Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Purola

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (90) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesi arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Muinaisjäännökset Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (90) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Valo- ja varjostusvaikutukset Varjomallinnus kaavaluonnosvaiheessa Varjomallinnus kaavaehdotusvaiheessa Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Natura 2000 verkostoon kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (90) Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (90) Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotusvaiheen melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin. Natura tarveharkinta-arviointi 2014 Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi.Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (90) < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/ Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. n tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen n tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). TuuliSaimaa Oy suunnittelee n alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu yhdeksästä tuulivoimalasta. n tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (90) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, lähimmillään noin puoli kilometriä valtatie 7:n eteläpuolella. Alue sijoittuu n ja Kiviniemen kylien väliselle rakentamattomalle alueelle reilun kilometrin etäisyydelle kylistä. Etäisyys suunnittelualueelta Huutjärvelle koillisessa on noin kaksi kilometriä. Pyhtään kirkonkylä sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen n tuulivoimayleiskaavasta. Kuva 1. n tuulivoimayleiskaavan sijainti on esitetty likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualue sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (90) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: ja (n hanke) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: Yleiskaavaluonnos nähtävillä: Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2015 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2015 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on lisäksi erityisen paljon kallioita. Pitkänomaisen muotoista suunnittelualuetta ympäröivät merenlahdet noin kilometrin etäisyydellä lounaassa, etelässä ja idässä. Kuva 2. Ilmakuva n suunnittelualueesta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (90) 4.2 Asutus n tuulivoimayleiskaavan alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai loma-asutus (Maanmittauslaitos 2012). Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen länsipuolelle noin kilometrin etäisyydelle an sekä alueen itäpuolelle myös noin kilometrin päähän Kiviniemeen. Tiheämpää asutus on alueen koillispuolella, noin puolentoista kilometrin päässä Kiviniementien varressa lähestyttäessä Huutjärveä. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt reilun kilometrin etäisyydelle rannikolle Siltakylänlahteen koillisessa, Päkinlahteen idässä, nlahteen lounaassa ja Enviikkiin etelässä. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus n suunnittelualueen lähiympäristössä. ssa sijaitsee Pyhtään ainoa ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. Huutjärvellä suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee mm. K-kauppa, Alepa, posti, Huutjärven ala-aste sekä päivähoitopalveluita. Alueella sijaitsee myös monipuolisesti muita palveluita kuten liikuntasali ja kirjasto. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (TuuliSaimaa Oy) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.5 Tekninen verkosto Alueen luoteiskulman halki kulkee jakelujännitevoimalinja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (90) 4.6 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostavat rannikon suuntaisesti, kaava-alueen pohjoispuolella kulkevat E18-moottoritie ja vanha valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä vanha Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. ntie (3501) kulkee suunnittelualueen luoteis- ja itäpuolella pohjoiseteläsuuntaisesti vaihdellen noin puolen kilometrin ja kahden kilometrin etäisyydellä. Kivinimentie (14583) kulkee alueen koillis- ja itäpuolitse myös pohjois-eteläsuuntaisesti noin puolentoista kilometrin etäisyydellä n suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle tullaan alueen pohjoispuolelta kulkevan valtatie 7:n ja ntien kautta, josta alueelle on metsätieyhteyksiä. Suunnittelualueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Suunnittelualueen lounais- ja kaakkoispuolella kulkee kaksi laivaväylää noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Hankealueen länsipuoleisella ntiellä vastaava luku oli ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1200 ajoneuvoa. Hankealueen länsipuoleisella ntiellä vastaava luku oli (Liikennevirasto 2011b). Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (90) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä n koko kaava-alueelle on laadittu vuonna 2012 luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu syksyllä 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Vuoden 2013 kesällä lepakkoselvitystä on täydennetty kartoittamalla tarkemmin potentiaalisille elinalueille sijoittuvien voimaloiden ja huoltotiestön rakennusalueet ja niiden lähiympäristöt. Keväällä 2013 toteutettiin lintujen kevätmuuton seuranta. Lisäksi kevään ja kesän 2013 aikana toteutettiin sääksien ja merikotkien ruokailulentoreittien seurantaa. Pirtnuoran ja n tuulivoimapuistojen suunnittelualueella toteutettiin keväällä 2013 myös metsojen soidinpaikkojen tarkistus. Vuoden 2013 aikana tehdyt täydentävät selvitykset on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta ja selvitykset on esitetty erillisessä raportissa Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittien seuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. ( ) Syksyllä 2014 ennen kaavaehdotuksen toimittamista nähtäville asettamiskäsittelyyn, laadittiin ehdotusvaiheen mukainen Natura tarveharkinta-arviointi. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin seuraavaa: Tässä Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu n tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia Santaniemenselkä-Tyyslahden ja Heinlahden Natura-alueisiin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (90) Hankeen itsessään ei arvioida aiheuttavan kuin korkeintaan hyvin lieviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena olevalle lajistolle, eikä varsinaista Natura-arviointia katsota tarpeelliseksi. Hankkeesta voi muodostua lieviä yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen pesimä- tai muutonaikainen liikkuminen levähdys- pesimä- ja ruokailualueiden välillä vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille. Muita käytettyjä lähteitä ovat: ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Paikallisten lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havainto-aineistoja, joita on käytetty lähtötietoina myös kaava-alueen luonto-, linnusto- ja lepakkokartoituksissa (Parkko 2012, Ilomäki & Parkko 2012 ja Metsänen 2012). Suunnittelualue on pääosin talouskäytössä olevaa metsämaata sekä hyvin vähäisessä määrin viljelykäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen linnusto on melko monipuolista, mutta havaittujen uhanalaisten lajien parimäärät ovat alhaisia. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuu paikallisesti arvokkaita luontokohteita sekä joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveltuvia elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja syväkivilajeja. Eteläisimmät osat alueesta ovat kallioperältään viborgiittia, mutta alueen pohjois- ja keskiosissa Koivukorven Pitkäkallion alueella esiintyy tasarakenteista rapakivigraniittia (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa moreenimaata sekä kalliota. Paikoin esiintyy kalliopaljastumia. Kallioiden välisissä notkelmissa esiintyy paikoin pieniä suopainanteita, joiden maaperä on saraturvetta (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Kangasmäen ( ) I luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sekä Siltakylän ( ) I-luokan pohjavesialue sijoittuvat noin 2-3 kilometriä alueen koillispuolelle. Noin kolme kilometriä alueen länsipuolelle sijoittuu Korkiaharjun ( A ja B) I- luokan pohjavesialue sekä lounaispuolelle Munapirtin ( A) I-luokan pohjavesialue (OIVA 2013). Selvitysalue sijoittuu Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Svartbäckenin (81.022) ja pohjoisimmilta osiltaan Siltakylänjoen (81.020) valuma-alueille. Läntiset osat alueesta sijoittuvat välialueelle (81V019). Alueella sijaitsee joitain metsätalouden ojia mutta suunnittelualueella ei ole merkittäviä pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (VesiL 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (90) Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan. Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. (OIVA 2013) Suunnittelualueen länsirajana on peltoja, joiden länsipuolella on melko laaja asumaton metsäalue. Suunnittelualueella on erityisen paljon karukkokallioita, joiden kasvillisuus on poronjäkälävaltaista. Osalla kallioalueista kasvillisuus hyvin kulunutta, mutta alueella on myös useita hyvin edustavia kallioita, jotka voidaan lukea metsälain mukaisiksi erityisen arvokkaiksi elinympäristöiksi (MetsäL 10 ). Muuten metsät ovat olleet pääosin voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä luonnontilaisen kaltaisia osia löydy kuin aivan pienialaisesti. Puusto on pääosin melko nuorta ja havupuuvaltaista (Parkko 2012). Selvitysalueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien lajistoa. Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippaa (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakkoa (Metsänen 2012, FCG 2014). Alueella ei ole havaittu liito-oravaa tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä tai muiden uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (Parkko 2012, SYKE 2012). Suunnittelualueen lintulajisto on melko tavanomaista. Yleisimpiä pesimälajeja ovat Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, metsäkirvinen, pajulintu ja vihervarpunen. Yleisinä esiintyvät myös laulurastas, talitiainen ja käki. Karuilla kallioalueilla esiintyy niille tyypillistä lajistoa kuten metsoa (NT, RT, L-dir), kehrääjää (L-dir), leppälintua, kulorastasta ja harmaasieppoa. Peltoympäristöjen lajistoa edustaa keltasirkku (Parkko 2012). Vuonna 2013 tehdyssä tarkastuksessa (FCG) n suunnittelualueella havaittiin kaksi alueella ruokailevaa naarasmetsoa, mutta merkkejä soidinpaikoista ei löydetty. Yksilöhavainnot keskittyivät samoille alueille kuin kevään 2012 (Parkko) selvityksissä tehdyt havainnot. Tupapellonmäen kallion lakiosissa todettiin metson talvisia ruokailupuita eli hakomispuita, joiden alla oli myös metsojen vanhoja ulosteita. Alue saattaa kuulua Pyhtään alueella pesivien merikotkien (VU, L-dir) saalistusympäristöön (Ilomäki & Parkko 2012). Vuonna 2013 suoritetun seurannan perustella Pyhtään alueella pesivien merikotkien liikkuminen keskittyy Santaniemenselän lisäksi melko tiiviisti rannikkoalueelle. Lähin tiedossa oleva asuttu kalasääskenpesä (NT, L-dir) sijoittuu kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on tiedossa lisäksi kolme muuta kalasääsken pesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Kalasääskellä on käytössään useita vaihtopesiä eivätkä kaikki n alueen läheisyyteen sijoittuvat pesät ole vuosittain asuttuja. Vuonna 2013 suoritetun kevätmuuton seurannan ja pesimäaikaisen lentoreittiseurannan (FCG) aikana ei havaittu erityisen aktiivista merikotkien liikehdintää. Merikotkien liikkumisen todettiin keskittyvän Santaniemenselän- nlahden sekä Munapirtin, Innerfjärdenin ja Ytterfjärdenin alueille. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuva Tyyslahti-Santaniemenselkä on merkittävä sääksien ruokailu- ja pesimäalue. n suunnittelualueilla ei havaittu merkittäviä sääksien ruokailulentoreittejä. Alueen eteläpuolella pesivät sääkset saattavat satunnaisesti lentää alueen eteläosien alueella, mutta pääasiallisesti seurannassa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (90) Muuttolinnusto havaittu sääksien liikkuminen keskittyy Santaniemenselän ja Tyyslahden sekä osittain nlahden alueille. (FCG 2014.) Syysmuutto Hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui syksyllä 2012 selvästi E18-tien eteläpuolelle. Muutonseurannassa E18-tien eteläpuolisella alueella havaittiin noin 300 hiirihaukkaa ja alle 300 piekanaa (Ilomäki & Parkko 2012). Lajien muuttoväylä kulkee siten osittain suunnittelualueen läpi tai ainakin hyvin läheltä sitä. Hiirihaukkojen ja piekanojen päämuuttoväylä vaihtelee vuosittain vallitsevien tuulien mukaan ja voi siirtyä useita kilometrejä pohjoiseen tai etelään. Havaituista maakotkista (VU, L-dir) valtaosa (yli 70 %) muutti E18-tien pohjoispuolista reittiä länteen ja suunnittelualueen kautta tai sen läheisyydestä muuttaneiden maakotkien määrä oli vähäinen. Merikotkien (VU, L-dir), sääksien (NT, L-dir), jalohaukkojen sekä useiden muiden haukkalajien muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkimuutto (L-dir) tiivistyi Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle ja päämuuttoreitti sijoittui siten selvitysalueen itäpuolelle. Selvitysalueen ylittäneiden kurkien määrä oli hyvin vähäinen (alle 100 yksilöä) eikä alueen kautta kulje merkittävää kurkien muuttoväylää (Ilomäki & Parkko 2012). Kevätmuutto Kevätmuuton seuranta toteutettiin vuonna 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Lintujen kevätmuutto käynnistyi keväällä 2013 kylminä jatkuneiden säiden vuoksi tavallista hitaammin ja oli maalis-huhtikuulla jopa pari viikkoa tavanomaisesta myöhäisemmässä. Kevätmuutolle vuonna 2013 oli myös tyypillistä, että monille perinteisille hanhien levähdysalueille ei keväällä 2013 kerääntynyt kovin merkittäviä määriä hanhia. (FCG 2014.) Muutonseurannassa havaittiin yhteensä yli lintua, jotka kuuluivat yhteensä noin kahdeksaankymmeneen eri lajiin. Havaituista muuttolintulajeista uhanalaisiksi luokiteltuja olivat muuttohaukka (VU, vaarantunut), hiirihaukka (VU), mehiläishaukka (VU), sinisuohaukka (VU), punasotka (VU), selkälokki (VU) ja törmäpääsky (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaintoja tehtiin seuraavista: isokoskelo, kaakkuri, metsähanhi, naurulokki ja niittykirvinen. Havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien yksilömäärät olivat kuitenkin melko alhaisia. (FCG 2014.) Valtaosan havaituista linnuista muodostivat valkoposki- ja sepelhanhet, harmaahanhet, sepelkyyhkyt, peippolinnut, rastaat, laulujoutsenet ja kurjet. Tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiiden suurten lintulajien kuten hanhien, joutsenten ja kurkien päämuuttoväylät eivät keväällä 2013 sijoittuneet merkittävästi tuulivoimapuiston suunnittelualueelle. Arktisten lintulajien muutto kulki pääasiassa suunnittelualueen eteläpuolitse lähempänä rannikkolinjaa sekä ulompana merellä. (FCG 2014.) Suunnittelualueen läheisyydessä havaittu keväinen petolintumuutto oli vähäistä verrattuna syksyllä 2012 havaittuun petomuuttoon eikä muutonseurannan perusteella suunnittelualueen läheisyydessä kulje erityisen merkittäviä petolintujen kevätmuuttoväyliä. Kymenlaakson alueella merkittävimmät petolintumuutot _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (90) ajoittuvatkin vuosittain syksyyn. Päiväpetolinnut karttavat tyypillisesti laajojen merialueiden ylityksiä, mistä johtuen syksyisin useat lajit (mm. mehiläis- ja hiirihaukka) seuraavat rantalinjaa muuttomatkallaan ja muuttoväylät tiivistyvät rannikon läheisyyteen. Keväisin petolintujen muutto saapuu mantereelle hajanaisemmin pääosin Suomenlahden ylitse eikä tiivisty rannikkoalueelle syksyn tapaan (Ilomäki 2005). Havaintojen perusteella Munapirtin kärki kuitenkin ohjaa jossain määrin mm. hiiri-, ampu- ja muuttohaukkojen muuttoreittejä, mistä johtuen päiväpetolintujen muutto ohjautuu ainakin osittain n suunnittelualueen kautta. Seurannassa havaitut yksilömäärät jäivät kuitenkin näiden lajien osalta melko vähäisiksi. (FCG 2014.) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksi- ja/tai isoviiksisiippa sekä pohjanlepakko (Metsänen 2012). Vuoden 2013 lepakkokartoituksissa (FCG) n alueella havaittiin hyvin vähän lepakoita eikä rakentamisalueiden läheltä voitu rajata lepakoille arvokkaita ruokailualueita. Tehdyt havainnot koskivat satunnaisesti ruoanhaussa metsäteiden laiteita seurailevia pohjanlepakoita, joiden päivehtimispaikat voivat sijoittua satojen metrien tai jopa kilometrien etäisyydelle havaintopaikoista. Alueen lounaisrajan tuntumassa havaittiin kahdella kartoituskerralla pohjanlepakoita maatilan pihapiirin sekä pelto- ja metsäalueiden muodostamassa ympäristössä. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita voi sijaita noin 800 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijoittuvan maatilan rakennuksissa. Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueella esiintyvät metso, teeri ja sirittäjä (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Noin 200 metriä alueen pohjoispuolella on yksityinen, noin 4,5 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue Pekan Metsä (YSA203159). Viiden kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee viisi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa kohdetta: Kymijoki (SCI, FI ), Santaniemenselkä Tyyslahti (SPA, FI ), Heinlahti (SPA, FI ), Kokkovuori (SCI, FI ) ja Koukkusaari (SCI, FI ). Tyyslahden luonnonsuojelualue (YSA055630) sijaitsee viisi kilometriä suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualueelle sijoittuu 10 paikallisesti arvokasta elinympäristöä: Alue/kohde Sudenkallio (nro 1) Sudenkallion eteläpuolen kallio (nro 2) Pitkäkallion luoteispuolen kallio (nro 3) Lapinkiven pohjoispuolen kallio (nro 4) Kaivantokorvensuon kallio (nro 5) Lapinkivet (nro 6) Nattskenebergen (nro 7) Arvotus paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (90) Nattskenebergenin korpikuvio (nro 8) Ruokosuon kallio (nro 9) Hummankalliot (nro 10) paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas Kuva 6. n suunnittelualueelle sijoittuvat paikallisesti arvokkaat elinympäristöt (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys). 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (90) eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue sijoittuu pääosin metsäiselle selänteelle, jossa kallio on monin paikoin aivan pinnassa. Selännealueen painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös peltokaistaleita. Osa pelloista on irrallisia pienehköjä peltoalueita, osa laajemman peltoalueen reunavyöhykettä. Pellot sijoittuvat hankealueen länsireunalle. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan noin 30 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 5-7 metriä meren pinnan yläpuolella alueen länsireunalla. Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle. Kallio on monin paikoin pinnassa, erityisesti alueen eteläpuoliskolla. Suopainanteita tai soistumia on jonkin verran. Avotilat, jotka ovat kooltaan varsin pieniä, sijoittuvat hankealueen länsilaidalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva sekä laaja-alaiset viljelyalueet. Länsikylän ja Myllykylän ympärille sijoittuvan maakunnallisestikin arvokkaan viljelyalueen ohella erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa n ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu tarkastelualueella viljelymaisemien yhteyteen ja meren rannalle. Viljelyalueet rajautuvat useimmiten selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin. Lähimmillään runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta sijoittuu arvokas kallioalue. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Länsikylän ja Myllykylän viljelyaukealla uusi E18- moottoritie sekä siihen liittyvä eritasoliittymä muodostavat maisemavaurion. Eritasoliittymä ramppeineen katkaisee pitkiä näkymiä Valtakunnallisesi arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (90) Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 16 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 8,5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 1,5 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään vajaan neljän kilometrin päähän hankealueen rajasta. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin 5 kilometriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Kaunissaari jonka etäisyys on lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä. Kungshamnin historiallisen satamapaikan (KUMA tun. 160), etäisyys on lähimmillään alle 12 kilometriä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (90) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 2 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 7 kilometriä. Kaunissaaren saaristokylä, Pyhtään Kaunissaari on Kotkan Haapasaarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä Ahvenkosken historiallinen ympäristö on liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat yhdeksän kilometriä. Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11 kilometriä. Strömforsin ruukkiyhdyskunta on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11,5 kilometriä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10 kilometriä. Kyminlinnan maalinnoitus on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10 kilometriä Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän kohdetta Kohteista kahdeksan (Pyhtään kirkkomaisema; Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema; Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka; Strömforsin historiallinen ruukinalue; Kyminkartanon kulttuurimaisema; Kyminlinnan _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (90) Perinnemaisemat maalinnoitus ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ympäristöineen) ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema) on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Ne muodostavat osapuilleen Ahvenkosken historiallisen ympäristön (RKY 2009 kohde). Kaksi muuta vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempia kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyt kohteet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi yhtä kohteista ei ole kelpuutettu RKY 2009 kohteeksi. Kyseinen Sokerikemian alue sijoittuu noin 11,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien aikana. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu 10 perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Toiseksi lähin sijoittuu edellisen pohjoispuolelle runsaan 1,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kaksi kohdetta sijoittuvat vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Viidenneksi lähin kohde sijoittuu runsaan kolmen kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat Heinlahden rannalle 4-5 kilometrin päähän hankealueen rajasta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (90) Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. (Kuvassa valmisteluvaiheen mukaiset suunnittelualueiden rajat.) Muinaisjäännökset n tuulivoimapuiston kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2014 ennen kaavaehdotuksen laatimista (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). n tuulivoimapuiston kaava-alueelta tunnetaan entuudestaan kolme muinaisjäännöskohdetta. Alueelta tunnetaan muinaisjäännökset Sammalsuo 1 (muinaisjäännösrekisterin tunnus ), Sammalsuo 2 ( ) ja mahdollinen muinaisjäännös Sammalsuo 3 ( ). Kesän 2014 inventoinnissa ei paikannettu aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä. 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavan Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (90) tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiamaakuntakaavan koko kaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti. n suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1 2095, ). Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Maakuntakaavan rakentamismääräyksen mukaan tv-alueilla ei ole voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi energiamaakuntakaavassa on suunnittelualueen pohjoispuolelle osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ympäristövaikutuksia aiheuttava teollisuusalue ja teollisuuden varastoalue (t). Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen suunnittelussa huomioitava vaarallisista aineista alueelle ja sen lähiympäristölle aiheutuvat riskit. Energiamaakuntakaavan selostuksessa n tv-alueelle on annettu aluekohtaisia yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavia ominaisuuksia seuraavasti: Maisema Asutus Luonto Meri- ja saaristomaisema Tuulivoima-alueen läheisyyden asuinpaikat Lintujen muuttoreitit Kalasääsken pesäpaikat Petolintujen kaartelualueet (Lovisteinin/Tonttuvuoren kallioalueet) Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit Maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa on n suunnittelualueesta noin 200 metriä pohjoiseen osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suojelualeiksi osoitetuille alueille tai _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (90) kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luontotai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen. Suunnittelualueen itäpuolelle on maaseutu- ja luonto -maakuntakaavassa osoitettu Koivukorven (1806) ja länsipuolelle Pitkäkallion (1809) ja Myllyniitynkallion (1807) maa-ainesten ottoalueet (EOm). Merkinnällä osoitetaan maa-aineslain piiriin kuuluvia maa-ainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty pohjavedenhankinnan sekä aluerakenteen ja luonnon- ja maisemansuojelun tavoitteiden ja ottotoiminnan yhteensopivuus. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 7 (vt/kt) ja edelleen pohjoisempana uuden E18-moottoritien linjaus (mo). Valtatie 7 rinnalle on merkitty Pyhtää-Kotka (2091) päävesijohdon ja siirtoviemärin (vj) linja. Suunnittelualueesta noin puolitoista kilometriä kaakkoon sijaitsee maaseutu- ja luonto - maakuntakaavassa arvokas kallioalue (ge 1596) ja puolitoista kilometriä lounaaseen matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealue (mv, turkoosi viiva) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (90) Yleiskaava Kuva 8. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla näkyy alueella voimassa oleva maaseutu- ja luonto -maakuntakaava. n suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Suunnittelualuetta lähinnä olevat yleiskaavat ovat Pyhtään keskustaajaman osayleiskaava (tullut osittain lainvoimaiseksi ), joka sijaitsee kaava-alueesta noin kilometrin koilliseen, Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava ( ympäristökeskus), jonka _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (90) Asemakaava pohjoisin raja myötäilee kaava-aluetta ympäröivää rantaviivaa sekä rannikon ja saariston osayleiskaavan muutos ( ) noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Huutjärvellä. Kuva 9. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012) Muut suunnitelmat ja päätökset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen (Dnro KASELY/14/07.04/2012) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimahanketta n alueella. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (90) Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (90) 5 Suunnittelun tavoitteet 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoimaalueisiin. 5.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. n alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. n alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (90) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus n alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus maanteistä. n tuulivoimapuisto sijoittuu vanhan valtatie 7:n eteläpuolelle lähimmän voimalan ollessa noin 1 km:n etäisyydellä tiestä. Uuteen moottoritiehen on etäisyyttä lähimmillään noin 1,5 km. Kuva 10. n tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet kaavaluonnosvaiheessa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (90) Kuva 11. n tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden sijoituspaikat ja uudet tiet kaavaehdotusvaiheessa (alueen eteläosassa uusien teiden sijaintia tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen). 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. n hankealueelle toteutettavasta voimalatyypistä ei ole vielä varmuutta kaavoitusvaiheessa. n kaavaehdotusvaiheessa mallinnukset on laadittu käyttäen Nordexin 3 MW:n N131-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Voimaloiden lakikorkeus olisi tällöin noin 186 metriä. Toteutettavat voimalat voivat kooltaan, teholtaan ja lähtömelutasoltaan poiketa kaavaehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyistä voimaloista. Tällöin rakennuslupavaiheessa tulee mallinnuksin osoittaa, että toteutettava voimalatyyppi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. n alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (90) puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on Fingridin tai alueverkkoyhtiön 100 kv:n suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat. Kuva 12. n tuulivoimapuiston liittyminen tieverkkoon (kuvassa kaavaluonnosvaiheen mukainen tuulivoimapuiston suunnitelma) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (90) 7 Yleiskaavan vaikutukset 7.1 Laaditut selvitykset Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), joka kattaa: Linnustoselvitykset; pesimälinnusto, mahdolliset ruokailu- ja levähdysalueet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella Lepakkoselvityksen Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG ): Ns. ei-analyysi, jossa määritellään alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen Tuulipuistojen alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimaloiden alustava sijainti, tiet sekä sähkönsiirtorakenteet) Maisemaselvitys Näkemäalueanalyysi Havainnekuvia Melu- ja varjostusmallinnukset Kaavaehdotusvaiheessa melu- ja varjomallinnukset, havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi on päivitetty vastaamaan tuulivoimapuistojen viimeisimpiä suunnitelmia ja todennäköisiä voimalatyyppejä. Pyhtään tuulivoimaosayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu kevään ja kesän 2013 aikana seuraavat lisäselvitykset: Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Kesällä 2014 on laadittu: arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan valmisteluaineisto kattaa mm. seuraavaa aineistoa: Tuulivoimaselvitys 2010 ja linnustoarviointi Tuulivoima-alueet Kaavaselostus Ilmasto- ja energiastrategia Vaikutusten arviointi Rajausten perustelut - tuulivoima-alueet _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (90) Muu aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Kymenlaakson liitto Kymenlaakson maakuntakaava; maaseutu- ja luonto. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto) 7.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 ) mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: o o o o ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; o kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. n tuulivoimayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen vaikutukset maankäyttöön, ihmisiin, luontoon, maisemaan, liikenteeseen, tutkajärjestelmiin sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Kaavoituksen vaikutusten arviointi tehdään sanallisesti asiantuntija-arviona ja laaditaan osaksi kaavaselostusta. n hankealueelle toteutettavasta voimalatyypistä ei ole vielä varmuutta kaavoitusvaiheessa. n kaavaehdotusvaiheessa mallinnukset on laadittu käyttäen Nordexin 3 MW:n N131-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Voimaloiden lakikorkeus olisi tällöin noin 186 metriä. Toteutettavat voimalat voivat kooltaan, teholtaan ja lähtömelutasoltaan poiketa kaavaehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyistä voimaloista. Tällöin rakennuslupavaiheessa tulee mallinnuksin osoittaa, että toteutettava voimalatyyppi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. 7.3 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tyypillisesti tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä tuulivoimalaitosten käyntiääni. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 32 (90) 7.4 Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset 7.5 Meluvaikutukset n tuulivoimapuisto sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitetulle alueelle. n tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa aluetta ja sen lähiympäristöä koskevien suunnitelmien ja kaavojen kanssa. Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen etäälle tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömässä läheisyydessä, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida sijoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Toteutuessaan tuulivoimapuisto vaikuttaa siten myös tulevaisuuden maankäytön suunnitteluun. n tuulivoimapuiston aluetta tai sen välittömässä läheisyydessä olevia alueita ei kuitenkaan ole pitkäntähtäimen maankäyttötavoitteita määrittävässä maakuntakaavassa tai yleiskaavoissa osoitettu asuin- tai lomarakentamiseen. n tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle. n kaavaalue on rakentamaton ja pääosin metsätalouskäytössä, eikä tuulipuiston toteuttaminen varsinaisia tuulivoimaloita lukuun ottamatta estä metsätaloustoimintaa alueella tulevaisuudessa. Tuulivoimapuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa koko tuulivoimapuiston pinta-alaan. Lähtökohtaisesti tuulivoimapuistoa ei aidata. Tuulivoimapuisto ei estä alueella liikkumista eikä alueen virkistyskäyttöä ja ulkoilua. Tuulivoimapuiston rakentaminen kuitenkin muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Alueella liikkuvat voivat kokea tuulivoimalat virkistyskäyttöä häiritsevinä. Tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset virkistyskäyttöön ja viihtyisyyteen liittyvät henkilökohtaiseen hatian kokemiseen ja tuntemukseen. Tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, liike ja varjostus voidaan kokea häiritsevänä. Tuulivoimapuistolla on työllistävä vaikutus erityisesti rakennusaikana. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huoltotöiden ja valvonnan kautta. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle haitallista. Melua koskevat kokemukset ovat subjektiivisia, ja ne riippuvat äänen ominaisuuksien lisäksi mm. altistusajasta ja - paikasta. Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan äänen syntyyn, etenemiseen sekä melutasoon ja melualtistukseen kohdistuvilla vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Keskeisin meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja tarkastelupisteen, kuten asutuksen välillä. (Ympäristöministeriö 2012.) Tuulivoimaloiden ääni syntyy roottorin lapojen sekä voimalan koneiston aiheuttamasta äänestä. Lapojen pyörimisestä aiheutuva ääni on tyypillisesti haittavaikutustensa kannalta merkittävämpi. Äänen voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteisiin sekä tuulen nopeudesta. (Ympäristöministeriö 2012.) Tuulivoimaloiden tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matala- eli pienitaajuisia ääniä. Tuulivoimalan ääni poikkeaa siten ominaisuuksiltaan esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä (Ympäristöministeriö 2012). Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva humina ) syntyy lavan aerodynaamisesta äänestä sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyy lapojen huminan alle. (Di Napoli 2007.) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 33 (90) Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden ja tuulivoimalaitosten perustusten rakentamisesta. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamisesta tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana eniten melua aiheuttaa mahdolliset louhintatyöt. Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä lämpötilasta eri korkeuksilla. Äänen kuultavuuden kannalta olennaista on taustaäänen taso. Taustaääntä aiheuttavat mm. liikenne, tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) ja rannassa aaltojen kohina. (Ympäristöministeriö 2012.) Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot ( Taulukko 1). Taulukko 1. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992) Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Aeq L Aeq Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet. 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) suositellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa otettavaksi huomioon ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Taulukko 2). Suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina eli taustamelutason vaikutusta ei ole huomioitu. Taulukko 2.Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (YM 4/2012) Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Aeq L Aeq asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 db 40 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla (yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä) 40 db 35 db muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 34 (90) Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotun todellisen tilanteen mukaisena (real case). Mallinnuksessa on käytetty maanpinnan kovuuskertoimena 0,5, joka huomioi puuston ja muun kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta. Melulaskennoissa huomioitiin tuulivoimaloiden kokonaismäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimalan oletettu äänitehotaso. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartan avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 db(a)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin melulle herkkiin kohteisiin. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Mallinnuskartta on yhdistelmä kaikista mahdollisista pahimmista tilanteista melun leviämisen suhteen. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä. Pyhtäällä yleisin tuulensuunta on lounaasta kohti koillista. Kuva 13. Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). n tuulivoimapuiston pohjoispuolella merkittävä melun lähde on nykyisin moottoritie ja vanha valtatie 7. Melumallinnus on laadittu moottoritien yleissuunnitelmavaiheessa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 35 (90) Kuva 14. Liikenteen melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (7-22) n tuulivoimapuiston kohdalla (tuulivoimapuisto sijoittuu teiden eteläpuolelle) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 36 (90) Kuva 15. Liikenteen melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (7-22) n tuulivoimapuiston kohdalla (tuulivoimapuisto sijoittuu teiden eteläpuolelle) Melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Melumallinnuksessa huomioidut n tuulivoimapuistoalueen läheiset herkät kohteet ovat asuinrakennuksia (A, B, C, D, E, G, H, I, J, K) ja lomarakennuksia (F, L, M, N). Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot alittuvat n tuulivoimapuiston läheisissä herkissä kohteissa (Kuva 16). Kohde H sijoittuu lähelle 40 db:n alueen rajaa (ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvo asumiselle) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 37 (90) Kuva 16. n tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset kaavaluonnosvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m.) Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 38 (90) laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Kaavaehdotusvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalatyyppinä Nordexin 3 MW:n N131-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Matalataajuisen melun laskenta Raportin ja raportoijan tiedot Raportin laatija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Projektipäällikkö Lauri Solin Tarkastaja / hyväksyjä Hyväksytty pvm Laatija Mauno Aho Laadittu pvm Projektinumero Projektin nimi Asiakas Yhteyshenkilö P18488 n tuulivoimayleiskaava Pyhtään kunta, Tuulisaimaa Oy Pirjo Kopra, Miika Pilli Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio Mallinnusmenetelmä Windpro Dec 2012, FCG Matalataajuisen melun laskentataulukko ISO matalataajuisen melun laskenta YM ohjeen 2/2014 mukaisesti Tuulivoimaloiden tiedot Valmistaja Nordex Tyyppi Nordex N131_3000 Sarjanumerot --- Nimellisteho, MW Napakork. 3 m 120 Roottorin halkaisija, m Tornin 131 tyyppi teräslieriö Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot Melupäästötiedot Lähde F _A07 R Tyyppi Manufacturer informed L WA db 104,5 Terssitiedot Päästötiedot tersseistä Ilmoitetut arvot Laskettu Oktaaveittain Tersseittäin Tersseittäin Taajuus Hz L WA db LW db L W db _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 39 (90) ,3 108, ,2 108,2 31,5 73,2 105,7 105, ,1 106, ,2 105, ,6 104, ,3 102, ,1 103, ,8 100, ,9 99, ,4 99, ,8 98,3 98, , ,5 95, ,4 94,6 94, ,4 94, , ,3 94,8 94, ,1 94, ,8 93, ,2 91,7 91, , ,7 90, ,8 90,5 90, ,8 88, ,7 84, ,7 79,7 79, ,1 71, Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus Tonaalisuus Impulssimaisuus ei ei ei Merkityksellinen sykintä (Amplitudimodulaatio) -- Muu Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot parametri arvo selite ei käytössä matalataajuisen melun Laskentakorkeus m 4 laskennassa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 40 (90) Laskentaruutu m n/a Kosteus RH % 70 Lämpötila C 15 Maastomallin lähde ja tarkkuus Lähde Vaakaresoluutio Pystyresolutio MML MTK MTK peruskartta 1m ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Maa- ja vesialueen absorption ja heijastusten huomioiminen, käytetyt kertoimet Laskentamalli ISO Vesialueet 0 ei ole Maa-alueet 0,4 suota ja peltoa Ilmakehän stabiilisuus Neutraali Sääolosuhteiden huomiointi Tuulensuunta % m/s N (0 ) NE (45 ) E (90 ) SE (135 ) S (180 ) SW (225 ) W (270 ) NW (315 ) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 41 (90) Kuva 17. n tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset kaavaehdotusvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Kuvassa asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja lomarakennukset sinisillä pisteillä. Punainen viiva = 45 db(a), keltainen viiva = 40 db(a), vihreä viiva = 35 db(a). Mallinnuksen mukaan valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset ohjearvot eivät ylity asuin- ja lomarakennuskohteissa. Asuinrakennuskohteissa eivät ylity myöskään ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaiset suunnitteluohjearvot. n tuulivoimapuistoalueen itäpuolella yhden lomarakennuksen kohdalla ylittyy ympäristöministeriön ohjeen mukainen yöajan ohjearvo ( 35 db). Melutasot tuulivoimapuiston alueella eivät aiheuta terveysriskejä aluetta esimerkiksi ulkoiluun ja metsästykseen käyttävälle. Tuulivoimaloiden melu ei estä alueen käyttöä, mutta tuulivoimapuistoalueen virkistyskäyttöarvon arvioidaan heikkenevän melun seurauksena. Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen häiritseväksi kokeminen on yksilöllistä. Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista. Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 42 (90) Matalataajuinen melu rakennusten luona ulkona ylittää enimmillään ohjearvon 5 db taajuudella 100 Hz kohteessa H Simonsäng. Sisälle laskettu äänitaso alittaa ohjearvon vähintään 9 db taajuudella 50 Hz ja verrattuna keskimääräiseen kuulokynnykseen ylittää sen enintään 0,1 db taajuudella 200Hz. Muilla taajuuksilla tilanne on parempi, kuten myös muissa lähimmissä rakennuksissa. Äänitaso sisällä selvästi alle ohjearvon kaikilla taajuuksilla ja sen ylittyminen, vaikka ääneneristävyys ei olisikaan oletuksen mukainen, on epätodennäköistä. Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Painottamaton äänitaso Terssin keskitaajuus Hz ulkona Kohde , A Asuinrakennus (Seppälä) 49,9 49,6 46, ,8 44,8 41,8 41,8 38,1 35,2 34,4 B Asuinrakennus 49,3 48,9 46,2 46,4 45,2 44,1 41,2 41,1 37,5 34,5 33,7 C Asuinrakennus (Mäkelä) 46,2 45,8 43,1 43, ,9 34,1 31,1 30,1 D Asuinrakennus (Metsola) 46, ,3 43,5 42,2 41,2 38,2 38,1 34,3 31,3 30,3 E Asuinrakennus 48, ,3 45,5 44,2 43,2 40,2 40,2 36,5 33,5 32,6 F Lomarakennus 47 46,7 43,9 44,1 42,9 41,8 38,8 38, G Asuinrakennus (Majanders) 50,2 49,8 47,1 47,3 46, , ,4 35,4 34,6 H Asuinrakennus (Simosäng) 51,2 50,9 48,2 48,4 47,1 46,1 43,1 43,1 39,5 36,6 35,8 I Asuinrakennus (Peltola) 48 47, ,2 43,9 42,9 39,9 39,8 36,1 33,1 32,2 J Asuinrakennus (Hilsvida) 48,7 48,4 45,7 45,9 44,6 43,6 40,6 40,6 36,9 33,9 33 K Asuinrakennus (Mysskärri) 48,1 47, , ,9 39,9 39,9 36,2 33,2 32,3 L Lomarakennus 46,1 45, ,2 41,9 40,9 37,9 37, M Lomarakennus (Källarbottnen) 41,5 41,2 38,4 38,6 37,3 36,2 33,1 32,9 28,9 25,6 24,2 N Lomarakennus 44 43,6 40, ,8 38,7 35,7 35,5 31,7 28,5 27, _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 43 (90) Kuva 18. Kaavaehdotusvaiheen melumallinnus ja matalataajuisen melun laskentapisteet (A-G) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 44 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 45 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 46 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 47 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 48 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 49 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 50 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 51 (90) 7.6 Valo- ja varjostusvaikutukset Valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta aiheutuu auringon paistaessa tuulivoimalan takaa, jolloin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon. Se, kuinka pitkälle varjo ulottuu, riippuu tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta. Välkevaikutuksen esiintyminen riippuu sääoloista. Yleensä välkettä on havaittavissa vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. (Ympäristöministeriö 2012.) Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksen raja-arvoja tai suosituksia. Tanskassa niin sanotussa todellisessa tilanteessa välke on rajoitettava kymmeneen tuntiin vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnus ei huomioi kasvillisuuden peittovaikutusta, mutta ottaa huomioon maaston korkeuserot. Kaavaehdotusvaiheessa laadittiin mallinnus myös siten, että kasvillisuuden peittovaikutus otetaan huomioon, jolloin vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät. Mallinnus perustuu Helsingissä mitattuihin säätietoihin. Koska Suomessa ei ole varjon muodostumiselle tai vilkkumiselle asetettuja määräyksiä tai ohjearvoja, on mallinnuksen tuloksia verrattu muiden maiden ohje- ja raja-arvoihin. Varjostusmallinnuksen tuloksia on havainnollistettu kartan avulla. Kartalla esitetään varjostusvaikutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu vaikutus tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin Varjomallinnus kaavaluonnosvaiheessa Kaavaluonnosvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 110 m. Laadittujen varjostusmallinnusten mukaan n tuulivoimapuiston varjostusvaikutus (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa) ulottuu enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle uloimmista voimaloista (Kuva 19). Kohteissa A, E, G, H, I, J ja K varjostusvaikutus ylittää 8 tuntia vuodessa. Kohteessa A vaikutus ajoittuu touko-heinäkuuhun ilta-aikaan (noin klo 20-21). Kohteessa A varjostusvaikutus aiheutuu yhdestä voimalasta. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä vajaan tunnin aikana. Kohteessa E vaikutus ajoittuu maalis-lokakuuhun ilta-aikaan vaihdellen noin klo 17 ja 22 välillä kuukaudesta riippuen. Kohteessa E varjostusvaikutus aiheutuu kuudesta voimalasta, mutta kaikki voimalat eivät samanaikaisesti aiheuta varjoa kohteeseen E. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin puolen tunnin aikana. Kohteissa G ja H vaikutus ajoittuu elo-huhtikuuhun vaihdellen noin klo 14 ja 20 välillä kuukaudesta riippuen. Kohteissa G ja H varjostusvaikutus aiheutuu kahdeksasta voimalasta, mutta kaikki voimalat eivät samanaikaisesti aiheuta varjoa kohteisiin. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin vajaan tunnin aikana. Kohteissa I ja J vaikutus ajoittuu maalis-lokakuuhun aamu-aikaan vaihdellen noin klo 5 ja 8 välillä kuukaudesta riippuen. Kohteessa I varjostusvaikutus aiheutuu kuudesta voimalasta ja kohteessa J viidestä voimalasta, mutta kaikki voimalat eivät samanaikaisesti aiheuta varjoa. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin puolen tunnin aikana _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 52 (90) Kohteessa K vaikutus ajoittuu touko-heinäkuuhun varhaiseen aamuun (noin klo 5-6). Kohteessa K varjostusvaikutus aiheutuu kahdesta voimalasta, mutta pääsääntöisesti ei samanaikaisesti. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin tunnin aikana. Kuva 19. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) n tuulivoimapuistossa kaavaluonnosvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 53 (90) Varjomallinnus kaavaehdotusvaiheessa Kaavaehdotusvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Tavallisesti varjomallinnus laaditaan siten, että puuston peittovaikutusta ei oteta huomioon (Error! Reference source not found.kuva 20). Kaavaehdotusvaiheessa laadittiin lisäksi mallinnus myös siten, että puuston peittovaikutus otetaan huomioon (Kuva 21), mikä kuvaa paremmin todellista tilannetta. Puuston peittovaikutuksen huomioon ottaminen perustuu melko suuripiirteiseen paikkatietoaineistoon (CORINE), mikä on syytä huomioida vaikutuksia arvioitaessa. Kuva 20. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) n tuulivoimapuistossa kaavaehdotusvaiheessa, kun puuston peittovaikutusta ei ole huomioitu (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Punainen viiva = 20 h/a, keltainen viiva= 8 h/a, vihreä viiva = 1 h/a. Asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja loma-asunnot sinisillä pisteillä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 54 (90) Kuva 21. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) n tuulivoimapuistossa kaavaehdotusvaiheessa, kun puuston peittovaikutus on otettu huomioon. Kun puuston peittovaikutusta ei oteta mallinnuksessa huomioon, 20 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla tuulivoimapuiston itäpuolella ja 8 h/a ylittyy kymmenen asuinrakennuksen kohdalla. Kun puuston peittovaikutus otetaan huomioon, mallinnuksen mukaan 20 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla ja 8 h/a ylittyy neljän asuinrakennuksen kohdalla. Mallinnuskohteessa I Peltola (Villbergskärrintie 103) vaikutus on 12:55 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu huhtikuusta elokuuhun. Varjovaikutus syntyy varhain aamulla. Huhtikuussa vaikutus syntyy klo 6-7 välisenä aikana. Touko-heinäkuussa klo 5-6 välisenä aikana ja elokuussa 5-7 välisenä aikana. Vuorokausitasolla varjovaikutusta voi esiintyä noin puolen tunnin ajanjakson aikana. Kuva 22. Mallinnuskohteessa I Peltola ylittyy 8 tunnin vuotuinen raja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 55 (90) Kuva 23. Ilmakuvaote mallinnuskohteesta I Peltola. Kuva 24.Varjomallinnuksen tulokset kohteessa I Peltola. Mallinnuskohteessa K Mysskärri (Alakyläntie 268) varjovaikutus on 16:49 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon kasvillisuuden peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu touko-elokuulle. Varjovaikutus syntyy hyvin varhain aamulla klo 5-6 välisenä aikana. Vuorokausitasolla aika, jolloin varjovaikutusta voi esiintyä, vaihtelee noin puolesta tunnista noin tuntiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 56 (90) Kuva 25. Mallinnuskohteessa K Mysskärri ylittyy vuotuinen 8 tunnin raja. Kuva 26. Ilmakuvaote mallinnuskohteessa K Mysskärri. Kuva 27. Varjomallinnuksen tulokset kohteessa Mysskärri _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 57 (90) Mallinnuskohteessa G Majanders (Simonniityntie 159) varjovaikutus on 12:58 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu tammi-huhtikuulle ja elo-marraskuulle. Varjovaikutus syntyy iltapäivällä ja alkuillasta klo välisenä aikana vaihdelleen vuoden ajasta riippuen. Vuorokausitasolla aika, jolloin varjovaikutusta voi esiintyä, vaihtelee alle puolesta tunnista noin tuntiin. Mallinnuksessa puusto otetaan huomioon melko suurpiirteisesti, eikä laskenta huomioi kaikkein pienimpiä kasvillisuusalueita. Ilmakuvan perusteella asuinrakennuksen pihapiirissä on puustoa, joka voi todellisuudessa vähentää mallinnuksen mukaista vaikutusta. Kohteessa H Simosäng (Simonniityntie 174) varjovaikutus on mallinnuksen mukaan 20:14 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu tammi-huhtikuulle ja elokuusta joulukuun alkuun. Varjovaikutus syntyy iltapäivällä ja alkuillasta klo välisenä aikana vaihdellen vuoden ajasta riippuen. Vuorokausitasolla aika, jolloin varjovaikutusta voi esiintyä, vaihtelee noin puolesta tunnista tuntiin. Pihapiirissä puusto muodostaa suojaa, mutta asuinrakennus sijoittuu avoimen pellon laidalle. H Simosäng G Majanders Kuva 28. Mallinnuskohteessa G Majanders ylittyy vuotuinen 8 tunnin raja ja kohteessa H Simösäng ylittyy vuotuinen 20 tunnin raja. H Simosäng G Majanders Kuva 29. Ilmakuvaote mallinnuskohteista G Majanders ja H Simosäng _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 58 (90) Kuva 30. Varjomallinnuksen tulokset kohteessa Majanders. Kuva 31. Varjomallinnuksen tulokset kohteessa Simosäng. n tuulivoimaloiden itäpuolella sijaitsevan asuinrakennuksen (Vehkakorventie 45) kohdalla ylittyy 8 tunnin vuotuinen 8 raja, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu kevättalveen ja syksyyn. Varjovaikutus syntyy alkuillasta auringon paistaessa matalalta voimaloiden takaa luoteesta. Asuinrakennus sijaitsee peltoaukean laidalla, eikä sen pihapiirissä ei ole voimaloiden suuntaan suojaavaa puustoa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx