ENONTEKIÖN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISPROJEKTI "VÄÄRTIT" Arviointitutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENONTEKIÖN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISPROJEKTI "VÄÄRTIT" 2000-2003. Arviointitutkimus"

Transkriptio

1 ENONTEKIÖN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISPROJEKTI "VÄÄRTIT" Arviointitutkimus Martta Laakso Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen keskeiset käsitteet Väärti-projektin aihepiiriin liittyviä aiempia tutkimuksia VÄÄRTI-PROJEKTIN KUVAUS Päihdeongelman kohtaaminen haja-asutusalueella Tutkimuksen lähtökohdat Väärti-projektin syntymiseen johtanut kehitys Väärti-projektin yhteistyötahojen ilmaisemat päihdetyön tarpeet Yhteenveto Väärti-projektin tavoitteista Väärti-projektin toteutuminen Fyysiset toimintaolosuhteet Asiakaskuvaus Varsinainen toiminta Koulutus 23

3 4. TUTKIMUSTULOKSET Asiakkaiden kokemuksia Väärti-projektista Väärti-projektin yhteistyötahojen näkemys projektin 28 tuloksista 5. POHDINTAA JA LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Asiakaskysely päiväkeskuspalveluiden käytöstä Liite 2: Asiakaspalaute kysely Liite 3: Kartoituskysely yhteistyötahoille Liite 4: Palautekysely yhteistyötahoille Liite 5: Asiakaspalautteen 2001 taulukoita

4 TIIVISTELMÄ Laakso, Martta. Enontekiön päihdetyön kehittämisprojekti "Väärtit". Arviointitutkimus, Järvenpää, kevät 2004, 38 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Enontekiöllä toimi vuosina päihdetyön kehittämisprojekti "Väärtit". Kyseinen projekti oli Rovaniemen Päiväkeskus ry:n hallinnoima ja sen rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Projektissa työskenteli yksi projektityöntekijä ja yksi työllisyysvaroin palkattu päiväkeskuksen hoitaja. Tämä opinnäytetyö arvioi Väärti-projektin onnistumista haja-asutusalueen päihdetyön ratkaisuna. Keskeisenä kysymyksenä oli, miten projektille asetetut tavoitteet saavutettiin ja miten päiväkeskustyön kristillinen tausta tuli esille työssä. Arvioinnissa käytettiin projektin kirjallista materiaalia, tehtyjä palautekyselyjä ja projektityöntekijän suusanallista kerrontaa työhön vaikuttaneista tekijöistä. Näistä saatua kuvaa täydennettiin haastattelemalla asiakkaita ja yhteistyötahojen edustajia. Työn laajuuden ja asiakaskunnan kuvaamiseksi koottiin palautekyselyistä jonkin veran numeerista tietoa. Muilta osin arviointi toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin luokitellen ja yhdistellen aineistoa, jolloin voitiin tehdä johtopäätöksiä myös työn sisällöstä. Projektin tuloksia arvioitaessa lähtökohtana oli, että sen työ alkoi melko tyhjästä. Enontekiöllä ei ollut aiemmin keskitettyä päihdetyötä. Väärti-projekti saavutti tavoitteensa vahvistaen päihdetyön verkostoa. Tätä edesauttoi suuresti se, että projektityöntekijän työpanosta käyttäen saatiin valmiiksi Enontekiön päihdestrategia. Väärtiprojektin järjestämät koulutustilaisuudet koettiin myös tarpeellisina ja antoisina. Sekä asiakkaiden että yhteistyötahojen edustajien haastattelut tukevat sitä näkemystä, että tavoite asiakkaiden elämänlaadun ja elämän hallinnan paranemisesta saavutettiin. Tuen tarjonta ja yhteydenpito päihdeongelmaisten läheisiin onnistui siinä määrin kuin se on mahdollista yhden työntekijän tekemänä. Työ ei kuitenkaan ole valmis. Projektille saatiin jatko-aikaa vuoteen 2005 asti. Projektin jatko-osa painottaa työnsä edellistä nuorempiin ikäluokkiin. Kokonaiskuva päihdetyöstä Väärti-projektin toteuttamassa muodossa on niin myönteinen, että sitä voi suositella kokeiltavaksi muissakin harvaan asutuissa kunnissa. Projektin hallinnointipisteen etäinen sijainti ei ole myöskään tuottanut sanottavia vaikeuksia sen jälkeen, kun päästiin sopimukseen työskentelyperiaatteista. Asiasanat: päihdetyö, päivätoiminta, elämänlaatu, syrjäytyminen, päihdeongelmaiset, haja-asutusalue, laadullinen tutkimus.

5 ABSTRACT Laakso, Martta. A project for developing the work with intoxicant abusers in Enontekiö, named "Väärtit". Evaluation research. Järvenpää, Spring 2004, Language: Finnish, 38 pages 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. A project for developing the work with intoxicant abusers "Väärtit" was carried out in Enontekiö during the years The association called Rovaniemi Day Centre carried out this project and Finland's Slot Machine Association gave financial assistance. This thesis evaluates how Väärti-project succeeded in work with intoxicant abusers in a sparsely populated area. The main question was how they succeeded in achieving the goals of the project and how the Christian background influenced the work. While I evaluate the results of the project I must know and remember that this work did not have a ready specific model. This kind of centralized work with intoxicant abusers we have not had in Enontekiö. The Väärti-project did achieve its goals and it has strengthened the network of the worker with intoxicant abusers. One benefit was that using the project worker's resources the strategy for work among intoxicant abusers was completed. The Väärti-project organized training that was useful and productive. All interviews confirm the opinion that the goal of client's quality of life and control of life could be achieved. Communication with families and friends of the intoxicant abusers and supporting them succeeded relatively well considering the circumstances. The work is not ready. The project got financial aid to continue until the yeas That new part of the project will work more with younger age groups. An overall view of the work with intoxicant abusers such as in the Väärti-project is so positive, that it can be recommended to be used in other rural districts that have sparsely populated areas. The management of the project being so far away was not a problem after working principles had been agreed on. Key words: intoxicant work, day activity, quality of life, marginalization, intoxicant abusers, sparsely populated, qualitative research. Stored at: Library of Järvenpää Unit.

6 1. JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on arviointitutkimus Enontekiön päihdetyön kehittämisprojektin toiminnasta ja se tehdään kyseisen projektin pyynnöstä. Projektin kutsumanimenä on käytetty Väärti-projektia, jota myös tässä työssä käytetään. Väärti-projekti kesti kolme vuotta ja se päättyi vuoden 2003 toukokuun lopussa. Se keskittyi ensisijaisesti korjaavaan päihdetyöhön. Tämä tutkimus selvittää, toteutuivatko Väärti-projektille asetetut tavoitteet. Tutkimustuloksia voidaan käyttää päihdetyön jatkuvuuden turvaamiseksi Enontekiöllä. Väärti-projektin tapaista päihdetyötä ei ole vielä muissa Lapin haja-asutusalueiden kunnissa. Sen tähden toiminnan ja tulosten kuvaus on pyritty tekemään siten, että se antaisi virikkeitä muidenkin harvaan asuttujen kuntien päihdetyötä toteuttaville toimijoille. Peruskysymykset näissä kunnissa ovat kuitenkin samat; muun muassa pitkät välimatkat, työttömyys ja muuttotappiot. Enontekiöllä toiminnan järjestäminen onnistui, kun se liitettiin Rovaniemen päiväkeskus ry:n toimintaan etäpisteenä. Järjestely oli kaataa koko hankkeen, koska noin 320 kilometrin etäisyyttä Enontekiöltä Rovaniemelle pidettiin toiminnan kannalta mahdottomana. Väärti-nimi sopii hyvin tälle projektille. Väärti tarkoittaa Lapissa hyvää ystävää, kestiystävää. Ystävyyteen liittyy vastavuoroisuus, antaminen ja saaminen. Tämä on ollut koko projektin toiminnan ydin: päiväkeskusten toiminnannasta on kaikille kävijöille tehnyt mieluista juuri se vuorovaikutus, joka hyvinkin erilaisten ihmisten kohdatessa rakentaa yhteistoimintaa. Jokaisella kävijällä on oma osansa tuotavanaan ja vastaavasti aina jotain saatavana yhteisestä kanssakäymisestä. Väärti-projektin toiminnan ja tulosten arvioinnissa on käytetty projektityön aikana kerääntynyttä kirjallista materiaalia, palautekyselyjä sekä haastatteluja. Projektityöntekijä Tuija Leppäjärven suullinen kertomus työn eri vaiheista ja siihen liittyvistä yhteyksistä on ollut myös tarpeellinen tietolähde. Aineistosta on koottu jonkin verran numeerista tietoa, jotta voidaan hahmottaa työn laajuutta ja erilaisten tarpeiden määrää. Pääosa aineistosta edellyttää laadullisen

7 7 tutkimuksen analyysimenetelmää, erilaisista lähteistä saatujen tietojen yhdistelemistä ja johtopäätöksien tekoa niiden perusteella. 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET 2.1. Tutkimuskysymykset Päihdetyön aloittaminen Enontekiöllä Väärti-projektin avulla koettiin sillä tavalla kehittämisen arvoiseksi, että sen onnistumisesta tahdottiin saada myös palautetta. Jo projektisuunnitelmaan kirjattiin, että siitä teetettäisiin opinnäytetyö. Tämän opinnäytetyön keskeisenä tehtävänä on ollut arvioida ensisijaisesti Väärti-projektin tavoitteiden saavuttamista. Tutkimustyön kuluessa tuli tarve verrata Väätri-projektin työtä johonkin vastaavaan toimintaan. Vertailukohdan antavaa haja-asutusalueelle sijoittuvaa päiväkeskustoimintaa ei löytynyt Lapin alueelta. Niinpä toiminnan onnistumista tarkasteltiin myös siitä näkökulmasta, miten tämäntyyppinen työ tavoittaa haja-asutusalueella apua tarvitsevat. Koska Rovaniemen päiväkeskus ry sääntöjensä mukaisesti toteuttaa kristillisiä toimintaperiaatteita, selvitetään myös, miten ne ovat näkyneet toiminnassa Enontekiöllä Tutkimusmenetelmä Yksi osa tämän tutkimuksen aineistosta ovat olleet Väärti-projektin sekä asiakkaille että yhteistyötahoille tekemät kirjalliset lomakekyselyt, joita ei ollut vielä kokonaisuudessaan purettu. Tähän aineistoon tutustuessani selvisi, että saadakseni vastauksia tutkimuskysymyksiin, on hankittava lisää palautetta. Mietimme projektityöntekijä Tuija Leppäjärven kanssa parasta tapaa hankkia sitä asiakkailta. Sen kokemuksen perusteella, joka hänellä oli tekemistään lomakekyselyistä, emme pitäneet hyvänä laajempaa kirjallista kyselyä. Ongelmaksi olisi muodostunut vastausten saamisen epävarmuus ja niiden sisällön tulkinnallisuus. Tämän aiheuttaisi muun muassa joidenkin asiakkaiden heikko luku- ja kirjoitustaito. Ajattelimme heille olevan helpompaa ilmaista asiansa puhumalla, joten haastattelu olisi sopivin tiedonhankintatapa. Yhteistyötahojen edustajia päätin haastatella siksi, että siten oli mahdollista saada kaikki tarvittavat vastaukset yhdellä kerralla eikä mahdollisia lisäkyselyitä tarvittaisi.

8 8 Osansa työn hahmottamiseen antavat ne useatkin keskustelut, joita kävimme Tuija Leppäjärven kanssa, hänen päiväkirjamuistiinpanonsa ja muu projektille toiminnastaan kerääntynyt materiaali. Päiväkirjat sisältävät myös salassa pidettäviä tietoja, joten Tuija Leppäjärvi keräsi niistä itse tarvittavat tiedot. Asiakkailta on saatu lomakkeilla kaksi kertaa palautetta, tammikuussa 2001 (vastanneita 17) ja joulukuussa 2002 (vastanneita yhteensä 37, joista Väärtilässä 24 ja Karesuvannossa 13). Palautteiden vertailu on mahdotonta, koska lomakkeissa on kysytty eri asioita. Kysymykset ovat liitteissä 1 ja 2. Asiakaspalautteista saadut tiedot eivät kuvaa projektin tavoitteiden toteutumista, joten asiakkaiden haastattelu täydensi palautetta. Päätin ottaa haastatteluun ne 16, jotka ovat huhtikuussa 2003 käyneet Väärtilässä vähintään kerran viikossa. Karesuvannon päiväkeskuksessa huhtikuussa 2003 jokaisena aukiolopäivänä käyneitä oli 5 ja päätin haastatella kaikkia. Näistä muodostui mahdollisuus yhteensä 21 haastatteluun. Haastattelut toteutuivat päiväkeskuksissa touko-kesäkuussa 2003 siten, että haastattelin yhteensä 7 naista ja 5 miestä. Väärtilässä kävijöiden määrä väheni haastatteluajankohtana merkittävästi, joka on vuodenaikaan nähden paikkakunnalle tyypillistä. Joku oli matkustanut sukulaisten luo, joku ulkotöissään, joltain oli loppunut lyhyt työjakso, eikä käyntiä Hetassa ollut. Karesuvannon tulos sitä vastoin jopa ylitti odotukset. Nauhoitin haastattelut. Koska jotkut kokivat vaikeaksi äänensä jäämisen nauhalle, sovimme, että kirjoitettuani keskustelun ylös, pyyhin nauhoituksen. Näin toimin kaikkien kohdalla. Muutama ei tahtonut ollenkaan nauhoitusta, jolloin tein keskustelusta muistiinpanot. Toteutin haastattelut puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa itselläni oli valmiiksi ajatellut keskustelunaiheet. Pyrin käymään keskustelut kuitenkin mahdollisimman luonnollisella tavalla sopivasti aiheesta toiseen siirtyen. Haastattelutilannetta voisikin kuvata lähinnä kahdenkeskiseksi juttutuokioksi. Yksi haastattelu olisi onnistunut paremmin saamen tai ruotsin kielellä.

9 9 Yhteistyötahoille osoitettu kartoituskysely lähetettiin elokuussa 2000 kaikkiaan 60 yhdistykselle ja toimijalle, vaikka varsinaisia yhteistyötahoja mainitaankin projektin suunnitelmassa vain neljä. Tarkoituksena oli saada laajempi kuva senhetkisestä tilanteesta ja tieto siitä, kuinka moni olisi valmis lisäämään toiminnassaan päihdetyön osuutta (Projektityöntekijän haastattelu). Vastanneita oli 22. Tammikuussa 2003 tehtyyn palautekyselyyn vastauksensa on antanut 21 päihdetyöverkoston toimijaa niistä 51:stä, joille se lähetettiin. Kyselylomakkeet ovat liitteinä 3 ja 4. Yhteistyötahojen edustajien haastattelun toteutin myös puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Pyrin saamaan syvemmän ja laajemman kuvan projektin vaikutuksista päihdetyöhön Enontekiöllä. Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa 2003 ja yhtä lukuun ottamatta myös ne nauhoitettiin. Haastateltavia oli yhteensä neljä Tutkimuksen keskeiset käsitteet Väärti-projektin tavoitteista nousevat määriteltäviksi käsitteet elämänlaatu, elämänhallinta ja päihteiden ongelmakäyttö. Haastattelujen kautta pyrittiin selvittämään, miten kristilliset toimintaperiaatteet ovat näkyneet ja vaikuttaneet toiminnassa. Siksi on syytä tarkastella, mitä niiden taustalla olevalla kristillisellä elämänkatsomuksella tässä yhteydessä ymmärretään. Tutkimuksessa tuodaan esille Väärti-projekti eräänä ratkaisuna haja-asutusalueen päihdetyöhön. Niinpä lienee paikallaan kuvata, hajaasutusalueen piirteitä siltä osin, kuin ne mielestäni vaikuttavat päihdetyöhön. Elämänlaatua voidaan tarkastella henkiseltä ja aineelliselta kannalta. Aineellisesta, taloudellisesta elämänlaadusta puhutaan yleisemmin elintasona. Elintasoa voidaan mitata objektiivisesti. Tässä tutkimuksessa elämänlaadusta puhuttaessa tarkoitetaan henkisiä ulottuvuuksia. Elämän laatua ei silloin voida niinkään helposti mitata. Sen eri tekijöiden merkitys määräytyy yksilöstä käsin. (Juuti, 1996, 20.) Ulkopuolisen onkin vaikea määritellä, milloin jonkun ihmisen elämä on laadukasta ja mikä siitä tekee laadukasta. Haastatteluissani elämänlaatu korvautui ilmaisulla hyvä elämä. Vastaukseksi sain erilaisia luetteloitavia asioita, joiden kautta hyvää elämää on kuitenkin mahdollista kuvata.

10 10 Elämänhallinnassa on kysymys siitä, miten ihminen hallitsee elämässä olevia monia erilaisia elementtejä. Näiden avulla hän voi ylläpitää kohtuullista elämänlaatua. (Niemelä, 1999, 125.) On esimerkiksi työ- ja perhe-elämä ja muut sosiaaliset suhteet, raha-asiat, asumiseen ja kodin hoitamiseen liittyvät asiat ja asioimiset viranomaisten luona. Nämä kaikki ovat asioita, joiden hoitamisessa alkoholiongelmaisilla ja syrjäytymässä olevilla on enemmän tai vähemmän vaikeuksia. Monissa muissakin elämän kriisikohdissa saattaa näiden arkipäivän asioiden hoitaminen käydä ylivoimaiseksi. Kyvyttömyys hoitaa näitä jokapäiväisiä asioita ei välttämättä johdu puutteellisista tiedoista tai taidoista. Merkitsevää on voimattomuuden tunne, sisäisen motivaation puute. Erehdykset ja väärät päätökset vaikeuttavat oman elämän hallintaa (Niemelä 199, ) Runsas päihteidenkäyttö olisi paljon helpompi määriteltävä kuin päihteiden ongelmakäyttö. Vaikeuden aiheuttaa se, että päihteidenkäyttäjä ei miellä itse ongelmia lainkaan samoin kuin esimerkiksi hänen lähiympäristönsä. Hän ajattelee, että hänellä itsellään ei ole ongelmia, toiset vain liioittelevat ja tekevät niitä. Ongelmia saattaa kuitenkin olla sekä työpaikalla että kotona. Asianomaisen itsensä sokeus ongelmilleen vaikeuttaa avun hakemista ja esimerkiksi hoitoon lähtemistä. Tässä työssä alkoholin ongelmakäytöksi ajatellaan sellainen käyttö, joka vaarantaa usealla eri tavalla oman elämän hallinnan, johtaa työpaikan menetykseen, rikkoo myönteiset sosiaaliset suhteet ja vaarantaa myös taloudellisen selviytymisen. Väärti-projektin hallinnoijana toimii Rovaniemen päiväkeskus ry. Sen säännöissä mainitaan, että työtä tehdään kristillisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sama periaate löytyy Sininauhaliiton toiminnasta. Rovaniemen päiväkeskus on Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Jo 1930-luvun lopussa muotoili silloinen matkasihteeri M. I. Kuusi Sininauhatyön ohjelmanjulistuksen. Siinä kristillisyys nähdään Kristuksen täydellisen anteeksiantamuksen julistamiseksi. Toiminnassa tulee myös näkyä sielunhoidollinen uskon ja rakkauden kosketus. (Koskenvesa, & Niemelä 1986, ) Jorma Niemelän väitöskirjan perusteella voidaan ajatella kristillisen päihdetyön olevan enemmän kuin vain sosiaalisen hädän poistamista. Siihen kuuluu äsken mainittu Kristuksen sovitus-

11 11 työn julistaminen. Kristillisessä päihdetyössä yhtenä kysymyksenä on, miten toiminta suhteutuu kristilliseen julistukseen (Niemelä 1999, ) Tässä tutkimuksessa haja-asutusalue tarkoittaa harvaan asuttua seutua, joka sijaitsee etäällä kaupunkimaisista keskuksista. Tyypillistä on, kuten Enontekiölläkin, että monet peruspalvelut ja viralliset palvelut hoidetaan vähintään kahden kunnan aluetta palvelevan toimiston kautta tai kuntayhtymän toimesta. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhoito sekä Kelan, poliisin ja verotoimiston palvelut. Kunnat ovat alueellisesti laajoja. Yhteisen, asiakaskäyntejä tekevän työntekijän työalueen ääripäät saattavat olla yli 200 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Tutkimuksen aiheeseen liittyen mielenkiintoinen seikka on, että paikkakunnalla ei ehkä ole myöskään Alkoa. Tuotteita sen sijaan voi tilata matkahuollon kautta ja ne voi noutaa vaivatta omalla paikkakunnalla muiden asioiden yhteydessä. Harvaan asutussa kunnassa tapahtuu myös kunnan sisäistä keskittymistä. Kaupat, posti ja peruskoulun ala-asteet on sivukyliltä lopetettu ja kirkonkylän painoarvo näin ollen kasvaa. Koulujen sulkeuduttua sopivat tilat palveluiden järjestämiseksi sivukylille puuttuvat. Vapaa-aika- ja sivistystoiminnan järjestäminen niin lapsille kuin aikuisillekin vaikeutuu. Tämä prosessi lisää entisestään syrjäytymisen uhkaa. Haja-asutusalueelle on tyypillistä, että paikkakunnalta muutetaan enemmän pois kuin paikkakunnalle ja lapsia syntyy vähemmän kuin asukkaita kuolee. Lopputulos on negatiivinen. Paikkakunnalla edelleen asuvista työikäisistä huomattava osa on työttömänä ja näin kunnan verotulot ovat pienemmät kuin palveluiden tuottamiseen tarvittavat varat. Tilanne ei voi olla vaikuttamatta ihmisten mielialaan ja tulevaisuudenuskoon Väärti-projektin aihepiiriin liittyviä aiempia tutkimuksia Päiväkeskustoiminta päihdetyömuotona haja-asutusalueella on harvinaista. Siksi tutkimustietokin pitää etsiä laajemmasta päihdetyön aihepiiristä. Päihdehuoltoa ja kristillistä päihdehoitoa on kyllä tutkittu.

12 12 Päiväkeskustoiminta päihdehuollon työmuotona on asiakasmyönteinen ja kannatettava tapa lähestyä ongelmaa, hallitsematonta juomista. Päiväkeskusten voimavarana eivät ole terapiat vaan asiakkaiden kohtaaminen heidän viitekehyksessään silloin, kun he ovat selvin päin. Päiväkeskuksessa muotoutuu asiakkaille kannustavia sosiaalisia verkostoja ja siellä oppii selviytymään elämästä toisenlaisin keinoin kuin silloin, jos huolet unohdetaan alkoholin avulla. (Kaukonen.1992, 20.) Kaukonen (1992, 53-54) viittasi tutkimuksessaan jo yli kymmenen vuotta sitten siihen, että päiväkeskustenkin tulee ottaa huomioon entistä enemmän nuoret. Näin siitä syystä, että asiakkaiksi on tulossa myös nuoria, joiden elämäntapa on toisenlainen kuin perinteisellä, varttuneemman iän asiakaskunnalla. Tämä aiheuttaa väistämättä sen, että toiminnan sisällössä ja järjestelyissä on kuunneltava myös tulevan sukupolven elämäntapaa. Virikkeet, koulutukseen kannustaminen ja yksinkertaiset elämisen perustaidot nousevat tärkeään asemaan päiväkeskusten toiminnassa. Päihdetyössä työntekijä kohtaa monesti pettymyksiä, koska asiakas sortuu uudelleen juomiskierteeseen. Herää kysymys, miten paljon tämä tulevaan mahdolliseen retkahdukseen varautuva ennakkoasenne vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen. Hyvänä seurauksena siitä on, että asiakkaat pyritään saamaan mukaan jo suunnitelmien tekovaiheessa. Sitoutuminen hoidon tuloksien saavuttamiseksi on silloin varmempaa. (Suhonen & Murto. 2002, 96.) Vaikka päiväkeskuksissa asiointi on hoidollisesti väljempää, voi hyvin olettaa, että työntekijöiden ennakkoasenteet vaikuttavat toimintaan sielläkin. Tässä tutkimuksessa on kohtia, joissa ainakin omasta mielestäni olisi tarve selittää juomisen syitä ja juomatapoja perinteen ja elämäntapojen perusteella. Joissain kohdin onkin viittaus Apon (2001) tutkimukseen kansanomaisista juomatavoista ja niiden syntyhistoriasta, jotka hän on koonnut teokseen Viinan voima. Enontekiöllä vaikuttavat edelleen poronhoito- ja saamelaiskulttuurin muovaamat elintavat, jotka Apon tutkimuksessa jäävät vähemmälle huomiolle. Suomessa tehtyä tutkimusta saamelaisten alkoholinkäytöstä ei tietoni mukaan ole valmiina. Saamelaisalue on kulttuurisesti yhtenäinen, vaikka saamelaisia asuu neljän valtion alueella. Tästä syystä pidän mahdollisena tuoda esiin joitain norjalaisen Svein Larsenin

13 13 esittämiä tutkimustuloksia. Hänen tutkimuksensa sijoittui keskelle saamelaisaluetta Norjan Karasjoelle. Saamelaisalueella tutkija kohtaa ongelmana sen, miten saamelaisuus määritellään. Vaihtoehtoina kriteereiksi ovat esimerkiksi asuinpaikka, kulttuuri, äidinkieli tai se, kokeeko henkilö itsensä saamelaiseksi. Larsen käytti saamelaisuuden kriteerinä sitä, onko saame henkilön jokapäiväinen käyttökieli (Larsen, 1993, 6). Larsen toteaa tutkimuksessaan, että saamelaiset ovat aliedustettuna julkisten hoitopalveluiden käyttäjänä muun muassa siksi, että perhe katsoo velvollisuudekseen hoitaa myös ongelmalliset jäsenensä keskuudessaan. Perheen apuna on koko suku. Saamelaisessa perheessä ehkä näkemys ongelmajuomisesta on toisenlainen kuin norjalaisessa. (Larsen. 1993, 13.) Saamelaisten keskuudessa juominen on kausiluontoisempaa kuin norjalaisten. Raittius on molemmilla tavoitteena, mutta saamelaiset eivät pitäneet todennäköisenä juomatapojensa muuttamista. (emt ) Tästä voisi päätellä, että jos juominen on kausiluontoista, se ei saamelaisten mielestä ole ongelma. Raittiutta edistävät lestadiolaisuuden sanelemat alkoholikielteiset normit (emt. 14). Suomen saamelaisalueella lestadiolaisuus ei ole merkittävä tekijä sikäli, että se aiheuttaisi eroa suomalaisten ja saamelaisten välillä. Jorma Niemelä tutkii väitöskirjassaan kristillistä päihdehuoltoa. Lähtöasetelma tutkimuksessa on se, että asiakkaat ovat samanlaisia kaikissa päihdehuollon ja -kuntoutuksen asiakasryhmissä, mukaan lukien kristillisiä arvoja toteuttavat laitokset. Kristillisyys tulee mukaan toiminnan sisällössä ja pienissä arkipäivän asioissa. Tarjolla on hengellistä ohjelmaa, keskusteluissa annetaan tilaa myös asiakkaan hengellisille kysymyksille, hoitoympäristö tukee hengellisten pohdintojen viriämistä ja niistä keskustelua vapaa-muotoisestikin. Merkittävä osa hoidossa on uskonnollisen kielen käytöllä. Hengellisyyden kautta asiakas voi luoda itselleen retkahduksentorjuntakaavan, joka auttaa välttämään juomakierteen. Kristillistä päihdehoitoa rajoittavana tekijänä on se, että asiakkaan tulee olla valmiiksi hengellisesti motivoitunut. Ilman motivaatiota hengellisyyden osuus hoidossa saattaa jopa huonontaa asiakkaan tilannetta. (Niemelä, 1999, )

14 14 Kristillisten arvojen ja elämänasenteen esilläpito päihdehoidossa voidaan tulkita suositeltavaksi. Ensimmäinen vaihe tässä esilläpidossa on uskonnollisen kielen käyttö. Kristillisyyden määrittely voi perustua erilaisiin näkemyksiin ja teologisiin perusteluihin, mutta joka tapauksessa se tarjoaa turvallisen vaihtoehdon ongelmien selvittelylle. Kristillisessä viitekehyksessä asiakkaalla on mahdollisuus tutustua omaan uskonnolliseen identiteettiinsä. (emt, 279.) Apon (2001, 264) tutkimuksessa tarkasteltiin myös tapoja päästä eroon liiallisesta juomisesta. Tutkimiensa erilaisten raitistumistarinoiden perusteella hän päättelee, että uskonnollisuus antaa parhaat mahdollisuudet vastustaa viinan ylivaltaa. Uskonnollisen perheen alkoholikielteisyydestä johtuen niiden lapset säästyvät juomatapojen oppimiselta pitkään. Juoppoudesta parantumisessa uskoon tulo auttaa varmimmin. 3. VÄÄRTI-PROJEKTIN KUVAUS 3.1. Päihdeongelman kohtaaminen haja-asutusalueella Enontekiö on viime vuosina ollut muuttotappiokunta. Opiskelijat ja aikuisväestöstä pääasiassa sellaiset henkilöt, jotka saavat työtä muualta, ovat muuttaneet pois. Heidän mukanaan muuttaa tietenkin koko perhe. Työttömällä ja kouluttamattomalla ei ole kovin paljon mahdollisuuksia sijoittua työelämään muualla. Enontekiöllä töitä on tarjolla vain muutamille ja enimmäkseen kausiluontoisesti. Työttömiä työnhakijoita oli Enontekiöllä vuonna 2001 keskiarvoisesti 26 % ja 2002 vastaavasti 30 % työikäisestä väestöstä (Lapin TE-keskuksen tilastot). Suuri työttömyys selittää osittain sen, että kunnan alueella toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli asukkaista vuoden 2001 tilaston mukaan 18.1 %, kun koko maassa heitä on 7.6 % (Sisäasiainministeriön tilasto). Vuonna 2002 toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä ei kasvanut, mutta maksettujen tukien määrä kasvoi (Enontekiön sosiaalitoimen toimintakertomus 2002). Edellä olevat tiedot ovat viittaus siihen, että riski ongelmien lisääntymiselle oli ja on edelleen suuri. On olemassa pieni joukko alkoholisoituneita ja/tai muuten syrjäytyneitä lähinnä keski-iän ohittaneita miehiä, jotka tarvitsisivat elämäänsä kohennusta kyetäkseen edes jonkin verran työelämään. Samoin on viitteitä siitä, että on pieni

15 15 joukko nuoria, jotka ovat jättäytyneet tai jääneet peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Heidänkin elämässään on alkoholi mukana aiheuttaen monenlaisia ongelmia. Väärtilä, joksi päiväkeskus nimettiin, on palvellut monenlaisia kulkijoita. Se on kohtaamispaikka yksinasuville, kyydin odottelupaikka sivukylien asukkaille, joillekin tarpeellinen ruokailu- tai pyykinpesupaikka. Osa Väärti-projektin työtä ovat projektityöntekijän tekemät kotikäynnit, joita hän on tehnyt myös sivukylissä. Tällainen palvelukokonaisuus ei olisi mahdollista julkisten palveluiden piirissä, joissa monet työntekijät toimivat kahden kunnan alueella. Hyväksyvä ja liian ymmärtävä asenne alkoholinkäyttöön ovat pikemminkin enontekiöläisiä piirteitä kuin haja-asutuksesta johtuvia. Mikä tämän on aiheuttanut? Saamelaisten perinteinen elämänrytmi, oman suvun korostunut suojelu, luonnonolosuhteet kaamoksineen vai mikä? Näihin kysymyksiin ei tämä tutkimus kykene vastaamaan, mutta niiden olemassaolo on kuitenkin muistettava suunniteltaessa ja toteutettaessa päihdetyötä Enontekiöllä Tutkimuksen lähtökohdat Väärti-projektin syntymiseen johtanut kehitys Sosiaali- ja terveystoimi hoitavat päihdetyötä tehtäviinsä kuuluvana. Sosiaalitoimistossa päihteidenkäyttäjät näkyvät toimeentulotukiasiakkaiden joukossa. Heistä useimmat ovat työttömiä. Sosiaalitoimisto toteuttaa hoitoonohjausta, mutta hoitoon lähtijöitä on vuosittain vain kaksi tai vähemmän. Lastensuojeluasioissa on tullut taustalle joskus myös alkoholinkäyttöepäilyjä. Terveyskeskuksessa päihdetyötä tekevät lääkärit ja lasten-neuvola-kouluterveydenhoitaja vastaanotollaan. Korjaava päihdetyö on pääasiassa mielenterveystoimiston psykiatrian sairaanhoitajan vastuulla. Sama henkilö työskentelee sekä Enontekiöllä että Muoniossa. Päivystysaikana ensiapua antaa myös vanhainkodin henkilökunta. Seurakunnan diakoniatyössä runsas päihteiden käyttö tulee ilmi erityisesti kotikäyntityössä. Diakoniatyössä kohdataan enemmän päihdeongelmaisten läheisiä kuin heitä itseään. Keskusteluissa nousevat päällimmäiseksi henkiset ja taloudelliset ongelmat. Kouluissa on toteutettu eri toimijoiden

16 16 kanssa yhteistyössä Uskalla sanoa EI kampanja lukuvuonna (Kartoituskysely yhteistyötahoille 8/2000.) Kunnassa toimivat sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön ryhmät, joissa osallisina oli useita eri tahoja. Ryhmien toimintaa kuitenkin turhautti se, että jäsenet niissä olivat osittain samoja henkilöitä ja koettiin, että tehtävätkin menevät joiltain osin päällekkäin. Pienen paikkakunnan vähäisiä voimavaroja ei tuntunut olevan viisasta tuhlata tällä tavoin. Koska kuuluin tuolloin ehkäisevän päihdetyön ryhmään, muistan itsekin, miten yhteistä suunnitelmaa päihdetyön kehittämiseksi alettiin vähitellen hahmottelemaan jo 1990-luvun puolivälissä. Vuoden 1997 aikana aloitettiin EU-rahoitteinen Tillsammans Yhdessä projekti (TYP). Projektissa oli mukana Suomen ja Ruotsin raja-alueelta 11 kuntaa. TYPprojektin tarkoituksena oli valmistaa raja-alueen kunnille yhteinen ehdotus päihdestrategiaksi, jonka avulla kunnat valmistaisivat oman paikallisen päihdetyön strategiansa. Yhteistyön tarvetta perustellaan TYP-projektin strategiaehdotuksessa seuraavasti: Rajaseudulla alkoholin ja huumeiden käyttö on valtakuntien rajan ylittävä yhteinen ongelma. Ehkäisevä työ on sen sijaan sidoksissa kansallisiin ja kunnallisin lakeihin, määräyksiin ja projekteihin. Tornionlaaksossa naapurikuntien välistä yhteistyötä on tehty pitkään ja täällä kohtaavat suomalainen, ruotsalainen, tornionlaakson suomalainen ja saamelainen kulttuuri Alueen erityispiirteinä ovat mm. molempien maiden eteläisiä osia korkeampi työttömyys, suhteellisen korkea sairastavuus ja epävarmuus tulevaisuudesta. (Tillsammans-Yhdessä projekti 2000,3.) Enontekiöllä tehtiin päihdetyötä siten, että jokainen työala toteutti sitä omalla tahollaan. Siksi yhtenäinen linja usein puuttui, vaikka moniammatillista yhteistyötä tehtiinkin. Osittain toiminnoissa oli päällekkäisyyttä tai tiedostettuihin tarpeisiin ei kukaan rohjennut ryhtyä vastaamaan. Kaikkien tahojen yhteinen huojennus oli, että Väärtiprojektin työntekijä saatiin päihdestrategian kokoajaksi. Päihdestrategia valmistui joulukuussa 2001 ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa heinäkuussa 2002 (Enontekiön kunnanvaltuuston ptk ). Kunnan päihdetyön uuteen organisointiin kuului myös Päihdetyön neuvottelukunnan nimeäminen syyskuussa 2002 (Enontekiön

17 17 kunnanhallituksen ptk ). Samalla lakkasi ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön ryhmien toiminta. Päihdestrategia on Enontekiön kunnan päihdetyömalli, joka ohjaa koko päihdetyön sektoria; käsittäen ehkäisevän päihdetyön, varhaispuuttumisen ja hoidon sekä kuntoutuksen Päihdestrategian päätavoite on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja minimoida päihdehaittoja. Lapset ja nuoret edustavat tulevaisuutta, joten heidän kehittymisensä ja kasvamisensa tasapainoisiksi aikuisiksi nähdään erittäin tärkeänä ja ehkäisevään päihdetyöhön panostaminen on todella kannattavaa. (Enontekiön päihdestrategia, 2.) Päihteillä ymmärretään tässä yhteydessä riippuvuutta aiheuttavia ja päihtymystarkoituksessa käytettäviä tupakkaa, alkoholia, impattavia kaasuja, liimoja ja liuottimia, lääkkeitä, doping-aineita ja huumausaineita. Alkoholinkäytön rajauksessa suurkulutukseen on käytetty muun muassa Terveyden edistämisen keskuksen käyttämää määritelmää: Naisilla 16 annosta viikossa ja miehillä 24 annosta viikossa. Tämä määrittely antaa mielenkiintoisen vertailukohdan siihen, mitä haastatellut asiakkaat pitivät kohtuuden rajana. Aihetta käsitellään kohdassa 4.1. Päihdestrategia sisältää myös esityksen toteutuksesta ja seurannasta. Oleellisena siihen kuuluu päihdetyön neuvottelukunnan nimeäminen. Neuvottelukunnan toimenkuvaan kuuluu muun muassa vastata päihdestrategian etenemisestä, raportoida vuosittain kunnanvaltuustolle ja -hallitukselle toimintakertomuksen ja talousarvion yhteydessä, tehdä päihdetyötä ja päihteitä koskevia aloitteita ja toimia päihdeasioiden keskustelufoorumina. Koska monien kehittämishankkeiden esteenä saattaa olla ajatus, ettei yksi ihminen kuitenkaan saa paljoa aikaan, niin tahdon tuoda tässä yhteydessä esiin Väärtit-projektin käynnistymisen yhden ihmisen uutteruuden tuloksena. Alkuvuodesta 1999 Enontekiön seurakunnan diakonissaksi tullut Pirjo Kultima oli aiemmin ollut Enontekiöllä lähihoitajakoulutuksessa opettajana. Silloin kenttäjakson jälkeen opiskelijoiden raporteista ja yhteisistä keskusteluista nousi esiin erityisesti yksi asia: runsas päihteiden käyttö, joka vaikuttaa myös perheiden elämään. Lähihoitajakoulutus päättyi vuonna 1997 ja asia jäi sikseen. Tullessaan seurakuntatyöhön pari vuotta myöhemmin hän kohtasi tämän asian uudelleen. Koska diakoniatyön yksi tehtävä on vaikuttaa siihen

18 18 hätään, jota ei muulla tavalla auteta, hän päätti selvittää, mitä asialle voitaisiin tehdä (Kultiman haastattelu). Huhtikuussa 1999 oli Pirjo Kultiman koolle kutsumansa neuvottelu, jossa oli mukana sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Siinä kartoitettiin tilannetta ja mietittiin mahdollisia toimenpiteitä. Päädyttiin järjestämään yleisötilaisuus, johon saatiin Sininauhaliitosta keskustelun alustaja. Tilaisuus oli ja sen seurauksena päätettiin hakea rahoitusta tälle työlle Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY). Kun puhelimitse tiedusteltiin asiaa alustavasti RAY:stä, heitä epäilytti se, miten yhteistyö voi onnistua kolmensadan kilometrin etäisyydeltä. Tässä vaiheessa Rovaniemen Päiväkeskus ry oli lupautunut hoitamaan mahdollisen RAY:ltä saatavan rahoituksen virallisen puolen. Toiminta Enontekiöllä olisi sen yksi projekti, jonka käytännön asiat kuitenkin hoidetaan paikallisin voimin. Onnellinen sattuma oli, että hakemuksen teon aikaan juuri oli lehdessä kirjoitus siitä, miten etäisyydet vaikuttavat monien asioiden järjestelyihin pohjoisessa. Pirjo Kultima kertoo: Ja sitten mä soitin Helsinkiin RAYhyn ja sanoivat, että ei se ole mahdollista, että tämä on niin kaukana. Ei se ole luonnollinen yhteys. Mä sitten sanoin, että mikä on meillä todellisuus kaikessa muussakin. Sitten sattui just silloin ko mie lähetin sen hakemuksen, että lehdessä oli näistä etäisyyksistä, että kuinka täällä ollaan kaukana. Se oli tosi hyvä artikkeli, että me ollaan täällä niinku periferiassa ja joudutaan pitkiä välimatkoja ajaan ja laitoin sen lehtileikkeen sinne hakemuksen mukaan, että tajuttais, mistä on kyse. Kysymyshän oli siitä, että tällainen päihdetyön projekti tarjoaisi palveluita, joita sen asiakkaat eivät kykene hakemaan naapurikunnasta. Toimistoasiat kyllä hoituvat nykyään satojenkin kilometrien etäisyydeltä. Tästä eteenpäin asia etenikin vauhdikkaasti, sillä anomus piti jättää syyskuun loppuun mennessä. Hankkeen esilletulo ei saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa kaikilla paikallisilla tahoilla, mutta RAY:n vastaus oli myönteinen. Talouden hoito tapahtui näin ollen Rovaniemen Päiväkeskus ry:n kautta. Alkuvuodesta 2000 etsittiin projektille työntekijä ja varsinainen toiminta käynnistyi

19 Väärti-projektin yhteistyötahojen ilmaisemat päihdetyön tarpeet Elokuussa 2000 tehdyn kyselyn vastuksissa päällimmäiseksi nousivat ajatukset siitä, millaista päihdetyötä Enontekiöllä tarvitaan. Kysymysten vapaamuotoisuudesta johtuen vastauksia ei ole yksinkertaista jaotella projektin tavoitteiden mukaisesti. Olen tyypitellyt vastaukset tässä sisältönsä perusteella viiteen ryhmään: ennaltaehkäisevä työ, kasvatus ja asenteenmuokkaus, tukihenkilö- ja tukiryhmätoiminta, korjaava päihdetyö ja yhteistyö. Kymmenen vastaajan vastauksista saattoi poimia ajatuksia ennaltaehkäisevästä työstä. Perinteisen valistuksen lisäksi toivottiin, että nuorten vapaa-ajalle löytyisi sellaista tekemistä, joka heitä kiinnostaa. Tulisi olla mahdollisuus konkreettiseen tekemiseen ja elämän arvojen pohtimiseen, mutta myös pelkästään nuorten porukassa olemiseen. Koulunsa päättäneille nuorille tulisi tarjota vähintäänkin työpajatoimintaa, koska työpaikkoja ei kaikille omalta paikkakunnalta löydy. Työllisyyden parantaminen ehkäisisi kaikissa ikäryhmissä runsaaseen päihteiden käyttöön ajautumista. Seitsemässä vastauksessa pidettiin tärkeänä asennekasvatusta. Olisi välttämätöntä saada ihmiset huomaamaan oman juomatavan vaikutukset läheisiin ja ympäristöön. Enontekiöläisenä tapana voisi vastausten perusteella nähdä sen, miten suku takaa hyvin pitkälle sosiaalisen verkon. Juomisen lopettaminen ei näytä silloin edes tarpeelliselta. (Ylitalo 2000.; ks.myös Larsen 1993, 13) Juomista ylläpitävän sosiaalisen verkon hajottaminen lisäisi sitä asennetta, että juominen ei ole hyväksyttävää. Juomisen hyväksyntä erityisesti nuorten kohdalla on aiheuttanut myös jonkin verran alkoholin välittämistä alaikäisille. Välittämisen loppuminen olisi toivottava konkreettinen vaikutus. Nuorille suunnattua asennekasvatusta esimerkiksi Uskalla sanoa EI ohjelman avulla tulisi jatkaa kouluissa. Esitettiin myös, että olisi hyödyllistä asennemuokkausta ja ennaltaehkäisyä, että vanhemmat olisivat enemmän seuraamassa nuorten edesottamuksia vapaa-ajan toiminnoissa. Kolmessatoista vastauksessa pidettiin tärkeänä jonkin muotoista tukitoimintaa. Sekä AA:n, kriisiryhmien että muutoin muodostettujen tukiryhmien päämäärä on sama:

20 20 auttaa selviämishaluista pysymään kuivilla. Koska monet ongelmat pysyvät piilossa enkä kauankin, kotipalvelun ja muun kotikäyntityön tehtävänä olisi entistä enemmän tuoda esiin päihteistä aiheutuvia ongelmia. Kotikäyntityön kautta myös päihdeongelmaisten läheiset saisivat helpommin apua. Korjaavasta päihdetyöstä esitettiin ajatuksia kuudessa vastauksessa. Ensinnäkin toivottiin tehokkaampaa hoitoonohjausta. Vastauksista ei käy ilmi, miten se tapahtuisi. Samaan ajatukseen liittyisi mielestäni toive avokatkaisuhoidon mahdollisuudesta. Tämä järjestely edellyttäisi työntekijän saamista sitä varten. Pidettiin myös tarpeellisena, että uusiin tapauksiin reagoitaisiin entistä vakavammin. Lisäksi tuli esiin tarve ottaa kohteeksi lapsiperheet, kun tähän asti on ajateltu lähinnä keski-ikäisten miesten tarvitsevan huoltoa. Päivätoiminnan saamista jo alkoholisoituneille pidettiin tarpeellisena. Tämän toiminnan tehtävänä olisi asiakkaiden palauttaminen normaaliin elämään. Se tapahtuisi konkreettisten asioiden kautta: arkirutiinien opettamista, asumiskäytäntöjen opettamista, työtoimintaa. Viisi vastaajaa otti esiin eri toimijoiden välisen yhteistyön. Yhteistyötä on ollut, mutta parannusta toivottiin seuraavissa seikoissa: pitäisi sopia yhteiset pelisäännöt, lisätä moniammatillista yhteistyötä ja lisätä yleisesti yhteistyön toimivuutta Yhteenveto Väärti-projektin tavoitteista Projektin ohjausryhmä laati työlle tavoitteet varsinaisen työn alkaessa. Tavoitteiden taustalla oli RAY:lle tehdyssä avustusanomuksessa selvitetyt päihdetyön tarpeet. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda kuntaan jatkuva ja verkostoitunut päihdetyö. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi, että päihteiden ongelmakäyttäjien elämänlaatu kohoaa ja elämänhallinta paranee. Tätä pyritään edesauttamaan luomalla toimiva vuorovaikutussuhde ongelmakäyttäjiin. Tavoitteeksi mainitaan myös, että aikaansaataisiin kuntaan toimiva päihde-strategia ja että ongelmakäyttäjien läheiset alkaisivat tiedostaa, että heillä on mahdollisuus saada ongelmatilanteissa apua ja tukea projektityöntekijältä. (Projektisuunnitelma 2000.)

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

1 Taustatietoja (rasti ruutuun)

1 Taustatietoja (rasti ruutuun) KOUVOLAN KAUPUNGIN YHTEISPALVELUPISTEIDEN ASIAKASPALVELUKYSELY Yhtspalvelupisteet ovat paikallistiedon ja ylsasioinnin keskuksia, joista saa opastusta ja ylsneuvontaa Kouvolan kaupungin ja yhtstyökumppanden

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot