Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Heinsuo

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 Kaavaselostus, ehdotus 1 (82) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Muinaisjäännökset Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Kaavaselostus, ehdotus 2 (82) 6 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Valo- ja varjostusvaikutukset Varjomallinnus kaavaluonnosvaiheessa Varjomallinnus kaavaehdotusvaiheessa Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Natura 2000 verkostoon kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset Heinlahden Natura-alueeseen Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lajeihin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja alueella esiintyviin muuttolintuihin Vaikutukset Valkmusan Natura-alueeseen Vaikutukset Natura-alue verkostoon Vaihtoehtojen vertailu Epävarmuustekijät Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Sääksen törmäysriski ja populaatiovaikutukset Vaikutusten lieventämiskeinot Seuranta Johtopäätökset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Kaavaselostus, ehdotus 3 (82) Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Natura-arviointi 2015 Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi 2015 Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin. Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Natura tarveharkinta arviointi 2014 Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 Kaavaselostus, ehdotus 4 (82) arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 Kaavaselostus, ehdotus 5 (82) Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006. FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (82) 1 Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. n tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen n tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Tuuliwatti Oy suunnittelee n alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu kolmesta tuulivoimalasta. n tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (82) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnan itärajalla, uuden E18-moottoritien pohjoispuolella. Alue sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle Siltakylästä. Suunnittelualueelta on matkaa hieman yli kaksi kilometriä Huutjärven kylään lounaassa, noin 2,5 kilometriä Myllykylään lännessä ja noin 1,5 kilometriä Metsäkylään luoteessa. Suunnittelualue rajautuu idässä Kotkan kunnanrajaan. Etäisyys Kotkan alueella sijaitsevan Petäjäsuon alueelle on noin 1,5 kilometriä. Pyhtään kirkonkylä sijaitsee noin 12 kilometriä länteen ja Kotkansaari noin 7 kilometriä kaakkoon Mustakorven suunnittelualueesta. Suunnittelualue sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km päässä rannikolta (Heinlahti). Kuva 1. n tuulivoimayleiskaavan sijainti on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualue sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (82) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: Yleiskaavaluonnos nähtävillä: Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2015 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2015 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on lisäksi muutamia peltoja ja maa-aineksenottoalueita. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee metsästysmaja (Maanmittauslaitos 2012). Suunnittelualueen itäpuolella, Kotkan alueella, sijaitsee n jäteasema ja maaaineksenottoalueita. Kuva 2. Ilmakuva n suunnittelualueesta _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (82) 4.2 Asutus Kaava-alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai loma-asutusta (Maanmittauslaitos 2012). Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen eteläpuolella itä-länsi-suuntaisesti kulkevan valtatie 7:n varteen, Myllykylään sekä Kotkan puolella Petäjäsuolle ja Pihkooseen. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt Myllykylään sekä rannikolle. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus n suunnittelualueen lähiympäristössä. Kuvassa suunnittelualueen pohjoispuolelle sinisellä pisteellä osoitettu kohde on metsästysmaja. Siltakylässä ja Huutjärvellä suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee mm. K-kauppa, Sale, posti, Huutjärven ala-aste sekä päivähoitopalveluita. Alueella sijaitsee myös monipuolisesti muita palveluita kuten liikuntasali ja kirjasto. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (TuuliWatti Oy) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.5 Tekninen verkosto Suunnittelualueesta noin 3 km pohjoiseen sijaitsee kantaverkon 110 kv:n voimajohto. Suunnittelualueesta itään, Kotkan alueella sijaitsee kantaverkon 400 kv:n voimajohto _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (82) 4.6 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostavat rannikon suuntaisesti, kaava-alueen eteläpuolella kulkevat E18-moottoritie ja vanha valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä vanha Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. Suolinnantie halkoo suunnittelualueen eteläisiä osia etelä-pohjois-suuntaisesti ja haarautuu itään Kotkan kaupungin puolelle yhdistyen ntiehen, joka kulkee etelä-pohjois-suuntaisesti suunnittelualueen itäpuolella. Suunnittelualueelle tullaan alueen lounaisosista kulkevan Mustakorventien ja Kaidansuontien kautta, Myllykylästä alueen länsipuolelta Pirelintien ja Pekanpolun kautta ja Suolinnantien kautta etelästä. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu itä-länsi-suuntaisesti maakuntakaavassa osoitettu suunnitteilla oleva valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä uusi päärata. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä suunnittelualueen eteläpuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1400 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011b). Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (82) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä n koko kaava-alueelle on laadittu vuonna 2012 luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu syksyllä 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Vuoden 2013 kesällä lepakkoselvitystä on täydennetty kartoittamalla tarkemmin potentiaalisille elinalueille sijoittuvien voimaloiden ja huoltotiestön rakennusalueet ja niiden lähiympäristöt. Keväällä 2013 toteutettiin lintujen kevätmuuton seuranta. Lisäksi kevään ja kesän 2013 aikana toteutettiin sääksien ja merikotkien ruokailulentoreittien seurantaa. Pirtnuoran ja Purolan tuulivoimapuistojen suunnittelualueella toteutettiin keväällä 2013 myös metsojen soidinpaikkojen tarkistus. Vuoden 2013 aikana tehdyt täydentävät selvitykset on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta ja selvitykset on esitetty erillisessä raportissa Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittien seuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. ( ) Syksyllä 2014 ennen kaavaehdotuksen toimittamista nähtäville asettamiskäsittelyyn laadittiin ehdotusvaiheen mukainen Natura tarveharkinta-arviointi. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin seuraavaa: Tässä Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu n tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia Heinlahden ja Laajakoskenjärven Natura-alueisiin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta. Hankeen itses _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (82) sään ei arvioida aiheuttavan kuin korkeintaan hyvin lieviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena olevalle lajistolle, eikä varsinaista Natura-arviointia katsota tarpeelliseksi. Hankkeesta voi muodostua lieviä yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen pesimä- tai muutonaikainen liikkuminen levähdys- pesimä- ja ruokailualueiden välillä vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille. Muita käytettyjä lähteitä ovat: Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Alueellisten lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havaintoaineistoja, joita on käytetty lähtötietoina myös kaava-alueen luonto-, linnusto- ja lepakkokartoituksissa (Parkko 2012, Ilomäki & Parkko 2012 ja Metsänen 2012 ). Suunnittelualue on pääosin talouskäytössä olevaa metsämaata. Suunnittelualueen eteläosaa viistää Vt 7 linjaus, jota varten on louhittu paljon kallioita. Suunnittelualueen linnusto on melko monipuolista, mutta havaittujen uhanalaisten ja harvinaisten lajien parimäärät ovat alhaisia. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuu paikallisesti arvokkaita luontokohteita sekä joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveltuvia elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja happamia syväkivilajeja. Pääosa alueesta on viborgiittia, mutta alueen kaakkoisosissa esiintyy myös hieman pyterliittiä (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on hyvin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan kumpuilevaa. Kalliokumpareiden rinteillä ja niiden välisissä notkelmissa esiintyy moreenimaita sekä paikoin pieniä savikoita. Saraturvetta on suunnittelualueen Myllyjärven Järvensuon alueella (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Kananiemenharjun ( A) IIluokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sijoittuu noin 2,5 kilometriä alueen pohjoispuolelle. Kangasmäen ( ) I luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijoittuu noin 2,5 kilometriä alueen länsipuolelle ja Siltakylän ( ) I- luokan pohjavesialue sijoittuu noin 1,5 kilometriä alueen lounaispuolelle (OIVA 2013). Suunnittelualue sijoittuu Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Siltakylänjoen valuma-alueelle (81.020). Eteläisimmät osat alueesta sijoittuvat ns. välialueelle (81V019). Alueella on lukuisia metsä-, suo- ja pelto-ojia, jotka eivät ole uomaltaan luonnontilaisia. Alueelle ei sijoitu merkittäviä pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (vesil 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (82) Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan (OIVA 2013). Suunnittelualueen metsät ovat pääosin kuusi- ja mäntyvaltaisia mustikkatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) kankaita, mutta tervaleppää löytyy varsin paljon ojitettujen entisten suokuvioiden läheisyydestä. Puusto on pääosin iältään nuorta. (Parkko 2012). Alueen suot ovat ojitettuja, eikä niistä löydy mainittavia luonnontilaisen kaltaisia osia. Suurin osa suunnittelualueen arvokkaista luontokohteista on erilaisia karukkokallioita, joista osalla kasvillisuus on erityisen hyvin säilynyttä (Parkko 2012). Suunnittelualueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien eläinlajistoa. Alueella ole tiedossa uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (pl. linnut) (Parkko 2012, SYKE 2012). Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä. Vuoden 2013 (FCG) lepakkokartoituksessa n alueella havaittiin pohjanlepakoita, mutta ei viiksisiippoja tai isoviiksisiippoja. Alueella ei ole tiedossa liito-oravareviirejä tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä (Parkko 2012). Suunnittelualueella pesii noin 60 lintulajia. Runsaimpina esiintyvät Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta ja vihervarpunen. Linnustoon kuuluvat myös yleisimmät kanalintulajimme pyy (L-dir), teeri (NT, L-dir) ja metso (NT, RT, L-dir). Yksittäispareina esiintyy vanhojen metsien lintulajistoa kuten palokärkeä (L-dir), idänuunilintua ja pikkusieppoa (L-dir). Alueen kallioilla pesii tiettävästi kehrääjää (L-dir) sekä ainakin kaksi paria kangaskiuruja (L-dir). Muita alueella esiintyviä lintudirektiivilajeja ovat mm. kurki ja harmaapäätikka. Petolinnuista alueella pesivät mehiläishaukka (VU, L-dir) ja varpushaukka. Lisäksi alueella saalistivat kesällä 2012 kaksi alueen ulkopuolella pesivää mehiläishaukkakoirasta (Parkko 2012). Vuonna 2013 tehdyissä tarkastuksissa (FCG) n suunnittelualueen itäreunalle sijoittuvalla Pertoinvuoren laella havaittiin vähän metson talvisia ulosteita, mutta itse lintuja ei havaittu. Tällä alueella todettiin metson talvinen ruokailupaikka (hakomispuita). Lähin tiedossa oleva asuttu kalasääskenpesä (NT, L-dir) sijoittuu 1,2 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Lisäksi viiden kilometrin etäisyydellä alueesta on tiedossa kahdeksan muuta kalasääksenpesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Sääksillä on käytössään useita eri vaihtopesiä, joten kaikki pesät eivät ole vuosittain asuttuja. n suunnittelualueen poikki kulkee useiden eri sääksikoiraiden ruokailulentoreittejä mantereelta Heinlahden suuntaan tai Heinlahden kautta muualle Pyhtään rannikkoalueelle. Valkmusan lintutornin läheisyydessä pesivän sääskikoiraan ruokailulennot suuntautuivat lähes poikkeuksetta pesäpuulta etelään tai eteläkaakkoon. (FCG 2014.) Pyhtään alueella pesivät merikotkat (VU, L-dir) saalistavat alueella satunnaisesti (Ilomäki & Parkko 2012). Vuonna 2013 suoritetun kevätmuuton seurannan ja pesimäaikaisen lentoreittiseurannan (FCG) aikana n alueella ei havaittu erityisen aktiivista merikotkien liikehdintää. Merikotkien liikkumisen todettiin keskittyvän Santaniemenselän-Purolanlahden sekä Munapirtin, Innerfjärdenin ja Ytterfjärdenin alueille. Alueella mahdollisesti pesivän, syysmuutonseurannan yhteydessä havaitun merikotkaparin (Ilomäki & Parkko 2012) pesäpaikkaa ei seurannan puitteissa kyetty löytämään, eikä toistuvia havaintoja aikuisista merikotkista tehty valtatie 7:n pohjoispuolelta. (FCG 2014.) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (82) Muuttolinnusto n suunnittelualueen poikki kulkee useiden eri sääksikoiraiden ruokailulentoreittejä mantereelta Heinlahden suuntaan tai Heinlahden kautta muualle Pyhtään rannikkoalueelle. Valkmusan lintutornin läheisyydessä pesivän sääskikoiraan ruokailulennot suuntautuivat lähes poikkeuksetta pesäpuulta etelään tai eteläkaakkoon. (FCG 2014.) Syysmuutto Syksyllä 2012 varpushaukkojen yksi Pyhtään alueelle sijoittuvista päämuuttoreiteistä kulki suunnittelualueen yli. Piekanojen etelään suuntautuva muutto painottui selvästi alueen länsipuolelle ja hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui selvästi sekä suunnittelualueen että E18-tien eteläpuolelle. Suunnittelualueen kautta muuttaneiden hiirihaukkojen osuus oli melko vähäinen. Valtaosa havaituista vanhoista mehiläishaukoista muutti alueen yli (kuitenkin alle sata yksilöä), mutta nuorten mehiläishaukkojen muutto hajaantui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle (Ilomäki & Parkko 2012). Pyhtää sijoittuu keskeiselle maakotkien (VU, L-dir) syysmuuttoreitille. Syksyllä 2012 maakotkien muutto painottui E18 tien pohjoispuolelle suunnittelualueen läheisyyteen. suunnittelualueen kautta havaittiin muuttavan 19 maakotkaa, joka on valtakunnallisesti merkittävä määrä. Lintujen muuttokorkeus oli keskimäärin alle 200 metriä. Maakotkien muuttoa alueelle ohjaavat Suomenlahden rannikon muodot sekä mahdollisesti suunnittelualueen laajat metsä- ja suoalueet, jotka saattavat toimia kotkille ruokailu- ja levähdysalueina (Ilomäki & Parkko 2012). Merikotkien (VU, L-dir), sääksien (NT, L-dir), jalohaukkojen sekä muiden haukkojen muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkien (L-dir) eräs muuttoväylä tiivistyy Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle, joka jää suunnittelualueen itäpuolelle. Syksyllä 2013 suunnittelualueen ylittäneiden kurkien määrä oli melko vähäinen (alle 300 yksilöä) (Ilomäki & Parkko 2012). Kevätmuutto Kevätmuuton seuranta toteutettiin vuonna 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Lintujen kevätmuutto käynnistyi keväällä 2013 kylminä jatkuneiden säiden vuoksi tavallista hitaammin ja oli maalis-huhtikuulla jopa pari viikkoa tavanomaisesta myöhäisemmässä. Kevätmuutolle vuonna 2013 oli myös tyypillistä, että monille perinteisille hanhien levähdysalueille ei keväällä 2013 kerääntynyt kovin merkittäviä määriä hanhia. (FCG 2014.) Muutonseurannassa havaittiin yhteensä yli lintua, jotka kuuluivat yhteensä noin kahdeksaankymmeneen eri lajiin. Havaituista muuttolintulajeista uhanalaisiksi luokiteltuja olivat muuttohaukka (VU, vaarantunut), hiirihaukka (VU), mehiläishaukka (VU), sinisuohaukka (VU), punasotka (VU), selkälokki (VU) ja törmäpääsky (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaintoja tehtiin seuraavista: isokoskelo, kaakkuri, metsähanhi, naurulokki ja niittykirvinen. Havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien yksilömäärät olivat kuitenkin melko alhaisia. (FCG 2014.) Valtaosan havaituista linnuista muodostivat valkoposki- ja sepelhanhet, harmaahanhet, sepelkyyhkyt, peippolinnut, rastaat, laulujoutsenet ja kurjet. Tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiiden suurten lintulajien kuten hanhien, joutsenten ja kurkien päämuuttoväylät eivät keväällä 2013 sijoittuneet merkittävästi tuulivoimapuiston suunnittelualu _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (82) eelle. Arktisten lintulajien muutto kulki pääasiassa suunnittelualueen eteläpuolitse lähempänä rannikkolinjaa sekä ulompana merellä. (FCG 2014.) Kurkimuuton pääväylät kulkevat läntisen Suomen alueella ja vain pieni osa populaatiosta muuttaa Pyhtään kautta. Paikallisesti tarkasteltuna maastonmuodot ohjasivat ainakin keväällä 2013 kurkien muuton n alueen ohi luoteispuolelta. Arktisten lintulajien muutto kulki pääasiassa suunnittelualueen eteläpuolitse lähempänä rannikkolinjaa sekä ulompana merellä. (FCG 2014.) Suunnittelualueen läheisyydessä havaittu keväinen petolintumuutto oli vähäistä verrattuna syksyllä 2012 havaittuun petomuuttoon eikä muutonseurannan perusteella suunnittelualueen läheisyydessä kulje erityisen merkittäviä petolintujen kevätmuuttoväyliä. Kymenlaakson alueella merkittävimmät petolintumuutot ajoittuvatkin vuosittain syksyyn. Päiväpetolinnut karttavat tyypillisesti laajojen merialueiden ylityksiä, mistä johtuen syksyisin useat lajit (mm. mehiläis- ja hiirihaukka) seuraavat rantalinjaa muuttomatkallaan ja muuttoväylät tiivistyvät rannikon läheisyyteen. Keväisin petolintujen muutto saapuu mantereelle hajanaisemmin pääosin Suomenlahden ylitse eikä tiivisty rannikkoalueelle syksyn tapaan (Ilomäki 2005). Havaintojen perusteella Munapirtin kärki kuitenkin ohjaa jossain määrin mm. hiiri-, ampu- ja muuttohaukkojen muuttoreittejä. (FCG 2014.) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Vuonna 2012 laaditun Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arvioinnin (Metsänen 2012) mukaan alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksisiippoja (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) (Metsänen 2012). Vuoden 2013 tarkemmissa lepakkokartoituksissa (FCG) n alueella havaittiin hyvin vähän lepakoita. Alueen ainoa, lepakoille tärkeä ruokailualue sijoittuu alueen pohjoisosiin metsäautotielle, jonka reunassa sijaitsevan suuren puupinon ympäristössä havaittiin usealla kartoituskäynnillä 1-3 pohjanlepakkoa. Puupinon merkitys lepakoiden ruokailuympäristönä on väliaikainen, sillä puiden poiskuljetuksen jälkeen lepakot todennäköisesti siirtyvät saalistelemaan muualle. Ympäröivä metsä on harvennettua, melko nuorta mänty- ja kuusisekametsää, joka ei vaikuta lepakoiden ruokailu- tai elinalueena erityisen arvokkaalta. Pohjanlepakosta tehtiin myös yksittäishavainto n suunnittelualueen pohjoispuolelta. Uhanalaisista lintulajeista alueella esiintyvät mehiläishaukka (VU, vaarantunut) sekä kivitasku (VU) (Parkko 2012). Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä lintulajeista suunnittelualueella esiintyvät sirittäjä (NT). käenpiika (NT), metso (NT) teeri (NT). Alueelle sijoittuu myös joitain teerien soidinpaikkoja (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Noin 3 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen sijoittuu Valkmusan kansallispuisto (KPU050031) ja Natura-alue (SCI, FI ). Hieman yli kilometrin suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu Heinlahden Natura- (SPA, FI ) ja luonnonsuojelualue (YSA201247) ja noin kolme kilometriä alueen itäpuolelle Kymijoen Natura-alue (SCI, FI ), johon sisältyy useita pienehköjä luonnonsuojelualueita. Kokkovuoren Natura-alue (FI ) sijoittuu noin kolme kilometriä alueen eteläpuolelle _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (82) Suunnittelualueelle sijoittuu yksi paikallisesti arvokas elinympäristö (Pertonvuori), joka on vain osittain kaava-alueella. Kaava-aluetta on kaavaehdotusvaiheessa pienennetty. Alue/kohde Pertonvuori (nro 4) Arvotus paikallisesti arvokas Kuva 6. n suunnittelualueelle osittain sijoittuva paikallisesti arvokas elinympäristö Pertonvuori (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (82) 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue muodostuu pääosin metsäisistä selänteistä sekä niiden väliin jäävistä suoalueista ja pienistä pelloista tai viljelyalueen osista. Kallio on selännealueilla monin paikoin aivan pinnassa. Erityisesti etelä- ja keskiosassa avokallio-osuudet ovat laajoja. Selännealueiden väliin jäävän laajemman suoalueen ohella selännealueiden painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös peltokaistaleita. Osa pelloista on irrallisia pienehköjä peltoalueita, osa laajemman peltoalueen pohjukkaa. Pellot sijoittuvat pääasiassa hankealueen eteläosaan sekä länsireunalle. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan yli 40 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 4-5 metriä meren pinnan yläpuolella alueen eteläosassa selänteen kaakkoispuolella. Hankealue sijoittuu suurelta osin metsävyöhykkeelle. Kallio on monin paikoin laajoina alueina pinnassa, erityisesti alueen eteläpuoliskolla. Soita tai soistumia on melko runsaasti. Hankealueelle sijoittuu muutamia pieniä peltotilkkuja sekä alueen eteläosassa laajaan viljelyaukeaan kuuluva pohjukka. Hankealueelle sekä sen välittömään läheisyyteen alueen kaakkoispuolella sijoittuu muutamia maa-aineksen ottoalueita, jotka muodostavat maisemavaurioita. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva, paikoin voimakkaastikin polveileva Kymijoen Kotkanpuoleinen haara, laaja-alaiset viljelyalueet sekä hankealueen koillispuolella laaja turpeentuotantoalue. Länsikylän ja Myllykylän ympärille sijoittuva maa _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (82) kunnallisestikin arvokas viljelyalue muodostaa varsin laajan mutta samalla viehättävän ja monelta osin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden. Myös hankealueen eteläpuolinen laajahko viljelyalue on varsin hieno. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu tarkastelualueella viljelymaisemien yhteyteen ja Kymijoen rannalle. Viljelyalueet rajautuvat useimmiten selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin. Lähimmillään noin 2,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta sijoittuu arvokas kallioalue. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Länsikylän ja Myllykylän viljelyaukealla uusi E18-moottoritie sekä siihen liittyvä eritasoliittymä muodostavat maisemavaurion. Eritasoliittymä ramppeineen katkaisee pitkiä näkymiä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 2,5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o o o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 14 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 17 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (82) Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 1,7 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin 2,5 kilometriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään runsaan kymmenen kilometrin päähän hankealueen rajasta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat kolme kilometriä. Kyminlinnan maalinnoitus on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään vajaat kolme kilometriä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat 3,5 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Hovinsaaren entinen sellutehdas on sulfaattiselluloosateollisuuden varhainen ja hyvin säilynyt rakennusmuistomerkki. Se on merkittävä myös rakennusteknisesti. Hovinsaaren tehdas sijaitsee samannimisen saaren itäosassa rautateiden rajaamassa kolmiossa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat kuusi kilometriä. Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin kuusi kilometriä. Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan. Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin kuusi kilometriä. Kymin kirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin. Kymin kirkko on rakennettu Kymi _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (82) joen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat kuusi kilometriä. Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 7 kilometriä. Kotkan kirkko ympäristöineen kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan kirkkotuotannon parhaimmistoon. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 7,5 kilometriä. Kotkan keskustoria reunustaa kaksi modernismin arkkitehtuurin merkkiteosta luvulta, massiivinen kaupungintalo ja pieni funktionalistinen Suomalaiseksi Säästöpankiksi rakennettu pankkitalo. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 7,5 kilometriä. Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto. Vuonna 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko on venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa ja ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus. Kirkkoa ympäröivä korttelin kokoinen ns. Isopuisto on muodostunut ja 1900-luvun kuluessa. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään vajaat 8 kilometriä Stora Enson Kotkan tehtaat, etäisyys lähimmillään vajaat 8 kilometriä Stora Enson tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Höyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys. Tehdasalueen ulkopuolella on kaksi vuonna 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa. Katariinan pientaloalue (ent. Puistolan) pientaloalue, laaja ja yhtenäinen arkkitehti Birger Brunilan asemakaavan mukaan toteutettu asuinalue, on edustava ja korkeatasoisesti suunniteltu esimerkki teollisuuskaupungin työväestön asuntokysymyksen ratkaisemisesta 1900-luvun alussa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat 8 kilometriä Ruotsinsalmen merilinnoitus on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään runsaat 8 kilometriä. Tiutisen asuinalue on työväestön omatoimisesti tehtaan liepeille rakentama alue, jonka rakenne ja rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työväen sekä kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 9 kilometriä. Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat 11 kilometriä _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (82) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kolme kohdetta Kohteista kaksi (Kymenlinnan maalinnoitus ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja) on vastaavia kuin RKY 2009 kohteet, ainoastaan aluerajaukset poikkeavat. Kolmas kohde, Kyminkartanon kulttuurimaisema, on uudessa jaottelussa sisällytetty Kymenlinnan maalinnoituksen aluerajauksen sisään. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu 13 kohdetta Kohteista kymmenen on vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta osan aluerajaukset ja nimet ovat hieman muuttuneet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi on kolme muuta kohdetta, jotka eivät enää lukeudu RKY 2009 kohteiden joukkoon. Yksi niistä on Sokerikemian alue, joka sijoittuu noin 5,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien aikana. Toinen kohteista on Kymin entinen pappila, joka sijoittuu runsaan kuuden kilometrin päähän hankealueen rajasta. Puinen päärakennus on vuodelta Kolmas kohteista on Kymijoen kulttuurimaisema, jonka aluerajaus sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän hankealueesta. Alue sijoittuu osin päällekkäin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen kanssa. Kohdetta on käsitelty aiemmissa yhteyksissä. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee runsaan kilometrin päässä hankealueen rajasta. Kohde sijoittuu Heinlahden pohjukkaan. Toiseksi lähin kohde sijoittuu sekin Heinlahden pohjukkaan runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kolme kohdetta sijoittuvat niin ikään Heinlahden rannalle 1,5-2 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähin kohde sijoittuu Myllykylään vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat Siltakylän ympäristöön 3-4 kilometrin päähän hankealueen rajasta _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (82) Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. (Kuvassa valmisteluvaiheen mukaiset suunnittelualueiden rajat.) Muinaisjäännökset 5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava n tuulivoimapuiston kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2014 ennen kaavaehdotuksen laatimista (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Kaava-alueella sijaitsee kaksi ennestään tunnettua kohdetta; kiinteä muinaisjäännös Kyytkärri (muinaisjäännösrekisterin tunnus ) ja mahdollinen muinaisjäännös Rasikontie ( ), joka on todennäköisesti tuhoutunut. Kesän 2014 inventoinnissa ei havaittu ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavan Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (82) tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiamaakuntakaavan koko kaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti. n suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1 2096, Valkianjärvensuo). Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Maakuntakaavan rakentamismääräyksen mukaan tv-alueilla ei ole voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Energiamaakuntakaavan selostuksessa Valkianjärvensuon tv-alueelle on annettu aluekohtaisia yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavia ominaisuuksia seuraavasti: Maisema Asutus Luonto Viheryhteydet virkistys ja Valkmusan kansallispuisto Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Pyhtään Länsikylä- Myllykylä Tuulivoima-alueen läheisyyden vakituinen asutus Natura 2000 ohjelman kohteet: Valkmusan kansallispuisto Linnusto Lintujen muuttoreitit Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit Viheryhteydet Ulkoilureitit Kulttuuriympäristö Muinaismuisto: kivikautinen asuinpaikka Puolustusvoimat Tekninen huolto Liikenne Tutkavaikutukset Jätteenkäsittelyalue: Kotkan n kaatopaikka Voimajohdon linjauksen siirto (kansallispuiston puolelle) Ohjeellinen päärata n suunnittelualue on taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). n suunnittelualueen pohjoispuo _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (82) lelle sijoittuu itä-länsi-suuntainen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän uuden pääradan ohjeellinen sijainti. Alueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty kulkevaksi moottori- tai moottoriliikennetien linjaus (mo). Ohjeellisen pääradan ja moottoritien välissä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja kohteita. Taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu- ja luonto maakuntakaavoissa alueen itä- ja pohjoispuolelle on merkitty pääsähkölinja (z). n suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu geologinen muodostelma (ge 1534), tärkeä pohjavesialue (pv 1679), luonnonsuojelualue tai kohde (SL 1259) sekä Natura 2000-verkoston kohde (nat 1145) (Valkmusan kansallispuisto). Alue rajautuu Kotkan puolella alueen kaakkoisrajalla jätteenkäsittelyn alueeseen (EJ) ja teollisuusalueeseen ja teollisuuden varastoalueeseen (T). Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu maa-aineisten ottoalue (EO) Yleiskaava Kuva 8. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla näkyy alueella voimassa oleva taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu- ja luonto -maakuntakaavat. n suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. n tuulivoimapuiston osayleiskaavan länsipuolelle sijoittuu Pyhtään keskustaajaman osayleiskaava, joka on tullut osittain lainvoimaiseksi. Maakuntakaavan mukainen tv-alueen rajaus on huomioitu keskustaajaman osayleiskaavassa osaaluemerkinnällä tv1. Alueen päämaankäyttötarkoitus on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (82) Asemakaava Kuva 9. Ote Pyhtään keskustaajaman osayleiskaavasta. n suunnittelualueen rajaus on osoitettu likimääräisesti sinisellä viivalla (kuvan oikea ylänurkka). Lisäksi suunnittelualue rajautuu etelässä laadittavana olevaan Heinlahden osayleiskaavaan ja kaakossa Kotkan kaupungin alueella sijaitsevaan Räskin osayleiskaavaan. Heinlahden ja Räskin osayleiskaavoitus on laadittu Pyhtään ja Kotkan yhteistyönä, kuitenkin siten, että kumpikin kunta hyväksyy kaavat omalta osaltaan. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Kotkan kaupungin puolella suunnittelualueen itä- ja kaakkoisrajalla sekä Pyhtään kunnan alueella suunnittelualueen eteläpuolella Huutjärvellä _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (82) Kuva 10. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012). 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (82) laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o o o o o o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (82) 6 Suunnittelun tavoitteet 6.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoima-alueisiin. 6.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmastoja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. n alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. n alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (82) 7 Tuulivoimapuiston suunnitelma 7.1 Tuulivoimaloiden sijoitus n alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 3 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukaiset etäisyysvaatimukset maanteistä ja rautateistä. Uusi moottoritie sijaitsee n tuulivoimapuiston eteläpuolella noin 700 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Maakuntakaavan mukainen ohjeellinen päärata sijaitsee tuulivoimapuiston pohjoispuolella noin 280 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Kuva 11. n tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet kaavaluonnosvaiheessa (4 voimalaa) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (82) Kuva 12. n tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden sijoituspaikat ja uudet tiet kaavaehdotusvaiheessa (3 voimalaa). 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. n hankealueelle toteutettavasta voimalatyypistä ei ole vielä varmuutta kaavoitusvaiheessa. n kaavaehdotusvaiheessa mallinnukset on laadittu käyttäen Gamesan 5 MW:n G132-voimalaa, jonka napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija on 132 m. Voimaloiden lakikorkeus olisi tällöin noin 206 metriä. Kaavan sallimissa rajoissa (enimmäislukumäärä ja enimmäiskorkeus) toteutettavat voimalat voivat kooltaan, teholtaan ja lähtömelutasoltaan poiketa kaavaehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyistä voimaloista. Tällöin rakennuslupavaiheessa tulee mallinnuksin osoittaa, että toteutettava voimalatyyppi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. n alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa jou _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (82) dutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on Fingridin tai alueverkkoyhtiön 100 kv:n suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat. Kuva 13. n tuulivoimapuiston liittyminen tieverkkoon. (Kuvassa valmisteluvaiheen mukainen tuulivoimapuiston suunnitelma.) 8 Yleiskaavan vaikutukset 8.1 Laaditut selvitykset Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), joka kattaa: Linnustoselvitykset; pesimälinnusto, mahdolliset ruokailu- ja levähdysalueet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella Lepakkoselvityksen Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG ): Ns. ei-analyysi, jossa määritellään alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 32 (82) Tuulipuistojen alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimaloiden alustava sijainti, tiet sekä sähkönsiirtorakenteet) Maisemaselvitys Näkemäalueanalyysi Havainnekuvia Melu- ja varjostusmallinnukset Kaavaehdotusvaiheessa melu- ja varjomallinnukset, havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi on päivitetty vastaamaan tuulivoimapuistojen viimeisimpiä suunnitelmia. Pyhtään tuulivoimaosayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu kevään ja kesän 2013 aikana seuraavat lisäselvitykset: Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Kesällä 2014 on laadittu: arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan valmisteluaineisto kattaa mm. seuraavaa aineistoa: Tuulivoimaselvitys 2010 ja linnustoarviointi Tuulivoima-alueet Kaavaselostus Ilmasto- ja energiastrategia Vaikutusten arviointi Rajausten perustelut - tuulivoima-alueet Muu aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Kymenlaakson liitto Kymenlaakson maakuntakaava; maaseutu- ja luonto. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto) 8.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 ) mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 33 (82) Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: o o o o o ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. n tuulivoimayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen vaikutukset maankäyttöön, ihmisiin, luontoon, maisemaan, liikenteeseen, tutkajärjestelmiin sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Kaavoituksen vaikutusten arviointi tehdään sanallisesti asiantuntija-arviona ja laaditaan osaksi kaavaselostusta. n hankealueelle toteutettavasta voimalatyypistä ei ole vielä varmuutta kaavoitusvaiheessa. n kaavaehdotusvaiheessa mallinnukset on laadittu käyttäen Gamesan 5 MW:n G132-voimalaa, jonka napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija on 132 m. Voimaloiden lakikorkeus olisi tällöin noin 206 metriä. Kaavan sallimissa rajoissa (enimmäislukumäärä ja enimmäiskorkeus) toteutettavat voimalat voivat kooltaan, teholtaan ja lähtömelutasoltaan poiketa kaavaehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyistä voimaloista. Tällöin rakennuslupavaiheessa tulee mallinnuksin osoittaa, että toteutettava voimalatyyppi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. 8.3 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tyypillisesti tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä tuulivoimalaitosten käyntiääni. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. 8.4 Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset n tuulivoimapuisto sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitetulle alueelle. n tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa aluetta ja sen lähiympäristöä koskevien suunnitelmien ja kaavojen kanssa. Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen etäälle tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömässä läheisyydessä, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida sijoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Toteutuessaan tuulivoimapuisto vaikuttaa siten myös tulevaisuuden maankäytön suunnitteluun. n tuulivoimapuiston aluetta tai sen välittömässä läheisyydessä olevia alueita ei kuitenkaan ole pitkäntähtäimen maankäyttötavoitteita määrittävässä maakuntakaavassa tai yleiskaavoissa osoitettu asuin- tai lomarakentamiseen. Meluvaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin kaavaselostuksen kohdassa 8.5. n tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle. Alueen välittömässä läheisyydessä on mm. teollisuus-, jätteenkäsittely- ja maaainestenottotoimintaa. n kaava-alue on rakentamaton ja pääosin metsätalouskäytössä, eikä tuulipuiston toteuttaminen varsinaisia tuulivoimaloita lukuun ottamatta estä metsätaloustoimintaa alueella tulevaisuudessa. Tuulivoimapuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa koko tuulivoimapuiston pintaalaan _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 34 (82) 8.5 Meluvaikutukset Lähtökohtaisesti tuulivoimapuistoa ei aidata. Tuulivoimapuisto ei estä alueella liikkumista eikä alueen virkistyskäyttöä kuten metsästystä ja ulkoilua. Tuulivoimapuiston rakentaminen kuitenkin muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Alueella liikkuvat voivat kokea tuulivoimalat virkistyskäyttöä häiritsevinä. Tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset virkistyskäyttöön ja viihtyisyyteen liittyvät henkilökohtaiseen haitan kokemiseen ja tuntemukseen. Tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, liike ja varjostus voidaan kokea häiritsevänä. n tuulivoimapuiston etäisyys Petäjäsuon latuihin ja ylimaakunnalliseen patikointireittiin sekä Valkmusan kansallispuistoon on arvioitu kohtuulliseksi tehtyjen melu- ja varjostusmallinnusten ja Kymenlaakson liiton (2012b) mukaan. Tuulivoimapuistolla on työllistävä vaikutus erityisesti rakennusaikana. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huoltotöiden ja valvonnan kautta. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle haitallista. Melua koskevat kokemukset ovat subjektiivisia, ja ne riippuvat äänen ominaisuuksien lisäksi mm. altistusajasta ja -paikasta. Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan äänen syntyyn, etenemiseen sekä melutasoon ja melualtistukseen kohdistuvilla vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Keskeisin meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja tarkastelupisteen, kuten asutuksen välillä. (Ympäristöministeriö 2012.) Tuulivoimaloiden ääni syntyy roottorin lapojen sekä voimalan koneiston aiheuttamasta äänestä. Lapojen pyörimisestä aiheutuva ääni on tyypillisesti haittavaikutustensa kannalta merkittävämpi. Äänen voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteisiin sekä tuulen nopeudesta. (Ympäristöministeriö 2012.) Tuulivoimaloiden tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matala- eli pienitaajuisia ääniä. Tuulivoimalan ääni poikkeaa siten ominaisuuksiltaan esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä (Ympäristöministeriö 2012). Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva humina ) syntyy lavan aerodynaamisesta äänestä sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyy lapojen huminan alle. (Di Napoli 2007.) Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden ja tuulivoimalaitosten perustusten rakentamisesta. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamisesta tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana eniten melua aiheuttaa mahdolliset louhintatyöt. Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä lämpötilasta eri korkeuksilla. Äänen kuultavuuden kannalta olennaista on taustaäänen taso. Taustaääntä aiheuttavat mm. liikenne, tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) ja rannassa aaltojen kohina. (Ympäristöministeriö 2012.) Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot (Taulukko 1). Taulukko 1. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992) Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Aeq L Aeq _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 35 (82) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet. 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) suositellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa otettavaksi huomioon ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Taulukko 2). Suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina eli taustamelutason vaikutusta ei ole huomioitu _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 36 (82) Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (YM 4/2012) Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Aeq L Aeq asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 db 40 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla (yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä) 40 db 35 db muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotun todellisen tilanteen mukaisena (real case). Mallinnuksessa on käytetty maanpinnan kovuuskertoimena 0,5, joka huomioi puuston ja muun kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta. Melulaskennoissa huomioitiin tuulivoimaloiden kokonaismäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimalan oletettu äänitehotaso. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartan avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 db(a)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin melulle herkkiin kohteisiin. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Mallinnuskartta on yhdistelmä kaikista mahdollisista pahimmista tilanteista melun leviämisen suhteen. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä. Pyhtäällä yleisin tuulensuunta on lounaasta kohti koillista _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 37 (82) Kuva 14 Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). n tuulivoimapuiston lähialueilla merkittävä melun lähde on nykyisin moottoritie ja vanha valtatie 7 (Kuva 15 ja Kuva 16). Melumallinnus on laadittu moottoritien yleissuunnitelmavaiheessa _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 38 (82) Kuva 15. Liikenteen melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (7-22) n tuulivoimapuiston kohdalla (tuulivoimapuisto sijoittuu moottoritien pohjoispuolelle). Kuva 16. Liikenteen melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (7-22) n tuulivoimapuiston kohdalla (tuulivoimapuisto sijoittuu moottoritien pohjoispuolelle) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 39 (82) Melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Kaavaluonnosvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalatyyppinä Gamesan 4,5 MW:n G128-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 128 m. Melumallinnuksessa huomioidut n tuulivoimapuistoalueen läheiset herkät kohteet (A-F) ovat asuinrakennuksia. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot alittuvat n tuulivoimapuiston läheisissä herkissä kohteissa (Kuva 17) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 40 (82) Kuva 17. n tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset kaavaluonnosvaiheessa (4 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 128 m) Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 41 (82) Kaavaehdotusvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalatyyppinä Gamesan 5 MW:n G132-voimalaa, jonka napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija 132 m. Matalataajuisen melun laskenta Raportin ja raportoijan tiedot Raportin laatija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Projektipäällikkö Lauri Solin Tarkastaja / hyväksyjä Hyväksytty pvm Laatija Mauno Aho Laadittu pvm P18488 Projektinumero Pyhtään tuulivoimayleiskaava Projektin nimi Asiakas Pyhtään kunta ja Tuuliwatti Oy Pirjo Kopra, Hannu Kemiläinen Yhteyshenkilö Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio Mallinnusmenetelmä Windpro Dec 2012, FCG Matalataajuisen melun laskentataulukko ISO matalataajuisen melun laskenta YM ohjeen 2/2014 mukaisesti Tuulivoimaloiden tiedot Valmistaja Gamesa Tyyppi Gamesa G Sarjanumerot --- Nimellisteho, MW Napakork. 5 m 140 Roottorin halkaisija, m Tornin tyyppi 132 teräslieriö Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot Melupäästötiedot Lähde GD en,Rev Tyyppi Level 0 estimated L WA db 107,3 Terssitiedot Päästötiedot tersseistä Ilmoitetut arvot Laskettu Oktaaveittain Tersseittäin Tersseittäin Taajuus Hz L WA db LWA db L W db 20 63,6 114, ,1 109, _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 42 (82) 31,5 0 67,1 106, ,7 104, ,9 103, ,9 103, ,5 102, ,1 102, ,2 86,7 102, ,9 103, ,6 103, ,7 94,9 103, ,5 103, ,6 102, ,8 98,2 101, ,2 100, ,8 98, ,6 96,9 96, ,6 95, , ,4 92,5 91, , ,8 88, ,5 88,6 87, ,4 86, ,3 86, ,6 85,8 86, ,4 87, ,3 88, ,8 89,5 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus Tonaalisuus Impulssimaisuus ei ei ei Merkityksellinen sykintä (Amplitudimodulaatio) -- Muu Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot parametri arvo selite Laskentakorkeus m 4 ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 43 (82) Laskentaruutu m n/a Kosteus RH % 70 Lämpötila C 15 Maastomallin lähde ja tarkkuus ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Lähde MML MTK ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Vaakaresoluutio MTK peruskartta ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Pystyresolutio 1m ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Maa- ja vesialueen absorption ja heijastusten huomioiminen, käytetyt kertoimet Laskentamalli ISO Vesialueet 0 ei ole Maa-alueet 0,4 suota ja peltoa Ilmakehän stabiilisuus Neutraali Sääolosuhteiden huomiointi Tuulensuunta % m/s N (0 ) NE (45 ) E (90 ) SE (135 ) S (180 ) SW (225 ) W (270 ) NW (315 ) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 44 (82) Kuva 18. n tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset kaavaehdotusvaiheessa (3 tuulivoimalaa, napakorkeus 140 m, roottorin halkaisija 132 m). Kuvassa asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja lomarakennukset sinisillä pisteillä. Punainen viiva = 45 db(a), keltainen viiva = 40 db(a), vihreä viiva = 35 db(a). Mallinnuksen mukaan valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset ohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaiset suunnitteluohjearvot eivät ylity asuin- ja lomarakennuskohteissa. Kuvassa (Kuva 18) kartalla hankealueen luoteispuolella näkyvä sininen piste ( lomarakennus ) on metsästysmaja. Melutasot tuulivoimapuiston alueella eivät aiheuta terveysriskejä aluetta esimerkiksi ulkoiluun ja metsästykseen käyttävälle. Tuulivoimaloiden melu ei estä alueen käyttöä, mutta tuulivoimapuistoalueen virkistyskäyttöarvon arvioidaan heikkenevän melun seurauksena. Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen häiritseväksi kokeminen on yksilöllistä. Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista. Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaalija terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Matalataajuinen melu rakennusten luona ulkona ylittää enimmillään ohjearvon 2 db taajuudella 200 Hz kohteessa B Suolinnantie 67. Sisälle laskettu äänitaso alittaa ohjearvon vähintään 17 db taajuudella 50 Hz ja verrattuna keskimääräiseen kuulokyn _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 45 (82) nykseen alittaa sen vähintään 1,6 db taajuudella 200Hz. Muilla taajuuksilla tilanne on parempi, kuten myös muissa lähimmissä rakennuksissa. Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Painottamaton äänitaso ulkona Terssin keskitaajuus Hz Kohde , A Asuinrakennus (Louhitie 65) 50,4 45,9 42, , ,2 35,6 34,8 33,3 33,1 B Asuinrakennus (Suolinnantie 67) 51,3 46,8 43,3 40,9 39,3 38,9 37,1 36,5 35,7 34,2 34,1 Kuva 19. Kaavaehdotusvaiheen melumallinnus ja matalataajuisen melun laskentapisteet (asuinrakennukset A ja B) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 46 (82) _n_oyk_ehdotus_selostus_korjaukset.docx