ENONTEKIÖN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISPROJEKTI "VÄÄRTIT" Arviointitutkimus
|
|
- Juha Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENONTEKIÖN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISPROJEKTI "VÄÄRTIT" Arviointitutkimus Martta Laakso Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen keskeiset käsitteet Väärti-projektin aihepiiriin liittyviä aiempia tutkimuksia VÄÄRTI-PROJEKTIN KUVAUS Päihdeongelman kohtaaminen haja-asutusalueella Tutkimuksen lähtökohdat Väärti-projektin syntymiseen johtanut kehitys Väärti-projektin yhteistyötahojen ilmaisemat päihdetyön tarpeet Yhteenveto Väärti-projektin tavoitteista Väärti-projektin toteutuminen Fyysiset toimintaolosuhteet Asiakaskuvaus Varsinainen toiminta Koulutus 23
3 4. TUTKIMUSTULOKSET Asiakkaiden kokemuksia Väärti-projektista Väärti-projektin yhteistyötahojen näkemys projektin 28 tuloksista 5. POHDINTAA JA LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Asiakaskysely päiväkeskuspalveluiden käytöstä Liite 2: Asiakaspalaute kysely Liite 3: Kartoituskysely yhteistyötahoille Liite 4: Palautekysely yhteistyötahoille Liite 5: Asiakaspalautteen 2001 taulukoita
4 TIIVISTELMÄ Laakso, Martta. Enontekiön päihdetyön kehittämisprojekti "Väärtit". Arviointitutkimus, Järvenpää, kevät 2004, 38 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Enontekiöllä toimi vuosina päihdetyön kehittämisprojekti "Väärtit". Kyseinen projekti oli Rovaniemen Päiväkeskus ry:n hallinnoima ja sen rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Projektissa työskenteli yksi projektityöntekijä ja yksi työllisyysvaroin palkattu päiväkeskuksen hoitaja. Tämä opinnäytetyö arvioi Väärti-projektin onnistumista haja-asutusalueen päihdetyön ratkaisuna. Keskeisenä kysymyksenä oli, miten projektille asetetut tavoitteet saavutettiin ja miten päiväkeskustyön kristillinen tausta tuli esille työssä. Arvioinnissa käytettiin projektin kirjallista materiaalia, tehtyjä palautekyselyjä ja projektityöntekijän suusanallista kerrontaa työhön vaikuttaneista tekijöistä. Näistä saatua kuvaa täydennettiin haastattelemalla asiakkaita ja yhteistyötahojen edustajia. Työn laajuuden ja asiakaskunnan kuvaamiseksi koottiin palautekyselyistä jonkin veran numeerista tietoa. Muilta osin arviointi toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin luokitellen ja yhdistellen aineistoa, jolloin voitiin tehdä johtopäätöksiä myös työn sisällöstä. Projektin tuloksia arvioitaessa lähtökohtana oli, että sen työ alkoi melko tyhjästä. Enontekiöllä ei ollut aiemmin keskitettyä päihdetyötä. Väärti-projekti saavutti tavoitteensa vahvistaen päihdetyön verkostoa. Tätä edesauttoi suuresti se, että projektityöntekijän työpanosta käyttäen saatiin valmiiksi Enontekiön päihdestrategia. Väärtiprojektin järjestämät koulutustilaisuudet koettiin myös tarpeellisina ja antoisina. Sekä asiakkaiden että yhteistyötahojen edustajien haastattelut tukevat sitä näkemystä, että tavoite asiakkaiden elämänlaadun ja elämän hallinnan paranemisesta saavutettiin. Tuen tarjonta ja yhteydenpito päihdeongelmaisten läheisiin onnistui siinä määrin kuin se on mahdollista yhden työntekijän tekemänä. Työ ei kuitenkaan ole valmis. Projektille saatiin jatko-aikaa vuoteen 2005 asti. Projektin jatko-osa painottaa työnsä edellistä nuorempiin ikäluokkiin. Kokonaiskuva päihdetyöstä Väärti-projektin toteuttamassa muodossa on niin myönteinen, että sitä voi suositella kokeiltavaksi muissakin harvaan asutuissa kunnissa. Projektin hallinnointipisteen etäinen sijainti ei ole myöskään tuottanut sanottavia vaikeuksia sen jälkeen, kun päästiin sopimukseen työskentelyperiaatteista. Asiasanat: päihdetyö, päivätoiminta, elämänlaatu, syrjäytyminen, päihdeongelmaiset, haja-asutusalue, laadullinen tutkimus.
5 ABSTRACT Laakso, Martta. A project for developing the work with intoxicant abusers in Enontekiö, named "Väärtit". Evaluation research. Järvenpää, Spring 2004, Language: Finnish, 38 pages 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. A project for developing the work with intoxicant abusers "Väärtit" was carried out in Enontekiö during the years The association called Rovaniemi Day Centre carried out this project and Finland's Slot Machine Association gave financial assistance. This thesis evaluates how Väärti-project succeeded in work with intoxicant abusers in a sparsely populated area. The main question was how they succeeded in achieving the goals of the project and how the Christian background influenced the work. While I evaluate the results of the project I must know and remember that this work did not have a ready specific model. This kind of centralized work with intoxicant abusers we have not had in Enontekiö. The Väärti-project did achieve its goals and it has strengthened the network of the worker with intoxicant abusers. One benefit was that using the project worker's resources the strategy for work among intoxicant abusers was completed. The Väärti-project organized training that was useful and productive. All interviews confirm the opinion that the goal of client's quality of life and control of life could be achieved. Communication with families and friends of the intoxicant abusers and supporting them succeeded relatively well considering the circumstances. The work is not ready. The project got financial aid to continue until the yeas That new part of the project will work more with younger age groups. An overall view of the work with intoxicant abusers such as in the Väärti-project is so positive, that it can be recommended to be used in other rural districts that have sparsely populated areas. The management of the project being so far away was not a problem after working principles had been agreed on. Key words: intoxicant work, day activity, quality of life, marginalization, intoxicant abusers, sparsely populated, qualitative research. Stored at: Library of Järvenpää Unit.
6 1. JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on arviointitutkimus Enontekiön päihdetyön kehittämisprojektin toiminnasta ja se tehdään kyseisen projektin pyynnöstä. Projektin kutsumanimenä on käytetty Väärti-projektia, jota myös tässä työssä käytetään. Väärti-projekti kesti kolme vuotta ja se päättyi vuoden 2003 toukokuun lopussa. Se keskittyi ensisijaisesti korjaavaan päihdetyöhön. Tämä tutkimus selvittää, toteutuivatko Väärti-projektille asetetut tavoitteet. Tutkimustuloksia voidaan käyttää päihdetyön jatkuvuuden turvaamiseksi Enontekiöllä. Väärti-projektin tapaista päihdetyötä ei ole vielä muissa Lapin haja-asutusalueiden kunnissa. Sen tähden toiminnan ja tulosten kuvaus on pyritty tekemään siten, että se antaisi virikkeitä muidenkin harvaan asuttujen kuntien päihdetyötä toteuttaville toimijoille. Peruskysymykset näissä kunnissa ovat kuitenkin samat; muun muassa pitkät välimatkat, työttömyys ja muuttotappiot. Enontekiöllä toiminnan järjestäminen onnistui, kun se liitettiin Rovaniemen päiväkeskus ry:n toimintaan etäpisteenä. Järjestely oli kaataa koko hankkeen, koska noin 320 kilometrin etäisyyttä Enontekiöltä Rovaniemelle pidettiin toiminnan kannalta mahdottomana. Väärti-nimi sopii hyvin tälle projektille. Väärti tarkoittaa Lapissa hyvää ystävää, kestiystävää. Ystävyyteen liittyy vastavuoroisuus, antaminen ja saaminen. Tämä on ollut koko projektin toiminnan ydin: päiväkeskusten toiminnannasta on kaikille kävijöille tehnyt mieluista juuri se vuorovaikutus, joka hyvinkin erilaisten ihmisten kohdatessa rakentaa yhteistoimintaa. Jokaisella kävijällä on oma osansa tuotavanaan ja vastaavasti aina jotain saatavana yhteisestä kanssakäymisestä. Väärti-projektin toiminnan ja tulosten arvioinnissa on käytetty projektityön aikana kerääntynyttä kirjallista materiaalia, palautekyselyjä sekä haastatteluja. Projektityöntekijä Tuija Leppäjärven suullinen kertomus työn eri vaiheista ja siihen liittyvistä yhteyksistä on ollut myös tarpeellinen tietolähde. Aineistosta on koottu jonkin verran numeerista tietoa, jotta voidaan hahmottaa työn laajuutta ja erilaisten tarpeiden määrää. Pääosa aineistosta edellyttää laadullisen
7 7 tutkimuksen analyysimenetelmää, erilaisista lähteistä saatujen tietojen yhdistelemistä ja johtopäätöksien tekoa niiden perusteella. 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET 2.1. Tutkimuskysymykset Päihdetyön aloittaminen Enontekiöllä Väärti-projektin avulla koettiin sillä tavalla kehittämisen arvoiseksi, että sen onnistumisesta tahdottiin saada myös palautetta. Jo projektisuunnitelmaan kirjattiin, että siitä teetettäisiin opinnäytetyö. Tämän opinnäytetyön keskeisenä tehtävänä on ollut arvioida ensisijaisesti Väärti-projektin tavoitteiden saavuttamista. Tutkimustyön kuluessa tuli tarve verrata Väätri-projektin työtä johonkin vastaavaan toimintaan. Vertailukohdan antavaa haja-asutusalueelle sijoittuvaa päiväkeskustoimintaa ei löytynyt Lapin alueelta. Niinpä toiminnan onnistumista tarkasteltiin myös siitä näkökulmasta, miten tämäntyyppinen työ tavoittaa haja-asutusalueella apua tarvitsevat. Koska Rovaniemen päiväkeskus ry sääntöjensä mukaisesti toteuttaa kristillisiä toimintaperiaatteita, selvitetään myös, miten ne ovat näkyneet toiminnassa Enontekiöllä Tutkimusmenetelmä Yksi osa tämän tutkimuksen aineistosta ovat olleet Väärti-projektin sekä asiakkaille että yhteistyötahoille tekemät kirjalliset lomakekyselyt, joita ei ollut vielä kokonaisuudessaan purettu. Tähän aineistoon tutustuessani selvisi, että saadakseni vastauksia tutkimuskysymyksiin, on hankittava lisää palautetta. Mietimme projektityöntekijä Tuija Leppäjärven kanssa parasta tapaa hankkia sitä asiakkailta. Sen kokemuksen perusteella, joka hänellä oli tekemistään lomakekyselyistä, emme pitäneet hyvänä laajempaa kirjallista kyselyä. Ongelmaksi olisi muodostunut vastausten saamisen epävarmuus ja niiden sisällön tulkinnallisuus. Tämän aiheuttaisi muun muassa joidenkin asiakkaiden heikko luku- ja kirjoitustaito. Ajattelimme heille olevan helpompaa ilmaista asiansa puhumalla, joten haastattelu olisi sopivin tiedonhankintatapa. Yhteistyötahojen edustajia päätin haastatella siksi, että siten oli mahdollista saada kaikki tarvittavat vastaukset yhdellä kerralla eikä mahdollisia lisäkyselyitä tarvittaisi.
8 8 Osansa työn hahmottamiseen antavat ne useatkin keskustelut, joita kävimme Tuija Leppäjärven kanssa, hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja muu projektille toiminnastaan kerääntynyt materiaali. Päiväkirjat sisältävät myös salassa pidettäviä tietoja, joten Tuija Leppäjärvi keräsi niistä itse tarvittavat tiedot. Asiakkailta on saatu lomakkeilla kaksi kertaa palautetta, tammikuussa 2001 (vastanneita 17) ja joulukuussa 2002 (vastanneita yhteensä 37, joista Väärtilässä 24 ja Karesuvannossa 13). Palautteiden vertailu on mahdotonta, koska lomakkeissa on kysytty eri asioita. Kysymykset ovat liitteissä 1 ja 2. Asiakaspalautteista saadut tiedot eivät kuvaa projektin tavoitteiden toteutumista, joten asiakkaiden haastattelu täydensi palautetta. Päätin ottaa haastatteluun ne 16, jotka ovat huhtikuussa 2003 käyneet Väärtilässä vähintään kerran viikossa. Karesuvannon päiväkeskuksessa huhtikuussa 2003 jokaisena aukiolopäivänä käyneitä oli 5 ja päätin haastatella kaikkia. Näistä muodostui mahdollisuus yhteensä 21 haastatteluun. Haastattelut toteutuivat päiväkeskuksissa touko-kesäkuussa 2003 siten, että haastattelin yhteensä 7 naista ja 5 miestä. Väärtilässä kävijöiden määrä väheni haastatteluajankohtana merkittävästi, joka on vuodenaikaan nähden paikkakunnalle tyypillistä. Joku oli matkustanut sukulaisten luo, joku ulkotöissään, joltain oli loppunut lyhyt työjakso, eikä käyntiä Hetassa ollut. Karesuvannon tulos sitä vastoin jopa ylitti odotukset. Nauhoitin haastattelut. Koska jotkut kokivat vaikeaksi äänensä jäämisen nauhalle, sovimme, että kirjoitettuani keskustelun ylös, pyyhin nauhoituksen. Näin toimin kaikkien kohdalla. Muutama ei tahtonut ollenkaan nauhoitusta, jolloin tein keskustelusta muistiinpanot. Toteutin haastattelut puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa itselläni oli valmiiksi ajatellut keskustelunaiheet. Pyrin käymään keskustelut kuitenkin mahdollisimman luonnollisella tavalla sopivasti aiheesta toiseen siirtyen. Haastattelutilannetta voisikin kuvata lähinnä kahdenkeskiseksi juttutuokioksi. Yksi haastattelu olisi onnistunut paremmin saamen tai ruotsin kielellä.
9 9 Yhteistyötahoille osoitettu kartoituskysely lähetettiin elokuussa 2000 kaikkiaan 60 yhdistykselle ja toimijalle, vaikka varsinaisia yhteistyötahoja mainitaankin projektin suunnitelmassa vain neljä. Tarkoituksena oli saada laajempi kuva senhetkisestä tilanteesta ja tieto siitä, kuinka moni olisi valmis lisäämään toiminnassaan päihdetyön osuutta (Projektityöntekijän haastattelu). Vastanneita oli 22. Tammikuussa 2003 tehtyyn palautekyselyyn vastauksensa on antanut 21 päihdetyöverkoston toimijaa niistä 51:stä, joille se lähetettiin. Kyselylomakkeet ovat liitteinä 3 ja 4. Yhteistyötahojen edustajien haastattelun toteutin myös puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Pyrin saamaan syvemmän ja laajemman kuvan projektin vaikutuksista päihdetyöhön Enontekiöllä. Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa 2003 ja yhtä lukuun ottamatta myös ne nauhoitettiin. Haastateltavia oli yhteensä neljä Tutkimuksen keskeiset käsitteet Väärti-projektin tavoitteista nousevat määriteltäviksi käsitteet elämänlaatu, elämänhallinta ja päihteiden ongelmakäyttö. Haastattelujen kautta pyrittiin selvittämään, miten kristilliset toimintaperiaatteet ovat näkyneet ja vaikuttaneet toiminnassa. Siksi on syytä tarkastella, mitä niiden taustalla olevalla kristillisellä elämänkatsomuksella tässä yhteydessä ymmärretään. Tutkimuksessa tuodaan esille Väärti-projekti eräänä ratkaisuna haja-asutusalueen päihdetyöhön. Niinpä lienee paikallaan kuvata, hajaasutusalueen piirteitä siltä osin, kuin ne mielestäni vaikuttavat päihdetyöhön. Elämänlaatua voidaan tarkastella henkiseltä ja aineelliselta kannalta. Aineellisesta, taloudellisesta elämänlaadusta puhutaan yleisemmin elintasona. Elintasoa voidaan mitata objektiivisesti. Tässä tutkimuksessa elämänlaadusta puhuttaessa tarkoitetaan henkisiä ulottuvuuksia. Elämän laatua ei silloin voida niinkään helposti mitata. Sen eri tekijöiden merkitys määräytyy yksilöstä käsin. (Juuti, 1996, 20.) Ulkopuolisen onkin vaikea määritellä, milloin jonkun ihmisen elämä on laadukasta ja mikä siitä tekee laadukasta. Haastatteluissani elämänlaatu korvautui ilmaisulla hyvä elämä. Vastaukseksi sain erilaisia luetteloitavia asioita, joiden kautta hyvää elämää on kuitenkin mahdollista kuvata.
10 10 Elämänhallinnassa on kysymys siitä, miten ihminen hallitsee elämässä olevia monia erilaisia elementtejä. Näiden avulla hän voi ylläpitää kohtuullista elämänlaatua. (Niemelä, 1999, 125.) On esimerkiksi työ- ja perhe-elämä ja muut sosiaaliset suhteet, raha-asiat, asumiseen ja kodin hoitamiseen liittyvät asiat ja asioimiset viranomaisten luona. Nämä kaikki ovat asioita, joiden hoitamisessa alkoholiongelmaisilla ja syrjäytymässä olevilla on enemmän tai vähemmän vaikeuksia. Monissa muissakin elämän kriisikohdissa saattaa näiden arkipäivän asioiden hoitaminen käydä ylivoimaiseksi. Kyvyttömyys hoitaa näitä jokapäiväisiä asioita ei välttämättä johdu puutteellisista tiedoista tai taidoista. Merkitsevää on voimattomuuden tunne, sisäisen motivaation puute. Erehdykset ja väärät päätökset vaikeuttavat oman elämän hallintaa (Niemelä 199, ) Runsas päihteidenkäyttö olisi paljon helpompi määriteltävä kuin päihteiden ongelmakäyttö. Vaikeuden aiheuttaa se, että päihteidenkäyttäjä ei miellä itse ongelmia lainkaan samoin kuin esimerkiksi hänen lähiympäristönsä. Hän ajattelee, että hänellä itsellään ei ole ongelmia, toiset vain liioittelevat ja tekevät niitä. Ongelmia saattaa kuitenkin olla sekä työpaikalla että kotona. Asianomaisen itsensä sokeus ongelmilleen vaikeuttaa avun hakemista ja esimerkiksi hoitoon lähtemistä. Tässä työssä alkoholin ongelmakäytöksi ajatellaan sellainen käyttö, joka vaarantaa usealla eri tavalla oman elämän hallinnan, johtaa työpaikan menetykseen, rikkoo myönteiset sosiaaliset suhteet ja vaarantaa myös taloudellisen selviytymisen. Väärti-projektin hallinnoijana toimii Rovaniemen päiväkeskus ry. Sen säännöissä mainitaan, että työtä tehdään kristillisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sama periaate löytyy Sininauhaliiton toiminnasta. Rovaniemen päiväkeskus on Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Jo 1930-luvun lopussa muotoili silloinen matkasihteeri M. I. Kuusi Sininauhatyön ohjelmanjulistuksen. Siinä kristillisyys nähdään Kristuksen täydellisen anteeksiantamuksen julistamiseksi. Toiminnassa tulee myös näkyä sielunhoidollinen uskon ja rakkauden kosketus. (Koskenvesa, & Niemelä 1986, ) Jorma Niemelän väitöskirjan perusteella voidaan ajatella kristillisen päihdetyön olevan enemmän kuin vain sosiaalisen hädän poistamista. Siihen kuuluu äsken mainittu Kristuksen sovitus-
11 11 työn julistaminen. Kristillisessä päihdetyössä yhtenä kysymyksenä on, miten toiminta suhteutuu kristilliseen julistukseen (Niemelä 1999, ) Tässä tutkimuksessa haja-asutusalue tarkoittaa harvaan asuttua seutua, joka sijaitsee etäällä kaupunkimaisista keskuksista. Tyypillistä on, kuten Enontekiölläkin, että monet peruspalvelut ja viralliset palvelut hoidetaan vähintään kahden kunnan aluetta palvelevan toimiston kautta tai kuntayhtymän toimesta. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhoito sekä Kelan, poliisin ja verotoimiston palvelut. Kunnat ovat alueellisesti laajoja. Yhteisen, asiakaskäyntejä tekevän työntekijän työalueen ääripäät saattavat olla yli 200 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Tutkimuksen aiheeseen liittyen mielenkiintoinen seikka on, että paikkakunnalla ei ehkä ole myöskään Alkoa. Tuotteita sen sijaan voi tilata matkahuollon kautta ja ne voi noutaa vaivatta omalla paikkakunnalla muiden asioiden yhteydessä. Harvaan asutussa kunnassa tapahtuu myös kunnan sisäistä keskittymistä. Kaupat, posti ja peruskoulun ala-asteet on sivukyliltä lopetettu ja kirkonkylän painoarvo näin ollen kasvaa. Koulujen sulkeuduttua sopivat tilat palveluiden järjestämiseksi sivukylille puuttuvat. Vapaa-aika- ja sivistystoiminnan järjestäminen niin lapsille kuin aikuisillekin vaikeutuu. Tämä prosessi lisää entisestään syrjäytymisen uhkaa. Haja-asutusalueelle on tyypillistä, että paikkakunnalta muutetaan enemmän pois kuin paikkakunnalle ja lapsia syntyy vähemmän kuin asukkaita kuolee. Lopputulos on negatiivinen. Paikkakunnalla edelleen asuvista työikäisistä huomattava osa on työttömänä ja näin kunnan verotulot ovat pienemmät kuin palveluiden tuottamiseen tarvittavat varat. Tilanne ei voi olla vaikuttamatta ihmisten mielialaan ja tulevaisuudenuskoon Väärti-projektin aihepiiriin liittyviä aiempia tutkimuksia Päiväkeskustoiminta päihdetyömuotona haja-asutusalueella on harvinaista. Siksi tutkimustietokin pitää etsiä laajemmasta päihdetyön aihepiiristä. Päihdehuoltoa ja kristillistä päihdehoitoa on kyllä tutkittu.
12 12 Päiväkeskustoiminta päihdehuollon työmuotona on asiakasmyönteinen ja kannatettava tapa lähestyä ongelmaa, hallitsematonta juomista. Päiväkeskusten voimavarana eivät ole terapiat vaan asiakkaiden kohtaaminen heidän viitekehyksessään silloin, kun he ovat selvin päin. Päiväkeskuksessa muotoutuu asiakkaille kannustavia sosiaalisia verkostoja ja siellä oppii selviytymään elämästä toisenlaisin keinoin kuin silloin, jos huolet unohdetaan alkoholin avulla. (Kaukonen.1992, 20.) Kaukonen (1992, 53-54) viittasi tutkimuksessaan jo yli kymmenen vuotta sitten siihen, että päiväkeskustenkin tulee ottaa huomioon entistä enemmän nuoret. Näin siitä syystä, että asiakkaiksi on tulossa myös nuoria, joiden elämäntapa on toisenlainen kuin perinteisellä, varttuneemman iän asiakaskunnalla. Tämä aiheuttaa väistämättä sen, että toiminnan sisällössä ja järjestelyissä on kuunneltava myös tulevan sukupolven elämäntapaa. Virikkeet, koulutukseen kannustaminen ja yksinkertaiset elämisen perustaidot nousevat tärkeään asemaan päiväkeskusten toiminnassa. Päihdetyössä työntekijä kohtaa monesti pettymyksiä, koska asiakas sortuu uudelleen juomiskierteeseen. Herää kysymys, miten paljon tämä tulevaan mahdolliseen retkahdukseen varautuva ennakkoasenne vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen. Hyvänä seurauksena siitä on, että asiakkaat pyritään saamaan mukaan jo suunnitelmien tekovaiheessa. Sitoutuminen hoidon tuloksien saavuttamiseksi on silloin varmempaa. (Suhonen & Murto. 2002, 96.) Vaikka päiväkeskuksissa asiointi on hoidollisesti väljempää, voi hyvin olettaa, että työntekijöiden ennakkoasenteet vaikuttavat toimintaan sielläkin. Tässä tutkimuksessa on kohtia, joissa ainakin omasta mielestäni olisi tarve selittää juomisen syitä ja juomatapoja perinteen ja elämäntapojen perusteella. Joissain kohdin onkin viittaus Apon (2001) tutkimukseen kansanomaisista juomatavoista ja niiden syntyhistoriasta, jotka hän on koonnut teokseen Viinan voima. Enontekiöllä vaikuttavat edelleen poronhoito- ja saamelaiskulttuurin muovaamat elintavat, jotka Apon tutkimuksessa jäävät vähemmälle huomiolle. Suomessa tehtyä tutkimusta saamelaisten alkoholinkäytöstä ei tietoni mukaan ole valmiina. Saamelaisalue on kulttuurisesti yhtenäinen, vaikka saamelaisia asuu neljän valtion alueella. Tästä syystä pidän mahdollisena tuoda esiin joitain norjalaisen Svein Larsenin
13 13 esittämiä tutkimustuloksia. Hänen tutkimuksensa sijoittui keskelle saamelaisaluetta Norjan Karasjoelle. Saamelaisalueella tutkija kohtaa ongelmana sen, miten saamelaisuus määritellään. Vaihtoehtoina kriteereiksi ovat esimerkiksi asuinpaikka, kulttuuri, äidinkieli tai se, kokeeko henkilö itsensä saamelaiseksi. Larsen käytti saamelaisuuden kriteerinä sitä, onko saame henkilön jokapäiväinen käyttökieli (Larsen, 1993, 6). Larsen toteaa tutkimuksessaan, että saamelaiset ovat aliedustettuna julkisten hoitopalveluiden käyttäjänä muun muassa siksi, että perhe katsoo velvollisuudekseen hoitaa myös ongelmalliset jäsenensä keskuudessaan. Perheen apuna on koko suku. Saamelaisessa perheessä ehkä näkemys ongelmajuomisesta on toisenlainen kuin norjalaisessa. (Larsen. 1993, 13.) Saamelaisten keskuudessa juominen on kausiluontoisempaa kuin norjalaisten. Raittius on molemmilla tavoitteena, mutta saamelaiset eivät pitäneet todennäköisenä juomatapojensa muuttamista. (emt ) Tästä voisi päätellä, että jos juominen on kausiluontoista, se ei saamelaisten mielestä ole ongelma. Raittiutta edistävät lestadiolaisuuden sanelemat alkoholikielteiset normit (emt. 14). Suomen saamelaisalueella lestadiolaisuus ei ole merkittävä tekijä sikäli, että se aiheuttaisi eroa suomalaisten ja saamelaisten välillä. Jorma Niemelä tutkii väitöskirjassaan kristillistä päihdehuoltoa. Lähtöasetelma tutkimuksessa on se, että asiakkaat ovat samanlaisia kaikissa päihdehuollon ja -kuntoutuksen asiakasryhmissä, mukaan lukien kristillisiä arvoja toteuttavat laitokset. Kristillisyys tulee mukaan toiminnan sisällössä ja pienissä arkipäivän asioissa. Tarjolla on hengellistä ohjelmaa, keskusteluissa annetaan tilaa myös asiakkaan hengellisille kysymyksille, hoitoympäristö tukee hengellisten pohdintojen viriämistä ja niistä keskustelua vapaa-muotoisestikin. Merkittävä osa hoidossa on uskonnollisen kielen käytöllä. Hengellisyyden kautta asiakas voi luoda itselleen retkahduksentorjuntakaavan, joka auttaa välttämään juomakierteen. Kristillistä päihdehoitoa rajoittavana tekijänä on se, että asiakkaan tulee olla valmiiksi hengellisesti motivoitunut. Ilman motivaatiota hengellisyyden osuus hoidossa saattaa jopa huonontaa asiakkaan tilannetta. (Niemelä, 1999, )
14 14 Kristillisten arvojen ja elämänasenteen esilläpito päihdehoidossa voidaan tulkita suositeltavaksi. Ensimmäinen vaihe tässä esilläpidossa on uskonnollisen kielen käyttö. Kristillisyyden määrittely voi perustua erilaisiin näkemyksiin ja teologisiin perusteluihin, mutta joka tapauksessa se tarjoaa turvallisen vaihtoehdon ongelmien selvittelylle. Kristillisessä viitekehyksessä asiakkaalla on mahdollisuus tutustua omaan uskonnolliseen identiteettiinsä. (emt, 279.) Apon (2001, 264) tutkimuksessa tarkasteltiin myös tapoja päästä eroon liiallisesta juomisesta. Tutkimiensa erilaisten raitistumistarinoiden perusteella hän päättelee, että uskonnollisuus antaa parhaat mahdollisuudet vastustaa viinan ylivaltaa. Uskonnollisen perheen alkoholikielteisyydestä johtuen niiden lapset säästyvät juomatapojen oppimiselta pitkään. Juoppoudesta parantumisessa uskoon tulo auttaa varmimmin. 3. VÄÄRTI-PROJEKTIN KUVAUS 3.1. Päihdeongelman kohtaaminen haja-asutusalueella Enontekiö on viime vuosina ollut muuttotappiokunta. Opiskelijat ja aikuisväestöstä pääasiassa sellaiset henkilöt, jotka saavat työtä muualta, ovat muuttaneet pois. Heidän mukanaan muuttaa tietenkin koko perhe. Työttömällä ja kouluttamattomalla ei ole kovin paljon mahdollisuuksia sijoittua työelämään muualla. Enontekiöllä töitä on tarjolla vain muutamille ja enimmäkseen kausiluontoisesti. Työttömiä työnhakijoita oli Enontekiöllä vuonna 2001 keskiarvoisesti 26 % ja 2002 vastaavasti 30 % työikäisestä väestöstä (Lapin TE-keskuksen tilastot). Suuri työttömyys selittää osittain sen, että kunnan alueella toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli asukkaista vuoden 2001 tilaston mukaan 18.1 %, kun koko maassa heitä on 7.6 % (Sisäasiainministeriön tilasto). Vuonna 2002 toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä ei kasvanut, mutta maksettujen tukien määrä kasvoi (Enontekiön sosiaalitoimen toimintakertomus 2002). Edellä olevat tiedot ovat viittaus siihen, että riski ongelmien lisääntymiselle oli ja on edelleen suuri. On olemassa pieni joukko alkoholisoituneita ja/tai muuten syrjäytyneitä lähinnä keski-iän ohittaneita miehiä, jotka tarvitsisivat elämäänsä kohennusta kyetäkseen edes jonkin verran työelämään. Samoin on viitteitä siitä, että on pieni
15 15 joukko nuoria, jotka ovat jättäytyneet tai jääneet peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Heidänkin elämässään on alkoholi mukana aiheuttaen monenlaisia ongelmia. Väärtilä, joksi päiväkeskus nimettiin, on palvellut monenlaisia kulkijoita. Se on kohtaamispaikka yksinasuville, kyydin odottelupaikka sivukylien asukkaille, joillekin tarpeellinen ruokailu- tai pyykinpesupaikka. Osa Väärti-projektin työtä ovat projektityöntekijän tekemät kotikäynnit, joita hän on tehnyt myös sivukylissä. Tällainen palvelukokonaisuus ei olisi mahdollista julkisten palveluiden piirissä, joissa monet työntekijät toimivat kahden kunnan alueella. Hyväksyvä ja liian ymmärtävä asenne alkoholinkäyttöön ovat pikemminkin enontekiöläisiä piirteitä kuin haja-asutuksesta johtuvia. Mikä tämän on aiheuttanut? Saamelaisten perinteinen elämänrytmi, oman suvun korostunut suojelu, luonnonolosuhteet kaamoksineen vai mikä? Näihin kysymyksiin ei tämä tutkimus kykene vastaamaan, mutta niiden olemassaolo on kuitenkin muistettava suunniteltaessa ja toteutettaessa päihdetyötä Enontekiöllä Tutkimuksen lähtökohdat Väärti-projektin syntymiseen johtanut kehitys Sosiaali- ja terveystoimi hoitavat päihdetyötä tehtäviinsä kuuluvana. Sosiaalitoimistossa päihteidenkäyttäjät näkyvät toimeentulotukiasiakkaiden joukossa. Heistä useimmat ovat työttömiä. Sosiaalitoimisto toteuttaa hoitoonohjausta, mutta hoitoon lähtijöitä on vuosittain vain kaksi tai vähemmän. Lastensuojeluasioissa on tullut taustalle joskus myös alkoholinkäyttöepäilyjä. Terveyskeskuksessa päihdetyötä tekevät lääkärit ja lasten-neuvola-kouluterveydenhoitaja vastaanotollaan. Korjaava päihdetyö on pääasiassa mielenterveystoimiston psykiatrian sairaanhoitajan vastuulla. Sama henkilö työskentelee sekä Enontekiöllä että Muoniossa. Päivystysaikana ensiapua antaa myös vanhainkodin henkilökunta. Seurakunnan diakoniatyössä runsas päihteiden käyttö tulee ilmi erityisesti kotikäyntityössä. Diakoniatyössä kohdataan enemmän päihdeongelmaisten läheisiä kuin heitä itseään. Keskusteluissa nousevat päällimmäiseksi henkiset ja taloudelliset ongelmat. Kouluissa on toteutettu eri toimijoiden
16 16 kanssa yhteistyössä Uskalla sanoa EI kampanja lukuvuonna (Kartoituskysely yhteistyötahoille 8/2000.) Kunnassa toimivat sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön ryhmät, joissa osallisina oli useita eri tahoja. Ryhmien toimintaa kuitenkin turhautti se, että jäsenet niissä olivat osittain samoja henkilöitä ja koettiin, että tehtävätkin menevät joiltain osin päällekkäin. Pienen paikkakunnan vähäisiä voimavaroja ei tuntunut olevan viisasta tuhlata tällä tavoin. Koska kuuluin tuolloin ehkäisevän päihdetyön ryhmään, muistan itsekin, miten yhteistä suunnitelmaa päihdetyön kehittämiseksi alettiin vähitellen hahmottelemaan jo 1990-luvun puolivälissä. Vuoden 1997 aikana aloitettiin EU-rahoitteinen Tillsammans Yhdessä projekti (TYP). Projektissa oli mukana Suomen ja Ruotsin raja-alueelta 11 kuntaa. TYPprojektin tarkoituksena oli valmistaa raja-alueen kunnille yhteinen ehdotus päihdestrategiaksi, jonka avulla kunnat valmistaisivat oman paikallisen päihdetyön strategiansa. Yhteistyön tarvetta perustellaan TYP-projektin strategiaehdotuksessa seuraavasti: Rajaseudulla alkoholin ja huumeiden käyttö on valtakuntien rajan ylittävä yhteinen ongelma. Ehkäisevä työ on sen sijaan sidoksissa kansallisiin ja kunnallisin lakeihin, määräyksiin ja projekteihin. Tornionlaaksossa naapurikuntien välistä yhteistyötä on tehty pitkään ja täällä kohtaavat suomalainen, ruotsalainen, tornionlaakson suomalainen ja saamelainen kulttuuri Alueen erityispiirteinä ovat mm. molempien maiden eteläisiä osia korkeampi työttömyys, suhteellisen korkea sairastavuus ja epävarmuus tulevaisuudesta. (Tillsammans-Yhdessä projekti 2000,3.) Enontekiöllä tehtiin päihdetyötä siten, että jokainen työala toteutti sitä omalla tahollaan. Siksi yhtenäinen linja usein puuttui, vaikka moniammatillista yhteistyötä tehtiinkin. Osittain toiminnoissa oli päällekkäisyyttä tai tiedostettuihin tarpeisiin ei kukaan rohjennut ryhtyä vastaamaan. Kaikkien tahojen yhteinen huojennus oli, että Väärtiprojektin työntekijä saatiin päihdestrategian kokoajaksi. Päihdestrategia valmistui joulukuussa 2001 ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa heinäkuussa 2002 (Enontekiön kunnanvaltuuston ptk ). Kunnan päihdetyön uuteen organisointiin kuului myös Päihdetyön neuvottelukunnan nimeäminen syyskuussa 2002 (Enontekiön
17 17 kunnanhallituksen ptk ). Samalla lakkasi ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön ryhmien toiminta. Päihdestrategia on Enontekiön kunnan päihdetyömalli, joka ohjaa koko päihdetyön sektoria; käsittäen ehkäisevän päihdetyön, varhaispuuttumisen ja hoidon sekä kuntoutuksen Päihdestrategian päätavoite on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja minimoida päihdehaittoja. Lapset ja nuoret edustavat tulevaisuutta, joten heidän kehittymisensä ja kasvamisensa tasapainoisiksi aikuisiksi nähdään erittäin tärkeänä ja ehkäisevään päihdetyöhön panostaminen on todella kannattavaa. (Enontekiön päihdestrategia, 2.) Päihteillä ymmärretään tässä yhteydessä riippuvuutta aiheuttavia ja päihtymystarkoituksessa käytettäviä tupakkaa, alkoholia, impattavia kaasuja, liimoja ja liuottimia, lääkkeitä, doping-aineita ja huumausaineita. Alkoholinkäytön rajauksessa suurkulutukseen on käytetty muun muassa Terveyden edistämisen keskuksen käyttämää määritelmää: Naisilla 16 annosta viikossa ja miehillä 24 annosta viikossa. Tämä määrittely antaa mielenkiintoisen vertailukohdan siihen, mitä haastatellut asiakkaat pitivät kohtuuden rajana. Aihetta käsitellään kohdassa 4.1. Päihdestrategia sisältää myös esityksen toteutuksesta ja seurannasta. Oleellisena siihen kuuluu päihdetyön neuvottelukunnan nimeäminen. Neuvottelukunnan toimenkuvaan kuuluu muun muassa vastata päihdestrategian etenemisestä, raportoida vuosittain kunnanvaltuustolle ja -hallitukselle toimintakertomuksen ja talousarvion yhteydessä, tehdä päihdetyötä ja päihteitä koskevia aloitteita ja toimia päihdeasioiden keskustelufoorumina. Koska monien kehittämishankkeiden esteenä saattaa olla ajatus, ettei yksi ihminen kuitenkaan saa paljoa aikaan, niin tahdon tuoda tässä yhteydessä esiin Väärtit-projektin käynnistymisen yhden ihmisen uutteruuden tuloksena. Alkuvuodesta 1999 Enontekiön seurakunnan diakonissaksi tullut Pirjo Kultima oli aiemmin ollut Enontekiöllä lähihoitajakoulutuksessa opettajana. Silloin kenttäjakson jälkeen opiskelijoiden raporteista ja yhteisistä keskusteluista nousi esiin erityisesti yksi asia: runsas päihteiden käyttö, joka vaikuttaa myös perheiden elämään. Lähihoitajakoulutus päättyi vuonna 1997 ja asia jäi sikseen. Tullessaan seurakuntatyöhön pari vuotta myöhemmin hän kohtasi tämän asian uudelleen. Koska diakoniatyön yksi tehtävä on vaikuttaa siihen
18 18 hätään, jota ei muulla tavalla auteta, hän päätti selvittää, mitä asialle voitaisiin tehdä (Kultiman haastattelu). Huhtikuussa 1999 oli Pirjo Kultiman koolle kutsumansa neuvottelu, jossa oli mukana sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Siinä kartoitettiin tilannetta ja mietittiin mahdollisia toimenpiteitä. Päädyttiin järjestämään yleisötilaisuus, johon saatiin Sininauhaliitosta keskustelun alustaja. Tilaisuus oli ja sen seurauksena päätettiin hakea rahoitusta tälle työlle Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY). Kun puhelimitse tiedusteltiin asiaa alustavasti RAY:stä, heitä epäilytti se, miten yhteistyö voi onnistua kolmensadan kilometrin etäisyydeltä. Tässä vaiheessa Rovaniemen Päiväkeskus ry oli lupautunut hoitamaan mahdollisen RAY:ltä saatavan rahoituksen virallisen puolen. Toiminta Enontekiöllä olisi sen yksi projekti, jonka käytännön asiat kuitenkin hoidetaan paikallisin voimin. Onnellinen sattuma oli, että hakemuksen teon aikaan juuri oli lehdessä kirjoitus siitä, miten etäisyydet vaikuttavat monien asioiden järjestelyihin pohjoisessa. Pirjo Kultima kertoo: Ja sitten mä soitin Helsinkiin RAYhyn ja sanoivat, että ei se ole mahdollista, että tämä on niin kaukana. Ei se ole luonnollinen yhteys. Mä sitten sanoin, että mikä on meillä todellisuus kaikessa muussakin. Sitten sattui just silloin ko mie lähetin sen hakemuksen, että lehdessä oli näistä etäisyyksistä, että kuinka täällä ollaan kaukana. Se oli tosi hyvä artikkeli, että me ollaan täällä niinku periferiassa ja joudutaan pitkiä välimatkoja ajaan ja laitoin sen lehtileikkeen sinne hakemuksen mukaan, että tajuttais, mistä on kyse. Kysymyshän oli siitä, että tällainen päihdetyön projekti tarjoaisi palveluita, joita sen asiakkaat eivät kykene hakemaan naapurikunnasta. Toimistoasiat kyllä hoituvat nykyään satojenkin kilometrien etäisyydeltä. Tästä eteenpäin asia etenikin vauhdikkaasti, sillä anomus piti jättää syyskuun loppuun mennessä. Hankkeen esilletulo ei saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa kaikilla paikallisilla tahoilla, mutta RAY:n vastaus oli myönteinen. Talouden hoito tapahtui näin ollen Rovaniemen Päiväkeskus ry:n kautta. Alkuvuodesta 2000 etsittiin projektille työntekijä ja varsinainen toiminta käynnistyi
19 Väärti-projektin yhteistyötahojen ilmaisemat päihdetyön tarpeet Elokuussa 2000 tehdyn kyselyn vastuksissa päällimmäiseksi nousivat ajatukset siitä, millaista päihdetyötä Enontekiöllä tarvitaan. Kysymysten vapaamuotoisuudesta johtuen vastauksia ei ole yksinkertaista jaotella projektin tavoitteiden mukaisesti. Olen tyypitellyt vastaukset tässä sisältönsä perusteella viiteen ryhmään: ennaltaehkäisevä työ, kasvatus ja asenteenmuokkaus, tukihenkilö- ja tukiryhmätoiminta, korjaava päihdetyö ja yhteistyö. Kymmenen vastaajan vastauksista saattoi poimia ajatuksia ennaltaehkäisevästä työstä. Perinteisen valistuksen lisäksi toivottiin, että nuorten vapaa-ajalle löytyisi sellaista tekemistä, joka heitä kiinnostaa. Tulisi olla mahdollisuus konkreettiseen tekemiseen ja elämän arvojen pohtimiseen, mutta myös pelkästään nuorten porukassa olemiseen. Koulunsa päättäneille nuorille tulisi tarjota vähintäänkin työpajatoimintaa, koska työpaikkoja ei kaikille omalta paikkakunnalta löydy. Työllisyyden parantaminen ehkäisisi kaikissa ikäryhmissä runsaaseen päihteiden käyttöön ajautumista. Seitsemässä vastauksessa pidettiin tärkeänä asennekasvatusta. Olisi välttämätöntä saada ihmiset huomaamaan oman juomatavan vaikutukset läheisiin ja ympäristöön. Enontekiöläisenä tapana voisi vastausten perusteella nähdä sen, miten suku takaa hyvin pitkälle sosiaalisen verkon. Juomisen lopettaminen ei näytä silloin edes tarpeelliselta. (Ylitalo 2000.; ks.myös Larsen 1993, 13) Juomista ylläpitävän sosiaalisen verkon hajottaminen lisäisi sitä asennetta, että juominen ei ole hyväksyttävää. Juomisen hyväksyntä erityisesti nuorten kohdalla on aiheuttanut myös jonkin verran alkoholin välittämistä alaikäisille. Välittämisen loppuminen olisi toivottava konkreettinen vaikutus. Nuorille suunnattua asennekasvatusta esimerkiksi Uskalla sanoa EI ohjelman avulla tulisi jatkaa kouluissa. Esitettiin myös, että olisi hyödyllistä asennemuokkausta ja ennaltaehkäisyä, että vanhemmat olisivat enemmän seuraamassa nuorten edesottamuksia vapaa-ajan toiminnoissa. Kolmessatoista vastauksessa pidettiin tärkeänä jonkin muotoista tukitoimintaa. Sekä AA:n, kriisiryhmien että muutoin muodostettujen tukiryhmien päämäärä on sama:
20 20 auttaa selviämishaluista pysymään kuivilla. Koska monet ongelmat pysyvät piilossa enkä kauankin, kotipalvelun ja muun kotikäyntityön tehtävänä olisi entistä enemmän tuoda esiin päihteistä aiheutuvia ongelmia. Kotikäyntityön kautta myös päihdeongelmaisten läheiset saisivat helpommin apua. Korjaavasta päihdetyöstä esitettiin ajatuksia kuudessa vastauksessa. Ensinnäkin toivottiin tehokkaampaa hoitoonohjausta. Vastauksista ei käy ilmi, miten se tapahtuisi. Samaan ajatukseen liittyisi mielestäni toive avokatkaisuhoidon mahdollisuudesta. Tämä järjestely edellyttäisi työntekijän saamista sitä varten. Pidettiin myös tarpeellisena, että uusiin tapauksiin reagoitaisiin entistä vakavammin. Lisäksi tuli esiin tarve ottaa kohteeksi lapsiperheet, kun tähän asti on ajateltu lähinnä keski-ikäisten miesten tarvitsevan huoltoa. Päivätoiminnan saamista jo alkoholisoituneille pidettiin tarpeellisena. Tämän toiminnan tehtävänä olisi asiakkaiden palauttaminen normaaliin elämään. Se tapahtuisi konkreettisten asioiden kautta: arkirutiinien opettamista, asumiskäytäntöjen opettamista, työtoimintaa. Viisi vastaajaa otti esiin eri toimijoiden välisen yhteistyön. Yhteistyötä on ollut, mutta parannusta toivottiin seuraavissa seikoissa: pitäisi sopia yhteiset pelisäännöt, lisätä moniammatillista yhteistyötä ja lisätä yleisesti yhteistyön toimivuutta Yhteenveto Väärti-projektin tavoitteista Projektin ohjausryhmä laati työlle tavoitteet varsinaisen työn alkaessa. Tavoitteiden taustalla oli RAY:lle tehdyssä avustusanomuksessa selvitetyt päihdetyön tarpeet. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda kuntaan jatkuva ja verkostoitunut päihdetyö. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi, että päihteiden ongelmakäyttäjien elämänlaatu kohoaa ja elämänhallinta paranee. Tätä pyritään edesauttamaan luomalla toimiva vuorovaikutussuhde ongelmakäyttäjiin. Tavoitteeksi mainitaan myös, että aikaansaataisiin kuntaan toimiva päihde-strategia ja että ongelmakäyttäjien läheiset alkaisivat tiedostaa, että heillä on mahdollisuus saada ongelmatilanteissa apua ja tukea projektityöntekijältä. (Projektisuunnitelma 2000.)
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotVeteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.
Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotPäihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen
Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotTunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014
Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotLAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS
LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotPÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013
PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotMettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.
Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari
LisätiedotAlkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.
Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching
Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
Lisätiedot