Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Purola

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Purola Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (50) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesi arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma... 23

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (50) 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen... 49

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (50) Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (50) 1 Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Purolan tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen Purolan tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). TuuliSaimaa Oy suunnittelee Purolan alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu yhdeksästä tuulivoimalasta. Purolan tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (50) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, lähimmillään noin puoli kilometriä valtatie 7:n eteläpuolella. Alue sijoittuu Purolan ja Kiviniemen kylien väliselle rakentamattomalle alueelle reilun kilometrin etäisyydelle kylistä. Etäisyys suunnittelualueelta Huutjärvelle koillisessa on noin kaksi kilometriä. Kuva 1. Purolan tuulivoimayleiskaavan sijainti on esitetty likimääräisesti sinisellä rajauksella. Pyhtään keskustaajama sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen Purolan tuulivoimayleiskaavasta. Suunnittelualue sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (50) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: ja (Purolan hanke) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2012 Yleiskaavaluonnos nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on lisäksi erityisen paljon kallioita. Pitkänomaisen muotoista suunnittelualuetta ympäröivät merenlahdet noin kilometrin etäisyydellä lounaassa, etelässä ja idässä. Kuva 2. Ilmakuva Purolan suunnittelualueesta.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (50) 4.2 Asutus Purolan tuulivoimayleiskaavan alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai loma-asutus (Maanmittauslaitos 2012). Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen länsipuolelle noin kilometrin etäisyydelle Purolaan sekä alueen itäpuolelle myös noin kilometrin päähän Kiviniemeen. Tiheämpää asutus on alueen koillispuolella, noin puolentoista kilometrin päässä Kiviniementien varressa lähestyttäessä Huutjärveä. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt reilun kilometrin etäisyydelle rannikolle Siltakylänlahteen koillisessa, Päkinlahteen idässä, Purolanlahteen lounaassa ja Enviikkiin etelässä. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus Purolan suunnittelualueen lähiympäristössä. Purolassa sijaitsee Pyhtään ainoa ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. Huutjärvellä suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee mm. K-kauppa, Alepa, posti, Huutjärven ala-aste sekä päivähoitopalveluita. Alueella sijaitsee myös monipuolisesti muita palveluita kuten liikuntasali ja kirjasto. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (TuuliSaimaa Oy) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.5 Tekninen verkosto Alueen luoteiskulman halki kulkee jakelujännitevoimalinja.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (50) 4.6 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti, kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä nykyinen Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. Purolantie (3501) kulkee suunnittelualueen luoteis- ja itäpuolella pohjoiseteläsuuntaisesti vaihdellen noin puolen kilometrin ja kahden kilometrin etäisyydellä. Kivinimentie kulkee alueen koillis- ja itäpuolitse myös pohjois-etelä-suuntaisesti noin puolentoista kilometrin etäisyydellä Purolan suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle tullaan alueen pohjoispuolelta kulkevan valtatie 7:n ja Purolantien kautta, josta alueelle on metsätieyhteyksiä. Suunnittelualueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Suunnittelualueen lounais- ja kaakkoispuolella kulkee kaksi laivaväylää noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa. Hankealueen länsipuoleisella Purolantiellä vastaava luku oli ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1200 ajoneuvoa. Hankealueen länsipuoleisella Purolantiellä vastaava luku oli (Liikennevirasto 2011b). Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (50) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä Purolan koko kaava-alueelle on laadittu vuonna 2012 luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu syksyllä 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vuoden 2013 kuluessa. Muita käytettyjä lähteitä ovat: ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Paikallisten lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havainto-aineistoja, joita on käytetty lähtötietoina myös kaava-alueen luonto-, linnusto- ja lepakkokartoituksissa (Parkko 2012, Ilomäki & Parkko 2012 ja Metsänen 2012). Suunnittelualue on pääosin talouskäytössä olevaa metsämaata sekä hyvin vähäisessä määrin viljelykäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen linnusto on melko monipuolista, mutta havaittujen uhanalaisten lajien parimäärät ovat alhaisia. Alueelle

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (50) sijoittuu kaksitoista paikallisesti arvokkasta luontokohdetta sekä joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveltuvia elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja syväkivilajeja. Eteläisimmät osat alueesta ovat kallioperältään viborgiittia, mutta alueen pohjois- ja keskiosissa Koivukorven Pitkäkallion alueella esiintyy tasarakenteista rapakivigraniittia (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa moreenimaata sekä kallota. Paikoin esiintyy kalliopaljastumia. Kallioiden välisissä notkelmissa esiintyy paikoin pieniä suopainanteita, joiden maaperä on saraturvetta (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Kangasmäen ( ) I luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sekä Siltakylän ( ) I-luokan pohjavesialue sijoittuvat noin 2-3 kilometriä alueen koillispuolelle. Noin kolme kilometriä alueen itäpuolelle sijoittuvat Korkiaharjun ( A ja B) sekä Munapirtin ( A) I luokan pohjavesialueet (OIVA 2013). Selvitysalue sijoittuu Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Svartbäckenin (81.022) ja pohjoisimmilta osiltaan Siltakylänjoen (81.020) valuma-alueille. Läntiset osat alueesta sijoittuvat välialueelle (81V019). Alueella sijaitsee joitain metsätalouden ojia mutta suunnittelualueella ei ole merkittäviä pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (VesiL 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012). Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan. Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. (OIVA 2013) Suunnittelualueen länsirajana on peltoja, joiden länsipuolella on melko laaja asumaton metsäalue. Suunnittelualueella on erityisen paljon karukkokallioita, joiden kasvillisuus on poronjäkälävaltaista. Osalla kallioalueista kasvillisuus hyvin kulunutta, mutta alueella on myös useita hyvin edustavia kallioita, jotka voidaan lukea metsälain mukaisiksi erityisen arvokkaiksi elinympäristöiksi (MetsäL 10 ). Muuten metsät ovat olleet pääosin voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä luonnontilaisen kaltaisia osia löydy kuin aivan pienialaisesti. Puusto on pääosin melko nuorta ja havupuuvaltaista (Parkko 2012). Selvitysalueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien lajistoa. Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippaa (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakkoa (Metsänen 2012). Alueella ei ole havaittu liito-oravaa tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä tai muiden uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (Parkko 2012, SYKE 2012). Suunnittelualueen lintulajisto on melko tavanomaista. Yleisimpiä pesimälajeja ovat Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, metsäkirvinen, pajulintu ja

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (50) Muuttolinnusto vihervarpunen. Yleisinä esiintyvät myös laulurastas, talitiainen ja käki. Karuilla kallioalueilla esiintyy niille tyypillistä lajistoa kuten metsoa (NT, RT, L-dir), kehrääjää (L-dir), leppälintua, kulorastasta ja harmaasieppoa. Peltoympäristöjen lajistoa edustaa keltasirkku (Parkko 2012). Alue saattaa kuulua Pyhtään alueella pesivien merikotkien (VU, L-dir) saalistusympäristöön (Ilomäki & Parkko 2012). Lähin tiedossa oleva asuttu kalasääskenpesä (NT, L-dir) sijoittuu kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on tiedossa lisäksi kolme muuta kalasääsken pesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui syksyllä 2012 selvästi E18-tien eteläpuolelle. Muutonseurannassa E18-tien eteläpuolisella alueella havaittiin noin 300 hiirihaukkaa ja alle 300 piekanaa (Ilomäki & Parkko 2012). Lajien muuttoväylä kulkee siten osittain suunnittelualueen läpi tai ainakin hyvin läheltä sitä. Hiirihaukkojen ja piekanojen päämuuttoväylä vaihtelee vuosittain vallitsevien tuulien mukaan ja voi siirtyä useita kilometrejä pohjoiseen tai etelään. Havaituista maakotkista (VU, L-dir) valtaosa (yli 70 %) muutti E18-tien pohjoispuolista reittiä länteen ja suunnittelualueen kautta tai sen läheisyydestä muuttaneiden maakotkien määrä oli vähäinen. Merikotkien (VU, L-dir), sääksien (NT, L-dir), jalohaukkojen sekä useiden muiden haukkalajien muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkimuutto (L-dir) tiivistyi Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle ja päämuuttoreitti sijoittui siten selvitysalueen itäpuolelle. Selvitysalueen ylittäineiden kurkien määrä oli hyvin vähäinen (alle 100 yksilöä) eikä alueen kautta kulje merkittävää kurkien muuttoväylää (Ilomäki & Parkko 2012) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksi- ja/tai isoviiksisiippa sekä pohjanlepakko (Metsänen 2012). Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueella esiintyvät metso, teeri ja sirittäjä (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Noin 200 metriä alueen pohjoispuolella on yksityinen, noin 4,5 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue Pekan Metsä (YSA203159). Viiden kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee viisi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa kohdetta: Kymijoki (SCI, FI ), Santaniemenselkä Tyyslahti (SPA, FI ), Heinlahti (SPA, FI ), Kokkovuori (SCI, FI ) ja Koukkusaari (SCI, FI ). Tyyslahden luonnonsuojelualue (YSA055630) sijaitsee viisi kilometriä suunnittelualueen länsipuolella.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (50) Suunnittelualueelle sijoittuu 10 paikallisesti arvokasta elinympäristöä: Alue/kohde Sudenkallio (nro 1) Sudenkallion eteläpuolen kallio (nro 2) Pitkäkallion luoteispuolen kallio (nro 3) Lapinkiven pohjoispuolen kallio (nro 4) Kaivantokorvensuon kallio (nro 5) Lapinkivet (nro 6) Nattskenebergen (nro 7) Nattskenebergenin korpikuvio (nro 8) Ruokosuon kallio (nro 9) Hummankalliot (nro 10) Arvotus paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas Kuva 6. Purolan suunnittelualueelle sijoittuvat paikallisesti arvokkaat elinympäristöt (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (50) 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue sijoittuu pääosin metsäiselle selänteelle, jossa kallio on monin paikoin aivan pinnassa. Selännealueen painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös peltokaistaleita. Osa pelloista on irrallisia pienehköjä peltoalueita, osa laajemman peltoalueen reunavyöhykettä. Pellot sijoittuvat hankealueen länsireunalle. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan noin 30 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 5-7 metriä meren pinnan yläpuolella alueen länsireunalla. Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle. Kallio on monin paikoin pinnassa, erityisesti alueen eteläpuoliskolla. Suopainanteita tai soistumia on jonkin verran. Avotilat, jotka ovat kooltaan varsin pieniä, sijoittuvat hankealueen länsilaidalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva sekä laaja-alaiset viljelyalueet. Länsikylän ja Myllykylän ympärille sijoittuvan maakunnallisestikin arvokkaan viljelyalueen ohella erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa Purolan ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu tarkastelualueella viljelymaisemien yhteyteen ja meren rannalle. Viljelyalueet rajautuvat useimmiten selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (50) Lähimmillään runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta sijoittuu arvokas kallioalue. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Länsikylän ja Myllykylän viljelyaukealla rakenteilla oleva moottoritie sekä siihen liittyvä eritasoliittymä muodostavat maisemavaurion. Eritasoliittymä ramppeineen katkaisee pitkiä näkymiä Valtakunnallisesi arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 16 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 8,5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 1,5 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (50) Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään vajaan neljän kilometrin päähän hankealueen rajasta. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin 5 kilometriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Kaunissaari jonka etäisyys on lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä. Kungshamnin historiallisen satamapaikan (KUMA tun. 160), etäisyys on lähimmillään alle 12 kilometriä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 2 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 7 kilometriä. Kaunissaaren saaristokylä, Pyhtään Kaunissaari on Kotkan Haapasaarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä Ahvenkosken historiallinen ympäristö on liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat yhdeksän kilometriä. Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11 kilometriä. Strömforsin ruukkiyhdyskunta on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11,5 kilometriä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10 kilometriä.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (50) Kyminlinnan maalinnoitus on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10 kilometriä Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän kohdetta Kohteista kahdeksan (Pyhtään kirkkomaisema; Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema; Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka; Strömforsin historiallinen ruukinalue; Kyminkartanon kulttuurimaisema; Kyminlinnan maalinnoitus ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ympäristöineen) ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema) on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Ne muodostavat osapuilleen Ahvenkosken historiallisen ympäristön (RKY 2009 kohde). Kaksi muuta vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempia kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyt kohteet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi yhtä kohteista ei ole kelpuutettu RKY 2009 kohteeksi. Kyseinen Sokerikemian alue sijoittuu noin 11,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien aikana. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu 10 perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Toiseksi lähin sijoittuu edellisen pohjoispuolelle runsaan 1,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kaksi kohdetta sijoittuvat vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Viidenneksi lähin kohde sijoittuu runsaan kolmen kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat Heinlahden rannalle 4-5 kilometrin päähän hankealueen rajasta.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (50) 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Purolan suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1). Suunnittelumääräyksen mukaan

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 18 (50) tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. tv-alueilla on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi energiamaakuntakaavassa on suunnittelualueen pohjoispuolelle osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ympäristövaikutuksia aiheuttava teollisuusalue ja teollisuuden varastoalue (t). Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen suunnittelussa huomioitava vaarallisista aineista alueelle ja sen lähiympäristölle aiheutuvat riskit. Maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa on Purolan suunnittelualueesta noin 200 metriä pohjoiseen osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suojelualeiksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luontotai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen. Suunnittelualueen itäpuolelle on maaseutu- ja luonto -maakuntakaavassa osoitettu Koivukorven (1806) ja länsipuolelle Pitkäkallion (1809) ja Myllyniitynkallion (1807) maa-ainesten ottoalueet (EOm). Merkinnällä osoitetaan maa-aineslain piiriin kuuluvia maa-ainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty pohjavedenhankinnan sekä aluerakenteen ja luonnon- ja maisemansuojelun tavoitteiden ja ottotoiminnan yhteensopivuus. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 7 (vt/kt) ja edelleen pohjoisempana uuden E18-moottoritien linjaus (mo). Valtatie 7 rinnalle on merkitty Pyhtää-Kotka (2091) päävesijohdon ja siirtoviemärin (vj) linja. Suunnittelualueesta noin puolitoista kilometriä kaakkoon sijaitsee maaseutu- ja luonto - maakuntakaavassa arvokas kallioalue (ge 1596) ja puolitoista kilometriä lounaaseen matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealue (mv, turkoosi viiva).

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 19 (50) Yleiskaava Kuva 8. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla näkyy alueella voimassa oleva maaseutu- ja luonto -maakuntakaava. Purolan suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Suunnittelualuetta lähinnä olevat yleiskaavat ovat Pyhtään keskustaajaman osayleiskaava (tullut osittain lainvoimaiseksi ), joka sijaitsee kaava-alueesta noin kilometrin koilliseen, Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava ( ympäristökeskus), jonka

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 20 (50) Asemakaava pohjoisin raja myötäilee kaava-aluetta ympäröivää rantaviivaa sekä rannikon ja saariston osayleiskaavan muutos ( ) noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Huutjärvellä. Kuva 9. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012) Muut suunnitelmat ja päätökset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen (Dnro KASELY/14/07.04/2012) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimahanketta Purolan alueella. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet:

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 21 (50) Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 22 (50) 5 Suunnittelun tavoitteet 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoimaalueisiin. 5.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. Purolan alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. Purolan alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 23 (50) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus Purolan alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus valtateistä (valtatie 7 ja taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu ja luonto maakuntakaavoihin merkitty moottori- tai moottoriliikennetie). Liikenneviraston ohjeen mukaan suosituksena on, että tuulivoimalan tulisi sijaita 300 metriä maantiestä (keskiviivasta). Kuva 10. Purolan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet. 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Purolan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden napakorkeus on todennäköisesti noin 120 metriä ja roottorin halkaisija noin 110 metriä. Tällöin lapojen pituus olisi noin 55 metriä ja tuulivoimalan lakikorkeus olisi noin 175 metriä. Lakikorkeus voi olla myös suurempi. Kaavoituksen yhteydessä tehtävissä

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 24 (50) mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköistä voimalaitostyyppiä. Voimalat ovat yksikköteholtaan 3,0 MW. Purolan alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on Fingridin tai alueverkkoyhtiön 100 kv:n suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat. Kuva 11. Purolan tuulivoimapuiston liittyminen tieverkkoon.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 25 (50) 7 Yleiskaavan vaikutukset 7.1 Laaditut selvitykset Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), joka kattaa: Linnustoselvitykset; pesimälinnusto, mahdolliset ruokailu- ja levähdysalueet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella Lepakkoselvityksen Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG ): Ns. ei-analyysi, jossa määritellään alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen Tuulipuistojen alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimaloiden alustava sijainti, tiet sekä sähkönsiirtorakenteet) Maisemaselvitys Näkemäalueanalyysi Havainnekuvia Melu- ja varjostusmallinnukset Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan valmisteluaineisto kattaa mm. seuraavaa aineistoa: Tuulivoimaselvitys 2010 ja linnustoarviointi Tuulivoima-alueet Kaavaselostus Ilmasto- ja energiastrategia Vaikutusten arviointi Rajausten perustelut - tuulivoima-alueet Muu aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Kymenlaakson liitto Kymenlaakson maakuntakaava; maaseutu- ja luonto. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto) 7.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 ) mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset