ARTIKKELI OPINNÄYTETYÖSTÄ PÄÄNSÄRKY LEHTEEN

Transkriptio

1 ARTIKKELI OPINNÄYTETYÖSTÄ PÄÄNSÄRKY LEHTEEN Reija Mantila TYVpk08 Terveydenhoitajan kehittämistyö Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Syksy 2007

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ARTIKKELIN KIRJOITUS Artikkelin elementit 6 3 JULKAISUT Päänsärkylehti 9 4 ARTIKKELI LAPSET JA PÄÄNSÄRKY PROJEKTILLE Artikkeli 11 5 LOPUKSI 14 LÄHTEET 15 LIITTEET Päänsärky-lehden tiedot Mediakortti

3 3 1 JOHDANTO Tämä työ liittyy Terveydenhoitaja yhteiskunnallisena vaikuttajana opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuuden yhtenä osana on tehdä sairaanhoitajapäättötyöstä kehittämistehtävä. Valitsin menetelmäksi artikkelin kirjoittamisen opinnäytetyöstäni, jonka tein entisen opiskelijakollegani, nykyisen sairaanhoitaja Anna-Kaisa Raja-ahon, kanssa. Opinnäytetyönä toteutimme määrällisen tutkimuksen (n=532), joka liittyi Suomen migreeniyhdistyksen Lapset ja päänsärky -projektiin. Projektin tarkoituksena oli kartoittaa lasten päänsäryn hoitamisessa käytettäviä hoito- ja selviytymismenetelmiä sekä näiden päänsärkyä lievittävää vaikutusta. Saimme työstämme kiitettävän arvosanan. Koimme tutkimuksemme olleen ammatillisesti toteutettu ja aiheen olevan tarpeellinen. Näin ollen jatkaessani opintojani terveydenhoitajaksi, tuntui luontevalta saattaa tutkimuksemme tulokset julkisuuteen. Tutkimustiedon saattaminen artikkelin muotoon on vaativa tehtävä. Tutkija kasvaa omaan tutkimukseensa. Tutkimuksesta tulee helposti tuskalla ja hiellä tuotettu oma lapsi, josta haluaa pitää kynsin ja hampain kiinni. Artikkeliin tutkija haluaa mahduttaa kaiken tiedon, mitä tutkimuksellaan on saanut tutkittavasta asiasta selville. Artikkelin kirjoitusvaiheessa tutkijan pitää ottaa etäisyyttä tutkimukseensa. Ajattelutavan muuttaminen tutkijasta artikkelin kirjoittajaksi ja siitä lukijaksi tuntuu olevan pitkä ja vaikea tie. Tutkitun tiedon tuominen suuren yleisön tietoisuuteen on varsinaista yhteiskunnallista vaikuttamista. Terveys 2015 ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriö) mukaan yhdeksi ikäryhmätavoitteeksi on määritelty lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan paraneminen sekä turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien merkittävä väheneminen. Päänsärky on yleistynyt koululaisten keskuudessa viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Päänsärky on koulutyötä ja harrastustoimintaa haittaava tekijä, johon on puututtava koululaisen lähipiirin voimin. Terveys 2015 ohjelman mukaisesti terveydenedistämisen foorumina on koko yksilön ympäristö: koti, koulu, työpaikka ja vapaa-ajanviettopaikat. Terveydenedistäjien tehtävänä on luoda parempia edellytyksiä yksilön terveyden edistämiselle. Yhtenä terveydenedistämisen menetelmänä on tiedon tuominen yksilön tavoitettaviin. (Terveys 2015 ohjelma.)

4 4 Parhaimmillaan artikkeli ja julkaisun lukijat kohtaavat toisensa täydellisesti. Tutkimuksestamme julkaistu artikkeli Päänsärky lehdessä on tärkeä jatkumo tutkimustuloksille. Lähtökohta kirjoittajan kannalta tämän artikkelin osalta on mitä mainioin: artikkelini käsittelee päänsärkyä ja julkaisuna toimii Päänsärky lehti, jonka lukijakunta on kiinnostunut päänsärkyaiheesta. Tämä ei tietenkään takaa, että artikkeli luettaisiin. Kirjoittajana olen pyrkinyt rakentamaan artikkelin palaset johdonmukaisesti. Artikkelin sisällön rakenne vastaa hyvin paljon tutkimukseni kulkua. Olen yrittänyt saattaa lukijoiden tietoon tutkimukseni tärkeimmät löydökset; ne tulokset, joilla uskon olevan merkitystä lukijakunnalle. Kirjoitustyyliin löytäminen oli haastavaa, mutta mielenkiintoista. Pyrin kirjoittamaan tekstin luettavaan ja ymmärrettävään muotoon. Lopuksi kiitän Arja Suikkalaa, joka tiukasta aikataulustaan huolimatta suostui ohjaamaan artikkelini kirjoittamista. Kiitokset kuuluvat myös Leena Sundqvistille suomen kielen ohjauksesta. Lukuisista ystävistä, sukulaisista ja koulukavereista koostunut oikolukijaryhmä mahdollisti suurelta osalta artikkelin muokkaantumisen lukijaystävälliseksi.

5 5 2 ARTIKKELIN KIRJOITUS Tieteelliset artikkelit voivat olla erityyppisiä. Tavallisimmat artikkelityypit ovat empiirisestä tutkimuksesta kertova alkuperäisartikkeli ja katsausartikkeli. Katsausartikkeli esittää jonkin tutkimusalueen kysymyksiä käyttäen hyväkseen eri tutkijoiden julkaistuja tutkimuksia. Katsausartikkelin kirjoittaminen vaatii huolellista tutustumista ja kriittistä, tutkivaa otetta alkuperäistutkimuksiin. (Viskari, S. 2001, 26.) Empiiriseen tutkimukseen perustuva artikkeli noudattaa melko vakiintunutta tapaa rakentaa teksti. IMRD-kaava tulee sanoista Introduction (johdanto), Materials and Methods (tutkimusmenetelmät), Results (tulososa) ja Discussion (pohdintaosa) (Viskari 2001, 27). Tieteelliseen alkuperäisartikkeliin voidaan lisätä myös mahdolliset kiitokset ja kirjallisuusluettelo. Lehtien käytännöistä riippuen voidaan artikkeliin lisätä myös varsinaisen tekstin lisäksi tiivistelmä tai abstrakti. (Raivio, Pernaa & Teppo, 1994, 33.) Tieteellisen artikkelin rakenteen voi myös yksinkertaistaa kolmeen eri osa-alueeseen; aloitus, käsittely ja lopetus. Aloituksessa johdannon tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto tulevaan tekstiin. Tieteellisessä artikkelissa aloituksen tehtävänä on myös luoda lukijalle odottava asenne tulevaa tekstiä kohtaan. (Kinnunen & Löytty, 2002, ) Aloituksessa määritellään artikkelin käsittelyosan kirjoitustyyli. Kirjoitustyylin valintaan vaikuttaa myös ratkaisevasti julkaisevan lehden kirjoitustyyli (Kinnunen ym. 2002, 136). Käsittelyosa voidaan jakaa tutkimusmenetelmä osaan ja tulososaan. Tutkimusmenetelmäosassa käsitellään tutkimuksen suorittamista. Tutkimukseen käytetty aineisto, tutkimusmenetelmä ja aineiston analysointitapa kuvaillaan lukijalle siten, että lukijan on helppo seurata, miten tutkimus on suoritettu. Tulososassa nimensä mukaisesti esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset. Tuloksia selventääkseen voidaan käyttää apuna taulukoita ja kuvioita. Valittujen taulukoiden tulee tukea tulosten sanallista esittämistä. Tulosten esittäminen on tärkeä artikkelin tavoite. (Viskari 2001, 27). Toinen artikkelin tärkeä tavoite on tulkita tutkimuksessa saatuja tuloksia. Pohdinta osassa arvioidaan kriittisesti tulosten merkitystä ja luotettavuutta. Johtopäätösten tulee olla perusteltuja, eikä asioita jätetä arvailujen varaan (Viskari 2001, 28.). Onnistuneesti kirjoitettu tieteellinen artikkeli jatkaa elämäänsä lukijoiden mietteissä. Lopetuksella on suuri merkitys lukijalle. Hyvä lopetus auttaa jäsentämään, tiivistämään ja arvioimaan

6 6 artikkelin sisältöä. Hyvään lopetukseen kuuluu tulosten kiteyttäminen, arvio tulosten merkittävyydestä, omien päätelmien tekeminen ja niiden liittyminen käytäntöön. Artikkelin loppulauseen tehtävänä on saada lukijan mielenkiinto säilymään käsiteltyyn aiheeseen. (Kinnunen ym. 2002, ) 2.1 Artikkelin elementit Otsikko houkuttaa lukijan lukemaan artikkelin. Hyvä otsikko kertoo artikkelista nopeasti keskeisen asian. Otsikot ovat luonnostaan informatiivisia. Otsikon asettelu vaihtelee yleensä yhden ja kahden rivin välillä. Kahden rivin otsikolla voidaan yhdistää otsikon asiasisältö, eli selittävä esirivi sekä naseva pääotsikko. Yksiosaista otsikkoa käytetään varsinkin sanomalehdissä. Yksiosaisen otsikon tehokas apukeino on nokkelan sanaleikin käyttö. Harhaluuloa on, että otsikko kertoisi liikaa artikkelista. Vaikka otsikko kertoisi oleellisimman, otsikolla ei pysty silti kertomaan liian paljon jutun sisällöstä (Kotilainen 2003, 81 83). Otsikon lyhyys saattaa johtaa liian yleiseen tai rajattuun ilmaisuun (Saxén 1987, 1275). Tieteellisen alkuperäisartikkelin otsikon tavallisin ongelma on käyttää itse tutkimuksen otsikkoa. Tutkimuksen otsikointi ei kuitenkaan ole automaattisesti artikkelin otsikko. Kirjoittajan haasteena onkin yksinkertaistaa tutkimuksensa sanoma lyhyeen muotoon. Otsikon kertova tyyli on mahdollista, jos se sopii valitun julkaisun kirjoitustyyliin. (Raivio ym. 1994, 34.) Ingressi on artikkelin alussa oleva alkukappale, johdanto. Julkaisun ladontatyypistä riippuen ingressi voi olla lihavoitu, isommalla kirjainkoolla kirjoitettu, suuremmalla rivivälityksellä kirjoitettu tai erilaisella kirjasintyypillä ladottu, muusta tekstistä erottuva artikkelin johdanto. Ingressi on yleensä kahden, kolmen virkkeen mittainen napakka aloitus artikkelille. Hyvää ingressiä kuvaillaan hyvän otsikon jatkeeksi. Ingressin ominaisuuksiin kuuluu kiinnostavuus, sisällökkyys, innostavuus ja houkuttelevaisuus (Kotilainen 2003, 86 87). Johdannossa tarjotaan lukijalle tiivis tausta tutkitulle ongelmalle, sekä esitellään tutkimusraportin taustoja (Viinamäki & Isohanni, 1994, 3753). Lehden lukijakunta ratkaisee johdannon laajuuden. Erikoislehteen kirjoitettaessa voidaan tehdä olettamus, että lukijakunta tietää alan perusteet. Kirjoitettaessa yleislehteen johdannon tehtävänä on selvittää artikkelin taustoja laajemmalta, selvittäen tarkemmin ilmiön tai asian lähtökohtia. (Raivio ym. 1994, 36 37, Saxén 1987, 1276.)

7 7 Leipäteksti on ulkoasultaan artikkelin perustekstiä. Leipätekstin perustana on lukijalle välittyvä uusi asia, uutinen. Kiinnostavan tekstin on sisällettävä uutta tietoa lukijalle. Hyvän tekstin edellytys on kirjoittajan tieto kirjoitettavasta asiasta. Omasta tutkimuksestaan kirjoittava on onnekkaassa asemassa siinä mielessä, että hän tuntee asiansa läpikotaisin. Asian tuntemus ei kuitenkaan riitä; on myös osattava kirjoittaa hyvin (Kotilainen 2003, ) Leipäteksti vastaa tieteellisessä artikkelissa IMRD-kaavan M- (Materials and Methods) ja R- (Results) osaa. Leipäteksti johdattelee lukijaa tutkimuksen vaiheiden läpi lukijalle olennaisella sisällöllä. (Kinnunen 2002, 144). Tieteellistä artikkelia kirjoitettaessa, joka perustuu alkuperäistutkimukseen, kerrotaan lukijalle tutkimuksen aineisto ja tutkimusmenetelmät. Poikkeuksena ovat lyhyet, tiivistelmä tyyppiset kirjoitukset. Aineiston tarkan kuvauksen perusteella lukija pystyy itse tekemään ratkaisun artikkelin yleistettävyydestä. Tutkimusmenetelmien selostaminen antaa lukijalle työvälineen arvioida tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisuuden tutkimuksen toistettavuuteen (Saxén 1987, 1277). Tunnettujen tutkimusmenetelmien tarkka selostaminen ei kuitenkaan tunnu kovin järkevältä erikoisjulkaisuissa, joissa artikkelin painoarvo lepää tulosten ja pohdinnan kohdalla. (Raivio ym. 1994, ) Tieteellisen artikkelin tulososa on tärkein. Siksi se on laadittava huolellisesti ja kriittisesti. Yleissääntönä on, että tulokset esitetään lukijalle suuremmasta kokonaisuudesta kohti pieniä yksityiskohtia, päätuloksista sivulöydöksiin. Näin lukijan on helpompi seurata tutkimuksen etenemistä (Saxén 1987, 1278, Viinamäki ym. 1994, 3755). Tuloksia voi esittää sanallisesti, taulukoin, kuvioin ja näiden yhdistelmänä. Julkaisuun valittujen tulosten on oltava relevantteja lukijoille. Lisäksi tulokset on hyvä tiivistää niin, että lukijan mielenkiinto säilyy koko artikkelin ajan. (Raivio ym. 1994, 39 40). Leipätekstin lopetusosa on samalla IMRD-kaavasta D-osa (Discussion). Aikaisemmin läpi käydyn pohdintaosan merkitystä ei voisi korostaa likaa. Tuloksista riippumatta pohdinta on artikkelin kohokohta. Lopetuksen kirjoittaminen onkin artikkelin vaikein osa (Viinamäki ym. 1994, 3755). Pohdinta osa kokoaa lukijalle artikkelissa läpi käydyn tiedon jättäen lukijan miettimään artikkelin todellista merkitystä (Kinnunen 2002, 144). Tiiviissä artikkelissa pohdintaosuudessa ei toistettavuudelle jää tilaa. Pohdinnassa tulee ilmetä, mikä osa on kirjoittajan omaa pohdintaa ja mitkä havainnot ovat toisten tekemiä. Kirjoittaja voi artikkeliin lisätä omia päätelmiä tutkimuksestaan. Päätelmät ovat kuiten-

8 8 kin kirjoittajan vastuulla (Raivio 1994, 41 42). Pohdinnan loppupuolella arvioidaan tulosten merkitystä. Artikkelin viimeiset virkkeet saattavat esittää jatkotutkimushaasteita, tai artikkelin tuloksista vedettyjä johtopäätöksiä (Viinamäki ym. 1994, 3756). Kuvitus ja kuvateksti ovat artikkelin tehokeinoja. Artikkelin pääkuva on vaikutukseltaan tehokkaampi kuin mikään muu jutun osa. Kuva vetoaa lukijan tunteisiin. Kokonaisuudessa tekstin ja kuvan on tuettava toisiaan. Kuva myös täydentää tekstiä, kertoo lukijalle lisää aiheesta. Kuvan ja tekstin synergia toimii, kun kuva näyttää silmin havaittavat seikat ja teksti kertoo sen, mitä lukijan silmä ei näe. Kuva voi olla valokuva, piirros tai grafiikka. Kuvaa tukemaan kirjoitetaan kuvateksti. Kuvatekstin kerronnan pitää alkaa siitä, mihin kuvan keinot päättyvät Yleensä kuvateksti kertoo mitä kuva esittää, keitä kuvassa on sekä milloin ja missä kuva on otettu (Kotilainen 2003, ) Tieteellisissä julkaisuissa käytetään kuvaa ja kuvatekstiä vain harvemmin, julkaisusta riippuen. Artikkelin loppuun lisätään kirjallisuusluettelo, jos tekstissä on viitattu johonkin lähteeseen. Myös kirjallisuusluettelossa olevat lähteet tulee löytyä itse tekstissä. Jotkin julkaisut ovat alkaneet käyttämään myös viitettä, josta käsitellystä asiasta löytyy lisää tietoa. (Raivio 1994, 43 & Kotilainen 2003, 92.) Artikkelin kirjoittajan tai kirjoittajien nimien järjestys ratkaistaan yleensä julkaisun yleisen tavan perusteella. Jos kyseessä on tutkijaryhmä, artikkelin ensimmäiseksi kirjoittajaksi nimetään usein se, joka on tehnyt suurimman osan kirjoitusurakasta (Saxén, 1987, 1276.)

9 9 3 JULKAISUT Suomessa julkaistavat tieteelliset julkaisut voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä koostuu lehdistä, jotka pyrkivät kattamaan ison joukon eri tieteenaloja. Kirjoitukset näihin lehtiin pyritään kirjoittamaan yleistajuisesti. Haasteena on kirjoittaa yleisesti kiinnostavista asioista. Toisen ryhmän tieteelliset julkaisut käsittelevät vain yhtä tieteenalaa. Tällainen lehti toimii omalla tieteenalallaan maan sisäisen tieteellisen kommunikaation ja keskustelun alustana. Näille lehdille on myös tyypillistä tavanomaistaa tiedettä myös ammattikunnan sisällä. Artikkelit pyritään kirjoittamaan siten, että myös maallikot pystyvät lukemaan niitä. Artikkelit ovat pääaisassa helppotajuisia katsauksia kiinnostavaan osa-alueeseen tai alan erityiskysymykseen. Kolmantena ryhmänä ovat varsinaiset tieteelliset julkaisut. Lehdet toimivat tieteellisen kanssakäymisen välineenä, eivätkä ole kiinnostuneita popularisoimaan oman alansa tietoa. Usein tällainen lehti käyttää arviointimenettelyä (artikkelin tietojen tarkistamista asiantuntijalla), joskin arvioijat ovat kotimaisia ja valittuja suppeasta tieteellisestä piiristä. Suurin osa artikkeleista on alkuperäistutkimuksia, jotka esittävät jonkin empiirisen aineiston. (Niemelä, Lagerspetz, Lagerspetz & Näätänen, 1992, ) 3.1 Päänsärkylehti Päänsärky-lehti on Suomen Migreeniyhdistyksen oma kannatuslehti, joka on ilmestynyt vuodesta. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden päätoimittajana toimii Matleena Helojoki. Painoksen kappalemäärä on Lehden lukijoita ovat Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenet, Suomen neurologit ja työterveyslääkärit (liitteet 1 ja 2). Päänsärkylehden postitusta tukee yksityinen lääkealan yritys. ( Päänsärky-lehti on tieteellinen julkaisu, joka käsittelee päänsärkyä ja siihen liittyviä ilmiöitä. Lehden artikkelit ovat selkeälukuisia. Artikkeleiden pituutta ei ole etukäteen määritelty. Päänsärky-lehdellä ei ole olemassa artikkeleiden kirjoittajille kirjoitusohjeita. Kuvien käyttäminen Päänsärky-lehdessä on harvinaista. Tilaajista Suomen migreeniyhdistyksen jäsenet ovat maallikoita. Lehteen kirjoittavat Migreeniyhdistyksen työntekijät, lääkärit, asiantuntijat sekä opinnäytetyön tehneet opiskelijat.

10 10 4 ARTIKKELI LAPSET JA PÄÄNSÄRKY PROJEKTILLE Artikkelin pohjana käytetty opinnäytetyö on osa Suomen migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projektia. Suomen Migreeniyhdistys on kiinnittänyt huomioita lasten ja nuorten päänsärkyjen yleistymiseen. Yhdistyksen Lasten päänsärky -projektin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lasten ja nuorten päänsäryistä, ennaltaehkäisykeinoista ja hyvistä hoitomenetelmistä. Tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksista saadun tiedon avulla voidaan estää ja vähentää lasten päänsäryistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Suomen Migreeniyhdistys aloitti valtakunnallisen 3-vuotisen hankkeen vuonna 2004, jossa keskitytään lasten ja nuorten päänsärkyihin. Projektin painopistealueita ovat tiedotus, materiaalin tuottaminen, koulutus ja vertaistukiryhmien perustaminen. Tiedotuksessa pohjataan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin vuonna 2003 julkaisemaan Lasten päänsärkyjen tutkimus- ja hoitosuositukseen. Migreeniyhdistys tarjoaa koulutusta päiväkotien, lastenneuvoloiden ja koulujen henkilökunnalle. Lapset ja päänsärky - projektissa tehdään tiiviisti yhteistyötä muun muassa neurologisten vammaisjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten, ammattikorkeakoulujen, päiväkotien - ja peruskoulun opettajien sekä vanhempainyhdisten kanssa. (Migreeniyhdistyksen kotisivut ) Suomen Migreeniyhdistys kokoaa projektin tuotokset yhteen Päänsärky-lehden vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa. Tähän numeroon sijoittuu kirjoittamani artikkeli. Artikkelin ohjasi lehtori Arja Suikkala Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Artikkelin kirjoittamiseen kului 3 kuukautta. Oikolukijoina käytettiin kahta suomen kielen opettajaa, sekä ystäviä ja perheenjäseniä. Kaiken kaikkiaan artikkelista kirjoitettiin noin 20 versiota, ennen kuin se lähetettiin Päänsärky lehden päätoimittajalle oikolukua varten. Oikolukemisen jälkeen päätoimittaja pyysi vielä lisäämään artikkeliin muutaman väliotsikon artikkelin rytmittämiseksi. Lisäysten jälkeen artikkeli lähettiin uuteen tarkistukseen päätoimittajalle. Mahdolliset muutokset pyydettiin tarkistuttamaan vielä kirjoittajalla ennen taittoon menoa.

11 Artikkeli Reija Mantila Terveydenhoitajaopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulu Arja Suikkala THM, lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu Koululaisten päänsärkyä hoidetaan monin tavoin Päänsärky on lapsilla yleinen vaiva. Ainoastaan vajaa 10 % lapsista ei koe kärsineensä päänsärystä koskaan. Vielä kymmenvuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä ei ole merkittävää eroa päänsäryn esiintymistiheydessä. Päänsäryn hoitokeinoista lääke on monen lapsen ensisijainen hoitomenetelmä: kolme viidestä lapsesta valitsee lääkehoidon kivunlievitykseen. Kuitenkin lääke yksinään poistaa päänsäryn kokonaan vain viidesosalta lääkettä käyttäneistä. Lapsi kuvaa useimmiten lääkkeen tehon lievittäväksi. Lapset osaavat käyttää päänsäryn hoitamisessa myös lääkkeettömiä hoitomenetelmiä. Lepo, syöminen ja juominen ovat lasten eniten käyttämät epäviralliset päänsäryn hoitomenetelmät. Virallisten lääkkeettömien hoitomenetelmien (fysioterapian, akupunktion ja biopalautehoidon) tunnettavuus lasten keskuudessa on sen sijaan vähäistä. Lasten mielestä tehokkainta hoitovastetta saadaan yhdistämällä eri hoitomenetelmiä. Päänsärky on viikoittaista joka kymmenennellä koululaisella. Joka viides lapsi kärsii päänsärystä useita kertoja kuukaudessa. Suomalaisissa tutkimuksissa päänsäryn on todettu lisääntyneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Kouluiässä päänsäryn esiintyvyys kasvaa. Päänsärky on myös usein syynä koulusta poissaoloon. Yli 40 % lapsista on joskus ollut poissa koulusta päänsäryn takia. Lisäksi päänsäryn on todettu hankaloittavan lapsen osallistumista harrastustoimintaan.

12 12 Elämäntavat vaikuttavat päänsärkyyn Suurimmalla osalla lapsista on suositusten mukaiset elämäntavat: ruokailu on säännöllistä, vuorokauden unenmäärä on enemmän kuin kahdeksan tuntia ja liikunta on päivittäistä. Kuitenkin lähes jokainen lapsi käyttää päivittäin aikaansa television katseluun tai tietokoneella pelaamiseen. Tällä on tutkimusten mukaan yhteyttä päänsärkyyn. Sisällä vietetty aika on usein pois ulkoilusta, jolla olisi merkitystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä. Viidesosa lapsista kokee jonkin asteista jännitystä tai pelkoa päivittäin. Stressin, jännityksen ja pelkotilojen on tutkittu aiheuttavan päänsärkyä. Päänsärky voi tutkimusten mukaan vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Päänsärkyä vähentävät hoitomenetelmät vaikuttavat lapsen elämänlaatuun sekä lapsen mahdollisuuksiin selvitä päivittäisistä toiminnoista. Perheen säännöllisten toimintamallien ja rutiinien on todettu vaikuttavan lapsen kykyyn tulla toimeen päänsärkynsä kanssa. Perheellä on tärkeä merkitys lapsen elämänlaadun määrittelemisessä. Päänsäryn hallinta vaikuttaa myönteisesti koulussa jaksamiseen, harrastustoimintaan ja lapsen henkiseen hyvinvointiin. Tutkimukseni liittyi Suomen migreeniyhdistyksen Lapset ja päänsärky -projektiin. Projektin tarkoituksena oli kartoittaa lasten päänsäryn hoitamisessa käytettäviä hoito- ja selviytymismenetelmiä sekä näiden päänsärkyä lievittävää vaikutusta. Tutkimukseen osallistui 532 neljäsluokkalaista Espoon, Helsingin, Järvenpään ja Tuusulan alueelta. Koululaisten käyttämät hoitomenetelmät Neljäsluokkalaisella lapsella on hyvät valmiudet tunnistaa omissa elämäntavoissaan puutteita, jotka vaikuttavat päänsäryn esiintymistiheyteen. Päänsäryn hoitoon löytyy lääkehoidon lisäksi erilaisia keinoja, ja näitä keinoja sekä lasten omia kokemuksia tulisi hyödyntää. Lasten käyttämät epäviralliset hoitomenetelmät ovat pitkälti samoja kuin päänsärkyä ennaltaehkäisevät elämäntavat. Rentoutuminen, positiivisten mielikuvien käyttö, hieronta ja kylmähoito ovat osoittautuneet lasten käyttämiksi ja hyväksi koetuiksi hoitomuodoiksi. Lapset osaavat myös yhdistää eri menetelmiä ja käyttää niitä samanaikaisesti päänsärkynsä hoitamisessa. Lasten mielestä paras tapa hoitaa päänsärkyä on ottaa särkylääke ja

13 13 mennä lepäämään. Tehokkaimmaksi yksittäiseksi päänsäryn hoitomenetelmäksi lapset nimesivät lepäämisen. Tutkimuksissakin on todettu levolla olevan suuri merkitys jännityspäänsäryn ja migreenin hoidossa. Lääkehoito on tarpeen voimakkaan päänsäryn hoidossa, mikäli lepo ja altistaviin tekijöihin puuttuminen eivät tehoa. Lapsen omalla roolilla päänsäryn hoidossa on tärkeä merkitys. Yli puolet lapsista pitää tärkeänä omaa osallistumistaan päänsärkynsä hoitoon. Toisaalta osa lapsista kokee aikuisen antavan turvaa päänsäryn hoitomenetelmää valittaessa. Lapsen aktivoimisen päänsärkynsä hoitoon on todettu lisäävän hoidon tehoa ja vahvistavan lapsen itsehoitovalmiuksia. Tulokset osoittavat lasten päänsäryn hoitoon löytyvän erilaisia keinoja. Näiden käyttöä ja lasten omia kokemuksia tulisi hyödyntää enemmän virallisen terveydenhuollon toiminnassa. Epävirallisten lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttäminen on usein lapsen perheen ja hoitohenkilökunnan vastuulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta lääkkeettömien hoitomenetelmien merkitys kivunlievityksessä ja ennen kaikkea päänsärystä kärsivän lapsen elämänlaadun parantamisessa. Monipuolisesti käytettynä tai lääkehoitoon yhdistettynä epäviralliset lääkkeettömät hoitomenetelmät antavat parhaan tuloksen kivun lievittämisessä. Lapsen päänsäryn hoitoon voivat omalta osaltaan osallistua vanhemmat, opettajat, kouluterveydenhoitajat sekä aikuiset harrastusten parista. On tärkeää, että lapsen läheisillä on riittävästi tietoa kaikista lapsen päänsäryn hoitomenetelmistä. Lisää tietoa Mantila, Reija & Raja-aho, Anna-Kaisa Lapsen päänsäryn hoitomenetelmät. Määrällinen tutkimus 4 luokkalaisten lasten päänsäryn hoitomenetelmien käytöstä. Opinnäytetyö. Diakoniaammattikorkeakoulu. Helsingin yksikkö. Saatavilla myös verkossa:

14 14 5 LOPUKSI Lasten päänsärky projektiin osallistuminen on ollut mielenkiintoinen tehtävä. Opinnäytetyön kiitettävä suoritus auttoi valitsemaan artikkelin kirjoittamisen terveydenhoitajatyöksi. Artikkelin kirjoittaminen on auttanut konkretisoimaan opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen hyödyllisyyttä. Julkaistu artikkeli tuo myös uudenlaista uskottavuutta lisäksi omaan työkokemukseen. Aiempi työkokemukseni on liittynyt artikkelien kirjoittamiseen, joskin kirjoituskieli on ollut englanti ja aihe kaupallinen. Kirjoituskielen vaihto suomenkieleksi tuntuikin aika ajoin haasteelliselta. Tämän huomasivat myös oikolukijat. Artikkelin kirjoittamiseen täytyy varata aikaa. Artikkelia kirjoitetaan uudestaan ja uudestaan. Usein pidempi tauko kirjoittamisessa auttaa löytämään uuden näkökulman asioiden esilletuomiseksi. Haasteena koin omasta tutkimuksestani kirjoittamisen. Artikkelia kirjoittaessa eteen tulee paljon asioita, joita jättää selittämättä lukijalle niin, että lukija ne ymmärtäisi ilman tutkimuksen lukemista. Tutkimukseen perustuvan artikkelin kirjoittamisessa lukijakunnan ymmärtäminen on hyvin tärkeää. Lukijakunta määrittää kirjoitustyylin. Se antaa myös rajoitukset termien käyttämiselle. Terveydenhoitajan työ lähtee terveydenedistämisen lähtökohdasta. Yhteiskunnassa vaikuttamisen menetelmiä on useita, haasteena on eri menetelmien rohkea käyttäminen. Koulutuksemme aikana olemme päässeet tutustumaan moniin erilaisiin tapoihin tavoittaa yksilöitä ja ryhmiä. Artikkelin valitseminen terveydenhoitajan vaikuttamiskeinoksi oli mielestäni rohkea menetelmä. Valitsin artikkelin kirjoittamisen myös ammatillisen kehittymisen vuoksi. Julkaistu artikkeli antaa tulevalle terveydenhoitajalle työkokemuksen näkökulmasta kilpailuedun.

15 15 LÄHTEET Kinnunen, Merja, Löytty, Olli (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino. Tampere. Kotilainen, Lauri, Parempi lehtijuttu. Infoviestintä. Jyväskylä. Niemelä, Pirkko, Lagerspetz, Kirsti, Lagerspetz, Kari & Näätänen, Kari, Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin? Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. WSOY. Helsinki Raivio, Kari, Pernaa, Minna & Teppo, Lyly, (toim.) Lääketieteen kieliopas. Duodecim. Jyväskylä. Saxén, Lauri, Tieteellisen artikkelin rakenne. Duodecim no 103. Suomen Migreeniyhdistys. Viitattu Tuloste tekijän hallussa. Terveys 2015 ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tuloste tekijän hallussa. Viinamäki, Heimo & Isohanni, Matti Tieteellisen artikkelin laatiminen. Suomen Lääkärilehti, no 35. Viskari, Sinikka, Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn. Tampereen Yliopisto, kasvatustieteiden laitos, Julkaisusarja B N:o 17. Tampere.

16 16 LIITTEET Liite 1 Päänsärky-lehti 1/2007 Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Painosmäärä: 8000 kpl Jakelu: Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenet, neurologit ja työterveyslääkärit ISSN: Kansikuva: Joel Nakamura, Merckin kokoelmat. Lehden 1/2007 postitusta tukee Suomen MSD Oy

17 17 Liite 2 Mediakortti 2007 Julkaisija Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki, puh Päätoimittaja: Matleena Helojoki, , matleena.helojoki@migreeni.org Painosmäärä ja jakelu Painosmäärä: 8000 kpl Jakelu: Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenet, neurologit ja työterveyslääkärit Ilmestymis- ja aineistoajat I lmoitusten viimeinen varauspäivä, I lmoitusten aineistopäivä I lmestymispäivä artikkeleiden aineistopäivä Nro 1/ Nro 2/ Ilmoituskoot ja -hinnat Koko mm (veroton) Takakansi 4-väri 176 x Huom. osoitelipukkeen paikka. Ks. sivu 2 Etusisäkansi 4-väri 176 x Takasisäkansi 4-väri 176 x Sisäsivuille 1/1 2-väri* 176 x /2 2-väri* 151 x /4 2-väri* 151 x Palveluhakemisto rivi-ilmoitus 100 Vuosialennus 10 %. Ilmoituksen teko sopimuksen mukaan. * 2-v. = musta ja punainen Pantone 1945 Tekniset tiedot Lehden koko: B5 (176 x 250 mm) Painomenetelmä: Offset Painopinta-ala: 176 x 250 mm Rasteritiheys: linjaa Paperilaatu: Sisäsivut Galerie One Silk 80 g, kannet Galerie Art 170 g Aineistovaatimus: Pdf, eps, tif, wmf. Valokuvat 300 dpi, viivakuvat 1200 dpi. (InDesign, PageMaker, Illustrator, Freehand) Taitto: Leena Kanerva, puh. (02) , , leena@kanerva.fi Painopaikka: Mynäprint Oy, PL 61, Mynämäki, puh. (02) , fax (02) Sähköposti: repro@mynaprint.fi