintamalli 1. Aktivointi ja Laurean tapahtumat Laurea

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu Valtuustoseminaari 26.4.2018 Tuula Antola Kasvupalvelu-uudistus ja sen tavoitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen

Lisätiedot

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan? Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan? Team Finland talo 14.9.2017 Janne Koivuniemi Finnvera Oyj Finnveran rooli pk-yritysten rahoituksessa Finnvera tarjoaa rahoituspalveluita erityisesti

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?

Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Energiateollisuuden tutkimusseminaari Pia Santavirta 30.1.2019 @FVCAfi @PiaSantavirta Pääomasijoittajat ry Edistää yritysten kasvua,

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

AURINKOAITA

AURINKOAITA AURINKOAITA 2 1. 2. 2 0 1 8 1 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston energiavisiona on, että alueesta suunnitellaan ja rakennetaan ympäristöystävällinen sekä energiatehokas. Lähtökohtana on paikallisesti tuotettu,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT

YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Josek on Joensuun seudun yrityksiä varten Palvelemme luottamuksellisesti ja puolueettomasti kaikkia Joensuun seudun yrityksiä

Lisätiedot

Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI.

Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI. Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI www.tekes.fi/rahoitus Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI Osta setelillä uutta osaamista käyttöösi! kokeile, selvitä ja valmistele tuote-

Lisätiedot

Yrityspalveluiden esittely

Yrityspalveluiden esittely Yrityspalveluiden esittely Hannu Hiltunen BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM BO:n yrityspalvelut Yritysten liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja alueelle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 4 Yhtiön perustaminen Marian sairaalan alueen startup -keskittymää varten HEL 2016-002504 T 00 00 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä uudelle kasvuyrittäjyydelle

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen

Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen 25.11.2015 Kokeilujen rahoitus Suomessa: Mitä tiedetään? Kokeiluissa kyse uudenlaisesta toimintatavasta,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN

YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Pekka Pelkonen 8.11.2018 YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Yli 300 asiantuntijaa käytettävissä Kevyt prosessi Yritysten tarpeen

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli

Jyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli Jyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli Suvi Vuojolainen, markkinointipäällikkö Jyväskylän kaupunki, elinkeinoyksikkö 15.11.2017 1 Elinkeinoyksikkö Vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta ja

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

LADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä

LADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä LADEC Kestävän kasvun vauhdittaja Nastolan Teollisuusryhmä 28.09.2017 Sisällysluettelo Elinkeino-/kehittämisyhtiön rooli kansallisessa yrityspalveluverkostossa Yhteenveto Ladecin palveluista - Perustamis-

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot